28.1.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 26/1

---

NEUVOSTON JA KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 13 päivänä joulukuuta 2004,

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kroatian tasavallan välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen tekemisestä

(2005/40/EY, Euratom)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO JA

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 310 artiklan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan viimeisen virkkeen ja 300 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan kanssa (1),

ottavat huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 101 artiklan toisen kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen (2),

ottavat huomioon Euroopan parlamentin puoltavan lausunnon (3),

ottavat huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 101 artiklan nojalla annetun neuvoston hyväksynnän,

sekä katsovat seuraavaa:

1)	Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kroatian tasavallan välinen vakautus- ja assosiaatiosopimus allekirjoitettiin Euroopan yhteisön puolesta Luxemburgissa 29 päivänä lokakuuta 2001.

2)

Kyseisen sopimuksen kauppaa koskevat määräykset ovat luonteeltaan poikkeuksellisia ja ne liittyvät vakautus- ja assosiaatioprosessin yhteydessä toteutettavaan politiikkaan; ne eivät muodosta Euroopan unionille ennakkotapausta yhteisön kauppapolitiikassa suhteessa muihin yhteisön ulkopuolisiin maihin kuin Länsi-Balkanin maihin.

3)

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston soveltamisalaan kuuluvat sopimuksen määräykset sitovat Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia erillisinä sopimuspuolina eivätkä osana Euroopan yhteisöä, kunnes Yhdistynyt kuningaskunta tai Irlanti (tapauksen mukaan) ilmoittaa Kroatian tasavallalle, että määräykset sitovat sitä osana Euroopan yhteisöä Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemaa koskevan pöytäkirjan mukaisesti. Sama koskee myös Tanskaa mainittuihin sopimuksiin liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan mukaisesti.

4)	Kyseinen sopimus olisi tehtävä,

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

1 artikla

1.   Hyväksytään Euroopan yhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön puolesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kroatian tasavallan välinen vakautus- ja assosiaatiosopimus liitteineen ja pöytäkirjoineen sekä päätösasiakirjaan liitetyt julistukset.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen tekstit ovat tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

1.   Vakautus- ja assosiaationeuvostossa sekä vakautus- ja assosiaatiokomiteassa, kun jälkimmäisellä on vakautus- ja assosiaationeuvoston antamat toimintavaltuudet, vahvistettavan yhteisön kannan määrittelee komission ehdotuksesta neuvosto tai tarvittaessa komissio, kumpikin perustamissopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisesti.

2.   Neuvoston puheenjohtaja toimii vakautus- ja assosiaatiosopimuksen 111 artiklan mukaisesti vakautus- ja assosiaationeuvoston puheenjohtajana. Vakautus- ja assosiaatiokomitean puheenjohtajana toimii sen työjärjestyksen mukaisesti komission edustaja.

3.   Neuvosto päättää vakautus- ja assosiaationeuvoston päätösten ja komissio vakautus- ja assosiaatiokomitean päätösten julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä tapauskohtaisesti.

3 artikla

Neuvoston puheenjohtaja oikeutetaan nimeämään henkilö tai henkilöt, jolla tai joilla on valtuudet Euroopan yhteisön puolesta tallettaa sopimuksen 127 artiklassa tarkoitettu ilmoitusasiakirja. Komission puheenjohtaja tallettaa edellä mainitun ilmoitusasiakirjan Euroopan hiili- ja teräsyhteisön sekä Euroopan atomienergiayhteisön puolesta.

---

(1)  Euroopan hiili- ja teräsyhteisön kaikki oikeudet ja velvollisuudet ovat siirtyneet sen lakattua 23 päivänä heinäkuuta 2002 Euroopan yhteisölle (EYVL L 194, 23.7.2002, s. 35 ja 36).

(2)  EYVL C 332 E, 27.11.2001, s. 2.

(3)  EUVL C 177 E, 25.7.2002, s. 122.

---

PÄÄTÖSASIAKIRJA

Seuraavien täysivaltaiset edustajat:

BELGIAN KUNINGASKUNTA,

TANSKAN KUNINGASKUNTA,

SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

HELLEENIEN TASAVALTA,

ESPANJAN KUNINGASKUNTA,

RANSKAN TASAVALTA,

IRLANTI,

ITALIAN TASAVALTA,

LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA,

ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA,

ITÄVALLAN TASAVALTA,

PORTUGALIN TASAVALTA,

SUOMEN TASAVALTA,

RUOTSIN KUNINGASKUNTA,

ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA,

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen, Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen sopimuspuolet,

jäljempänä ’jäsenvaltiot’, ja

EUROOPAN YHTEISÖ, EUROOPAN HIILI- JA TERÄSYHTEISÖ ja EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖ,

jäljempänä ’yhteisö’,

sekä

KROATIAN TASAVALLAN täysivaltaiset edustajat, jotka

kokoontuivat Luxemburgissa 29. lokakuuta vuonna 2001 allekirjoittaakseen Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kroatian tasavallan välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen, jäljempänä ’sopimus’,

ovat hyväksyneet seuraavat asiakirjat:

sopimus, sen liitteet I — VIII:

Liite I	:	Kroatian tullimyönnytykset 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille yhteisön teollisuustuotteille
Liite II	:	Kroatian tullimyönnytykset 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuille yhteisön teollisuustuotteille
Liite III	:	Sopimuksen 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen ”Baby beef” —naudanlihatuotteiden määritelmä
Liite IV a	:	Kroatian tullimyönnytykset 27 artiklan 3 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetuille maataloustuotteille (tullitta ilman määrällisiä rajoituksia sopimuksen voimaantulopäivästä)
Liite IV b	:	Kroatian tullimyönnytykset 27 artiklan 3 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetuille maataloustuotteille (tullitta kiintiön rajoissa sopimuksen voimaantulopäivästä)
Liite IV c	:	Kroatian tullimyönnytykset 27 artiklan 3 kohdan b alakohdan i alakohdassa tarkoitetuille maataloustuotteille (tullitta ilman määrällisiä rajoituksia vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta)
Liite IV d	:	Kroatian tullimyönnytykset 27 artiklan 3 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitetuille maataloustuotteille (suosituimmuus- eli MFN-tullien asteittainen poistaminen tariffikiintiöiden rajoissa)
Liite IV e	:	Kroatian tullimyönnytykset 27 artiklan 3 kohdan c alakohdan ii alakohdassa tarkoitetuille maataloustuotteille (suosituimmuus- eli MFN-tullien asteittainen alentaminen ilman määrällisiä rajoituksia)
Liite IV f	:	Kroatian tullimyönnytykset 27 artiklan 3 kohdan c alakohdan iii alakohdassa tarkoitetuille maataloustuotteille (suosituimmuus- eli MFN-tullien asteittainen alentaminen kiintiöiden rajoissa)
Liite V a:	:	Sopimuksen 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tuotteet
Liite V b:	:	Sopimuksen 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuotteet
Liite VI	:	Sijoittautuminen: 50 artiklassa tarkoitetut rahoituspalvelut
Liite VII	:	Kiinteän omaisuuden hankkiminen - Luettelo 60 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista poikkeuksista
Liite VIII	:	Sopimuksen 71 artiklassa tarkoitetut teollis- ja tekijänoikeudet sekä kaupalliset oikeudet

ja seuraavat pöytäkirjat:

Pöytäkirja nro 1	tekstiili- ja vaatetustuotteista,
Pöytäkirja nro 2	terästuotteista,
Pöytäkirja nro 3	jalostettujen maataloustuotteiden kaupasta yhteisön ja Kroatian välillä,
Pöytäkirja nro 4	käsitteen ’alkuperätuotteet’ määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmistä,
Pöytäkirja nro 5	keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa,
Pöytäkirja nro 6	maakuljetuksista.

Jäsenvaltioiden ja yhteisön täysivaltaiset edustajat sekä Kroatian tasavallan täysivaltainen edustaja ovat hyväksyneet myös seuraavassa luetellut tähän päätösasiakirjaan liitetyt julistukset:

Yhteinen julistus sopimuksen 21 ja 29 artiklasta,

Yhteinen julistus sopimuksen 41 artiklasta,

Yhteinen julistus sopimuksen 45 artiklasta,

Yhteinen julistus sopimuksen 46 artiklasta,

Yhteinen julistus sopimuksen 58 artiklasta,

Yhteinen julistus sopimuksen 60 artiklasta,

Yhteinen julistus sopimuksen 71 artiklasta,

Yhteinen julistus sopimuksen 120 artiklasta,

Yhteinen julistus Andorran ruhtinaskunnasta,

Yhteinen julistus San Marinon tasavallasta.

Kroatian tasavallan täysivaltaiset edustajat ovat huomioineet tämän päätösasiakirjan liitteenä olevan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden yksipuolisen julistuksen.

YHTEISET JULISTUKSET

YKSIPUOLINEN JULISTUS

---

28.1.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 26/3

---

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kroatian tasavallan välinen

VAKAUTUS- JA ASSOSIAATIOSOPIMUS

BELGIAN KUNINGASKUNTA,

TANSKAN KUNINGASKUNTA,

SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

HELLEENIEN TASAVALTA,

ESPANJAN KUNINGASKUNTA,

RANSKAN TASAVALTA,

IRLANTI,

ITALIAN TASAVALTA,

LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA,

ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA,

ITÄVALLAN TASAVALTA,

PORTUGALIN TASAVALTA,

SUOMEN TASAVALTA,

RUOTSIN KUNINGASKUNTA,

ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA,

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen, Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen osapuolet,

jäljempänä ’jäsenvaltiot’, ja

EUROOPAN YHTEISÖ, EUROOPAN HIILI- JA TERÄSYHTEISÖ ja EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖ,

jäljempänä ’yhteisö’,

sekä

KROATIAN TASAVALTA, jäljempänä ’Kroatia,

jotka

OTTAVAT HUOMIOON osapuolten vahvat siteet ja yhteiset arvot, niiden halun vahvistaa näitä siteitä ja luoda vastavuoroisuuteen ja yhteisiin etuihin perustuvat tiiviit ja kestävät suhteet, joiden ansiosta Kroatia voi edelleen vahvistaa ja laajentaa suhteita yhteisöön,

KATSOVAT, että tämä sopimus on merkittävä Kaakkois-Euroopan maiden kanssa käynnissä olevalle vakautus- ja assosiaatioprosessille sekä perustettaessa ja lujitettaessa yhteistyöhön perustuvaa vakaata eurooppalaista järjestystä, jossa Euroopan unioni on kantavana voimana; sopimus on merkittävä myös vakaussopimuksen kannalta,

KATSOVAT, että osapuolet ovat sitoutuneet edistämään kaikin keinoin Kroatian ja koko alueen poliittista, taloudellista ja institutionaalista vakauttamista kansalaisyhteiskunnan, demokratian ja instituutioiden kehittämisen, julkishallinnon uudistamisen, kaupallisen ja taloudellisen yhteistyön tehostamisen, myös oikeus- ja sisäasioita koskevan laaja-alaisen yhteistyön sekä kansallisen ja alueellisen turvallisuuden lujittamisen kautta,

KATSOVAT, että tämän sopimuksen perustana on osapuolten sitoutuminen poliittisten ja taloudellisten vapauksien lisäämiseen sekä niiden sitoutuminen ihmisoikeuksien, myös kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksien, ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen sekä vapaisiin ja oikeudenmukaisiin vaaleihin ja monipuoluejärjestelmään nojautuvien demokraattisten periaatteiden noudattamiseen,

KATSOVAT, että Kroatia vahvistaa sitoumuksensa kaikkien pakolaisten ja hätäsiirtolaisten paluuoikeuteen ja heidän oikeuksiensa suojaamiseen,

KATSOVAT, että osapuolet ovat sitoutuneet kaikkien Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan, ETYJ:n ja erityisesti Helsingin päätösasiakirjan sekä Madridin ja Wienin kokousten päätösasiakirjojen, uutta Eurooppaa koskevan Pariisin peruskirjan ja Kaakkois-Euroopan vakaussopimuksen periaatteiden ja määräysten täysimääräiseen täytäntöönpanoon sekä Daytonin, Pariisin ja Erdutin sopimusten mukaisten velvoitteiden noudattamiseen edistääkseen alueellista vakautta ja alueen maiden välistä yhteistyötä,

KATSOVAT, että osapuolet ovat sitoutuneet vapaan markkinatalouden periaatteisiin, ja yhteisö on valmis edistämään talousuudistuksia Kroatiassa,

KATSOVAT, että osapuolet ovat sitoutuneet vapaakauppaan WTO:n säännöistä johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien mukaisesti,

HALUAVAT aloittaa säännöllisen poliittisen vuoropuhelun niiden yhteisen edun mukaisista kahdenvälisistä ja kansainvälisistä asioista, alueelliset näkökohdat mukaan luettuina, ottaen huomioon Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan,

OVAT VAKUUTTUNEITA siitä, että vakautus- ja assosiaatiosopimus luo uudenlaisen ilmapiirin keskinäisille taloussuhteille ja ennen kaikkea kaupan ja investointien kehitykselle, jotka kaikki ovat olennaisen tärkeitä tekijöitä talouden rakenneuudistuksen ja nykyaikaistamisen kannalta,

PITÄVÄT MIELESSÄÄN, että Kroatia on sitoutunut lähentämään lainsäädäntöään keskeisillä aloilla yhteisön säännöstöön,

OTTAVAT HUOMIOON, että yhteisö haluaa päättäväisesti tukea uudistusten toteuttamista ja jälleenrakentamista ja hyödyntää tätä varten kaikkia käytettävissä olevia yhteistyön sekä teknisen, rahoituksellisen ja taloudellisen avun välineitä kattavan monivuotisen viiteohjelman perusteella,

VAHVISTAVAT, että Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston soveltamisalaan kuuluvat tämän sopimuksen määräykset sitovat Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia erillisinä osapuolina eivätkä osana Euroopan yhteisöä, kunnes Yhdistynyt kuningaskunta tai Irlanti (tapauksen mukaan) ilmoittaa Kroatialle, että määräykset sitovat sitä osana Euroopan yhteisöä Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemaa koskevan pöytäkirjan mukaisesti; sama koskee myös Tanskaa mainittuihin sopimuksiin liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan mukaisesti,

PALAUTTAVAT MIELEEN Zagrebin huippukokouksen, jossa vaadittiin vakautus- ja assosiaatioprosessiin kuuluvien maiden ja Euroopan unionin suhteiden lujittamista edelleen sekä tehostettua alueellista yhteistyötä,

PALAUTTAVAT MIELEEN Euroopan unionin halun liittää Kroatia mahdollisimman tiiviisti Euroopan poliittiseen ja taloudelliseen valtavirtaan sekä maan aseman mahdollisena EU:n jäsenehdokkaana Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaisesti sillä edellytyksellä, että se täyttää kesäkuussa 1993 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston vahvistamat arviointiperusteet ja panee onnistuneesti täytäntöön tämän sopimuksen ja erityisesti sen alueellista yhteistyötä koskevat määräykset,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

1.   Perustetaan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Kroatian välinen assosiaatio.

2.   Tämän assosiaation tavoitteena on:

—	luoda poliittiselle vuoropuhelulle asianmukainen kehys, joka mahdollistaa tiiviiden poliittisten suhteiden kehittämisen osapuolten välille,

—	tukea Kroatian pyrkimyksiä kehittää taloudellista ja kansainvälistä yhteistyötään muun muassa lainsäädäntönsä lähentämisellä yhteisön säännöstöön,

—	tukea Kroatian pyrkimyksiä saattaa markkinatalouteen siirtyminen päätökseen, edistää sopusointuisia taloussuhteita ja kehittää asteittain yhteisön ja Kroatian välinen vapaakauppa-alue,

—	edistää alueellista yhteistyötä kaikilla tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.

I OSASTO

YLEISET PERIAATTEET

2 artikla

Osapuolten sisä- ja ulkopolitiikan perustan ja olennaisen osan tätä sopimusta muodostavat ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ilmaistujen ja Helsingin päätösasiakirjassa ja uutta Eurooppaa koskevassa Pariisin peruskirjassa määriteltyjen demokratian periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioitus, kansainvälisen oikeuden periaatteiden ja oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen sekä taloudellista yhteistyötä käsitelleen Bonnin ETY-kokouksen päätösasiakirjassa ilmaistut markkinatalouden periaatteet.

3 artikla

Kansainvälinen ja alueellinen rauha ja vakaus sekä hyvien naapuruussuhteiden kehittäminen ovat keskeisiä tekijöitä vakautus- ja assosiaatioprosessissa, johon viitataan 21 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyissä neuvoston päätelmissä. Tämä sopimus tehdään ja pannaan täytäntöön 29 päivänä huhtikuuta 1997 tehtyjen Euroopan unionin neuvoston päätelmien ja Kroatian omien ansioiden perusteella.

4 artikla

Kroatia sitoutuu jatkamaan ja edistämään yhteistyötä ja hyviä naapuruussuhteita alueen muiden maiden kanssa, mikä tarkoittaa muun muassa asianmukaisia henkilöiden, tavaroiden, pääomien ja palvelujen liikkuvuutta koskevia keskinäisiä myönnytyksiä sekä erityisesti pakolaisten paluuta sekä järjestäytyneen rikollisuuden, korruption, rahanpesun, laittoman maahanmuuton ja huumekaupan torjuntaa koskevien yhteisen edun mukaisten hankkeiden kehittämistä. Tällainen sitoumus on keskeinen tekijä osapuolten suhteiden ja yhteistyön kehittämisen kannalta ja lisää siten alueellista vakautta.

5 artikla

1.   Assosiaatio pannaan täytäntöön asteittain ja toteutetaan täysimääräisesti viimeistään kuuden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta.

2.   Sopimuksen 110 artiklan nojalla perustettu vakautus- ja assosiaationeuvosto tarkastelee säännöllisesti sopimuksen soveltamista ja Kroatian toteuttamia oikeudellisia, hallinnollisia, institutionaalisia ja taloudellisia uudistuksia johdanto-osan ja tässä sopimuksessa vahvistettujen yleisten periaatteiden pohjalta.

6 artikla

Sopimus on täysin asiaa koskevien WTO:n sääntöjen ja erityisesti GATT 1994 -sopimuksen XXIV artiklan ja GATS-sopimuksen V artiklan mukainen.

II OSASTO

POLIITTINEN VUOROPUHELU

7 artikla

Osapuolten poliittinen vuoropuhelu toteutetaan tämän sopimuksen puitteissa. Vuoropuhelu tukee ja lujittaa Euroopan unionin ja Kroatian lähentymistä toisiinsa ja edistää tiiviiden yhteisvastuullisuuteen perustuvien yhteyksien ja uusien yhteistyömuotojen syntymistä osapuolten välille.

Poliittisen vuoropuhelun tarkoituksena on edistää erityisesti:

—	Kroatian täysimääräistä yhdentymistä demokraattisten valtioiden yhteisöön ja asteittaista lähentymistä Euroopan unioniin,

—	osapuolten näkökantojen lähestymistä kansainvälisissä kysymyksissä muun muassa asianmukaisen tietojenvaihdon kautta ja erityisesti kysymyksissä, joilla todennäköisesti on merkittäviä vaikutuksia osapuoliin,

—	alueellista yhteistyötä ja hyvien naapuruussuhteiden kehittämistä,

—	Euroopan turvallisuutta ja vakautta koskevien yhteisten näkemysten syntymistä, myös niillä aloilla, jotka kuuluvat Euroopan unionin yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

8 artikla

1.   Poliittista vuoropuhelua käydään vakautus- ja assosiaationeuvostossa, jolla on yleinen vastuu kaikissa niissä kysymyksissä, jotka osapuolet haluavat saattaa sen käsiteltäviksi.

2.   Osapuolten pyynnöstä poliittinen vuoropuhelu voidaan toteuttaa myös seuraavissa muodoissa:

—	kokoukset, joita järjestetään tarvittaessa Kroatiaa sekä Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltiota ja komissiota edustavien johtavien virkamiesten välillä,

—	osapuolten välisten diplomaattisten yhteyksien täysimääräinen käyttö, mukaan lukien asianmukaiset yhteydet kolmansissa maissa, Yhdistyneissä Kansakunnissa, ETYJ: ssä, Euroopan neuvostossa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla,

—	kaikki muut keinot, joilla voidaan edistää poliittisen vuoropuhelun lujittamista, kehittämistä ja lisäämistä.

9 artikla

Parlamentaarisella tasolla poliittista vuoropuhelua käydään 116 artiklan nojalla perustetussa parlamentaarisessa vakautus- ja assosiaatiovaliokunnassa.

10 artikla

Poliittista vuoropuhelua voidaan käydä monenvälisellä tasolla ja aluetasolla, jolloin siihen osallistuu myös muita alueen maita.

III OSASTO

ALUEELLINEN YHTEISTYÖ

11 artikla

Osana sitoutumistaan rauhaan ja vakauteen sekä hyvien naapuruussuhteiden kehittämiseen Kroatia edistää aktiivisesti alueellista yhteistyötä. Myös yhteisö tukee teknisen avun ohjelmiensa avulla hankkeita, joilla on alueellinen tai rajat ylittävä ulottuvuus.

Aikoessaan lisätä yhteistyötään jäljempänä 12—14 artiklassa mainittujen maiden kanssa Kroatian on ilmoitettava asiasta yhteisölle ja sen jäsenvaltioille ja neuvoteltava niiden kanssa X osaston määräysten mukaisesti.

12 artikla

Yhteistyö muiden vakautus- ja assosiaatiosopimuksenallekirjoittaneiden maiden kanssa

Tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Kroatia on aloitettava neuvottelut vakautus- ja assosiaatiosopimuksen jo allekirjoittaneen yhden tai useamman maan kanssa tehdäkseen alueellista yhteistyötä koskevat kahdenväliset yleissopimukset, joiden tavoitteena on laajentaa asianomaisten maiden välistä yhteistyötä.

Näiden yleissopimusten keskeiset osat ovat seuraavat:

—	poliittinen vuoropuhelu,

—	osapuolten välisen vapaakauppa-alueen perustaminen asiaa koskevien WTO:n sääntöjen mukaisesti,

—	työntekijöiden liikkuvuutta, sijoittautumista, palvelujen tarjoamista, maksuliikennettä ja pääomien liikkuvuutta koskevat vastavuoroiset myönnytykset, joiden taso vastaa tässä sopimuksessa vahvistettua tasoa,

—	määräykset yhteistyöstä muilla aloilla ja erityisesti oikeus- ja sisäasioissa riippumatta siitä, kuuluvatko ne tämän sopimuksen soveltamisalaan.

Yleissopimuksissa annetaan tarpeen mukaan määräyksiä tarvittavien institutionaalisten mekanismien luomisesta.

Yleissopimukset on tehtävä kahden vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta. Kroatian halukkuutta kyseisten yleissopimusten tekemiseen pidetään edellytyksenä sen ja Euroopan unionin suhteiden jatkokehittämiselle.

13 artikla

Yhteistyö muiden vakautus- ja assosiaatioprosessiinkuuluvien maiden kanssa

Kroatian on tehtävä alueellista yhteistyötä muiden maiden kanssa, joita vakautus- ja assosiaatioprosessi koskee, joillakin tai kaikilla tämän sopimuksen kattamilla aloilla ja erityisesti yhteistä etua koskevissa asioissa. Tällaisen yhteistyön olisi oltava sopusoinnussa tämän sopimuksen periaatteiden ja tavoitteiden kanssa.

14 artikla

Yhteistyö EU:n ehdokasmaiden kanssa

Kroatia voi lisätä yhteistyötään ja tehdä alueellista yhteistyötä koskevan yleissopimuksen minkä tahansa EU:n ehdokasmaan kanssa kaikilla tämän sopimuksen piiriin kuuluvilla yhteistyöaloilla. Tällaisen yleissopimuksen tavoitteena olisi oltava Kroatian ja kyseisen maan kahdenvälisten suhteiden asteittainen yhdenmukaistaminen Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä kyseisen maan suhteiden vastaavien osien kanssa.

IV OSASTO

TAVAROIDEN VAPAA LIIKKUVUUS

15 artikla

1.   Yhteisö ja Kroatia perustavat tämän sopimuksen, vuoden 1994 GATT-sopimuksen ja WTO:n määräysten mukaisesti asteittain vapaakauppa-alueen enintään kuuden vuoden pituisen, tämän sopimuksen voimaantulosta alkavan ajanjakson kuluessa. Tässä yhteydessä ne ottavat huomioon jäljempänä vahvistetut erityisvaatimukset.

2.   Tavarat luokitellaan osapuolten välisessä kaupassa yhdistetyn tavaranimikkeistön mukaisesti.

3.   Perustulli, josta tässä sopimuksessa vahvistetut peräkkäiset tullinalennukset lasketaan, on kunkin tuotteen osalta joko se, jota tosiasiassa yleisesti sovelletaan tämän sopimuksen allekirjoittamista edeltävänä päivänä, tai WTO: ssa vuoden 2002 osalta sidottu tulli, sen mukaan, kumpi näistä on alempi.

4.   Jos tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ryhdytään yleisesti soveltamaan mitä tahansa tullinalennusta ja erityisesti WTO: ssa käydyistä tariffineuvotteluista johtuvia alennuksia, nämä alennetut tullit korvaavat 3 kohdassa tarkoitetut perustullit siitä päivästä, josta alkaen kyseisiä alennuksia sovelletaan.

5.   Yhteisö ja Kroatia ilmoittavat toisilleen perustullinsa.

I LUKU

TEOLLISUUSTUOTTEET

16 artikla

1.   Tämän luvun määräyksiä sovelletaan yhdistetyn nimikkeistön 25—97 ryhmässä lueteltuihin yhteisöstä ja Kroatiasta peräisin oleviin tuotteisiin, lukuun ottamatta maataloutta koskevan sopimuksen (GATT 1994) liitteessä 1 olevan 1 kohdan ii alakohdassa lueteltuja tuotteita.

2.   Sopimuksen 17 ja 18 artiklan määräyksiä ei 22 ja 23 artiklan mukaisesti sovelleta tekstiilituotteisiin eikä yhdistetyn nimikkeistön 72 ryhmään kuuluviin terästuotteisiin.

3.   Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden kauppa osapuolten välillä tapahtuu mainitun sopimuksen määräysten mukaisesti.

17 artikla

1.   Kroatiasta peräisin oleviin tuotteisiin yhteisössä sovellettavat tuontitullit poistetaan heti tämän sopimuksen tultua voimaan.

2.   Kroatiasta peräisin oleviin tuotteisiin yhteisössä sovellettavat tuonnin määrälliset rajoitukset ja vaikutuksiltaan vastaavat toimenpiteet poistetaan tämän sopimuksen voimaantulopäivänä.

18 artikla

1.   Muihin kuin liitteissä I ja II lueteltuihin yhteisöstä peräisin oleviin tuotteisiin Kroatiassa sovellettavat tuontitullit poistetaan heti tämän sopimuksen tultua voimaan.

2.   Liitteessä I lueteltuihin yhteisöstä peräisin oleviin tuotteisiin Kroatiassa sovellettavia tuontitulleja alennetaan asteittain seuraavan aikataulun mukaisesti:

—	tämän sopimuksen voimaantulopäivänä jokainen tulli alennetaan 60 prosenttiin perustullista,

—	1 päivänä tammikuuta 2003 jokainen tulli alennetaan 30 prosenttiin perustullista,

—	1 päivänä tammikuuta 2004 jäljellä olevat tullit poistetaan.

3.   Liitteessä II lueteltuihin yhteisöstä peräisin oleviin tuotteisiin Kroatiassa sovellettavia tuontitulleja alennetaan asteittain ja ne poistetaan seuraavan aikataulun mukaisesti:

—	tämän sopimuksen voimaantulopäivänä jokainen tulli alennetaan 70 prosenttiin perustullista,

—	1 päivänä tammikuuta 2003 jokainen tulli alennetaan 50 prosenttiin perustullista,

—	1 päivänä tammikuuta 2004 jokainen tulli alennetaan 40 prosenttiin perustullista,

—	1 päivänä tammikuuta 2005 jokainen tulli alennetaan 30 prosenttiin perustullista,

—	1 päivänä tammikuuta 2006 jokainen tulli alennetaan 15 prosenttiin perustullista,

—	1 päivänä tammikuuta 2007 jäljellä olevat tullit poistetaan.

4.   Yhteisöstä peräisin oleviin tavaroihin Kroatiassa sovellettavat tuonnin määrälliset rajoitukset ja vaikutuksiltaan vastaavat toimenpiteet poistetaan heti tämän sopimuksen tultua voimaan.

19 artikla

Yhteisö ja Kroatia poistavat heti tämän sopimuksen tultua voimaan kaikki tuontitulleja vaikutuksiltaan vastaavat maksut keskinäisestä kaupastaan.

20 artikla

1.   Yhteisö ja Kroatia poistavat heti tämän sopimuksen tultua voimaan kaikki vientitullit ja vaikutuksiltaan vastaavat maksut.

2.   Yhteisö ja Kroatia poistavat heti tämän sopimuksen tultua voimaan keskinäiset viennin määrälliset rajoitukset ja vaikutuksiltaan vastaavat toimenpiteet.

21 artikla

Kroatia ilmoittaa olevansa valmis alentamaan yhteisön kanssa käymässään kaupassa sovellettuja tulleja 18 artiklassa määrättyä nopeammin, jos sen yleinen taloudellinen tilanne ja asianomaisen toimialan tilanne tämän sallivat.

Vakautus- ja assosiaationeuvosto voi antaa suosituksia tätä varten.

22 artikla

Pöytäkirjassa nro 1 määrätään siinä tarkoitettuihin tekstiilituotteisiin sovellettavista järjestelyistä.

23 artikla

Pöytäkirjassa nro 2 määrätään siinä tarkoitetun yhdistetyn nimikkeistön 72 ryhmään kuuluviin terästuotteisiin sovellettavista järjestelyistä.

II LUKU

MAATALOUS JA KALASTUS

24 artikla

Määritelmä

1.   Tämän luvun määräyksiä sovelletaan yhteisöstä ja Kroatiasta peräisin olevien maatalous- ja kalastustuotteiden kauppaan.

2.   ’Maatalous- ja kalastustuotteilla’ tarkoitetaan yhdistetyn nimikkeistön 1—24 ryhmään kuuluvia tuotteita ja maataloutta koskevan sopimuksen (GATT 1994) liitteessä 1 olevan 1 kohdan ii alakohdassa lueteltuja tuotteita.

3.   Tämä määritelmä sisältää 3 ryhmään, nimikkeisiin 1604 ja 1605 sekä alanimikkeisiin 0511 91, 2301 20 ja ex 1902 20 (”täytetyt makaronivalmisteet, joissa on enemmän kuin 20 painoprosenttia kalaa, äyriäisiä, nilviäisiä tai muita vedessä eläviä selkärangattomia”) kuuluvat kalat ja kalastustuotteet.

25 artikla

Pöytäkirjassa nro 3 määrätään siinä lueteltuihin jalostettuihin maataloustuotteisiin sovellettavista kauppajärjestelyistä.

26 artikla

1.   Yhteisö poistaa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä kaikki Kroatiasta peräisin olevien maatalous- ja kalastustuotteiden tuontiin sovellettavat määrälliset rajoitukset ja vaikutuksiltaan vastaavat toimenpiteet.

2.   Kroatia poistaa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä kaikki Euroopan yhteisöstä peräisin olevien maatalous- ja kalastustuotteiden tuontiin sovellettavat määrälliset rajoitukset tai vaikutuksiltaan vastaavat toimenpiteet.

27 artikla

Maataloustuotteet

1.   Yhteisö poistaa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä tuontitullit ja vaikutuksiltaan vastaavat maksut, joita sovelletaan Kroatiasta peräisin oleviin maataloustuotteisiin, lukuun ottamatta yhdistetyn nimikkeistön nimikkeisiin 0102, 0201, 0202 ja 2204 kuuluvia tuotteita.

Kun kyse on yhdistetyn nimikkeistön 7 ja 8 ryhmään kuuluvista tuotteista, joista yhteisessä tullitariffissa ilmoitetaan arvotulli ja paljoustulli, tullien poistaminen koskee ainoastaan arvotulliosuutta.

2.   Yhteisö vahvistaa tämän sopimuksen voimaantulopäivästä liitteessä III määriteltyjen, Kroatiasta peräisin olevien ”baby beef” -naudanlihatuotteiden tuontitulliksi 20 prosenttia Euroopan yhteisöjen yhteisessä tullitariffissa ilmoitetusta arvotullista ja 20 prosenttia siinä ilmoitetusta paljoustullista teuraspainona ilmaistun 9 400 tonnin vuotuisen tariffikiintiön rajoissa.

3.

a) Tämän sopimuksen voimaantulopäivästä Kroatia: i) poistaa liitteessä IV a lueteltujen tiettyjen yhteisöstä peräisin olevien maataloustuotteiden tuontitullit, ii) poistaa liitteessä IV b lueteltujen tiettyjen yhteisöstä peräisin olevien maataloustuotteiden tuontitullit kyseisessä liitteessä kunkin tuotteen osalta mainittujen tariffikiintiöiden rajoissa. Tariffikiintiöiden määriä lisätään vuotuisesti kyseisessä liitteessä kunkin tuotteen osalta määrätyllä määrällä. b) Ensimmäisenä tämän sopimuksen voimaantulopäivän jälkeisenä vuotena Kroatia: i) alentaa asteittain liitteessä IV c lueteltujen tiettyjen yhteisöstä peräisin olevien maataloustuotteiden tuontitulleja kyseisessä liitteessä kunkin tuotteen osalta mainittujen tariffikiintiöiden rajoissa ja siinä esitetyn aikataulun mukaisesti. c) Tämän sopimuksen voimaantulopäivästä Kroatia: i) poistaa asteittain liitteessä IV d lueteltujen tiettyjen yhteisöstä peräisin olevien maataloustuotteiden tuontitullit kyseisessä liitteessä kunkin tuotteen osalta mainittujen tariffikiintiöiden rajoissa ja siinä esitetyn aikataulun mukaisesti, ii) alentaa asteittain 50 prosenttiin suosituimmuustullista liitteessä IV e lueteltujen tiettyjen yhteisöstä peräisin olevien maataloustuotteiden tuontitullit kyseisessä liitteessä kunkin tuotteen osalta esitetyn aikataulun mukaisesti. iii) alentaa asteittain 50 prosenttiin suosituimmuustullista liitteessä IV f lueteltujen tiettyjen yhteisöstä peräisin olevien maataloustuotteiden tuontitullit kyseisessä liitteessä mainittujen tariffikiintiöiden rajoissa ja kunkin tuotteen osalta siinä esitetyn aikataulun mukaisesti.

4.   Viineihin ja muihin väkeviin alkoholijuomiin sovellettavat kauppajärjestelyt vahvistetaan viinejä ja väkeviä alkoholijuomia koskevassa lisäpöytäkirjassa.

28 artikla

Kalastustuotteet

1.   Tämän sopimuksen tullessa voimaan yhteisö poistaa kokonaan Kroatiasta peräisin oleviin muihin kuin liitteessä V a lueteltuihin kaloihin ja kalastustuotteisiin sovellettavat tullit. Liitteessä V a lueteltuihin tuotteisiin sovelletaan kyseisen liitteen määräyksiä.

2.   Tämän sopimuksen tullessa voimaan Kroatia poistaa kaikki Euroopan yhteisöstä peräisin oleviin muihin kuin liitteessä V b lueteltuihin kaloihin ja kalastustuotteisiin sovellettavat, vaikutuksiltaan tulleja vastaavat maksut ja poistaa kokonaan kyseisten tuotteiden tullit. Liitteessä V b lueteltuihin tuotteisiin sovelletaan kyseisen liitteen määräyksiä.

29 artikla

Osapuolten välisen maatalous- ja kalastustuotteiden kaupan määrän, tuotteiden poikkeuksellinen arkuuden, yhteisön yhteisen maatalous- ja kalastuspolitiikan säännöt, Kroatian maatalouspolitiikan säännöt, maatalouden ja kalastuksen merkityksen Kroatian taloudessa ja WTO: ssa käytävien monenvälisten kauppaneuvottelujen vaikutukset huomioon ottaen yhteisö ja Kroatia tarkastelevat vakautus- ja assosiaationeuvostossa viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2006 tuotekohtaisesti, järjestelmällisesti ja vastavuoroisesti mahdollisuuksia myöntää toisilleen lisää myönnytyksiä maatalous- ja kalastustuotteiden kaupan vapauttamisen jatkamiseksi.

30 artikla

Tämän luvun määräykset eivät millään tavoin estä kumpaakaan osapuolta soveltamasta yksipuolisesti tätä edullisempia toimenpiteitä.

31 artikla

Sen estämättä, mitä muualla tässä sopimuksessa ja erityisesti sen 38 artiklassa määrätään, jos toisen osapuolen alueelta peräisin olevien tuotteiden tuonti, johon sovelletaan 25, 27 ja 28 artiklan mukaisesti myönnettyjä myönnytyksiä, aiheuttaa maatalous- ja kalastustuotteiden markkinoiden erityisen herkkyyden vuoksi vakavia häiriöitä toisen osapuolen markkinoilla tai sen sisäisen sääntelyjärjestelmän toiminnalle, osapuolet aloittavat välittömästi neuvottelut asianmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Tätä ratkaisua odotettaessa asianomainen osapuoli voi toteuttaa tarpeellisina pitämiään toimenpiteitä.

III LUKU

YHTEISET MÄÄRÄYKSET

32 artikla

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan kaikkien tuotteiden kauppaan osapuolten välillä, ellei tässä luvussa tai pöytäkirjoissa nro 1, 2 ja 3 toisin määrätä.

33 artikla

Vallitsevan tilan säilyttäminen

1.   Yhteisön ja Kroatian välisessä kaupassa ei tämän sopimuksen voimaantulopäivästä alkaen oteta käyttöön uusia tuonti- tai vientitulleja tai vaikutukseltaan vastaavia maksuja eikä jo käytössä olevia koroteta.

2.   Yhteisön ja Kroatian välisessä kaupassa ei tämän sopimuksen voimaantulopäivästä alkaen oteta käyttöön uusia tuonnin tai viennin määrällisiä rajoituksia tai vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä eikä jo käytössä olevista tehdä entistä rajoittavampia.

3.   Tämän artiklan 1 ja 2 kohdan määräykset eivät millään tavoin rajoita Kroatian ja yhteisön maatalouspolitiikan harjoittamista eivätkä toimenpiteiden toteuttamista tämän politiikan osana, sikäli kuin tämä ei vaikuta liitteissä III, IV a, IV b, IV c, IV d, IV f, V a ja V b esitettyyn tuontijärjestelmään, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 26 artiklan mukaisesti myönnettyjen myönnytysten soveltamista.

34 artikla

Verosyrjinnän kieltäminen

1.   Osapuolet pidättyvät kaikista sisäistä verotusta koskevista toimenpiteistä tai käytännöistä, jotka suoraan tai välillisesti saattavat osapuolen tuotteet ja vastaavat toisen osapuolen alueelta peräisin olevat tuotteet keskenään eriarvoiseen asemaan, ja poistavat tällaiset toimenpiteet tai käytännöt, jos sellaisia nykyisin sovelletaan.

2.   Toisen osapuolen alueelle vietyjen tuotteiden sisäisten välillisten verojen palautuksen määrä ei saa olla suurempi kuin niistä kannettujen välillisten verojen määrä.

35 artikla

Tuontitullien poistamista koskevia määräyksiä sovelletaan myös fiskaalisiin tulleihin.

36 artikla

Tulliliitot, vapaakauppa-alueet ja raja-aluejärjestelyt

1.   Tämä sopimus ei ole este tulliliittojen, vapaakauppa-alueiden tai rajakauppajärjestelyjen ylläpitämiselle tai perustamiselle, sikäli kuin ne eivät muuta tässä sopimuksessa määrättyjä kauppajärjestelyjä.

2.   Tämä sopimus ei edellä 18 artiklassa yksilöityjen siirtymäkausien aikana vaikuta sellaisten tavaroiden liikkuvuutta koskevien erityisten etuuskohtelujärjestelyjen täytäntöönpanoon, joista joko määrätään yhden tai useamman jäsenvaltion ja Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan aiemmin tekemissä, Kroatian vastuulle siirtyneissä rajasopimuksissa tai jotka ovat seurausta Kroatian III osaston määräysten mukaisesti alueellisen kaupan edistämiseksi tekemistä kahdenvälisistä sopimuksista.

3.   Osapuolet neuvottelevat vakautus- ja assosiaationeuvostossa tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista sopimuksista ja pyydettäessä muista osapuolten kolmansiin maihin soveltamaan kauppapolitiikkaan liittyvistä tärkeistä kysymyksistä. Erityisesti tapauksissa, joissa jokin kolmas maa liittyy yhteisöön, näitä neuvotteluja järjestetään sen varmistamiseksi, että tässä sopimuksessa ilmaistut yhteisön ja Kroatian yhteiset edut otetaan huomioon.

37 artikla

Polkumyynti

1.   Jos osapuoli toteaa, että sen ja toisen osapuolen välisessä kaupassa harjoitetaan GATT 1994 -sopimuksen VI artiklassa tarkoitettua polkumyyntiä, se voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet tämän polkumyynnin torjumiseksi GATT 1994 -sopimuksen VI artiklan täytäntöönpanoa koskevan sopimuksen ja oman sisäisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

2.   Vakautus- ja assosiaationeuvostolle on ilmoitettava tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista polkumyyntitapauksista heti, kun tuovan osapuolen viranomaiset ovat panneet vireille tutkimuksen. Jos GATT 1994 -sopimuksen VI artiklassa tarkoitettua polkumyyntiä ei ole lopetettu tai jos muuta hyväksyttävää ratkaisua ei ole löydetty 30 päivän kuluessa asian saattamisesta vakautus- ja assosiaationeuvoston käsiteltäväksi, tuova osapuoli voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet.

38 artikla

Yleinen suojalauseke

1.   Jos tietyn toisen osapuolen tuotteen tuonti toisen osapuolen alueelle lisääntyy niin paljon ja sellaisissa olosuhteissa, että tuonti aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa:

—	vakavaa vahinkoa samankaltaisen tai suoraan kilpailevan tuotteen kotimaisille tuottajille tuovan osapuolen alueella, tai

—	vakavia häiriöitä jollakin talouden osa-alueella tai vaikeuksia, jotka saattavat heikentää merkittävästi taloudellista tilannetta jollakin tuovan osapuolen alueella,

tuova osapuoli voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet tässä artiklassa vahvistettujen edellytysten ja menettelyjen mukaisesti.

2.   Yhteisö ja Kroatia soveltavat ainoastaan tämän sopimuksen määräysten mukaisia suojatoimenpiteitä keskinäisissä suhteissaan. Nämä toimenpiteet eivät saa olla ankarampia kuin on tarpeen aiheutuneen ongelman korjaamiseksi, ja niiden on tavallisesti muodostuttava tämän sopimuksen mukaisesti kyseisen tuotteen tulliin kohdistettavien lisäalennusten lykkäämisestä tai tuotteen tullin korottamisesta. Näihin toimenpiteisiin on liitettävä selkeät määräykset niiden asteittaisesta poistamisesta tietyn ennalta määrätyn ajan kuluessa. Toimenpiteiden kesto ei saa ylittää yhtä vuotta. Erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa voidaan toteuttaa toimenpiteitä, jotka kestävät kokonaisuudessaan enintään kolme vuotta. Tuotteeseen, jonka tuonnissa on aiemmin sovellettu suojatoimenpiteitä, ei saa kohdistaa suojatoimenpiteitä vähintään kolmeen vuoteen aiemman toimenpiteen voimassaolon päättymisestä.

3.   Tässä artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa ennen siinä määrättyjen toimenpiteiden toteuttamista tai mahdollisimman pian tapauksissa, joihin sovelletaan 4 kohdan b alakohtaa, yhteisön tai Kroatian on toimitettava vakautus- ja assosiaationeuvostolle kaikki tarvittavat tiedot kummankin osapuolen kannalta hyväksyttävän ratkaisun löytämiseksi.

4.   Edellisten kohtien täytäntöön panemiseksi sovelletaan seuraavia määräyksiä:

a)

Tässä artiklassa tarkoitetusta tilanteesta aiheutuvat ongelmat on saatettava vakautus- ja assosiaationeuvoston käsiteltäviksi, joka asiaa tarkasteltuaan voi tehdä niiden ratkaisemiseksi tarvittavat päätökset. Jos vakautus- ja assosiaationeuvosto tai vievä osapuoli ei ole tehnyt ongelman ratkaisevaa päätöstä tai mitään muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole saavutettu 30 päivän kuluessa siitä, kun asia saatettiin vakautus- ja assosiaationeuvoston käsiteltäväksi, tuova osapuoli voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet ongelman korjaamiseksi tämän artiklan määräysten mukaisesti. Suojatoimenpiteitä valittaessa on etusijalle asetettava ne, joista on vähiten haittaa tässä sopimuksessa vahvistettujen järjestelyjen toiminnalle.

b)

Kun välitöntä toimintaa edellyttävien poikkeuksellisten ja kriittisten olosuhteiden vuoksi ennakkoon tapahtuva tietojen antaminen tai tarkastelu ei ole mahdollista, asianomainen osapuoli voi tässä artiklassa yksilöidyissä tilanteissa soveltaa viipymättä varotoimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä tilanteen korjaamiseksi, ja sen on ilmoitettava tästä välittömästi toiselle osapuolelle.

5.   Suojatoimenpiteistä on ilmoitettava viipymättä vakautus- ja assosiaationeuvostolle, jossa niistä neuvotellaan säännöllisesti aikataulun laatimiseksi niiden poistamiselle heti, kun olosuhteet sen sallivat.

6.   Jos yhteisö tai Kroatia soveltaa sellaisten tuotteiden tuontiin, jotka ovat omiaan aiheuttamaan tässä artiklassa tarkoitettuja ongelmia, hallinnollista menettelyä, jonka tarkoituksena on saada nopeasti tietoja kaupankäynnin kehityksestä, sen on ilmoitettava tästä toiselle osapuolelle.

39 artikla

Riittämätöntä tarjontaa koskeva lauseke

1.   Jos tämän osaston määräysten noudattamisesta seuraa

a)	elintarvikkeiden tai muiden vievälle osapuolelle välttämättömien tuotteiden vakava puute, tai

b)	sellaisen tuotteen jälleenvienti kolmanteen maahan, johon vievä osapuoli soveltaa viennin määrällisiä rajoituksia, vientitulleja tai vaikutuksiltaan vastaavia toimenpiteitä tai maksuja, ja jos edellä esitetyt tilanteet aiheuttavat tai saattavat aiheuttaa merkittäviä vaikeuksia vievälle osapuolelle,

kyseinen osapuoli voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet tässä artiklassa vahvistettujen edellytysten ja menettelyjen mukaisesti.

2.   Toimenpiteitä valittaessa on etusijalle asetettava ne, joista on vähiten haittaa tässä sopimuksessa vahvistettujen järjestelyjen toiminnalle. Näitä toimenpiteitä ei saa soveltaa tavalla, joka johtaisi mielivaltaiseen tai perusteettomaan syrjintään samojen edellytysten vallitessa, tai kaupan peiteltyyn rajoittamiseen, ja ne on poistettava, kun niiden ylläpitämisen edellytykset eivät enää täyty.

3.   Ennen tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamista tai mahdollisimman pian tapauksissa, joihin sovelletaan tämän artiklan 4 kohtaa, yhteisön tai Kroatian on toimitettava vakautus- ja assosiaationeuvostolle kaikki tarvittavat tiedot kummankin osapuolen kannalta hyväksyttävän ratkaisun löytämiseksi. Osapuolet voivat vakautus- ja assosiaationeuvostossa sopia mistä tahansa tarvittavista keinoista ongelmien ratkaisemiseksi. Jos sopimukseen ei päästä 30 päivän kuluessa siitä, kun asia saatettiin vakautus- ja assosiaationeuvoston käsiteltäväksi, vievä osapuoli voi soveltaa tämän artiklan mukaisia toimenpiteitä asianomaisen tuotteen vientiin.

4.   Kun välitöntä toimintaa edellyttävien poikkeuksellisten ja kriittisten olosuhteiden vuoksi ennakkoon tapahtuva tietojen antaminen tai tarkastelu ei ole mahdollista, yhteisö tai Kroatia voi soveltaa viipymättä varotoimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä tilanteen korjaamiseksi, ja sen on ilmoitettava tästä välittömästi toiselle osapuolelle.

5.   Tämän artiklan mukaisesti käyttöön otettavista toimenpiteistä on ilmoitettava viipymättä vakautus- ja assosiaationeuvostolle, jossa niistä neuvotellaan säännöllisesti tarkoituksena erityisesti aikataulun laatiminen niiden poistamiselle heti, kun olosuhteet sen sallivat.

40 artikla

Valtion monopolit

Kroatian on mukautettava asteittain kaikki valtion kaupalliset monopolit varmistaakseen, että neljännen vuoden loppuun mennessä tämän sopimuksen voimaantulosta tavaroiden hankinnan ja kaupan pitämisen edellytyksissä ei enää esiinny syrjintää jäsenvaltioiden ja Kroatian kansalaisten välillä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi toteutetuista toimenpiteistä on ilmoitettava vakautus- ja assosiaationeuvostolle.

41 artikla

Pöytäkirjassa nro 4 vahvistetaan alkuperäsäännöt tässä sopimuksessa määrätyn tullietuuskohtelun soveltamista varten.

42 artikla

Sallitut rajoitukset

Tämä sopimus ei estä sellaisten tuontia, vientiä tai tavaroiden kauttakuljetusta koskevien kieltojen tai rajoitusten soveltamista, jotka ovat perusteltuja julkisen moraalin, yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vuoksi, ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden ja elämän suojelemiseksi, taiteellisten, historiallisten tai arkeologisten kansallisaarteiden suojelemiseksi taikka henkisen, teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojelemiseksi, tai kultaa ja hopeaa koskevien sääntöjen perusteella. Kyseiset kiellot tai rajoitukset eivät kuitenkaan saa johtaa mielivaltaiseen syrjintään tai kaupan peiteltyyn rajoittamiseen osapuolten välillä.

43 artikla

Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä vähentääkseen petosten mahdollisuutta tämän sopimuksen kauppamääräysten soveltamisen yhteydessä.

Sen estämättä, mitä muualla tässä sopimuksessa ja erityisesti sen 31, 38 ja 89 artiklassa sekä pöytäkirjassa nro 4 määrätään, jos osapuoli katsoo, että petoksesta on riittävästi näyttöä esimerkiksi siten, että osapuolten välinen kauppa on kasvanut merkittävästi ja ylittää taloudellisia edellytyksiä kuten tavanomaista tuotanto- ja vientikapasiteettia vastaavan tason, tai jos se katsoo, että toinen osapuoli laiminlyö alkuperäselvitysten tarkastamisen edellyttämän hallinnollisen yhteistyön, osapuolet aloittavat viipymättä neuvottelut asianmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Tätä ratkaisua odotettaessa asianomainen osapuoli voi toteuttaa tarpeellisina pitämiään toimenpiteitä. Toimenpiteitä valittaessa on etusijalle asetettava ne, joista on vähiten haittaa tässä sopimuksessa vahvistettujen järjestelyjen toiminnalle.

44 artikla

Tämän sopimuksen soveltaminen ei rajoita yhteisön lainsäädännön soveltamista Kanariansaariin.

V OSASTO

TYÖNTEKIJÖIDEN LIIKKUVUUS, SIJOITTAUTUMINEN,PALVELUJEN TARJOAMINEN JA PÄÄOMANLIIKKEET

I LUKU

TYÖNTEKIJÖIDEN LIIKKUVUUS

45 artikla

1.   Jollei yksittäisissä jäsenvaltioissa sovellettavista edellytyksistä ja yksityiskohtaisista säännöistä muuta johdu:

—	kansalaisuudeltaan kroatialaisia työntekijöitä, jotka laillisesti työskentelevät jonkin jäsenvaltion alueella, ei saa heidän kansalaisuutensa perusteella syrjiä työehtojen, palkkauksen tai irtisanomisen osalta kyseisen jäsenvaltion omiin kansalaisiin verrattuna,

—

laillisesti jossakin jäsenvaltiossa työskentelevän työntekijän aviopuolisolla ja lapsilla, jotka asuvat siellä laillisesti, on pääsy tämän jäsenvaltion työmarkkinoille mainitun työntekijän työluvan voimassaolon ajan; poikkeuksen muodostavat kausityöntekijät ja 46 artiklassa tarkoitettujen kahdenvälisten sopimusten perusteella saapuneet työntekijät, jollei mainituissa sopimuksissa toisin määrätä.

2.   Kroatian on myönnettävä 1 kohdassa tarkoitettu kohtelu alueellaan laillisesti työskenteleville työntekijöille, jotka ovat jonkin jäsenvaltion kansalaisia, sekä näiden aviopuolisoille ja lapsille, jotka asuvat sen alueella laillisesti, jollei Kroatiassa sovellettavista edellytyksistä ja yksityiskohtaisista säännöistä muuta johdu.

46 artikla

1.   Jäsenvaltioiden työmarkkinatilanne huomioon ottaen ja jollei jäsenvaltioiden lainsäädännöstä ja voimassa olevista työntekijöiden liikkuvuutta koskevista säännöistä muuta johdu:

—	jäsenvaltioiden kahdenvälisten sopimusten mukaisesti kroatialaisille työntekijöille myöntämät työnsaantimahdollisuudet olisi säilytettävä, ja niitä olisi mahdollisuuksien mukaan parannettava,

—	muut jäsenvaltiot tutkivat mahdollisuuksia vastaavien sopimusten tekemiseen.

2.   Vakautus- ja assosiaationeuvosto tarkastelee muita mahdollisia parannuksia, mukaan lukien mahdollisuudet päästä ammattikoulutukseen, jäsenvaltioissa voimassa olevien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti ja ottaen huomioon jäsenvaltioiden ja yhteisön työmarkkinatilanteen.

47 artikla

1.   Jäsenvaltioiden alueella laillisesti työskenteleviin Kroatian kansalaisiin ja heidän maassa laillisesti oleskeleviin perheenjäseniinsä sovellettavan sosiaaliturvajärjestelmän yhteensovittamista varten vahvistetaan säännöt. Vakautus- ja assosiaationeuvoston päätöksellä, joka ei saa vaikuttaa kahdenvälisistä sopimuksista syntyviin oikeuksiin tai velvollisuuksiin, jos kyseisissä sopimuksissa määrätään edullisemmasta kohtelusta, vahvistetaan tätä varten seuraavat määräykset:

—

kyseisten työntekijöiden kaikki eri jäsenvaltioissa täyttyneet vakuutus-, työskentely- tai asumiskaudet lasketaan yhteen vanhuuden, työkyvyttömyyden ja kuolemantapauksen perusteella maksettavia eläkkeitä tai elinkorkoja varten sekä kyseisten työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä terveydenhoitoa varten,

—

vanhuuden tai kuolemantapauksen taikka työtapaturman, ammattitaudin tai niistä johtuvan työkyvyttömyyden perusteella maksettavat eläkkeet tai elinkorot ovat tuloharkintaisia etuuksia lukuun ottamatta vapaasti siirrettävissä velallisjäsenvaltion tai -valtioiden lainsäädännön mukaisesti sovellettavaan kurssiin,

—	asianomaiset työntekijät saavat perhelisiä edellä yksilöidyille perheenjäsenilleen.

2.   Kroatia myöntää 1 kohdan toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa täsmennetyn kohtelun kaltaisen kohtelun alueellaan laillisesti työskenteleville työntekijöille, jotka ovat jonkin jäsenvaltion kansalaisia, sekä heidän siellä laillisesti asuville perheenjäsenilleen.

II LUKU

SIJOITTAUTUMINEN

48 artikla

Tätä sopimusta sovellettaessa tarkoitetaan:

a)

’yhteisön yhtiöllä’ tai ’Kroatian yhtiöllä’ yhtiötä, joka on jäsenvaltion tai Kroatian lainsäädännön mukaisesti perustettu ja jolla on sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka yhteisön tai Kroatian alueella. Jos jäsenvaltion tai Kroatian lainsäädännön mukaisesti perustetulla yhtiöllä kuitenkin on ainoastaan sääntömääräinen kotipaikka yhteisön tai Kroatian alueella, yhtiötä pidetään yhteisön tai Kroatian yhtiönä, jos sen toiminta liittyy tosiasiallisesti ja jatkuvasti jonkin jäsenvaltion tai Kroatian talouteen,

b)	yhtiön ’tytäryhtiöllä’ ensin mainitun yhtiön tosiasiallisessa määräysvallassa olevaa yhtiötä,

c)

yhtiön ’sivuliikkeellä’ toimipaikkaa, jolla ei ole oikeushenkilön asemaa, mutta jonka toiminta on luonteeltaan pysyvää, esimerkiksi emoyhtiön laajentuessa perustettu toimipaikka, jolla on oma johto ja aineelliset edellytykset käydä liikeneuvotteluja kolmansien osapuolten kanssa siten, että näiden kolmansien osapuolten ei tarvitse ottaa yhteyttä emoyhtiöön, vaikka ne ovatkin tietoisia tarvittaessa syntyvästä oikeussuhteesta emoyhtiöön, jonka pääkonttori on ulkomailla, vaan ne voivat harjoittaa liiketoimintaa tämän haarakonttorin muodostavan toimipaikan kanssa,

d)

’sijoittautumisella’: i) kansalaisten osalta oikeutta ryhtyä itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi ja perustaa yrityksiä, erityisesti yhtiöitä, jotka ovat heidän tosiasiallisessa määräysvallassaan. Kansalaisten itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ei sisälly oikeutta hakea tai vastaanottaa palkkatyötä toisen osapuolen työmarkkinoilla tai päästä toisen osapuolen työmarkkinoille. Tämän luvun määräyksiä ei sovelleta henkilöihin, jotka eivät ole täysin itsenäisiä ammatinharjoittajia, ii) yhteisön tai Kroatian yhtiöiden osalta oikeutta ryhtyä harjoittamaan taloudellista toimintaa perustamalla tytäryhtiöitä ja sivuliikkeitä Kroatiaan tai yhteisöön,

e)	’toiminnalla’ taloudellisen toiminnan harjoittamista,

f)	’taloudellisella toiminnalla’ periaatteessa teollista, kaupallista ja ammatillista toimintaa sekä pienyrittäjyyttä,

g)	’yhteisön kansalaisella’ ja ’Kroatian kansalaisella’ luonnollista henkilöä, joka on jonkin jäsenvaltion tai Kroatian kansalainen,

h)

tämän luvun ja III luvun määräyksiä sovelletaan kansainvälisessä meriliikenteessä, mukaan lukien intermodaalikuljetukset, joihin sisältyy meriosuus, myös niihin jäsenvaltioiden tai Kroatian kansalaisiin, jotka ovat sijoittautuneet yhteisön tai Kroatian ulkopuolelle, sekä meriliikenneyhtiöihin, jotka ovat sijoittautuneet yhteisön tai Kroatian ulkopuolelle ja jotka ovat jonkin jäsenvaltion tai vastaavasti Kroatian kansalaisten määräysvallassa, jos niille kuuluvat alukset on rekisteröity kyseisessä jäsenvaltiossa tai Kroatiassa niiden lainsäädännön mukaisesti, i) ’rahoituspalveluilla’ liitteessä VI esitettyjä toimintoja. Vakautus- ja assosiaationeuvosto voi laajentaa tai muuttaa kyseisen liitteen soveltamisalaa.

49 artikla

1.   Kroatia helpottaa alueellaan yhteisön yritysten ja kansalaisten harjoittamien liiketoimien aloittamista. Tätä tarkoitusta varten se takaa tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen:

i)	yhteisön yhtiöille sijoittautumisen osalta kohtelun, joka on yhtä edullinen kuin sen omille yhtiöilleen tai kolmansien maiden yhtiöille myöntämä kohtelu, sen mukaan kumpi näistä on edullisempi, ja

ii)

yhteisön yhtiöiden tytäryhtiöiden ja sivuliikkeiden, jotka ovat jo sijoittautuneet Kroatiaan, toiminnan osalta kohtelun, joka on yhtä edullinen kuin Kroatian omille yhtiöilleen ja sivuliikkeilleen tai kolmansien maiden yhtiöiden Kroatiaan sijoittautuneille tytäryhtiöille ja sivuliikkeille myöntämä kohtelu, sen mukaan kumpi on edullisempi.

2.   Osapuolet eivät anna mitään uusia säännöksiä tai toteuta mitään uusia toimenpiteitä, joilla olisi syrjivä vaikutus yhteisön tai Kroatian yhtiöiden sijoittautumiseen niiden alueelle tai yhtiöiden sijoittauduttua niiden toimintaan niiden omiin yhtiöihin verrattuna.

3.   Tämän sopimuksen voimaan tullessa yhteisö ja sen jäsenvaltiot myöntävät:

i)	Kroatian yhtiöille sijoittautuessa kohtelun, joka on yhtä edullinen kuin jäsenvaltioiden omille yhtiöilleen tai kolmansien maiden yhtiöille myöntämä kohtelu, sen mukaan kumpi on edullisempi,

ii)

jäsenvaltioiden alueelle sijoittautuneiden Kroatian yhtiöiden tytäryhtiöiden ja sivuliikkeiden toiminnan osalta kohtelun, joka on yhtä edullinen kuin jäsenvaltioiden omille yhtiöilleen ja sivuliikkeilleen tai jäsenvaltioiden alueelle sijoittautuneiden kolmansien maiden yhtiöiden tytäryhtiöille ja sivuliikkeille, sen mukaan kumpi on edullisempi.

4.   Vakautus- ja assosiaationeuvosto vahvistaa neljän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta yksityiskohtaiset säännöt edellä annettujen määräysten ulottamisesta koskemaan molempien osapuolten kansalaisten oikeutta ryhtyä taloudelliseen toimintaan itsenäisinä ammatinharjoittajina.

5.   Sen estämättä, mitä tässä artiklassa määrätään:

a)	yhteisön yhtiöiden tytäryhtiöillä ja sivuliikkeillä on tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen oikeus käyttää ja vuokrata kiinteää omaisuutta Kroatiassa,

b)

yhteisön yhtiöiden tytäryhtiöillä on Kroatian yhtiöinä myös oikeus hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä julkishyödykkeiden/yhteishyödykkeiden, ei kuitenkaan luonnonvarojen, metsän eikä maa- ja metsätalousmaan, osalta samat oikeudet kuin Kroatian yhtiöillä, jos nämä oikeudet ovat tarpeen harjoitettaessa sitä taloudellista toimintaa, jonka vuoksi sijoittautuminen on tapahtunut. Vakautus- ja assosiaationeuvosto vahvistaa neljän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta yksityiskohtaiset säännöt tämän kohdan mukaisten oikeuksien ulottamisesta koskemaan poissuljettuja aloja.

c)	vakautus- ja assosiaationeuvosto tarkastelee neljän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta mahdollisuutta ulottaa b alakohdan mukaiset oikeudet, poissuljetut alat mukaan luettuina, koskemaan yhteisön yhtiöiden sivuliikkeitä.

50 artikla

1.   Jollei 49 artiklan määräyksistä muuta johdu ja lukuun ottamatta liitteessä VI esitettyjä rahoituspalveluja, kumpikin osapuoli voi säännellä yhtiöiden ja kansalaisten sijoittautumista ja toimintaa alueellaan, jos tämä sääntely ei johda toisen osapuolen yhtiöiden ja kansalaisten syrjintään verrattuna osapuolen omiin yhtiöihin ja kansalaisiin.

2.   Sen estämättä, mitä tässä sopimuksessa muutoin määrätään, tämä sopimus ei rahoituspalvelujen osalta estä osapuolia toteuttamasta vakautta ja luotettavuutta turvaavia toimenpiteitä, mukaan lukien toimenpiteet, joilla suojellaan sijoittajia, tallettajia, vakuutuksenottajia tai henkilöitä, joiden omaisuudenhoidosta vastaa rahoituspalvelujen tarjoaja, tai toimenpiteitä, joilla varmistetaan rahoitusjärjestelmän yhtenäisyys ja vakaus. Osapuolet eivät saa käyttää näitä toimenpiteitä keinona sopimuksen mukaisten velvoitteidensa välttämiseen.

3.   Tämän sopimuksen määräyksiä ei saa tulkita siten, että osapuoli olisi velvoitettu paljastamaan yksittäisten asiakkaiden liiketoimiin ja tileihin liittyviä tietoja tai julkisten elinten hallussa olevia luottamuksellisia tai yksityisiä tietoja.

51 artikla

1.   Tämän luvun määräyksiä ei sovelleta lento-, sisävesi- ja merikabotaasiliikenteeseen.

2.   Vakautus- ja assosiaationeuvosto voi antaa sijoittautumis- ja toimintaedellytysten parantamiseen tähtääviä suosituksia 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.

52 artikla

1.   Mitä 49 ja 50 artiklassa määrätään, ei estä osapuolta soveltamasta erityisiä sääntöjä sellaisten toisen osapuolen yhtiöiden sivuliikkeiden sijoittautumiseen ja toimintaan sen alueella, joita ei ole perustettu ensiksi mainitun osapuolen alueella, jos nämä erityiset säännöt ovat perusteltuja sen vuoksi, että näissä sivuliikkeissä on oikeudellisia tai teknisiä eroja verrattuna ensiksi mainitun osapuolen alueella perustettujen yhtiöiden sivuliikkeisiin; rahoituspalveluihin erityisiä sääntöjä voidaan soveltaa vakauden ja luotettavuuden turvaamiseen liittyvistä syistä.

2.   Kohtelun ero ei saa olla suurempi kuin mikä on ehdottomasti tarpeen tällaisten oikeudellisten tai teknisten erojen vuoksi tai rahoituspalvelujen osalta toiminnan vakauden ja luotettavuuden turvaamiseksi.

53 artikla

Helpottaakseen yhteisön kansalaisten ja Kroatian kansalaisten pääsyä säänneltyihin ammatteihin sekä helpottaakseen näiden ammattien harjoittamista Kroatiassa ja yhteisössä assosiaationeuvosto tarkastelee, mitkä toimenpiteet ovat tarpeen tutkintotodistusten vastavuoroiseksi tunnustamiseksi. Vakautus- ja assosiaationeuvosto voi toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet tätä varten.

54 artikla

1.   Kroatian tai vastaavasti yhteisön alueelle sijoittautuneella yhteisön yhtiöllä tai Kroatian yhtiöllä on sijoittautumismaan voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti oikeus Kroatian tai yhteisön alueella työllistää tai antaa tytäryhtiöidensä tai sivuliikkeidensä työllistää yhteisön jäsenvaltioiden tai Kroatian kansalaisia, jos nämä henkilöt ovat tämän artiklan 2 kohdassa määriteltyjä keskeisissä tehtävissä toimivia henkilöitä ja ovat yksinomaan näiden yhtiöiden, tytäryhtiöiden tai sivuliikkeiden palveluksessa. Näiden työntekijöiden oleskelu- ja työlupa on voimassa ainoastaan asianomaisen työsuhteen ajan.

2.   Edellä mainittujen yhtiöiden, jäljempänä ’organisaatiot’, keskeisissä tehtävissä toimivia henkilöitä ovat seuraaviin ryhmiin kuuluvat, tämän kohdan c alakohdassa määritellyt ’sisäisen siirron saaneet työntekijät’, jos organisaatio on oikeushenkilö ja jos asianomaiset henkilöt ovat olleet sen palveluksessa tai sen osakkaita (muita kuin pääosakkaita) vähintään mainittua siirtoa välittömästi edeltävän vuoden ajan:

a)

organisaatiossa johtavassa asemassa olevat henkilöt, jotka ensisijaisesti vastaavat yksikön johtamisesta ja joita valvoo tai neuvoo pääasiassa yrityksen johtokunta tai osakkeenomistajat taikka näitä vastaavat tahot ja joiden toimenkuvaan kuuluu muun muassa: — osaston taikka jaoksen johtaminen, — muun valvonta-, asiantuntija- tai johtotehtävissä toimivan henkilöstön työskentelyn ohjaus ja valvonta, — henkilökohtainen toimivalta palkata tai irtisanoa työntekijöitä taikka antaa heidän palkkaamistaan tai irtisanomistaan koskevia suosituksia sekä toteuttaa muita henkilöstöä koskevia toimenpiteitä,

b)

organisaatiossa työskentelevät henkilöt, joilla on yksikön toiminnalle, tutkimusvälineistön käytölle, teknologialle tai johtamiselle välttämätöntä erityisosaamista. Tällaisen osaamisen arvioinnissa voidaan ottaa huomioon yksikölle ominaisen osaamisen lisäksi erityistä teknistä tietämystä vaativaan työhön tai ammattiin liittyvän pätevyyden korkea taso, mukaan lukien luvanvaraisten ammattien harjoittajiin kuuluminen,

c)

’sisäisen siirron saanut työntekijä’ on luonnollinen henkilö, joka työskentelee organisaatiossa osapuolen alueella ja joka siirretään väliaikaisesti taloudellista toimintaa harjoitettaessa toisen osapuolen alueelle; organisaation päätoimipaikan on oltava osapuolen alueella ja siirron on tapahduttava kyseisen organisaation yksikköön (sivuliike, tytäryhtiö), joka tosiasiallisesti harjoittaa vastaavaa taloudellista toimintaa toisen osapuolen alueella.

3.   Kroatian kansalaisten pääsy yhteisön alueelle ja väliaikainen oleskelu siellä ja yhteisön kansalaisten pääsy Kroatian alueelle ja väliaikainen oleskelu siellä sallitaan, jos nämä yhtiöiden edustajat ovat 2 kohdan a alakohdassa määriteltyjä johtavassa asemassa olevia henkilöitä, jotka ovat vastuussa Kroatian yhtiön tytäryhtiön tai sivuliikkeen perustamisesta johonkin yhteisön jäsenvaltioon tai yhteisön yhtiön tytäryhtiön tai sivuliikkeen perustamisesta Kroatiaan, kun:

—	kyseiset edustajat eivät harjoita suoraa myyntiä tai tarjoa palveluja, ja

—	yhtiön päätoimipaikka on yhteisön tai Kroatian ulkopuolella, eikä sillä ole muita edustajia, toimistoja, sivuliikkeitä tai tytäryhtiöitä yhteisön kyseisessä jäsenvaltiossa tai Kroatiassa.

55 artikla

Ensimmäisten kolmen vuoden aikana tämän sopimuksen voimaantulosta Kroatia voi toteuttaa tämän luvun määräyksistä poikkeavia toimenpiteitä yhteisön yhtiöiden ja kansalaisten sijoittautumisen osalta, jos tietyllä tuotannonalalla:

—	on tapahtumassa rakenneuudistus tai ilmenee vakavia vaikeuksia, erityisesti jos näistä aiheutuu vakavia yhteiskunnallisia ongelmia Kroatiassa, tai

—	Kroatian yhtiöt tai kansalaiset menettävät koko markkinaosuutensa tai huomattavan osan siitä jollakin Kroatian toimi- tai tuotannonalalla, tai

—	alan kehitys on Kroatiassa vasta alkamassa.

Tällaisiin toimenpiteisiin liittyy seuraavaa:

i)	niitä on lakattava soveltamasta viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta,

ii)	niiden on oltava kohtuullisia ja tarpeen tilanteen korjaamiseksi, ja

iii)	ne eivät saa johtaa Kroatiassa tietyn toimenpiteen toteuttamishetkellä jo toimivien yhteisön yhtiöiden tai kansalaisten syrjintään verrattuna Kroatian omiin yhtiöihin tai kansalaisiin.

Suunnitellessaan ja soveltaessaan tällaisia toimenpiteitä Kroatian on mahdollisuuksien mukaan myönnettävä yhteisön yhtiöille ja kansalaisille etuuskohtelu ja joka tapauksessa vähintään yhtä edullinen kohtelu kuin kolmansien maiden yhtiöille tai kansalaisille myönnetty kohtelu. Ennen näiden toimenpiteiden toteuttamista Kroatian on kuultava asiasta vakautus- ja assosiaationeuvostoa, ja se voi soveltaa toimenpiteitä aikaisintaan yhden kuukauden kuluttua siitä, kun se on ilmoittanut suunnittelemansa konkreettiset toimenpiteet vakautus- ja assosiaationeuvostolle, paitsi jos välittömiä toimenpiteitä vaativa korvaamaton vahinko on uhkaamassa, jolloin Kroatian on kuultava vakautus- ja assosiaationeuvostoa heti, kun se on ottanut toimenpiteet käyttöön.

Kun kolme vuotta on kulunut tämän sopimuksen voimaantulosta, Kroatia voi ottaa käyttöön tai pitää voimassa tällaisia toimenpiteitä vain vakautus- ja assosiaationeuvoston luvalla ja sen määräämin ehdoin.

III LUKU

PALVELUJEN TARJOAMINEN

56 artikla

1.   Osapuolet sitoutuvat seuraavien määräysten mukaisesti toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet salliakseen asteittain palvelut, joita tarjoavat sellaiset yhteisön tai Kroatian yhtiöt tai kansalaiset, jotka ovat sijoittautuneet toisen osapuolen alueelle kuin palveluiden vastaanottaja.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun vapauttamisen yhteydessä osapuolet sallivat sellaisten luonnollisten henkilöiden tilapäisen liikkuvuuden, jotka tarjoavat palveluja tai jotka ovat palvelujen tarjoajan palveluksessa 54 artiklassa määritellyissä keskeisissä tehtävissä, mukaan lukien luonnolliset henkilöt, jotka edustavat yhteisön tai Kroatian yhtiöitä tai kansalaisia ja jotka haluavat saapua tilapäisesti maahan neuvotellakseen palvelujen myymisestä tai tehdäkseen palvelujen myyntiä koskevia sopimuksia palvelujen tarjoajan puolesta, edellyttäen, että nämä edustajat eivät harjoita suoraa myyntiä suurelle yleisölle eivätkä itse henkilökohtaisesti tarjoa palveluja.

3.   Assosiaationeuvosto toteuttaa tarvittavat toimenpiteet 1 kohdan määräysten asteittaiseksi täytäntöönpanemiseksi neljän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta. Huomiota kiinnitetään osapuolten edistymiseen lainsäädäntönsä lähentämisessä.

57 artikla

1.   Osapuolet eivät toteuta mitään sellaisia toimenpiteitä tai toimia, joiden vuoksi sellaisten yhteisön tai Kroatian kansalaisten tai yhtiöiden, jotka ovat sijoittautuneet toisen osapuolen alueelle kuin palveluiden vastaanottaja, palvelujen tarjoamisen edellytykset muuttuvat merkittävästi rajoittavammiksi kuin ne olivat tämän sopimuksen voimaantulopäivää edeltävänä päivänä.

2.   Jos osapuoli katsoo, että toisen osapuolen tämän sopimuksen voimaan tultua toteuttamilla toimenpiteillä aiheutetaan tilanne, joka on merkittävästi rajoittavampi palvelujen tarjonnan osalta kuin tämän sopimuksen voimaantulopäivän tilanne, kyseinen ensin mainittu osapuoli voi esittää toiselle osapuolelle neuvottelujen aloittamista asiasta.

58 artikla

Kuljetuspalvelujen tarjoamiseen yhteisön ja Kroatian välillä sovelletaan seuraavia määräyksiä:

1.

Sisämaaliikenteen osalta osapuolten välistä suhdetta säännellään pöytäkirjassa nro 6 erityisesti rajoittamattoman maanteiden kauttakulkuliikenteen varmistamiseksi Kroatiassa ja yhteisössä, syrjimättömyyden periaatteen tosiasialliseksi soveltamiseksi ja Kroatian liikennealan lainsäädännön asteittaiseksi yhdenmukaistamiseksi yhteisön lainsäädännön kanssa.

2.

Kansainvälisen meriliikenteen osalta osapuolet sitoutuvat noudattamaan tosiasiallisesti periaatetta kaupallisin edellytyksin tapahtuvasta vapaasta pääsystä markkinoille ja liikenteeseen. a) Edellä mainittu määräys ei rajoita niitä oikeuksia ja velvollisuuksia, joita jompikumpi tämän sopimuksen osapuolista soveltaa Yhdistyneiden Kansakuntien linjakonferenssien käyttäytymissääntöjen perusteella. Linjakonferenssiin kuulumattomat meriliikenneyhtiöt saavat kilpailla konferenssiin kuuluvien yhtiöiden kanssa edellyttäen, että ne noudattavat periaatetta kaupallisin edellytyksin tapahtuvasta terveestä kilpailusta. b) Osapuolet vahvistavat sitoutuneensa vapaaseen kilpailuun, joka on kuivan ja nestemäisen irtotavaran kaupan olennainen piirre.

3.

Soveltaessaan 2 kohdan periaatteita osapuolet: a) eivät jatkossa sisällytä kolmansien maiden kanssa tekemiinsä kahdenvälisiin sopimuksiin lastinjakoa koskevia lausekkeita, lukuun ottamatta poikkeuksellisia olosuhteita, joissa jommankumman tämän sopimuksen osapuolen linjaliikenteen meriliikenneyhtiöillä ei olisi muutoin tosiasiallista mahdollisuutta osallistua kyseiseen kolmanteen maahan suuntautuvaan liikenteeseen tai sieltä lähtevään liikenteeseen; b) kieltävät tulevissa kahdenvälisissä sopimuksissa kuivan ja nestemäisen irtolastin kuljetuksia koskevat lastinjakojärjestelyt; c) poistavat heti tämän sopimuksen tultua voimaan kaikki yksipuoliset toimenpiteet sekä hallinnolliset, tekniset ja muut esteet, joilla voisi olla rajoittava tai syrjivä vaikutus palvelujen vapaaseen tarjontaan kansainvälisessä meriliikenteessä. d) Kukin osapuoli myöntää toisen osapuolen kansalaisten tai yritysten liikennöimille laivoille vähintään samat etuudet kuin omille laivoilleen kansainvälisiin kauppasatamiin pääsyn, satamien infrastruktuurin ja muiden meriliikenteen oheispalvelujen käytön, niihin liittyvien maksujen ja tullipalvelujen sekä lastaukseen ja purkuun tarkoitettujen ankkuripaikkojen ja muiden tilojen osoittamisen osalta.

4.

Jotta voitaisiin varmistaa osapuolten välisten kuljetusten yhteensovitettu kehitys ja asteittainen vapauttaminen niiden molempien kaupallisten tarpeiden mukaisesti, osapuolet neuvottelevat tämän sopimuksen tultua voimaan erityisen sopimuksen, jossa sovitaan vastavuoroista markkinoillepääsyä koskevista edellytyksistä lentoliikenteen alalla.

5.	Ennen 4 kohdassa tarkoitetun sopimuksen tekemistä osapuolet eivät toteuta mitään toimenpiteitä eivätkä ryhdy mihinkään toimiin, jotka ovat rajoittavampia tai syrjivämpiä kuin ennen tämän sopimuksen voimaantuloa käytössä olleet toimenpiteet tai toimet.

6.

Kroatia mukauttaa siirtymäkauden aikana asteittain lainsäädäntönsä, mukaan lukien hallinnolliset, tekniset ja muut säännöt, yhteisössä sovellettavaan lento- ja sisämaaliikennettä koskevaan lainsäädäntöön siinä määrin kuin se on tarpeen edistettäessä vapauttamista ja osapuolten vastavuoroista pääsyä markkinoille ja helpotettaessa matkustajien ja tavaroiden liikkuvuutta.

7.	Vakautus- ja assosiaationeuvosto tarkastelee tämän luvun tavoitteiden toteuttamisessa saavutetun yleisen edistymisen huomioon ottaen keinoja, joilla voidaan luoda tarvittavat edellytykset palvelujen vapaan tarjonnan parantamiseksi lento- ja sisämaaliikenteessä.

IV LUKU

JUOKSEVAT MAKSUT JA PÄÄOMANLIIKKEET

59 artikla

Osapuolet sitoutuvat Kansainvälisen valuuttarahaston perustamissopimuksen VIII artiklan mukaisesti hyväksymään kaikki vapaasti vaihdettavassa valuutassa suoritettavat vaihtotaseeseen liittyvät maksut ja siirrot yhteisön ja Kroatian välillä.

60 artikla

1.   Osapuolet varmistavat tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen maksutaseen pääoma- ja rahoitustasetta koskevien suoritusten osalta pääomien vapaan liikkuvuuden sellaisiin yhtiöihin kohdistuvissa suorissa sijoituksissa, jotka on perustettu vastaanottajamaan lainsäädännön mukaisesti, ja sijoituksissa, jotka on tehty V osaston II luvun määräysten mukaisesti, sekä näiden sijoitusten ja niistä saatujen voittojen rahaksi muuttamisen ja kotiuttamisen.

2.   Osapuolet varmistavat tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen maksutaseen pääoma- ja rahoitustasetta koskevien suoritusten osalta pääomien vapaan liikkuvuuden, kun kyse on luotoista, jotka liittyvät liiketoimiin tai palveluihin, joissa jommankumman osapuolen alueella asuva on osallisena, sekä rahoituslainoista ja -luotoista, joiden kesto on pidempi kuin yksi vuosi.

Tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen Kroatia antaa olemassa olevia menettelyjään täysimääräisesti ja tarkoituksenmukaisesti käyttäen Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisille luvan hankkia kiinteistöjä Kroatiasta, ei kuitenkaan liitteessä VII lueteltujen alojen ja asioiden osalta. Tämän sopimuksen voimaantulon jälkeisten neljän vuoden kuluessa Kroatia mukauttaa lainsäädäntönsä asteittaisesti sen varmistamiseksi, että Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaiset saavat kiinteistöjä Kroatiasta hankkiessaan saman kohtelun kuin Kroatian kansalaiset. Tämän sopimuksen voimaantulon jälkeisen neljännen vuoden päättyessä vakautus- ja assosiaationeuvosto tarkastelee yksityiskohtaisia sääntöjä kyseisten oikeuksien ulottamiseksi koskemaan liitteessä VII lueteltuja aloja ja siinä lueteltuja asioita.

Lisäksi osapuolet varmistavat tämän sopimuksen voimaantulon jälkeisestä neljännestä vuodesta alkaen pääomien vapaan liikkuvuuden portfoliosijoitusten sekä kestoltaan vuotta lyhyempien rahoituslainojen ja -luottojen yhteydessä.

3.   Osapuolet eivät ota käyttöön yhteisön ja Kroatian asukkaiden välisiin pääomanliikkeisiin ja juokseviin maksuihin liittyviä uusia rajoituksia, eivätkä tiukenna olemassa olevia määräyksiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

4.   Jos pääomien liikkuvuus poikkeuksellisissa olosuhteissa yhteisön ja Kroatian välillä aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavia vaikeuksia valuuttakurssipolitiikan tai rahapolitiikan toteuttamiselle yhteisössä tai Kroatiassa, yhteisö ja Kroatia voivat toteuttaa suojatoimenpiteitä yhteisön ja Kroatian välisen pääomaliikenteen osalta enintään kuuden kuukauden aikana, jos mainitut toimenpiteet ovat ehdottomasti tarpeen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 59 ja tämän artiklan määräyksiä.

5.   Edellä olevilla määräyksillä ei rajoiteta osapuolten elinkeinonharjoittajien oikeuksia hyötyä edullisemmasta kohtelusta, josta osapuolia koskevissa voimassa olevissa kahden- tai monenvälisissä sopimuksissa saatetaan määrätä.

6.   Osapuolet neuvottelevat keskenään helpottaakseen pääomien liikkuvuutta yhteisön ja Kroatian välillä tämän sopimuksen tavoitteiden edistämiseksi.

61 artikla

1.   Osapuolet toteuttavat tämän sopimuksen voimaantulopäivää seuraavien neljän vuoden aikana toimenpiteitä, joilla luodaan tarvittavat edellytykset pääomien vapaata liikkuvuutta koskevien yhteisön sääntöjen asteittaisen soveltamisen jatkamiselle.

2.   Vakautus- ja assosiaationeuvosto määrittää tämän sopimuksen voimaantulopäivää seuraavan neljännen vuoden loppuun mennessä yksityiskohtaiset säännöt pääomanliikkeitä koskevien yhteisön sääntöjen täysimääräiseksi soveltamiseksi.

V LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

62 artikla

1.   Tämän osaston määräyksiä sovelletaan, jollei yleisen järjestyksen, yleisen turvallisuuden tai kansanterveyden perusteella käyttöön otetuista rajoituksista muuta johdu.

2.   Niitä ei sovelleta toimintaan, joka jommankumman osapuolen alueella liittyy edes tilapäisesti julkisen vallan käyttöön.

63 artikla

Tämän osaston määräyksiä sovellettaessa mitkään tämän sopimuksen määräykset eivät estä osapuolia soveltamasta luonnollisten henkilöiden maahantuloa ja oleskelua, työskentelyä, työehtoja ja sijoittautumista sekä palvelujen tarjoamista koskevia lakejaan ja asetuksiaan, jos niitä ei sovelleta tavalla, joka mitätöisi osapuolelle tämän sopimuksen tietyn määräyksen perusteella kuuluvat edut tai heikentäisi niitä. Tämä määräys ei rajoita 62 artiklan määräysten soveltamista.

64 artikla

Tämän osaston määräyksiä sovelletaan myös Kroatian yhtiöiden tai kansalaisten ja yhteisön yhtiöiden tai kansalaisten yhteiseen määräysvaltaan kuuluviin ja niiden yhdessä kokonaan omistamiin yhtiöihin.

65 artikla

1.   Tämän osaston määräysten mukaisesti myönnettyä suosituimmuuskohtelua ei sovelleta veroetuuksiin, joita osapuolet antavat tai aikovat antaa tulevaisuudessa kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevien sopimusten tai muiden verojärjestelyjen perusteella.

2.   Tämän osaston määräyksiä ei saa tulkita siten, että niillä estettäisiin osapuolia hyväksymästä tai panemasta täytäntöön toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on estää verojen välttäminen tai kiertäminen kaksinkertaisen verotuksen välttämisestä tehtyjen sopimusten ja muiden verojärjestelyjen määräysten tai kansallisen verolainsäädännön säännösten mukaisesti.

3.   Tämän osaston määräyksiä ei saa tulkita siten, että niillä estettäisiin jäsenvaltioita tai Kroatiaa erottelemasta verolainsäädäntönsä asiaa koskevia määräyksiä soveltaessaan toisistaan verovelvollisia, jotka ovat keskenään eri tilanteessa erityisesti asuinpaikkansa suhteen.

66 artikla

1.   Osapuolet pyrkivät mahdollisuuksien mukaan välttämään rajoittavien toimenpiteiden, myös tuontia rajoittavien toimenpiteiden, käyttöönottoa maksutasesyistä. Osapuolen, joka ottaa käyttöön tällaisia toimenpiteitä, on mahdollisimman pian esitettävä toiselle osapuolelle aikataulu niiden poistamiseksi.

2.   Jos yhdellä tai useammalla jäsenvaltiolla tai Kroatialla on maksutaseeseen liittyviä vakavia vaikeuksia tai tällaiset vaikeudet uhkaavat niitä välittömästi, yhteisö tai Kroatia, tapauksen mukaan, voi ottaa WTO-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti käyttöön määräaikaisia rajoittavia toimenpiteitä, mukaan lukien tuontia rajoittavat toimenpiteet, jotka eivät saa olla laajempia kuin on ehdottomasti tarpeen maksutasetilanteen korjaamiseksi. Tällöin yhteisön tai Kroatian on ilmoitettava asiasta viipymättä toiselle osapuolelle.

3.   Rajoittavia toimenpiteitä ei saa soveltaa sijoituksiin liittyviin siirtoihin eikä etenkään sijoitettujen tai uudelleen sijoitettujen varojen eikä niistä saatujen tulojen kotiuttamiseen.

67 artikla

Tämän osaston määräyksiä mukautetaan asteittain ottaen erityisesti huomioon palvelukaupan yleissopimuksen (GATS-sopimuksen) V artiklan vaatimukset.

68 artikla

Tämän sopimuksen määräykset eivät estä kumpaakaan osapuolta soveltamasta toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen estettäessä sellaisten toimenpiteiden kiertäminen tämän sopimuksen määräyksillä, jotka koskevat kolmannen maan pääsyä kyseisen osapuolen markkinoille.

VI OSASTO

LAKIEN LÄHENTÄMINEN, LAINVALVONTA JA KILPAILUSÄÄNNÖT

69 artikla

1.   Osapuolet tunnustavat, että on tärkeätä lähentää Kroatian voimassa olevaa lainsäädäntöä yhteisön lainsäädäntöön. Kroatia pyrkii kaikin tavoin varmistamaan, että sen voimassa olevat lait ja tuleva lainsäädäntö saatetaan asteittain yhdenmukaiseksi yhteisön säännöstön kanssa.

2.   Lainsäädännön lähentäminen alkaa sopimuksen allekirjoituspäivästä ja tämän sopimuksen 5 artiklassa tarkoitetun ajanjakson loppuun mennessä se ulotetaan asteittain koskemaan kaikkia tässä sopimuksessa tarkoitettuja yhteisön säännöstön osia. Alkuvaiheessa siinä keskitytään yhteisön sisämarkkinasäännöstön perusosiin sekä muihin kauppaan liittyviin aloihin Euroopan yhteisöjen komission ja Kroatian keskenään sopiman ohjelman perusteella. Kroatia määrittelee lisäksi yhteistyössä Euroopan yhteisöjen komission kanssa yksityiskohtaiset säännöt lainsäädännön lähentämisen täytäntöönpanon ja toteutettavien lainvalvontatoimien seurantaa varten.

70 artikla

Kilpailusäännöt ja muut taloutta koskevat määräykset

1.   Seuraavat toimenpiteet ovat yhteensopimattomia tämän sopimuksen moitteettoman toiminnan kanssa siltä osin kuin ne voivat vaikuttaa yhteisön ja Kroatian väliseen kauppaan:

i)	yritysten väliset sopimukset, yritysten yhteenliittymien päätökset sekä yritysten väliset yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena tai seurauksena on kilpailun estäminen, rajoittaminen tai vääristäminen,

ii)	yhden tai useamman yrityksen toimesta tapahtuva määräävän markkina-aseman väärinkäyttö yhteisön tai Kroatian koko alueella tai merkittävällä osalla sitä,

iii)	valtiontuet, jotka vääristävät tai uhkaavat vääristää kilpailua suosimalla tiettyjä yrityksiä tai tiettyjä tuotteita.

2.   Tämän artiklan vastaisia käytäntöjä arvioidaan yhteisössä sovellettavien kilpailusääntöjen, erityisesti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 81, 82, 86 ja 87 artiklan, soveltamisesta johtuvien arviointiperusteiden sekä yhteisön toimielinten käyttöön ottamien tulkintavälineiden perusteella.

3.   Osapuolet varmistavat, että tämän artiklan 1 kohdan i ja ii alakohdan täysimääräiseen soveltamiseen tarvittavat toimivaltuudet annetaan toiminnaltaan riippumattomalle julkiselle elimelle yksityisten ja julkisten sekä sellaisten yritysten osalta, joille on myönnetty erityisiä oikeuksia.

4.   Kroatia perustaa vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta toiminnaltaan riippumattoman viranomaisen, jolla on tämän artiklan 1 kohdan iii alakohdan täysimääräisen soveltamiseen tarvittavat toimivaltuudet. Kyseisellä viranomaisella on oltava muun muassa toimivaltuudet hyväksyä valtiontukijärjestelmiä ja yksittäisiä tukiavustuksia tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti sekä määrätä sääntöjenvastaisesti myönnetty valtiontuki takaisinmaksettavaksi.

5.   Kumpikin osapuoli varmistaa avoimuuden valtiontukien alalla muun muassa antamalla vuosittain toiselle osapuolelle kertomuksen tai vastaavan, jossa noudatetaan valtiontukia koskevan yhteisön katsauksen menetelmiä ja esitystapaa. Osapuoli antaa toisen osapuolen pyynnöstä tietoja yksittäisistä valtiontukitapauksista.

6.   Kroatia toteuttaa ennen 4 kohdassa tarkoitetun viranomaisen perustamista käyttöön otettujen tukijärjestelmien kattavan määrityksen ja lähentää kyseiset tukijärjestelmät 2 kohdassa tarkoitettujen arviointiperusteiden mukaisesti viimeistään neljän vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

7.

a) Sovellettaessa 1 kohdan iii alakohdan määräyksiä osapuolet sopivat, että tämän sopimuksen voimaantuloa seuraavien neljän vuoden aikana Kroatian myöntämien valtiontukien arvioinnissa otetaan huomioon, että Kroatiaa pidetään samanlaisena alueena kuin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetut yhteisön alueet. b) Kolmen vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta Kroatia esittää Euroopan yhteisöjen komissiolle BKT: tä henkeä kohti koskevat lukunsa NUTS II -tasolle yhdenmukaistettuina. Tämän jälkeen 4 kohdassa tarkoitettu viranomainen ja Euroopan yhteisöjen komissio arvioivat yhdessä Kroatian alueiden tukikelpoisuuden ja niitä koskevat maksimaaliset tuki-intensiteetit laatiakseen alueellisen tukikartan asiaa koskevien yhteisön suuntaviivojen perusteella.

8.   Kun kyse on edellä IV osaston II luvussa tarkoitetuista tuotteista:

—	1 kohdan iii alakohdan määräyksiä ei sovelleta,

—	1 kohdan i alakohdan vastaisia käytäntöjä arvioidaan yhteisön Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 36 ja 37 artiklan ja niiden perusteella annettujen yhteisön erityissäädösten nojalla vahvistamien arviointiperusteiden mukaisesti.

9.   Jos toinen osapuolista katsoo, että tietty käytäntö on yhteensopimaton tämän artiklan 1 kohdan kanssa, se voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet neuvoteltuaan asiasta vakautus- ja assosiaationeuvostossa tai 30 työpäivän kuluttua siitä, kun se on pyytänyt näitä neuvotteluja.

Tämän artiklan määräykset eivät estä kumpaakaan osapuolta toteuttamasta GATT 1994 -sopimuksen ja tukia ja tasoitustoimenpiteitä koskevan WTO-sopimuksen tai asiaa koskevan sisäisen lainsäädännön asianomaisten artiklojen mukaisia polkumyynti- tai tasoitustoimenpiteitä, eivätkä ne millään tavoin vaikuta tällaisten toimenpiteiden toteuttamiseen.

71 artikla

Teollis- ja tekijänoikeudet sekä kaupalliset oikeudet

1.   Osapuolet vahvistavat tämän artiklan ja liitteen VIII määräysten mukaisesti pitävänsä tärkeänä teollis- ja tekijänoikeuksien sekä kaupallisten oikeuksien riittävää ja tehokasta suojaa sekä niiden noudattamisen varmistamista.

2.   Kroatia toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että viimeistään kolmen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta sen teollis- ja tekijänoikeuksien sekä kaupallisten oikeuksien suoja on yhteisössä vallitsevaa tasoa vastaavalla tasolla ja sillä on käytössään tehokkaat keinot näiden oikeuksien noudattamisen varmistamiseksi.

3.   Vakautus- ja assosiaationeuvosto voi päättää Kroatian velvoittamisesta liittymään kyseistä alaa koskeviin erityisiin monenvälisiin yleissopimuksiin.

4.   Jos teollis- ja tekijänoikeuksien sekä kaupallisten oikeuksien alalla ilmenee kaupankäynnin edellytyksiin vaikuttavia ongelmia, ne saatetaan kumman tahansa osapuolen pyynnöstä viipymättä vakautus- ja assosiaationeuvoston käsiteltäviksi molempia osapuolia tyydyttävien ratkaisujen löytämiseksi.

72 artikla

Julkiset hankinnat

1.   Osapuolet katsovat, että olisi suotavaa mahdollistaa pääsy julkisten hankintojen markkinoille vastavuoroisesti ja ketään syrjimättä, erityisesti WTO:n yhteydessä.

2.   Kroatian yhtiöt, riippumatta siitä, ovatko ne sijoittautuneet yhteisöön, voivat tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen osallistua julkisiin hankintamenettelyihin yhteisössä yhteisön hankintasäännösten mukaisesti ja yhtä edullisin ehdoin kuin yhteisön yhtiöt.

Edellä olevia määräyksiä sovelletaan myös yleishyödyllisten palvelujen alalla tehtäviin hankintasopimuksiin heti, kun Kroatia on antanut säädökset, joilla otetaan käyttöön alaa koskevat yhteisön säännöt. Yhteisö tutkii määräajoin, onko Kroatia ottanut tällaiset säädökset tosiasiallisesti käyttöön.

Yhteisön yhtiöt, jotka eivät ole sijoittautuneet Kroatiaan, voivat viimeistään kolmen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta osallistua julkisiin hankintamenettelyihin Kroatiassa julkisia hankintoja koskevan lain mukaisesti ja yhtä edullisin ehdoin kuin Kroatian yhtiöt. Yhteisön yhtiöt, jotka ovat sijoittautuneet Kroatiaan V osaston II luvun määräysten mukaisesti, voivat tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen osallistua julkisiin hankintamenettelyihin yhtä edullisin ehdoin kuin Kroatian yhtiöt.

Vakautus- ja assosiaationeuvosto tutkii määräajoin, voisiko Kroatia myöntää kaikille yhteisön yhtiöille mahdollisuuden osallistua julkisiin hankintamenettelyihin Kroatiassa.

3.   Julkisten hankintasopimusten toteuttamiseen liittyvään sijoittautumiseen, toimintaan ja palvelujen tarjoamiseen yhteisön ja Kroatian välillä sekä työskentelyyn ja työntekijöiden liikkuvuuteen tässä yhteydessä sovelletaan 45—68 artiklan määräyksiä.

73 artikla

Standardointi, metrologia, akkreditointi ja vaatimustenmukaisuuden arviointi

1.   Kroatia toteuttaa tarvittavat toimenpiteet saattaakseen lainsäädäntönsä asteittain yhdenmukaiseksi yhteisön teknisten määräysten ja standardointia, metrologiaa, akkreditointia ja vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevien eurooppalaisten menettelyjen kanssa.

2.   Tätä tarkoitusta varten osapuolet ryhtyvät varhaisessa vaiheessa:

—	edistämään yhteisön teknisten määräysten ja eurooppalaisten standardien ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen käyttöä,

—	tekemään tarvittaessa eurooppalaista vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevia pöytäkirjoja,

—	edistämään laadunvarmistuksen infrastruktuurin eli standardoinnin, metrologian, akkreditoinnin ja vaatimustenmukaisuuden arvioinnin kehittämistä,

—	edistämään osallistumista eurooppalaisten erityisjärjestöjen (CEN, CENELEC, ETSI, EA, WELMEC, EUROMET jne.) toimintaan.

74 artikla

Kuluttajansuoja

Osapuolet tekevät yhteistyötä saattaakseen Kroatian kuluttajansuojan yhteisön vaatimuksia vastaavaksi. Tehokas kuluttajansuoja, jota tarvitaan markkinatalouden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi, edellyttää tarvittavien hallinnollisten perusrakenteiden kehittämistä markkinoiden valvontaa ja alan lainsäädännön noudattamisen valvontaa varten.

Tässä tarkoituksessa ja yhteiset etunsa huomioon ottaen osapuolet ottavat tehtäväkseen seuraavien seikkojen edistämisen ja varmistamisen:

—	lainsäädännön yhdenmukaistaminen ja Kroatian kuluttajansuojan saattaminen vastaamaan yhteisössä voimassa olevaa kuluttajansuojaa,

—	aktiivinen kuluttajansuojapolitiikka, johon kuuluu tiedotuksen lisääminen ja riippumattomien järjestöjen kehittäminen,

—	kuluttajien tehokas oikeusturva kulutushyödykkeiden laadun parantamiseksi ja asianmukaisten turvallisuusstandardien ylläpitämiseksi.

VII OSASTO

OIKEUS- JA SISÄASIAT

JOHDANTO

75 artikla

Osapuolet kiinnittävät oikeus- ja sisäasioiden alan yhteistyössä erityistä huomiota oikeusvaltioperiaatteen lujittamiseen ja instituutioiden vahvistamiseen kaikilla tasoilla sekä hallinnossa yleensä että erityisesti lainvalvonnan ja oikeuslaitoksen piirissä.

Oikeusasioiden yhteistyössä keskitytään erityisesti oikeuslaitoksen riippumattomuuteen, sen tehokkuuden parantamiseen ja lakimiesammattien koulutukseen.

YHTEISTYÖ HENKILÖIDEN LIIKKUVUUDEN ALALLA

76 artikla

Viisumi-, rajavalvonta-, turvapaikka- ja maahanmuuttokysymykset

1.   Osapuolet tekevät yhteistyötä viisumi-, rajavalvonta-, turvapaikka- ja maahanmuuttokysymyksissä ja luovat kehyksen näiden alojen yhteistyötä varten myös aluetasolla.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja aloja koskeva yhteistyö perustuu osapuolten keskinäisiin neuvotteluihin ja tiiviiseen koordinointiin, ja siihen olisi kuuluttava seuraavissa asioissa annettava tekninen ja hallinnollinen apu:

—	lainsäädäntöä ja käytäntöjä koskeva tietojenvaihto,

—	lainsäädäntöehdotusten laatiminen,

—	instituutioiden toiminnan tehostaminen,

—	henkilöstön koulutus,

—	matkustusasiakirjojen luotettavuuden turvaaminen ja väärien asiakirjojen tunnistaminen.

3.   Yhteistyössä keskitytään erityisesti seuraavaan:

—	turvapaikkaoikeuden alalla sellaisen kansallisen lainsäädännön kehittämiseen ja täytäntöönpanoon, joka täyttää vuonna 1951 tehdyn Geneven yleissopimuksen ja vuonna 1967 tehdyn New Yorkin pöytäkirjan vaatimukset ja varmistaa siten palauttamiskieltoa koskevan periaatteen noudattamisen,

—

laillisen maahanmuuton alalla maahanpääsyä koskeviin sääntöihin ja maahanmuuttajien oikeuksiin ja asemaan. Maahanmuuton osalta osapuolet sopivat myöntävänsä oikeudenmukaisen kohtelun alueellaan laillisesti asuville toisten maiden kansalaisille ja harjoittavansa kotouttamispolitiikkaa, jonka tavoitteena on turvata maahanmuuttajille samanveroiset oikeudet ja velvollisuudet kuin niiden omilla kansalaisilla on.

Vakautus- ja assosiaationeuvosto voi antaa suosituksia uusien asiakokonaisuuksien sisällyttämiseksi tämän artiklan mukaiseen yhteistyöhön.

77 artikla

Laittoman maahanmuuton estäminen ja valvonta; takaisinotto

1.   Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä laittoman maahanmuuton estämiseksi ja valvomiseksi. Tätä varten:

—	Kroatia suostuu ottamaan takaisin jäsenvaltioiden alueella laittomasti oleskelevat kansalaisensa jäsenvaltioiden sitä pyytäessä ja ilman lisämuodollisuuksia, ja

—	kukin Euroopan unionin jäsenvaltio suostuu ottamaan takaisin Kroatian alueella laittomasti oleskelevat kansalaisensa Kroatian sitä pyytäessä ja ilman lisämuodollisuuksia.

Euroopan unionin jäsenvaltiot ja Kroatia myöntävät kansalaisilleen asianmukaiset henkilöllisyystodistukset ja tarjoavat heille näihin tarkoituksiin tarvittavat hallinnolliset palvelut.

2.   Osapuolet sopivat tekevänsä pyynnöstä Kroatian ja Euroopan yhteisön välisen sopimuksen, jolla säännellään takaisinottoon liittyviä Kroatian ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden erityisvelvoitteita, mukaan lukien velvoite ottaa takaisin kolmansien maiden kansalaisia ja kansalaisuudettomia henkilöitä.

3.   Odotettaessa 2 kohdassa tarkoitetun sopimuksen tekemistä yhteisön kanssa Kroatia on Euroopan unionin jäsenvaltioiden pyynnöstä valmis tekemään yksittäisten jäsenvaltioiden kanssa kahdenvälisiä sopimuksia, joilla säännellään takaisinottoon liittyviä Kroatian ja asianomaisen jäsenvaltion erityisvelvoitteita, mukaan lukien velvoite ottaa takaisin kolmansien maiden kansalaisia ja kansalaisuudettomia henkilöitä.

4.   Vakautus- ja assosiaationeuvosto selvittää, mitä muita toimenpiteitä osapuolet voivat yhdessä toteuttaa estääkseen ja valvoakseen laitonta maahanmuuttoa, ihmiskauppa mukaan lukien.

YHTEISTYÖ RAHANPESUN JA LAITTOMIEN HUUMAUSAINEIDEN TORJUMISEKSI

78 artikla

Rahanpesu

1.   Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että niiden on kaikin keinoin ja yhteistyössä toimien pyrittävä estämään rahoitusjärjestelmiensä käyttö rikollisesta toiminnasta yleensä ja erityisesti huumausainerikoksista koituvan rahallisen hyödyn pesuun.

2.   Tämän alan yhteistyöhön voi kuulua hallinnollinen ja tekninen apu, jonka tarkoituksena on edistää säännösten täytäntöönpanoa ja varmistaa sellaisten rahanpesun torjuntaa koskevien asianmukaisten normien ja toimintatapojen tehokas soveltaminen, jotka vastaavat yhteisön ja tämän alan kansainvälisten toimielinten hyväksymiä normeja ja toimintatapoja.

79 artikla

Laittomia huumausaineita koskeva yhteistyö

1.   Osapuolet tekevät toimivaltansa rajoissa yhteistyötä varmistaakseen, että niiden huumausaineita koskeva lähestymistapa on tasapainoinen ja yhtenäistetty. Alan politiikalla ja toimilla pyritään vähentämään laittomien huumausaineiden tarjontaa, kauppaa ja kysyntää ja varmistamaan huumausaineiden kemiallisten esiasteiden tehokkaampi valvonta.

2.   Osapuolet sopivat näiden tavoitteiden toteuttamiseksi tarvittavista yhteistyömenetelmistä. Toteutettavat toimet perustuvat yhdessä sovittuihin, EU:n huumausainestrategiaa noudatteleviin periaatteisiin.

Osapuolten yhteistyöhön kuuluu tekninen ja hallinnollinen apu erityisesti seuraavilla aloilla:

—	kansallisten lainsäädäntöehdotusten ja politiikkojen laatiminen,

—	toimielinten ja tiedotuskeskusten perustaminen,

—	henkilöstön koulutus,

—	huumausaineisiin liittyvä tutkimus, ja

—	huumausaineiden laittomassa valmistuksessa käytettyjen kemiallisten esiasteiden väärinkäytön estäminen.

Osapuolet voivat sopia sisällyttävänsä yhteistyöhön myös muita aloja.

YHTEISTYÖ RIKOSASIOISSA

80 artikla

Rikosten ja muiden laittomien toimien estäminen

1.   Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä muun muassa seuraavien rikollisten ja laittomien toimien torjumiseksi ja estämiseksi, riippumatta siitä, kuuluvatko ne järjestäytyneeseen rikollisuuteen:

—	ihmiskauppa,

—	laiton taloudellinen toiminta, erityisesti korruptio, rahan väärentäminen ja laittomat liiketoimet, jotka liittyvät esimerkiksi teollisuusjätteisiin tai radioaktiivisiin aineisiin, ja liiketoimet, jotka liittyvät laittomiin tuotteisiin tai tuoteväärennöksiin,

—	huumeiden ja psykotrooppisten aineiden laiton kauppa,

—	salakuljetus,

—	laiton asekauppa, ja

—	terrorismi.

Yhteistyö edellä mainituissa asioissa edellyttää osapuolten välisiä neuvotteluja ja tiivistä koordinointia.

2.   Teknistä ja hallinnollista apua voidaan tällä alalla antaa muun muassa seuraavissa asioissa:

—	rikosoikeuden alaa koskevien kansallisten lainsäädäntöehdotusten laatiminen,

—	rikosten torjumisesta ja ehkäisemisestä vastuussa olevien elinten toiminnan tehostaminen,

—	henkilöstön kouluttaminen ja tutkintamenetelmien kehittäminen,

—	rikoksia ehkäisevien toimien kehittäminen.

VIII OSASTO

YHTEISTYÖPOLITIIKAT

81 artikla

1.   Yhteisö ja Kroatia aloittavat tiiviin yhteistyön, jonka tarkoituksena on edistää Kroatian kehitys- ja kasvumahdollisuuksia. Yhteistyöllä vahvistetaan olemassa olevia taloussuhteita mahdollisimman laajalla pohjalla molempien osapuolten etujen mukaisesti.

2.   Politiikat ja muut toimenpiteet suunnitellaan siten, että niillä edistetään Kroatian taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä. Näiden politiikkojen yhteydessä olisi varmistettava, että myös ympäristöasiat otetaan alusta alkaen täysimääräisesti huomioon ja että ne vastaavat sopusointuisen yhteiskunnallisen kehityksen vaatimuksia.

3.   Yhteistyöpolitiikat liitetään osaksi alueellista yhteistyökehystä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä toimenpiteisiin, joilla voidaan kannustaa Kroatian ja sen naapurimaiden, myös yhteisön jäsenvaltioiden, yhteistyötä ja siten edistää alueen vakautta. Vakautus- ja assosiaationeuvosto voi määritellä, mitkä jäljempänä kuvatuista yhteistyöpolitiikoista tai niiden osana toteutettavista toimista ovat ensisijaisia.

82 artikla

Talouspolitiikka

1.   Yhteisö ja Kroatia helpottavat talousuudistusta yhteistyöllä, jonka tarkoituksena on lisätä tietämystä niiden talouksien perusteista ja talouspolitiikan toteuttamisesta markkinataloudessa.

2.   Tätä varten yhteisö ja Kroatia toimivat yhteistyössä:

—	vaihtaakseen tietoja talouskehityksestä ja -näkymistä sekä kehittämisstrategioista,

—	tarkastellakseen yhdessä yhteisen edun mukaisia talouskysymyksiä, talouspolitiikan ja sen toteuttamiseksi tarvittavien keinojen suunnittelu mukaan lukien,

—	edistääkseen laajempaa yhteistyötä nopeuttaakseen taitotiedon leviämistä ja uusien teknologioiden käyttöä.

3.   Yhteisö voi Kroatian viranomaisten pyynnöstä tukea Kroatian pyrkimyksiä lähentää politiikkojaan asteittain talous- ja rahaliiton mukaiseksi. Tämän alan yhteistyöhön kuuluu talous- ja rahaliiton ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän periaatteita ja toimintaa koskeva epävirallinen tietojenvaihto.

83 artikla

Tilastoalan yhteistyö

1.   Tilastoalan yhteistyön tavoitteena on kehittää tehokas ja kestävä tilastointijärjestelmä, jonka avulla voidaan tuottaa oikeaan aikaan luotettavia, objektiivisia ja tarkkoja tilastotietoja, joita tarvitaan Kroatian siirtymäprosessin ja uudistusten suunnittelussa ja seurannassa. Sen ansiosta Kroatian tilastokeskus pystyy paremmin tyydyttämään sekä julkishallinnon että yksityisen yritystoiminnan piiriin kuuluvien asiakkaidensa tarpeet. Tilastointijärjestelmän on oltava YK:n tilastointia koskevien perusperiaatteiden ja eurooppalaisen tilastointilainsäädännön mukainen, ja sitä on kehitettävä vastaamaan tilastointia koskevan yhteisön säännöstön vaatimuksia.

2.   Tätä varten osapuolet tekevät yhteistyötä erityisesti:

—	edistääkseen tarkoituksenmukaiseen toimielinjärjestelmään perustuvan tehokkaan tilastotoimen kehittämistä Kroatiassa,

—	jatkaakseen yhdenmukaistamista kansainvälisiin ja eurooppalaisiin standardeihin ja luokitteluihin, jotta kansallinen tilastojärjestelmä voi ottaa käyttöön tilastoalaa koskevan yhteisön säännöstön,

—	antaakseen yksityisen ja julkisen sektorin talouden alan toimijoille ja tutkimusyhteisölle niiden tarvitsemat sosiaalis-taloudelliset tiedot,

—	antaakseen talousuudistuksen jatkamisessa ja seurannassa tarvittavat tiedot,

—	varmistaakseen yksityishenkilöitä koskevien tietojen luottamuksellisuuden,

—	lisäämään asteittain tietojenkeruuta sekä tietojen toimittamista eurooppalaiseen tilastojärjestelmään.

3.   Kyseisen alan yhteistyöhön kuuluu erityisesti menetelmiä koskeva tietojenvaihto, taitotiedon välitys ja koulutus.

84 artikla

Pankki-, vakuutus- ja muut rahoituspalvelut

1.   Osapuolet toimivat yhteistyössä tarkoituksenaan luoda ja kehittää asianmukaiset puitteet Kroatian pankki-, vakuutus- ja rahoituspalvelujen alan edistämiselle.

Yhteistyössä keskitytään erityisesti seuraaviin seikkoihin:

—	eurooppalaisten standardien mukaisen yhteisen kirjanpitojärjestelmän käyttöönotto,

—	pankki- ja vakuutusalan ja muun rahoitusalan vahvistaminen ja rakenneuudistus,

—	pankkipalvelujen ja muiden rahoituspalvelujen valvonnan ja sääntelyn parantaminen,

—	erityisesti lainsäädäntöehdotuksia koskeva tietojenvaihto,

—	käännösten ja termisanastojen laatiminen.

2.   Osapuolet toimivat yhteistyössä tavoitteenaan kehittää Kroatiaan tehokas tilintarkastusjärjestelmä, joka on yhteisön yhdenmukaistettujen menetelmien ja menettelyjen mukainen.

Yhteistyössä keskitytään seuraaviin seikkoihin:

—	Kroatian valtiontalouden tarkastusvirastolle annettava tekninen apu,

—	sisäisen tarkastuksen yksikköjen perustaminen julkisiin laitoksiin,

—	tilintarkastusjärjestelmiä koskeva tietojenvaihto,

—	tilintarkastusasiakirjojen standardointi,

—	koulutus ja neuvonta.

85 artikla

Sijoitusten edistäminen ja suoja

1.   Osapuolten yhteistyön tavoitteena on luoda suotuisat edellytykset sekä kotimaisille että ulkomaisille yksityisille sijoituksille.

2.   Yhteistyön erityistavoitteet ovat seuraavat:

—	Kroatian osalta sellaisen oikeudellisen kehyksen parantaminen, joka suosii ja suojaa investointeja,

—	sijoitusten edistämistä ja suojaa koskevien kahdenvälisten sopimusten tekeminen tarvittaessa jäsenvaltioiden ja Kroatian välillä,

—	sijoitusten suojan parantaminen.

86 artikla

Yhteistyö teollisuuden alalla

1.   Yhteistyön tarkoituksena on edistää Kroatian teollisuuden ja yksittäisten tuotannonalojen nykyaikaistamista ja rakenneuudistusta sekä molempien osapuolten talouden alan toimijoiden välistä teollisuusyhteistyötä pitäen tässä yhteydessä erityisenä tavoitteena yksityisen sektorin vahvistamista siten, että samalla varmistetaan ympäristön suojelu.

2.   Teollisuusyhteistyötä koskevissa aloitteissa otetaan huomioon molempien osapuolten määrittämät painopistealueet. Niissä huomioidaan teollisuuden kehitykseen liittyvät alueelliset näkökohdat ja edistetään tarvittaessa rajat ylittäviä kumppanuussuhteita. Aloitteilla olisi erityisesti pyrittävä luomaan yrityksille sopiva toimintakehys, parantamaan liikkeenjohdollista osaamista ja taitotietoa sekä edistämään markkinoita, niiden avoimuutta ja yritysten toimintaolosuhteita. Erityistä huomiota kiinnitetään tehokkaiden vienninedistämistoimien toteuttamiseen Kroatiassa.

87 artikla

Pienet ja keskisuuret yritykset

Osapuolet pyrkivät kehittämään ja vahvistamaan yksityisen sektorin pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä), uusien yritysten perustamista kasvumahdollisuuksia tarjoavilla aloilla sekä yhteisön ja Kroatian pk-yritysten välistä yhteistyötä.

88 artikla

Matkailu

1.   Osapuolten matkailualan yhteistyön tavoitteena on helpottaa ja kannustaa matkailua ja matkailuelinkeinoa taitotiedon siirrolla, Kroatian osallistumisella Euroopan keskeisten matkailujärjestöjen toimintaan ja selvittämällä mahdollisuudet yhteiseen toimintaan.

2.   Yhteistyö sisältää erityisesti seuraavat alat:

—	tietojenvaihto yhteisen edun mukaisista tärkeistä asioista, jotka koskevat matkailualaa ja taitotiedon siirtämistä,

—	matkailualan investointeja suosivien infrastruktuureiden kehittämisen edistäminen,

—	alueellisten matkailuhankkeiden tarkastelu.

89 artikla

Tulli

1.   Osapuolten yhteistyön tarkoituksena on taata kaikkien kauppaa koskevien määräysten noudattaminen ja saattaa Kroatian tullijärjestelmä yhdenmukaiseksi yhteisön tullijärjestelmän kanssa, mikä helpottaa tähän sopimukseen perustuvien vapauttamistoimien toteuttamista.

2.   Yhteistyö sisältää erityisesti seuraavat alat:

—	yhteisön ja Kroatian passitusjärjestelmien mahdollinen yhteenliittäminen ja yhtenäisen hallinnollisen asiakirjan käyttöönotto,

—	tavaroiden kuljetuksiin liittyvien tarkastusten ja muodollisuuksien parantaminen ja yksinkertaistaminen,

—	rajat ylittävän infrastruktuurin kehittäminen osapuolten välille,

—	tulliyhteistyön kehittäminen nykyaikaisten tullitietojärjestelmien käyttöönoton tukemiseksi,

—	tietojenvaihto, myös tutkimusmenetelmien osalta,

—	yhdistetyn nimikkeistön käyttöönotto Kroatiassa,

—	tullivirkailijoiden koulutus.

3.   Osapuolten hallintoviranomaisten keskinäinen avunanto tulliasioissa tapahtuu pöytäkirjassa nro 5 annettujen määräysten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä sopimuksessa ja erityisesti sen 77, 78 ja 80 artiklassa tarkoitettua muuta yhteistyötä.

90 artikla

Verotus

Osapuolet aloittavat veroalan yhteistyön ja toteuttavat sen yhteydessä muun muassa toimenpiteitä, joiden tavoitteena on verojärjestelmän uudistaminen, verohallinnon nykyaikaistaminen veronkannon tehostamiseksi ja veropetosten torjunta.

91 artikla

Sosiaalialan yhteistyö

1.   Työllisyyskysymyksissä osapuolten välisessä yhteistyössä keskitytään erityisesti parantamaan työnvälitys- ja ammatinvalintapalveluja, tarjoamaan tukitoimenpiteitä ja kannustamaan paikallista kehitystä elinkeinojen ja työmarkkinoiden rakennemuutoksen edistämiseksi. Yhteistyöhön sisältyvät myös esimerkiksi selvitykset, asiantuntijoiden siirto sekä tiedotus- ja koulutustoiminta.

2.   Sosiaaliturvan osalta osapuolten välisellä yhteistyöllä pyritään mukauttamaan Kroatian sosiaaliturvajärjestelmä uusiin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin vaatimuksiin erityisesti antamalla asiantuntija-apua ja järjestämällä tiedotus- ja koulutustoimintaa.

3.   Osapuolten väliseen yhteistyöhön kuuluu Kroatian lainsäädännön mukauttaminen työolojen sekä naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien osalta.

4.   Osapuolet kehittävät yhteistyötään parantaakseen työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelun tasoa lähtökohtanaan yhteisössä vallitseva suojelutaso.

92 artikla

Maatalous ja maatalouden raaka-aineita jalostava teollisuus

Alan yhteistyön tavoitteena on maatalouden ja maatalouden raaka-aineita jalostavan teollisuuden nykyaikaistaminen ja rakenneuudistus yhteisön sääntöjen ja standardien mukaisesti, vesitalouden kehittäminen, maaseudun kehittäminen, eläinlääkintä- ja kasvinsuojelualan lainsäädännön asteittainen yhdenmukaistaminen yhteisön standardien kanssa sekä metsätalouden kehittäminen Kroatiassa.

93 artikla

Kalastus

Yhteisö ja Kroatia tarkastelevat mahdollisuutta yksilöidä yhteisen edun mukaiset kalastusalat, jotka luonteensa vuoksi hyödyttäisivät molempia.

94 artikla

Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus

1.   Osapuolet tekevät yhteistyötä tavoitteenaan yleisen koulutustason ja ammattipätevyyden tason parantaminen Kroatiassa.

2.   Tempus-ohjelma tukee osaltaan osapuolten välistä yhteistyötä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla samalla, kun se edistää demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja talousuudistusten toteutumista.

3.   Myös Euroopan koulutussäätiö osallistuu koulutusrakenteiden ja -toimien kehittämiseen Kroatiassa.

95 artikla

Kulttuurialan yhteistyö

Osapuolet sitoutuvat edistämään kulttuurialan yhteistyötä. Yhteistyön tarkoituksena on muun muassa lisätä yksilöiden, yhteisöjen ja kansojen keskinäistä ymmärtämystä ja arvostusta.

96 artikla

Tiedottaminen ja viestintä

Yhteisö ja Kroatia toteuttavat keskinäisen tietojenvaihdon edistämiseksi tarvittavat toimenpiteet. Etusijalla ovat ohjelmat, joiden tarkoituksena on tarjota Kroatian suurelle yleisölle perustietoja ja eri ammattiryhmille kohdennetumpaa tietoa yhteisöstä.

97 artikla

Audiovisuaalialan yhteistyö

1.   Osapuolet tekevät yhteistyötä Euroopan audiovisuaaliteollisuuden edistämiseksi ja yhteistuotannon lisäämiseksi elokuva- ja televisioalalla.

2.   Kroatia mukauttaa valtioiden rajat ylittävän lähetystoiminnan sisältöä säätelevät politiikkansa yhteisön politiikkoihin kiinnittäen erityistä huomiota satelliittiteitse tai kaapelin kautta lähetettävien yleisradio- ja muiden ohjelmien tekijänoikeuksien saamiseen ja yhdenmukaistaa lainsäädäntönsä yhteisön säännöstön kanssa.

98 artikla

Sähköisen viestinnän perusrakenteet ja niihin liittyvät palvelut

1.   Osapuolet vahvistavat yhteistyötään sähköisen viestinnän perusrakenteiden alalla, perinteiset televiestintäverkot ja sähköiset audiovisuaaliset tiedonsiirtoverkot mukaan lukien, sekä niihin liittyvissä palveluissa tavoitteenaan saattaa Kroatian alaa koskevat säännökset yhdenmukaisiksi yhteisön säännöstön kanssa tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen.

2.   Tässä yhteistyössä keskitytään seuraaviin ensisijaisiin aloihin:

—	politiikan muotoilu,

—	oikeudelliset ja sääntelyä koskevat näkökohdat,

—	vapautetun toimintaympäristön edellyttämien instituutioiden kehittäminen,

—	Kroatian sähköisen viestinnän perusrakenteiden nykyaikaistaminen ja niiden yhdentäminen eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin verkkoihin painottaen aluetasolla tehtäviä parannuksia,

—	kansainvälinen yhteistyö,

—	yhteistyö eurooppalaisissa järjestöissä ja muissa toimielimissä etenkin standardoinnin alalla,

—	kannanottojen yhteensovittaminen kansainvälisissä järjestöissä ja kansainvälisillä foorumeilla.

99 artikla

Tietoyhteiskunta

Osapuolet lujittavat yhteistyötä tietoyhteiskunnan kehittämiseksi edelleen Kroatiassa. Yleisenä tavoitteena on valmistella yhteiskuntaa kokonaisuudessaan digitaaliaikaan, houkutella sijoituksia ja varmistaa verkkojen ja palvelujen yhteentoimivuus.

Kroatian viranomaiset tarkastelevat yhteisön avustuksella huolellisesti kaikkia Euroopan unionissa tehtyjä poliittisia sitoumuksia tavoitteenaan mukauttaa omat politiikkansa unionissa sovellettaviin politiikkoihin.

Kroatian viranomaiset laativat suunnitelman tietoyhteiskuntaa koskevan yhteisön lainsäädännön käyttöönottoa varten.

100 artikla

Liikenne

1.   Sen lisäksi, mitä tämän sopimuksen 58 artiklassa ja pöytäkirjassa nro 6 määrätään, osapuolet kehittävät ja edistävät liikennealan yhteistyötä, jotta Kroatia voi:

—	toteuttaa liikennealan ja siihen liittyvän infrastruktuurin rakenteellisen uudistuksen ja nykyaikaistamisen,

—	kehittää matkustaja- ja tavaraliikennettä ja parantaa pääsyä kuljetusmarkkinoille poistamalla hallinnollisia, teknisiä ja muita esteitä,

—	ottaa käyttöön yhteisön standardeja vastaavat toimintanormit,

—	kehittää liikennejärjestelmän, joka on yhteensopiva ja yhdenmukainen yhteisön järjestelmän kanssa,

—	parantaa ympäristönsuojelua liikennealalla ja vähentää liikenteestä johtuvia haitallisia vaikutuksia ja saastumista.

2.   Tärkeimmät yhteistyöalat ovat seuraavat:

—	maantie-, rautatie-, lentoasema- ja satamainfrastruktuurien ja sisävesiväylien sekä muiden yhteisen edun mukaisten tärkeiden reittien sekä Euroopan laajuisten ja yleiseurooppalaisten yhteyksien kehittäminen,

—	rautateiden ja lentoasemien hallinto, kansallisten viranomaisten asianmukainen yhteistyö mukaan lukien,

—	maantieliikenne, mukaan luettuna verotus sekä sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät näkökohdat,

—	yhdistetyt rautatie-maantiekuljetukset,

—	kansainvälisten liikennetilastojen yhdenmukaistaminen,

—	teknisen kuljetusvälineistön nykyaikaistaminen yhteisön vaatimusten mukaisesti ja avustaminen tähän tarvittavan rahoituksen hankinnassa, erityisesti maantie-rautatiekuljetusten, multimodaalikuljetusten ja uudelleenlastausten osalta,

—	yhteisten teknologia- ja tutkimusohjelmien edistäminen,

—	yhteisön politiikan kanssa yhteensopivan, yhteensovitetun liikennepolitiikan käyttöön ottaminen.

101 artikla

Energia

1.   Yhteistyössä otetaan huomioon markkinatalouden ja Euroopan energiaperuskirjan periaatteet, ja sitä kehitetään pitäen tavoitteena Euroopan energiamarkkinoiden asteittaista yhdentymistä.

2.   Yhteistyö sisältää erityisesti seuraavat alat:

—

energiapolitiikan muotoilu ja suunnittelu, mikä sisältää infrastruktuurin nykyaikaistamisen, tarjonnan parantamisen ja monipuolistamisen sekä energiamarkkinoille pääsyn parantamisen, kauttakuljetusten, toimitusten ja jakelun helpottaminen mukaan lukien, alueellisesti tärkeiden sähköverkkojen liittäminen uudelleen yhteen naapurimaiden kanssa,

—	energia-alan hallinto ja koulutus sekä teknologian ja taitotiedon siirto, energiansäästön, energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen sekä energian tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutusten selvittäminen,

—	energialaitosten rakenneuudistuksen ja alan yritysten yhteistyön perusedellytysten muotoilu.

—	yhteisön säännöstön mukaisen energia-alan sääntelykehyksen kehittäminen.

102 artikla

Ydinturvallisuus

1.   Osapuolet tekevät yhteistyötä ydinturvallisuuden ja ydinmateriaalivalvonnan alalla. Yhteistyö voi sisältää seuraavat alat:

—	ydinturvallisuutta koskevien Kroatian lakien ja asetusten saattaminen ajan vaatimuksia vastaaviksi sekä valvontaviranomaisten ja niiden voimavarojen lujittaminen,

—	säteilysuojaus, ympäristösäteilyn valvonta mukaan lukien,

—	radioaktiivisen jätteen käsittely ja tarpeen mukaan ydinlaitosten purkaminen,

—	ydinonnettomuuksien pikaista ilmoittamista, niitä koskevaa tietojenvaihtoa, hätätapauksiin valmistautumista, rajat ylittävää seismistä tutkimusta ja yleensä ydinturvallisuutta koskevien EU:n jäsenvaltioiden tai EURATOMin ja Kroatian välisten sopimusten tekemisen edistäminen tarvittaessa,

—	polttoainekiertoon liittyvät ongelmat,

—	ydinmateriaalivalvonta,

—	radioaktiiviselle saastumiselle alttiiden materiaalien kuljetuksia koskevan valvonnan tehostaminen,

—	kolmannen osapuolen vahingonkorvausvastuu ydinvahinkojen yhteydessä.

103 artikla

Ympäristö

1.   Osapuolet kehittävät ja vahvistavat yhteistyötään elintärkeissä ympäristön pilaantumisen estämiseen liittyvissä kysymyksissä tavoitteenaan tukea ympäristön kestävyyttä.

2.   Yhteistyössä voidaan keskittyä seuraaviin ensisijaisiin tavoitteisiin:

—	veden laatu, mukaan luettuna jäteveden käsittely, erityisesti valtioiden rajojen yli ulottuvien vesistöjen osalta,

—	paikallisen, alueellisen ja rajat ylittävän ilman ja veden (juomavesi mukaan luettuna) saastumisen torjunta,

—	saastumisen tason ja päästöjen tehokas valvonta,

—	strategioiden kehittäminen maailmanlaajuisten ja ilmastoon liittyvien kysymysten osalta,

—	tehokas, kestävä ja puhdas energian tuotanto ja kulutus,

—	kemikaalien luokittelu ja turvallinen käsittely,

—	teollisuuslaitosten turvallisuus,

—	jätteiden vähentäminen, kierrätys ja käsittely sekä vaarallisten jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa koskevan Baselin yleissopimuksen (Basel, 1989) täytäntöönpano,

—	maatalouden ympäristövaikutukset; maataloudessa käytettävien kemikaalien aiheuttama maaperän eroosio ja saastuminen,

—	metsien, kasviston ja eläimistön suojelu sekä biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen,

—	aluesuunnittelu, mukaan luettuna rakentamis- ja yhdyskuntasuunnittelu,

—	taloudellisten ja verotuksellisten välineiden käyttö ympäristön tilan kohentamiseksi,

—	ympäristövaikutusten arvioinnin ja strategisen ympäristövaikutusten arvioinnin täytäntöönpano,

—	lakien ja asetusten jatkuva lähentäminen yhteisön standardeihin,

—	sellaiset ympäristöalan kansainväliset yleissopimukset, joissa yhteisö on osapuolena,

—	yhteistyö alueellisella ja kansainvälisellä tasolla,

—	ympäristöasioita ja kestävää kehitystä koskeva koulutus ja tiedotus.

3.   Luonnonkatastrofeilta suojautumisen alalla osapuolet toimivat yhteistyössä tavoitteenaan varmistaa ihmisten, eläinten, omaisuuden ja ympäristön suojelu ihmisen aiheuttamilta katastrofeilta. Yhteistyö voi tätä varten sisältää seuraavat alat:

—	tieteen ja tutkimuksen kehityshankkeiden tuloksia koskeva tietojenvaihto,

—	keskinäiset valvontaa, pikaista ilmoittamista ja ennakkovaroitusta koskevat järjestelmät vaarojen, katastrofien ja niiden seurausten varalta,

—	pelastus- ja hätäapuharjoitukset ja avustusjärjestelmät katastrofien varalta,

—	katastrofien jälkeen tapahtuvaan kunnostukseen ja jälleenrakentamiseen liittyvien kokemusten vaihto.

104 artikla

Yhteistyö tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen alalla

1.   Osapuolet edistävät kahdenvälistä yhteistyötään siviilitarkoituksiin suunnatun tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen (TTK) alalla yhteisen edun mukaisesti ja varmistaen käytettävissä olevat voimavarat huomioon ottaen riittävän mahdollisuuden osallistua toistensa ohjelmiin, jollei teollis- ja tekijänoikeuksien sekä kaupallisten oikeuksien asianmukaisesta suojaamisesta muuta johdu.

2.   Yhteistyöhön kuuluvat:

—	tieteellisten ja teknisten tietojen vaihto sekä yhteisten tieteellisten kokouksien järjestäminen,

—	yhteiset TTK-toimet,

—	molempien osapuolten TTK-toimintaan osallistuville tiedemiehille, tutkijoille ja teknisille asiantuntijoille tarkoitetut koulutustoimet ja vaihto-ohjelmat.

3.   Tämän yhteistyön toteuttamisesta määrätään osapuolten vahvistamien menettelyjen mukaisesti neuvoteltavissa ja tehtävissä erityissopimuksissa, joissa vahvistetaan muun muassa asianmukaiset määräykset teollis- ja tekijänoikeuksista sekä kaupallisista oikeuksista.

105 artikla

Alueellinen ja paikallinen kehitys

Osapuolet vahvistavat alueellista kehitystä koskevaa yhteistyötään tavoitteenaan talouskehityksen edistäminen ja alueellisen epätasapainon vähentäminen.

Erityistä huomiota kiinnitetään raja-alueyhteistyöhön sekä valtioiden ja alueiden väliseen yhteistyöhön. Tätä varten voidaan harjoittaa tietojen ja asiantuntijoiden vaihtoa.

IX OSASTO

RAHOITUSYHTEISTYÖ

106 artikla

Kroatia voi tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi saada yhteisöltä rahoitustukea avustuksina ja lainoina, Euroopan investointipankin lainat mukaan lukien, sopimuksen 3, 107 ja 109 artiklan mukaisesti.

107 artikla

Avustuksina annettava rahoitustuki toteutetaan asiaa koskevassa neuvoston asetuksessa säädetyillä toimenpiteillä yhteisön Kroatian kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen vahvistaman monivuotisen viiteohjelman mukaisesti.

Tämän instituutioiden kehittämiseen ja investointeihin käytettävän tuen yleisenä tavoitteena on edistää Kroatian demokratiakehitystä sekä taloudellisia ja institutionaalisia uudistuksia vakautus- ja assosiaatioprosessin mukaisesti. Rahoitustuki voi kattaa kaikki lainsäädännön yhdenmukaistamiseen ja tämän sopimuksen mukaiseen yhteistyöpolitiikkaan kuuluvat alat, oikeus- ja sisäasiat mukaan lukien. Huomiota olisi kiinnitettävä pöytäkirjassa nro 6 yksilöityjen yhteisen edun mukaisten infrastruktuurihankkeiden täysimääräiseen toteuttamiseen.

108 artikla

Kroatian pyynnöstä ja erityisen tarpeen ilmetessä yhteisö voi tarkastella yhdessä kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa mahdollisuutta myöntää poikkeuksellisesti makrotaloudellista rahoitusapua tietyin edellytyksin ja ottaen huomioon kaikki käytettävissä olevat rahoitusvarat.

109 artikla

Käytettävissä olevien voimavarojen mahdollisimman tehokkaan käytön varmistamiseksi osapuolet huolehtivat siitä, että yhteisön tuki yhteensovitetaan tarkoin muista lähteistä kuten jäsenvaltioista, muista maista ja kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta tulevan tuen kanssa.

Tätä varten osapuolet vaihtavat säännöllisesti tietoja kaikista tuen lähteistä.

X OSASTO

INSTITUTIONAALISET MÄÄRÄYKSET, YLEISET MÄÄRÄYKSETJA LOPPUMÄÄRÄYKSET

110 artikla

Perustetaan vakautus- ja assosiaationeuvosto, joka valvoo tämän sopimuksen täytäntöönpanoa ja soveltamista. Se kokoontuu tarkoituksenmukaisessa kokoonpanossa säännöllisin väliajoin ja olosuhteiden niin vaatiessa. Assosiaationeuvosto tarkastelee kaikkia tähän sopimukseen liittyviä tärkeitä kysymyksiä sekä kaikkia muita kahdenvälisiä tai kansainvälisiä osapuolten yhteisen edun mukaisia kysymyksiä.

111 artikla

1.   Vakautus- ja assosiaationeuvosto koostuu Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission jäsenistä sekä Kroatian hallituksen jäsenistä.

2.   Vakautus- ja assosiaationeuvosto vahvistaa työjärjestyksensä.

3.   Vakautus- ja assosiaationeuvoston jäsenet voivat käyttää edustajaa sen työjärjestyksessä vahvistettavin edellytyksin.

4.   Vakautus- ja assosiaationeuvoston puheenjohtajana toimii sen työjärjestyksen määräysten mukaisesti vuorotellen Euroopan yhteisön edustaja ja Kroatian edustaja.

5.   Euroopan investointipankki osallistuu sitä koskevissa asioissa tarkkailijana vakautus- ja assosiaationeuvoston työhön.

112 artikla

Vakautus- ja assosiaationeuvosto käyttää päätösvaltaa tämän sopimuksen soveltamisalalla ja siinä määrätyissä tapauksissa sopimuksessa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tehdyt päätökset sitovat osapuolia, joiden on toteutettava päätösten täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet. Vakautus- ja assosiaationeuvosto voi tarvittaessa myös antaa suosituksia. Se tekee päätöksensä ja antaa suosituksensa osapuolten yhteisellä sopimuksella.

113 artikla

Kumpikin osapuoli voi saattaa vakautus- ja assosiaationeuvoston käsiteltäväksi kaikki tämän sopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevat erimielisyydet. Vakautus- ja assosiaationeuvosto voi ratkaista riidan sitovalla päätöksellä.

114 artikla

1.   Vakautus- ja assosiaationeuvostoa avustaa sen tehtävissä vakautus- ja assosiaatiokomitea, joka koostuu Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission edustajista sekä Kroatian edustajista.

2.   Vakautus- ja assosiaationeuvosto määrää työjärjestyksessään vakautus- ja assosiaatiokomitean tehtävät, joihin kuuluu vakautus- ja assosiaationeuvoston kokousten valmistelu, ja päättää kyseisen komitean toimintatavoista.

3.   Vakautus- ja assosiaationeuvosto voi siirtää toimivaltaansa vakautus- ja assosiaatiokomitealle. Tällöin vakautus- ja assosiaatiokomitea tekee päätöksensä 112 artiklassa määrätyin edellytyksin.

115 artikla

Vakautus- ja assosiaatiokomitea voi perustaa alakomiteoita.

116 artikla

Perustetaan parlamentaarinen vakautus- ja assosiaatiovaliokunta. Siinä kokoontuvat mielipiteiden vaihtoa varten Kroatian parlamentin ja Euroopan parlamentin jäsenet. Se kokoontuu itse määrääminsä väliajoin.

Parlamentaarinen vakautus- ja assosiaatiovaliokunta muodostuu Euroopan parlamentin ja Kroatian parlamentin jäsenistä.

Parlamentaarinen vakautus- ja assosiaatiovaliokunta vahvistaa työjärjestyksensä.

Parlamentaarisen vakautus- ja assosiaatiovaliokunnan puheenjohtajana toimii sen työjärjestyksen määräysten mukaisesti vuorotellen Euroopan parlamentti ja Kroatian parlamentti.

117 artikla

Kumpikin osapuoli sitoutuu varmistamaan tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, että toisen osapuolen luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt voivat, ilman syrjintää sen omiin kansalaisiin verrattuna, esittää asiansa osapuolten toimivaltaisille tuomioistuimille ja hallintoelimille puolustaessaan yksilönoikeuksiaan ja omistusoikeuksiaan.

118 artikla

Tämän sopimuksen määräykset eivät estä osapuolta toteuttamasta toimenpiteitä:

a)	joita se pitää tarpeellisina keskeisten turvallisuusetujensa vastaisten tietojen luovutuksen estämiseksi;

b)

jotka liittyvät aseiden, ammusten tai sotatarvikkeiden tuotantoon tai kauppaan taikka puolustustarkoitusten kannalta välttämättömään tutkimukseen, kehitystyöhön tai tuotantoon, jos nämä toimenpiteet eivät heikennä sellaisten tuotteiden kilpailuedellytyksiä, joita ei ole tarkoitettu nimenomaan sotilaalliseen käyttöön;

c)

jotka se arvioi tärkeiksi oman turvallisuutensa kannalta yleisen järjestyksen ylläpitämiseen vaikuttavissa vakavissa sisäisissä levottomuuksissa, sodan aikana tai sodan uhkaa merkitsevässä vakavassa kansainvälisessä jännitystilassa taikka täyttääkseen velvoitteet, joihin se on sitoutunut rauhan ja kansainvälisen turvallisuuden ylläpitämiseksi.

119 artikla

1.   Tämän sopimuksen soveltamisaloilla ja rajoittamatta siihen sisältyviä erityismääräyksiä:

—	Kroatian yhteisöön soveltamat järjestelyt eivät saa johtaa syrjintään jäsenvaltioiden, niiden kansalaisten tai niiden yhtiöiden tai yritysten välillä;

—	yhteisön Kroatiaan soveltamat järjestelyt eivät saa johtaa syrjintään Kroatian kansalaisten tai sen yhtiöiden tai yritysten välillä.

2.   Edellä 1 kohdassa annetut määräykset eivät rajoita osapuolten oikeutta soveltaa verolainsäädännön asianmukaisia määräyksiä verovelvollisiin, jotka ovat keskenään erilaisessa tilanteessa asuinpaikkansa suhteen.

120 artikla

1.   Osapuolet toteuttavat kaikki tarvittavat yleiset tai erityiset toimenpiteet varmistaakseen tästä sopimuksesta johtuvien velvoitteidensa täyttämisen. Ne huolehtivat siitä, että tässä sopimuksessa asetetut tavoitteet saavutetaan.

2.   Jos osapuoli katsoo, että toinen osapuoli on jättänyt täyttämättä tämän sopimuksen mukaisen velvoitteensa, se voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet. Ennen näiden toimenpiteiden toteuttamista, lukuun ottamatta erityisen kiireellisiä tapauksia, sen on annettava vakautus- ja assosiaationeuvostolle kaikki tarvittavat tiedot tilanteen perusteellista tarkastelua varten molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi.

3.   Toimenpiteitä valittaessa on etusijalle asetettava ne, joista on vähiten haittaa tämän sopimuksen toiminnalle. Näistä toimenpiteistä on ilmoitettava viipymättä vakautus- ja assosiaationeuvostolle, jossa niistä neuvotellaan toisen osapuolen sitä pyytäessä.

121 artikla

Osapuolet sopivat aloittavansa kumman tahansa osapuolen pyynnöstä viipymättä neuvottelut sopivia kanavia käyttäen keskustellakseen tämän sopimuksen tulkintaa tai täytäntöönpanoa koskevista tai muista osapuolten suhteiden kannalta merkittävistä kysymyksistä.

Tämän artiklan määräykset eivät vaikuta millään tavoin 31, 38, 39 ja 43 artiklaan eivätkä rajoita niiden soveltamista.

122 artikla

Tämä sopimus ei vaikuta niihin oikeuksiin, jotka yksilöille ja talouden alan toimijoille varmistetaan voimassa olevissa yhtä tai useampaa jäsenvaltiota ja Kroatiaa sitovissa sopimuksissa, ennen kuin samanarvoiset yksilöitä ja talouden alan toimijoita koskevat oikeudet on saavutettu tämän sopimuksen nojalla.

123 artikla

Pöytäkirjat 1, 2, 3, 4, 5 ja 6 sekä liitteet I-VIII ovat erottamaton osa tätä sopimusta.

124 artikla

Tämä sopimus tehdään rajoittamattomaksi ajaksi.

Kumpikin osapuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen ilmoittamalla asiasta toiselle osapuolelle. Tämän sopimuksen soveltaminen päättyy kuuden kuukauden kuluttua tällaisen ilmoituksen tekemisestä.

125 artikla

Tätä sopimusta sovellettaessa ’osapuolilla’ tarkoitetaan yhteisöä tai sen jäsenvaltioita taikka yhteisöä ja sen jäsenvaltioita, kutakin toimivaltansa mukaisesti, sekä Kroatiaa.

126 artikla

Tätä sopimusta sovelletaan alueisiin, joihin sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimusta, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimusta ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimusta, näissä sopimuksissa määrättyjen edellytysten mukaisesti, sekä Kroatian alueeseen.

127 artikla

Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri on tämän sopimuksen tallettaja.

128 artikla

Tämä sopimus laaditaan kahtena kappaleena osapuolten kaikilla virallisilla kielillä, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen.

129 artikla

Osapuolet hyväksyvät tämän sopimuksen omien menettelyjensä mukaisesti.

Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen menettelyjen päätökseen saattamisesta.

130 artikla

Väliaikainen sopimus

Jos ennen tämän sopimuksen voimaantulon edellyttämien menettelyjen päätökseen saattamista tämän sopimuksen joidenkin osien määräykset, erityisesti tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyvät määräykset sekä liikennettä koskevat määräykset, saatetaan voimaan yhteisön ja Kroatian välisillä väliaikaisilla sopimuksilla, osapuolet sopivat, että näissä olosuhteissa tämän sopimuksen IV osaston ja 70 ja 71 artiklan sekä pöytäkirjojen nro 1—5 ja pöytäkirjan nro 6 asianomaisten määräysten soveltamiseksi ja niihin sisältyvien velvoitteiden osalta ’sopimuksen voimaantulopäivällä’ tarkoitetaan väliaikaisen sopimuksen voimaantulopäivää.

---

LIITELUETTELO

Liite I:

Kroatian tullimyönnytykset 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille yhteisön teollisuustuotteille

Liite II:

Kroatian tullimyönnytykset 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuille yhteisön teollisuustuotteille

Liite III:

Sopimuksen 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen ”Baby beef” -naudanlihatuotteiden määritelmä

Liite IV a:

Kroatian tullimyönnytykset 27 artiklan 3 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetuille maataloustuotteille (tullitta ilman määrällisiä rajoituksia sopimuksen voimaantulopäivästä)

Liite IV b:

Kroatian tullimyönnytykset 27 artiklan 3 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetuille maataloustuotteille (tullitta kiintiön rajoissa sopimuksen voimaantulopäivästä)

Liite IV c:

Kroatian tullimyönnytykset 27 artiklan 3 kohdan b alakohdan i alakohdassa tarkoitetuille maataloustuotteille (tullitta ilman määrällisiä rajoituksia vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta)

Liite IV d:

Kroatian tullimyönnytykset 27 artiklan 3 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitetuille maataloustuotteille (suosituimmuus- eli MFN-tullien asteittainen poistaminen tariffikiintiöiden rajoissa)

Liite IV e:

Kroatian tullimyönnytykset 27 artiklan 3 kohdan e alakohdan ii alakohdassa tarkoitetuille maataloustuotteille (suosituimmuus- eli MFN-tullien asteittainen alentaminen ilman määrällisiä rajoituksia)

Liite IV f:

Kroatian tullimyönnytykset 27 artiklan 3 kohdan c alakohdan iii alakohdassa tarkoitetuille maataloustuotteille (suosituimmuus- eli MFN-tullien asteittainen alentaminen kiintiöiden rajoissa)

Liite V a:

Sopimuksen 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tuotteet

Liite V b:

Sopimuksen 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuotteet

Liite VI:

Sijoittautuminen: 50 artiklassa tarkoitetut rahoituspalvelut

Liite VII:

Euroopan unionin kansalaisten kiinteän omaisuuden hankkiminen - Luettelo 60 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista poikkeuksista

Liite VIII:

Sopimuksen 71 artiklassa tarkoitetut teollis- ja tekijänoikeudet sekä kaupalliset oikeudet

---

LIITE I

KROATIAN TULLIMYÖNNYTYKSET

18 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille yhteisön teollisuustuotteille

Tulleja alennetaan seuraavasti:

—	tämän sopimuksen voimaantulopäivänä kukin tulli alennetaan 60 prosenttiin perustullista,

—	1 päivänä tammikuuta 2003 kukin tulli alennetaan 30 prosenttiin perustullista,

—	1 päivänä tammikuuta 2004 jäljellä olevat tullit poistetaan.

HS 6+	Tavaran kuvaus
25.01	Suola (myös pöytäsuola ja denaturoitu suola) ja puhdas natriumkloridi, myös vesiliuoksena tai lisättyä paakkuuntumisenestoainetta tai valuvuutta parantavaa ainetta sisältävänä; merivesi
2501.001	– – – pöytäsuola ja elintarviketeollisuuden käyttöön tarkoitettu suola
2501.002	– – – muun teollisuuden käyttöön tarkoitettu suola
2501.009	– – – muu
25.15	Marmori, travertiini, Belgian marmori (eli Belgian graniitti) ja muu muistomerkki- ja rakennuskalkkikivi, jonka näennäinen ominaispaino on vähintään 2,5, sekä alabasteri, myös karkeasti lohkottu tai ainoastaan sahaamalla tai muulla tavalla leikattu suorakaiteen tai neliön muotoisiksi kappaleiksi tai laatoiksi
2515.1	marmori ja travertiini
2515.11	– – raaka tai karkeasti lohkottu
2515.12	– – ainoastaan sahaamalla tai muulla tavalla leikattu suorakaiteen tai neliön muotoisiksi kappaleiksi tai laatoiksi
2515.20	– Belgian marmori (eli Belgian graniitti) ja muu muistomerkki- ja rakennus-kalkkikivi; alabasteri
27.10	Maaöljyt ja bitumisista kivennäisistä saadut öljyt, muut kuin raa'at; muualle kuulumattomat valmisteet, joissa on perusaineosana maaöljyjä tai bitumisista kivennäisistä saatuja öljyjä vähintään 70 painoprosenttia
2710.001	– – – moottoribensiini ja muut kevyet öljyt
2710.0014	– – – – erikoisbensiinit (uutettavissa olevat ja muut)
2710.0015	– – – – raskasbensiini
2710.0017	– – – – suihkumoottoribensiini
2710.002	– – – petroli ja muut keskiraskaat öljyt
2710.0021	– – – – petroli
2710.0022	– – – lentopetroli
2710.0023	– – – – alfa- ja tavalliset olefiinit (seokset), tavalliset parafiinit (C10 - C13)
2710.003	– – – raskasöljyt, eivät kuitenkaan jätetuotteet ja lisävalmistukseen tarkoitetut tuotteet
2710.0033	– – – – kevyet, keskiraskaat, raskaat ja erikoisraskaat polttoöljyt, joiden rikkipitoisuus on alhainen
2710.0034	– – – – muut kevyet, keskiraskaat, raskaat ja erikoisraskaat polttoöljyt
2710.0035	– – – – perusöljyt
2710.0039	– – – – muut raskasöljyt ja niihin perustuvat valmisteet
27.11	Maaöljykaasut ja muut kaasumaiset hiilivedyt
2711.1	nesteytetyt
2711.12	– – propaani
2711.13	– – butaanit
2711.19	– – muut
2711.191	– – – propaanin ja butaanin seokset
2711.199	– – – muut
2711.29	– – muut
27.12	Vaseliini; parafiini, mikrokiteinen maaöljyvaha, puristettu parafiini (slack wax), otsokeriitti, ruskohiilivaha, turvevaha ja muut kivennäisvahat sekä niiden kaltaiset synteettisesti tai muulla menetelmällä valmistetut tuotteet, myös värjätyt
2712.10	– vaseliini
2712.20	– vähemmän kuin 0,75 painoprosenttia öljyä sisältävä parafiini
27.13	Maaöljykoksi, maaöljybitumi ja muut maaöljyjen tai bitumisista kivennäisistä saatujen öljyjen jätetuotteet
2713.20	– maaöljybitumi
27.15	Luonnonasfalttiin, luonnonbitumiin, maaöljybitumiin, kivennäistervaan tai kivennäistervapikeen perustuvat bitumiset seokset (esim. bitumimastiksi ja ”cut-backs”)
2715.009	– – – muut
2803.00	Hiili (kimrööki ja muut, muualle kuulumattomat hiilen muodot)
2803.001	– – – kimrööki
28.06	Kloorivety (kloorivetyhappo eli suolahappo); klooririkkihappo
2806.10	kloorivety (kloorivetyhappo)
2806.101	– – – analyysilaatua (pro analysis)
2808.00	Typpihappo; typpi-rikkihapot (nitraushapot)
2808.002	– – – muu typpihappo
28.14	Ammoniakki, vedetön tai vesiliuoksena
2814.20	– – ammoniakin vesiliuos
2814.201	– – – analyysilaatua (pro analysis)
28.15	Natriumhydroksidi (kaustinen sooda); kaliumhydroksidi (kaustinen kali); natrium- ja kaliumperoksidit
2815.11	– – kiinteä
2815.111	– – – rakeina, analyysilaatua (pro analysis)
2815.20	– kaliumhydroksidi (kaustinen kali)
2815.201	– – – rakeina, analyysilaatua (pro analysis)
29.02	Sykliset hiilivedyt
2902.4	– ksyleenit
2902.41	– – o-ksyleeni
2902.411	– – – analyysilaatua (pro analysis)
2902.42	– – m-ksyleeni
2902.421	– – – analyysilaatua (pro analysis)
2902.43	– – p-ksyleeni
2902.431	– – – analyysilaatua (pro analysis)
2902.44	– – ksyleeni-isomeerien seokset
2902.441	– – – analyysilaatua (pro analysis)
29.05	Asykliset alkoholit ja niiden halogeeni-, sulfo-, nitro- ja nitrosojohdannaiset
2905.1	– tyydyttyneet yksiarvoiset alkoholit
2905.11	– – metanoli (metyylialkoholi)
2905.111	– – – analyysilaatua (pro analysis)
2905.12	1-propanoli (propyylialkoholi) ja 2-propanoli (isopropyylialkoholi)
2905.121	– – – analyysilaatua (pro analysis)
29.14	Ketonit ja kinonit, myös muita happifunktioita sisältävät, sekä niiden halogeeni-, sulfo-, nitro- ja nitrosojohdannaiset
2914.1	– asykliset ketonit, jotka eivät sisällä muita happifunktioita
2914.11	– – asetoni
2914.111	– – – analyysilaatua (pro analysis)
29.15	Tyydyttyneet asykliset monokarboksyylihapot sekä niiden anhydridit, halogenidit, peroksidit ja peroksihapot; niiden halogeeni-, sulfo-, nitro- ja nitrosojohdannaiset
2915.3	– etikkahapon esterit
2915.311	– – – analyysilaatua (pro analysis)
29.33	Heterosykliset yhdisteet, jotka sisältävät ainoastaan typpiheteroatomin tai -atomeja
2933.6	– yhdisteet, joiden rakenne sisältää fuusioimattoman triatsiinirenkaan (myös hydratun)
2933.691	– – – atrasiini
30.02	Ihmisveri; terapeuttista, ennalta ehkäisevää tai taudinmäärityskäyttöä varten valmistettu eläimenveri; antiseerumit ja muut verifraktiot sekä modifioidut immunologiset tuotteet, myös bioteknisellä menetelmällä saadut; rokotteet, toksiinit, mikro-organismiviljelmät (ei kuitenkaan hiivat) ja niiden kaltaiset tuotteet
3002.30	– rokotteet eläimiä varten
30.03	Lääkkeet (ei kuitenkaan nimikkeen 30.02, 30.05 tai 30.06 tuotteet), joissa on terapeuttisessa tai ennalta ehkäisevässä tarkoituksessa keskenään sekoitettuina kaksi tai useampia aineosia, muut kuin annostetut tai vähittäismyyntimuodoissa tai -pakkauksissa olevat
3003.90	– muut
3003.909	– – – muut
30.04	Lääkkeet (ei kuitenkaan nimikkeen 30.02, 30.05 tai 30.06 tuotteet), joissa on sekoitettuja tai sekoittamattomia tuotteita terapeuttista tai ennalta ehkäisevää käyttöä varten, annostettuina tai vähittäismyyntimuodoissa tai -pakkauksissa olevat
3004.10	– – joissa on penisilliinejä tai niiden penisillaanihapporakenteisia johdannaisia tai streptomysiinejä tai niiden johdannaisia
3004.101	– – – vähittäismyyntiin tarkoitetut valmiit lääkkeet
3004.20	– – joissa on muita antibiootteja
3004.201	– – – vähittäismyyntiin tarkoitetut valmiit lääkkeet
3004.3	– – joissa on hormoneja tai muita nimikkeen 29.37 tuotteita, mutta ei antibiootteja
3004.31	– – joissa on insuliinia
3004.311	– – – vähittäismyyntiin tarkoitetut valmiit lääkkeet
3004.32	– – joissa on lisämunuaisen kuorihormoneja
3004.321	– – – vähittäismyyntiin tarkoitetut valmiit lääkkeet
3004.39	– – muut
3004.391	– – – vähittäismyyntiin tarkoitetut valmiit lääkkeet
3004.40	– – joissa on alkaloideja tai niiden johdannaisia, mutta ei hormoneja tai muita nimikkeen 29.37 tuotteita eikä antibiootteja
3004.401	– – – vähittäismyyntiin tarkoitetut valmiit lääkkeet
3004.50	– – muut lääkkeet, joissa on vitamiineja tai nimikkeen 29.36 muita tuotteita
3004.501	– – – vähittäismyyntiin tarkoitetut valmiit lääkkeet
3004.90	– – muut
3004.902	– – – vähittäismyyntiin tarkoitetut valmiit lääkkeet
3004.909	– – – muut
30.06	Tämän ryhmän 4 huomautuksessa tarkoitetut farmaseuttiset valmisteet
3006.50	– ensiapulaatikot ja -pakkaukset
32.07	Valmistetut pigmentit, valmistetut samennusaineet ja valmistetut värit, lasiintuvat emalit ja lasitteet, enkopit, nestemäiset lysterit ja niiden kaltaiset valmisteet, jollaisia käytetään keraamisessa, emaloimis- ja lasiteollisuudessa; lasisulate (fritti) ja muu lasi jauheena, rakeina, suomuina tai hiutaleina
3207.10	– valmistetut pigmentit, valmistetut samennusaineet, valmistetut värit ja niiden kaltaiset valmisteet
3207.20	– lasiintuvat emalit ja lasitteet, enkopit ja niiden kaltaiset valmisteet
3207.30	– nestemäiset lysterit ja niiden kaltaiset valmisteet
3207.40	– lasisulate (fritti) ja muu lasi jauheena, rakeina, suomuina tai hiutaleina
32.08	Maalit ja lakat, jotka perustuvat muuhun kuin vettä sisältävään väliaineeseen dispergoituihin tai liuotettuihin synteettisiin polymeereihin tai kemiallisesti muunnettuihin luonnonpolymeereihin; tämän ryhmän 4 huomautuksessa määritellyt liuokset
3208.10	– polyestereihin perustuvat
3208.20	– akryyli- tai vinyylipolymeereihin perustuvat
32.09	Maalit ja lakat, jotka perustuvat vettä sisältävään väliaineeseen dispergoituihin tai liuotettuihin synteettisiin polymeereihin tai kemiallisesti muunnettuihin luonnonpolymeereihin
3209.10	– akryyli- tai vinyylipolymeereihin perustuvat
3209.90	– muut
32.14	Ikkunakitti, oksastusvaha, hartsisementit sekä muut täyte- ja tiivistystahnat; silotteet; muut kuin tulenkestävät julkisivujen, sisäseinien, lattioiden, sisäkattojen ja niiden kaltaisten pintojen peittämiseen tarkoitetut valmisteet
3214.10	– ikkunakitti, oksastusvaha, hartsisementit sekä muut täyte- ja tiivistystahnat; silotteet
3214.90	– muut
32.15	Painovärit, kirjoitus- ja piirustusmusteet, myös tussi, sekä muut musteet, myös tiivistetyt ja kiinteät
3215.1	– – painovärit
3215.11	– – mustat
3215.19	– – muut
33.04	Kauneudenhoito- ja meikkivalmisteet sekä ihonhoitovalmisteet (muut kuin lääkkeet), myös aurinkosuoja- ja rusketusvalmisteet; manikyyri- ja pedikyyrivalmisteet
3304.99	– – muut
3304.999	– – – vähittäismyyntiin tarkoitetut
33.07	Parranajovalmisteet, myös ns. pre-shave- ja after-shave-valmisteet, henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetut deodorantit, kylpyvalmisteet, karvanpoistoaineet ja muut muualle kuulumattomat hajuste-, kosmeettiset ja toalettivalmisteet; huoneilman raikasteet, myös hajustetut ja desinfioivat
3307.90	– – muut
3307.909	– – – vähittäismyyntiin tarkoitetut
34.05	Kiillotusaineet ja voiteet jalkineita, huonekaluja, lattioita, vaununkoreja, lasia tai metallia varten, hankauspastat ja -jauheet sekä niiden kaltaiset valmisteet (myös paperi, vanu, huopa, kuitukangas, huokoinen muovi ja huokoinen kumi, jotka on kyllästetty, päällystetty tai peitetty tällaisella valmisteella), ei kuitenkaan nimikkeen 34.04 vahat
3405.10	– kiillotusaineet, voiteet ja niiden kaltaiset valmisteet jalkineita ja nahkaa varten
3405.20	– kiillotusaineet, voiteet ja niiden kaltaiset valmisteet puuhuonekalujen, -lattioiden ja muiden puupintojen hoitoa varten
3405.30	– kiillotusaineet ja niiden kaltaiset valmisteet vaununkoreja varten, muut kuin metallikiillotteet
3405.40	– hankauspastat ja -jauheet sekä muut hankausvalmisteet
3405.90	– muut
3406.00	Steariini-, parafiini- ja vahakynttilät sekä niiden kaltaiset tavarat
3605.00	Tulitikut, muut kuin nimikkeen 36.04 pyrotekniset tavarat
37.01	Valokuvauslevyt ja -laakafilmit, säteilyherkät, valottamattomat, muuta ainetta kuin paperia, kartonkia, pahvia tai tekstiiliä; pikakuvafilmit, laa'at, säteilyherkät, valottamattomat, myös pakkafilmeinä
3701.10	– röntgenkäyttöön tarkoitetut
3814.00	Orgaaniset liuotin- ja ohennusaineseokset, muualle kuulumattomat; valmistetut maalin- ja lakanpoistoaineet
3820.00	Jäätymistä estävät valmisteet sekä valmistetut huurteen- ja jäänpoistonesteet
39.05	Vinyyliasetaatti- ja muut vinyyliesteripolymeerit, alkumuodossa; muut vinyylipolymeerit, alkumuodossa
3905.1	– polyvinyyliasetaatti
3905.12	– – vesidispersiona
3905.19	– – muut
39.19	Itsekiinnittyvät laatat, levyt, kalvot, teippi, kaistaleet ja muut litteät tuotteet, muovia, myös rullina
3919.90	– muut
39.20	Muut laatat, levyt, kalvot, kaistaleet ja nauhat, muovia, ei kuitenkaan huokoista muovia eikä muihin aineisiin vahvistamalla, kerrostamalla, tukemalla tai vastaavalla tavalla yhdistetyt
3920.10	– – eteenipolymeereista valmistetut
3920.101	– – – 12 millimetrin paksuinen kalvo, 50—90 mm: n levyisinä rullina
39.23	Tavaroiden kuljettamiseen tai pakkaamiseen käytettävät muovitavarat; muoviset tulpat, kannet, kapselit, korkit ja muut sulkimet
3923.2	– säkit, kassit ja pussit (myös tötteröt)
3923.21	– – eteenipolymeereista valmistetut
3923.29	– – muusta muovista valmistetut
3923.40	– puolat, koopit, pupiinat (bobiinit) ja niiden kaltaiset pohjalliset
3923.90	– muut
3923.901	– – – tynnyrit ja säiliöt
3923.909	– – – muut
39.24	Pöytä- ja keittiöesineet, muut talous- ja toalettiesineet, muovia
3924.10	– pöytä- ja keittiöesineet
3924.90	– muut
39.25	Muoviset rakennustarvikkeet, muualle kuulumattomat
3925.10	– säiliöt, altaat, sammiot ja niiden kaltaiset astiat, enemmän kuin 300 l vetävät
3925.20	– ovet, ikkunat, ovenkarmit, ikkunankehykset ja -karmit sekä kynnykset
3925.30	– ikkunaluukut, kaihtimet (myös sälekaihtimet) ja niiden kaltaiset tavarat sekä niiden osat
3925.90	– muut
40.09	Putket ja letkut, vulkanoitua kumia, ei kuitenkaan kovakumia, myös jos niissä on liitos- ja muita osia (esim. liitoskappaleita, kulmakappaleita ja laippoja)
4009.10	– vahvistamattomat ja muuten muihin aineisiin yhdistämättömät, ilman liitos- ja muita osia
4009.20	– vahvistetut ainoastaan metallilla tai siihen muuten yhdistetyt, ilman liitos- ja muita osia
4009.40	– vahvistetut muilla aineilla tai niihin muuten yhdistetyt, ilman liitos- ja muita osia
4009.50	– sellaiset, joissa on liitos- ja muita osia
4009.509	– – – muut
42.02	Matka-arkut, matkalaukut, toalettilaukut (vanity-cases), attasealaukut, salkut, koululaukut, silmälasikotelot, kiikarikotelot, kameralaukut, soittimien kotelot ja laukut, asekotelot sekä niiden kaltaiset säilytysesineet; matkakassit ja -pussit, meikkilaukut ja -pussit (toilet bags), selkäreput, käsilaukut, ostoslaukut ja -kassit, lompakot, rahakukkarot, karttakotelot, savukekotelot, tupakkapussit, työkalulaukut ja -salkut, urheiluvälinelaukut, pullokotelot, korulippaat ja -rasiat, puuterirasiat, kotelot ruokailuvälineitä varten ja niiden kaltaiset säilytysesineet, jotka on valmistettu nahasta, tekonahasta, muovilevystä, tekstiiliaineesta, vulkaanikuidusta, kartongista tai pahvista tai kokonaan tai suurimmaksi osaksi päällystetty näillä aineilla tai paperilla
4202.1	matka-arkut, matkalaukut, toalettilaukut (vanity-cases), attasealaukut, salkut, koululaukut ja niiden kaltaiset säilytysesineet
4202.11	– – joiden ulkopinta on nahkaa, tekonahkaa tai kiiltonahkaa
4202.12	– – joiden ulkopinta on muovia tai tekstiiliainetta
4202.19	– – muut
4202.2	käsilaukut, myös jos niissä on olkahihna, myös käsilaukut, joissa ei ole kädensijaa
4202.21	– – joiden ulkopinta on nahkaa, tekonahkaa tai kiiltonahkaa
4202.22	– – – joiden ulkopinta on muovilevyä tai tekstiiliainetta
4202.29	– – muut
4202.3	– – tavarat, jollaisia tavallisesti pidetään taskussa tai käsilaukussa
4202.31	– – joiden ulkopinta on nahkaa, tekonahkaa tai kiiltonahkaa
4202.32	– – joiden ulkopinta on muovilevyä tai tekstiiliainetta
4202.39	– – muut
4202.9	– – muut
4202.91	– – joiden ulkopinta on nahkaa, tekonahkaa tai kiiltonahkaa
4202.92	– – joiden ulkopinta on muovilevyä tai tekstiiliainetta
4202.99	– – muut
43.02	Parkitut tai muokatut turkisnahat (myös päät, hännät, koivet ja muut osat tai leikkeet), irralliset tai (muita aineita lisäämättä) yhdistetyt, muut kuin nimikkeeseen 43.03 kuuluvat
4302.1	– kokonaiset nahat, myös jos niistä puuttuu pää, häntä tai koivet, irralliset
4302.11	– – minkinnahat
4302.12	– – kanin- ja jäniksennahat
4302.13	– – karitsannahoista seuraavat: astrakaani-, breitschwanz-, karakul-, persiaami- ja niiden kaltaisten karitsojen sekä intialaisen, kiinalaisen, mongolilaisen ja tiibetiläisen karitsan nahat
4302.19	– – muut
4302.20	– päät, hännät, koivet ja muut osat tai leikkeet, irralliset
4302.30	– kokonaiset nahat sekä nahan osat tai leikkeet, yhdistetyt
4304.00	Tekoturkikset ja niistä valmistetut tavarat
4304.009	– – – tekoturkiksista valmistetut tavarat
44.06	Puiset rata- ja raitiotiepölkyt
4406.10	– – kyllästämättömät
4406.101	– – – tammea
4406.102	– – – pyökkiä
4406.109	– – – muut
4406.90	– – muut
4406.901	– – – tammea
4406.902	– – – pyökkiä
4406.909	– – – muut
44.18	Rakennuspuusepän ja kirvesmiehen tuotteet, myös puiset solulevyt, yhdistetyt parkettilaatat, kattopäreet ja -paanut
4418.10	– ikkunat, ranskalaiset ikkunat (lasiovet) ja niiden kehykset
4418.20	– ovet sekä niiden kehykset ja kynnykset
4418.30	– parkettilaatat
48.05	Muu päällystämätön paperi, kartonki ja pahvi, rullina tai arkkeina, ei enempää valmistettu tai käsitelty kuin mitä tämän ryhmän 2 huomautuksessa määrätään
4805.10	– puolikemiallinen aallotuspaperi (fluting)
48.11	Paperi, kartonki ja pahvi, selluloosavanu ja selluloosakuituharso, päällystetty, kyllästetty, peitetty, pintavärjätty, pintakoristeltu tai painettu, rullina tai arkkeina, muut kuin nimikkeessä 48.03, 48.09 tai 48.10 kuvattujen kaltaiset tavarat
4811.2	– liimapaperi, -kartonki ja -pahvi, myös itseliimautuva
4811.29	– – muut
4811.299	– – – muut
4814	Paperitapetit ja niiden kaltaiset seinänpäällysteet; ikkunakuultopaperi
4814.10	– purutapetti (”ingrain” paper)
4814.20	– tapetit ja niiden kaltaiset seinänpäällysteet, paperia, joka on pintapuolelta päällystetty tai peitetty martioidulla, kohokuvioidulla, värjätyllä, kuviopainetulla tai muutoin koristellulla muovikerroksella
4814.30	– tapetit ja niiden kaltaiset seinänpäällysteet, paperia, joka on pintapuolelta peitetty punonta- tai palmikointiaineilla, myös jos nämä aineet on liitetty yhteen yhdensuuntaisina säikeinä tai kudottu
4814.90	– muut
4817.10	– kirjekuoret
4817.20	– kirjekortit, kuvattomat postikortit ja kirjeenvaihtokortit
4817.30	– paperiset, kartonkiset tai pahviset rasiat, kotelot, kansiot, salkut yms., joissa on lajitelma kirjepaperia, kirjekuoria jne.
48.19	Kotelot, rasiat, laatikot, pussit ja muut pakkauspäällykset, paperia, kartonkia, pahvia, selluloosavanua tai selluloosakuituharsoa; lokerolaatikot, kirjekaukalot ja niiden kaltaiset paperi-, kartonki- tai pahvitavarat, jollaisia käytetään esim. toimistoissa tai myymälöissä
4819.10	– kotelot, rasiat ja laatikot, aaltopaperia, -kartonkia tai -pahvia
4819.20	– taitekotelot, -rasiat ja -laatikot, aallotonta paperia, kartonkia tai pahvia
4819.209	– – – muut
4819.30	– pussit ja säkit, joiden pohjan leveys on vähintään 40 cm
4819.40	– muut pussit ja säkit, myös tötteröt
4819.50	– muut pakkauspäällykset, myös äänilevynsuojukset
4819.501	– – – lieriömäiset laatikot, jota on valmistettu vähintään kahdesta aineesta
4819.60	– lokerolaatikot, kirjekaukalot, säilytyslaatikot ja niiden kaltaiset tavarat, jollaisia käytetään esim. toimistoissa tai myymälöissä
48.20	Konttorikirjat, tilikirjat, muistikirjat, tilauskirjat, kuittilomakekirjat, kirjepaperilehtiöt, muistilehtiöt, päiväkirjat ja niiden kaltaiset tavarat, harjoitusvihot, kirjoitusalustat, keräilykannet (sekä irtolehtiä varten että muut), pahvikannet, asiakirjakannet, lomake- ja niiden kaltaiset sarjat, myös hiilipaperivälilehdin, ja muut koulu-, toimisto- ym. tarvikkeet, paperia, kartonkia tai pahvia; näyte- ja keräilykansiot sekä kirjankannet ja -päällykset, paperia, kartonkia tai pahvia
4820.10	– konttorikirjat, tilikirjat, muistikirjat, tilauskirjat, kuittilomakekirjat, kirjepaperilehtiöt, muistilehtiöt, päiväkirjat ja niiden kaltaiset tavarat
4820.20	– harjoitusvihot
4820.30	– keräilykannet (muut kuin kirjankannet), pahvikannet ja asiakirjakannet
4820.40	– lomake- ja niiden kaltaiset sarjat, myös hiilipaperivälilehdin
4820.50	– näyte- ja keräilykansiot
4820.90	muut
4820.901	– – – lomakkeet
4820.909	– – – muut
48.21	Kaikenlaiset paperiset, kartonkiset tai pahviset nimi- ja osoitelaput, myös painetut
4821.10	– painetut
4821.90	– muut
48.23	Muu paperi, kartonki, pahvi, selluloosavanu ja selluloosakuituharso, määräkokoon tai -muotoon leikattu; muut tavarat, paperimassaa, paperia, kartonkia, pahvia, selluloosavanua tai selluloosakuituharsoa
4823.1	liimapaperi, myös itseliimautuva, kaistaleina tai rullina
4823.11	– – itseliimautuva
4823.19	– – muu
4823.40	– painettu piirturipaperi rullina, arkkeina tai kiekkoina
4823.5	muu paperi, kartonki tai pahvi, jollaista käytetään kirjoitus-, painatus- tai muuhun graafiseen tarkoitukseen
4823.51	– – painettu, kohokuvioitu tai rei'itetty
4823.59	– – muu
4823.60	– tarjottimet, kulhot, vadit, lautaset, kupit, pikarit ja niiden kaltaiset tavarat, paperia, kartonkia tai pahvia
4823.70	– muotoonpuristetut tavarat, paperimassaa
4823.90	– muut
4823.909	– – – muut
64.02	Muut jalkineet, joiden ulkopohjat ja päälliset ovat kumia tai muovia
6402.1	– urheilujalkineet
6402.19	– – muut
6402.20	– jalkineet, joissa päällishihnat on kiinnitetty pohjaan tapeilla
6402.30	– muut jalkineet, joissa on suojaava metallinen kärjys
6402.9	– muut jalkineet
6402.91	– – jotka peittävät nilkan
6402.99	– – muut
64.03	Jalkineet, joiden ulkopohjat ovat kumia, muovia, nahkaa tai tekonahkaa ja päälliset nahkaa
6403.1	urheilujalkineet
6403.19	– – muut
6403.20	– jalkineet, joiden ulkopohjat ovat nahkaa ja päälliset koostuvat jalkapöydän yli ja isovarpaan ympäri menevistä nahkahihnoista
6403.30	– jalkineet, jotka on tehty puupohjalle ja joissa ei ole sisäpohjaa tai suojaavaa metallista kärjystä
6403.40	– muut jalkineet, joissa on suojaava metallinen kärjys
6403.5	– muut jalkineet, joiden ulkopohjat ovat nahkaa
6403.51	– – jotka peittävät nilkan
6403.59	– – muut
6403.9	– muut jalkineet
6403.91	– – jotka peittävät nilkan
6403.99	– – muut
64.05	Muut jalkineet
6405.10	– päälliset nahkaa tai tekonahkaa
6405.20	– päälliset tekstiiliainetta
6504.00	Hatut ja muut päähineet, palmikoidut tai valmistetut kokoamalla mitä ainetta tahansa olevista kaistaleista, myös vuoratut ja somistetut
65.05	Hatut ja muut päähineet, neulotut tai virkatut tai neuloksesta, pitsistä, pitsikankaasta, huovasta tai muusta tekstiilimetritavarasta (ei kuitenkaan kaistaleista) tehdyt, myös vuoratut ja somistetut; mitä ainetta tahansa olevat hiusverkot, myös vuoratut ja somistetut
6505.10	– hiusverkot
6505.90	– muut
65.06	Muut päähineet, myös vuoratut ja somistetut
6506.10	– turvapäähineet (kypärät)
6506.9	– muut
6506.91	– – kumia tai muovia
6506.92	– – turkisnahkaa
6506.99	– – muuta ainetta
6507.00	Hikinauhat, vuorit, suojapäällykset, hatunrungot ja -kehykset, lakinlipat ja leukanauhat päähineitä varten
66.01	Sateenvarjot ja päivänvarjot (myös kävelykeppisateenvarjot, puutarhavarjot ja niiden kaltaiset päivänvarjot)
6601.10	– puutarhavarjot ja niiden kaltaiset päivänvarjot
6601.9	– muut
6601.91	– – joissa on teleskooppivarsi
6601.99	– – muut
6602.00	Kävelykepit, istuinkepit, ruoskat, ratsupiiskat ja niiden kaltaiset tavarat
66.03	Nimikkeeseen 66.01 tai 66.02 kuuluvien tavaroiden osat ja tarvikkeet
6603.10	– kädensijat ja nupit
6603.20	– sateenvarjon- tai päivänvarjonkehikot, myös varsiin asennetut
6603.90	– muut
68.02	Työstetty muistomerkki- ja rakennuskivi (ei kuitenkaan liuskekivi) ja siitä tehdyt tavarat, muut kuin nimikkeeseen 68.01 kuuluvat; mosaiikki- ja niiden kaltaiset kivet, luonnonkiveä (myös liuskekiveä), myös alustalle kiinnitetyt; keinotekoisesti värjätyt rouheet, sirut ja jauheet, luonnonkiveä (myös liuskekiveä)
6802.2	– muut muistomerkki- ja rakennuskivet ja niistä tehdyt tavarat, ainoastaan leikatut tai sahatut ja tasa- tai sileäpintaiset
6802.21	– – marmoria, travertiinia ja alabasteria
6802.22	– – muuta kalkkikiveä
6802.29	– – muuta kiveä
6802.9	– muut
6802.91	– marmoria, travertiinia ja alabasteria
6802.92	– muuta kalkkikiveä
6802.99	– muuta kiveä
68.04	Myllynkivet, hiomakivet, hiomalaikat ja niiden kaltaiset tavarat, ilman telinettä, hiomiseen, teroittamiseen, kiillottamiseen, tarkistushiomiseen tai leikkaamiseen, kovasimet, käsikiillotuskivet ja niiden osat, luonnonkiveä, yhteenpuristettua luonnon tai keinotekoista hioma-ainetta tai keraamista ainetta, myös jos niissä on muuta ainetta olevia osia
6804.2	muut
6804.22	– – muuta yhteenpuristettua hioma-ainetta tai keraamista ainetta
6804.30	– kovasimet ja käsikiillotuskivet
6804.309	– – – keinotekoista ainetta
68.05	Luonnon tai keinotekoinen hioma-ainejauhe tai -rouhe tekstiiliaine-, paperi-, kartonki-, pahvi- tai muulla alustalla, myös määrämuotoiseksi leikattuna tai ommeltuna tai muulla tavalla sovitettuna
6805.10	– tekstiiliainetta olevalla alustalla
6805.20	– paperi-, kartonki- tai pahvialustalla
6805.30	– muulla alustalla
68.06	Kuonavilla, kivivilla ja niiden kaltainen kivennäisvilla; paisutettu vermikuliitti, paisutettu savi, vaahdotettu kuona ja niiden kaltaiset paisutetut kivennäisaineet; sekoitukset ja tavarat, lämpöä tai ääntä eristävää tai ääntä imevää kivennäisainetta, nimikkeeseen 68.11 tai 68.12 tai 69 ryhmään kuulumattomat
6806.10	– kuonavilla, kivivilla ja niiden kaltainen kivennäisvilla (myös näiden keskinäiset sekoitukset), massatavarana, levyinä tai rullina
68.07	Asfaltista tai sen kaltaisesta aineesta (esim. maaöljybitumista tai kivihiilitervapiestä) valmistetut tavarat
6807.10	– rullina
6807.90	– muut
6807.909	– – muut
6808.00	Laatat, levyt ja niiden kaltaiset tavarat, kasvikuitua, olkea, puulastua, sahanpurua tai muuta puujätettä, joka on puristettu yhteen sementin, kipsin tai muun kivennäissideaineen avulla
68.09	Kipsistä tai kipsiin perustuvista aineista valmistetut tavarat
6809.1	– laatat, levyt ja niiden kaltaiset tavarat, koristamattomat
6809.11	– – ainoastaan paperilla, kartongilla tai pahvilla päällystetyt tai vahvistetut
6809.19	– muut
6809.90	– muut tavarat
68.12	Muokatut asbestikuidut; asbestiin tai asbestiin ja magnesiumkarbonaattiin perustuvat sekoitukset; tällaisista sekoituksista tai asbestista valmistetut tavarat (esim. lanka, kudottu kangas, vaatteet, päähineet, jalkineet, tiivisteet), myös vahvistetut, nimikkeeseen 68.11 tai 68.13 kuulumattomat
6812.10	– muokatut asbestikuidut; asbestiin tai asbestiin ja magnesiumkarbonaattiin perustuvat sekoitukset
6812.20	– lanka
6812.30	– punokset ja nuora, myös palmikoidut
6812.40	– kudottu tai neulottu kangas
6812.50	– vaatteet, vaatetustarvikkeet, jalkineet ja päähineet
6812.60	– paperi, kartonki, pahvi ja huopa
6812.70	– puristettu asbestikuitutiiviste, levyinä tai rullina
6812.90	– muut
6812.909	– – – muut
68.13	Kitkamateriaali ja siitä valmistetut tavarat (esim. levyt, rullat, kaistaleet, segmentit, kiekot, renkaat), asentamattomat, jarruja, kytkimiä tai niiden kaltaisia tavaroita varten, asbestiin, muihin kivennäisaineisiin tai selluloosaan perustuvat, myös jos ne on yhdistetty tekstiili- tai muuhun aineeseen
6813.10	– jarruhihnat ja -palat
6813.109	– – – muut
6813.90	– muut
6813.909	– – – muut
69.04	Keraamiset rakennustiilet, lattiapalkit, tuki- tai täytetiilet ja niiden kaltaiset tuotteet
6904.10	– rakennustiilet
6904.101	– – – täyteiset tiilet, koko 250 x 120 x 65
6904.102	– – – arinatiilet, koko 250 x 120 x 65
6904.103	– – – harkot, koko 290 x 190 x 190
6904.104	– – – harkot, koko 250 x 190 x 190
6904.105	– – – harkot, 250 x 250 x 140
6904.109	– – – muut
6904.90	– muut
6904.901	– – – sisäkaton täytetiilet, koko 250 x 380 x 140
6904.902	– – – sisäkaton täytetiilet, koko 390 x 100 x 160
6904.903	– – – tukitiilet, koko 250 x 120 x 40
6904.909	– – – muut
69.05	Kattotiilet, savupiipun jatkokset, savuhatut, savupiipun sisävuoraukset, arkkitehtoniset koristeet ja muut keraamiset rakennustarvikkeet
6905.10	– kattotiilet
6905.101	– – – puristetut tiilet, koko 350 x 200
6905.102	– – – puristetut urareunatiilet, koko 340 x 200
6905.103	– – – sileät tiilet, koko 380 x 180
6905.104	– – – ”välimerentiilet”, koko 375 x 200
6905.109	– – – muut
6905.90	– muut
69.10	Keraamiset huuhtelualtaat, pesualtaat, pesualtaan jalustat, kylpyammeet, pesuistuimet, wc-altaat, huuhtelusäiliöt, urinaalit ja niiden kaltaiset kiinteät saniteettikalusteet
6910.10	– posliinia
6910.90	– muut
70.05	Float-lasi ja pinnalta hiottu tai kiillotettu muu tasolasi, myös sellaiset, joissa on absorboiva, heijastava tai heijastamaton kerros, mutta joita ei ole muulla tavalla valmistettu
7005.30	– lankavahvisteinen lasi (lankalasi)
70.17	Lasiset laboratorioesineet sekä hygieeniset ja farmaseuttiset lasiesineet, myös asteikolla varustetut tai täsmätyt
7017.10	– sulatettua kvartsia tai muuta sulatettua piidioksidia
7017.109	– – – muut
7017.20	– muuta lasia, jonka lämpölaajenemiskerroin on enintään 5 × 10-6/K 0—300 oC: n lämpötila-alueella
7017.90	– muut
73.06	Muut putket ja profiiliputket (esim. avosaumaiset tai hitsaamalla, niittaamalla tai vastaavalla tavalla saumatut), rautaa tai terästä
7306.20	– vaippa- tai pumppausputket (casing ja tubing), jollaisia käytetään öljyn tai kaasun porauksessa
7306.202	– – – pumppausputket, joiden ulkoläpimitta on pienempi kuin 3 1/2 tuumaa
7306.209	– – – muut
7306.50	– muut, hitsatut, poikkileikkaukseltaan ympyrän muotoiset, muuta seosterästä
7306.509	– – – muut
7306.90	– muut
73.08	Rakenteet (ei kuitenkaan nimikkeen 94.06 tehdasvalmisteiset rakennukset) ja rakenteiden osat (esim. sillat ja siltaelementit, sulkuportit, tornit, ristikkomastot, katot, kattorakenteet, ovet, ikkunat, ovenkarmit, ikkunankehykset ja -karmit, kynnykset, ikkunaluukut, portit, kaiteet ja pylväät), rautaa tai terästä; levyt, tangot, profiilit, putket ja niiden kaltaiset tavarat, rakenteissa käytettäviksi valmistetut, rautaa tai terästä
7308.10	– sillat ja siltaelementit
7308.20	– tornit ja ristikkomastot
7308.40	– rakennustelineissä, kaivoksissa tai vastaaviin tukemistarkoituksiin käytettävät varusteet
7308.409	– – – muut
7309.00	Säiliöt, altaat, sammiot ja niiden kaltaiset astiat, kaikkia aineita (ei kuitenkaan tiivistettyjä tai nesteytettyjä kaasuja) varten, rautaa tai terästä, enemmän kuin 300 litraa vetävät, myös vuoratut tai lämpöeristetyt, mutta ilman mekaanisia tai lämmitys- tai jäähdytysvarusteita
7309.001	– – – tavaroiden kuljettamiseen tarkoitetut säiliöt
7309.009	– – – muut
7311.00	Säiliöt tiivistettyjä tai nesteytettyjä kaasuja varten, rautaa tai terästä
7311.009	– – – muut
73.12	Säikeislanka, köysi, kaapeli, punottu nauha, silmukat ja niiden kaltaiset tavarat, rautaa tai terästä, ilman sähköeristystä
7312.10	– säikeislanka, köysi ja kaapeli
7312.109	– – – muut
7312.1099	– – – muut
7312.90	– muut
7312.909	– – – muut
7313.00	Piikkilanka rautaa tai terästä; kierretty vanne tai kierretty yksinkertainen lattalanka, myös piikein, sekä löyhästi kierretty kaksisäikeinen lanka, jollaisia käytetään aitauslankana, rautaa tai terästä
73.14	Metallikangas (myös päätön), ristikko sekä aitaus- ja muu verkko, valmistettu rauta- tai teräslangasta; leikkoverkko, rautaa tai terästä
7314.4	– muu kangas, ristikko sekä aitaus- ja muu verkko
7314.41	– sinkillä pinnoitettu (ei pleteroitu)
7314.42	– muovipinnoitettu
7314.49	– – muut
73.15	Ketjut ja niiden osat, rautaa tai terästä
7315.1	– nivelpulttiketjut ja niiden osat
7315.11	– – rullaketjut
7315.12	– – muut ketjut
7315.19	– – osat
7315.20	– lumi- ja muut liukuesteketjut
7315.8	– muut ketjut
7315.81	– – pylkkärengasketjut
7315.82	– – muut, hitsatuin renkain
7315.89	– – muut
7315.90	– muut osat
7316.00	Ankkurit ja naarat sekä niiden osat, rautaa tai terästä
73.17	Naulat, piirustus- ja muut nastat, aaltonaulat, sinkilät (ei kuitenkaan nimikkeen 83.05 nitomaniitit) ja niiden kaltaiset tavarat, rautaa tai terästä, myös jos niiden kanta on muuta ainetta, ei kuitenkaan kuparia
7317.001	– – – ratakiskoja varten
7317.002	– – – betonia varten
73.18	Pultit, mutterit, ruuvit, myös kansiruuvit ja koukkuruuvit, niitit, sokat ja sokkanaulat, aluslaatat (myös jousilaatat) ja niiden kaltaiset tavarat, rautaa tai terästä
7318.1	– kierteitetyt tavarat
7318.11	– – kansiruuvit
7318.12	– – muut puuruuvit
7318.13	– – koukku- ja silmukkaruuvit
7318.14	– – itsekierteittävät ruuvit
7318.19	– – muut
7318.2	– kierteettömät tavarat
7318.21	– – jousilaatat ja muut varmistuslaatat
7318.23	– – niitit
7318.24	– – sokat ja sokkanaulat
7318.29	– – muut
73.21	Uunit, kamiinat, liedet (myös jos niissä on lisäkattila keskuslämmitystä varten), grillit, hiilipannut, kaasukeittimet, lämpölevyt ja niiden kaltaiset talouslaitteet, muut kuin sähköllä toimivat, sekä niiden osat, rautaa tai terästä
7321.11	– – kaasulla tai sekä kaasulla että muulla polttoaineella toimivat
7321.13	– – kiinteällä polttoaineella toimivat
73.23	Pöytä-, keittiö- ja muut talousesineet sekä niiden osat, rautaa tai terästä; rauta- ja teräsvilla; padanpuhdistimet sekä puhdistus- ja kiillotussienet ja -käsineet ja niiden kaltaiset tavarat, rautaa tai terästä
7323.10	– rauta- ja teräsvilla; padanpuhdistimet sekä puhdistus- ja kiillotussienet, -käsineet ja niiden kaltaiset tavarat
7323.9	– muut
7323.93	– ruostumatonta terästä
7323.931	– – – astiat
7323.939	– – – muut
73.26	Muut tavarat, rautaa tai terästä
7326.1	– taotut (vapaa- tai muottitaotut), mutta ei enempää valmistetut
7326.19	– – muut
7326.20	– tavarat, rauta- tai teräslangasta valmistetut
7326.209	– – – muut
7326.90	– muut
7326.909	– – muut
76.10	Alumiiniset rakenteet (ei kuitenkaan nimikkeen 94.06 tehdasvalmisteiset rakennukset) ja rakenteiden osat (esim. sillat ja siltaelementit, tornit, ristikkomastot, katot, kattorakenteet, ovet, ikkunat, ovenkarmit, ikkunankehykset ja -karmit, kynnykset, kaiteet ja pylväät); alumiinilevyt, -tangot, -profiilit, -putket ja niiden kaltaiset tavarat, rakenteissa käytettäviksi valmistetut
7610.10	– ovet, ikkunat, ovenkarmit, ikkunankehykset ja -karmit sekä kynnykset
7610.109	– – muut
7610.90	– muut
7610.901	– – – rakenteissa käytettäviksi valmistetut osat
7610.909	– – – muut
7611.00	Alumiiniset säiliöt, altaat, sammiot ja niiden kaltaiset astiat, kaikkia aineita (ei kuitenkaan tiivistettyjä tai nesteytettyjä kaasuja) varten, enemmän kuin 300 litraa vetävät, myös vuoratut tai lämpöeristetyt, mutta ilman mekaanisia tai lämmitys- tai jäähdytysvarusteita
7611.001	– – – vuoratut tai lämpöeristetyt
7611.009	– – – muut
76.14	Säikeislanka, kaapeli, punottu nauha ja niiden kaltaiset tavarat, alumiinia, ilman sähköeristystä
7614.10	– joissa on terässydän
7614.90	– muut
8304.00	Asiakirjakaapit, kortistokaapit, lomakelaatikot, käsikirjoitustuet, kynäkaukalot, leimasintelineet ja niiden kaltaiset toimistotarvikkeet, epäjaloa metallia, muut kuin nimikkeen 94.03 toimistohuonekalut
83.09	Tulpat, korkit ja kannet (myös kruunukorkit, kierrekorkit ja -kannet ja kaatotulpat), pullonkapselit, kierretulpat, tulpansuojukset, sinetit ja muut pakkaustarvikkeet, epäjaloa metallia
8309.90	– muut
8309.902	– – – sinetit, ei enempää työstetyt
8309.903	– – – sinetit, työstetyt
8309.909	– – – muut
84.02	Höyrykattilat ja muut höyrynkehittimet (muut kuin keskuslämmityskattilat, joilla voidaan kehittää myös matalapaineista höyryä); kuumavesikattilat
8402.1	– höyrykattilat ja muut höyrynkehittimet
8402.11	– – vesiputkikattilat, joiden höyrynkehitysteho on suurempi kuin 45 t/h
8402.111	– – – laivan päähöyrykattilat
8402.112	– – – muut, joiden höyrynkehitysteho on enintään 300 t/h
8402.119	– – – muut, joiden höyrynkehitysteho on suurempi kuin 300 t/h
8402.12	– – vesiputkikattilat, joiden höyrynkehitysteho on enintään 45 t/h
8402.121	– – – laivan päähöyrykattilat
8402.129	– – – muut
8402.19	– – muut höyrykattilat ja höyrynkehittimet, myös hybridikattilat
8402.191	– – – laivan päähöyrykattilat
8402.192	– – – tuliputkikattilat
8402.193	– – – kuumaöljykattilat
8402.199	– – – muut
8402.20	– kuumavesikattilat
8402.201	– – – puuhaketta polttamalla toimivat
84.03	Keskuslämmityskattilat, muut kuin nimikkeeseen 84.02 kuuluvat
8403.90	– osat
84.04	Nimikkeiden 84.02 ja 84.03 höyrynkehittimien ja kattiloiden apulaitteet (esim. esilämmittimet, tulistimet, noenpoistolaitteet ja savukaasun palautuslaitteet); höyrykoneiden lauhduttimet:
8404.90	– osat
84.06	Höyryturbiinit
8406.90	– osat
84.16	Tulipesänpolttimet nestemäistä polttoainetta, jauhemaista kiinteää polttoainetta tai kaasua varten; mekaaniset polttoaineen syöttölaitteet, myös niiden mekaaniset arinat ja mekaaniset tuhkanpoistolaitteet sekä niiden kaltaiset laitteet
8416.20	– muut tulipesänpolttimet, myös yhdistelmäpolttimet
8416.209	– – – muut
84.18	Jääkaapit, pakastimet ja muut jäähdytys- tai jäädytyslaitteet ja -laitteistot, sähköllä toimivat ja muut; lämpöpumput, muut kuin nimikkeen 84.15 ilmastointilaitteet
8418.2	– taloustyyppiset jääkaapit
8418.21	– – kompressorijääkaapit
8418.22	– – absorptiojääkaapit, sähköllä toimivat
8418.29	– – muut
8418.50	– muut jäähdytys- tai jäädytyssäiliöt, -kaapit, -tiskit, -altaat, -lasikot ja niiden kaltaiset jäähdytys- tai jäädytyshuonekalut
84.19	Koneet ja laitteet, myös sähköllä kuumennettavat, aineiden käsittelyä varten lämpötilan muutoksen käsittävällä menettelyllä, kuten kuumentamalla, keittämällä, paahtamalla, tislaamalla, rektifioimalla, steriloimalla, pastöroimalla, höyryttämällä, kuivaamalla, haihduttamalla, höyrystämällä, tiivistämällä tai jäähdyttämällä, muut kuin koneet ja laitteet, jollaisia käytetään taloustarkoituksiin; vedenkuumennuslaitteet ja kuumanvedenvaraajat, muut kuin sähköllä toimivat
8419.1	vedenkuumennuslaitteet ja kuumanvedenvaraajat, muut kuin sähköllä toimivat
8419.111	– – – kotitalouksissa käytettävät
8419.119	– – – muut
8419.191	– – – kotitalouksissa käytettävät
8419.199	– – – muut
8419.40	– tislaus- tai rektifioimislaitteet
8419.401	– – – jakotislauskolonnit, hapen tuotantoon tarkoitetut
8419.409	– – – muut
8419.8	– muut koneet ja laitteet
8419.81	– – kuumien juomien valmistukseen tai ruoan valmistukseen tai lämmittämiseen
8419.819	– – – muut
8419.89	– – muut
8419.899	– – – muut
8419.8999	– – – – muut
84.20	Kalanterikoneet ja muut valssauskoneet, muut kuin metallin tai lasin valssaukseen tarkoitetut, sekä niiden telat
8420.10	– kalanterikoneet ja muut valssauskoneet
8420.101	– – – silityskoneet
8420.1011	– – – – kotitalouksissa käytettävät
84.21	Lingot, myös kuivauslingot; nesteiden tai kaasujen suodatus- tai puhdistuskoneet ja -laitteet
8421.1	– – lingot, myös kuivauslingot
8421.121	– – – kotitalouksissa käytettävät
8421.2	– nesteiden suodatus- tai puhdistuskoneet ja -laitteet
8421.29	– – muut
8421.299	– – – muut
8421.3	– kaasujen suodatus- tai puhdistuskoneet ja -laitteet
8421.31	– – imuilman suodattimet polttomoottoreita varten
8421.319	– – – muut
8421.39	– – muut
8421.399	– – – muut
8421.9	– osat
8421.91	– – linkojen, myös kuivauslinkojen
8421.919	– – linkojen, myös kuivauslinkojen
84.23	Punnituslaitteet (ei kuitenkaan vaa'at, joiden herkkyys on vähintään 0,05 g), myös painon perusteella toimivat lasku- tai tarkkailulaitteet; punnituslaitteiden kaikenlaiset punnukset
8423.30	– vakiopainovaa'at ja vaa'at, jotka punnitsevat ennalta määrätyn määrän tavaraa säkkeihin tai säiliöihin, myös astiavaa'at
8423.8	– muut punnituslaitteet
8423.81	– – kuormitusraja enintään 30 kg
8423.82	– – kuormitusraja suurempi kuin 30 kg, mutta enintään 5 000 kg
8423.829	– – – muut
8423.89	– – muut
8423.891	– – – siltavaa'at (rautateillä tai kuorma- ja pakettiautojen punnituksessa käytettävät)
8423.899	– – – muut
84.24	Mekaaniset nesteen tai jauheen ruiskutus-, hajotus- tai sumutuslaitteet (myös käsikäyttöiset); tulensammuttimet, myös panostetut; ruiskupistoolit ja niiden kaltaiset laitteet; höyryn- tai hiekanpuhalluskoneet sekä niiden kaltaiset suihkutuskoneet
8424.10	– tulensammuttimet, myös panostetut
8424.109	– – – muut
8424.8	– muut laitteet
8424.81	– – maataloudessa tai puutarhanhoidossa käytettävät
8424.819	– – – muut
84.27	Haarukkatrukit; muut trukit, joissa on nosto- tai käsittelylaitteet
8427.20	– muut itseliikkuvat trukit
8427.209	– – – muut
8427.90	– muut trukit
84.28	Muut nosto-, käsittely-, lastaus- tai purkauskoneet ja -laitteet (esim. hissit, liukuportaat, kuljettimet ja ilmaköysiradat)
8428.20	– pneumaattiset elevaattorit ja kuljettimet
8428.209	– – – muut
8428.3	– muut jatkuvatoimiset elevaattorit ja kuljettimet, tavaroita tai aineita varten
8428.39	– – muut
8428.399	– – – muut
84.32	Maanviljelys-, puutarhanhoito- tai metsänhoitokoneet ja -laitteet maan muokkaamista tai viljelyä varten; nurmikko- tai urheilukenttäjyrät
8432.10	– aurat
8432.2	– äkeet, myös juuriäkeet, kultivaattorit, rikkaruohoharat ja konekuokat
8432.21	– – lautasäkeet
8432.29	– – muut
8432.30	– kylvökoneet, istutuskoneet ja siirtoistutuskoneet
8432.301	– – – metsätaimien istutuskoneet
8432.309	– –– – muut
8432.40	– lannan- tai lannoitteenlevittimet
8432.80	– muut koneet ja laitteet
84.33	Sadonkorjuu- tai puimakoneet ja -laitteet, myös olki- tai rehupaalaimet; ruohonleikkuu- tai niittokoneet; munien, hedelmien tai muiden maataloustuotteiden puhdistus- tai lajittelukoneet, muut kuin nimikkeen 84.37 koneet ja laitteet
8433.1	– ruohonleikkuukoneet
8433.11	– – moottorikäyttöiset, joissa leikkuulaite pyörii vaakatasossa
8433.19	– – muut
8433.20	– niittokoneet, myös traktoreihin asennettaviksi tarkoitetut
84.38	Muualle tähän ryhmään kuulumattomat koneet ja laitteet elintarvikkeiden tai juomien teollista valmistusta varten, muut kuin koneet ja laitteet eläinrasvojen ja -öljyjen tai kasvirasvojen ja rasvaisten kasviöljyjen erottamista tai valmistusta varten
8438.50	– koneet ja laitteet lihan tai siipikarjan valmistusta varten
8438.60	– koneet ja laitteet hedelmien, pähkinöiden tai kasvisten valmistusta varten
84.52	Ompelukoneet, muut kuin nimikkeen 84.40 kirjannitomakoneet; erityisesti ompelukoneita varten suunnitellut huonekalut, alustat, kotelot ja suojukset; ompelukoneenneulat
8452.10	– kotiompelukoneet
84.57	Työstökeskukset, yksikkörakenteiset koneet (yksiasemaiset työstöyksiköt) ja moniasemaiset transferkoneet, metallin työstöön
8457.20	– yksikkörakenteiset koneet (yksiasemaiset työstöyksiköt)
8457.30	– moniasemaiset transferkoneet
84.58	Lastuavat sorvit (myös sorvauskeskukset) metallin työstöön
8458.1	– vaakakaraiset sorvit
8458.19	– – muut
84.59	Lastuavat työstökoneet [myös koneet, joissa karapää liikkuu johteilla (way-type unit head machines)] metallin poraukseen, avarrukseen, jyrsintään tai kierteitykseen, muut kuin nimikkeen 84.58 sorvit (myös sorvauskeskukset)
8459.2	– muut porakoneet
8459.29	– – muut
8459.299	– – – muut
8459.6	– muut jyrsinkoneet
8459.61	– – numeerisesti ohjatut
8459.619	– – – muut
8459.69	– – muut
8459.699	– – – muut
84.60	Työstökoneet metallin tai kermettien purseenpoistoon, teroitukseen, hiontaan, laahintaan, hiertämiseen, kiillotukseen tai muuhun viimeistelyyn hiomakivien tai muiden hioma- tai kiillotusaineiden avulla, muut kuin nimikkeen 84.61 hammaspyörien leikkuu-, hioma- tai viimeistelykoneet
8460.2	Muut hiomakoneet, joissa yhden akselin asemointitarkkuus on vähintään 0,01 mm
8460.29	– – muut
8460.292	– – – kampiakseleita varten
8460.3	– teroituskoneet
8460.39	– – muut
84.61	Työstökoneet höyläykseen, poikittaishöyläykseen, pistoon, avennukseen, sahaukseen tai katkaisuun sekä muut lastuavat työstökoneet, myös hammaspyörien leikkuu-, hioma- tai viimeistelykoneet, metallia tai kermettejä varten, muualle kuulumattomat
8461.50	– sahaus- tai katkaisukoneet
84.81	Hanat, venttiilit ja niiden kaltaiset laitteet putkijohtoja, höyrykattiloita, säiliöitä, astioita tai niiden kaltaisia tavaroita varten, myös paineenalennusventtiilit ja termostaatin ohjaamat venttiilit
8481.10	paineenalennusventtiilit
8481.109	– – – muut
8481.30	– takaiskuventtiilit
8481.309	– – – muut
8481.40	– varoventtiilit ja ylipaineventtiilit
8481.409	– – – muut
8481.80	– muut laitteet
8481.801	– – – säätöventtiilit, sähkömekaaniset tai pneumaattiset
8481.806	– – – yksi- ja kaksiputkisten keskuslämmityslaitteiden kiinnikkeet, nimelliskoko vähintään 3/8", mutta enintään 3/4"
85.01	Sähkömoottorit ja -generaattorit (ei kuitenkaan sähkögeneraattoriyhdistelmät)
8501.3	– muut tasavirtamoottorit; tasavirtageneraattorit
8501.31	– – antoteho enintään 750 W
8501.319	– – – muut
8501.33	– – antoteho suurempi kuin 75 kW, mutta enintään 375 kW
8501.339	– – – muut
8501.40	– muut vaihtovirtamoottorit, yksivaiheiset
8501.409	– – muut
8501.4099	– – – muut
8501.5	– muut vaihtovirtamoottorit, kolmivaiheiset
8501.51	– antoteho enintään 750 W
8501.519	– – – muut
8501.5199	– – – muut
8501.52	– – antoteho suurempi kuin 750 W, mutta enintään 75 kW
8501.529	– – – muut
8501.5299	– – – muut
85.02	Sähkögeneraattoriyhdistelmät ja pyörivät sähkömuuttajat
8502.1	– sähkögeneraattoriyhdistelmät, joissa on puristussytytteinen mäntämoottori (diesel- tai puolidieselmoottori)
8502.11	– – antoteho enintään 75 kVA
8502.119	– – – muut
8502.12	– – antoteho suurempi kuin 75 kVA, mutta enintään 375 kVA
8502.129	– – – muut
8502.13	– – antoteho suurempi kuin 375 kVA
8502.139	– – – muut
8502.20	– generaattoriyhdistelmät, joissa on kipinäsytytteinen mäntämoottori
8502.209	– – – muut
8502.3	– muut generaattoriyhdistelmät
8502.39	– muut
8502.391	– – – tasavirta
8502.3919	– – – muut
8502.399	– – – vaihtovirta
8502.3999	– – – muut
8502.40	– pyörivät sähkömuuttajat
8502.409	– – – muut
85.04	Sähkömuuntajat, staattiset sähkömuuttajat (esim. tasasuuntaajat) ja induktorit
8504.10	– purkauslamppujen kuristimet
8504.109	– – – muut
8504.3	– muut muuntajat
8504.34	– – teho suurempi kuin 500 kVA
8504.349	– – – muut
8504.40	– staattiset muuttajat
8504.409	– – – muut
85.05	Sähkömagneetit; kestomagneetit ja tavarat, jotka magnetoinnin jälkeen on tarkoitettu käytettäviksi kestomagneetteina; sähkömagneetti- tai kestomagneetti-istukat ja niiden kaltaiset pitimet; sähkömagneettiset kytkimet ja jarrut; sähkömagneettiset nostopäät
8505.20	– sähkömagneettiset kytkimet ja jarrut
85.30	Sähköllä toimivat merkinanto-, turva- tai liikenteenvalvonta- tai -ohjauslaitteet rautateitä, raitioteitä, katuja, teitä, sisävesiväyliä, paikoitustiloja, satamia tai lentokenttiä varten (muut kuin nimikkeeseen 86.08 kuuluvat)
8530.10	– laitteet rauta- tai raitioteitä varten
8530.80	– muut laitteet
85.39	Sähköhehkulamput tai sähköpurkauslamput ja -putket, myös umpiovalonheittimet (sealed-beam lamp units) sekä ultravioletti- tai infrapunalamput; kaarilamput
8539.2	– muut hehkulamput, ei kuitenkaan ultravioletti- tai infrapunalamput
8539.29	– – muut
85.44	Eristetty (myös emaloitu tai anodisoitu) lanka ja kaapeli (myös koaksiaalikaapeli) sekä muut eristetyt sähköjohtimet, myös jos niissä on liittimiä; optiset kuitukaapelit, joissa kullakin kuidulla on oma kuorensa, myös jos niihin on yhdistetty sähköjohtimia tai jos niissä on liittimiä
8544.1	– käämilanka
8544.111	– – – halkaisija enintään 2,50 mm
8544.20	– koaksiaalikaapeli ja muut koaksiaaliset sähköjohtimet
86.01	Veturit, jotka toimivat ulkoisella virtalähteellä tai sähköakuilla
8601.10	– ulkoisella virtalähteellä toimivat
8601.102	– – – normaalille raideleveydelle
8601.109	– – – muut
86.02	Muut veturit; tenderit
8602.10	– dieselsähköveturit
8602.90	– muut
8602.901	– – – räjähdyssuojatut diesel-mekaaniset
8602.902	– – – diesel-hydrauliset
8602.909	– – – muut
86.03	Itseliikkuvat rautatie- tai raitiotievaunut, muut kuin nimikkeeseen 86.04 kuuluvat
8603.10	– ulkoisella virtalähteellä toimivat
8603.101	– – – raitiotiematkustajavaunut
8603.102	– – – matkustajamoottoriyksiköt
8603.103	– – – matkustajamoottorivaunut
8603.109	– – – muut
8603.90	– muut
8603.901	– – – matkustajamoottoriyksiköt
8603.902	– – – matkustajamoottorivaunut
8603.909	– – – muut
8605.00	Rautatien tai raitiotien matkustajavaunut, itseliikkumattomat; matkatavara-, posti- ja muut rautatien tai raitiotien erikoisvaunut, itseliikkumattomat (ei kuitenkaan nimikkeeseen 86.04 kuuluvat)
8605.001	– – – sairasautot
8605.002	– – – rautatien matkustaja-, posti- ja matkatavaravaunut sekä virkakäyttöön tarkoitetut vaunut
8605.009	– – – muut
86.06	Rautatien tai raitiotien tavaravaunut, itseliikkumattomat
8606.10	– säiliö- ja niiden kaltaiset vaunut
8606.20	– lämpöeristetyt vaunut ja jäähdytysvaunut, muut kuin alanimikkeeseen 8606.10 kuuluvat
8606.30	– itsetyhjentävät vaunut, muut kuin alanimikkeeseen 8606.10 tai 8606.20 kuuluvat
8606.9	– muut
8606.91	– – umpivaunut
8606.911	– – – elävien kalojen kuljetukseen
8606.919	– – – muut
8606.92	– – avovaunut, joissa on kiinteät, suuremmat kuin 60 cm korkeat sivut
8606.99	– – muut
8606.991	– – – raitiotievaunut
8606.999	– – – muut
86.07	Rautatien tai raitiotien veturien tai muun liikkuvan kaluston osat
8607.1	– telit, bissel-telit, akselit ja pyörät sekä niiden osat
8607.11	– – moottoritelit ja bissel-moottoritelit
8607.12	– – muut telit ja bissel-telit
8607.30	– koukut ja muut kytkinlaitteet, puskurit sekä niiden osat
8609.00	Kontit (myös nesteenkuljetuskontit), jotka on erityisesti suunniteltu ja varustettu yhtä tai useampaa kuljetusmuotoa varten
8609.009	– – – muut
87.01	Traktorit, muut kuin nimikkeeseen 87.09 kuuluvat
8701.20	– maantiekuljetuksiin tarkoitetut puoliperävaunujen vetotraktorit
8701.202	– – – käytetyt, moottorin teho enintään 300 kW
8701.204	– – – käytetyt, moottorin teho suurempi kuin 300 kW
87.02	Moottoriajoneuvot vähintään 10 henkilön (kuljettaja mukaan lukien) kuljettamiseen
8702.10	– joissa on puristussytytteinen mäntämoottori (diesel- tai puolidieselmoottori)
8702.101	– – – linja-autot, uudet
8702.102	– – – linja-autot, käytetyt
8702.90	– – muut
8702.901	– – – muut linja-autot, uudet
8702.902	– – – muut linja-autot, käytetyt
8702.903	– – – johdinautot
8702.909	– – – muut
87.03	Autot ja muut moottoriajoneuvot, pääasiallisesti henkilökuljetukseen suunnitellut (muut kuin nimikkeeseen 87.02 kuuluvat), myös farmariautot ja kilpa-autot
8703.2	– muut ajoneuvot, joissa on kipinäsytytteinen iskumäntämoottori
8703.21	– – iskutilavuus enintään 1 000 cm3
8703.212	– – – autot, käytetyt
8703.219	– – – muut, käytetyt
8703.22	– iskutilavuus suurempi kuin 1 000 cm3, mutta enintään 1 500 cm3
8703.222	– – – autot, käytetyt
8703.229	– – – muut, käytetyt
8703.23	– – iskutilavuus suurempi kuin 1 500 cm3, mutta enintään 3 000 cm3
8703.232	– – – autot, käytetyt
8703.235	– – – maastoajoon soveltuvat autot, käytetyt
8703.239	– – – muut, käytetyt
8703.24	– – iskutilavuus suurempi kuin 3 000 cm3
8703.242	– – – autot, käytetyt
8703.245	– – – maastoajoon soveltuvat autot, käytetyt
8703.249	– – – muut, käytetyt
8703.3	– – muut ajoneuvot, joissa on puristussytytteinen mäntämoottori (diesel- tai puolidieselmoottori)
8703.31	– – iskutilavuus enintään 1 500 cm3
8703.312	– – – autot, käytetyt
8703.319	– – – muut, käytetyt
8703.32	– – iskutilavuus suurempi kuin 1 500 cm3, mutta enintään 2 500 cm3
8703.322	– – – autot, käytetyt
8703.325	– – – maastoajoon soveltuvat autot, käytetyt
8703.329	– – – muut, käytetyt
8703.33	– iskutilavuus suurempi kuin 2 500 cm3
8703.332	– – – autot, käytetyt
8703.335	– – – maastoajoon soveltuvat autot, käytetyt
8703.339	– – – muut, käytetyt
8703.90	– muut
8703.902	– – – autot, käytetyt
8703.909	– – – muut, käytetyt
87.04	Tavarankuljetukseen tarkoitetut moottoriajoneuvot
8704.2	– muut, joissa on puristussytytteinen mäntämoottori (diesel- tai puolidieselmoottori)
8704.23	– – kokonaispaino suurempi kuin 20 tonnia
8704.231	– – – säiliöautot
8706.00	Alustat, moottorein varustetut, nimikkeiden 87.01—87.05 moottoriajoneuvoja varten
8706.002	– – – traktoreita varten
87.07	Korit (myös ohjaamot), nimikkeiden 87.01—87.05 moottoriajoneuvoja varten
8707.10	– nimikkeen 87.03 ajoneuvoja varten
8707.90	– muut
8707.901	– – – linja-autoja ja johdinautoja varten
8707.902	– – – kuorma-autojen alumiiniset umpikorit
8707.909	– – – muut
87.08	Nimikkeiden 87.01—87.05 moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet
8708.10	– puskurit ja niiden osat
8708.2	– korien (myös ohjaamoiden) muut osat ja tarvikkeet
8708.291	– – – kuorma-autojen alumiiniset astinlaudat
8708.3	– jarrut ja servojarrut sekä niiden osat
8708.39	– – muut
8708.9	– muut osat ja tarvikkeet
8708.92	– – äänenvaimentimet ja pakoputket
8708.93	– – kytkimet ja niiden osat
8708.99	– muut
8708.991	– – – nivelet, soljet ja kannatinten ohjaimet, ei kuitenkaan ristinivelet
8708.992	– – – muut osat, työstetyt
8708.999	– – – muut osat, ei enempää työstetyt
87.11	Moottoripyörät (myös mopot) ja apumoottorilla varustetut polkupyörät, myös sivuvaunuineen; sivuvaunut
8711.10	– joissa on iskumäntäpolttomoottori, iskutilavuus enintään 50 cm3
8711.20	joissa on iskumäntäpolttomoottori, iskutilavuus suurempi kuin 50 cm3, mutta enintään 250 cm3
8711.201	– – – uudet
8711.209	– – – käytetyt
8711.30	– joissa on iskumäntäpolttomoottori, iskutilavuus suurempi kuin 250 cm3, mutta enintään 500 cm3
8711.301	– – – uudet
8711.309	– – – käytetyt
8711.40	joissa on iskumäntäpolttomoottori, iskutilavuus suurempi kuin 500 cm3, mutta enintään 800 cm3
8711.401	– – – uudet
8711.409	– – – käytetyt
8711.50	– joissa on iskumäntäpolttomoottori, iskutilavuus suurempi kuin 800 cm3
8711.509	– – – uudet
8711.90	– muut
8711.901	– – – sivuvaunut
8711.909	– – – muut
87.14	Nimikkeiden 87.11—87.13 kulkuneuvojen osat ja tarvikkeet
8714.1	– moottoripyörien (myös mopojen)
8714.11	– – satulat ja istuimet
8714.9	– muut
8714.92	– – pyöränvanteet ja puolat
8714.93	– – navat, muut kuin jarrunavat, ja vapaarattaiden ketjupyörät
8714.94	– – jarrut, myös jarrunavat, sekä niiden osat
8714.95	– – satulat ja istuimet
87.16	Perävaunut ja puoliperävaunut; muut kuljetusvälineet, ilman mekaanista kuljetuskoneistoa; niiden osat
8716.20	– maataloudessa käytettävät itselastaavat tai itsepurkavat perävaunut ja puoliperävaunut
8716.209	– – – muut
8716.3	– muut perävaunut ja puoliperävaunut tavarankuljetukseen
8716.31	– – säiliöperävaunut ja -puoliperävaunut
8716.311	– – – nestekaasuja varten
8716.40	– muut perävaunut ja puoliperävaunut
8716.80	– muut kuljetusvälineet
89.03	Huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitetut alukset; soutuveneet ja kanootit
8903.10	– ilmatäytteiset
8903.9	– muut
8903.92	– – moottoriveneet, muut kuin perämoottoriveneet
8903.99	– – muut
94.01	Istuimet (muut kuin nimikkeeseen 94.02 kuuluvat), myös vuoteiksi muutettavat, sekä niiden osat
9401.30	– pyörivät istuimet, joiden korkeutta voidaan säätää
9401.90	– osat
9401.902	– – – metallia, muut kuin iskunvaimentimet
9401.903	– – – iskunvaimentimet
9401.904	– – – muovia
94.04	Vuoteiden joustinpohjat; vuodevarusteet ja niiden kaltaiset sisustustavarat (esim. patjat, täytetyt vuodepeitteet, tyynyt ja pielukset), jousitetut tai millä aineella tahansa täytetyt tai pehmustetut tai huokoisesta kumista tai huokoisesta muovista tehdyt, myös verhoamattomat
9404.10	– vuoteiden joustinpohjat
9404.2	– patjat
9404.21	– – huokoista kumia tai huokoista muovia, myös verhoamattomat
9404.29	– – muuta ainetta
9404.30	– makuupussit
9404.90	– muut
9406.00	Tehdasvalmisteiset rakennukset
9406.001	– – – muovia
9406.002	– – – sementtiä, betonia tai keinotekoista kiveä
9406.004	– – – terästä
9406.005	– – – puuta
9406.009	– – – muuta ainetta
9602.00	Kasvi- tai kivennäisveistoaineet, valmistetut, ja näistä aineista tehdyt tavarat; vahasta, steariinista, luonnosta saaduista kumeista, luonnonhartsista tai muovailumassasta valetut, muotoon puristetut tai veistetyt tavarat sekä muut muualle kuulumattomat valetut, muotoon puristetut tai veistetyt tavarat; valmistettu kovettamaton gelatiini (ei kuitenkaan nimikkeen 35.03 gelatiini) sekä kovettamattomasta gelatiinista tehdyt tavarat
9602.001	– – – gelatiinikapselit farmaseuttisiin tarkoituksiin
9602.002	– – – kasvi- tai kivennäisaineet, valmistetut, ja näistä aineista tehdyt tavarat
9602.009	– – – muut
96.06	Napit, myös painonapit, napinsydämet ja muut näiden tavaroiden osat; napinteelmät
9606.10	– painonapit ja niiden osat
9606.2	– napit
9606.21	– – muovia, tekstiiliaineella päällystämättömät
9606.22	– – epäjaloa metallia, tekstiiliaineella päällystämättömät
9606.29	– – muut
9606.30	– napinsydämet ja muut napinosat; napinteelmät
96.07	Vetoketjut ja niiden osat
9607.1	– vetoketjut
9607.11	– – joiden hakaset ovat epäjaloa metallia
9607.19	– – muut
9607.20	– osat
96.08	Kuulakärkikynät; huopa-, kuitu- tai muulla huokoisella kärjellä varustetut kynät; täytekynät ja niiden kaltaiset kynät; monistuskynät; lyijytäytekynät; kynänvarret, kynänpitimet ja niiden kaltaiset pitimet; edellä mainittujen tavaroiden osat (myös hylsyt ja pidikkeet), muut kuin nimikkeeseen 96.09 kuuluvat
9608.10	– kuulakärkikynät
9608.20	– huopa-, kuitu- tai muulla huokoisella kärjellä varustetut kynät
9608.209	– – – muut
9608.3	– – täytekynät ja niiden kaltaiset kynät
9608.31	– – – tussikynät
9608.39	– – muut
9608.40	– lyijytäytekynät
9608.50	– kahden tai useamman edellä mainitun alanimikkeen tavaroista koostuvat sarjat
9608.60	– kuulakärkikynien varapatruunat, jotka koostuvat kuulakärjestä ja mustesäiliöstä
9608.9	– muut
9608.91	– – kynänterät ja niiden kärjet
9608.911	– – – kultaiset kynänterät, kirjoittamista varten
9608.912	– – – muut kynänterät, kirjoittamista varten
9608.913	– – – kynänterät, piirtämistä varten
9608.919	– – – kynänterien kärjet
9608.99	– – muut
9608.992	– – – huopakynien varapatruunat
9608.999	– – – muut
96.09	Lyijy-, aniliini- tai värikynät (muut kuin nimikkeeseen 96.08 kuuluvat), kivikynät, irtolyijyt, myös värilliset, pastelli- ja muut väriliidut, piirustushiilet, kirjoitus- tai piirustusliitu sekä vaatturinliitu
9609.10	– kynät, joissa lyijyä ympäröi jäykkä tuppi
9609.20	– irtolyijyt, myös värilliset
9609.90	– muut

---

LIITE II

KROATIAN TULLIMYÖNNYTYKSET

18 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuille yhteisön teollisuustuotteille

Tulleja alennetaan seuraavasti:

—	tämän sopimuksen voimaantulopäivänä kukin tulli alennetaan 70 prosenttiin perustullista,

—	1 päivänä tammikuuta 2003 kukin tulli alennetaan 50 prosenttiin perustullista,

—	1 päivänä tammikuuta 2004 kukin tulli alennetaan 40 prosenttiin perustullista,

—	1 päivänä tammikuuta 2005 kukin tulli alennetaan 30 prosenttiin perustullista,

—	1 päivänä tammikuuta 2006 kukin tulli alennetaan 15 prosenttiin perustullista,

—	1 päivänä tammikuuta 2007 jäljellä olevat tullit poistetaan.

HS 6+	Tavaran kuvaus
25.22	Kalkki, sammuttamaton tai sammutettu, ja hydraulinen kalkki, ei kuitenkaan nimikkeen 28.25 kalsiumoksidi ja -hydroksidi
2522.10	– sammuttamaton kalkki
2522.20	– sammutettu kalkki
2522.30	– hydraulinen kalkki
25.23	Portlandsementti, aluminaattisementti ja kuonasementti sekä niiden kaltainen hydraulinen sementti, myös värjätty tai klinkkereinä
2523.10	– sementtiklinkkerit
2523.109	– – – muu
2523.2	– portlandsementti
2523.29	– – muu
2523.292	– – – portlandsementti, jossa on lisäaineita
2523.294	– – – sulfaatinkestävä sementti
2523.295	– – – sementti, jonka hydrataatiolämpötila on alhainen
2523.296	– – – metallurginen sementti ja masuunisementti (cement for blast furnaces)
2523.299	– – – muu
2523.30	– aluminaattisementti
2523.301	– – – aluminaattisementti, jonka Al2O3-pitoisuus on enintään 50 prosenttia
2523.90	– muu hydraulinen sementti
2710.00	Maaöljyt ja bitumisista kivennäisistä saadut öljyt, muut kuin raa'at; muualle kuulumattomat valmisteet, joissa on perusaineosana maaöljyjä tai bitumisista kivennäisistä saatuja öljyjä vähintään 70 painoprosenttia
2710.001	– – – moottoribensiini ja muut kevyet öljyt:
2710.0012	– – – – lyijytön moottoribensiini
2710.0013	– – – – muut moottoribensiinit
2710.0019	– – – – muut kevyet öljyt ja niihin perustuvat tuotteet
2710.002	– – – petroli ja muut keskiraskaat öljyt
2710.0024	– – – – muut maaöljyt
2710.0029	– – – – muut keskiraskaat öljyt ja niihin perustuvat valmisteet
2710.003	– – – raskasöljyt, eivät kuitenkaan jätetuotteet ja lisävalmistukseen tarkoitetut tuotteet
2710.0031	– – – – kaasuöljyt
2710.0032	– – – – erikoiskevyt ja kevyt erikoispolttoöljy
2710.009	– muut
2710.0099	– – – – jäteöljyt
2807.00	Rikkihappo; savuava rikkihappo (oleum)
2807.001	– – – – rikkihappo, analyysilaatua (pro analysis)
2808.00	Typpihappo; typpi-rikkihapot (nitraushapot)
2808.001	– – – – typpihappo, analyysilaatua (pro analysis)
31.02	Typpilannoitteet, kivennäiset tai kemialliset
3102.90	– muut, myös edellisissä alanimikkeissä mainitsemattomat seokset
31.05	Kivennäis- tai kemialliset lannoitteet, joissa on kahta tai kolmea seuraavista lannoittavista aineista: typpeä, fosforia tai kaliumia; muut lannoitteet; tämän ryhmän lannoitteet tabletteina tai niiden kaltaisessa muodossa tai bruttopainoltaan enintään 10 kg:n pakkauksissa
3105.10	– tähän ryhmään kuuluvat lannoitteet tabletteina tai niiden kaltaisessa muodossa tai bruttopainoltaan enintään 10 kg:n pakkauksissa
32.06	Muut väriaineet; tämän ryhmän 3 huomautuksessa tarkoitetut valmisteet, muut kuin nimikkeisiin 32.03, 32.04 ja 32.05 kuuluvat; epäorgaaniset tuotteet, jollaisia käytetään luminoforeina, myös kemiallisesti määritellyt
3206.20	– titaanidioksidiin perustuvat pigmentit ja valmisteet:
3206.201	– – – kromivihreät
3206.202	– – – sinkkikeltaiset (sinkkikromaatti)
3206.209	– – – muut
3206.4	– muut väriaineet ja muut valmisteet:
3206.49	– – muut
3206.492	– – – pigmenttien väkevöidyt dispersiot
3206.494	– – – kimröökiin perustuvat
33.04	Kauneudenhoito- ja meikkivalmisteet sekä ihonhoitovalmisteet (muut kuin lääkkeet), myös aurinkosuoja- ja rusketusvalmisteet; manikyyri- ja pedikyyrivalmisteet
3304.10	– – huulimeikkivalmisteet
3304.109	– – – vähittäismyyntiin tarkoitetut
3304.20	– – silmämeikkivalmisteet
3304.209	– – – vähittäismyyntiin tarkoitetut
3304.30	– – manikyyri- ja pedikyyrivalmisteet
3304.309	– – – vähittäismyyntiin tarkoitetut
33.05	Hiuksiin käytettävät valmisteet
3305.10	– – sampoot
3305.109	– – – vähittäismyyntiin tarkoitetut
3305.20	– – permanenttivalmisteet hiusten kihartamista tai suoristamista varten
3305.209	– – – vähittäismyyntiin tarkoitetut
3305.30	– – hiuskiinteet
3305.309	– – – vähittäismyyntiin tarkoitetut
3305.90	– – muut
3305.909	– – – vähittäismyyntiin tarkoitetut
33.06	Suun- ja hampaidenhoitovalmisteet, myös hammasproteesin kiinnitystahnat ja -jauheet; hammasvälien puhdistukseen käytettävä lanka (hammaslanka), yksittäisissä vähittäismyyntipakkauksissa
3306.10	– – hampaiden puhdistusaineet
3306.109	– – – vähittäismyyntiin tarkoitetut
3306.90	– – muut
3306.909	– – – vähittäismyyntiin tarkoitetut
33.07	Parranajovalmisteet, myös ns. pre-shave- ja after-shave-valmisteet, henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetut deodorantit, kylpyvalmisteet, karvanpoistoaineet ja muut muualle kuulumattomat hajuste-, kosmeettiset ja toalettivalmisteet; huoneilman raikasteet, myös hajustetut ja desinfioivat
3307.10	Parranajovalmisteet, myös ns. pre-shave- ja after-shave-valmisteet
3307.109	– – – vähittäismyyntiin tarkoitetut
3307.20	– – henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetut deodorantit ja antiperspirantit
3307.209	– – – vähittäismyyntiin tarkoitetut
3307.30	– – hajustetut kylpysuolat ja muut kylpyvalmisteet
3307.309	– – – vähittäismyyntiin tarkoitetut
3307.4	Huoneilman hajustamiseen tai raikastamiseen tarkoitetut valmisteet, myös uskonnollisten rituaalien yhteydessä käytettävät hyvänhajuiset valmisteet
3307.49	– – muut
3307.499	– – – vähittäismyyntiin tarkoitetut
34.02	Orgaaniset pinta-aktiiviset aineet (muut kuin saippua ja suopa); pinta-aktiiviset valmisteet, pesuvalmisteet (myös pesuapuvalmisteet) ja puhdistusvalmisteet, myös jos niissä on saippuaa tai suopaa, muut kuin nimikkeen 34.01 valmisteet
3402.1	– – orgaaniset pinta-aktiiviset aineet, myös vähittäismyyntipakkauksissa
3402.11	– – anioniaktiiviset
3402.111	– – – alkyyliaryylisulfonaatit
3402.112	– – – polyglykolieetterilauryylialkoholisulfonaatti
3402.20	– – vähittäismyyntipakkauksissa olevat valmisteet
3402.201	– – – pesujauheet
3402.209	– – – muut
3402.90	– muut
3402.901	– – – pesujauheet
38.08	Hyönteisten torjunta-aineet, rotanmyrkyt, sienitautien ja rikkakasvien torjunta-aineet, itämistä estävät aineet, kasvien kasvua säätävät aineet, desinfioimisaineet ja niiden kaltaiset tuotteet, vähittäismyyntimuodoissa tai -pakkauksissa tai valmisteina tai tavaroina (esim. rikitetyt nauhat, sydämet ja kynttilät sekä kärpäspaperi)
3808.20	– sienitautien torjunta-aineet
3808.209	– – muut sienitautien torjunta-aineet, eivät kuitenkaan kasvinsuojeluun tarkoitetut
39.17	Putket ja letkut sekä niiden liitos- ja muut osat (esim. liitoskappaleet, kulmakappaleet ja laipat), muovia
3917.2	– jäykät putket
3917.21	– – eteenipolymeereistä valmistetut
3917.211	– – – vedenalaisiin kaapeleihin tarkoitetut
3917.219	– – – muut
3917.2199	– – – muut
3917.22	– – propeenipolymeereistä valmistetut
3917.229	– – – muut
3917.23	– – vinyylikloridipolymeereistä valmistetut
3917.239	– – – muut
3917.29	– – muusta muovista valmistetut
3917.299	– – – muut
3917.31	– – taipuisat putket ja letkut, jotka kestävät vähintään 27,6 MPa:n paineen
3917.319	– – – muut
3917.32	– – muut, vahvistamattomat ja muihin aineisiin muuten yhdistämättömät, joissa on liitos- ja muita osia
3917.329	– – muut
3917.33	– – muut, vahvistamattomat ja muihin aineisiin muuten yhdistämättömät, joissa on liitos- ja muita osia
3917.339	– – – muut
3917.39	– – muut
3917.399	– – – muut
3917.40	– liitos- ja muut osat
3917.409	– – – muut
39.18	Muoviset lattianpäällysteet, myös itsekiinnittyvät, rullina tai laattoina; tämän ryhmän 9 huomautuksessa määritellyt muoviset seinän- ja katonpäällysteet
3918.10	– vinyylikloridipolymeereistä valmistetut
3918.90	– muusta muovista valmistetut
39.19	Itsekiinnittyvät laatat, levyt, kalvot, teippi, kaistaleet ja muut litteät tuotteet, muovia, myös rullina
3919.10	– enintään 20 cm:n levyisinä rullina
3919.101	– – – polypropeenista valmistetut
3919.102	– – – polyvinyylikloridista valmistetut
3919.103	– – – polyeteenistä valmistetut
3919.109	– – – muut
39.20	Muut laatat, levyt, kalvot, kaistaleet ja nauhat, muovia, ei kuitenkaan huokoista muovia eikä muihin aineisiin vahvistamalla, kerrostamalla, tukemalla tai vastaavalla tavalla yhdistetyt
3920.10	– eteenipolymeereistä valmistetut
3920.109	– – – muut
3920.30	– styreenipolymeereistä valmistetut
3920.4	– vinyylikloridipolymeereistä valmistetut
3920.42	– – taipuisat
40.12	Uudelleen pinnoitetut tai käytetyt pneumaattiset ulkorenkaat, kumia; umpikumirenkaat, joustorenkaat, vaihdettavat ulkorenkaan kulutuspinnat sekä vannenauhat, kumia
4012.10	– uudelleen pinnoitetut ulkorenkaat
4012.109	– – – muut
4012.20	– käytetyt pneumaattiset ulkorenkaat
4012.209	– – – muut
4012.90	– muut
4012.909	– – – muut
44.09	Puu (myös yhdistämättömät laatat ja rimat parkettilattioita varten), yhdeltä tai useammalta syrjältä tai pinnalta koko pituudelta muotoiltu (pontattu, puolipontattu, viistottu, pontattu viistotuin syrjin, helmipontattu, tehty muotolistoiksi tai -laudoiksi, pyöristetty tai vastaavilla tavoilla työstetty), myös höylätty, hiottu tai sormijatkettu
4409.20	– lehtipuuta
4409.202	– – – muuta puuta
4409.203	– – – parkettilattia, pyökkiä
4409.204	– – – parkettilattia, muuta lehtipuuta
4409.209	– – – muut
48.05	Muu päällystämätön paperi, kartonki ja pahvi, rullina tai arkkeina, ei enempää valmistettu tai käsitelty kuin mitä tämän ryhmän 2 huomautuksessa määrätään
4805.2	– monikerrospaperi, -kartonki ja -pahvi
4805.29	– – muut
4805.291	– – – ruskea testlaineri
4805.299	– – – muut
4805.30	– sulfiittikäärepaperi
4805.60	– muu paperi, kartonki ja pahvi, paino enintään 150 g/m2
4805.601	– – – jätepaperista tehty aallotuspaperi (fluting)
4805.609	– – – muut
4805.6091	– – – – tavallinen käärepaperi
4805.6099	– – – – muut
4805.70	– muu paperi, kartonki ja pahvi, paino suurempi kuin 150 g/m2, mutta pienempi kuin 225 g/m2
48.08	Paperi, kartonki ja pahvi, aallotettu (myös liimatuin tasaisin pintalevyin), krepattu, poimutettu, kohokuvioitu tai rei'itetty, rullina tai arkkeina, muu kuin nimikkeessä 48.03 kuvaillun kaltainen paperi
4808.10	– aaltopaperi, -kartonki ja -pahvi, myös rei'itetty
64.01	Vedenpitävät jalkineet, joiden ulkopohjat ja päälliset ovat kumia tai muovia ja joiden päällisiä ei ole kiinnitetty pohjaan eikä koottu ompelemalla, niittaamalla, naulaamalla, ruuvaamalla, tapittamalla tai niiden kaltaisella menetelmällä
6401.10	– kengät, joissa on suojaava metallinen kärjys
6401.9	– muut jalkineet
6401.91	– – jotka peittävät polven
6401.92	– – jotka peittävät nilkan, mutta eivät polvea
6401.99	– muut
64.05	Muut jalkineet
6405.90	– muut
68.10	Sementistä, betonista tai tekokivestä valmistetut tavarat, myös vahvistetut
6810.1	– laatat, tiilet ja niiden kaltaiset tavarat
6810.11	– – rakennusharkot ja — tiilet
6810.19	– – muut
6810.9	– muut tavarat
6810.91	– – tehdasvalmisteiset rakenne-elementit talonrakentamiseen tai tie- ja vesirakentamiseen
6810.99	– muut
68.11	Asbestisementistä, selluloosakuitusementistä tai niiden kaltaisesta aineesta valmistetut tavarat
6811.10	– aaltolaatat
6811.20	– muut levyt, laatat ja niiden kaltaiset tavarat
6811.30	– putket sekä putkien liitos- ja muut osat
6811.90	– muut tavarat
69.08	Lasitetut keraamiset katulaatat, lattialaatat ja seinälaatat; lasitetut keraamiset mosaiikkikuutiot ja niiden kaltaiset tuotteet, myös alustalla
6908.10	– laatat, kuutiot ja niiden kaltaiset (myös muun kuin suorakaiteen tai neliön muotoiset) tavarat, joiden suurin pinta-ala mahtuu neliöön, jonka sivu on pienempi kuin 7 cm
70.03	Valettu tai valssattu tasolasi ja valetut tai valssatut lasiprofiilit, myös sellaiset, joissa on absorboiva, heijastava tai heijastamaton kerros, mutta joita ei ole muulla tavalla valmistettu
7003.1	– tasolasi ilman lankavahvistusta
7003.12	– – massana kauttaaltaan värjätty, samennettu, verholasiksi tehty tai jossa on absorboiva, heijastava tai heijastamaton kerros
7003.19	– – muut
7003.199	– – – muut
7003.20	– lankavahvisteinen tasolasi (lankalasi)
7003.30	– lasiprofiilit
70.07	Karkaistu tai laminoitu varmuuslasi
7007.1	– karkaistu varmuuslasi
7007.11	– – kooltaan ja muodoltaan sopiva asennettavaksi ajoneuvoihin, ilma-aluksiin, avaruusaluksiin tai aluksiin
7007.19	– muut
7007.2	– laminoitu varmuuslasi
7007.21	– – kooltaan ja muodoltaan sopiva asennettavaksi ajoneuvoihin, ilma-aluksiin, avaruusaluksiin tai aluksiin
7007.219	– – – muut
7007.29	– – muut
70.10	Lasiset pullot, myös koripullot, tölkit, ruukut, ampullit ja muut astiat, jollaisia käytetään tavaroiden kuljetukseen tai pakkaamiseen; lasiset säilöntätölkit; lasiset tulpat, kannet ja muut sulkimet
7010.10	– ampullit
7010.20	– lasiset tulpat, kannet ja muut sulkimet
7010.9	– muut, vetoisuus:
7010.91	– – suurempi kuin 1 l
7010.92	– – suurempi kuin 0,33 l, mutta enintään 1 l
73.02	Rautatie- tai raitiotieradan rakennusosat, rautaa tai terästä, kuten kiskot, johtokiskot, hammaskiskot, vaihteenkielet, risteyskappaleet, vaihdetangot ja muut raideristeyksien tai -vaihteiden osat, ratapölkyt, sidekiskot, kiskontuolit ja niiden kiilat, aluslaatat, puristuslaatat, liukulaatat, sideraudat ja muut kiskojen asentamiseen, liittämiseen tai kiinnittämiseen käytettävät erityistavarat
7302.40	– sidekiskot ja aluslaatat
7302.90	– muut
73.04	Putket ja profiiliputket, saumattomat, rautaa (muuta kuin valurautaa) tai terästä
7304.10	– putket, jollaisia käytetään öljy- tai kaasuputkijohdoissa
7304.2	– vaippa-, pumppaus- tai poraputket, jollaisia käytetään öljyn tai kaasun porauksessa:
7304.29	– – muut
7304.292	– – – muuta terästä olevat vaippaputket, joiden ulkoläpimitta on pienempi kuin 16 tuumaa
7304.295	– – – muut muuta terästä olevat pumppausputket
7304.299	– – – muut
7304.3	– muut, poikkileikkaukseltaan ympyrän muotoiset, rautaa tai seostamatonta terästä
7304.31	– – kylmävedetyt tai kylmävalssatut
7304.319	– – – muut
7304.3199	– – – muut
7304.39	– – muut
7304.399	– – – muut
73.06	Muut putket ja profiiliputket (esim. avosaumaiset tai hitsaamalla, niittaamalla tai vastaavalla tavalla saumatut), rautaa tai terästä
7306.10	– putket, jollaisia käytetään öljy- tai kaasuputkijohdoissa
7306.20	– vaippa- tai pumppausputket (casing ja tubing), jollaisia käytetään öljyn tai kaasun porauksessa
7306.201	– – – vaippaputket, joiden ulkoläpimitta on pienempi kuin 16 tuumaa
7306.30	– muut, hitsatut, poikkileikkaukseltaan ympyrän muotoiset, rautaa tai seostamatonta terästä
7306.309	– – – muut
7306.60	– muut, hitsatut, poikkileikkaukseltaan muun kuin ympyrän muotoiset
7306.601	– – – poikkileikkaukseltaan neliön tai suorakaiteen muotoiset, rautaa tai terästä, enintään 280 mm
7306.6019	– – – muut
73.10	Altaat, astiat, tynnyrit, tölkit, laatikot, rasiat ja niiden kaltaiset säilytyspäällykset, kaikkia aineita (ei kuitenkaan tiivistettyjä tai nesteytettyjä kaasuja) varten, rautaa tai terästä, enintään 300 litraa vetävät, myös vuoratut tai lämpöeristetyt, mutta ilman mekaanisia tai lämmitys- tai jäähdytysvarusteita
7310.10	– vähintään 50 litraa vetävät
7310.2	vähemmän kuin 50 litraa vetävät
7310.21	– – tölkit, jotka on tarkoitettu suljettaviksi juottamalla tai taivesaumaamalla
7310.29	– – muut
7310.299	– – – muut
73.14	Metallikangas (myös päätön), ristikko sekä aitaus- ja muu verkko, valmistettu rauta- tai teräslangasta; leikkoverkko, rautaa tai terästä
7314.20	– ristikko sekä aitaus- ja muu verkko, valmistettu langasta, jonka poikkileikkauksen suurin läpimitta on vähintään 3 mm, yhteenhitsattu lankojen leikkauspisteistä, silmäkoko vähintään 100 cm2
73.21	Uunit, kamiinat, liedet (myös jos niissä on lisäkattila keskuslämmitystä varten), grillit, hiilipannut, kaasukeittimet, lämpölevyt ja niiden kaltaiset talouslaitteet, muut kuin sähköllä toimivat, sekä niiden osat, rautaa tai terästä
7321.1	– paisto-, grillaus- ja keittolaitteet sekä lämpölevyt
7321.12	– – nestemäisellä polttoaineella toimivat
7321.8	– muut laitteet
7321.81	– – kaasulla tai sekä kaasulla että muulla polttoaineella toimivat
7321.82	– – nestemäisellä polttoaineella toimivat
7321.83	– – kiinteällä polttoaineella toimivat
7321.90	– osat
73.22	Lämmönsäteilijät keskuslämmitystä varten, ei kuitenkaan sähköllä kuumennettavat, sekä niiden osat, rautaa tai terästä; ilmankuumentimet ja kuuman ilman jakelulaitteet (myös raittiin tai ilmastoidun ilman jakeluun soveltuvat), joissa on moottorituuletin tai -puhallin, ei kuitenkaan sähköllä kuumennettavat, sekä niiden osat, rautaa tai terästä
7322.1	lämmönsäteilijät ja niiden osat
7322.11	– – valurautaa
7322.19	– – muut
7322.90	– muut
7322.909	– – – muut
76.04	Alumiinitangot ja -profiilit
7604.10	– seostamatonta alumiinia
7604.2	– alumiiniseosta
7604.21	– – profiiliputket
7604.211	– – – pintasuojatut (maalatut, lakatut tai muovipinnoitetut)
7604.219	– – – muut
7604.29	– – muut
76.05	Alumiinilanka
7605.1	– seostamatonta alumiinia
7605.11	– – poikkileikkauksen suurin läpimitta suurempi kuin 7 mm
7605.119	– – – muut
7605.19	– – muut
76.06	Alumiinilevyt ja -nauhat, paksuus suurempi kuin 0,2 mm
7606.1	– suorakaiteen tai neliön muotoiset
7606.11	– – seostamatonta alumiinia
7606.119	– – muut
7606.12	– – – alumiiniseosta
7606.122	– – – pintakäsitellyt alumiinilevyt (maalatut, lakatut tai muovipinnoitetut)
7606.129	– – muut
7606.9	– muut
7606.91	– – seostamatonta alumiinia
7606.92	– – alumiiniseosta
76.07	Alumiinifolio (myös painettu tai paperilla, kartongilla, pahvilla, muovilla tai niiden kaltaisella tukiaineella vahvistettu), paksuus (tukiainetta huomioon ottamatta) enintään 0,2 mm
7607.1	– vahvistamaton
7607.19	– – muut
7607.199	– – – muut
7607.20	– vahvistettu
7607.209	– – – muut
76.08	Alumiiniputket
7608.10	– seostamatonta alumiinia
7608.109	– – – muut
7608.20	– alumiiniseosta
7608.209	– – muut
7609.00	Putkien liitos- ja muut osat (esim. liitoskappaleet, kulmakappaleet ja muhvit), alumiinia
76.16	Muut alumiinitavarat
7616.9	– muut
7616.99	– – muut
7616.991	– – – lämmönsäteilijät
7616.999	– – – muut
82.15	Lusikat, haarukat, liemikauhat, reikäkauhat, kakkulapiot, kalaveitset, voiveitset, sokeripihdit ja niiden kaltaiset keittiö- ja ruokailuvälineet
8215.10	– erilaisten tavaroiden sarjat, joissa vähintään yksi esine on hopeoitu, kullattu tai platinoitu
8215.20	– muut erilaisten tavaroiden sarjat
8215.9	– muut
8215.91	– – hopeoidut, kullatut tai platinoidut
8215.99	– – muut
83.09	Tulpat, korkit ja kannet (myös kruunukorkit, kierrekorkit ja -kannet ja kaatotulpat), pullonkapselit, kierretulpat, tulpansuojukset, sinetit ja muut pakkaustarvikkeet, epäjaloa metallia
8309.10	– kruunukorkit
8309.90	– muut
8309.901	– – – kierrekorkit ja -kannet
83.11	Lanka, puikot, putket, levyt, elektrodit ja niiden kaltaiset tavarat, epäjaloa metallia tai metallikarbidia, juotos- tai hitsausainepäällyksin tai -täyttein, jollaisia käytetään metallin tai metallikarbidien juottamiseen tai hitsaamiseen; lanka ja puikot, yhteenpuristettua epäjaloa metallijauhetta, metallin ruiskuttamiseen käytettävät
8311.10	– päällystetyt elektrodit, epäjaloa metallia, kaarihitsaukseen
8311.20	– täytelanka, epäjaloa metallia, kaarihitsaukseen
8311.30	– päällystetyt puikot ja täytelanka, epäjaloa metallia, liekkijuottamiseen tai -hitsaamiseen
8311.90	– muut, myös osat
84.03	Keskuslämmityskattilat, muut kuin nimikkeeseen 84.02 kuuluvat
8403.10	– kattilat
8403.101	– – – kaasulla tai sekä kaasulla että muulla polttoaineella toimivat
8403.102	– – – nestemäisellä polttoaineella toimivat
8403.103	– – – kiinteällä polttoaineella toimivat
8403.109	– – – muut
84.04	Nimikkeiden 84.02 ja 84.03 höyrynkehittimien ja kattiloiden apulaitteet (esim. esilämmittimet, tulistimet, noenpoistolaitteet ja savukaasun palautuslaitteet); höyrykoneiden lauhduttimet
8404.10	– nimikkeiden 84.02 ja 84.03 höyrynkehittimien ja kattiloiden apulaitteet
8404.101	– – – nimikkeen 84.02 höyrynkehittimien kanssa käytettävät
8404.109	– – – nimikkeen 84.03 kattiloiden kanssa käytettävät
8404.20	– höyrykoneiden lauhduttimet
84.06	Höyryturbiinit
8406.10	– turbiinit alusten kuljettamiseen
8406.101	– – – lauhdutusturbiinit, joiden teho on vähintään 6 000 kW
8406.109	– – – muut
8406.8	– muut turbiinit
8406.81	– – teho suurempi kuin 40 MW
8406.811	– – – sähkövoimalaitoksissa tai lämpö- ja sähkövoimalaitoksissa käytettävien, teholtaan vähintään 200 000 kW:n sähkögeneraattoreiden voimanlähteenä käytettävät
8406.819	– – – muut
8406.82	– – teho enintään 40 MW
8406.821	– – – lauhdutusturbiinit, joiden teho on vähintään 6 000 kW
8406.829	– – – muut
84.08	Puristussytytteiset mäntämoottorit (diesel- tai puolidieselmoottorit)
8408.10	– moottorit alusten kuljettamiseen
8408.102	– – – moottoriteho suurempi kuin 150 kW, mutta enintään 400 kW
8408.109	– – – muut
84.13	Nestepumput, myös mittauslaittein; neste-elevaattorit
8413.11	– – poltto- tai voiteluaineen jakelupumput, jollaisia käytetään huoltoasemilla ja autokorjaamoissa
8413.30	–– polttoaine-, voiteluaine- tai jäähdytysnestepumput mäntäpolttomoottoreita varten
8413.309	– – muut
8413.60	– – muut pyörivät syrjäytyspumput
8413.601	– – – yhteenvaletut ruuvipumput syövyttäviä kemiallisia aineita varten
8413.602	– – – hammaspyöräpumput polymeeriainesten annostukseen tekstiilitekokuitumonofilamenttien suulakepuristamista varten, syövyttäviä aineita varten
8413.603	– – – hammaspyörähydrauliikkapumput
8413.6039	– – – muut
8413.604	– – – ruuvipumput
8413.6049	– – – muut
8413.605	– – – siipipumput
8413.6059	– – – muut
8413.609	– – – muut
8413.6099	– – – muut
8413.70	– – muut keskipakopumput
8413.701	– – – monijuoksupyöräiset (moniportaiset) liejupumput öljy- ja kaasulähteitä varten
84.14	Ilma- tai tyhjiöpumput, ilma- ja muut kaasukompressorit sekä tuulettimet; tuuletus- tai ilmankiertokuvut sisäänrakennetuin tuulettimin, myös jos niissä on suodattimet
8414.20	– käsi- tai jalkakäyttöiset ilmapumput
8414.209	– – – muut
84.16	Tulipesänpolttimet nestemäistä polttoainetta, jauhemaista kiinteää polttoainetta tai kaasua varten; mekaaniset polttoaineen syöttölaitteet, myös niiden mekaaniset arinat ja mekaaniset tuhkanpoistolaitteet sekä niiden kaltaiset laitteet
8416.10	– tulipesänpolttimet nestemäistä polttoainetta varten
8416.101	– – – kapasiteetti enintään 2 kg/tunti
8416.102	– – – kapasiteetti suurempi kuin 300 kg/tunti
8416.109	– – – muut
8416.20	– muut tulipesänpolttimet, myös yhdistelmäpolttimet
8416.201	– – – kapasiteetti enintään 84 MJ/tunti
8416.202	– – – kiinteällä polttoaineella toimivat
8416.30	– – mekaaniset polttoaineen syöttölaitteet, myös niiden mekaaniset arinat ja mekaaniset tuhkanpoistolaitteet sekä niiden kaltaiset laitteet
8416.301	– – – mekaaniset tuhkanpoistolaitteet
8416.309	– – – muut
8416.90	– osat
84.24	Mekaaniset nesteen tai jauheen ruiskutus-, hajotus- tai sumutuslaitteet (myös käsikäyttöiset); tulensammuttimet, myös panostetut; ruiskupistoolit ja niiden kaltaiset laitteet; höyryn- tai hiekanpuhalluskoneet sekä niiden kaltaiset suihkutuskoneet
8424.20	– ruiskupistoolit ja niiden kaltaiset laitteet
8424.30	– höyryn- tai hiekanpuhalluskoneet sekä niiden kaltaiset suihkutuskoneet
8424.8	– muut laitteet
8424.81	– maataloudessa tai puutarhanhoidossa käytettävät
8424.811	– – – ruiskutuslaitteet viinitarhoja varten
8424.813	– – – muut sumuttimet, vetoisuus enintään 400 l
84.26	Laivojen nostopuomit; nostokurjet, myös kaapelinosturit; liikkuvat portaalinosturit, haaratrukit ja nosturitrukit
8426.1	– traverssinosturit, siirtonosturit, telinenosturit, siltanosturit, liikkuvat portaalinosturit ja haaratrukit
8426.11	– – kiinteillä tuilla varustetut traverssinosturit
8426.111	– – – sulattamoja varten
8426.119	– – – muut
8426.20	– torninosturit
8426.209	– – – muut
8426.9	– muut koneet
8426.91	– – jotka on suunniteltu asennettaviksi maantiekulkuneuvoihin
8426.99	– – muut
8426.999	– – – muut
84.28	Muut nosto-, käsittely-, lastaus- tai purkauskoneet ja -laitteet (esim. hissit, liukuportaat, kuljettimet ja ilmaköysiradat)
8428.10	– hissit ja kippikauhavintturit
8428.103	– – – muut henkilö- tai tavarahissit asuin-, liike- ja teollisuusrakennuksia sekä sairaaloita varten
8428.3	– muut jatkuvatoimiset elevaattorit ja kuljettimet, tavaroita tai aineita varten
8428.33	– – muut, hihnatyyppiset
8426.339	– – – muut
8428.40	– liukuportaat ja liukukäytävät
8428.90	– muut koneet ja laitteet
8428.901	– – – käsittelykoneet- ja laitteet tiili- ja kattotiiliteollisuutta varten
8428.909	– – – muut
8428.9099	– – – muut
84.29	Itseliikkuvat puskutraktorit (bulldozerit ja angledozerit), tiehöylät, raappauskoneet, kaivinkoneet, kauhakuormaajat, maantiivistyskoneet ja tiejyrät
8429.5	– kaivinkoneet ja kauhakuormaajat
8429.51	– – etukuormaajat
8429.512	– – – pyörillä varustetut, moottoriteho enintään 184 kW
84.33	Sadonkorjuu- tai puimakoneet ja -laitteet, myös olki- tai rehupaalaimet; ruohonleikkuu- tai niittokoneet; munien, hedelmien tai muiden maataloustuotteiden puhdistus- tai lajittelukoneet, muut kuin nimikkeen 84.37 koneet ja laitteet
8433.5	– muut sadonkorjuukoneet ja -laitteet; puimakoneet ja — laitteet
8433.51	– leikkuupuimurit
8433.511	– – viljaa ja maissia varten
8433.5112	– – – – moottoriteho suurempi kuin 45 kW, mutta enintään 167 kW
84.58	Lastuavat sorvit (myös sorvauskeskukset) metallin työstöön
8458.1	– vaakakaraiset sorvit
8458.11	– – numeerisesti ohjatut
84.59	Lastuavat työstökoneet [myös koneet, joissa karapää liikkuu johteilla (way-type unit head machines) metallin poraukseen, avarrukseen, jyrsintään tai kierteitykseen, muut kuin nimikkeen 84.58 sorvit (myös sorvauskeskukset)
8459.10	– koneet, joissa karapää liikkuu johteilla (way-type unit head machines)
8459.5	– polvityyppiset jyrsinkoneet
8459.51	– – numeerisesti ohjatut
84.60	Työstökoneet metallin tai kermettien purseenpoistoon, teroitukseen, hiontaan, laahintaan, hiertämiseen, kiillotukseen tai muuhun viimeistelyyn hiomakivien tai muiden hioma- tai kiillotusaineiden avulla, muut kuin nimikkeen 84.61 hammaspyörien leikkuu-, hioma- tai viimeistelykoneet
8460.2	muut hiomakoneet, joissa yhden akselin asemointitarkkuus on vähintään 0,01 mm
8460.29	– muut
8460.291	– – – kuula- ja rullalaakerien osia varten
84.81	Hanat, venttiilit ja niiden kaltaiset laitteet putkijohtoja, höyrykattiloita, säiliöitä, astioita tai niiden kaltaisia tavaroita varten, myös paineenalennusventtiilit ja termostaatin ohjaamat venttiilit
8481.10	– paineenalennusventtiilit
8481.101	– – – paineensäätöventtiilit painekaasusäiliöitä varten
8481.30	– takaiskuventtiilit
8481.301	– – – venttiilillä varustetut alipainerummut
8481.40	– varoventtiilit ja ylipaineventtiilit
8481.401	– – – tavanomainen koko vähintään 15 mm, mutta enintään 1 200 mm, paineraja enintään 16 Mpa
8481.80	– muut laitteet
8481.802	– – – luistiventtiilit ja läppäventtiilit, joiden nimelliskoko on vähintään 25 mm, mutta enintään 1 200 mm ja paineraja enintään 4 MPa; taotut luistiventtiilit, joiden nimelliskoko on vähintään 1/2 tuumaa, mutta enintään 2 tuumaa ja paineraja enintään 16 Mpa
8481.803	– – – sulkuventtiilit, joiden nimelliskoko on vähintään 8 mm, mutta enintään 400 mm ja paineraja enintään 4 MPa; taotut sulkuventtiilit, joiden nimelliskoko on vähintään 1/2 tuumaa, mutta enintään 2 tuumaa ja paineraja enintään 16 Mpa
8481.804	– – – pallohanat, joiden nimelliskoko on vähintään 8 mm, mutta enintään 700 mm ja paineraja enintään 10 Mpa
8481.805	– – – maanalaiset tai maanpäälliset palopostit, venttiilit ja porauskelkat kotitalousliittymiä varten, ilmantuloaukon ylipaineventtiilit (joissa kaksi kuulaa), tulosuodattimet, joissa on venttiilikuulalaakerit
85.01	Sähkömoottorit ja — generaattorit (ei kuitenkaan sähkögeneraattoriyhdistelmät)
8501.3	– muut tasavirtamoottorit; tasavirtageneraattorit
8501.32	– – antoteho suurempi kuin 750 W, mutta enintään 75 kW
8501.329	– – – muut
8501.34	– – antoteho suurempi kuin 375 kW
8501.349	– – – muut
8501.40	– muut vaihtovirtamoottorit, yksivaiheiset
8501.4099	– – – muut
8501.5	– muut vaihtovirtamoottorit, kolmivaiheiset
8501.51	– antoteho enintään 750 W
8501.511	– – – moottorit, joissa on alennusvaihde, aukenevia ja sulkeutuvia ovia varten
8501.53	– – antoteho suurempi kuin 75 kW
8501.539	– – – muut
8501.6	– vaihtovirtageneraattorit
8501.61	– – antoteho enintään 75 kVA
8501.619	– – – muut
8501.62	– – antoteho suurempi kuin 75 kVA, mutta enintään 375 kVA
8501.629	– – – muut
8501.63	– – antoteho suurempi kuin 375 kVA, mutta enintään 750 kVA
8501.639	– – – muut
8501.64	– – antoteho suurempi kuin 750 kVA
85.04	Sähkömuuntajat, staattiset sähkömuuttajat (esim. tasasuuntaajat) ja induktorit
8504.2	– neste-eristeiset muuntajat
8504.21	– – teho enintään 650 kVA
8504.211	– – – mittamuuntajat
8504.219	– – – muut
8504.22	– – teho suurempi kuin 650 kVA, mutta enintään 10 000 kVA
8504.23	– – teho suurempi kuin 10 000 kVA
8504.3	– muut muuntajat
8504.32	– – teho suurempi kuin 1 kVA, mutta enintään 16 kVA
8504.329	– – – muut
8504.33	– teho suurempi kuin 16 kVA, mutta enintään 500 kVA
8504.331	– – – teho suurempi kuin 20 kVA, malminsulatukseen käytettäviin sähköuuneihin tarkoitetut
8504.339	– – – muut
8504.3399	– – – muut
8504.34	– teho suurempi kuin 500 kVA
8504.341	– – – malminsulatukseen käytettäviin sähköuuneihin tarkoitetut
8504.50	– muut induktorit
8504.509	– – – muut
85.16	Vedenkuumennuslaitteet ja kuumanvedenvaraajat sekä uppokuumentimet, sähköllä toimivat; huoneiden tai vastaavien tilojen sähkölämmityslaitteet sekä maan sähkölämmityslaitteet; sähkölämpölaitteet hiustenkäsittelyä varten (esim. Hiustenkuivaajat, kihartimet ja kiharruspihtien kuumentimet) tai käsien kuivaamista varten; sähkösilitysraudat; muut sähkölämpölaitteet, jollaisia käytetään taloudessa; sähkökuumennusvastukset, muut kuin nimikkeeseen 85.45 kuuluvat
8516.10	– vedenkuumennuslaitteet ja kuumanvedenvaraajat sekä uppokuumentimet, sähköllä toimivat
8516.2	– huoneiden tai vastaavien tilojen sähkölämmityslaitteet sekä maan sähkölämmityslaitteet;
8516.29	– – muut
8516.80	– sähkökuumennusvastukset
8516.809	– – muut
85.25	Radiopuhelin-, radiolennätin-, yleisradio- tai televisiolähettimet, myös yhteenrakennetuin vastaanottimin tai äänen tallennus- tai toistolaittein; televisiokamerat; yksittäisiä kuvia ottavat videokamerat ja muut videokameranauhurit
8525.10	– lähettimet
8525.101	– – – yleisradiolähetyksiä varten
85.35	Sähkölaitteet sähkövirtapiirin kytkemistä, katkaisemista tai suojaamista varten tai siihen liittämistä varten (esim. kytkimet, varokkeet, ylijännitesuojat, jännitteen rajoittimet, syöksyaaltosuojat, pistotulpat ja liitäntärasiat), suurempaa kuin 1 000 voltin nimellisjännitettä varten
8535.2	– automaattiset virrankatkaisimet
8535.21	– – pienempää kuin 72,5 kV:n nimellisjännitettä varten
8535.29	– – muut
8535.30	– erottimet ja kytkinlaitteet
8535.301	– – – erottimet
8535.309	– – kytkinlaitteet
85.36	Sähkölaitteet sähkövirtapiirin kytkemistä, katkaisemista tai suojaamista varten tai siihen liittämistä varten (esim. kytkimet, releet, varokkeet, syöksyaaltosuojat, pistotulpat, pistorasiat, lampunpitimet ja liitäntärasiat), enintään 1 000 voltin nimellisjännitettä varten
8536.10	– varokkeet
8536.20	– automaattiset virrankatkaisimet
8536.30	– muut laitteet sähkövirtapiirien suojaamista varten
8536.4	– releet
8536.49	– – muut
8536.50	– muut kytkimet
8536.509	– – – muut
8536.6	– lampunpitimet, pistotulpat ja pistorasiat
8536.69	– – muut
8536.699	– – muut
85.37	Taulut, paneelit, konsolit, pöydät, kaapit ja muut alustat, joissa on vähintään kaksi nimikkeen 85.35 tai 85.36 laitetta, sähköistä ohjausta tai sähkönjakelua varten, myös sellaiset, joissa on 90 ryhmän kojeita tai laitteita, sekä numeeriset ohjauslaitteet, muut kuin nimikkeen 85.17 kytkentälaitteet
8537.10	– enintään 1 000 V:n jännitettä varten
8537.20	– suurempaa kuin 1 000 V:n jännitettä varten
85.38	Osat, jotka soveltuvat käytettäviksi yksinomaan tai pääasiallisesti nimikkeen 85.35, 85.36 tai 85.37 laitteissa
8538.10	– taulut, paneelit, konsolit, pöydät, kaapit ja muut nimikkeen 85.37 tavaroiden alustat, ilman niihin kuuluvia laitteita
85.39	Sähköhehkulamput tai sähköpurkauslamput ja -putket, myös umpiovalonheittimet (sealed-beam lamp units) sekä ultravioletti- tai infrapunalamput; kaarilamput
8539.2	– muut hehkulamput, ei kuitenkaan ultravioletti- tai infrapunalamput
8539.22	– – muut, teho enintään 200 W ja suurempaa kuin 100 V:n nimellisjännitettä varten
8539.3	– purkauslamput ja -putket, muut kuin ultraviolettilamput
8539.32	– – elohopea- tai natriumhöyrylamput; metallihalidilamput
8539.39	– – muut
85.44	Eristetty (myös emaloitu tai anodisoitu) lanka ja kaapeli (myös koaksiaalikaapeli) sekä muut eristetyt sähköjohtimet, myös jos niissä on liittimiä; optiset kuitukaapelit, joissa kullakin kuidulla on oma kuorensa, myös jos niihin on yhdistetty sähköjohtimia tai jos niissä on liittimiä
8544.4	– muut sähköjohtimet, enintään 80 V:n jännitettä varten
8544.41	– – joissa on liittimiä
8544.419	– – – muut
8544.49	– muut
8544.491	– – – eristetty paperilla
8544.4919	– – – muut
8544.492	– – – eristetty muovilla
8544.4929	– – – muut
8544.499	– – – eristetty muilla aineilla
8544.4999	– – – muut
8544.5	– muut sähköjohtimet, suurempaa kuin 80 V:n, mutta enintään 1 000 V:n nimellisjännitettä varten
8544.51	– – joissa on liittimiä
8544.519	– – – muut
8544.59	– – muut
8544.591	– – – eristetty paperilla
8544.592	– – – eristetty muovilla
8544.593	– – – eristetty kumilla
8544.599	– – – eristetty muilla aineilla
8544.60	– – muut sähköjohtimet, suurempaa kuin 1 000 V:n jännitettä varten
8544.602	– – – muut muovilla eristetyt
8544.603	– – – muut kumilla eristetyt
8544.604	– – – muut paperilla eristetyt
8544.609	– – – muut muilla aineilla eristetyt
85.45	Hiilielektrodit, hiiliharjat, lampunhiilet, paristohiilet ja muut grafiitista tai muusta hiilestä valmistetut tavarat, jollaisia käytetään sähkötarkoituksiin, myös jos niissä on metallia
8545.20	– harjat
85.48	Galvaanisten parien, galvaanisten paristojen ja sähköakkujen jätteet ja romu; loppuunkäytetyt galvaaniset parit ja paristot sekä loppuunkäytetyt sähköakut; koneiden ja laitteiden sähköosat, muualle tähän ryhmään kuulumattomat
8548.10	Galvaanisten parien, galvaanisten paristojen ja sähköakkujen jätteet ja romu; loppuunkäytetyt galvaaniset parit ja paristot sekä loppuunkäytetyt sähköakut
8548.109	– – – muut
87.01	Traktorit, muut kuin nimikkeeseen 87.09 kuuluvat
8701.10	– yksiakseliset puutarhatraktorit (”pedestrian controlled tractors”)
8701.101	– – – joiden moottorin teho on enintään 10 kW
8701.102	– – – joiden moottorin teho on suurempi kuin 10 kW
8701.90	– muut
8701.901	– – – maataloustraktorit, joiden moottorin teho on enintään 50 kW
8701.902	– – maataloustraktorit, joiden moottorin teho on suurempi kuin 50 kW, mutta enintään 110 kW
8701.9021	– – – – jotka ovat yli 5 vuotta vanhoja
8701.9029	– – – – muut
87.09	Itseliikkuvat trukit, joissa ei ole nosto- eikä käsittelylaitteita ja jollaisia käytetään tehtaissa, varastoissa, satama-alueilla tai lentokentillä tavaran kuljetukseen lyhyitä matkoja; traktorit, jollaisia käytetään rautatieasemilla; edellä mainittujen ajoneuvojen osat
8709.1	– ajoneuvot
8709.11	– – sähköllä toimivat
90.17	Piirustus- tai merkintäkojeet ja matemaattiset laskukojeet (esim. piirustuskoneet, pantografit, astelevyt, harpikot, laskutikut ja laskulevyt); kädessä pidettävät pituuksien mittaukseen käytettävät kojeet (esim. mittatangot ja -nauhat sekä mikrometrit ja työntömitat), muualle tähän ryhmään kuulumattomat
9017.30	– mikrometrit, työntömitat ja tulkit
9017.302	– – – työntömitat
90.28	Kaasun, nesteen tai sähkön kulutus- tai tuotantomittarit, myös niiden tarkistusmittarit
9028.20	– nestemittarit
9028.201	– – – polttoainemittarit
9028.202	– – – vesimittarit
9028.209	– – – muut
9028.30	– sähkömittarit
9028.309	– – – muut
94.01	Istuimet (muut kuin nimikkeeseen 94.02 kuuluvat), myös vuoteiksi muutettavat, sekä niiden osat
9401.40	– vuoteiksi muutettavat istuimet, muut kuin puutarhatuolit ja retkeilyvarusteet
9401.50	– istuimet, rottingista, koripajusta, bambusta tai niiden kaltaisista aineista valmistetut
9401.6	– muut istuimet, puurunkoiset
9401.61	– – pehmustetut
9401.611	– – – taivepuuta
9401.619	– – – muut
9401.69	– – muut
9401.691	– – – taivepuuta
9401.699	– – – muut
9401.7	– muut istuimet, metallirunkoiset
9401.71	– – pehmustetut
9401.79	– – muut
9401.80	– muut istuimet
9401.90	– osat
9401.901	– – – puuta
9401.909	– – – muuta ainetta
94.03	Muut huonekalut ja niiden osat
9403.10	– metallihuonekalut, jollaisia käytetään toimistoissa
9403.20	– muut metallihuonekalut
9403.209	– – – muut
9403.30	– puuhuonekalut, jollaisia käytetään toimistoissa
9403.40	– puuhuonekalut, jollaisia käytetään keittiöissä
9403.50	– puuhuonekalut, jollaisia käytetään makuuhuoneissa
9403.60	– muut puuhuonekalut
9403.70	– muovihuonekalut
9403.709	– – – muut
9403.80	– huonekalut, muista aineista, myös rottingista, koripajusta, bambusta tai niiden kaltaisista aineista valmistetut
9403.90	– osat
9403.901	– – – puuta
9403.902	– – – metallia
9403.903	– – – muovia
9403.909	– – – muuta ainetta

---

LIITE III

SOPIMUKSEN 27 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETTUJEN ”BABY BEEF” -NAUDANLIHATUOTTEIDEN MÄÄRITELMÄ

Sen estämättä, mitä yhdistetyn nimikkeistön tulkintasäännöissä määrätään, tuotteen kuvausta pidetään ainoastaan ohjeellisena, joten etuuskohtelu määritetään tässä liitteessä CN-koodien perusteella. Kun CN-koodin edessä on ”ex”, etuuskohtelu määritetään soveltamalla sekä CN-koodia että vastaavaa tuotteen kuvausta.

CN-koodi		Taric-alanimike	Tavaran kuvaus
			Elävät nautaeläimet:
			– muut
			– – kotieläinlajit:
			– – – paino suurempi kuin 300 kg
			– – – – hiehot (naaraspuoliset nautaeläimet, jotka eivät ole koskaan poikineet):
ex	0102 90 51		– – – – – teuraseläimet:
		10	– eläimet, joilla ei ole vielä yhtään pysyvää hammasta ja joiden paino on vähintään 320 kg, mutta enintään 470 kg (1)
ex	0102 90 59		– – – – – muut:
		11 21 31 91	– eläimet, joilla ei ole vielä yhtään pysyvää hammasta ja joiden paino on vähintään 320 kg, mutta enintään 470 kg (1)
			– – – – muut
ex	0102 90 71		– – – – – teuraseläimet:
		10	– sonnit ja nuoret härät, joilla ei ole vielä yhtään pysyvää hammasta ja joiden paino on vähintään 350 kg, mutta enintään 500 kg (1)
ex	0102 90 79		– – – – – muut:
		21 91	– sonnit ja nuoret härät, joilla ei ole vielä yhtään pysyvää hammasta ja joiden paino on vähintään 350 kg, mutta enintään 500 kg (1)
			Naudanliha, tuore tai jäähdytetty
ex	0201 10 00		– ruhot ja puoliruhot:
		91	– ruhot, joiden paino on vähintään 180 kg, mutta enintään 300 kg, sekä puoliruhot, joiden paino on vähintään 90 kg, mutta enintään 150 kg, ja joissa rustojen luutumisaste on vähäinen (nimenomaisesti häpyluun ja selkänikamien haarakkeiden), liha on väriltään vaalean ruusunpunaista ja rasva on rakenteeltaan erittäin hienojakoista ja sen väri vaihtelee valkoisesta vaaleankeltaiseen (1)
			– muut palat, luulliset:
ex	0201 20 20		– – saman ruhon neljännekset:
		91	– saman ruhon neljännekset, joiden paino on vähintään 90 kg, mutta enintään 150 kg, ja joissa rustojen luutumisaste on vähäinen (nimenomaisesti häpyluun ja selkänikamien haarakkeiden), liha on väriltään vaalean ruusunpunaista ja rasva on rakenteeltaan erittäin hienojakoista ja sen väri vaihtelee valkoisesta vaaleankeltaiseen (1)
ex	0201 20 30		– – erottamattomat tai erotetut etuneljännekset:
		91	– erotetut etuneljännekset, joiden paino on vähintään 45 kg, mutta enintään 75 kg, ja joissa rustojen luutumisaste on vähäinen (nimenomaisesti selkänikamien haarakkeiden), liha on väriltään vaalean ruusunpunaista ja rasva on rakenteeltaan erittäin hienojakoista ja sen väri vaihtelee valkoisesta vaaleankeltaiseen (1)
ex	0201 20 50		– – erottamattomat tai erotetut takaneljännekset:
		91	– erotetut takaneljännekset, joiden paino on vähintään 45 kg, mutta enintään 75 kg, (mutta vähintään 38 kg ja enintään 68 kg, kun ne on leikattu ”Pistola”-leikkuulla), ja joissa rustojen luutumisaste on vähäinen (nimenomaisesti selkänikamien haarakkeiden), liha on väriltään vaalean ruusunpunaista ja rasva on rakenteeltaan erittäin hienojakoista ja sen väri vaihtelee valkoisesta vaaleankeltaiseen (1)

---

(1)  Tähän alanimikkeeseen luokiteltaessa on noudatettava asiaa koskevissa yhteisön säännöksissä vahvistettuja edellytyksiä.

---

LIITE IV a

KROATIAN TULLIMYÖNNYTYKSET

27 artiklan 3 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetuille maataloustuotteille

(tullitta ilman määrällisiä rajoituksia sopimuksen voimaantulopäivästä)

Kroatian tariffi- koodi	Tavaran kuvaus
0105 19 12	– – – ankanpoikaset
0105 19 22	– – – hanhenpoikaset
0105 19 3	– – – helmikanat
0106 00 7	– – – mehiläisparvet ja -kuningattaret
0205 00	Hevosen-, aasin-, muulin- ja muuliaasinliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty
0407 00	Kuorelliset linnunmunat, tuoreet, säilötyt tai keitetyt
0407 00 59	– – – ankanmunat, muut
0410 00	Eläinperäiset syötävät tuotteet, muualle kuulumattomat
0504 00	Eläinten (muiden kuin kalan) suolet, rakot ja vatsat, kokonaisina tai paloina, tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt, suolatut, suolavedessä, kuivatut tai savustetut
0604	Leikkovihreä, kasvien oksat ja muut osat, joissa ei ole kukkia tai kukannuppuja, sekä ruoho, sammal ja jäkälä, jollaiset soveltuvat kukkakimppuihin tai koristetarkoituksiin, tuoreet, kuivatut, värjätyt, valkaistut, kyllästetyt tai muulla tavalla valmistetut
0801	Tuoreet tai kuivatut kookos-, para- ja cashewpähkinät, myös kuorettomat
0803 00	Tuoreet tai kuivatut banaanit, myös jauhobanaanit
0804 10	– taatelit
0804 30	– ananakset
0805 30	– sitruunat (Citrus limon, Citrus limonum) ja limetit (Citrus aurantifolia)
0805 40	– greipit ja pomelot
0805 90	– muut
0806 20	– kuivatut
0807 20	– papaijat
0814 00	Sitrushedelmien ja melonin (myös vesimelonin) kuoret, tuoreet, jäädytetyt, kuivatut tai väliaikaisesti suolavedessä, rikkihapoke- tai muussa säilöntäliuoksessa säilöttyinä
0901 1	– paahtamaton kahvi
0902	Tee, myös maustettu
0904	Piper-sukuinen pippuri; kuivatut, murskatut tai jauhetut Capsicum- tai Pimenta-sukuiset hedelmät
0905 00	Vanilja
0906	Kaneli ja kanelinnuput
0907 00	Mausteneilikka (hedelmät, kukannuput ja kukkavarret)
0908	Muskottipähkinä, muskottikukka ja kardemumma
0909	Aniksen, tähtianiksen, fenkolin (saksankuminan), korianterin, roomankuminan tai kuminan hedelmät ja siemenet; katajanmarjat
0910	Inkivääri, sahrami, kurkuma, timjami, laakerinlehdet, curry ja muut mausteet
1001 10	– makaroni- eli durumvehnä
1002 00 1	– – – ruis, kylvämiseen tarkoitettu
1003 00 1	– – – ohra, kylvämiseen tarkoitettu
1004 00 1	– – – kaura, kylvämiseen tarkoitettu
1005 10	– maissi, siemenvilja
1006	Riisi
1007 00	Durra
1008	Tattari, hirssi ja kanariansiemenet; muu vilja
1106	Nimikkeen 07.13 kuivatusta palkoviljasta, nimikkeen 07.14 saagosta, juurista tai mukuloista valmistetut hienot ja karkeat jauhot sekä jauhe; 8 ryhmän tuotteista valmistetut hienot ja karkeat jauhot sekä jauhe
1108	Tärkkelys; inuliini
1109 00	Vehnägluteeni, myös kuivattu
1210	Tuoreet tai kuivatut humalantähkät, myös murskatut, jauhetut tai pelleteiksi valmistetut; lupuliini
1211	Kasvit ja kasvinosat (myös siemenet ja hedelmät), jollaisia käytetään pääasiallisesti hajusteisiin, farmaseuttisiin tuotteisiin, hyönteisten ja sienitautien torjunta-aineisiin tai niiden kaltaisiin tuotteisiin, tuoreet tai kuivatut, myös paloitellut, murskatut tai jauhetut
1212 10	– johanneksenleipä, myös johanneksenleivän siemenet
1212 30	– aprikoosin-, persikan- ja luumunkivet ja -sydämet
1212 99	– – muut
1213 00	Valmistamattomat oljet ja akanat, myös silputut, jauhetut, puristetut tai pelleteiksi valmistetut
1214	Lantut, rehujuurikkaat ja muut rehujuuret, heinä, sini- eli rehumailanen (alfalfa), apila, esparsetti, rehukaali, lupiini, virna ja niiden kaltaiset rehuaineet, myös pelleteiksi valmistetut
1301	Kumilakat; luonnonkumit ja -hartsit, -kumihartsit ja oleohartsit (esimerkiksi palsamit)
1302	Kasvimehut ja -uutteet; pektiiniaineet, pektinaatit ja pektaatit; agar-agar ja muut kasviaineista saadut kasvilimat ja paksunnosaineet, myös modifioidut:
1501 00 1	– – – sianrasva teknisiin tarkoituksiin (ihmisravinnoksi sopimaton)
1501 00 3	– – – siipikarjanrasva teknisiin tarkoituksiin
1501 00 4	– – – syötävä siipikarjanrasva
1501 00 9	– – – muut
1502 00	Nautaeläinten, lampaan tai vuohen rasva, muut kuin nimikkeeseen 15.03 kuuluvat
1503 00	Laardisteariini, laardiöljy, oleosteariini, oleomargariini ja taliöljy, emulgoimattomat, sekoittamattomat tai muutoin valmistamattomat
1504	Kala- ja merinisäkäsrasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat
1516 10	– eläinrasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet
1702 1	– laktoosi ja laktoosisiirappi
1702 60	– muu fruktoosi ja fruktoosisiirappi, joissa on fruktoosia enemmän kuin 50 prosenttia kuivapainosta
1703 10	– ruokosokerimelassi
2003 20	– multasienet (tryffelit)
2009 11	– – jäädytetty appelsiinimehu
2009 19 1	– – – tiivistetty appelsiinimehu
2009 20 1	– – – tiivistetty greippi- tai pomelomehu
2009 30 1	– – – muun sitrushedelmän tiivistetty mehu
2009 40 1	– – tiivistetty ananasmehu
2009 70 1	– – – tiivistetty omenamehu
2009 80 1	– – – tiivistetty porkkanamehu
2009 80 2	– – – muun hedelmän tai kasviksen tiivistetty mehu
2009 90 1	– – tiivistetty sekamehu
2301	Lihasta, muista eläimenosista, kalasta, äyriäisistä, nilviäisistä tai muista vedessä elävistä selkärangattomista valmistetut ihmisravinnoksi soveltumattomat jauhot, jauheet ja pelletit; eläinrasvan sulatusjätteet
2302 10	– maissista peräisin olevat
2302 20	– riisistä peräisin olevat
2302 40	– muusta viljasta peräisin olevat
2303 10	– tärkkelyksenvalmistuksen jätetuotteet ja niiden kaltaiset jäteaineet
2305 00	Öljykakut ja muut maapähkinäöljyn erottamisessa syntyneet kiinteät jätetuotteet, myös jauhetut tai pelleteiksi valmistetut
2306 70	– maissinalkioista
2307 00	Viinisakka; raaka viinikivi
2308	Muualle kuulumattomat kasviaineet ja kasviperäiset jätteet sekä kasviperäiset jätetuotteet ja sivutuotteet, jollaisia käytetään eläinten ruokintaan, myös pelleteiksi valmistetut
2309 10	– Koiran- tai kissanruoka vähittäismyyntipakkauksissa

---

LIITE IV b

KROATIAN TULLIMYÖNNYTYKSET

27 artiklan 3 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetuille maataloustuotteille

(tullitta kiintiön rajoissa sopimuksen voimaantulopäivästä)

Kroatian tariffi- koodi	Tavaran kuvaus	Tariffikiintiö (tonnia)	Vuotuinen lisäys (tonnia)
0204	Lampaan- ja vuohenliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty	100	5
0207	Nimikkeen 01.05 siipikarjan liha ja muut syötävät osat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt	550	30
0805 10	Appelsiinit	25 000	1 250
0809 10	Aprikoosit	1 000	50
0810 10	Mansikat	200	10
1002 00 9	Ruis	500	100
1206 009	Auringonkukansiemenet, myös murskatut	100	5
1507	Soijaöljy ja sen jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat	200	10
2004 90	– muut kasvikset sekä kasvissekoitukset	100	5
2009 80 9	– muun hedelmän tai kasviksen mehu	300	15

---

LIITE IV c

KROATIAN TULLIMYÖNNYTYKSET

27 artiklan 3 kohdan b alakohdan i alakohdassa tarkoitetuille maataloustuotteille

(tullitta ilman määrällisiä rajoituksia vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta)

Kroatian tariffi- koodi	Tavaran kuvaus
0206	Naudan, sian, lampaan, vuohen, hevosen, aasin, muulin ja muuliaasin muut syötävät osat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt
0208	Muu liha ja muut syötävät eläimenosat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt
0407 00 69	– – – hanhenmunat, muut
0407 00 9	– – – muut munat
0714	Maniokki- (kassava-), arrow- ja salepjuuret, maa-artisokat, bataatit ja niiden kaltaiset runsaasti tärkkelystä tai inuliinia sisältävät juuret ja mukulat, tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt tai kuivatut, myös paloitellut tai pelleteiksi valmistetut; saagoydin
0802	Muut tuoreet tai kuivatut pähkinät, myös kuorettomat
0811	Jäädytetyt hedelmät ja pähkinät, keittämättömät tai vedessä tai höyryssä keitetyt, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät
0812	Hedelmät ja pähkinät, väliaikaisesti (esim. rikkidioksidikaasulla tai suolavedessä, rikkihapoke- tai muussa säilöntäliuoksessa) säilöttyinä, mutta siinä tilassa välittömään kulutukseen soveltumattomina
0813	Kuivatut hedelmät, nimikkeisiin 08.01—08.06 kuulumattomat; tämän ryhmän pähkinöiden ja/tai kuivattujen hedelmien sekoitukset
1209	Siemenet, hedelmät ja itiöt, jollaisia käytetään kylvämiseen
1603 00	Lihasta, kalasta, äyriäisistä, nilviäisistä tai muista vedessä elävistä selkärangattomista saadut uutteet ja mehut
2003 10	– sienet
2005 60	– parsa
2007 91	– – sitrushedelmistä valmistetut
2008 19	– – muut, myös sekoitukset
2008 20	– ananakset
2008 30	– sitrushedelmät
2008 80	– mansikat
2008 99 1	– – – banaanit ja kookospähkinät
2303 20	– sokerijuurikasjätemassa, sokeriruokojäte ja muut sokerinvalmistuksen jätteet
2303 30	– rankki ja muut panimo- ja polttimojätteet
2304 00	Öljykakut ja muut soijaöljyn erottamisessa syntyneet kiinteät jätetuotteet, myös jauhetut tai pelleteiksi valmistetut
2306 40	– rapsin- tai rypsinsiemenistä

---

LIITE IV d

KROATIAN TULLIMYÖNNYTYKSET

27 artiklan 3 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitetuille maataloustuotteille

(suosituimmuus- eli MFN-tullien asteittainen poistaminen tariffikiintiöiden rajoissa)

Tässä liitteessä lueteltujen tavaroiden tullit alennetaan ja poistetaan seuraavan aikataulun mukaisesti:

—	tämän sopimuksen voimaantulopäivänä kukin tulli alennetaan 80 prosenttiin perustullista,

—	1 päivänä tammikuuta 2003 kukin tulli alennetaan 60 prosenttiin perustullista,

—	1 päivänä tammikuuta 2004 kukin tulli alennetaan 40 prosenttiin perustullista,

—	1 päivänä tammikuuta 2005 kukin tulli alennetaan 20 prosenttiin perustullista,

—	1 päivänä tammikuuta 2006 jäljellä olevat tullit poistetaan.

Kroatian tariffi- koodi	Tavaran kuvaus	Tariffikiintiö (tonnia)	Vuotuinen lisäys (tonnia)
0103 9	Elävät siat	500	25
0210	Liha ja muut syötävät eläimenosat, suolatut, suolavedessä, kuivatut tai savustetut; lihasta tai muista eläimenosista valmistettu syötävä jauho ja jauhe	300	15
0401	Maito ja kerma, tiivistämätön ja lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön	3 000	150
0402	Maito ja kerma, tiivistetty tai lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä	14 000	700
0405 10	Voi	200	10
0702	Tuoreet tai jäähdytetyt tomaatit	7 500	375
0703 20	Valkosipuli	1 000	50
0805 20	– mandariinit (myös tangeriinit ja satsumat), klementiinit, wilkingit ja muut niiden kaltaiset sitrushedelmähybridit	2 400	120
0806 10	Syötäviksi tarkoitetut viinirypäleet	8 000	400
1509	Oliiviöljy	350	20
1602 41 - 1602 49	Sianlihavalmisteet ja -säilykkeet	300	15
1701	Ruoko- ja juurikassokeri sekä kemiallisesti puhdas sakkaroosi, jähmeät	5 700	285
2002	Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt tomaatit	4 800	240
2009 19 9	– appelsiinimehu, muu	1 800	90

---

LIITE IV e

KROATIAN TULLIMYÖNNYTYKSET

27 artiklan 3 kohdan c alakohdan ii alakohdassa tarkoitetuille maataloustuotteille

(suosituimmuus- eli MFN-tullien asteittainen alentaminen ilman määrällisiä rajoituksia)

Tässä liitteessä lueteltujen tavaroiden tulleja alennetaan seuraavan aikataulun mukaisesti:

—	tämän sopimuksen voimaantulopäivänä kukin tulli alennetaan 90 prosenttiin perustullista,

—	1 päivänä tammikuuta 2003 kukin tulli alennetaan 80 prosenttiin perustullista,

—	1 päivänä tammikuuta 2004 kukin tulli alennetaan 70 prosenttiin perustullista,

—	1 päivänä tammikuuta 2005 kukin tulli alennetaan 60 prosenttiin perustullista,

—	1 päivänä tammikuuta 2006 kukin tulli alennetaan 50 prosenttiin perustullista.

0104	Elävät lampaat ja vuohet
0105	Elävä siipikarja eli kanat, ankat, hanhet, kalkkunat ja helmikanat
0105 12	– – kalkkunat,
0105 92	– – kanat, paino enintään 2 000 g
0105 92 2	– – – muut
0209	Siansilava vailla lihaskudosta, sianrasva sekä siipikarjanrasva, sulattamattomat tai muutoin erottamattomat, tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt, suolatut, suolavedessä, kuivatut tai savustetut
0404	Hera, myös tiivistetty tai lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä; muualle kuulumattomat maidon luonnollisista aineosista koostuvat tuotteet, myös sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät
0407 00	Kuorelliset linnunmunat, tuoreet, säilötyt tai keitetyt
0407 004	– – – kalkkunanmunat
0601	Sipulit, juuri- ja varsimukulat sekä juurakot, lepotilassa olevat, kasvavat tai kukkivat; sikurit elävinä kasveina tai juurina, ei kuitenkaan nimikkeen 12.12 juuret
0602	Muut elävät kasvit (myös niiden juuret), pistokkaat ja varttamisoksat; sienirihmasto
0603	Leikkokukat ja kukannuput, jollaiset soveltuvat kukkakimppuihin tai koristetarkoituksiin, tuoreet, kuivatut, värjätyt, valkaistut, kyllästetyt tai muulla tavalla valmistetut
0708	Tuoreet tai jäähdytetyt palkokasvit, myös silvityt
0710	Jäädytetyt kasvikset (myös höyryssä tai vedessä keitetyt)
0711	Kasvikset, väliaikaisesti (esim. rikkidioksidikaasulla tai suolavedessä, rikkihapoke- tai muussa säilöntäliuoksessa) säilöttyinä, mutta siinä tilassa välittömään kulutukseen soveltumattomina
0712	Kuivatut kasvikset, myös paloitellut, viipaloidut, rouhitut tai jauhetut, mutta ei enempää valmistetut
0713	Kuivattu, silvitty palkovilja, myös kalvoton ja halkaistu
0901	Kahvi, myös paahdettu tai kofeiiniton; kahvinkuoret ja -kalvot; kahvinkorvikkeet, joissa on kahvia, sen määrästä riippumatta
0901 2	– paahdettu kahvi
1003 00	Ohra
1003 00 2	– – – panimokäyttöön tarkoitettu
1004 00	Kaura
1004 00 9	– – – muut
1005	Maissi
1005 90	– muut
1104	Muulla tavoin käsitellyt viljanjyvät (esim. kuoritut, valssatut, hiutaleiksi valmistetut, pyöristetyt, leikatut tai karkeasti rouhitut), ei kuitenkaan nimikkeen 10.06 riisi; viljanjyvien alkiot, kokonaiset, valssatut, hiutaleiksi valmistetut tai jauhetut
1105	Perunasta valmistetut hienot ja karkeat jauhot ja jauhe sekä hiutaleet, jyväset ja pelletit
1702 30	– glukoosi ja glukoosisiirappi, joissa ei ole lainkaan fruktoosia tai joissa sitä on vähemmän kuin 20 prosenttia kuivapainosta
1702 40	– glukoosi ja glukoosisiirappi, joissa on fruktoosia vähintään 20 prosenttia, mutta vähemmän kuin 50 prosenttia kuivapainosta
2005	Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädyttämättömät, muut kuin nimikkeen 20.06 tuotteet
2005 40	– herneet (Pisum sativum)
2005 51	– – silvityt pavut
2008	Muulla tavalla valmistetut tai säilötyt hedelmät, pähkinät ja muut syötävät kasvinosat, myös lisättyä sokeria, muuta makeutusainetta tai alkoholia sisältävät, muualle kuulumattomat
2008 50	– aprikoosit
2008 70	– persikat
2009	Käymättömät ja lisättyä alkoholia sisältämättömät hedelmämehut (myös rypäleen puristemehu ”grape must”) ja kasvismehut, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät
2009 40	– ananasmehu
2009 40 9	– – – muut
2009 60	– viinirypälemehu (mukaan lukien rypäleen puristemehu ”grape must”)
2206	Muut käymisen avulla valmistetut juomat (esim. siideri, päärynäviini ja sima); käymisen avulla valmistettujen juomien sekoitukset sekä käymisen avulla valmistettujen juomien ja alkoholittomien juomien sekoitukset, muualle kuulumattomat
2302	Leseet, lesejauhot ja muut viljan tai palkoviljan seulomisessa, jauhamisessa tai muussa käsittelyssä syntyneet jätetuotteet, myös pelleteiksi valmistetut
2302 30	– vehnästä peräisin olevat
2306	Öljykakut ja muut kasvirasvojen tai -öljyjen erottamisessa syntyneet kiinteät jätetuotteet, myös jauhetut tai pelleteiksi valmistetut, muut kuin nimikkeisiin 23.04 ja 23.05 kuuluvat, jotka ovat peräisin:
2306 90	– muut
2309	Valmisteet, jollaisia käytetään eläinten ruokintaan
2309 90	– muut

---

LIITE IV f

KROATIAN TULLIMYÖNNYTYKSET

27 artiklan 3 kohdan c alakohdan iii alakohdassa tarkoitetuille maataloustuotteille

(suosituimmuus- eli MFN-tullien asteittainen alentaminen kiintiöiden rajoissa)

Tässä liitteessä lueteltujen tavaroiden tulleja alennetaan seuraavan aikataulun mukaisesti:

—	tämän sopimuksen voimaantulopäivänä kukin tulli alennetaan 90 prosenttiin perustullista,

—	1 päivänä tammikuuta 2003 kukin tulli alennetaan 80 prosenttiin perustullista,

—	1 päivänä tammikuuta 2004 kukin tulli alennetaan 70 prosenttiin perustullista,

—	1 päivänä tammikuuta 2005 kukin tulli alennetaan 60 prosenttiin perustullista,

—	1 päivänä tammikuuta 2006 kukin tulli alennetaan 50 prosenttiin perustullista.

Kroatian tariffi- koodi	Tavaran kuvaus	Tariffikiintiö (tonnia)	Vuotuinen lisäys (tonnia)
0102 90	Elävät nautaeläimet	200	10
0202	Naudanliha, jäädytetty	3 000	150
0203	Sianliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty	7 300	365
0406	Juusto ja juustoaine	2 000	100
0701	Tuoreet tai jäähdytetyt perunat	12 000	600
0703 10 0703 90	Kepasipuli ja salottisipuli Purjosipuli ja muut Allium-sukuiset kasvikset	10 000	500
0807 1	– melonit (myös vesimelonit)	5 500	275
0808 10	Tuoreet omenat	5 400	300
1101	Hienot vehnäjauhot sekä vehnän ja rukiin sekajauhot	900	45
1103	Viljarouheet, karkeat viljajauhot ja viljapelletit	7 800	390
1107	Maltaat, myös paahdetut	15 000	750
1601 00	Makkarat ja niiden kaltaiset tuotteet	1 800	90
1602 10 - 1602 39 1602 50 - 1602 90	Valmisteet ja säilykkeet, jotka on valmistettu lihasta, muista eläimenosista tai verestä, eivät kuitenkaan siasta valmistetut	500	30
2401	Valmistamaton tupakka; tupakanjätteet	200	10

---

LIITE V a

SOPIMUKSEN 28 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETUT TUOTTEET

Seuraavien Kroatiasta peräisin olevien tuotteiden tuonnissa Euroopan yhteisöön sovelletaan jäljempänä mainittuja myönnytyksiä: (TK = tariffikiintiö)

CN-koodi	Tavaran kuvaus	Vuosi 1 (tulli, %)	Vuosi 2 (tulli, %)	Vuosi 3 ja seuraavat vuodet (tulli, %)
0301 91 10 0301 91 90 0302 11 10 0302 11 90 0303 21 10 0303 21 90 0304 10 11 ex 0304 10 19 ex 0304 10 91 0304 20 11 ex 0304 20 19 ex 0304 90 10 ex 0305 10 00 ex 0305 30 90 0305 49 45 ex 0305 59 90 ex 0305 69 90	Taimenet (Salmo trutta, Oncorhynchus mykiss, Oncorhynchus clarki, Oncorhynchus aguabonita, Oncorhynchus gilae, Oncorhynchus apache ja Oncorhynchus chrysogaster): elävät; tuoreet tai jäähdytetyt; jäädytetyt; kuivatut, suolatut tai suolavedessä olevat, savustetut; kalafileet ja muu kalanliha; ihmisravinnoksi sopivat jauhot, jauheet ja pelletit	TK: 30 t, tulli 0 % TK:n ylittävät määrät: 90 % MFN-tullista	TK: 30 t, tulli 0 % TK:n ylittävät määrät: 80 % MFN-tullista	TK: 30 t, tulli 0 % TK:n ylittävät määrät: 70 % MFN-tullista
0301 93 00 0302 69 11 0303 79 11 ex 0304 10 19 ex 0304 10 91 ex 0304 20 19 ex 0304 90 10 ex 0305 10 00 ex 0305 30 90 ex 0305 49 80 ex 0305 59 90 ex 0305 69 90	Elävä karppi; tuore tai jäähdytetty; jäädytetty; kuivattu, suolattu tai suolavedessä oleva, savustettu; kalafileet ja muu kalanliha; ihmisravinnoksi sopivat jauhot, jauheet ja pelletit	TK: 210 t, tulli 0 % TK:n ylittävät määrät: 90 % MFN-tullista	TK: 210 t, tulli 0 % TK:n ylittävät määrät: 80 % MFN-tullista	TK: 210 t, tulli 0 % TK:n ylittävät määrät: 70 % MFN-tullista
ex 0301 99 90 0302 69 61 0303 79 71 ex 0304 10 38 ex 0304 10 98 ex 0304 20 95 ex 0304 90 97 ex 0305 10 00 ex 0305 30 90 ex 0305 49 80 ex 0305 59 90 ex 0305 69 90	Hammasahven (Dentex dentex) ja pagellit (Pagellus spp.): elävät; tuoreet tai jäähdytetyt; jäädytetyt; kuivatut, suolatut tai suolavedessä olevat, savustetut; kalafileet ja muu kalanliha; ihmisravinnoksi sopivat jauhot, jauheet ja pelletit	TK: 35 t, tulli 0 % TK:n ylittävät määrät: 80 % MFN-tullista	TK: 35 t, tulli 0 % TK:n ylittävät määrät: 55 % MFN-tullista	TK: 35 t, tulli 0 % TK:n ylittävät määrät: 30 % MFN-tullista
ex 0301 99 90 0302 69 94 ex 0303 77 00 ex 0304 10 38 ex 0304 10 98 ex 0304 20 95 ex 0304 90 97 ex 0305 10 00 ex 0305 30 90 ex 0305 49 80 ex 0305 59 90 ex 0305 69 90	Meribassi (Dicentrarchus labrax): elävä; tuore tai jäähdytetty; jäädytetty; kuivattu, suolattu tai suolavedessä oleva, savustettu; kalafileet ja muu kalanliha; ihmisravinnoksi sopivat jauhot, jauheet ja pelletit	TK: 550 t, tulli 0 % TK:n ylittävät määrät: 80 % MFN-tullista	TK: 550 t, tulli 0 % TK:n ylittävät määrät: 55 % MFN-tullista	TK: 550 t, tulli 0 % TK:n ylittävät määrät: 30 % MFN-tullista

CN-koodi	Tavaran kuvaus	Kiintiön määrä / vuosi	Tulli
1604 13 11 1604 13 19 ex 1604 20 50	Sardiinivalmisteet ja -säilykkeet	180 tonnia	6 %
1604 16 00 1604 20 40	Sardellivalmisteet ja -säilykkeet (aito anjovis)	40 tonnia	12,5 %

Kiintiön ylittäviin määriin sovelletaan täyttä MFN-tullia.

Kaikkien HS-nimikkeeseen 1604 kuuluvien tuotteiden paitsi sardiinivalmisteiden ja -säilykkeiden sekä sardellivalmisteiden ja -säilykkeiden (aito anjovis) tulleja alennetaan seuraavan aikataulun mukaisesti:

Vuosi	Vuosi 1 (tulli, %)	Vuosi 2 (tulli, %)	Vuosi 3 (tulli, %)	Vuosi 4 ja seuraavat vuodet (tulli, %)
Tulli	80 % MFN:stä	70 % MFN:stä	60 % MFN:stä	50 % MFN:stä

---

LIITE V b

SOPIMUKSEN 28 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETUT TUOTTEET

Seuraavien euroopan yhteisöstä peräisin olevien tuotteiden tuonnissa kroatiaan sovelletaan jäljempänä mainittuja myönnytyksiä: (TK = tariffikiintiö)

CN-koodi	Tavaran kuvaus	Vuosi 1 (tulli, %)	Vuosi 2 (tulli, %)	Vuosi 3 ja seuraavat vuodet (tulli, %)
0301 91 10 0301 91 90 0302 11 10 0302 11 90 0303 21 10 0303 21 90 0304 10 11 ex 0304 10 19 ex 0304 10 91 0304 20 11 ex 0304 20 19 ex 0304 90 10 ex 0305 10 00 ex 0305 30 90 0305 49 45 ex 0305 59 90 ex 0305 69 90	Taimenet (Salmo trutta, Oncorhynchus mykiss, Oncorhynchus clarki, Oncorhynchus aguabonita, Oncorhynchus gilae, Oncorhynchus apache ja Oncorhynchus chrysogaster): elävät; tuoreet tai jäähdytetyt; jäädytetyt; kuivatut, suolatut tai suolavedessä olevat, savustetut; kalafileet ja muu kalanliha; ihmisravinnoksi sopivat jauhot, jauheet ja pelletit	TK: 25 t, tulli 0 % TK:n ylittävät määrät: 90 % MFN-tullista	TK: 25 t, tulli 0 % TK:n ylittävät määrät: 80 % MFN-tullista	TK: 25 t, tulli 0 % TK:n ylittävät määrät: 70 % MFN-tullista
0301 93 00 0302 69 11 0303 79 11 ex 0304 10 19 ex 0304 10 91 ex 0304 20 19 ex 0304 90 10 ex 0305 10 00 ex 0305 30 90 ex 0305 49 80 ex 0305 59 90 ex 0305 69 90	Elävä karppi; tuore tai jäähdytetty; jäädytetty; kuivattu, suolattu tai suolavedessä oleva, savustettu; kalafileet ja muu kalanliha; ihmisravinnoksi sopivat jauhot, jauheet ja pelletit	TK: 30 t, tulli 0 % TK:n ylittävät määrät: 90 % MFN-tullista	TK: 30 t, tulli 0 % TK:n ylittävät määrät: 80 % MFN-tullista	TK: 30 t, tulli 0 % TK:n ylittävät määrät: 70 % MFN-tullista
ex 0301 99 90 0302 69 61 0303 79 71 ex 0304 10 38 ex 0304 10 98 ex 0304 20 95 ex 0304 90 97 ex 0305 10 00 ex 0305 30 90 ex 0305 49 80 ex 0305 59 90 ex 0305 69 90	Hammasahven (Dentex dentex) ja pagellit (Pagellus spp.): elävät; tuoreet tai jäähdytetyt; jäädytetyt; kuivatut, suolatut tai suolavedessä olevat, savustetut; kalafileet ja muu kalanliha; ihmisravinnoksi sopivat jauhot, jauheet ja pelletit	TK: 35 t, tulli 0 % TK:n ylittävät määrät: 80 % MFN-tullista	TK: 35 t, tulli 0 % TK:n ylittävät määrät: 55 % MFN-tullista	TK: 35 t, tulli 0 % TK:n ylittävät määrät: 30 % MFN-tullista
ex 0301 99 90 0302 69 94 ex 0303 77 00 ex 0304 10 38 ex 0304 10 98 ex 0304 20 95 ex 0304 90 97 ex 0305 10 00 ex 0305 30 90 ex 0305 49 80 ex 0305 59 90 ex 0305 69 90	Meribassi (Dicentrarchus labrax): elävä; tuore tai jäähdytetty; jäädytetty; kuivattu, suolattu tai suolavedessä oleva, savustettu; kalafileet ja muu kalanliha; ihmisravinnoksi sopivat jauhot, jauheet ja pelletit	TK: 60 t, tulli 0 % TK:n ylittävät määrät: 80 % MFN-tullista	TK: 60 t, tulli 0 % TK:n ylittävät määrät: 55 % MFN-tullista	TK: 60 t, tulli 0 % TK:n ylittävät määrät: 30 % MFN-tullista

CN-koodi	Tavaran kuvaus	Kiintiön määrä / vuosi	Tulli
1604 13 11 1604 13 19 ex 1604 20 50	Sardiinivalmisteet ja -säilykkeet	70 tonnia	12,5 %
1604 16 00 1604 20 40	Sardellivalmisteet ja -säilykkeet (aito anjovis)	25 tonnia	10,5 %

Kiintiön ylittäviin määriin sovelletaan täyttä MFN-tullia.

Kaikkien HS-nimikkeeseen 1604 kuuluvien tuotteiden paitsi sardiinivalmisteiden ja -säilykkeiden sekä sardellivalmisteiden ja -säilykkeiden (aito anjovis) tulleja alennetaan seuraavan aikataulun mukaisesti:

Vuosi	Vuosi 1 (tulli, %)	Vuosi 2 (tulli, %)	Vuosi 3 (tulli, %)	Vuosi 4 ja seuraavat vuodet (tulli, %)
Tulli	80 % MFN: stä	70 % MFN: stä	60 % MFN: stä	50 % MFN: stä

---

LIITE VI

SIJOITTAUTUMINEN:

50 artiklassa tarkoitetut rahoituspalvelut

1.   Rahoituspalvelut: Määritelmät

Rahoituspalveluilla tarkoitetaan mitä tahansa osapuolen rahoituspalvelun tarjoajan tarjoamaa rahoitusluonteista palvelua.

Rahoituspalveluihin kuuluvat seuraavat toiminnot:

A.

Kaikki vakuutustoiminta ja siihen liittyvät palvelut: 1. ensivakuutus (mukaan luettuna rinnakkaisvakuutus): i) henkivakuutus; ii) vahinkovakuutus; 2. jälleenvakuutus ja edelleenvakuutus; 3. vakuutusten välittäminen kuten vakuutusmeklarien ja -asiamiesten toiminta; 4. vakuutusten liitännäispalvelut, kuten neuvonta-, aktuaari-, riskinarviointi- ja vahingonkäsittelypalvelut.

B.

Pankkipalvelut ja muut rahoituspalvelut (lukuun ottamatta vakuutuspalveluja): 1. talletusten ja muiden takaisin maksettavien varojen vastaanotto asiakkailta; 2. kaikenlainen antolainaustoiminta, muun muassa kulutusluotot, kiinnitysluotot, factoring-rahoitus ja liiketoiminnan rahoitus; 3. rahoitusleasing; 4. kaikki maksu- ja rahansiirtopalvelut, mukaan luettuina luotto- ja maksukortit, matkasekit ja pankkivekselit; 5. takaukset ja maksusitoumukset; 6. kauppa omaan lukuun tai asiakkaiden lukuun pörssissä, OTC-markkinoilla tai muulla tavalla, erityisesti seuraavilla välineillä: a) rahamarkkinavälineet (sekit, vekselit, talletustodistukset jne.); b) ulkomaanvaluutta; c) johdannaistuotteet, mukaan luettuina, muttei yksinomaan, futuurit ja optiot; d) valuuttakurssit ja korkovälineet, mukaan luettuina sellaiset tuotteet kuin swap-sopimukset, korkotermiinit jne.; e) siirtokelpoiset arvopaperit; f) muut siirtokelpoiset välineet ja rahoitusomaisuus, mukaan luettuna jalometalliharkot; 7. osallistuminen kaikenlaisten arvopapereiden liikkeeseenlaskuun, mukaan lukien merkintätakuut ja sijoitukset asiamiehenä (julkisesti tai yksityisesti) ja näihin liikkeeseenlaskuihin liittyvien palvelujen tarjoaminen; 8. välitystoiminta rahamarkkinoilla; 9. omaisuuden hoito, erityisesti käteisvarojen tai arvopaperisalkun hoito, yhteissijoitusten hoidon kaikki muodot, eläkerahastojen hoito sekä arvopapereiden talletus- ja notariaattipalvelut; 10. rahoitusomaisuuden kuten arvopapereiden, johdannaisvälineiden ja muiden siirtokelpoisten välineiden maksu- ja clearingpalvelut; 11. rahoitustietojen antaminen ja siirto, rahoitukseen liittyvä tietojenkäsittely ja siihen liittyvien ohjelmistojen toimittaminen muiden rahoituspalvelujen tarjoajien toimesta; 12. neuvonta, välitys ja muut edellä 1—11 alakohdassa lueteltuihin erilaisiin toimintoihin liittyvät rahoituspalvelut, mukaan luettuina luottotiedot ja luottoarviot, sijoituksiin ja salkunhoitoon liittyvä tutkimus ja neuvonta sekä yritysostoihin ja yritysten uudelleenjärjestelyihin ja toimintaperiaatteisiin liittyvä neuvonta.

Seuraavat toiminnot eivät kuulu rahoituspalvelujen määritelmään:

a)	keskuspankkien tai muiden julkisten laitosten toteuttamat toimet raha- ja valuuttakurssipolitiikkaa harjoitettaessa;

b)	keskuspankkien sekä julkisten toimielinten, viranomaisten tai laitosten harjoittama toiminta valtion lukuun tai valtion takuulla lukuun ottamatta tapauksia, joissa näiden julkisten yhteisöjen kanssa kilpailevat rahoituspalvelujen tarjoajat voivat harjoittaa tätä toimintaa;

c)	lakisääteiseen sosiaaliturva- tai eläkejärjestelmään kuuluva toiminta lukuun ottamatta tapauksia, joissa julkisten yhteisöjen tai yksityisten laitosten kanssa kilpailevat rahoituspalvelujen tarjoajat voivat harjoittaa tätä toimintaa.

---

LIITE VII

EUROOPAN UNIONIN KANSALAISTEN KIINTEÄN OMAISUUDEN HANKKIMINEN

Luettelo 60 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista poikkeuksista

Alat, jotka eivät kuulu mainitun artiklan soveltamisalaan:

—	maatalousmaa sellaisena kuin se määritellään Kroatian maatalousmaalaissa (Narodne novine (virallinen lehti) no. 54/94, kodifioitu teksti, 48/95, 19/98 ja 105/99)

—	Kroatian ympäristönsuojelulailla suojellut alueet (Narodne novine (virallinen lehti) no. 30/94)

---

LIITE VIII

SOPIMUKSEN 71 ARTIKLASSA TARKOITETUT TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUDET SEKÄ KAUPALLISET OIKEUDET

1.

Osapuolet vahvistavat pitävänsä tärkeinä seuraaviin monenvälisiin sopimuksiin perustuvia velvoitteita: — kansainvälinen yleissopimus esittävien taiteilijoiden, äänitteiden valmistajien sekä radioyritysten suojaamisesta (Rooma, 1961), — teollisoikeuden suojelemisesta tehty Pariisin yleissopimus (Tukholman asiakirja, 1967, muutettu 1979), — tavaramerkkien kansainvälistä rekisteröintiä koskeva Madridin sopimus (Tukholman asiakirja, 1967, muutettu 1979), — patenttiyhteistyösopimus (Washington, 1970, muutettu 1979 ja 1984), — äänitteiden valmistajien suojaamiseksi heidän äänitteidensä luvattomalta jäljentämiseltä tehty yleissopimus (Geneve, 1971), — Bernin yleissopimus kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamisesta (Pariisin asiakirja, 1971), — Nizzan sopimus tavaroiden ja palvelujen kansainvälisestä luokituksesta tavaramerkkien rekisteröintiä varten (Geneve, 1977, muutettu 1979), — WIPO: n tekijänoikeussopimus (Geneve, 1996), — WIPO: n esitys- ja äänitesopimus (Geneve, 1996).

2.

Tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen osapuolet myöntävät teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyn sopimuksen (TRIPS-sopimuksen) mukaisesti toistensa yrityksille ja kansalaisille teollis- ja tekijänoikeuksien sekä kaupallisten oikeuksien tunnustamisen ja suojelun suhteen yhtä suotuisan kohtelun kuin minkä ne suovat mille tahansa kolmannelle maalle kahdenvälisten sopimusten mukaisesti.

---

PÖYTÄKIRJALUETTELO

Pöytäkirja nro 1:

tekstiili- ja vaatetustuotteista

Pöytäkirja nro 2:

terästuotteista

Pöytäkirja nro 3:

jalostettujen maataloustuotteiden kaupasta yhteisön ja Kroatian välillä

Pöytäkirja nro 4:

käsitteen ”alkuperätuotteet” määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmistä

Pöytäkirja nro 5:

keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa

Pöytäkirja nro 6:

maakuljetuksista

---

PÖYTÄKIRJA nro 1

Tekstiili- ja vaatetustuotteista

1 artikla

Tätä pöytäkirjaa sovelletaan tekstiili- ja vaatetustuotteisiin, jäljempänä ’tekstiilituotteet’, jotka luetellaan yhteisön yhdistetyn nimikkeistön XI jaksossa (50—63 ryhmä).

2 artikla

1.   Tekstiilituotteita, jotka kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön XI jaksoon (50—63 ryhmä) ja jotka ovat peräisin Kroatiasta tämän sopimuksen pöytäkirjan nro 4 sääntöjen mukaisesti, voidaan tuoda yhteisöön tullitta tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen.

2.   Yhdistetyn nimikkeistön XI jaksoon (50—63 ryhmä) kuuluvien ja yhteisöstä peräisin olevien tämän sopimuksen pöytäkirjan 4 mukaisten tuotteiden suoraan vientiin sovellettavat tullit poistetaan tämän sopimuksen voimaantulopäivänä, lukuun ottamatta tämän pöytäkirjan liitteissä I ja II lueteltuja tuotteita, joihin sovellettavia tulleja alennetaan asteittain, kuten liitteissä määrätään.

3.   Sopimuksen ja erityisesti sen 19 ja 20 artiklan määräyksiä sovelletaan osapuolten väliseen tekstiilituotteiden kauppaan, jollei tämän pöytäkirjan määräyksistä muuta johdu.

3 artikla

Kaksinkertaisen tarkkailun järjestelmästä ja muista asiaan kuuluvista seikoista, jotka koskevat Kroatiasta peräisin olevien tekstiilituotteiden vientiä yhteisöön ja yhteisöstä peräisin olevien tekstiilituotteiden vientiä Kroatiaan, määrätään Euroopan yhteisön ja Kroatian välillä tekstiilituotteiden kaupasta tehdyssä sopimuksessa, joka parafoitiin 8 päivänä marraskuuta 2000 ja jota on sovellettu 1 päivästä tammikuuta 2001.

4 artikla

Tämän sopimuksen tultua voimaan uusia määrällisiä rajoituksia tai vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä ei saa ottaa käyttöön, lukuun ottamatta edellä mainitussa sopimuksessa ja sen pöytäkirjoissa määrättyjä toimenpiteitä.

---

PÖYTÄKIRJA nro 2

Terästuotteista

1 artikla

Tätä pöytäkirjaa sovelletaan yhteisen tullitariffin 72 ryhmässä lueteltuihin tuotteisiin. Sitä sovelletaan myös muihin valmiisiin terästuotteisiin, jotka voivat tulevaisuudessa olla peräisin Kroatiasta.

2 artikla

Kroatiasta peräisin olevien terästuotteiden tuontiin yhteisössä sovellettavat tullit poistetaan sopimuksen tullessa voimaan.

3 artikla

1.   Yhteisöstä peräisin olevien muiden kuin liitteessä I lueteltujen terästuotteiden tuontiin Kroatiassa sovellettavat tullit poistetaan sopimuksen tullessa voimaan.

2.   Liitteessä I lueteltujen terästuotteiden tuontiin Kroatiassa sovellettavat tullit poistetaan asteittain seuraavan aikataulun mukaisesti:

—	tämän sopimuksen voimaantulopäivänä kukin tulli alennetaan 65 prosenttiin perustullista,

—	1 päivänä tammikuuta 2003 kukin tulli alennetaan 50 prosenttiin perustullista,

—	1 päivänä tammikuuta 2004 kukin tulli alennetaan 35 prosenttiin perustullista,

—	1 päivänä tammikuuta 2005 kukin tulli alennetaan 20 prosenttiin perustullista,

—	1 päivänä tammikuuta 2006 jäljellä olevat tullit poistetaan.

4 artikla

1.   Kroatiasta peräisin olevien terästuotteiden tuontiin yhteisössä sovellettavat määrälliset rajoitukset ja vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet poistetaan sopimuksen voimaantulopäivästä alkaen.

2.   Yhteisöstä peräisin olevien terästuotteiden tuontiin Kroatiassa sovellettavat määrälliset rajoitukset ja vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet poistetaan sopimuksen voimaantulopäivästä alkaen.

5 artikla

1.   Ottaen huomioon tämän sopimuksen 70 artiklassa määrätyt säännöt osapuolet tunnustavat, että on tarpeen ja tärkeää, että osapuolet pyrkivät ratkaisemaan viipymättä teräsalansa mahdolliset rakenteelliset heikkoudet tuotannonalansa maailmanlaajuisen kilpailukyvyn varmistamiseksi. Tämän vuoksi Kroatia käynnistää kahden vuoden kuluessa terästeollisuutensa kannalta välttämättömän rakenneuudistus- ja muutosohjelman taatakseen alan elinkelpoisuuden tavanomaisissa markkinaolosuhteissa. Pyydettäessä yhteisö antaa Kroatialle asianmukaista teknistä apua tavoitteen saavuttamiseksi.

2.   Tämän sopimuksen 70 artiklassa määrättyjen sääntöjen mukaisesti kyseisen artiklan vastaisia käytäntöjä arvioidaan sellaisin erityisin perustein, jotka perustuvat yhteisön valtiontukisääntöjen soveltamiseen, mukaan luettuina yhteisön johdettu oikeus sekä EHTY-sopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen teräsalaan mahdollisesti sovellettavat valtiontukien valvontaa koskevat erityissäännöt.

3.   Sovellettaessa tämän sopimuksen 70 artiklan 1 kohdan iii alakohdan määräyksiä terästuotteisiin yhteisö tunnustaa, että viiden vuoden ajan tämän sopimuksen voimaantulosta Kroatia voi poikkeuksellisesti myöntää valtiontukea rakenneuudistustarkoituksiin, jos:

—	kyseinen tuki johtaa siihen, että sitä saavat yritykset ovat kannattavia tavanomaisissa markkinaolosuhteissa rakenneuudistuskauden lopussa, ja

—	kyseisen tuen määrä ja laajuus rajoitetaan tiukasti tasoille, jotka ovat ehdottomasti tarpeen tämän kannattavuuden palauttamiseksi, ja niitä vähennetään asteittain, ja

—	rakennemuutosohjelma liittyy yleiseen tuotantokyvyn järkeistämiseen ja vähentämiseen Kroatiassa.

4.   Osapuolet varmistavat tarvittavan rakenneuudistus- ja muutosohjelman täytäntöönpanon täydellisen avoimuuden vaihtamalla keskenään kattavasti ja jatkuvasti tietoja, mukaan luettuina rakenneuudistussuunnitelmaa koskevat tiedot sekä tiedot tämän artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti myönnetyn valtiontuen määrästä, laajuudesta ja tarkoituksesta.

5.   Vakautus- ja assosiaationeuvosto valvoo edellä 1—4 kohdassa määrättyjen vaatimusten täytäntöönpanoa.

6.   Jos jompikumpi osapuolista katsoo, että toisen osapuolen tietty käytäntö on ristiriidassa tämän artiklan määräysten kanssa, ja jos tämä käytäntö aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa haittaa ensiksi mainitun osapuolen eduille tai merkittävää vahinkoa sen omalle tuotannonalalle, kyseinen osapuoli voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet neuvoteltuaan tilanteesta 7 artiklassa tarkoitetussa yhteydenpitoryhmässä tai kolmenkymmenen työpäivän kuluttua neuvottelupyynnön esittämisestä.

6 artikla

Sopimuksen 19, 20 ja 21 artiklan määräyksiä sovelletaan osapuolten välisessä terästuotteiden kaupassa.

7 artikla

Osapuolet sopivat sopimuksen 115 artiklan mukaisesti yhteydenpitoryhmän perustamisesta tämän pöytäkirjan asianmukaisen täytäntöönpanon seurantaa varten.

---

PÖYTÄKIRJA nro 3

Jalostettujen maataloustuotteiden kaupasta yhteisön ja Kroatian välillä

1 artikla

1.   Yhteisö ja Kroatia soveltavat liitteissä I ja II lueteltuja tulleja jalostettuihin maataloustuotteisiin kyseisissä liitteissä määrätyin edellytyksin riippumatta siitä, sovelletaanko tuotteisiin kiintiötä.

2.   Vakautus- ja assosiaationeuvosto päättää:

—	tässä pöytäkirjassa tarkoitettujen jalostettujen maataloustuotteiden luettelon laajentamisesta,

—	liitteissä I ja II tarkoitettujen tullien muuttamisesta,

—	tariffikiintiöiden korottamisesta tai poistamisesta.

3.   Vakautus- ja assosiaationeuvosto voi korvata tässä pöytäkirjassa vahvistetut tullit järjestelmällä, joka perustuu tämän pöytäkirjan mukaisten jalostettujen maataloustuotteiden valmistuksessa tosiasiassa käytettyjen maataloustuotteiden markkinahintoihin yhteisössä ja Kroatiassa.

2 artikla

Vakautus- ja assosiaationeuvoston päätöksellä voidaan alentaa 1 artiklan mukaisesti sovellettavia tulleja:

—	kun yhteisön ja Kroatian välisessä kaupassa perustuotteisiin sovellettavia tulleja alennetaan, tai

—	vastauksena jalostettuihin maataloustuotteisiin liittyvistä vastavuoroisista myönnytyksistä johtuville alennuksille.

3 artikla

Yhteisö ja Kroatia ilmoittavat toisilleen hallinnollisista järjestelyistä, jotka on hyväksytty tämän pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluville tuotteille. Näiden järjestelyjen avulla olisi taattava kaikille asianomaisille osapuolille tasavertainen kohtelu, jonka on oltava mahdollisimman yksinkertainen ja joustava.

---

PÖYTÄKIRJA nro 4

Käsitteen ”alkuperätuotteet” määrittelystä jahallinnollisen yhteistyön menetelmistä

SISÄLLYSLUETTELO

I OSASTO —   YLEISET MÄÄRÄYKSET

— 1 artikla:

Määritelmät

II OSASTO —   KÄSITTEEN ”ALKUPERÄTUOTTEET” MÄÄRITTELY

— 2 artikla:

Yleiset vaatimukset

— 3 artikla:

Kahdenvälinen kumulaatio yhteisössä

— 4 artikla:

Kahdenvälinen kumulaatio Kroatiassa

— 5 artikla:

Kokonaan tuotetut tuotteet

— 6 artikla:

Riittävästi valmistetut tai käsitellyt tuotteet

— 7 artikla:

Riittämättömät valmistus- tai käsittelytoimet

— 8 artikla:

Kelpuuttamisen yksikkö

— 9 artikla:

Tarvikkeet, varaosat ja työkalut

— 10 artikla:

Sarjat

— 11 artikla:

Neutraalit tekijät

III OSASTO —   ALUEESEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET

— 12 artikla:

Alueperiaate

— 13 artikla:

Suora kuljetus

— 14 artikla:

Näyttelyt

IV OSASTO —   TULLINPALAUTUS TAI TULLIHELPOTUS

— 15 artikla:

Tullinpalautuksen tai tullihelpotuksen kieltäminen

V OSASTO —   ALKUPERÄSELVITYS

— 16 artikla:

Yleiset vaatimukset

— 17 artikla:

EUR.1-tavaratodistuksen antamismenettely

— 18 artikla:

Jälkikäteen annetut EUR.1-tavaratodistukset

— 19 artikla:

EUR.1-tavaratodistuksen kaksoiskappaleen antaminen

— 20 artikla:

EUR.1-tavaratodistuksen antaminen aikaisemmin annetun tai laaditun alkuperäselvityksen perusteella

— 21 artikla:

Kauppalaskuilmoituksen laatimista koskevat edellytykset

— 22 artikla:

Valtuutettu viejä

— 23 artikla:

Alkuperäselvityksen voimassaolo

— 24 artikla:

Alkuperäselvityksen esittäminen

— 25 artikla:

Tuonti osalähetyksinä

— 26 artikla:

Poikkeukset alkuperäselvityksen esittämisestä

— 27 artikla:

Todistusasiakirjat

— 28 artikla:

Alkuperäselvityksen ja todistusasiakirjojen säilyttäminen

— 29 artikla:

Poikkeavuudet ja muotovirheet

— 30 artikla:

Euroina ilmaistut määrät

VI OSASTO —   HALLINNOLLISEN YHTEISTYÖN MENETELMÄT

— 31 artikla:

Keskinäinen avunanto

— 32 artikla:

Alkuperäselvityksen tarkastaminen

— 33 artikla:

Riitaisuuksien ratkaiseminen

— 34 artikla:

Seuraamukset

— 35 artikla:

Vapaa-alueet

VII OSASTO —   CEUTA JA MELILLA

— 36 artikla:

Pöytäkirjan soveltaminen

— 37 artikla:

Erityisedellytykset

VIII OSASTO —   LOPPUMÄÄRÄYKSET

— 38 artikla:

Pöytäkirjan muuttaminen

I OSASTO

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 artikla

Määritelmät

Tätä pöytäkirjaa sovellettaessa tarkoitetaan:

a)	’valmistuksella’ kaikenlaista valmistusta tai käsittelyä, myös kokoamista tai erityistoimia,

b)	’aineksella’ kaikkia aineosia, raaka-aineita, komponentteja, osia ja niin edelleen, joita käytetään tuotteen valmistuksessa;

c)	’tuotteella’ valmista tuotetta, vaikka se olisi tarkoitettu käytettäväksi myöhemmin toisessa valmistustoimessa;

d)	’tavaroilla’ sekä aineksia että tuotteita;

e)	’tullausarvolla’ tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen VII artiklan soveltamisesta 1994 tehdyn sopimuksen (WTO: n sopimus tullausarvosta) mukaisesti määritettyä arvoa;

f)

’vapaasti tehtaalla -hinnalla’ sille yhteisössä tai Kroatiassa olevalle valmistajalle, jonka yrityksessä viimeinen valmistus tai käsittely on suoritettu, tuotteesta maksettua vapaasti tehtaalla -hintaa, johon sisältyy kaikkien valmistuksessa käytettyjen ainesten arvo ja josta on vähennetty sisäiset verot, jotka palautetaan tai voidaan palauttaa valmista tuotetta vietäessä;

g)	’ainesten arvolla’ valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten tullausarvoa maahantuontihetkellä tai, jos sitä ei tiedetä tai voida todeta, ensimmäistä todettavissa olevaa aineksista yhteisössä tai Kroatiassa maksettua hintaa;

h)	’alkuperäainesten arvolla’ tällaisten ainesten arvoa määriteltynä soveltuvin osin sovelletun g alakohdan mukaisesti;

i)

’arvonlisäyksellä’ vapaasti tehtaalla -hintaa, josta on vähennetty kaikkien sellaisten käytettyjen ainesten tullausarvo, jotka ovat toisen sopimuspuolen alkuperätuotteita, tai jos tullausarvoa ei tiedetä tai voida todeta, ensimmäinen todettavissa oleva aineksista yhteisössä tai Kroatiassa maksettu hinta;

j)	’ryhmillä’ ja ’nimikkeillä’ harmonoidun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän, tässä pöytäkirjassa ’harmonoitu järjestelmä’ tai ’HS’, muodostavan nimikkeistön ryhmiä ja nimikkeitä (nelinumeroiset koodit),

k)	ilmaisulla ’luokitellaan’ tuotteen tai aineksen luokittelua tiettyyn nimikkeeseen;

l)	’lähetyksellä’ tuotteita, jotka lähetetään samanaikaisesti yhdeltä viejältä yhdelle vastaanottajalle tai kuljetetaan yhdellä kuljetusasiakirjalla taikka, jos tällaista asiakirjaa ei ole, yhdellä kauppalaskulla viejältä vastaanottajalle;

m)	’alueilla’ myös aluevesiä.

II OSASTO

KÄSITTEEN ”ALKUPERÄTUOTTEET” MÄÄRITTELY

2 artikla

Yleiset vaatimukset

1.   Sopimusta sovellettaessa seuraavia tuotteita pidetään yhteisön alkuperätuotteina:

a)	tämän pöytäkirjan 5 artiklan mukaiset yhteisössä kokonaan tuotetut tuotteet;

b)	yhteisössä tuotetut tuotteet, joiden valmistuksessa on käytetty muita kuin siellä kokonaan tuotettuja aineksia, jos näille aineksille on suoritettu yhteisössä tämän pöytäkirjan 6 artiklan mukainen riittävä valmistus tai käsittely.

2.   Tätä sopimusta sovellettaessa seuraavia tuotteita pidetään Kroatian alkuperätuotteina:

a)	tämän pöytäkirjan 5 artiklan mukaiset Kroatiassa kokonaan tuotetut tuotteet;

b)	Kroatiassa tuotetut tuotteet, joiden valmistuksessa on käytetty muita kuin siellä kokonaan tuotettuja aineksia, jos näille aineksille on suoritettu Kroatiassa tämän pöytäkirjan 6 artiklan mukainen riittävä valmistus tai käsittely.

3 artikla

Kahdenvälinen kumulaatio yhteisössä

Kroatian alkuperäaineksia pidetään yhteisön alkuperäaineksina, jos ne sisältyvät siellä valmistettuun tuotteeseen. Näiden ainesten ei tarvitse olla riittävästi valmistettuja tai käsiteltyjä, jos niitä on valmistettu tai käsitelty enemmän kuin 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa toimissa.

4 artikla

Kahdenvälinen kumulaatio Kroatiassa

Yhteisön alkuperäaineksia pidetään Kroatian alkuperäaineksina, jos ne sisältyvät siellä valmistettuun tuotteeseen. Näiden ainesten ei tarvitse olla riittävästi valmistettuja tai käsiteltyjä, jos niitä on valmistettu tai käsitelty enemmän kuin 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa toimissa.

5 artikla

Kokonaan tuotetut tuotteet

1.   Seuraavia tuotteita pidetään joko yhteisössä tai Kroatiassa kokonaan tuotettuina:

a)	niiden maaperästä tai merenpohjasta louhitut kivennäistuotteet;

b)	siellä korjatut kasvituotteet;

c)	siellä syntyneet ja kasvatetut elävät eläimet;

d)	siellä kasvatetuista elävistä eläimistä saadut tuotteet;

e)	siellä metsästämällä tai kalastamalla saadut tuotteet;

f)	yhteisön ja Kroatian alusten niiden aluevesien ulkopuolelta pyytämät merikalastustuotteet ja muut niiden merestä saamat tuotteet,

g)	niiden tehdasaluksilla ainoastaan f alakohdassa tarkoitetuista tuotteista valmistetut tuotteet;

h)	siellä kerätyt yksinomaan raaka-aineiden talteenottoon soveltuvat käytetyt tavarat, myös yksinomaan uudelleen pinnoitettaviksi tai jätekäyttöön soveltuvat käytetyt ulkorenkaat,

i)	siellä suoritetuista valmistustoimista syntyneet jätteet ja romu;

j)	niiden aluevesien ulkopuolisesta merenpohjasta tai merenpohjan alaisista kerrostumista saadut tuotteet, jos niillä on yksinoikeus hyödyntää tätä merenpohjaa tai sen alaisia kerrostumia,

k)	siellä yksinomaan a — j alakohdassa tarkoitetuista tuotteista valmistetut tavarat.

2.   Edellä 1 kohdan f ja g alakohdassa käytettyjä ilmaisuja ’yhteisön ja Kroatian alukset’ ja ’niiden tehdasalukset’ sovelletaan ainoastaan aluksiin ja tehdasaluksiin:

a)	jotka on merkitty tai ilmoitettu jäsenvaltion tai Kroatian alusrekisteriin;

b)	jotka purjehtivat jäsenvaltion tai Kroatian lipun alla;

c)

jotka vähintään puoliksi ovat jäsenvaltioiden tai Kroatian kansalaisten tai sellaisen yhtiön omistuksessa, jonka kotipaikka sijaitsee jossakin näistä valtioista ja jonka johtaja tai johtajat, hallituksen tai hallintoneuvoston puheenjohtaja ja näiden elinten jäsenten enemmistö ovat jäsenvaltioiden tai Kroatian kansalaisia ja jonka pääomasta lisäksi henkilöyhtiöiden ja yhtiöiden, joiden osakkaiden vastuu on rajoitettu, osalta vähintään puolet kuuluu näille valtioille tai niiden julkisille laitoksille taikka kansalaisille;

d)	joiden päällystö koostuu jäsenvaltioiden tai Kroatian kansalaisista; sekä

e)	joiden miehistöstä vähintään 75 prosenttia on EY: n jäsenvaltioiden tai Kroatian kansalaisia.

6 artikla

Riittävästi valmistetut tai käsitellyt tuotteet

1.   Sovellettaessa 2 artiklaa pidetään tuotteita, jotka eivät ole kokonaan tuotettuja, riittävästi valmistettuina tai käsiteltyinä, jos liitteessä II olevassa luettelossa määrätyt edellytykset täyttyvät.

Näissä edellytyksissä ilmoitetaan kaikkien tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden osalta valmistus tai käsittely, joka on suoritettava valmistuksessa käytetyille ei-alkuperäaineksille, ja niitä sovelletaan ainoastaan tällaisiin aineksiin. Siten jos tuotetta, joka on saanut alkuperäaseman siten, että se täyttää luettelossa määrätyt edellytykset, käytetään toisen tuotteen valmistuksessa, siihen ei sovelleta sitä tuotetta koskevia edellytyksiä, jonka valmistuksessa sitä käytetään, eikä sen valmistuksessa mahdollisesti käytettyjä ei-alkuperäaineksia oteta huomioon.

2.   Sen estämättä, mitä edellä 1 kohdassa määrätään, ei-alkuperäaineksia, joita tiettyä tuotetta koskevien luettelon edellytysten mukaan ei saisi käyttää tämän tuotteen valmistuksessa, saa kuitenkin käyttää, jos:

a)	niiden yhteisarvo on enintään 10 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta;

b)	mitään niistä prosenttimääristä, jotka luettelossa annetaan ei-alkuperäainesten enimmäisarvoksi, ei ylitetä tätä kohtaa sovellettaessa.

Tätä kohtaa ei sovelleta harmonoidun järjestelmän 50—63 ryhmän tuotteisiin.

3.   Sovelletaan 1 ja 2 kohtaa, jollei 7 artiklassa toisin määrätä.

7 artikla

Riittämättömät valmistus- tai käsittelytoimet

1.   Seuraavia valmistus- tai käsittelytoimia pidetään riittämättöminä antamaan alkuperäasema riippumatta siitä, täyttyvätkö 6 artiklan vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista:

a)	toimenpiteet tuotteiden kunnon säilymisen varmistamiseksi kuljetuksen ja varastoinnin aikana;

b)	kollien jakaminen ja yhdistäminen;

c)	pesu, puhdistus; pölyn, oksidin, öljyn, maalin tai muun peiteaineen poistaminen;

d)	tekstiilien silitys tai prässäys;

e)	yksinkertainen maalaus ja kiillotus;

f)	viljan ja riisin esikuorinta, valkaisu osittain tai kokonaan, kiillotus ja lasitus;

g)	sokerin värjäys tai sokeripalojen muodostus;

h)	hedelmien, pähkinöiden ja vihannesten kuoriminen ja kivien poisto;

i)	teroitus, yksinkertainen hiominen tai yksinkertainen leikkaaminen;

j)	seulonta, lajittelu, luokittelu, ryhmittely, yhteensovitus; (myös tavaroiden järjestäminen sarjoiksi);

k)	yksinkertainen pullotus, tölkitys, pussitus, koteloihin tai rasioihin pakkaaminen, kartongille tai levyille kiinnittäminen ja kaikki muut yksinkertaiset pakkaustoimenpiteet;

l)	merkkien, nimilappujen, logojen ja muiden vastaavanlaisten tunnusten kiinnittäminen tai painaminen tuotteisiin tai niiden pakkauksiin;

m)	erilaistenkin tuotteiden yksinkertainen sekoittaminen;

n)	osien yksinkertainen yhdistäminen kokonaiseksi tuotteeksi tai tuotteiden purkaminen osiin;

o)	kahden tai useamman a — n alakohdassa mainitun toimenpiteen toteuttaminen yhdessä;

p)	eläinten teurastus.

2.   Kaikki tietylle tuotteelle joko yhteisössä tai Kroatiassa suoritetut toimenpiteet on otettava kokonaisuutena huomioon määritettäessä, pidetäänkö tälle tuotteelle suoritettua valmistusta tai käsittelyä olevan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla riittämättömänä.

8 artikla

Kelpuuttamisen yksikkö

1.   Kelpuuttamisen yksikkö tämän pöytäkirjan määräyksiä sovellettaessa on se tuote, jota pidetään perusyksikkönä määritettäessä nimike harmonoidun järjestelmän nimikkeistön mukaan.

Tästä seuraa, että:

a)	kun tavararyhmästä tai -yhdistelmästä koostuva tuote luokitellaan harmonoidun järjestelmän mukaan yhteen ainoaan nimikkeeseen, tämä kokonaisuus muodostaa kelpuuttamisen yksikön;

b)	kun lähetys koostuu useasta samanlaisesta tuotteesta, jotka luokitellaan samaan harmonoidun järjestelmän nimikkeeseen, tämän pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan kuhunkin tuotteeseen erikseen.

2   Jos harmonoidun järjestelmän 5 yleisen tulkintasäännön mukaan pakkausta pidetään tuotteeseen kuuluvana luokiteltaessa, sitä on pidettävä tuotteeseen kuuluvana myös alkuperää määritettäessä.

9 artikla

Tarvikkeet, varaosat ja työkalut

Tarvikkeiden, varaosien ja työkalujen, jotka toimitetaan yhdessä laitteiston, koneen, laitteen tai ajoneuvon kanssa, jotka kuuluvat tavanomaisena varustuksena tähän laitteistoon, koneeseen, laitteeseen tai ajoneuvoon ja jotka sisältyvät sen hintaan taikka joita ei laskuteta erikseen, katsotaan muodostavan kyseisen laitteiston, koneen, laitteen tai ajoneuvon kanssa yhden kokonaisuuden.

10 artikla

Sarjat

Harmonoidun järjestelmän 3: nnen yleisen tulkintasäännön mukaisia sarjoja pidetään alkuperätuotteina, jos kaikki sarjaan kuuluvat tuotteet ovat alkuperätuotteita. Jos sarja koostuu sekä alkuperätuotteista että ei-alkuperätuotteista, sitä on kuitenkin kokonaisuutena pidettävä alkuperätuotteena, jos ei-alkuperätuotteiden arvo on enintään 15 prosenttia sarjan vapaasti tehtaalla -hinnasta.

11 artikla

Neutraalit tekijät

Määritettäessä, onko tuote alkuperätuote, ei ole tarpeen todeta seuraavien tuotteen valmistuksessa käytettyjen tuotteiden alkuperää:

a)	energia ja polttoaineet;

b)	laitokset ja laitteistot;

c)	koneet ja työkalut;

d)	tavarat, jotka eivät sisälly ja joiden ei ole tarkoitus sisältyä tuotteen lopulliseen koostumukseen.

III OSASTO

ALUEESEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET

12 artikla

Alueperiaate

1.   Edellä olevassa II osastossa alkuperäaseman saamiselle määrättyjen edellytysten on täytyttävä keskeytyksettä yhteisössä tai Kroatiassa.

2.   Jos yhteisöstä tai Kroatiasta johonkin muuhun maahan viedyt alkuperätuotteet palautetaan, niitä on pidettävä ei-alkuperätuotteina, jollei tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla voida osoittaa, että:

a)	palautetut tavarat ovat samoja kuin maastaviedyt tavarat; ja

b)	niille ei ole suoritettu kyseisessä maassa tai viennin aikana muita kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

3.   Yhteisön tai Kroatian ulkopuolella suoritettu valmistus tai käsittely yhteisöstä tai Kroatiasta viedyille ja niihin jälleentuoduille aineksille ei vaikuta alkuperäaseman saamiseen II osastossa määrätyillä edellytyksillä, jos:

a)	kyseiset ainekset ovat yhteisössä tai Kroatiassa kokonaan tuotettuja tai niitä on ennen niiden vientiä valmistettu tai käsitelty siellä 7 artiklassa lueteltuja riittämättömiä toimia enemmän; ja

b)

tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla voidaan osoittaa, että: i) jälleentuodut tavarat on saatu vietyjä aineksia valmistamalla ja käsittelemällä; ja ii) yhteisön tai Kroatian ulkopuolella tämän artiklan määräyksiä soveltamalla yhteensä saavutettu arvonlisäys ei ole suurempi kuin 10 prosenttia sen valmiin tuotteen, jolle alkuperäasemaa vaaditaan, vapaasti tehtaalla -hinnasta.

4.   Sovellettaessa 3 kohtaa II osastossa määrättyjä edellytyksiä alkuperäaseman saamiselle ei sovelleta yhteisön tai Kroatian ulkopuolella suoritettuun valmistukseen tai käsittelyyn. Kuitenkin silloin, kun valmiin tuotteen alkuperäaseman määrittämiseksi sovelletaan liitteessä II olevan luettelon sääntöä, joka määrää kaikkien käytettyjen ei-alkuperäainesten enimmäisarvon, asianomaisen osapuolen alueella käytettyjen ei-alkuperäainesten yhteisarvo ja tämän artiklan määräysten mukaisesti yhteisön tai Kroatian ulkopuolella yhteensä saavutettu arvonlisäys yhteen laskettuina eivät saa ylittää mainittua prosenttimäärää.

5.   Sovellettaessa, mitä 3 ja 4 kohdassa määrätään, ”yhteensä saavutettu arvonlisäys” tarkoittaa kaikkia yhteisön tai Kroatian ulkopuolella syntyneitä kustannuksia, mukaan lukien siellä käytettyjen ainesten arvo.

6.   Mitä 3 ja 4 kohdassa määrätään, ei sovelleta tuotteisiin, jotka eivät täytä liitteessä II olevassa luettelossa mainittuja edellytyksiä tai joita voidaan pitää riittävästi valmistettuina tai käsiteltyinä vain soveltamalla 6 artiklan 2 kohdassa määrättyjä yleisiä arvoja.

7.   Mitä 3 ja 4 kohdassa määrätään, ei sovelleta tuotteisiin, jotka kuuluvat harmonoidun järjestelmän 50—63 ryhmään.

8.   Tämän artiklan määräysten mukainen valmistuksen tai käsittelyn yhteisön tai Kroatian ulkopuolella on tapahduttava ulkoisena jalostusmenettelynä tai sen kaltaisessa järjestelmässä.

13 artikla

Suora kuljetus

1.   Sopimuksen mukaista etuuskohtelua sovelletaan ainoastaan tämän pöytäkirjan vaatimukset täyttäviin tuotteisiin, joiden kuljetus tapahtuu suoraan yhteisön ja Kroatian välillä. Yhden lähetyksen muodostavat tuotteet voidaan kuitenkin kuljettaa muiden alueiden kautta, tarvittaessa uudelleenlastaten tai väliaikaisesti varastoiden näillä alueilla, jos tuotteet pysyvät kauttakuljetus- tai varastointimaan tulliviranomaisten valvonnassa ja niille ei suoriteta muita toimenpiteitä kuin purkaus tai uudelleenlastaus tai niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavat toimenpiteet.

Alkuperätuotteet voidaan kuljettaa putkijohdoissa muiden kuin yhteisön tai Kroatian alueiden kautta.

2.   Edellä 1 kohdassa määrättyjen edellytysten täyttyminen osoitetaan tuojamaan tulliviranomaisille esittämällä:

a)	yksi ainoa kuljetusasiakirja, jolla tavarat on kuljetettu viejämaasta kauttakuljetusmaan kautta; tai

b)

kauttakuljetusmaan tulliviranomaisten antama todistus, jossa: i) on tarkka kuvaus tuotteista; ii) ilmoitetaan tuotteiden purkamisen ja uudelleenlastauksen päivämäärät ja tarvittaessa käytettyjen alusten tai muiden kuljetusvälineiden nimet; ja iii) vahvistetaan ne olosuhteet, joissa tavarat ovat olleet kauttakuljetusmaassa; tai

c)	jos edellä mainittuja ei ole, muita asian kannalta olennaisia asiakirjoja.

14 artikla

Näyttelyt

1.   Alkuperätuotteille, jotka on lähetetty muussa maassa kuin yhteisössä tai Kroatiassa pidettävään näyttelyyn, myönnetään tuonnissa sopimuksen määräysten mukaiset etuudet, jos tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla osoitetaan, että:

a)	viejä on lähettänyt nämä tuotteet yhteisöstä tai Kroatiasta maahan, jossa näyttely pidetään, ja pitänyt niitä siellä näytteillä;

b)	kyseinen viejä on myynyt tai muuten luovuttanut tuotteet yhteisössä tai Kroatiassa olevalle vastaanottajalle;

c)	tuotteet on lähetetty näyttelyn aikana tai välittömästi sen jälkeen siinä tilassa, jossa ne lähetettiin näyttelyä varten; ja

d)	sen jälkeen kun tuotteet on lähetetty näyttelyyn, niitä ei ole käytetty muihin tarkoituksiin kuin tässä näyttelyssä esittelyyn.

2.   Alkuperäselvitys on annettava tai laadittava V osaston määräysten mukaisesti ja esitettävä tavanomaisella tavalla tuojamaan tulliviranomaisille. Siinä on ilmoitettava näyttelyn nimi ja osoite. Tarvittaessa voidaan vaatia kirjallinen lisäselvitys olosuhteista, joissa tuotteita on pidetty näytteillä.

3.   Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan kaikkiin kaupan, teollisuuden, maatalouden ja käsiteollisuuden näyttelyihin, messuihin tai niiden kaltaisiin julkisiin esittelytilaisuuksiin, joita ei ole järjestetty yksityisiin tarkoituksiin kaupoissa tai liiketiloissa ulkomaisten tuotteiden myymiseksi ja joiden aikana tuotteet pysyvät tullivalvonnassa.

IV OSASTO

TULLINPALAUTUS TAI TULLIHELPOTUS

15 artikla

Tullinpalautuksen tai tullihelpotuksen kieltäminen

1.   Ei-alkuperäaineksille, joita on käytetty sellaisten tuotteiden valmistuksessa, jotka ovat yhteisön tai Kroatian alkuperätuotteita ja joille on annettu tai laadittu alkuperäselvitys V osaston määräysten mukaisesti, ei myönnetä yhteisössä tai Kroatiassa tullinpalautusta tai tullihelpotusta missään muodossa.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua kieltoa sovelletaan kaikkiin tullien tai vaikutukseltaan niitä vastaavien maksujen osittaista tai täydellistä palauttamista tai peruuttamista tai niistä vapauttamista koskeviin järjestelyihin, joita yhteisö tai Kroatia soveltaa valmistuksessa käytettyihin aineksiin, nimenomaisen tai tosiasiallisen tällaisen palauttamisen, peruuttamisen tai vapauttamisen osalta siinä tapauksessa, että näistä aineksista valmistetut tuotteet viedään maasta, mutta ei siinä tapauksessa, että ne on tarkoitettu kotimaiseen käyttöön siellä.

3.   Alkuperäselvityksessä tarkoitettujen tuotteiden viejän on oltava valmis milloin tahansa tulliviranomaisten pyynnöstä esittämään kaikki tarvittavat asiakirjat, joilla todistetaan, että tuotteiden valmistuksessa käytetyistä ei-alkuperäaineksista ei ole saatu tullinpalautusta ja että kaikki tällaisiin aineksiin sovellettavat tullit tai vaikutukseltaan niitä vastaavat maksut on tosiasiallisesti maksettu.

4.   Edellä olevan 1—3 kohdan määräyksiä sovelletaan ei-alkuperätuotteiden osalta myös 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin pakkauksiin, 9 artiklassa tarkoitettuihin tarvikkeisiin, varaosiin ja työkaluihin ja 10 artiklassa tarkoitettuihin sarjaan kuuluviin tuotteisiin.

5.   Edellä olevan 1—4 kohdan määräykset koskevat ainoastaan aineksia, joihin tätä sopimusta sovelletaan. Näissä määräyksissä ei liioin estetä soveltamasta maataloustuotteisiin viennin yhteydessä sopimuksen määräysten mukaista vientitukijärjestelmää.

6.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, Kroatia voi soveltaa tullien tai vaikutukseltaan niitä vastaavien maksujen tullinpalautusta tai tullihelpotusta koskevia järjestelyjä, joita sovelletaan alkuperätuotteiden valmistuksessa käytettyihin aineksiin, seuraavien määräysten mukaisesti:

a)	harmonoidun järjestelmän 25—49 ja 64—97 ryhmään kuuluvista tuotteista kannetaan edelleen 5 prosentin tulli tai Kroatiassa voimassa oleva tulli, jos se on pienempi;

b)	harmonoidun järjestelmän 50—63 ryhmään kuuluvista tuotteista kannetaan edelleen 10 prosentin tulli tai Kroatiassa voimassa oleva tulli, jos se on pienempi.

7.   Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2003. Edellä olevan 6 kohdan määräyksiä sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2005 ja niitä voidaan tarkistaa yhteisellä sopimuksella.

V OSASTO

ALKUPERÄSELVITYS

16 artikla

Yleiset vaatimukset

1.   Yhteisön alkuperätuotteet saavat Kroatiaan tuotaessa ja Kroatian alkuperätuotteet saavat yhteisöön tuotaessa sopimuksen mukaiset etuudet, jos niistä esitetään joko:

a)	liitteessä III esitetyn mallin mukainen EUR.1-tavaratodistus; tai

b)

jäljempänä 21 artiklan 1 kohdassa eritellyissä tapauksissa ilmoitus, jonka teksti on esitetty liitteessä IV ja jonka viejä antaa kauppalaskussa, lähetysluettelossa tai muussa sellaisessa kaupallisessa asiakirjassa, jossa tuotteiden kuvaus on riittävän yksityiskohtainen niiden tunnistamiseksi, jäljempänä 'kauppalaskuilmoitus'.

2.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, tämän pöytäkirjan mukaiset alkuperätuotteet saavat 26 artiklassa eritellyissä tapauksissa tämän sopimuksen mukaiset etuudet ilman, että on tarpeen esittää mitään edellä tarkoitetuista asiakirjoista.

17 artikla

EUR.1-tavaratodistuksen antamismenettely

1.   Viejämaan tulliviranomaiset antavat EUR.1-tavaratodistuksen viejän tai tämän valtuuttaman edustajan viejän vastuulla tekemästä kirjallisesta hakemuksesta.

2.   Tätä varten viejä tai tämän valtuuttama edustaja täyttää liitteessä III esitettyjen mallien mukaiset EUR.1-tavaratodistuksen ja hakemuslomakkeen. Nämä lomakkeet täytetään jollakin niistä kielistä, joilla tämä sopimus on tehty, ja viejämaan sisäisen lainsäädännön mukaisesti. Jos ne täytetään käsin, ne on täytettävä musteella painokirjaimin. Tuotteiden kuvaus on merkittävä sille varattuun kohtaan jättämättä väliin tyhjiä rivejä. Jos kohtaa ei täytetä kokonaan, kuvauksen viimeisen rivin alle on vedettävä vaakasuora viiva ja täyttämätön tila on suljettava viivalla.

3.   EUR.1-tavaratodistusta hakevan viejän on oltava valmis milloin tahansa sen viejämaan tulliviranomaisten pyynnöstä, jossa EUR.1-tavaratodistus annetaan, esittämään kaikki tarvittavat asiakirjat, joilla todistetaan tuotteiden alkuperäasema sekä tämän pöytäkirjan muiden vaatimusten täyttyminen.

4.   Jäsenvaltion tai Kroatian tulliviranomaiset antavat EUR.1-tavaratodistuksen, jos kyseisiä tuotteita voidaan pitää yhteisön tai Kroatian alkuperätuotteina ja jos ne täyttävät tämän pöytäkirjan muut vaatimukset.

5.   Tavaratodistuksen antavien tulliviranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet tuotteiden alkuperäaseman ja tämän pöytäkirjan muiden vaatimusten täyttymisen tarkastamiseksi. Tätä tarkoitusta varten ne voivat vaatia mitä tahansa todistusaineistoa ja tarkastaa viejän tilejä tai tehdä muita tarpeellisina pitämiään tarkastuksia. Tavaratodistuksen antavien tulliviranomaisten on valvottava myös, että 2 kohdassa tarkoitetut lomakkeet täytetään asianmukaisesti. Ne tarkastavat erityisesti, että tuotekuvaukselle varattu kohta on täytetty siten, että siihen on mahdotonta tehdä vilpillisiä lisäyksiä.

6.   EUR.1-tavaratodistuksen antamispäivä merkitään tavaratodistuksen 11 kohtaan.

7.   Tulliviranomaiset antavat EUR.1-tavaratodistuksen ja se annetaan viejän käyttöön heti, kun vienti on tosiasiallisesti tapahtunut tai varmistunut.

18 artikla

Jälkikäteen annetut EUR.1-tavaratodistukset

1.   Sen estämättä, mitä 17 artiklan 7 kohdassa määrätään, EUR.1-tavaratodistus voidaan poikkeuksellisesti antaa siihen merkittyjen tuotteiden viennin jälkeen, jos:

a)	sitä ei ole annettu vientihetkellä erehdysten, tahattomien laiminlyöntien tai erityisolosuhteiden vuoksi; tai

b)	tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla osoitetaan, että EUR.1-tavaratodistus on annettu, mutta sitä ei ole tuonnissa hyväksytty teknisistä syistä.

2.   Sovellettaessa 1 kohtaa viejän on ilmoitettava hakemuksessaan EUR.1-tavaratodistukseen merkittyjen tuotteiden vientipaikka ja -päivä sekä perusteet pyynnölleen.

3.   Tulliviranomaiset voivat antaa EUR.1-tavaratodistuksen jälkikäteen vasta todettuaan viejän hakemuksessa annettujen tietojen olevan vastaavien asiakirjojen mukaisia.

4.   Jälkikäteen annettuihin EUR.1-tavaratodistuksiin on tehtävä jokin seuraavista merkinnöistä:

”NACHTRÄGLICH AUSGESTELLT”, ”DELIVRE A POSTERIORI”, ”RILASCIATO A POSTERIORI”, ”AFGEGEVEN A POSTERIORI”, ”ISSUED RETROSPECTIVELY”, ”UDSTEDT EFTERFØLGENDE”, ”ΕΚΔΟΘΕΝ ΕΚ ΤΩΝ ΥΣΤΕΡΩΝ”, ”EXPEDIDO A POSTERIORI”, ”EMITIDO A POSTERIORI”, ”ANNETTU JÄLKIKÄTEEN”, ”UTFÄRDAT I EFTERHAND”, ”NAKNADNO IZDANO”

5.   Edellä 4 kohdassa tarkoitettu merkintä tehdään EUR.1-tavaratodistuksen kohtaan ”Huomautuksia”.

19 artikla

EUR.1-tavaratodistuksen kaksoiskappaleen antaminen

1.   Jos EUR.1-tavaratodistus varastetaan tai se katoaa tai tuhoutuu, viejä voi pyytää todistuksen antaneilta tulliviranomaisilta kaksoiskappaleen, joka laaditaan niiden hallussa olevien vientiasiakirjojen perusteella.

2.   Näin annettuun kaksoiskappaleeseen on tehtävä jokin seuraavista merkinnöistä:

”DUPLIKAT”, ”DUPLICATA”, ”DUPLICATO”, ”DUPLICAAT”, ”DUPLICATE”, ”ΑΝΤΙΓΡΑΦΟ”, ”DUPLICADO”, ”SEGUNDA VIA”, ”KAKSOISKAPPALE”,

3.   Edellä 2 kohdassa esitetty merkintä tehdään EUR.1-tavaratodistuksen kaksoiskappaleen kohtaan ”Huomautuksia”.

4.   Kaksoiskappale, johon on merkittävä alkuperäisen EUR.1-tavaratodistuksen antamispäivämäärä, on voimassa tästä päivästä alkaen.

20 artikla

EUR.1-tavaratodistuksen antaminen aikaisemmin annetun tai laaditun alkuperäselvityksen perusteella

Kun alkuperätuotteet asetetaan yhteisössä tai Kroatiassa tullitoimipaikan valvontaan, alkuperäinen alkuperäselvitys voidaan korvata yhdellä tai useammalla EUR.1-tavaratodistuksella kaikkien näiden tuotteiden tai niistä osan lähettämiseksi muualle yhteisöön tai Kroatiaan. Korvaavan EUR.1-tavaratodistuksen tai -tavaratodistukset antaa se tullitoimipaikka, jonka valvontaan tuotteet asetetaan.

21 artikla

Kauppalaskuilmoituksen laatimista koskevat edellytykset

1.   Edellä 16 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun kauppalaskuilmoituksen voivat laatia:

a)	jäljempänä 22 artiklassa tarkoitettu valtuutettu viejä tai

b)	kuka tahansa viejä yhdestä tai useammasta kollista muodostuvalle, yhteensä enintään 6 000 euron arvosta alkuperätuotteita sisältävälle lähetykselle.

2.   Kauppalaskuilmoitus voidaan laatia, jos tuotteita voidaan pitää yhteisön tai Kroatian alkuperätuotteina ja jos ne täyttävät tämän pöytäkirjan muut vaatimukset.

3.   Viejän, joka laatii kauppalaskuilmoituksen, on oltava valmis milloin tahansa viejämaan tulliviranomaisten pyynnöstä esittämään kaikki tarvittavat asiakirjat, joilla todistetaan tuotteiden alkuperäasema ja tämän pöytäkirjan muiden vaatimusten täyttyminen.

4.   Viejä laatii kauppalaskuilmoituksen kirjoittamalla koneella, leimaamalla tai painamalla kauppalaskuun, lähetysluetteloon tai muuhun kaupalliseen asiakirjaan liitteessä IV olevan tekstin mukaisen ilmoituksen käyttäen yhtä liitteessä annetuista erikielisistä toisinnoista ja viejämaan sisäisen lainsäädännön mukaisesti. Jos ilmoitus kirjoitetaan käsin, se on kirjoitettava musteella painokirjaimin.

5.   Kauppalaskuilmoituksessa on oltava viejän käsin kirjoittama alkuperäinen allekirjoitus. Jäljempänä 22 artiklassa tarkoitettua valtuutettua viejää ei kuitenkaan vaadita allekirjoittamaan tällaisia ilmoituksia, jos hän antaa viejämaan tulliviranomaisille kirjallisen sitoumuksen, että hän ottaa jokaisesta kauppalaskuilmoituksesta, josta hänet voidaan tunnistaa, täyden vastuun, niin kuin hän olisi käsin allekirjoittanut sen.

6.   Viejä voi laatia kauppalaskuilmoituksen, kun siinä tarkoitetut tuotteet viedään maasta tai viennin jälkeen, jos se esitetään tuojamaassa enintään kahden vuoden kuluessa siitä, kun siinä tarkoitetut tuotteet on tuotu maahan.

22 artikla

Valtuutettu viejä

1.   Viejämaan tulliviranomaiset voivat antaa sellaiselle viejälle, jäljempänä ’valtuutettu viejä’, joka harjoittaa tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden usein tapahtuvaa vientiä, luvan laatia kauppalaskuilmoituksia tuotteiden arvosta riippumatta. Tällaista lupaa hakevan viejän on annettava kaikki tulliviranomaisten tarpeellisina pitämät takeet tuotteiden alkuperäaseman ja muiden tässä pöytäkirjassa asetettujen vaatimusten täyttymisen tarkastamiseksi.

2.   Tulliviranomaiset voivat asettaa valtuutetun viejän aseman myöntämiselle kaikki tarpeellisena pitämänsä edellytykset.

3.   Tulliviranomaiset antavat valtuutetulle viejälle tullin lupanumeron, joka merkitään kauppalaskuilmoitukseen.

4.   Tulliviranomaiset valvovat valtuutetun viejän luvankäyttöä.

5.   Tulliviranomaiset voivat milloin tahansa peruuttaa luvan. Niiden on tehtävä näin silloin, kun valtuutettu viejä ei enää anna 1 kohdassa tarkoitettuja takeita tai täytä 2 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä taikka muutoin käyttää lupaa väärin.

23 artikla

Alkuperäselvityksen voimassaolo

1.   Alkuperäselvitys on voimassa neljä kuukautta siitä päivästä, jona se on annettu viejämaassa, ja se on esitettävä mainitun ajan kuluessa tuojamaan tulliviranomaisille.

2.   Alkuperäselvitykset, jotka esitetään tuojamaan tulliviranomaisille 1 kohdassa mainitun esittämismääräajan päätyttyä, voidaan hyväksyä etuuskohtelun soveltamista varten, jos nämä asiakirjat ovat jääneet esittämättä ennen määräajan päättymistä poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi.

3.   Muissa myöhästymistapauksissa tuojamaan tulliviranomaiset voivat hyväksyä alkuperäselvitykset, jos tuotteet on esitetty niille ennen mainitun määräajan päättymistä.

24 artikla

Alkuperäselvityksen esittäminen

Alkuperäselvitys on esitettävä tuojamaan tulliviranomaisille tässä maassa sovellettavien menettelyjen mukaisesti. Mainitut viranomaiset voivat vaatia alkuperäselvityksen käännöksen ja ne voivat lisäksi vaatia, että tuontitavarailmoitusta täydennetään tuojan vakuutuksella siitä, että tuotteet täyttävät sopimuksen soveltamiseksi vaadittavat edellytykset.

25 artikla

Tuonti osalähetyksinä

Jos tuojan pyynnöstä harmonoidun järjestelmän XVI ja XVII jaksoon tai nimikkeisiin 7308 ja 9406 kuuluva harmonoidun järjestelmän yleisessä tulkintasäännössä 2 a tarkoitettu osiin purettu tai kokoamaton tuote tuodaan maahan osalähetyksinä tuojavaltion tulliviranomaisten määräämin edellytyksin, tulliviranomaisille esitetään tällaisesta tuotteesta yksi alkuperäselvitys ensimmäistä osalähetystä tuotaessa.

26 artikla

Poikkeukset alkuperäselvityksen esittämisestä

1.   Yksityishenkilöiden yksityishenkilöille pikkulähetyksinä lähettämät tuotteet ja matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvät tuotteet voidaan tuoda maahan alkuperätuotteina ilman, että alkuperäselvityksen esittämistä vaaditaan, jos kyseessä ei ole kaupallinen tuonti ja tuotteiden on ilmoitettu täyttävän tässä pöytäkirjassa määrätyt vaatimukset ja kun ei ole syytä epäillä annetun ilmoituksen todenmukaisuutta. Jos tuotteet lähetetään postitse, tämä ilmoitus voidaan tehdä tulliluetteloon CN22/CN23 tai tähän asiakirjaan liitettävälle erilliselle paperille.

2   Tuontia, joka on satunnaista ja muodostuu ainoastaan vastaanottajien tai matkustajien tai heidän perheidensä henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetuista tuotteista, ei pidetä kaupallisena, jos näiden tuotteiden luonne tai määrä ei viittaa mihinkään kaupalliseen tarkoitukseen.

3.   Näiden tuotteiden yhteisarvo ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin 500 euroa pikkulähetysten osalta eikä suurempi kuin 1 200 euroa matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvien tuotteiden osalta.

27 artikla

Todistusasiakirjat

Edellä 17 artiklan 3 kohdassa ja 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut asiakirjat, joita käytetään todisteena sitä, että EUR.1-tavaratodistuksessa tai kauppalaskuilmoituksessa tarkoitettuja tuotteita voidaan pitää yhteisön tai Kroatian alkuperätuotteina ja että ne täyttävät tämän pöytäkirjan muut vaatimukset, voivat olla muun muassa seuraavia:

a)	esimerkiksi viejän tai hankkijan tileihin tai sisäiseen kirjanpitoon sisältyvät välittömät todisteet toimista, jotka tämä on suorittanut tavaroiden tuottamiseksi;

b)	asiakirjat, joilla osoitetaan tuotteiden valmistuksessa käytettyjen ainesten alkuperäasema ja jotka on annettu tai laadittu yhteisössä tai Kroatiassa, jossa näitä asiakirjoja käytetään sisäisen lainsäädännön mukaisesti;

c)	asiakirjat, joilla osoitetaan tuotteiden valmistuksessa käytettyjen ainesten valmistus tai käsittely yhteisössä tai Kroatiassa ja jotka on annettu tai laadittu yhteisössä tai Kroatiassa, jossa näitä asiakirjoja käytetään sisäisen lainsäädännön mukaisesti;

d)	EUR.1-tavaratodistukset tai kauppalaskuilmoitukset, joilla osoitetaan tuotteiden valmistuksessa käytettyjen ainesten alkuperäasema ja jotka on annettu tai laadittu yhteisössä tai Kroatiassa tämän pöytäkirjan mukaisesti.

28 artikla

Alkuperäselvityksen ja todistusasiakirjojen säilyttäminen

1.   Viejän, joka hakee EUR.1-tavaratodistusta, on säilytettävä 17 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut asiakirjat vähintään kolme vuotta.

2   Viejän, joka laatii kauppalaskuilmoituksen, on säilytettävä tämän kauppalaskuilmoituksen jäljennös ja 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut asiakirjat vähintään kolme vuotta.

3.   Viejämaan tulliviranomaisten, jotka antavat EUR.1-tavaratodistuksen, on säilytettävä 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hakemuslomake vähintään kolme vuotta.

4.   Tuojamaan tulliviranomaisten on säilytettävä niille esitetyt EUR.1-tavaratodistukset ja kauppalaskuilmoitukset vähintään kolme vuotta.

29 artikla

Poikkeavuudet ja muotovirheet

1.   Pienet poikkeavuudet alkuperäselvityksen merkintöjen ja tuotteiden tuontimuodollisuuksien täyttämiseksi tullitoimipaikassa esitettyjen asiakirjojen merkintöjen välillä eivät sinänsä tee alkuperäselvityksestä mitätöntä, jos asianmukaisesti osoitetaan, että se vastaa tulliviranomaisille esitettyjä tuotteita.

2.   Alkuperäselvityksessä olevat selvät muotovirheet kuten lyöntivirheet eivät saa johtaa tämän asiakirjan hylkäämiseen, elleivät nämä virheet ole sellaisia, että ne antavat aihetta epäillä kyseisessä asiakirjassa annettujen tietojen oikeellisuutta.

30 artikla

Euroina ilmaistut määrät

1.   Tämän pöytäkirjan 21 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 26 artiklan 3 kohdan määräysten soveltamiseksi tapauksissa, joissa tuotteet laskutetaan muuna valuuttana kuin euroina, jäsenvaltiot ja Kroatia vahvistavat vuosittain euroina ilmaistuja määriä vastaavat määrät omana kansallisena valuuttanaan.

2.   Lähetykseen sovelletaan 21 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 26 artiklan 3 kohdan määräyksiä sen valuutan perusteella, jona kauppalasku on laadittu, yhteisön tai Kroatian vahvistaman määrän mukaisesti.

3.   Kansallisena valuuttana käytettävät määrät ovat euroina ilmaistavien määrien vasta-arvot kyseisenä valuuttana euron lokakuun ensimmäisen työpäivän kurssin mukaisesti. Määrät ilmoitetaan Euroopan yhteisöjen komissiolle 15 päivään lokakuuta mennessä, ja niitä sovelletaan seuraavan vuoden tammikuun 1 päivästä. Euroopan yhteisöjen komissio ilmoittaa kaikille asianomaisille maille kyseisistä määristä.

4.   Kroatia voi pyöristää ylöspäin tai alaspäin määrää, joka saadaan muunnettaessa euroina ilmaistu määrä sen kansalliseksi valuutaksi. Pyöristyksen tuloksena saatu määrä voi poiketa muuntamisen tuloksena saadusta määrästä enintään viisi prosenttia. Kroatia voi pitää euroina ilmaistun määrän kansallisena valuuttana ilmaistun vasta-arvon muuttumattomana, jos kyseisen määrän muuntaminen 3 kohdassa määrättynä vuotuisen tarkistuksen ajankohtana ilman mahdollista pyöristystä korottaisi kansallisena valuuttana ilmaistua vasta-arvoa vähemmän kuin 15 prosenttia. Kansallisena valuuttana ilmaistu vasta-arvo voidaan pitää samana, jos kyseinen vasta-arvo alenisi muuntamisen tuloksena.

5.   Vakautus- ja assosiaatiokomitea tarkastelee yhteisön tai Kroatian pyynnöstä euroina ilmaistuja määriä. Tätä tarkastelua tehdessään vakautus- ja assosiaatiokomitea harkitsee, onko aiheellista säilyttää näiden arvorajojen reaalivaikutus entisellään. Tätä tarkoitusta varten se voi päättää euroina ilmaistujen määrien muuttamisesta.

VI OSASTO

HALLINNOLLISEN YHTEISTYÖN MENETELMÄT

31 artikla

Keskinäinen avunanto

1.   Jäsenvaltioiden ja Kroatian tulliviranomaiset toimittavat toisilleen Euroopan yhteisöjen komission välityksellä tullitoimipaikkojensa EUR.1-tavaratodistusten antamiseen käyttämien leimasinten leimanäytteet ja niiden tulliviranomaisten osoitteet, jotka vastaavat EUR.1-tavaratodistusten ja kauppalaskuilmoitusten tarkastamisesta.

2.   Sen varmistamiseksi, että tätä pöytäkirjaa sovelletaan oikein, yhteisö ja Kroatia avustavat toisiaan toimivaltaisten tullihallintojen välityksellä tarkastaessaan EUR.1-tavaratodistusten ja kauppalaskuilmoitusten aitoutta sekä näissä asiakirjoissa annettujen tietojen oikeellisuutta.

32 artikla

Alkuperäselvityksen tarkastaminen

1.   Alkuperäselvityksen jälkitarkastus suoritetaan pistokokein tai aina kun tuojamaan tulliviranomaisilla on aihetta epäillä tällaisten asiakirjojen aitoutta, tuotteiden alkuperäasemaa tai muiden tässä pöytäkirjassa määrättyjen vaatimusten täyttymistä.

2.   Sovellettaessa 1 kohdan määräyksiä tuojamaan tulliviranomaiset palauttavat viejämaan tulliviranomaisille EUR.1-tavaratodistuksen ja kauppalaskun, jos se on esitetty, kauppalaskuilmoituksen tai näiden asiakirjojen jäljennökset ja esittävät tarvittaessa perusteet tiedustelun tekemiseen. Jälkitarkastuspyynnön tueksi toimitetaan kaikki asiakirjat ja saadut tiedot, joiden perusteella alkuperäselvityksessä olevia tietoja voidaan epäillä virheellisiksi.

3.   Tarkastuksen suorittavat viejämaan tulliviranomaiset. Tätä varten niillä on oikeus vaatia todistusaineistoa ja tarkastaa viejän tilejä tai tehdä muita tarpeelliseksi katsomiaan tarkastuksia.

4.   Jos tuojamaan tulliviranomaiset päättävät lykätä etuuskohtelun myöntämistä kyseisille tuotteille siihen asti, kun tarkastuksen tulokset on saatu, ne voivat luovuttaa tuotteet tuojalle, jos tarpeellisiksi katsotut varmuustoimenpiteet toteutetaan.

5.   Tarkastuksen tulokset ilmoitetaan tarkastusta pyytäneille tulliviranomaisille niin pian kuin mahdollista. Näistä tuloksista on käytävä selvästi ilmi, ovatko asiakirjat aitoja ja voidaanko kyseisiä tuotteita pitää yhteisön tai Kroatian alkuperätuotteina ja täyttävätkö ne tämän pöytäkirjan muut vaatimukset. Sovellettaessa tämän pöytäkirjan 3 ja 4 artiklan kumulaatiota koskevia määräyksiä sekä 17 artiklan 3 kohdan yhteydessä vastauksen mukana on toimitettava todisteena käytetyn yhden tai useamman tavaratodistuksen tai kauppalaskuilmoituksen jäljennös.

6.   Jos epäilyyn aihetta antaneessa tapauksessa vastausta ei ole saatu kymmenen kuukauden kuluessa tarkastuspyynnön päivämäärästä tai saadussa vastauksessa ei ole riittävästi tietoja sen ratkaisemiseksi, ovatko kyseiset asiakirjat aitoja tai mikä on tavaroiden tosiasiallinen alkuperä, tarkastamista pyytäneet tulliviranomaiset epäävät etuuskohtelun myöntämisen, paitsi poikkeuksellisissa olosuhteissa.

33 artikla

Riitaisuuksien ratkaiseminen

Jos 32 artiklassa määrätyistä tarkastusmenettelyistä syntyy riitaisuus, jota tarkastusta pyytävät ja sen suorittamisesta vastuussa olevat tulliviranomaiset eivät pysty keskenään sopimaan, tai jos syntyy kysymys tämän pöytäkirjan tulkinnasta, asia saatetaan vakautus- ja assosiaatiokomitean ratkaistavaksi.

Tuojan ja tuojamaan tulliviranomaisten väliset riidat ratkaistaan aina kyseisen maan lainsäädännön mukaisesti.

34 artikla

Seuraamukset

Seuraamuksia määrätään jokaiselle, joka laatii tai laadituttaa vääriä tietoja sisältävän asiakirjan saadakseen tuotteille etuuskohtelun.

35 artikla

Vapaa-alueet

1.   Yhteisö ja Kroatia toteuttavat kaikki tarpeelliset toimenpiteet taatakseen, että alkuperäselvityksen seuraamia kaupan kohteena olevia tuotteita, joita kuljetuksen aikana pidetään niiden alueella sijaitsevilla vapaa-alueilla, ei vaihdeta toisiin tavaroihin ja että niille ei suoriteta muita toimenpiteitä kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarkoitetut tavanomaiset toimenpiteet.

2.   Poiketen 1 kohtaan sisältyvistä määräyksistä, kun EUR.1-todistuksen seuraamia yhteisön tai Kroatian alkuperätuotteita tuodaan vapaa-alueelle ja niitä valmistetaan tai käsitellään siellä, kyseisten viranomaisten on viejän pyynnöstä annettava uusi EUR.1-todistus, jos suoritettu valmistus tai käsittely on tämän pöytäkirjan mukaista.

VII OSASTO

CEUTA JA MELILLA

36 artikla

Pöytäkirjan soveltaminen

1.   Edellä 2 artiklassa käytettyyn ilmaisuun ”yhteisö” ei sisälly Ceutaa ja Melillaa.

2.   Ceutaan ja Melillaan vietäviin Kroatian alkuperätuotteisiin sovelletaan samaa tullikohtelua, jota sovelletaan yhteisön tullialueen alkuperätuotteisiin Espanjan kuningaskunnan ja Portugalin tasavallan Euroopan yhteisöön liittymisestä tehdyn asiakirjan pöytäkirjan n: o 2 mukaisesti. Kroatia soveltaa sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien sellaisten tuotteiden tuontiin, jotka ovat Ceutan ja Melillan alkuperätuotteita, samaa tullikohtelua kuin yhteisöstä tuotaviin yhteisön alkuperätuotteisiin.

3.   Ceutan ja Melillan alkuperätuotteita koskevaa 2 kohtaa sovellettaessa tätä pöytäkirjaa sovelletaan soveltuvin osin 37 artiklassa asetettujen erityisedellytysten mukaisesti.

37 artikla

Erityisedellytykset

1.   Jos seuraavat tuotteet on kuljetettu suoraan 13 artiklan määräysten mukaisesti, pidetään:

1)

Ceutan ja Melillan alkuperätuotteina: a) Ceutassa ja Melillassa kokonaan tuotettuja tuotteita; b) Ceutassa ja Melillassa tuotettuja tuotteita, joiden valmistuksessa on käytetty muita kuin a alakohdassa tarkoitettuja tuotteita, jos: i) näille tuotteille on suoritettu tämän pöytäkirjan 6 artiklan mukainen riittävä valmistus tai käsittely; tai jos ii) nämä tuotteet ovat tämän pöytäkirjan mukaisia Kroatian tai yhteisön alkuperätuotteita, jos niitä on valmistettu tai käsitelty tämän pöytäkirjan 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua riittämätöntä valmistusta tai käsittelyä enemmän;

2)

Kroatian alkuperätuotteina: a) Kroatiassa kokonaan tuotettuja tuotteita; b) Kroatiassa tuotettuja tuotteita, joiden valmistuksessa on käytetty muita kuin a alakohdassa tarkoitettuja tuotteita, jos i) näille tuotteille on suoritettu tämän pöytäkirjan 6 artiklan mukainen riittävä valmistus tai käsittely; tai jos ii) nämä tuotteet ovat tämän pöytäkirjan mukaisia Ceutan ja Melillan tai yhteisön alkuperätuotteita, jos niitä on valmistettu tai käsitelty tämän pöytäkirjan 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua riittämätöntä valmistusta tai käsittelyä enemmän.

2.   Ceutaa ja Melillaa pidetään yhtenä alueena.

3.   Viejän tai tämän valtuuttaman edustajan on tehtävä merkintä ”Kroatia” sekä ”Ceuta ja Melilla” EUR.1-tavaratodistuksen 2 kohtaan tai kauppalaskuilmoitukseen. Kun kyseessä ovat Ceutan ja Melillan alkuperätuotteet, on lisäksi tehtävä alkuperäasemaa koskeva merkintä EUR.1-tavaratodistuksen 4 kohtaan tai kauppalaskuilmoitukseen.

4.   Espanjan tulliviranomaiset vastaavat tämän pöytäkirjan soveltamisesta Ceutassa ja Melillassa.

VIII OSASTO

LOPPUMÄÄRÄYKSET

38 artikla

Pöytäkirjan muuttaminen

Vakautus- ja assosiaationeuvosto voi päättää tämän pöytäkirjan määräysten muuttamisesta.

---

PÖYTÄKIRJA nro 5

Keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa

1 artikla

Määritelmät

Tätä pöytäkirjaa sovellettaessa tarkoitetaan:

a)	’tullilainsäädännöllä’ sopimuspuolten alueilla sovellettavia säännöksiä tai määräyksiä, jotka koskevat tavaroiden tuontia, vientiä, kauttakuljetusta ja asettamista mihin tahansa tullimenettelyyn, mukaan luettuina kielto-, rajoitus- ja valvontatoimenpiteet;

b)	’pyynnön esittävällä/esittäneellä viranomaisella’ toimivaltaista hallintoviranomaista, jonka sopimuspuoli on nimennyt tähän tarkoitukseen ja joka pyytää avunantoa tämän pöytäkirjan mukaisesti;

c)	pyynnön vastaanottavalla/vastaanottaneella viranomaisella’ toimivaltaista hallintoviranomaista, jonka sopimuspuoli on nimennyt tähän tarkoitukseen ja joka vastaanottaa pyynnön avunannosta tämän pöytäkirjan mukaisesti;

d)	’henkilötiedoilla’ kaikkia tunnistettua tai tunnistettavissa olevaa yksilöä koskevia tietoja;

e)	’tullilainsäädännön vastaisella toimella’ mitä tahansa tullilainsäädännön rikkomista tai yritystä rikkoa kyseistä lainsäädäntöä.

2 artikla

Soveltamisala

1.   Sopimuspuolet antavat toisilleen apua toimivaltaansa kuuluvilla aloilla tässä pöytäkirjassa määrätyin tavoin ja edellytyksin varmistaakseen erityisesti tullilainsäädäntöä rikkovia toimia ehkäisemällä, tutkimalla ja torjumalla, että tätä lainsäädäntöä sovelletaan oikein.

2.   Tässä pöytäkirjassa tarkoitettu avunanto tulliasioissa koskee niitä sopimuspuolten hallintoviranomaisia, jotka ovat toimivaltaisia soveltamaan tätä pöytäkirjaa. Se ei rajoita rikosasioissa annettavaa keskinäistä avunantoa koskevien sääntöjen soveltamista. Avunannon piiriin eivät myöskään kuulu tiedot, jotka on saatu oikeusviranomaisten pyynnöstä käytettyjen valtuuksien perusteella, elleivät nämä viranomaiset ole ennakolta hyväksyneet kyseisten tietojen luovuttamista.

3.   Tämän pöytäkirjan soveltamisalaan ei kuulu tullien, verojen ja sakkojen kantamisessa annettava apu.

3 artikla

Pyynnöstä annettava apu

1.   Pyynnön vastaanottanut viranomainen toimittaa pyynnön esittäneelle viranomaiselle tämän pyynnöstä kaikki tarvittavat tiedot, jotta tämä voi varmistaa, että tullilainsäädäntöä sovelletaan oikein, mukaan luettuina tiedot havaituista tai suunnitelluista toimista, jotka ovat tai saattaisivat olla tullilainsäädännön vastaisia.

2.   Pyynnön vastaanottanut viranomainen ilmoittaa pyynnön esittäneelle viranomaiselle tämän pyynnöstä:

a)	onko toisen sopimuspuolen alueelta viedyt tavarat tuotu asianmukaisesti toisen sopimuspuolen alueelle, ja yksilöi tarvittaessa tavaroihin sovelletun tullimenettelyn;

b)	onko toisen sopimuspuolen alueelle tuodut tavarat viety asianmukaisesti toisen sopimuspuolen alueelta, ja yksilöi tarvittaessa tavaroihin sovelletun tullimenettelyn.

3.   Pyynnön vastaanottanut viranomainen toteuttaa pyynnön esittäneen viranomaisen pyynnöstä tarvittavat säännösten mukaiset toimenpiteet varmistaakseen, että erityinen valvonta kohdistetaan:

a)	luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin, joiden perustellusti uskotaan osallistuvan tai osallistuneen tullilainsäädännön vastaisiin toimiin;

b)	paikkoihin, joihin tavaroita on koottu tai voidaan koota varastoitaviksi siten, että on perusteltua uskoa, että tavarat on tarkoitettu käytettäviksi tullilainsäädännön vastaisissa toimissa;

c)	tavaroihin, joita kuljetetaan tai voidaan kuljettaa siten, että on perusteltua uskoa, että ne on tarkoitettu käytettäviksi tullilainsäädännön vastaisissa toimissa;

d)	kuljetusvälineisiin, joita käytetään tai voidaan käyttää siten, että on perusteltua uskoa, että ne on tarkoitettu käytettäviksi tullilainsäädännön vastaisissa toimissa.

4 artikla

Oma-aloitteinen avunanto

Sopimuspuolet antavat omasta aloitteestaan toisilleen apua lainsäädäntönsä mukaisesti, jos ne pitävät sitä tullilainsäädännön oikean soveltamisen kannalta tarpeellisena, erityisesti välittämällä saamiaan, seuraavia asioita koskevia tietoja:

—	toimet, jotka ovat tai näyttävät olevan tullilainsäädännön vastaisia ja joilla saattaa olla merkitystä toiselle sopimuspuolelle,

—	tullilainsäädännön vastaisissa toimissa käytettävät uudet keinot tai menetelmät,

—	tavarat, joiden tiedetään olevan tullilainsäädännön vastaisten toimien kohteena,

—	luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, joiden perustellusti uskotaan osallistuvan tai osallistuneen tullilainsäädännön vastaisiin toimiin,

—	kulkuvälineet, joita perustellusti uskotaan käytetyn tai käytettävän tai voitavan käyttää tullilainsäädännön vastaisissa toimissa.

5 artikla

Asiakirjojen toimittaminen ja päätösten ilmoittaminen

Pyynnön vastaanottanut viranomainen toteuttaa pyynnön esittäneen viranomaisen pyynnöstä oman lainsäädäntönsä mukaisesti kaikki tarvittavat toimenpiteet:

—	sellaisten asiakirjojen toimittamiseksi, tai

—	sellaisten päätösten ilmoittamiseksi,

jotka ovat peräisin pyynnön esittäneeltä viranomaiselta ja kuuluvat tämän pöytäkirjan soveltamisalaan, vastaanottajalle, joka asuu pyynnön vastaanottaneen viranomaisen alueella tai on sijoittautunut sinne.

Asiakirjojen toimittamista tai päätösten ilmoittamista koskevat pyynnöt on tehtävä kirjallisesti jollakin pyynnön vastaanottavan viranomaisen virallisella kielellä tai tämän hyväksymällä kielellä.

6 artikla

Avunantopyyntöjen muoto ja sisältö

1.   Tässä pöytäkirjassa tarkoitetut pyynnöt on tehtävä kirjallisesti. Pyynnön täyttämiseksi tarvittavat asiakirjat liitetään pyyntöön. Myös suulliset pyynnöt voidaan hyväksyä, jos se asian kiireellisyyden perusteella on tarpeen, mutta ne on viipymättä vahvistettava kirjallisesti.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa pyynnöissä on esitettävä seuraavat tiedot:

a)	pyynnön esittänyt viranomainen;

b)	pyydetty toimenpide;

c)	pyynnön tarkoitus ja aihe;

d)	asiaan liittyvä lainsäädäntö ja muu oikeudellinen aineisto;

e)	mahdollisimman tarkat ja laajat tiedot tutkimuksen kohteena olevista luonnollisista henkilöistä tai oikeushenkilöistä;

f)	yhteenveto asiaa koskevista merkityksellisistä seikoista ja jo suoritetuista tiedusteluista.

3.   Pyynnöt on tehtävä pyynnön vastaanottavan viranomaisen virallisella kielellä tai jollakin sen hyväksymällä kielellä. Tätä vaatimusta ei sovelleta asiakirjoihin, jotka seuraavat 1 kohdan mukaista pyyntöä.

4.   Jos pyyntö ei täytä edellä määrättyjä muotovaatimuksia, sen korjaamista tai täydentämistä voidaan vaatia; sillä välin voidaan määrätä toteutettaviksi varotoimenpiteitä.

7 artikla

Pyyntöjen täyttäminen

1.   Pyynnön vastaanottanut viranomainen toimii avunpyynnön täyttämiseksi toimivaltansa ja käytettävissä olevien voimavarojensa mukaan samalla tavoin kuin se toimisi omaan lukuunsa tai saman sopimuspuolen muiden viranomaisten pyynnöstä ja toimittaa sillä jo olevia tietoja sekä tekee tai teettää tarkoituksenmukaisia tutkimuksia. Tätä määräystä sovelletaan myös muihin viranomaisiin, joille pyynnön vastaanottanut viranomainen on välittänyt pyyntönsä, kun se ei voi toimia itse.

2.   Avunantopyynnöt täytetään pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti.

3.   Sopimuspuolen toimivaltaiset viranomaiset voivat toisen sopimuspuolen suostumuksella ja sen määräämin edellytyksin saada pyynnön vastaanottaneelta tai 1 kohdan mukaisesti valtuutetulta muulta viranomaiselta näiden toimipaikassa tietoja, jotka koskevat tosiasiallisesti tai mahdollisesti tullilainsäädännön vastaisia toimia ja joita pyynnön esittänyt viranomainen tarvitsee tämän pöytäkirjan soveltamiseksi.

4.   Sopimuspuolen toimivaltaiset viranomaiset voivat toisen sopimuspuolen suostumuksella ja sen määräämin edellytyksin olla läsnä tämän alueella suoritettavissa tutkimuksissa.

8 artikla

Tietojen välityksessä käytettävä muoto

1.   Pyynnön vastaanottanut viranomainen ilmoittaa tiedustelujen tulokset pyynnön esittäneelle viranomaiselle kirjallisesti ja liittää mukaan tarvittavat asiakirjat, oikeaksi todistetut asiakirjajäljennökset tai muut vastaavat asiakirjat.

2.   Nämä tiedot voivat olla sähköisessä muodossa.

3.   Asiakirjojen alkuperäiskappaleita voidaan pyytää ainoastaan tapauksissa, joissa oikeiksi todistetut jäljennökset eivät riitä. Alkuperäiskappaleet on palautettava mahdollisimman pian.

9 artikla

Poikkeukset velvollisuudesta antaa apua

1.   Avunannosta voidaan kieltäytyä tai sen antamiselle voidaan asettaa edellytyksiä tai vaatimuksia, jos sopimuspuoli katsoo, että tämän pöytäkirjan mukainen avunanto:

a)	todennäköisesti vaarantaisi Kroatian tai yhteisön sen jäsenvaltion täysivaltaisuuden, jolta on tämän pöytäkirjan mukaisesti pyydetty apua; tai

b)	todennäköisesti uhkaa yleistä järjestystä, turvallisuutta tai muita keskeisiä etuja erityisesti 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa; tai

c)	loukkaa elinkeino-, liike- tai ammattisalaisuutta.

2.   Pyynnön vastaanottanut viranomainen voi lykätä avun antamista, jos se katsoo avunannon häiritsevän meneillään olevia tutkimuksia, syytetoimia tai oikeuskäsittelyjä. Pyynnön vastaanottaneen viranomaisen on tällöin neuvoteltava pyynnön esittäneen viranomaisen kanssa sen selvittämiseksi, voidaanko apua antaa sen tarpeellisina pitämiä edellytyksiä tai vaatimuksia noudattaen.

3.   Jos pyynnön esittävä viranomainen pyytää apua, jota se ei itse voisi pyydettäessä antaa, se huomauttaa tästä seikasta pyynnössään. Pyynnön vastaanottanut viranomainen saa tällöin päättää, miten se vastaa tällaiseen pyyntöön.

4.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa pyynnön vastaanottaneen viranomaisen päätös ja sen perustelut on ilmoitettava pyynnön esittäneelle viranomaiselle viipymättä.

10 artikla

Tietojen vaihto ja luottamuksellisuus

1.   Kaikki tiedot, jotka annetaan missä tahansa muodossa tämän sopimuksen mukaisesti, ovat luonteeltaan luottamuksellisia tai rajoitettuun käyttöön tarkoitettuja riippuen kunkin sopimuspuolen alueella sovellettavista säännöistä. Niihin sovelletaan virallista salassapitovelvollisuutta ja niille on taattava tiedot vastaanottaneen sopimuspuolen asiaa koskevassa lainsäädännössä sekä yhteisön toimielimiin sovellettavissa vastaavissa säännöksissä samanlaisille tiedoille säädetty suoja.

2.   Henkilötietoja saa toimittaa ainoastaan, jos ne vastaanottava sopimuspuoli sitoutuu suojelemaan niitä vähintään samalla tavalla kuin tiedot toimittava sopimuspuoli suojelisi niitä kyseisessä tapauksessa. Tätä varten sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen voimassa olevat sääntönsä, tarvittaessa mukaan luettuna yhteisön jäsenvaltioissa voimassa olevat säännökset.

3.   Tämän pöytäkirjan mukaisesti saatujen tietojen käytön tullilainsäädännön vastaisia toimia koskevissa oikeudenkäynti- tai hallintomenettelyissä katsotaan olevan tämän pöytäkirjan mukaista. Tästä syystä sopimuspuolet voivat käyttää tämän pöytäkirjan määräysten mukaisesti saatuja tietoja ja tutkittuja asiakirjoja näyttönä todistusasiakirjoissa, kertomuksissa ja lausunnoissa sekä oikeudelle esitettyjen kanteiden ja syytteiden yhteydessä. Tällaisesta käytöstä ilmoitetaan viipymättä tiedot toimittaneelle tai asiakirjat käyttöön antaneelle toimivaltaiselle viranomaiselle.

4.   Saatuja tietoja saa käyttää yksinomaan tässä sopimuksessa määrättyihin tarkoituksiin. Jos toinen sopimuspuoli haluaa käyttää tietoja muihin tarkoituksiin, sen on hankittava tiedot toimittaneelta tulliviranomaiselta kirjallinen ennakkosuostumus. Tietojen käytössä on noudatettava tämän viranomaisen asettamia rajoituksia.

11 artikla

Asiantuntijat ja todistajat

Pyynnön vastaanottaneen viranomaisen virkailija voidaan valtuuttaa annetussa valtuutuksessa olevin rajoituksin esiintymään asiantuntijana tai todistajana oikeudenkäynti- tai hallintomenettelyissä, jotka koskevat tässä pöytäkirjassa tarkoitettuja asioita, sekä esittämään esineitä taikka asiakirjoja tai niiden virallisesti oikeaksi todistettuja jäljennöksiä, joita mahdollisesti tarvitaan näissä menettelyissä. Todistamis- tai kuulemispyynnössä on ilmoitettava selvästi, minkä oikeus- tai hallintoviranomaisen edessä, minkä asian johdosta ja minkä aseman tai ominaisuuden perusteella virkailijaa kuullaan.

12 artikla

Avunannosta aiheutuvat kustannukset

Sopimuspuolet eivät vaadi toisiltaan korvausta tämän pöytäkirjan soveltamisesta aiheutuvista kustannuksista lukuun ottamatta tapauksen mukaan asiantuntijoiden ja todistajien sekä tulkkien ja kääntäjien kustannuksia silloin, kun nämä eivät ole julkishallinnon palveluksessa.

13 artikla

Täytäntöönpano

1.   Tämän pöytäkirjan täytäntöönpano annetaan Kroatian tulliviranomaisten ja Euroopan yhteisöjen komission toimivaltaisten yksikköjen sekä soveltuvin osin yhteisön jäsenvaltioiden tulliviranomaisten tehtäväksi. Ne päättävät kaikista pöytäkirjan soveltamisessa tarvittavista käytännön toimenpiteistä ja järjestelyistä ottaen huomioon voimassa olevat erityisesti tietosuojaa koskevat säännöt. Ne voivat suositella toimivaltaisille elimille muutoksia, joita niiden käsityksen mukaan pitäisi tehdä tähän pöytäkirjaan.

2.   Sopimuspuolet neuvottelevat keskenään ja ilmoittavat sen jälkeen toisilleen yksityiskohtaisista täytäntöönpanosäännöistä, jotka vahvistetaan tämän pöytäkirjan määräysten mukaisesti.

14 artikla

Muut sopimukset

1.   Euroopan yhteisön toimivallan ja sen jäsenvaltioiden toimivallan huomioon ottaen tämän sopimuksen määräyksistä voidaan todeta seuraavaa:

—	ne eivät vaikuta kansainvälisistä yleissopimuksista tai muista sopimuksista johtuviin sopimuspuolten velvollisuuksiin,

—	niitä pidetään yksittäisten jäsenvaltioiden ja Kroatian välillä tehtyjä tai mahdollisesti tehtäviä keskinäistä avunantoa koskevia sopimuksia täydentävinä, ja

—	ne eivät vaikuta niiden yhteisön säännösten ja määräysten soveltamiseen, jotka koskevat tämän pöytäkirjan perusteella saatujen, yhteisölle mahdollisesti merkityksellisten tietojen toimittamista komission toimivaltaisten yksiköiden ja jäsenvaltioiden tulliviranomaisten välillä.

2.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, tämän pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan tapauksissa, joissa yhteisön yksittäisten jäsenvaltioiden ja Kroatian mahdollisten kahdenvälisten keskinäistä avunantoa koskevien sopimusten määräykset ovat ristiriidassa tämän pöytäkirjan määräysten kanssa.

3.   Sopimuspuolet pyrkivät ratkaisemaan tämän pöytäkirjan soveltamista koskevat kysymykset vakautus- ja assosiaatiosopimuksen 114 artiklalla perustetussa vakautus- ja assosiaatiokomiteassa käytävissä neuvotteluissa.

---

PÖYTÄKIRJA nro 6

Maakuljetuksista

1 artikla

Tavoite

Tämän pöytäkirjan tavoitteena on edistää osapuolten välistä maakuljetusalan yhteistyötä erityisesti kauttakulkuliikenteen osalta ja varmistaa tätä varten osapuolten alueiden välisen ja niiden kautta kulkevan liikenteen yhteensovitettu kehitys soveltamalla tämän sopimuksen määräyksiä täysimääräisesti ja yhdenmukaisesti.

2 artikla

Soveltamisala

1.   Yhteistyö kattaa maakuljetukset, erityisesti maantie- ja rautatiekuljetukset sekä yhdistetyt kuljetukset ja niihin liittyvät infrastruktuurit.

2.   Täten tämän pöytäkirjan soveltamisalaan sisältyvät erityisesti:

—	liikenteen infrastruktuurit kummankin osapuolen alueella siltä osin kuin se on tarpeen tämän pöytäkirjan tavoitteen saavuttamiseksi,

—	vastavuoroinen pääsy maantiekuljetusten markkinoille,

—	välttämättömät oikeudelliset ja hallinnolliset oheistoimenpiteet, mukaan lukien kaupalliset, verotukselliset, sosiaaliset ja tekniset toimenpiteet,

—	yhteistyö ympäristön tarpeita vastaavan kuljetusjärjestelmän kehittämisessä,

—	osapuolten liikennepolitiikkojen ja erityisesti liikenteen infrastruktuurien kehittämistä koskeva säännöllinen tietojenvaihto.

3.   Vesiliikennettä koskevat liitteessä II olevan julistuksen erityismääräykset.

3 artikla

Määritelmät

Tässä pöytäkirjassa tarkoitetaan:

a)	’yhteisön kauttakulkuliikenteellä’ sellaista Kroatian alueen kautta tapahtuvaa tavaraliikennettä yhteisön jäsenvaltiosta tai yhteisön jäsenvaltioon, jonka suorittaa yhteisöön sijoittautunut liikenteenharjoittaja;

b)	’Kroatian kauttakulkuliikenteellä’ sellaista yhteisön alueen kautta tapahtuvaa tavaraliikennettä Kroatiasta kolmanteen maahan tai jostakin kolmannesta maasta Kroatiaan, jonka suorittaa Kroatiaan sijoittautunut liikenteenharjoittaja;

c)

’yhdistetyllä kuljetuksella’ tavaroiden kuljetusta, jossa kuorma-auton, perävaunun, vetoautollisen tai vetoautottoman puoliperävaunun, vaihtokuormatilan tai vähintään 20 jalan kontin kuljettamiseen käytetään maantietä matkan alku- tai loppuosuudella ja toisella osuudella rautatie-, sisävesi- tai merikuljetusta, silloin kun tämän osuuden pituus on yli 100 km linnuntietä ja se muodostaa maantiekuljetuksen alku- tai loppuosuuden: — joko tavaroiden kuormauspaikan ja lähimmän sopivan rautatien kuormausaseman välillä alkuosuuden, ja lähimmän sopivan rautatien purkausaseman ja tavaroiden purkauspaikan välillä loppuosuuden, tai — enintään 150 km säteellä linnuntietä sisävesisatamasta tai merisatamasta, missä tavarat laivataan tai puretaan.

INFRASTRUKTUURIT

4 artikla

Yleinen määräys

Sopimuspuolet sopivat toteuttavansa vastavuoroisesti yhteensovitetut toimenpiteet multimodaaliliikenteen infrastruktuurien kehittämiseksi olennaisena keinona ratkaista ongelmat, jotka liittyvät Kroatian kautta kulkevaan tavaraliikenteeseen, erityisesti yleiseurooppalaisilla liikennekäytävillä V, VII ja X sekä käytävään VIII yhteydessä olevalla Adrianmeren/Joonianmeren yleiseurooppalaisella liikennealueella.

5 artikla

Suunnittelu

Kroatian ja Kaakkois-Euroopan alueen tarpeita palvelevan, tärkeimmät maantie- ja rautatieväylät, sisävesiväylät ja -satamat, meriliikennesatamat, lentoasemat ja muut liikenneverkon tärkeät osat kattavan alueellisen multimodaaliliikenneverkon kehittäminen Kroatian alueella on yhteisölle ja Kroatialle erityisen tärkeää. Tämä verkko liitetään naapurimaiden alueellisiin, Euroopan laajuisiin tai yleiseurooppalaisiin verkkoihin ja on yhteentoimiva yhteisön Euroopan laajuisen liikenneverkon kanssa. Hankkeita ja tavoitteita arvioidaan liikenteen infrastruktuuritarpeiden arviointiohjelmassa (TINA) käytettävien menetelmien mukaisesti ottaen huomioon vastaavan arvioinnin tulokset naapurimaissa. Arvioinnissa eritellään liikennealan esisijaiset tavoitteet, minkä perusteella Kroatian oma rahoitus ja yhteisön mahdollinen osallistuminen hankkeiden rahoitukseen kohdennetaan verkon hankkeisiin.

6 artikla

Rahoitusnäkökohdat

1.   Yhteisö osallistuu 5 artiklassa tarkoitettujen infrastruktuuritöiden rahoitukseen sopimuksen 107 artiklan mukaisesti. Tämä rahoitukseen osallistuminen voidaan toteuttaa Euroopan investointipankin myöntäminä luottoina sekä käyttäen muita rahoitusmuotoja, joilla voidaan antaa käyttöön lisävaroja.

2.   Töiden nopeuttamiseksi komissio pyrkii mahdollisuuksien mukaan edistämään muiden täydentävien rahoituslähteiden käyttöä, kuten tiettyjen yhteisön jäsenvaltioiden kahdenvälisiä sijoituksia tai sijoituksia julkisista ja yksityisistä rahastoista.

RAUTATIEKULJETUKSET JA YHDISTETYT KULJETUKSET

7 artikla

Yleinen määräys

Osapuolet toteuttavat vastavuoroisesti yhteensovitetut toimenpiteet rautatiekuljetusten ja yhdistettyjen kuljetusten kehittämiseksi ja edistämiseksi, jotta näiden kuljetusmuotojen avulla voidaan tulevaisuudessa hoitaa merkittävä osa osapuolten välisistä kuljetuksista ja kauttakulkuliikenteestä Kroatian kautta entistä ympäristöystävällisemmällä tavalla.

8 artikla

Infrastruktuureihin liittyvät erityisnäkökohdat

Kroatian rautateiden nykyaikaistamisen yhteydessä toteutetaan tarvittavat toimet niiden mukauttamiseksi yhdistettyjen kuljetusten järjestelmää varten kiinnittäen erityisesti huomiota pääteasemien kehittämiseen ja rakentamiseen, tunnelien kokoon sekä kapasiteettiin, jotka edellyttävät huomattavia sijoituksia.

9 artikla

Oheistoimenpiteet

Osapuolet toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet yhdistettyjen kuljetusten kehittämisen edistämiseksi.

Näiden toimenpiteiden tarkoituksena on erityisesti:

—	kannustaa kuljetuspalvelujen käyttäjiä ja tavarantoimittajia käyttämään yhdistettyjä kuljetuksia,

—	saattaa yhdistetyt kuljetukset kilpailukykyisiksi maantiekuljetuksiin verrattuna erityisesti yhteisön tai Kroatian lainsäädäntönsä mukaisesti myöntämän taloudellisen tuen avulla,

—	kannustaa yhdistettyjen kuljetusten käyttöä pitkillä matkoilla ja edistää erityisesti vaihtokorien, konttien ja yleensä miehittämättömien kuljetusten käyttöä,

—

nopeuttaa yhdistettyjä kuljetuksia ja parantaa niiden luotettavuutta sekä erityisesti: — lisätä junavuoroja ja mukauttaa ne tavarantoimittajien ja kuljetuspalvelujen tarpeisiin, — lyhentää odotusaikoja pääteasemilla ja lisätä niiden tuottavuutta, — poistaa soveltuvin keinoin esteet lähestymisväyliltä yhdistettyjen kuljetusten käytön helpottamiseksi, — yhdenmukaistaa tarvittaessa erityiskaluston painoja, mittoja ja tiettyjä muita teknisiä ominaisuuksia koskevia määräyksiä, erityisesti mittojen riittävän yhteensopivuuden varmistamiseksi, ja toteuttaa yhteensovitettuja toimenpiteitä liikennemäärien vaatiman kaluston tilaamiseksi ja käyttöön ottamiseksi, ja — toteuttaa yleensä muut asiaa koskevat toimenpiteet.

10 artikla

Rautateiden osuus

Sopimuspuolet suosittelevat sen mukaisesti, kuuluuko asia valtion vai rautateiden toimivaltaan, sekä matkustaja- että tavaraliikenteen osalta seuraavia toimia:

—	kahden- ja monenvälisen sekä rautatiealan kansainvälisissä järjestöissä tehtävän yhteistyön lujittaminen kaikilla aloilla erityisesti liikennepalvelujen laadun ja turvallisuuden parantamiseksi,

—	sellaisen yhteisen rautatiejärjestelmän käyttöön ottaminen, jonka avulla tavarantoimittajia kannustetaan lähettämään lasti erityisesti kauttakulkuliikenteessä mieluummin rautatie- kuin maantiekuljetuksena noudattaen terveen kilpailun ja käyttäjän vapaan valinnan periaatteita,

—	Kroatian valmistautuminen osallistumaan Euroopan laajuisen tavaraliikenneverkkoon, josta säädetään rautateiden kehittämistä koskevissa yhteisön säädöksissä.

MAANTIEKULJETUKSET

11 artikla

Yleiset määräykset

1.   Vastavuoroisen kuljetusmarkkinoille pääsyn osalta osapuolet sopivat säilyttävänsä alkuvaiheessa järjestelmän, joka perustuu kunkin yhteisön jäsenvaltion ja Kroatian välillä tehtyihin kahdenvälisiin sopimuksiin tai muihin kahdenvälisiin kansainvälisiin asiakirjoihin, tai jos tällaisia sopimuksia tai asiakirjoja ei ole, vuonna 1991 vallinneeseen tosiasialliseen tilanteeseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista.

Kunnes 12 artiklassa tarkoitettu yhteisön ja Kroatian välinen maantiekuljetusten markkinoille pääsyä koskeva sopimus ja 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu yhteisön ja Kroatian tieliikenteen verotusta koskeva sopimus tehdään, Kroatia toimii yhteistyössä yhteisön jäsenvaltioiden kanssa tarvittavien muutosten tekemiseksi voimassa oleviin kahdenvälisiin sopimuksiin niiden mukauttamiseksi tähän pöytäkirjaan.

2.   Osapuolet sopivat vapauttavansa kokonaan yhteisön kauttakulkuliikenteen pääsyn Kroatian kautta ja Kroatian kauttakulkuliikenteen pääsyn yhteisön kautta tämän sopimuksen voimaantulopäivästä.

3.   Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa määrätään, seuraavia määräyksiä sovelletaan Kroatian kauttakulkuliikenteeseen Itävallan kautta:

a)

tämän sopimuksen voimaantulopäivän ja 31 päivän joulukuuta 2002 välisenä aikana jatketaan 6 päivänä kesäkuuta 1995 allekirjoitetun Itävallan ja Kroatian kahdenvälisen sopimuksen mukaisen järjestelyn soveltamista Kroatian kauttakulkuliikenteeseen. Osapuolet tarkastelevat viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2002 Itävallan ja Kroatian välillä sovelletun järjestelyn toimintaa syrjimättömyysperiaatteen, jota on sovellettava Itävallan kautta kulkeviin yhteisön ja Kroatian raskaisiin tavarankuljetusajoneuvoihin, mukaisesti. Tarvittaessa toteutetaan aiheelliset toimenpiteet tosiasiallisen syrjimättömyyden varmistamiseksi;

b)

Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan Euroopan unioniin liittymistä koskevan asiakirjan pöytäkirjassa n:o 9 olevassa 11 artiklassa määrättyä järjestelmää vastaavaa ekopistejärjestelmää sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 200331 päivään joulukuuta 2003. Sopimuspuolet sopivat hyvissä ajoin kirjeenvaihtona laskentamenetelmästä sekä ekopisteiden hallintoa ja valvontaa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja menettelyistä, jotka ovat edellä mainitussa pöytäkirjassa n:o 9 olevan 11 ja 14 artiklan määräysten mukaisia.

4.   Jos yhteisön tieliikenteen harjoittajien kauttakulkuliikenne lisääntyy 2 kohdan nojalla myönnettyjen oikeuksien seurauksena siten, että se aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavaa vahinkoa teiden infrastruktuurille ja/tai liikenteen sujuvuudelle 5 artiklassa mainituilla väylillä, tai jos Kroatian rajojen lähellä olevalla yhteisön alueella ilmenee ongelmia samoissa olosuhteissa, asia toimitetaan vakautus- ja assosiaationeuvoston käsiteltäväksi sopimuksen 113 artiklan mukaisesti. Osapuolet voivat ehdottaa kyseisen vahingon rajoittamiseksi tai lieventämiseksi tarvittavia poikkeuksellisia väliaikaisia syrjimättömiä toimenpiteitä.

5.   Jos Euroopan yhteisö vahvistaa sääntöjä, joiden tavoitteena on vähentää Euroopan unionissa rekisteröityjen raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen aiheuttamaa saastumista, vastaavia sääntöjä sovelletaan Kroatiassa rekisteröityihin raskaisiin tavarankuljetusajoneuvoihin, jotka haluavat liikkua yhteisön alueella. Vakautus- ja assosiaationeuvosto päättää tarvittavista yksityiskohtaisista säännöistä.

6.   Osapuolet pidättäytyvät yksipuolisista toimista, jotka voivat johtaa syrjintään yhteisön ja Kroatian liikenteenharjoittajien tai ajoneuvojen välillä. Kumpikin sopimuspuoli toteuttaa tarvittavat toimet toisen sopimuspuolen alueelle suuntautuvan tai sen kautta kulkevan maantieliikenteen helpottamiseksi.

12 artikla

Markkinoillepääsy

Osapuolet sitoutuvat ensisijaisesti toimimaan yhdessä sisäisten sääntöjensä mukaisesti löytääkseen:

—	toimintatapoja, joilla voidaan edistää sellaisen kuljetusjärjestelmän kehittämistä, joka vastaa sopimuspuolten tarpeita ja joka on yhteensopiva yhteisön sisämarkkinoiden täytäntöönpanon ja yhteisen kuljetuspolitiikan toteuttamisen sekä Kroatian talous- ja liikennepolitiikan kanssa,

—	lopullisen järjestelmän, jolla säännellään sopimuspuolten pääsyä tulevaisuudessa toistensa maantiekuljetusmarkkinoille vastavuoroisuusperiaatteen mukaisesti.

13 artikla

Verotus, tiemaksut ja muut maksut

1.   Osapuolet hyväksyvät, että kummankin osapuolen tieliikenteen ajoneuvojen verotus, tiemaksut ja muut maksut eivät saa olla syrjiviä.

2.   Osapuolet aloittavat neuvottelut päästäkseen sopimukseen tieliikenteen verotuksesta niin pian kuin mahdollista yhteisön hyväksymien asiaa koskevien sääntöjen perusteella. Tämän sopimuksen tarkoituksena on erityisesti rajat ylittävän liikenteen vapaan kulun varmistaminen, osapuolten soveltamien tieliikennettä koskevien verotusjärjestelmien välisten erojen asteittainen poistaminen ja kyseisistä eroista johtuvien kilpailun vääristymien poistaminen.

3.   Siihen saakka, kun 2 kohdassa mainitut neuvottelut saatetaan päätökseen, osapuolet poistavat yhteisön tai Kroatian tieliikenteen harjoittajien välisen eriarvoisen kohtelun raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen liikennöimistä ja/tai omistamista koskevien verojen ja maksujen määräämisessä sekä osapuolten alueella tapahtuvaa kuljetustoimintaa koskevien verojen tai maksujen määräämisessä. Kroatia sitoutuu pyydettäessä ilmoittamaan Euroopan yhteisöjen komissiolle soveltamiensa verojen, tiemaksujen ja muiden maksujen määristä sekä niiden laskentamenetelmästä.

4.   Edellä 2 kohdassa ja 12 artiklassa tarkoitettujen sopimusten tekemiseen saakka tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen esitetyistä Kroatian kautta kulkevaan yhteisön kauttakulkuliikenteeseen sovellettavien verojen, tiemaksujen tai muiden maksujen sekä niiden kantamisjärjestelyjen muutoksista on järjestettävä ennakolta kuulemismenettely.

14 artikla

Painot ja mitat

1.   Kroatia hyväksyy yhteisön paino- ja mittastandardien mukaisten tieliikenteen ajoneuvojen vapaan ja esteettömän liikkumisen 5 artiklassa mainituilla väylillä. Kuuden kuukauden ajan tämän sopimuksen voimaantulosta Kroatian olemassa olevista standardeista poikkeavista tieliikenteen ajoneuvoista peritään erityinen ketään syrjimätön maksu, joka on suhteessa ylimääräisestä akselipainosta aiheutuvaan vahinkoon.

2.   Kroatia pyrkii yhdenmukaistamaan lainsäädäntönsä ja standardinsa tienrakentamisen alalla yhteisössä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti viidennen tämän sopimuksen voimaantuloa seuraavan vuoden loppuun mennessä ja tekee kaiken voitavansa 5 artiklassa tarkoitettujen olemassa olevien väylien parantamiseksi ehdotetussa ajassa uuden lainsäädännön ja uusien standardien mukaisiksi taloudellisten mahdollisuuksiensa mukaisesti.

15 artikla

Ympäristö

1.   Osapuolet pyrkivät ympäristön suojelemiseksi ottamaan käyttöön raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen kaasu- ja hiukkaspäästöjä sekä melutasoa koskevia standardeja, joiden avulla varmistetaan suojelun korkea taso.

2.   Jotta alan teollisuudelle voidaan antaa selkeää tietoa ja jotta kannustettaisiin tutkimus- ja ohjelmointitoiminnan sekä tuotannon yhteensovittamista, vältetään poikkeuksellisten kansallisten standardien antamista.

Myös ympäristöä koskevissa kansainvälisissä sopimuksissa vahvistettujen standardien mukaiset ajoneuvot voivat liikennöidä osapuolten alueella ilman muita rajoituksia.

3.   Osapuolet toimivat yhdessä uusien standardien käyttöön ottamiseksi ja edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

16 artikla

Sosiaaliset näkökohdat

1.   Kroatia yhdenmukaistaa maantiekuljetusalan henkilöstön koulutusta koskevan lainsäädäntönsä yhteisön standardien mukaiseksi erityisesti vaarallisten aineiden kuljetuksen osalta.

2.   Kansainvälisessä tieliikenteessä käytettävien ajoneuvojen miehistöjen työstä tehdyn Euroopan sopimuksen (AETR) sopimuspuolena Kroatia ja yhteisö pyrkivät yhdenmukaistamaan mahdollisimman hyvin ajoaikaa ja kuljettajien taukoja ja lepoaikoja sekä miehistöjen kokoonpanoa koskevat politiikkansa tieliikennealan sosiaalilainsäädännön tulevan kehityksen mukaisesti.

3.   Osapuolet toimivat yhteistyössä tieliikennealan sosiaalilainsäädännön täytäntöönpanossa ja soveltamisessa.

4.   Osapuolet varmistavat tieliikenteen harjoittajan ammattiin pääsyä koskevien lainsäädäntöjensä vastaavuuden, jotta ne voitaisiin vastavuoroisesti tunnustaa.

17 artikla

Liikennettä koskevat määräykset

1.   Osapuolet asettavat kokemuksensa yhteiseen käyttöön ja pyrkivät yhdenmukaistamaan lainsäädäntönsä liikennevirran sujuvuuden parantamiseksi ruuhka-aikoina (viikonloput, juhlapyhät, matkailukausi).

2.   Osapuolet edistävät yleisesti tieliikenteen tietojärjestelmän käyttöönottoa, kehittämistä ja yhteensovittamista.

3.   Ne pyrkivät yhdenmukaistamaan lainsäädäntönsä pilaantuvien tavaroiden, elävien eläinten ja vaarallisten aineiden kuljetuksen osalta.

4.   Osapuolet pyrkivät myös yhdenmukaistamaan kuljettajille annettavan teknisen avun, liikennettä ja muita keskeisiä kysymyksiä koskevien olennaisten tietojen jakamisen matkailijoille sekä pelastuspalvelut, mukaan lukien sairaankuljetukset.

MUODOLLISUUKSIEN YKSINKERTAISTAMINEN

18 artikla

Muodollisuuksien yksinkertaistaminen

1.   Osapuolet sopivat yksinkertaistavansa tavaravirtojen kulkua sekä niiden välisessä että niiden kautta kulkevassa rautatie- ja maantieliikenteessä.

2.   Osapuolet sopivat aloittavansa neuvottelut tavaraliikenteeseen liittyvien tarkastusten ja muodollisuuksien helpottamista koskevan sopimuksen tekemiseksi.

3.   Osapuolet sopivat tarpeen mukaan toimivansa yhdessä muiden yksinkertaistamiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttamisessa ja edistävänsä tätä.

LOPPUMÄÄRÄYKSET

19 artikla

Soveltamisalan laajentaminen

Jos jompikumpi osapuoli päättelee tämän pöytäkirjan soveltamisesta saadun kokemuksen perusteella, että muiden pöytäkirjan soveltamisalaan kuulumattomien toimenpiteiden toteuttaminen on yhteensovitetun eurooppalaisen kuljetuspolitiikan edun mukaista ja että niiden avulla voidaan erityisesti edistää kauttakulkuliikenteen ongelman ratkaisemista, se tekee toiselle osapuolelle asiaa koskevat ehdotukset.

20 artikla

Täytäntöönpano

1.   Osapuolet tekevät yhteistyötä sopimuksen 115 artiklan mukaisesti perustettavassa erityisessä alakomiteassa.

2.   Kyseinen alakomitea:

a)	laatii yhteistyösuunnitelmia rautatiekuljetusten, yhdistettyjen kuljetusten, liikenteen tutkimuksen sekä ympäristön alalla;

b)	tutkii tässä pöytäkirjassa määrättyjen päätösten soveltamista ja suosittaa vakautus- ja assosiaatiokomitealle tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä mahdollisten ongelmien ratkaisemiseksi;

c)	arvioi tilannetta kahden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta infrastruktuurien parantamisen ja vapaasta kauttakulusta aiheutuneiden seurausten osalta;

d)	yhteensovittaa kansainvälisten kuljetusten ja erityisesti kauttakulkuliikenteen seurantaa, ennusteita ja muuta tilastointia koskevia toimia.

21 artikla

Liitteet

Liitteet ovat erottamaton osa tätä pöytäkirjaa.