32003D0261

Komission päätös,

tehty 27 päivänä marraskuuta 2002,

valtiontuesta, jonka Saksa on myöntänyt Ambau Stahl- und Anlagenbau GmbH:lle

(tiedoksiannettu numerolla K(2002) 4483)

(Ainoastaan saksankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2003/261/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon sopimuksen Euroopan talousalueesta ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa(1) ja ottanut huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

I MENETTELY

(1) Saksa on ilmoittanut komissiolle 29 päivänä joulukuuta 1999 päivätyllä kirjeellä EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti valtiontuesta, joka on myönnetty Ambau Stahl- und Anlagenbau GmbH:lle (Ambau). Asia kirjattiin numerolla NN 11/2000. Komissio pyysi lisätietoja 21 päivänä tammikuuta, 15 päivänä toukokuuta ja 26 päivänä lokakuuta 2000 päivätyillä kirjeillä. Saksa vastasi 4 päivänä huhtikuuta, 22 päivänä kesäkuuta ja 14 päivänä joulukuuta 2000 päivätyillä kirjeillä.

(2) Komissio ilmoitti Saksalle 16 päivänä maaliskuuta 2001 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa tämän tuen osalta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely ja kehotti asianomaisia esittämään huomautuksensa(2). Asia kirjattiin numerolla C 15/2001. Saksan esittämät huomautukset on päivätty 19 ja 20 päivänä kesäkuuta 2001. Tuensaajan esittämät huomautukset on päivätty 28 päivänä kesäkuuta 2001. Komissio ilmoitti Saksalle 28 päivänä joulukuuta 2001 päivätyllä kirjeellä, että se on laajentanut menettelyä hyväksyttyjen tukiohjelmien perusteella hyväksyttyihin toimiin, ja kehotti asianomaisia esittämään uudet huomautuksensa(3). Saksan menettelyn laajentamiseen liittyvä huomautus on päivätty 7 päivänä helmikuuta 2002. Komissio esitti lisäkysymyksiä 16 päivänä syyskuuta 2001 päivätyllä kirjeellä, johon Saksa vastasi 17 päivänä lokakuuta päivätyllä kirjeellä. Tuensaajan toinen huomautus on esitetty 23 toukokuuta 2002 päivätyssä kirjeessä.

II KUVAUS

1. Tuensaaja

(3) Asia koskee uusissa osavaltioissa rakennusteollisuuden alalla toimivaan Ambau-yritykseen kuuluvan Gräfenhainichenin liiketoimintayksikön rakenneuudistukseen liittyviä rahoitustoimia. Ambaulla on kaksi tuotantolaitosta uusissa osavaltioissa. Toinen niistä on Sperrenbergissä Brandenburgin osavaltiossa, toinen Gräfenhainichenissa Sachsen-Anhaltin osavaltiossa.

(4) Gräfenhainichenissa toimiva liiketoimintayksikkö kuului aiemmin Anhaltiner Stahl- und Anlagenbaulle (ASTA), entiselle valtionyritykselle. Vuonna 1990 ASTA siirtyi Treuhandanstaltin (THA) haltuun ja yksityistettiin yritysoston (MBO) kautta vuonna 1992. ASTA teki vuonna 1996 7,5 miljoonaa Saksan markkaa tappiota, ja se joutui hakemaan konkurssia. Selvitysmies piti ASTAn toiminnan käynnissä vuoden 1997 loppuun asti.

(5) Joulukuussa 1997 Ambau otti vastattavakseen ASTAn tuotannosta sekä työllisti 92 työntekijää aiemmasta 270:stä. Ennen sitä Ambaussa oli 42 työntekijää Sperrenbergissä. ASTAn toiminnan haltuunoton jälkeen Ambaussa oli siis noin 130 työntekijää. Työntekijöiden määrä ei ole juuri noussut sen jälkeen. Tilikaudella 2000/2001 Ambau työllisti 139 henkilöä, heistä 25 Sperrenbergissä ja 114 Gräfenhainichenissa. Ambaun omistavat puoliksi kaksi yksityistä liikemiestä.

(6) Ambau teki selvitysmiehen kanssa vuokrasopimuksen ASTAn liikeomaisuudesta 4 päivänä joulukuuta 1997. Tammikuussa 1998 julkinen yhtiö GSA Grundstücksfonds Sachsen-Anhalt (GSA) hankki liikeomaisuuden selvitysmieheltä ja teki myöhemmin pitkäaikaisen vuokrasopimuksen Ambaun kanssa. Sopimuksen mukaan se voidaan purkaa kymmenen ensimmäisen vuoden aikana vain Saksan siviililaissa (BGB) tarkoitetuissa "poikkeuksellisissa oloissa"(4). Tässä alkuvaiheessa Ambaulla on myös mahdollisuus ostaa liikeomaisuus. Sopimuksen mukaan Ambau on vastuussa yrityksen hoitamisesta ja uudistamisesta. Vaikka sijoittajien alkuperäisenä tavoitteena oli uuden yrityksen perustaminen, Gräfenhainichenissa toimiva yritys liitettiin velkojien toivomuksesta Ambau GmbH:hon.

2. Rakenneuudistus

(7) ASTAn vaikeuksiin johtaneet pääasialliset ongelmat olivat puutteellinen liikkeenjohto ja selkeän tuoteprofiilin puuttuminen. Saksan toimittamien tietojen mukaan ASTA otti vastaan lähes kaikki saatavilla olleet tilaukset ottamatta huomioon niiden kannattavuutta ja kehittämättä selkeää toiminta-ajatusta.

(8) Rakenneuudistussuunnitelma kattoi kolmen vuoden ajanjakson vuodesta 1998 vuoteen 2001. Uuden toiminta-ajatuksen mukaan Ambaun Gräfenhainichenin liiketoimintayksikön oli tarkoitus erikoistua muutamaan päätoimialaan. Kestävien energianlähteiden kasvavan merkityksen vuoksi sen piti keskittyä ensinnäkin tuulienergian kaltaisten uusien teknologioiden komponenttien valmistukseen. Toiseksi oli tarkoitus valmistaa voimalaitosten muita komponentteja, kuten turbiineja ja poistokaasujärjestelmiä. Lisäksi yrityksen piti erikoistua metallurgisen ja kemian teollisuuden yritysten uunien asentamiseen ja siltojen ja tornien kaltaisten suurten teräsrakenteiden valmistamiseen.

(9) Uusi tuoteprofiili vaati käyttöpääoman (varastojen) lisäämistä ja uuden asiakaskannan kehittämistä. Lisäksi oli korvattava vanhentuneet koneet uusilla ja pienennettävä ylimitoitettua infrastruktuuria, joka oli alun perin syynä liian suuriin kiinteisiin kustannuksiin.

(10) Rakenneuudistuksen suurimmat investoinnit koskivat tuotantolaitosten nykyaikaistamista, joidenkin koneiden korvaamista ja huoltoa sekä uusien tietojenkäsittelylaitteiden ja ohjelmistojen käyttöönottoa. Rakenneuudistuskustannuksiksi arvioitiin alun perin 11249000 Saksan markkaa.

(11) Suunnitelman mukainen liiketoiminnan kehitys näytti alun perin tältä:

>TAULUKON PAIKKA>

3. Rakenneuudistukseen liittyvät valtion rahoitustoimet

(12) Ennen muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevan päätöksen (jäljempänä "menettelyn aloittamispäätöksen") tekemistä Saksa ilmoitti seuraavien toimenpiteiden tulleen rahoitetuiksi rakenneuudistukseen myönnetyistä julkisista varoista sen jälkeen, kun Ambau oli ottanut ASTAn toiminnan haltuunsa vuonna 1997:

Taulukko 1

Alun perin julkisista varoista rahoitetuiksi merkityt toimenpiteet

>TAULUKON PAIKKA>

4. Muista lähteistä saadut rahoitusosuudet

(13) Saksan ennen menettelyn aloittamispäätöstä antamien tietojen mukaan tuettu yritys ja yksityiset rahoituslähteet osallistuivat rakenneuudistuksen rahoitukseen seuraavin osuuksin:

Taulukko 2

Alun perin yksityisellä rahoituksella rahoitetuiksi merkityt toimenpiteet

>TAULUKON PAIKKA>

5. Markkina-analyysi

(14) Ambaun Gräfenhainichenissa toimiva liiketoimintayksikkö toimii määrittelemättömään käyttöön tarkoitettujen koneiden alalla (NACE Rev. 1-toimialaluokituksen kohdat 29.1 ja 29.2) sekä tiettyjen teollisuudenalojen koneiden (NACE Rev. 1-toimialaluokituksen kohdat 29.4 ja 29.5) alalla.

(15) Alustavien tietojen mukaan 30 prosenttia Ambaun liikevaihdosta vuosina 1998-1999 tuli Saksasta ja 70 prosenttia suorasta ja epäsuorasta viennistä. Ambaun markkinaosuus tuulienergialaitosten rakentamisessa Saksassa oli vuoden 1998 lopussa 2,5 prosenttia ja metallurgisen ja kemian teollisuuden laitteissa 0,089 prosenttia. Saksan toimittamien tietojen mukaan Ambaun markkinaosuus Euroopassa ei ole riittävän suuri prosentein ilmoitettavaksi. Yksittäisten alojen osuudet 18,5 miljoonan Saksan markan liikevaihdosta tilivuonna 2000/2001 olivat seuraavat: voimalaitosturbiinit 35 prosenttia; tuulivoimalat 35 prosenttia; metalliteollisuuden ja koneenrakennuksen koneet sekä korjaukset 30 prosenttia.

(16) Uusimpien tietojen mukaan Gräfenhainichenin tuotantokapasiteetti pysyy ennallaan.

6. Päätökset EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn aloittamisesta ja laajentamisesta

(17) Menettelyn aloittamispäätöksessä tukea arvioitiin valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi vuonna 1994 annettujen yhteisön suuntaviivojen(5) (vuoden 1994 suuntaviivat) nojalla, koska tuki oli myönnetty ennen uusien suuntaviivojen(6) julkaisemista vuonna 1999 (vuoden 1999 suuntaviivat).

(18) Komissio oli menettelyn aloittamispäätöksen mukaan epätietoinen seuraavista asioista:

a) Sisältyikö GSA:n ja sijoittajien väliseen vuokrasopimukseen tukia, koska GSA on julkinen yhtiö, eikä komissiolla ollut käytettävissään riittävästi tietoa sen arvioimiseksi, tehtiinkö vuokrasopimus markkinaehdoilla.

b) Oliko yritykselle myönnetty väliaikainen tuki vuoden 1994 suuntaviivojen edellytysten mukaista. Erityisesti on kyse seuraavista asioista:

i) onko tuensaaja oikeutettu rakenneuudistustukeen;

ii) oliko rakenneuudistussuunnitelma sopiva tapa palauttaa yrityksen elinkelpoisuus kohtuullisessa ajassa - kun otetaan huomioon yrityksen rajalliset resurssit ja erityisesti pienentyvä oma pääoma;

iii) vääristivätkö tuet kilpailua tavalla, jota ei voi hyväksyä, koska menettelyn aloittamispäätöksen tekemisajankohtana käytettävissä olleiden markkinatietojen perusteella ei voitu sulkea pois sitä, että Ambaun oli vähennettävä kapasiteettiaan, ja tuona ajankohtana ilmoitettiin ainoastaan, ettei kapasiteettia lisätä;

iv) oliko tuki oikeassa suhteessa rakenneuudistuksen kustannuksiin ja siitä saatavaan hyötyyn, koska oli kyseenalaista, pitikö taulukon 2 toimenpiteet 8 ja 9 arvioida tuensaajan omista varoista vai ulkopuolisesta rahoituksesta koostuviksi osuuksiksi. Toimenpide 8 - DtA:n rahoittama laina - rahoitettiin ilmeisesti osittain julkisilla varoilla, joten se saattoi sisältää tukea. Samoin ei ollut selvää, käytettiinkö toimenpidettä 9 - Sparkassen lainaa - Sperrenbergin vai Gräfenheinichenin liiketoimintayksikön hyväksi.

(19) Koska ei myöskään ollut selvää, olivatko Sachsen-Anhaltin osavaltion 56 prosenttia lainasta kattava takaus (taulukon 1 toimenpide 6) ja WSA:n äänivallaton osakkuus (toimenpide 7(7)) niiden määräysten mukaisia, joiden perusteella ne Saksan esittämien tietojen mukaan myönnettiin, komissio määräsi Saksaa esittämään Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999(8) 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut lisätiedot.

(20) Sen jälkeen Saksa toimitti tukiohjelmien soveltamista koskevat lisätiedot. Lainan kokonaissummasta 56 prosenttia kattavasta takauksesta (toimenpide 6(9)) Saksa ilmoitti komissiolle, että se myönnettiin Ambaulle vuonna 1996, siis ennen Gräfenhainichenissa toimivan ASTAn hankkimista, ja siksi takausta ei myönnetty vaikeuksissa olevalle yritykselle. Äänivallattomasta osakkuudesta (toimenpide 7(10)) Saksa kertoi komissiolle, että tämä toimenpide toteutettiin tosiasiassa toisen tukiohjelman perusteella kuin alun perin ilmoitettiin(11). DtA-lainan (toimenpide 8(12)) osalta, joka aluksi ilmoitettiin tuensaajan osuudeksi, Saksa korjasi antamiaan tietoja ja totesi, että tämä toimenpide rahoitettiin tukiohjelman(13) perusteella, minkä vuoksi se on katsottava voimassa olevaksi tueksi.

(21) Muodollisen tutkintamenettelyn laajentamista koskevassa päätöksessä komissio totesi 56 prosenttia lainasta kattavasta takauksesta (toimenpide 6(14)), ettei sitä tarvitse enää tarkastella, koska lisätietojen mukaan se ilmeisesti täyttää kyseisen ohjelman ehdot. Lisäksi komissio oli sitä mieltä, että äänivallaton osakkuus (toimenpide 7) ei täytä Saksan ilmoittaman ohjelman ehtoja, koska se kumuloituu muiden rakenneuudistustoimenpiteiden kanssa; siksi se on katsottava tapauskohtaiseksi tueksi. Myös DtA-laina (toimenpide 8) on sen mielestä katsottava tapauskohtaiseksi tueksi, koska sen korkotaso on alempi kuin Saksan ilmoittamassa tukiohjelmassa edellytetään, eikä toimenpidettä ole toteutettu neljän ensimmäisen vuoden aikana yrityksen perustamisesta, kuten ohjelmassa määrätään.

(22) Siksi myös nämä kaksi toimenpidettä on katsottava tässä päätöksessä yksittäisiksi tuiksi.

III SAKSAN JA TUENSAAJAN ESITTÄMÄT HUOMAUTUKSET

(23) Muodollisen tutkintamenettelyn aikana Saksa toimitti seuraavat uudet tai muutetut tiedot. Ne sisältävät myös tuensaajan huomautukset, jotka se esitti menettelyn aloittamista ja laajentamista koskevien päätösten tekemisen jälkeen.

(24) Saksa esitti Ambaun ja GSA:n uudesta vuokrasopimuksesta asiantuntijalausunnon, jonka mukaan vuokran määrää arvioitaessa on otettava huomioon, että Ambau velvoitettiin sopimuksessa kunnostamaan ja huoltamaan erittäin huonossa kunnossa ollutta rakennusta, ja että Ambau otti hoitaakseen myös rakennuksen sellaisten osien hallinnon ja huollon, joita se ei itse käyttänyt.

(25) Saksa katsoo, että Ambau oli ennen ASTAn Gräfenhainichenin liiketoimintayksikön hankkimista hyvin pieni yritys, jolla oli rajalliset resurssit ja alle 50 työntekijää. Ambaun keskimääräinen voitto vuosien 1993 ja 1997 välillä oli noin 20000 Saksan markkaa 10 miljoonan Saksan markan vuosittaisella liikevaihdolla. Lisäksi Saksa kertoo, että alkuperäinen toiminta Sperrenbergissä vaati vain vähän pääomaa, koska siihen kuului ennen kaikkea asennustöitä. Gräfenhainichenin uusi toimipaikka sitä vastoin vaati huomattavasti suurempaa käyttöpääomaa, jota Ambau ei olisi kyennyt rahoittamaan pelkin omin varoin. Lisäksi ASTAn jo saatujen tilausten hoitaminen aiheutti 1,2 miljoonan Saksan markan tappiot. Siksi ASTAn toiminnan jatkaminen johti Ambaun oman pääoman vähenemiseen ja velkojen kasvamiseen.

(26) Lisäksi Saksa toimitti tietoja, joiden mukaan kaikkia valtion rahoitustoimia käytettiin ainoastaan Gräfenhainichenin liiketoimintayksikön rakenneuudistukseen.

(27) Rakenneuudistussuunnitelman toteutettavuudesta Saksa toteaa, että Ambaun omavaraisuusaste on suurempi kuin yritystiedoista käy ilmi, koska saatu tuki on kirjattava taseeseen aluksi velaksi, kunnes komissio hyväksyy sen.

(28) Lisäksi Saksa toimitti seuraavat tiedot Ambaun liiketoiminnan todellisesta kehityksestä:

>TAULUKON PAIKKA>

(29) Mahdollisesta kilpailun vääristymisestä Saksa toimitti lisää markkinatietoa, jonka mukaan laitosrakentamisen ja erityisesti tuulienergian markkinat ovat kasvussa. Saksa katsoo, että Gräfenhainichenissa tehdyn rakenneuudistuksen jälkeen mahdollisten työtuntien kokonaismäärä vähenee verrattuna mahdollisiin työtunteihin ASTAssa ennen sen hankkimista. Sperrenbergin kapasiteetti säilyy ennallaan. Ambaun todelliset markkinaosuudet sen tärkeimmillä toiminta-aloilla ovat Saksan mukaan seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

(30) Sen kysymyksen osalta, onko tuki oikeassa suhteessa rakenneuudistuksen kustannuksiin ja siitä saatavaan hyötyyn nähden, Saksa kertoi komissiolle, että todelliset rakenneuudistuskustannukset ovat 15,3 miljoonaa Saksan markkaa ja koostuvat seuraavista osista (miljoonina Saksan markkoina):

>TAULUKON PAIKKA>

NB:

Taulukko sisältää pyöristettyjä lukuja

(31) Sparkasse Teltowin (toimenpide 9(15)) lainasta Saksa toteaa, että se käytettiin Gräfenhainichenin rakenneuudistukseen. Tästä syystä se olisi katsottava kuuluvan tuensaajan osuuteen rakenneuudistuksesta.

(32) Lisäksi henkilökunta on suostunut tekemään työehtosopimuksesta poikkeavan sopimuksen, joka vastaa 1919000 Saksan markan säästöä, ja Ambaun tavarantoimittajat ovat myöntyneet yhteensä 2150000 Saksan markan maksuaikojen pidennyksiin. Saksan mielestä molempien on katsottava kuuluvan tuensaajan osuuteen rakenneuudistuksesta.

(33) Sen kysymyksen osalta, onko taulukon 2 toimenpide 7 - WSA:n äänivallaton osakkuus - Saksan esittämän tukiohjelman ehtojen mukainen, Saksa korjaa niitä aiemmin esittämiään tietoja, joiden mukaan ne on katsottava voimassa olevaksi tueksi, ja toteaa nyt, että tämä toimenpide on katsottava tapauskohtaiseksi tueksi.

(34) Sen kysymyksen osalta, onko DtA-laina (taulukon 2 toimenpide 8) Saksan esittämän tukiohjelman ehtojen mukainen, Saksa toteaa, että ohjelman säännöissä sallitaan poikkeustapauksissa neljän vuoden määräajan ylittäminen tuen myöntämisessä. Lisäksi ohjelman yhteydessä sovellettavat korot ovat joustavia ja ovat tosiasiassa alentuneet. Siksi lainaehdot eivät vielä ylitä ohjelman sallimaa tuki-intensiteettiä.

(35) Uusien tietojen mukaan rakenneuudistus rahoitettiin seuraavasti:

Taulukko 3

Menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen julkisista varoista rahoitetuiksi merkityt toimenpiteet((Vrt. myös taulukko 1.))

>TAULUKON PAIKKA>

Taulukko 4

Menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen yksityisellä rahoituksella rahoitetuiksi merkityt toimenpiteet((Vrt. myös taulukko 2.))

>TAULUKON PAIKKA>

IV TUEN ARVIOINTI

(36) EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet, jotka eivät ole voimassa olevia tukia, eivät yleensä sovellu yhteismarkkinoille, jollei niihin voida soveltaa 87 artiklan 2 tai 3 kohdan poikkeusmääräyksiä.

1. Valtiontuet

(37) Saksan toimittamista lisätiedoista ja erityisesti Ambaun ja GSA:n uutta vuokrasopimusta koskevasta asiantuntijalausunnosta, jonka mukaan vuokrassa otettiin huomioon vuokrauskohteen epätavalliset rahoitusvaikeudet, komissio toteaa, että ne poistivat komission epäilykset siitä, että sopimus sisältäisi valtiontukea.

(38) EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohtaa voidaan soveltaa Saksan kaikkiin muihin edunsaajayritykseen kohdistuviin rahoitustoimenpiteisiin. Komissio toteaa, että Bundesanstalt für vereinigungsbedingte Sonderaufgabenin (BvS) tehtävänä on sen edeltäjän THA:n tavoin toteuttaa uusien osavaltioiden valtionyritysten yksityistäminen. BvS on osa liittovaltion hallintoa ja sille tilivelvollinen. Siksi sen suorittamat toimenpiteet on katsottava valtion toimenpiteiksi.

(39) Kaikki Saksan hyväksymät rahoitustoimenpiteet antavat jollekin yritykselle taloudellista etua, jota se ei olisi saanut yksityisestä rahoituslähteestä. Siksi nämä toimenpiteet on katsottava tuiksi. Tällaiset tuet ovat luonteeltaan sellaisia, että ne vääristävät kilpailua. Kun otetaan huomioon tukien luonne ja se tosiseikka, että sen alan kauppa, jolla edunsaajayritys toimii, on pääasiassa sisämarkkinakauppaa, hyväksytyt rahoitustoimenpiteet kuuluvat EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan.

(40) Koska BvS:n myöntämän miljoonan Saksan markan lainan takaisinmaksuvelvoitteesta luopumisesta (toimenpide 1(16)) ei ilmeisesti päätetty komission hyväksymän tukiohjelman perusteella, se on tässä päätöksessä katsottava tapauskohtaiseksi tueksi.

(41) Niistä valtiontuista, joiden väitettiin perustuvan hyväksyttyihin tukiohjelmiin, on todettava, että toimenpiteet 2-6(17) sekä toimenpide 8(18) näyttävät erityisesti Saksan toimittamien lisätietojen nojalla täyttävän vastaavan tukiohjelman ehdot. Näitä toimenpiteitä ei tarvitse enää tarkastella tässä päätöksessä.

(42) WSA:n 1,5 miljoonan Saksan markan äänivallattomasta osakkuudesta (toimenpide 7(19)), joka Saksan aiemmin toimittamien tietojen mukaan on myönnetty hyväksytyn tukiohjelman perusteella, Saksa ilmoitti komissiolle, että toimenpide ei ole alun perin mainitun ohjelman määräysten mukainen. Siksi sekin on katsottava tapauskohtaiseksi tueksi.

(43) Näin ollen tässä päätöksessä on tutkittava 2,5 miljoonan Saksan markan tukien (toimenpiteiden 1 ja 7(20)) soveltuvuus yhteismarkkinoille.

(44) Komissio katsoo lisäksi, että Saksa ei ole noudattanut EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisia velvoitteitaan, joiden mukaan sen olisi pitänyt ilmoittaa komissiolle ajoissa tukien käyttöönottoa koskevista suunnitelmistaan. Virallisesti on siis kyse lainvastaisista tuista. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että tuet eivät sovellu yhteismarkkinoille. Siksi on tutkittava, ovatko yksittäiset toimenpiteet EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan mukaisia.

2. EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan poikkeusmääräykset

(45) Perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdassa vahvistetaan edellytykset, joilla tuet soveltuvat yhteismarkkinoille tai niitä voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvina. Käsiteltävänä olevaan asiaan on sovellettava 87 artiklan 3 kohdan c alakohtaa, koska kyseisten tukien tarkoituksena oli tuensaajayrityksen rakenneuudistus eikä ole esitetty tai ei voida soveltaa mitään muuta 2 tai 3 kohdassa mainittua poikkeusta.

(46) Valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetuissa yhteisön suuntaviivoissa komissio on vahvistanut yksityiskohtaiset edellytykset tuen hyväksymiselle perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. Koska kaikki tuensaajalle myönnetyt arvioitavat tuet on Saksan toimittamien tietojen mukaan myönnetty ennen vuoden 1999 suuntaviivojen julkaisemista, näihin tukiin sovelletaan vuoden 1999 suuntaviivojen 101 kohdan mukaisesti vuoden 1994 suuntaviivoja.

(47) Komissio ei ollut menettelyn aloittamispäätöksessä varma siitä, ovatko seuraavat vuoden 1994 suuntaviivoissa esitetyt edellytykset täyttyneet.

a) Kelpoisuusehdot rakenneuudistustukien saamiseen

1) Vaikeuksissa olevat yritykset

(48) Vuoden 1994 suuntaviivojen mukaan rakenneuudistustukea voivat saada yritykset, jotka ovat vaikeuksissa eivätkä pysty omin voimin tai omistajien varoin tai vieraan pääoman turvin välttymään toiminnan lopettamiselta. Vuoden 1994 suuntaviivoissa ei määritellä yksiselitteisesti vaikeuksissa olevaa yritystä. Niissä kuvataan kuitenkin vaikeuksissa olevien yritysten tyypillisiä oireita: aleneva kannattavuus tai lisääntyvät tappiot, aleneva liikevaihto, kasvavat varastot, ylikapasiteetti, pienentyvä kassavirta, lisääntyvä velkaantuminen ja korkorasitus sekä alhainen nettokirjanpitoarvo. Akuuteissa tapauksissa yritys on jo maksukyvytön tai on hakeutunut konkurssiin (vuoden 1994 suuntaviivojen 2.1 kohta).

(49) Aluksi on todettava, että ennen kuin Ambau jatkoi ASTAn toimintaa, ASTAlla oli useita vuoden 1994 suuntaviivojen 2.1 kohdassa mainituista oireista, jotka pakottivat yrityksen lopulta ilmoittamaan maksukyvyttömyydestä ja johtivat sittemmin konkurssiin. Siksi ASTA olisi ollut oikeutettu rakenneuudistustukiin, ennen kuin sen toiminta siirrettiin Ambaulle. Toisaalta on todettava, että Ambau oli terve yritys, ennen kuin se hankki ASTAn toiminnan. Tässä päätöksessä arvioitavat toimenpiteet toteutettiin sen jälkeen, kun ASTAn toiminta oli siirretty Ambaulle. Siksi on tutkittava, oliko Ambau oikeutettu rakenneuudistustukeen toiminnan siirtämisen jälkeen.

(50) Järkevältä sijoittajalta, joka yhdistää toisen yrityksen omaan yritykseensä, voidaan yleensä odottaa, että hän rahoittaa rakenneuudistuksen omilla varoillaan tai ulkopuolisella rahoituksella. Sen tähden järkevä sijoittaja, joka yhdistää vaikeuksissa olevan yrityksen omaan yritykseensä eikä ole itse vaikeuksissa, ei periaatteessa voi saada rakenneuudistustukea.

(51) Vuoden 1994 suuntaviivat (3.2.4 kohta) eivät kuitenkaan rajoita pk-yritysten rakenneuudistustukia näin tiukasti. Käsiteltävänä olevassa tapauksessa ilmeisesti vain pk-yrityksen erityisongelmat vaativat rakenneuudistuksen kohteena olevan yrityksen oikeudellista yhdistämistä toiseen yritykseen. Ambau on rajallisin resurssein varustettu erittäin pieni yritys, joka oli yhdistämisen aikaan jopa huomattavasti ASTAa pienempi. Yhdistämisen jälkeenkin Ambau säilyi edelleen pk-yrityksenä, jonka on vaikea saada ulkopuolista rahoitusta ja jonka sijoittajia ovat kaksi yksityishenkilöä, joilla ei ole suuremman ryhmän tukea.

(52) Saksan toimittamien tietojen mukaan tuki käytettiin ainoastaan Gräfenhainichenissa toimivan liiketoimintayksikön (entisen ASTAn) rakenneuudistukseen eikä yrityksen muun toiminnan rahoitukseen. Itsenäisenä yrityksenä Gräfenhainichenin liiketoimintayksikkö olisi voitu katsoa rakenneuudistustukiin oikeutetuksi yritykseksi. Gräfenhainichenissa toimivan yrityksen oikeudellinen yhdistäminen Ambauhun tapahtui ainoastaan velkojien toivomuksesta, jotta myönnetyille lainoille saataisiin riittävät vakuudet. Yhdistäminen johtui Ambaun erittäin vähäisistä resursseista. Molemmat sijoittajat osallistuivat rahoitussuunnitelmaan jo takauksilla, jotka koskivat heidän henkilökohtaista omaisuuttaan. Sijoittajilla ei siis ollut käytettävissään muun ulkopuolisen rahoituksen saamiseksi muita vakuuksia kuin Sperrenbergin yrityksensä tuotto. Lisärahoitus oli kuitenkin välttämätöntä, koska Ambaulla ei ollut ASTAn hankkimisen aikaan riittävästi pääomaa Gräfenhainichenin uuden liiketoimintayksikön rahoitukseen ja rakenneuudistukseen.

(53) Tämän tapauksen erityisoloissa yhdistäminen ei siis tapahtunut yritysten toimintojen yhdistämiseksi vaan ainoastaan ulkoisista syistä eli ulkopuolisen rahoituksen saamiseksi. Vain pk-yrityksen erityisongelmat ovat ilmeisesti vaatineet periaatteessa tukikelpoisen yrityksen yhdistämistä sijoittajien yritykseen, jotta vakuudet olisivat parantuneet. Tällaista tilannetta voitaisiin verrata vaikeuksissa olevan yrityksen omistajan vaihtumiseen. Vuoden 1994 suuntaviivojen mukaan omistajan vaihtuminen ei kuitenkaan vaikuta yrityksen tukikelpoisuuteen.

(54) Kun otetaan huomioon erityisolot, joihin yritys pk-yrityksenä joutui, Ambaun Gräfenhainichenissa toimivan liiketoimintayksikön rakenneuudistustukea voidaan arvioida vuoden 1994 suuntaviivojen perusteella.

2) Vaikeuksissa olevan yrityksen hankkiminen

(55) Konkurssia hakeneen ASTAn toiminnan siirtäminen Ambaulle on katsottava uuden yrityksen syntymiseksi konkurssin seurauksena. Uusi yritys ei periaatteessa voi saada rakenneuudistustukea, vaikka se olisi vaikeuksissa alusta alkaen. Uusien osavaltioiden erityisolojen vuoksi komissio soveltaa kuitenkin käytännössä vuoden 1994 suuntaviivoja näissä osavaltioissa toteutettuihin niin sanottuihin pelastussuunnitelmiin (Auffanglösungen)(21), mikäli ne on laadittu ennen joulukuun viimeistä päivää vuonna 1999. Tätä poikkeusta sovelletaan, jos yrityksen toimintaa jatketaan eikä kyseessä ole vain yksittäisten omaisuuserien myynti(22).

(56) Gräfenhainichenissa toimivan yrityksen siirto on taloudellisessa mielessä hyvin paljon niin sanottujen pelastussuunnitelmien kaltainen, koska sijoittajat ottivat haltuunsa ASTAn koko toiminnan ja suuren osan henkilökunnasta. Koska Ambau on tällä hetkellä kuitenkin vain vuokrannut Gräfenhainichenissa toimivan yrityksen liikeomaisuuden, herää kysymys, voiko tätä katsoa vaikeuksissa olevan yrityksen hankkimiseksi.

(57) Sijoittajien tarkoituksena oli alun perin ostaa Gräfenhainichenin yrityksen liikeomaisuus. Ambaun erittäin rajallisten resurssien vuoksi se ei kuitenkaan ollut mahdollista liikeomaisuuden siirron aikaan, koska käytettävissä olevat varat oli jo käytetty kokonaan muihin rakenneuudistustoimenpiteisiin. Tässä yhteydessä todetaan lisäksi, ettei Ambau ole saanut mitään tukia liikeomaisuuden ostoon, vaikka se olisi ollut sallittua komission vuoden 1994 suuntaviivoissa vahvistetun käytännön mukaan. Siksi Ambau teki koko yrityksestä sellaisen pitkäaikaisen vuokrasopimuksen, joka tarjoaa sille mahdollisuuden myös liikeomaisuuden ostamiseen. Sopimusvelvoitteiden, kuten rajoitetun irtisanomisoikeuden ja huoltovelvollisuuden, tarkoituksena oli sitoa sijoittajat yritykseen pitkäaikaisesti. Sen jälkeen Ambau investoi yrityksen kunnostukseen 1,7 miljoonaa Saksan markkaa. Ambau otti vastattavakseen ASTAn jo saamat tilaukset, jotka aiheuttivat sille 1,2 miljoonan Saksan markan tappiot. Lisäksi sijoittajat osallistuivat rakenneuudistukseen Sperrenbergissä sijaitsevalla yrityksellään ja omavelkaisilla takauksilla.

(58) Liikeomaisuutta koskevaa vuokrasopimusta ei näin ollen tehty sijoittajien rakenneuudistukseen kohdistuneen kiinnostuksen puutteen vaan rajallisten varojen vuoksi. Sijoittajat hankkivat vuokrasopimuksellakin koko yrityksen eikä vain yksittäisiä omaisuuseriä. Sijoittajien kiinnostuksen yritykseen vahvistavat myös pitkäaikainen vuokrasopimus, johon sisältyy ostomahdollisuus, sekä investoinnit ja työvoiman siirtäminen Gräfenhainicheniin. Lisäksi alkuperäistä toimintaa siihen liittyvine vaikeuksineen jatkettiin, kun vastattiin ASTAn tappiota tuottaneista tilauksista. Sijoittajat ottivat lisäksi huomattavia henkilökohtaisia riskejä, jotka liittyvät rakenneuudistuksen onnistumiseen. Ambau on näin ollen todella hankkinut vaikeuksissa olevan yrityksen, vaikka siitä ei tullut liikeomaisuuden omistajaa.

(59) Kaiken tämän perusteella Ambau oli vuoden 1994 suuntaviivojen nojalla oikeutettu Gräfenhainichenista hankitun vaikeuksissa olevan yrityksen rakenneuudistustukeen.

b) Elinkelpoisuuden palauttaminen

(60) Vuoden 1994 suuntaviivojen mukaan rakenneuudistustuen pitäisi palauttaa yrityksen elinkelpoisuus kohtuullisessa ajassa, jonka jälkeen yritys voi kilpailla markkinoilla omin voimin. Tämä on saatava aikaan ennen kaikkea yrityksen sisäisin toimenpitein, ja niihin olisi sisällyttävä rakenteellisesti alijäämäisistä toiminta-aloista luopuminen.

(61) Rakenneuudistussuunnitelman toteuttavuuden osalta ei oltu varmoja, kykenikö yritys saavuttamaan suunnitelman tavoitteet, koska sen oma pääoma oli pienentynyt. Saksa on toimittanut lisätietoja, joiden mukaan alhainen omavaraisuusaste johtuu siitä, että tuki kirjataan velaksi, kunnes komissio on hyväksynyt sen. Lisäksi omavaraisuusaste ei ole tärkein tekijä suunnitelman onnistumismahdollisuuksia arvioitaessa. Tällä hetkellä on todettava, että Gräfenhainichenin liiketoimintayksikön henkilöstömäärän huomattava vähentäminen, tuotantolaitosten nykyaikaistaminen ja muutamaan avaintoimialaan keskittyminen on ilmeisesti ollut sopiva tapa korjata ne ongelmat, jotka pääasiassa johtivat ASTAn vaikeuksiin. Siksi voidaan olettaa, että rakenneuudistussuunnitelma, jonka tavoitteena oli, että Gräfenhainichen olisi taas kannattava kahden kolmen vuoden päästä sen hankkimisesta, onnistui palauttamaan yrityksen elinkelpoisuuden.

(62) Komission menettelyn alussa ilmaisema epävarmuus siitä, onnistutaanko rakenneuudistussuunnitelmalla palauttamaan yrityksen elinkelpoisuus, on näin ollen poistunut. Yrityksen liiketoiminnan todellinen kehitys ilmeisesti vahvistaa tämän päätelmän.

c) Kilpailun perusteettoman vääristymisen välttäminen

(63) Vuoden 1994 suuntaviivoissa toisena edellytyksenä oli se, että kilpailuun kohdistuvia haitallisia vaikutuksia lievennettäisiin mahdollisimman paljon. Sen tulisi johtaa yrityksen kapasiteetin vähentämiseen, mikäli yritys toimii markkinoilla, joilla on ylikapasiteettia.

(64) Ennen menettelyn aloittamispäätöstä käytettävissä olleiden tietojen nojalla ei voitu päätellä, oliko Ambaulla velvollisuus vähentää kapasiteettiaan.

(65) Saksa on toimittanut lisätietoja, joiden mukaan Ambaun markkinaosuus on hyvin vähäinen. Lisäksi uusista tiedoista voi päätellä, että Ambau toimii kasvavilla markkinoilla ja että yritys on todella jonkin verran vähentänyt kapasiteettiaan. Siksi epäilykset siitä, että Ambaulle myönnetty tuki olisi vääristänyt kilpailua perusteettomasti, ovat poistuneet.

d) Tuen oikeasuhteisuus rakenneuudistuksen kustannuksiin ja siitä saatavaan hyötyyn nähden

(66) Vuoden 1994 suuntaviivojen mukaan tuen määrä on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Siksi tuensaajan on osallistuttava merkittävällä tavalla rakenteen uudistamista koskevan suunnitelman rahoitukseen omilla varoillaan tai ulkopuolisella rahoituksella. Viimeksi mainitulla tarkoitetaan ulkopuolista markkinaehtoista rahoitusta.

(67) Rakenneuudistuskustannukset ovat uusimpien tietojen mukaan 15,3 miljoonaa Saksan markkaa. Saksa ilmoittaa, että tuensaajan osuus näistä kustannuksista on 6,2 miljoonaa Saksan markkaa, siis noin 40 prosenttia. Osuudet on esitetty taulukossa 4 toimenpiteinä 9-14.

(68) Menettelyn aloittamispäätöksessä komissio oli kuitenkin epävarma siitä, voidaanko DtA:n laina (toimenpide 8(23)) ja Sparkassenin laina (toimenpide 9(24)) katsoa tuensaajan osuudeksi.

(69) Viimeksi toimittamissaan tiedoissa Saksa on itsekin sitä mieltä, että DtA:n laina on katsottava tueksi, minkä vuoksi sitä ei voida ottaa huomioon tuensaajan osuudessa.

(70) Sparkassenin lainan osalta oli epävarmaa, voidaanko se katsoa tuensaajan osuudeksi, koska ei ollut selvää, käytettiinkö se Gräfenhainichenin rakenneuudistukseen. Saksa on toimittanut lisätietoja lainan käytöstä Gräfenhainichenin liiketoimintayksikköön ja ehdoista, joilla se myönnettiin. On todettava, että Sparkasse on valtion rahoituslaitos. Kun otetaan huomioon, että Ambau oli lainan myöntämisen aikaan erittäin pieni yritys ja että laina taattiin pelkillä omavelkaisilla takauksilla, ei ole yksiselitteisen selvää, vastasiko 8,5 prosentin korko todella markkinaehtoja ja voidaanko laina näin ollen hyväksyä ulkopuoliseksi rahoitukseksi. Vaikka tätä toimenpidettä ei voitaisi katsoa tuensaajan ulkopuolisesta rahoituksesta koostuvaksi osuudeksi, sillä ei ole kuitenkaan mitään vaikutusta oikeasuhteisuuden arvioinnin tulokseen.

(71) Työehtosopimuksesta poikkeamisesta (toimenpide 13(25)), joka mainittiin ensimmäistä kertaa menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen toimitetuissa tiedoissa, komissio toteaa, että työntekijöiden osuuden ei voida katsoa kuuluvan sen enempää sijoittajan kuin julkisen rahoituksenkaan osuuteen, jolleivät työntekijät ole itse yrityksen rahoittajia.

(72) Siitä, että tavarantoimittajat myöntyivät antamaan Ambaulle lisää maksuaikaa, komissio toistaa muodollisen tutkintamenettelyn laajentamista koskevassa päätöksessä esittämänsä kannan, jonka mukaan on syytä epäillä sitä, voidaanko tällaista lyhytaikaista siirtoa pitää rakenneuudistuksen ulkopuolisena rahoituksena. Vaikka tätä toimenpidettä ei otettaisi huomioon, sillä ei olisi kuitenkaan mitään vaikutusta oikeasuhteisuuden arvioinnin tulokseen.

(73) Tuensaajan osuus, joka koostuu omista varoista tai ulkopuolisesta rahoituksesta, on näin ollen 1,9 miljoonaa Saksan markkaa eli 12,41 prosenttia. Lisäksi Ambau on tukialueella toimiva pk-yritys, jossa on tällä hetkellä noin 140 työntekijää. Aiemmin komissio on erityisoloissa hyväksynyt sellaiset pk-yritysten tuet, joissa sijoittajan oma osuus on ollut pieni(26). Lisäksi sijoittajat ovat panneet peliin Sperrenbergissä toimivan alkuperäisen yrityksensä ja henkilökohtaisen omaisuutensa, koska yritykselle myönnetty pankkilaina taattiin myös sijoittajien omavelkaisilla takauksilla. Sijoittajat ovat siis ottaneet huomattavia henkilökohtaisia riskejä, jotka liittyvät rakenneuudistuksen onnistumiseen. Lisäksi yrityksen maksuvalmius ei parantunut tuen ansiosta, mikä olisi voinut johtaa kilpailijoita haittaavaan kilpailua vääristävään käyttäytymiseen.

(74) Näistä syistä komissio katsoo, että sijoittajien osuus voidaan katsoa vuoden 1994 suuntaviivoissa tarkoitetulla tavalla merkittäväksi ja että vuoden 1994 suuntaviivojen 3.2.2 kohdan iii alakohdassa tarkoitetut oikeasuhteisuusedellytykset täyttyvät.

(75) Saksan muodollisen tutkintamenettelyn aikana toimittamat lisätiedot hälventävät näin ollen alkuperäisen epäilyn siitä, että tuki ei olisi vuoden 1994 suuntaviivojen edellytysten mukaista.

V PÄÄTELMÄT

Komissio toteaa, että Saksa on myöntänyt 2,5 miljoonan Saksan markkaa tukea EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan vastaisesti. Komissio päättelee kuitenkin ilmoitettujen tietojen perusteella, että nämä tukitoimenpiteet soveltuvat yhteismarkkinoille,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Valtiontuki, jonka Saksa on myöntänyt Ambau Stahl- und Anlagenbau GmbH:lle ja jonka määrä on 1,28 miljoonaa Saksan markkaa, soveltuu yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Saksan liittotasavallalle.

Tehty Brysselissä 27 päivänä marraskuuta 2002.

Komission puolesta

Mario Monti

Komission jäsen

(1) EYVL C 179, 23.6.2001, s. 6 ja EYVL C 105, 1.5.2002, s. 7.

(2) Katso alaviite 1.

(3) Katso alaviite 1.

(4) Olot, jotka tekevät sopimuksen jatkamisen mahdottomaksi toiselle osapuolelle, esimerkiksi sopimuksessa asetettujen velvoitteiden vakava rikkominen tai sopimuksessa sovitun kohteen hyödyntämisen mahdottomuus (BGB:n 543 ja 569 §, lainmuutoksen jälkeen 542 § ja sitä seuraavat pykälät).

(5) EYVL C 368, 23.12.1994, s. 12.

(6) EYVL C 288, 9.10.1999, s. 2.

(7) Vrt. taulukko 1.

(8) EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

(9) Vrt. taulukko 1.

(10) Vrt. taulukko 1.

(11) SG(97) D/6976, 12.8.1997 (C 337/97).

(12) Vrt. taulukko 2.

(13) SG(99) D/9273, 28.1.1999 (N 463/98).

(14) Vrt. taulukko 1.

(15) Vrt. taulukko 2.

(16) Vrt. taulukot 1 ja 3.

(17) Vrt. taulukot 1 ja 3.

(18) Vrt. taulukot 2 ja 3.

(19) Vrt. taulukot 1 ja 3.

(20) Vrt. taulukot 1 ja 3.

(21) Uudet yritykset, jotka ovat syntyneet konkurssimenettelyn seurauksena ja jatkavat konkurssimenettelyssä olevan yrityksen toimintaa.

(22) Poikkeus on vahvistettu nyt nimenomaisesti vuoden 1999 suuntaviivojen alaviitteessä 10: "Ainoat poikkeukset tähän sääntöön muodostavat Bundesanstalt für vereinigungsbedingte Sonderaufgabenin käsittelemät asiat, jotka liittyvät sen tehtäviin Saksan uusien osavaltioiden yritystoiminnan yksityistämisessä, tai muut vastaavat näitä osavaltioita koskevat asiat niiden yritysten osalta, jotka on perustettu ennen 31 päivää joulukuuta 1999 aikaisemmin toimineen yrityksen selvitystilan jälkeen tai hankkimalla yrityksen kaikki omaisuuserät."

(23) Vrt. taulukot 2 ja 3.

(24) Vrt. taulukot 2 ja 4.

(25) Vrt. taulukko 4.

(26) Valtiontukien alalla KHK Verbindetechnik GmbH Brotterode (11,5 %), EYVL L 31, 1.2.2002, s. 80; GMB Magnete Bitterfeld (12 %), EYVL C 50, 17.2.1998, s. 6; Stahl- und Maschinenbau Rostock (12 %), EYVL C 365, 18.12.1999, s. 9; Draiswerke (11 %), EYVL L 108, 27.4.1999, s. 44.