19.5.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 182/23

(1)

Asetuksella (EY) N:o 969/2000 (2) neuvosto muutti ja laajensi asetuksella (EY) N:o 3068/92 (3), Valko-Venäjän tasavallasta, jäljempänä ”Valko-Venäjä”, Venäjän federaatiosta, jäljempänä ”Venäjä”, ja Ukrainasta peräisin olevan kaliumkloridin, jäljempänä ”tarkasteltavana oleva tuote”, tuonnissa käyttöön otettuja toimenpiteitä.

(2)

Toimenpiteinä ovat tuotteen luokan ja laadun perusteella määritetyt kiinteät tullit, jotka ovat 19,51–48,19 euroa tonnilta Valko-Venäjän, 19,61–40,63 euroa tonnilta Venäjän ja 19,61–48,19 euroa tonnilta Ukrainan tapauksessa.

(3)

Komissio ilmoitti 20 päivänä maaliskuuta 2004Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (4) julkaistulla ilmoituksella voimassa olevia toimenpiteitä, jäljempänä ”toimenpiteet”, koskevan osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan ja 22 artiklan c kohdan mukaisesti.

(4)

Tarkastelu pantiin vireille komission aloitteesta sen selvittämiseksi, onko Euroopan unionin 1 päivänä toukokuuta 2004 tapahtuvan laajentumisen, jäljempänä ”laajentuminen”, vuoksi ja Euroopan yhteisön edun huomioon ottaen tarpeen mukauttaa toimenpiteitä, jotta vältyttäisiin kaikkiin asianomaisiin osapuoliin, käyttäjät, jakelijat ja kuluttajat mukaan luettuina, kohdistuvilta äkkinäisiltä ja kohtuuttoman haitallisilta vaikutuksilta.

(5)

Kaikille komission tiedossa oleville asianomaisille osapuolille, mukaan luettuina yhteisön tuotannonala, yhteisön tuottajien tai käyttäjien järjestöt, asianomaisten maiden viejät/tuottajat, tuojat ja niiden järjestöt sekä asianomaisten maiden viranomaiset ja muut Euroopan unioniin 1 päivänä toukokuuta 2004 liittyvien kymmenen uuden jäsenvaltion, jäljempänä ”kymmenen uutta jäsenvaltiota”, asianomaiset osapuolet, ilmoitettiin tutkimuksen vireillepanosta ja niille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti sekä toimittaa tiedot ja asiaa tukeva näyttö tarkastelun vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa vahvistetussa määräajassa. Mahdollisuus tulla kuulluksi myönnettiin kaikille asianomaisille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa syitä.

(6)

Tässä yhteydessä seuraavat asianomaiset osapuolet esittivät kantansa.

(7)

Tarkasteltavana oleva tuote on kaliumkloridi (potaska, KC1), jota yleensä käytetään maatalouslannoitteena joko suoraan – sellaisenaan tai sekoitettuna muiden lannoitteiden kanssa – tai osana niin sanottua NPK-lannoitetta (typpi, fosfori, kalium). Kaliumpitoisuus vaihtelee, ja se määritetään prosentuaalisena osuutena K2O:ta vedettömän kuivan tuotteen painosta. Tarkasteltavana olevaa tuotetta käytetään myös tiettyjen teollisten ja farmaseuttisen tuotteiden raaka-aineena.

(8)

Potaskaa pidetään yleensä kaupan kahta eri laatua: vakio- eli jauhelaatuista (vakiolaatuinen potaska) tai muuta kuin vakiolaatuista potaskaa, joka käsittää raelaatuisen potaskan, mutta ei rajoitu siihen (raelaatuinen potaska). Tuote luokitellaan yleensä kolmeen perusluokkaan K2O-pitoisuuden perusteella:

(9)

Voimassa olevissa polkumyyntitoimenpiteissä eritellään erisuuruiset polkumyyntitullit vakiolaatuiselle potaskalle ja muille potaskalajeille, raelaatuinen potaska mukaan luettuna. Tässä yhteydessä olisi muistettava, että viimeisessä tarkastelua koskevassa tutkimuksessa vuonna 2000 havaittiin, että tiettyjä tuotuja tavanomaista korkeamman kaliumpitoisuuden omaavia erityisseoksia ja sekoituksia, jotka eivät kuulu edellä mainittuihin potaskan CN-koodeihin, olisi pidettävä tarkasteltavana olevana tuotteena. Perusteena tälle on kyseisten seosten ja sekoitusten samanlaiset fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja samanlainen käyttö kuin edellä mainittujen perusluokkien osalta. Koska tämänhetkisessä tutkimuksessa ei myöskään ole käynyt ilmi seikkoja, joiden mukaan aiemmin omaksuttua lähestymistapaa ei pitäisi jatkaa, ja polkumyyntitoimenpiteiden johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi sekä virheellisen luokittelun välttämiseksi, on tässä asetuksessa katsottu tarpeelliseksi vahvistaa edellisen tarkastelua koskevan tutkimuksen päätelmä, että kyseisten seosten ja sekoitusten K2O-vähimmäispitoisuus on vähintään 35 painoprosenttia ja enintään 62 prosenttia kuivasta vedettömästä tuotteesta.

(10)

Kaksi Venäjällä toimivaa ja yksi Valko-Venäjällä toimiva vientiä harjoittava tuottaja, yksi Venäjällä toimiva viejä ja Venäjän viranomaiset väittivät, että korkeiden polkumyyntitullien vuoksi ja sen seurauksena, että toimenpiteet laajennetaan koskemaan kymmentä uutta jäsenvaltiota, niiden perinteinen kauppavirta kymmeneen uuteen jäsenvaltioon häiriintyisi merkittävästi.

(11)

Erityisesti ne väittivät, että korkeiden kiinteiden polkumyyntitullien aiheuttama äkkinäinen huomattava hintojen nousu tekisi tuotteesta kymmenen uuden jäsenvaltion maatalouden, teollisuuden ja farmasian alan loppukäyttäjille suhteettoman kalliin.

(12)

On huomattava, että yhtään Ukrainassa toimivaa vientiä harjoittavaa tuottajaa/viejää tai Ukrainan viranomaisia ei ilmoittautunut.

(13)

Yhteisön tuotannonala totesi, että vaikka kymmenen uuden jäsenvaltion keskimääräiset hinnat olivat yli 30 prosenttia alhaisempia kuin Euroopan unionissa sellaisena kuin se on välittömästi ennen 1 päivää toukokuuta 2004, jäljempänä ”15 jäsenvaltion EU”, se ei vastustaisi siirtymäkauden ajan sovellettavia välivaiheen toimenpiteitä, jotka eivät vaikuta kielteisesti kymmenen uuden jäsenvaltion nykyisiin kauppavirtoihin 15 jäsenvaltion EU:n kanssa.

(14)

Kymmenestä uudesta jäsenvaltiosta tiettyjen, mukaan luettuina Tšekki, Unkari, Liettua ja Slovakia, viranomaiset katsoivat, että erityisiä siirtymäjärjestelyjä olisi sovellettava tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin Valko-Venäjältä ja Venäjältä laajentumisen jälkeen.

(15)

Tässä yhteydessä väitettiin, että tarkasteltavana oleva tuote on strategisesti tärkeä kymmenen uuden jäsenvaltion teollisuuden ja maatalouden alan käyttäjille, koska sitä ei tuoteta näissä maissa eikä sitä voida helposti korvata toisella tuotteella. Ilmoitettiin myös, että 15 jäsenvaltion EU:ssa toimivilla tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajilla ei olisi valmiuksia tyydyttää kymmenen uuden jäsenvaltion käyttäjien tarvetta.

(16)

Lisäksi todettiin, että kymmenen uuden jäsenvaltion maanviljelijöiden käyttämien potaskalannoitteiden hintojen äkkinäinen ja jyrkkä nousu olisi estettävä, koska se vaikeuttaisi lisää heidän sopeutumistaan 15 jäsenvaltion EU:n maataloustuottajien aiheuttamaan uuteen kilpailuun. Asian merkittävyyttä korostaa vielä Valko-Venäjältä ja Venäjältä kymmeneen uuteen jäsenvaltioon suuntautuvan viennin huomattava arvo (noin 87 miljoonaa euroa vuodessa) verrattuna näistä maista 15 jäsenvaltion EU:hun suuntautuvaan vientiin, jonka arvo on noin 45 miljoonaa euroa vuodessa.

(17)

Näin ollen väitettiin, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti kymmeneen uuteen jäsenvaltioon hinnoilla, jotka eivät nouse äkkinäisesti eivätkä jyrkästi, on erittäin tärkeää kymmenen uuden jäsenvaltion loppukäyttäjille.

(18)

Tämän vuoksi viranomaisten kanta oli, että Valko-Venäjältä ja Venäjältä peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kymmeneen uuteen jäsenvaltioon olisi saatava erityiskohtelua polkumyyntitoimenpiteiden osalta.

(19)

Käytettävissä olevien tietojen perusteella tehty analyysi vahvisti, että tarkasteltavana olevan tuotteen samojen laatujen hinnoissa oli huomattava, noin 32 prosentin suuruinen ero kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa ja 15 jäsenvaltion EU:ssa (esimerkiksi vakiolaatuisen potaskan hinta kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa vuonna 2003 oli noin 79 euroa tonnilta ja 15 jäsenvaltion EU:ssa puolestaan noin 117 euroa tonnilta).

(20)

Analyysi osoitti, että Valko-Venäjältä ja Venäjältä kymmeneen uuteen jäsenvaltioon tulevan tuonnin määrä oli huomattava vuonna 2003 (noin 1,1 miljoonaa tonnia ja näin ollen noin 14 prosenttia kymmenen uuden jäsenvaltion ja 15 jäsenvaltion EU:n arvioidusta yhteisestä kulutuksesta).

(21)

Havaittiin myös, että tarkasteltavana olevaa tuotetta ei tuotettu kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa eikä 15 jäsenvaltion EU:n tuottajilla ole riittävää käyttämätöntä tuotantokapasiteettia kymmenen uuden jäsenvaltion asiakkaiden tarpeiden tyydyttämiseksi. Kun otetaan huomioon tarkasteltavana olevan tuotteen luonne, todetaan lisäksi, että kymmenen uuden jäsenvaltion ostajien olisi vaikeaa äkkiä vaihtaa perinteisiä hankintalähteitään.

(22)

Kaikki edellä mainitut eri näkökulmat ja etunäkökohdat on otettu huomioon ja niitä on tarkasteltu kokonaisuutena. Tämän perusteella nykyisin voimassa olevien toimenpiteiden äkkinäinen soveltaminen, jos niitä ei väliaikaisesti mukautettaisi, vaikuttaisi kymmenen uuden jäsenvaltion tuojien ja käyttäjien etuihin huomattavan kielteisesti.

(23)

Toimenpiteiden väliaikainen mukauttaminen ei yhteisön tuotannonalan antaman vahvistuksen mukaisesti kuitenkaan vaikuttaisi kohtuuttoman kielteisesti yhteisön tuotannonalan etuihin, koska 15 jäsenvaltion EU:n nykyisten kauppavirtojen vallitessa tuotannonala ei voi täysin tyydyttää kymmenen uuden jäsenvaltion asiakkaiden kysyntää.

(24)

Näissä olosuhteissa voidaan kohtuudella päätellä laajentumisen aiheuttama erityistilanne huomioon ottaen, että yhteisön edun mukaista ei ole soveltaa voimassa olevia toimenpiteitä ilman niiden väliaikaista mukauttamista. Tarkasteltavana olevan tuotteen kymmeneen uuteen jäsenvaltioon suuntautuvaan tuontiin sovellettavia toimenpiteitä ei olisi kuitenkaan mukautettava siten, että se huomattavasti vähentäisi kaupan suojan toivottua tasoa.

(25)

Tämän vuoksi tarkasteltiin, kuinka yhteisön tuotannonalaa parhaiten suojattaisiin vahingolliselta polkumyynniltä samalla, kun otettaisiin huomioon yhteisön etunäkökohdat pienentämällä polkumyyntitullien taloudellista vaikutusta, joka kohdistuu uusien jäsenvaltioiden perinteisiin ostajiin laajentumisen jälkeisenä taloudellisen sopeutumisen aikana.

(26)

Katsottiin, että edellä mainittu voidaan parhaiten saavuttaa sallimalla Valko-Venäjältä ja Venäjältä kymmeneen uuteen jäsenvaltioon suuntautuvan viennin keskimääräisen tason mukaisen tuonnin vapauttaminen polkumyyntitulleista siirtymäkauden ajaksi edellyttäen, että polkumyyntitullien kantamisen sijaan kyseisiin jäsenvaltioihin suuntautuvan viennin hintoja nostetaan vähimmäistuontihintojen avulla tasolle, joka huomattavasti edistää vahingon korjaamista. Kaikkeen tämän perinteisen vientimäärän ylittävään vientiin, joka suuntautuu kymmeneen uuteen jäsenvaltioon, sovelletaan tavallisia polkumyyntitulleja kuten 15 jäsenvaltion EU:hun suuntautuvaan vientiinkin.

(27)

Kun oli arvioitu eri vaihtoehdot, joilla parhaiten mahdollistetaan perinteisten vientivirtojen jatkuminen kymmeneen uuteen jäsenvaltioon ja varmistetaan vahingon korjaamisen huomattava edistäminen, katsottiin, että asianmukaisin tapa olisi hyväksyä yhteistyössä toimivien osapuolten vapaaehtoiset sitoumukset, joihin sisältyvät vähimmäistuontihinnat ja määrälliset rajoitukset. Sen vuoksi komissio ehdotti asianomaisille vientiä harjoittaville tuottajille sitoumuksia perusasetuksen 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(28)

Tässä yhteydessä on syytä huomata, että perusasetuksen 22 artiklan c kohdan mukaisesti laajentumisen erityisolosuhteet voidaan ottaa huomioon, kun sitoumusten ehdot määrätään. Sitoumukset muodostavat erityistoimenpiteen, sillä niillä väliaikaisesti mukautetaan nykyisin voimassa olevat toimenpiteet 25 jäsenvaltion EU:n osalta.

(29)

Olisi myös huomattava, että sitoumukset eivät suoraan vastaa polkumyyntitullia, sillä vähimmäistuontihinnat vahvistettiin alhaisemmalle tasolle kuin yleensä. Kuten edellä mainittiin, toimiminen toisin nostaisi tarkasteltavana olevan tuotteen hintaa kohtuuttoman kalliiksi kymmenen uuden jäsenvaltion loppukäyttäjille ja sen vuoksi se ei olisi yhteisön edun mukaista. Vientiä harjoittavien tuottajien olisi kuitenkin sitouduttava nostamaan hintansa tasolle, joka huomattavasti edistää vahingon korjaamista.

(30)

Sen vuoksi Valko-Venäjällä ja Venäjällä toimiville vientiä harjoittaville tuottajille olisi määritettävä tuontimäärät, jäljempänä ”enimmäistasot”, käyttäen perustana niiden kymmeneen uuteen jäsenvaltioon suuntautuvan viennin perinteistä tasoa vuosina 2001, 2002 ja 2003. On kuitenkin huomattava, että kymmeneen uuteen jäsenvaltioon suuntautuvan vientimäärän havaittiin kasvaneen epätavallisen paljon vuoden 2003 viimeisinä ja vuoden 2004 ensimmäisinä kuukausina. Kyseinen kasvu olisi vähennettävä enimmäistasojen määrittämisessä käytetyistä perinteisistä määristä.

(31)

Asianomaisten vientiä harjoittavien tuottajien olisi harjoittaessaan myyntiä sitoumusten mukaisin ehdoin kymmeneen uuteen jäsenvaltioon yleisesti noudatettava perinteisiä myynnin rakenteitaan myydessään kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa oleville yksittäisille asiakkaille. Vientiä harjoittavien tuottajien pitäisi näin ollen ottaa huomioon, että sitoumustarjousta voidaan pitää toteutettavana ja siten hyväksyttävänä vain, jos niiden avulla säilytetään sitoumuksen kattaman myynnin osalta tällaiset perinteiset rakenteet niiden kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa olevien asiakkaiden kanssa.

(32)

Vientiä harjoittavien tuottajien pitäisi myös muistaa, että jos myynnin rakenteiden havaitaan muuttuneen merkittävästi tai jos sitoumusten valvonta tulee jollakin tavoin vaikeaksi tai mahdottomaksi, komissio voi sitoumuksen ehtojen mukaan peruuttaa yrityksen sitoumuksen hyväksymisen, mikä johtaa asetuksessa (EY) N:o 3068/92 määritetyn suuruisten lopullisten polkumyyntitullien käyttöönottoon, tai komissio voi tarkistaa enimmäistason suuruuden tai ryhtyä muihin korjaaviin toimiin.

(33)

Näin ollen komissio voi komission asetuksella hyväksyä edellä esitettyjen ehtojen mukaiset sitoumustarjoukset.

(34)

Edellä esitetyn mukaisesti on siinä tapauksessa, että komissio hyväksyy sitoumukset komission asetuksella, säädettävä mahdollisuudesta vapauttaa tällaisten sitoumusten mukainen tuonti yhteisöön asetuksella (EY) N:o 3068/92 käyttöön otetusta polkumyyntitullista muuttamalla kyseistä asetusta,