29.7.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 199/33

---

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1217/2005,

annettu 28 päivänä heinäkuuta 2005,

neuvoston päätöksessä 2003/286/EY säädetyn eräiden Bulgariasta peräisin olevien elävien nautaeläinten tariffikiintiön soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 (1) ja erityisesti sen 32 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Bulgarian tasavallan välisestä assosiaatiosta tehdyn Eurooppa-sopimuksen kauppaa koskevien määräysten mukauttamisesta uusia keskinäisiä maatalousmyönnytyksiä koskevien neuvottelujen tulosten huomioon ottamiseksi tehdyn pöytäkirjan tekemisestä 8 päivänä huhtikuuta 2003 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2003/286/EY (2) säädetään eräiden Bulgariasta peräisin olevien elävien eläinten tuontitariffikiintiön avaamista koskevista myönnytyksistä.

(2)

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Bulgarian tasavallan välisestä assosiaatiosta tehdyn Eurooppa-sopimuksen lisäpöytäkirjan tekemisestä Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi 18 päivänä huhtikuuta 2005 tehdyssä neuvoston ja komission päätöksessä 2005/430/EY (3) säädetään eräiden Bulgariasta peräisin olevien elävien eläinten tuontia koskevista lisämyönnytyksistä.

(3)	Olisi vahvistettava elävien nautaeläinten tariffikiintiöiden avaamista ja hallinnointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt, joita sovelletaan usean vuoden ajan 1 päivästä heinäkuuta 2005 alkaen.

(4)

Keinottelun välttämiseksi on aiheellista saattaa kiintiössä käytettävissä olevat määrät sellaisten toimijoiden käyttöön, jotka kykenevät osoittamaan tosiasiallisesti harjoittavansa merkittävän suuruista kauppaa kolmansien maiden kanssa. Tämän vuoksi ja tehokkaan hallinnoinnin varmistamiseksi olisi edellytettävä, että kyseiset toimijat ovat tuoneet kyseessä olevaa vuotuista kiintiökautta edeltävänä vuonna tietyn vähimmäismäärän eläimiä, minkä pitäisi samanaikaisesti varmistaa myönnytysten oikeudenmukainen käyttöoikeus. Koska nykyisiä myönnytyksiä sovelletaan ainoastaan eläinten tuontiin Bulgariasta, sieltä tapahtuvan tuonnin perusteella voidaan tavanomaisena rahtina pitää 50 eläimen erää. Kokemus on osoittanut, että yhden erän myynti tai ostaminen on vähimmäisedellytys, jotta liiketoimi voidaan katsoa todelliseksi ja kannattavaksi.

(5)	Näiden arviointiperusteiden valvonta edellyttää, että hakemus esitetään siinä jäsenvaltiossa, jossa tuoja on kirjattu alv-rekisteriin.

(6)

Keinottelun välttämiseksi olisi myös evättävä kiintiön käyttöoikeus tuojilta, jotka eivät enää kyseessä olevan vuotuisen kiintiökauden alkamista edeltävänä 1 päivänä tammikuuta 2005 harjoittaneet elävien nautaeläinten kauppaa. Tuontioikeushakemuksiin liittyvä vakuus olisi asetettava siinä jäsenvaltiossa, jonka kansalliseen alv-rekisteriin toimija on merkitty. Tuontitodistuksia ei pitäisi olla mahdollista siirtää, ja ne olisi myönnettävä ainoastaan sille määrälle, jota koskevat tuontioikeudet toimijalle on myönnetty.

(7)	Jotta voitaisiin taata tasavertainen kiintiön käyttöoikeus varmistaen samalla, että eläinten lukumäärä hakemusta kohden on kaupallisesti kannattava, olisi vahvistettava eläinten enimmäis- ja vähimmäismäärä kussakin hakemuksessa.

(8)	Olisi säädettävä, että tuontioikeudet myönnetään harkinta-ajan jälkeen ja soveltaen tarvittaessa kiinteää vähennysprosenttia.

(9)

Asetuksen (EY) N:o 1254/1999 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti järjestelmää olisi hallinnoitava tuontitodistusten avulla. Tämän vuoksi olisi säädettävä erityisesti hakemusten jättämistä koskevista säännöistä sekä tiedoista, joiden on sisällyttävä hakemuksiin ja todistuksiin, tarvittaessa naudanliha-alan tuonti- ja vientitodistusjärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 2377/80 kumoamisesta 26 päivänä kesäkuuta 1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1445/95 (4) sekä maataloustuotteiden tuonti-, vienti- ja ennakkovahvistustodistusmenettelyn soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 9 päivänä kesäkuuta 2000 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1291/2000 (5) tiettyjä säännöksiä täydentäen tai niistä poiketen.

(10)

Jotta toimija olisi velvollinen hakemaan tuontitodistukset koko sille määrälle, jota koskevat tuontioikeudet kyseiselle toimijalle on myönnetty, olisi säädettävä, että kyseinen hakemus on tuontioikeuksiin liittyvän vakuuden osalta maataloustuotteiden vakuusjärjestelmän soveltamista koskevien yhteisten yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta 22 päivänä heinäkuuta 1985 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2220/85 (6) mukainen ensisijainen vaatimus.

(11)

Kiintiön moitteeton hallinnointi edellyttää niin ikään, että todistuksenhaltija on todellinen tuoja. Sen vuoksi tuojan olisi osallistuttava aktiivisesti kyseisten eläinten ostoon, kuljetukseen ja tuontiin. Tästä syystä todisteen esittäminen tällaisesta toiminnasta olisi asetettava ensisijaiseksi vaatimukseksi todistukseen liittyvän vakuuden osalta.

(12)	Kiintiössä tuotuja eläimiä koskevan tiukan tilastollisen valvonnan varmistamiseksi asetuksen (EY) N:o 1291/2000 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua sallittua poikkeamaa ei pitäisi soveltaa.

(13)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat naudanliha-alan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Yhteisöön voidaan tuoda tullitta yhteisöön 1 päivästä heinäkuuta 2005 alkaen kunakin 12 kuukauden ajanjaksona 6 600 Bulgariasta peräisin olevaa yli 300 kilogramman painoista elävää nautaeläintä, jotka kuuluvat CN-koodiin 0102 90 05, 0102 90 21, 0102 90 29, 0102 90 41 tai 0102 90 49.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kiintiön järjestysnumero on 09.4783.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua kiintiötä lisätään vuosittain 600 eläimellä.

2 artikla

1.   Edellä olevassa 1 artiklassa säädettyyn kiintiöön liittyviä tuontioikeuksia koskevia hakemuksia voivat jättää ainoastaan luonnolliset ja oikeushenkilöt. Hakijan on hakemuksen jättämishetkellä todistettava asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia tyydyttävällä tavalla tuoneensa kyseessä olevaa vuotuista kiintiökautta edeltäneenä vuonna vähintään 50 CN-koodiin 0102 90 kuuluvaa eläintä.

Hakijan on oltava kirjattu kansalliseen alv-rekisteriin.

2.   Todisteet tuonnista esitetään ainoastaan vapaaseen liikkeeseen luovuttamista koskevan tulliasiakirjan avulla, jonka on oltava tulliviranomaisten asianmukaisesti hyväksymä ja sisällettävä viittaus kyseiseen, vastaanottajaksi mainittuun hakijaan.

Jäsenvaltiot voivat hyväksyä toimivaltaisen viranomaisen oikeaksi todistamat jäljennökset ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista asiakirjoista. Kun tällaisia jäljennöksiä hyväksytään, siitä on mainittava 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitetussa jäsenvaltion ilmoituksessa kunkin asiaan liittyvän hakijan osalta.

3.   Toimijat, jotka eivät kyseessä olevaa vuotuista kiintiökautta edeltäneen vuoden 1 päivänä tammikuuta enää harjoittaneet naudanlihan kauppaa kolmansien maiden kanssa, eivät ole kiintiöön oikeutettuja.

4.   Yritysten, joilla kullakin on 1 kohdassa tarkoitetun vähimmäismäärän mukaista viitetuontia, sulautumisen tuloksena syntynyt yritys voi käyttää kyseistä viitetuontia hakemuksensa perusteena.

3 artikla

1.   Tuontioikeushakemus on mahdollista tehdä ainoastaan siinä jäsenvaltiossa, jossa hakija on kirjattu kansalliseen alv-rekisteriin.

2.   Tuontioikeushakemusten on koskettava vähintään 50:tä eläintä, eivätkä ne saa koskea yli viittä prosenttia käytettävissä olevasta määrästä.

Jos hakemuksia tehdään ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua suuremmasta määrästä, ylimenevää osaa ei oteta huomioon.

3.   Tuontioikeushakemukset on jätettävä viimeistään kyseessä olevaa vuotuista kiintiökautta edeltävänä 15 päivänä kesäkuuta klo 13.00 Brysselin aikaa.

Kuitenkin 1 päivän heinäkuuta 2005 ja 30 päivän kesäkuuta 2006 välisen kiintiökauden osalta tuontioikeushakemukset on jätettävä viimeistään tämän asetuksen julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä seuraavana kymmenentenä työpäivänä klo 13.00 Brysselin aikaa.

4.   Kukin hakija voi jättää 1 artiklassa tarkoitetusta kiintiöstä enintään yhden hakemuksen. Jos sama hakija jättää useamman kuin yhden hakemuksen, kyseisen hakijan kaikki hakemukset hylätään.

5.   Tarkastettuaan esitetyt asiakirjat jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle luettelo hakijoista ja niiden osoitteista sekä haetuista määristä viimeistään hakemusten jättämiselle asetetun määräajan päättymistä seuraavana kymmenentenä työpäivänä.

Kaikki ilmoitukset, myös tyhjät ilmoitukset, on lähetettävä faksilla tai sähköpostilla käyttäen liitteessä I olevaa mallia tai muuta muotoa, jonka komissio toimittaa jäsenvaltioille.

4 artikla

1.   Edellä 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen saatuaan komissio päättää mahdollisimman nopeasti, missä määrin hakemukset voidaan hyväksyä.

2.   Jos määrät, joista 3 artiklassa tarkoitettuja hakemuksia on jätetty, ylittävät käytettävissä olevat määrät, komissio vahvistaa haettuja määriä koskevan yhtenäisen vähennyskertoimen.

Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun vähennyskertoimen tulokseksi saadaan määrä, joka on pienempi kuin 50 eläintä hakemusta kohden, myöntäminen suoritetaan arpomalla 50 eläimen erissä kyseistä jäsenvaltiota kohden. Jos jäljelle jää määrä, joka on pienempi kuin 50 eläintä, kyseiselle määrälle myönnetään yksi tuontioikeus.

5 artikla

1.   Tuontioikeuksiin liittyväksi vakuudeksi vahvistetaan 3 euroa eläintä kohti. Vakuus on asetettava toimivaltaiselle viranomaiselle tuontioikeushakemusta jätettäessä.

2.   Tuontitodistuksia on haettava koko sille määrälle, jota koskevat tuontioikeudet hakijalle on myönnetty. Tämä velvoite on asetuksen (ETY) N:o 2220/85 20 artiklan 2 kohdan mukainen ensisijainen vaatimus.

3.   Jos tuontioikeuksia myönnetään haettua vähemmän 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun vähennyskertoimen soveltamisen vuoksi, asetettu vakuus vapautetaan suhteessa vähennykseen viipymättä.

6 artikla

1.   Myönnettyjen määrien tuonnin edellytyksenä on yhden tai useamman tuontitodistuksen esittäminen.

2.   Todistushakemukset voidaan jättää ainoastaan jäsenvaltiossa, jossa hakija on hakenut ja saanut kiintiöön liittyvät tuontioikeudet.

Aina kun tuontitodistus myönnetään, tuontioikeuksia vähennetään vastaavasti.

3.   Tuontitodistukset annetaan tuontioikeudet saaneiden toimijoiden hakemuksesta ja heidän nimiinsä.

4.   Todistushakemuksessa ja todistuksessa on oltava seuraavat merkinnät:

a)	8 kohdassa merkintä alkuperämaasta;

b)	16 kohdassa yksi tai useampi seuraavista CN-koodeista:   0102 90 05, 0102 90 21, 0102 90 29, 0102 90 41 tai 0102 90 49;

c)	20 kohdassa kiintiön järjestysnumero ja vähintään yksi liitteessä II luetelluista merkinnöistä.

Todistus velvoittaa tuomaan 8 kohdassa ilmoitetusta maasta.

7 artikla

1.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1291/2000 9 artiklan 1 kohdassa säädetään, tämän asetuksen mukaisesti myönnettyjä tuontitodistuksia ei ole mahdollista siirtää, ja ne oikeuttavat tariffikiintiön käyttöön ainoastaan, jos niihin merkityt nimi ja osoite ovat samat kuin todistusten mukana seuraaviin vapaaseen liikkeeseen luovuttamista koskeviin tulli-ilmoituksiin merkityt vastaanottajan nimi ja osoite.

2.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1445/95 3 artiklassa säädetään, tuontitodistusten voimassaoloaika on 150 päivää niiden tämän asetuksen 6 artiklan 3 kohdan mukaisesta tosiasiallisesta myöntämispäivästä. Tuontitodistukset eivät voi olla voimassa kunkin vuotuisen kiintiökauden 30 päivän kesäkuuta jälkeen.

3.   Tuontitodistuksen myöntämisen edellytyksenä on sellaisen vakuuden asettaminen, jonka määrä on 20 euroa eläintä kohden ja joka koostuu:

a)	5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta 3 euron vakuudesta, ja

b)	17 euron määrästä, joka hakijan on suoritettava todistushakemusta jättäessään.

4.   Myönnetyt todistukset ovat voimassa kaikkialla yhteisössä.

5.   Asetuksen (EY) N:o 1291/2000 8 artiklan 4 kohtaa ei sovelleta. Tämän vuoksi todistuksen 19 kohtaan merkitään luku nolla (”0”).

6.   Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 1291/2000 III osaston 4 jaksossa säädetään vakuuden vapauttamisesta, 3 kohdassa tarkoitettua vakuutta ei vapauteta ennen kuin on esitetty todisteet siitä, että todistuksenhaltija on kaupallisesti ja teknisesti vastannut kyseisten eläinten ostosta, kuljetuksesta ja vapaaseen liikkeeseen luovutuksesta. Todisteena on esitettävä vähintään:

a)

vientimaana olevaan kolmanteen maahan sijoittautuneen myyjän tai hänen edustajansa todistuksenhaltijan nimiin laatima alkuperäinen kauppalasku tai sen oikeaksi todistettu jäljennös ja todisteet siitä, että todistuksenhaltija on suorittanut maksun tai avannut myyjän hyväksi peruuttamattoman remburssin;

b)	todistuksenhaltijan nimiin laadittu kyseisiä eläimiä koskeva konossementti tai tarvittaessa maa- tai ilmakuljetuksen kuljetusasiakirja;

c)	asiakirja, jonka mukaan tavarat on ilmoitettu yhteisössä vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi ja johon on merkitty vastaanottajana olevan todistuksenhaltijan nimi ja osoite.

8 artikla

Tuontieläimiin sovelletaan 1 artiklassa tarkoitettua tullivapautusta, jos niistä esitetään Bulgarian kanssa tehdyn Eurooppa-sopimuksen liitteenä olevan pöytäkirjan nro 4 määräysten mukaisesti viejämaassa myönnetty EUR.1-tavaratodistus tai kun viejä on tehnyt kyseisen pöytäkirjan määräysten mukaisen kauppalaskuilmoituksen.

9 artikla

Asetusten (EY) N:o 1445/95 ja (EY) N:o 1291/2000 säännöksiä sovelletaan, jollei tämän asetuksen säännöksistä muuta johdu.

10 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2005.

---

(1)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 21. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1782/2003 (EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1).

(2)  EUVL L 102, 24.4.2003, s. 60.

(3)  EUVL L 155, 17.6.2005, s. 1.

(4)  EYVL L 143, 27.6.1995, s. 35. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1118/2004 (EUVL L 217, 17.6.2004, s. 10).

(5)  EYVL L 152, 24.6.2000, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1741/2004 (EUVL L 311, 8.10.2004, s. 17).

(6)  EYVL L 205, 3.8.1985, s. 5. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 673/2004 (EUVL L 105, 14.4.2004, s. 17).

---

---

---