32003D0260

Komission päätös,

tehty 21 päivänä helmikuuta 2002,

yrityskeskittymän julistamisesta yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi

(Asia COMP/M.2495 - Haniel/Fels)

(tiedoksiannettu numerolla K(2003) 554)

(Ainoastaan saksankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2003/260/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 57 artiklan 2 kohdan a alakohdan,

ottaa huomioon yrityskeskittymien valvonnasta 21 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4064/89(1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1310/97(2), ja erityisesti sen 8 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon menettelyn aloittamisesta tässä asiassa 17 päivänä lokakuuta 2001 tehdyn komission päätöksen,

on kuullut keskittymiä käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa(3),

ottaa huomioon kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomuksen tästä asiasta(4),

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Haniel Baustoff-Industrie Zuschlagsstoffe GmbH (jäljempänä "HBI") teki komissiolle 4 päivänä syyskuuta 2001 asetuksen (ETY) N:o 4064/89 (jäljempänä "sulautuma-asetus") 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla Haniel hankkii yksinomaisen määräysvallan Fels-Werke GmbH:ssa (jäljempänä "Fels") osakkeita ostamalla.

(2) Tutkittuaan ilmoituksen komissio on ensinnäkin todennut, että ilmoitettu ehdotus kuuluu sulautuma-asetuksen soveltamisalaan ja että sen soveltuvuus yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan on erittäin kyseenalainen.

(3) Tämän vuoksi komissio päätti 17 päivänä lokakuuta 2001 aloittaa menettelyn sulautuma-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla. Sulautuma-asetuksen 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissio siirsi samana päivänä tekemällään päätöksellä asian Saksan toimivaltaisten viranomaisten käsiteltäväksi siltä osin kuin ehdotettu yrityskeskittymä koskee Saksaa.

(4) Tutkittuaan asian yksityiskohtaisesti komissio päättelee, että ilmoitettu yrityskeskittymää koskeva ehdotus ei luo eikä vahvista sellaista määräävää asemaa, jonka seurauksena tehokas kilpailu yhteismarkkinoiden merkittävällä osalla olennaisesti estyy.

I OSAPUOLET JA EHDOTUS

(5) HBI on monilla aloilla toimivan saksalaisen holdingyhtiön Franz Haniel & Cie GmbH:n (jäljempänä "Haniel") välillinen tytäryhtiö. Rakennusainealalla Haniel valmistaa ja myy seinänrakennusmateriaaleja kuten kalkkihiekkakiveä, höyrykarkaistua kevytbetonia ja valmisbetonia. Haniel toimii pääasiallisesti Saksassa mutta myös Alankomaissa, koska se on välillisesti osakkaana alankomaalaisessa yhteisyrityksessä, jonka nimi on Coöperatieve Verkoop- en Produktievereniging van Kalkzandsteenproducenten (jäljempänä "CVK"). Haniel on osakkaana useissa kalkkihiekkakivitehtaissa, joista noin 30 sijaitsee Saksassa, kahdeksan Alankomaissa, yksi Belgiassa ja kaksi Puolassa. Lisäksi Hanielilla on Tanskassa kalkkihiekkakivitehdas, jossa valmistetaan julkisivukiviä (verhouskiviä), ja Ranskassa se on osakkaana kolmessa valmisbetonitehtaassa.

(6) Haniel teki komissiolle 16 päivänä lokakuuta 2001 ilmoituksen yrityskeskittymästä, joka koski Ytong Holding AG:n (jäljempänä "Ytong"), Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimivan RMC plc:n määräysvallassa olevan Rheinisch-Westfälische Kalkwerke AG:n tytäryhtiön... ostamista (asia COMP/M.2568 - Haniel/Ytong). Ilmoituksen käsittely on vielä kesken. Komissio päätti 30 päivänä marraskuuta 2001 sulautuma-asetuksen 9 artiklan mukaisesti siirtää myös tämän asian Saksan toimivaltaisten viranomaisten käsiteltäväksi siltä osin kuin ehdotettu yrityskeskittymä koskee Saksaa ja aloittaa muilta osin sulautuma-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti yrityskeskittymää koskevan menettelyn.

(7) Fels, joka on saksalaisen Preussag AG:n (jäljempänä "Preussag") tytäryhtiö, valmistaa itse tai valmistuttaa tytäryhtiöllään Hebel AG:llä (jäljempänä "Hebel") rakennusaineita kuten höyrykarkaistua kevytbetonia, kalkkituotteita, kipsikuitulevyjä ja kuivalaastijärjestelmiä ja myy näitä tuotteita. Lisäksi yritys valmistaa ja myy höyrykarkaistusta kevytbetonista tehtyjä tehdasrakenteisia taloja sekä suunnittelee ja rakentaa höyrykarkaistun kevytbetonin tuotantolaitoksia.

Haniel aikoo hankkia Preussagilta kaikki Felsin osakkeet.

II YRITYSKESKITTYMÄ

(8) Suunnitellun hankkeen myötä Haniel aikoo hankkia yksinomaisen määräysvallan Felsissä. Näin toteutuu sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu yrityskeskittymä.

III YHTEISÖNLAAJUINEN ULOTTUVUUS

(9) Keskittymään osallistuvien yritysten maailmanlaajuinen kokonaisliikevaihto on yli viisi miljardia euroa(5) (Haniel 18,7 miljardia euroa, Fels 0,8 miljardia euroa). Sekä Hanielin että Felsin yhteisönlaajuinen liikevaihto on yli 250 miljoonaa euroa (Haniel 17,5 miljardia euroa, Fels 0,7 miljardia euroa). Fels saa yli kaksi kolmasosaa yhteisönlaajuisesta liikevaihdostaan Saksasta, Haniel ei. Ilmoitetulla yrityskeskittymällä on näin ollen yhteisönlaajuinen ulottuvuus.

IV MENETTELY

(10) Komissio vastaanotti 28 päivänä syyskuuta 2001 toimivaltaisen saksalaisen kilpailuviranomaisen (Bundeskartellamt) pyynnön siirtää ehdotettu yrityskeskittymä saksalaisten kilpailuviranomaisten käsiteltäväksi siltä osin kuin se koskee Saksaa. Siirtopyyntö koskee nousevan sisäkuoren muurauksessa käytettävien rakennusaineiden markkinoita Saksassa mutta ei seinänrakennusmateriaalien markkinoita Saksan ulkopuolella. Komissio siirsi 17 päivänä lokakuuta 2001 tekemällään päätöksellä asian Saksan toimivaltaisten viranomaisten käsiteltäväksi siltä osin kuin se koskee Saksaa.

(11) Komissio päätti 17 päivänä lokakuuta 2001 sulautuma-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti myös aloittaa menettelyn, joka koskee asian muita kuin Saksan viranomaisten käsiteltäviksi siirrettyjä osia.

V SOVELTUVUUS YHTEISMARKKINOILLE

A. MERKITYKSELLISET TUOTEMARKKINAT

(12) Osapuolten toiminnoissa on päällekkäisyyttä seinänrakennusmateriaalien tuotannon ja myynnin osalta. Haniel valmistaa ja myy kalkkihiekkakiviä ja kalkkihiekkakivielementtejä; Alankomaissa tämä tapahtuu yhteisyritys CVK:n kautta. Fels myy höyrykarkaistua kevytbetonia ja kipsituotteita. Kalkkihiekkakiven, höyrykarkaistun kevytbetonin ja kipsituotteiden ohella seinänrakennuksessa käytetään myös betonituotteita ja tiiliä sekä vähäisemmässä määrin teräspeltiä ja puulevyjä.

1. TUOTTEET

(13) Kalkkihiekkakivi on muurauskivi, joka valmistetaan kalkista ja hiekasta lisäämällä seokseen vettä, puristamalla tiiviiksi ja sitten kovettamalla höyrynpaineen avulla. Kalkkihiekkakiviä käytetään yksinomaan seinien rakentamiseen. Yleensä kivet joko rapataan, laastitaan ohuesti tai kätketään eteen muurattavan julkisivun avulla. Jos kalkkihiekkakivimuuraus on näkyvissä, kyseessä ovat yleensä julkisivuissa käytettävät kalkkihiekkakivet (verhouskivet), joita valmistetaan vain pienikokoisina(6). Näillä kivillä on omat, erilliset markkinansa, joita ei tässä yhteydessä käsitellä tämän tarkemmin, koska osapuolet valmistavat tämäntyyppisiä julkisivukiviä vain vähäisessä määrin. Kalkkihiekkakivien lisäksi käytetään suurempia kalkkihiekkakivestä tehtyjä seinäelementtejä (joiden enimmäiskoko Alankomaissa on yleensä 900 x 625 x 300 mm).

(14) Höyrykarkaistu kevytbetoni on rakennuskivi, joka valmistetaan hiekasta, kalkista ja sementistä ja jonka rakenteesta tulee valmistusprosessin aikana lisätyn alumiinijauheen ja veden reaktion seurauksena hyvin huokoinen. Höyrykarkaistusta kevytbetonista valmistettuja tuotteita (höyrykarkaistuja kevytbetonitiiliä ja höyrykarkaistuja kevytbetonielementtejä) käytetään pääasiallisesti talonrakennuksessa. Seinänrakennuksessa niitä voidaan käyttää sekä kantaviin seiniin - erityisesti hyvin tiiviitä höyrykarkaistuja kevytbetonitiiliä ja -elementtejä - että ei-kantaviin seiniin.

(15) Kipsi on kevyt seinänrakennusmateriaali, jota käytetään yksinomaan ei-kantavien seinien rakentamiseen; tämän materiaalin kantavuus on erittäin pieni. Sitä käytetään kipsilaattojen ja kipsilevyjen muodossa.

(16) Betoni on myös paljon käytetty seinänrakennusmateriaali. Betoniseiniä voidaan valmistaa valamalla rakennustyömaalla sekoitettu betoni muotteihin (valubetoni) tai käyttämällä betonista valmistettuja seinäelementtejä. Kolmannen betonin käyttötavan muodostavat pienikokoiset betonitiilet. Betoniseinät ovat aina kantavia seiniä.

(17) Valubetoni voidaan joko valaa perinteisellä tavalla rakennustyömaalla valmistettuihin muotteihin tai ns. tunnelimenetelmällä (hollanniksi "tunnelgietbouw") valmiisiin "tunnelimuotteihin", joissa voidaan samalla kertaa valmistaa sekä seinät että sisäkatot. Tunnelimenetelmästä aiheutuu suuret kiinteät kustannukset, minkä vuoksi se on kannattava vasta rakennettaessa suurta määrää samanmuotoisia ja samankokoisia suorakulmaisia kerroksia. Se ei näin ollen ole sopiva vaihtoehto pienissä rakennushankkeissa eikä hankkeissa, joissa ei ole suorakulmaisia muotoja tai muotin toistuvaa käyttöä.

(18) Betonista valmistetut seinäelementit valmistetaan tehtaissa täsmällisten eritelmien perusteella, kuljetetaan rakennustyömaalle ja asennetaan rakennukseen, johon ne on tarkoitettu. Betonista valmistetut seinäelementit ovat useimmiten kokonaisia seiniä. Ne ovat huomattavasti suurikokoisempia kuin muurauksessa useimmiten käytetyt kalkkihiekkatiilet ja kalkkihiekkakivielementit, ja niiden siirtämiseen tarvitaan raskaita laitteita. Tämän vuoksi betonielementtejä käytetään ensisijaisesti suurehkoissa hankkeissa. Betonista valmistettuja seinäelementtejä käytetään pääasiallisesti muussa kuin asuntorakentamisessa (hollanniksi "utiliteitsbouw", lyhennetty muoto "u-bouw"), harvemmin asuntorakentamisessa (hollanniksi "woningbouw", lyhennetty muoto "w-bouw").

(19) Tiilet valmistetaan savea ja vettä sekoittamalla saadusta massasta ja polttamalla yli 1000 celsiusasteen lämpötilassa. Niitä käytetään perinteisesti muurausmateriaalina. Yksittäisten tiilien koko on kuitenkin rajoitettu, sillä polttamisen aikana tiilien muoto muuttuu esimerkiksi siten, että ne kutistuvat tai käyristyvät. Näitä tuotteita käytettäessä saumojen tasoittaminen onkin tämän vuoksi tarpeen. Näiden näkökohtien vuoksi tiilien käyttö merkitsee pidempää rakennusaikaa ja suurempia palkkakustannuksia.

(20) Teräspeltilevyjä käytetään pääasiallisesti muussa kuin asuntorakentamisessa. Niiden tarkoituksena on esimerkiksi täyttää seinätila kantavissa betoni- tai teräsrakenteissa. Tällöin seinä yleensä koostuu kahdesta teräspeltilevystä (vastakkaisista metallilevyistä), joiden välissä on eriste.

(21) Puulevyjä käytetään kaikenlaisessa rakentamisessa useimmiten valmiina seinäelementteinä, joilla katetaan rakennuksen ulkosivut silloin, kun rakennuksessa ei ole kantavia ulkoseiniä. Alankomaissa puuta käytetään kantaviin seiniin vain poikkeustapauksissa.

2. TUOTEMARKKINOIDEN MÄÄRITTELYÄ KOSKEVAT VAIHTOEHDOT

(22) Määritellessään tuotemarkkinoiden laajuuden komission on arvioitava useita vaihtoehtoisia tuotemarkkinoiden määritelmiä. Tällöin on otettava huomioon, että erilaisten seinänrakennusmateriaalien käyttö ja keskinäinen korvaavuus riippuu varsin merkittävällä tavalla kansallisista rakennustavoista ja -perinteistä sekä rakennusteollisuuden perusedellytyksistä, minkä vuoksi erot joidenkin ETA:n jäsenvaltioiden välillä ovat hyvin suuria. Komissio on tutkimuksessaan rajoittunut lähinnä Alankomaissa vallitseviin olosuhteisiin, koska se on ainoa jäsenvaltio, jossa markkinaosuudet kasvavat yrityskeskittymän seurauksena kilpailuoikeuden kannalta merkittävällä tavalla.

a) Ilmoituksen tehneen osapuolen käyttämä markkinoiden määritelmä (seinänrakennusmateriaalit)

(23) Hanielin mukaan seinänrakennusmateriaalien markkinoita voidaan pitää yhtenäisinä ottaen huomioon vallitsevat kilpailuedellytykset, erityisesti siksi, että hintoja ei ole eriytetty käytön mukaan ja että myynti tapahtuu yhtenäisellä tavalla rakennusainekauppiaiden kautta. Näille markkinoille kuuluvat kaikki seinien rakentamisessa käytetyt tuotteet: tiilet, betonitiilet, kalkkihiekkatiilet, höyrykarkaistut kevytbetonitiilet, betonista valmistetut seinäelementit, kalkkihiekkakivielementit, höyrykarkaistut kevytbetonielementit, muurauslaasti, valubetoni, teräspelti, kipsilevyt, kipsilaatat ja puulevyt. Haniel toteaa, että rakennusta suunniteltaessa valittavana on yleensä useita erilaisia seinänrakennusvaihtoehtoja.

(24) Hanielin mukaan arkkitehti tai rakennuttaja yleensä määrittelee rakennuksen kantavuutta, vanhenemisenkestävyyttä, kunnossapitokustannuksia, lämpöeristystä, paloturvallisuutta ja äänieristystä koskevat vaatimukset. Joissakin tapauksissa arkkitehti myös valitsee rakennusmateriaalit laatiessaan rakennusta koskevan eritelmän. Hanielin mukaan nämä eritelmät kuitenkin jättävät usein liikkumavaraa vaihtoehtoisille ratkaisuille. Rakennusyhtiö voi valita rakennusmateriaalin vapaasti, kunhan valittu rakennusmateriaali täyttää eritelmässä asetetut vaatimukset. Rakennusyhtiö voi siis hanke-ehdotuksessa ehdottaa joko tietyn rakennusmateriaalin käyttöä tai vaihtoehtoisia ratkaisuja.

(25) Haniel myöntää kuitenkin, että erilaiset seinänrakennusmateriaalit eivät ole kaikissa käyttötarkoituksissa aina keskenään täysin korvaavia. Koska kantaviin seiniin ja ei-kantaviin seiniin käytettävien rakennusaineiden vaatimukset eroavat toisistaan huomattavasti, Hanielin mielestä on syytä erottaa toisistaan kantavien seinien rakennusmateriaalien markkinat ja ei-kantavien seinien rakennusmateriaalien markkinat.

b) Komission aiempi käytäntö (muuraus / kantava muuraus)

(26) Asiassa Preussag/Hebel(7) tekemässään päätöksessä komissio tarkasteli kahta vaihtoehtoista tuotemarkkinoiden määritelmää mutta ei kuitenkaan tehnyt lopullista päätöstä. Ensinnäkin komissio tarkasteli kaikkien seinänrakennuksessa käytettävien rakennusaineiden markkinoita, joihin kuuluisivat tiiliseiniin käytettävät muurauskivet, kalkkihiekkatiilet, höyrykarkaistut kevytbetonitiilet ja hohkakivet, joiden avulla voidaan rakentaa seiniä muuraamalla. Tuolloisissa tutkimuksissa kävi ilmi, että nämä tuotteet olivat rakennusta suunniteltaessa keskenään vaihtoehtoisia. Komission mielestä tähän markkinoiden määritelmään oli mahdollista sisällyttää lisäksi jako kantaviin ja ei-kantaviin seiniin (kantava muuraus). Betonista valmistetut seinäelementit ja valubetoni jäivät tuolloin tarkastelun ulkopuolelle.

c) Bundeskartellamtin käytäntö (muuraus)

(27) Bundeskartellamtin vakiintuneena käytäntönä on määritellä seinänrakennusmateriaalien tuotemarkkinat samalla tavalla kuin komissio ne aluksi määritteli asiassa Preussag/Hebel tekemässään päätöksessä. Bundeskartellamt käyttää lähtökohtana nousevan sisäkuoren muurauksessa käytettävien rakennusaineiden markkinoita, joihin kuuluvat höyrykarkaistusta kevytbetonista valmistetut tuotteet, kalkkihiekkakivituotteet, tiilet, hohkakivet ja betonitiilet. Bundeskartellamt ei tee eroa kantavien ja ei-kantavien seinien välillä. Sen mukaan Saksassa molempiin seinätyyppeihin käytetään pääosin samoja materiaaleja.

d) Alankomaiden kilpailuviranomaisen NMa:n käytäntö (kantavien seinien rakennusmateriaalit)

(28) Alankomaiden kilpailuviranomainen (Nederlandse Mededingingsautoriteit, NMa) sen sijaan erottaa toisistaan kantavat ja ei-kantavat seinät, koska sen mukaan Alankomaissa käytetään kantaviin seiniin usein eri materiaaleja kuin ei-kantaviin seiniin(8). Kalkkihiekkakivi, jota käytetään molempiin seinätyyppeihin, kilpailee kulloisestakin käyttötarkoituksesta riippuen muiden materiaalien kanssa. NMa on sisällyttänyt kantavien seinien rakennusmateriaalien markkinoiden määritelmäänsä kaikki seinänrakennusmateriaalit, joita käytetään kantaviin seiniin. Niihin eivät kuulu ainoastaan edellä mainitut muurauksessa käytettävät seinänrakennusmateriaalit (kivi kiven päälle) vaan myös betonielementit ja valubetoni. On kuitenkin syytä huomauttaa, että myöhemmin tekemässään päätöksessä NMa on esittänyt mahdollisuuden valubetonin ja muiden seinänrakennusmateriaalien erottamiselle toisistaan(9).

3. ARVIOINTI

(29) Komissio päättelee käytettävissä olevien tietojen ja varsinkin tekemänsä markkinatutkimuksen perusteella NMa:n tavoin, että Alankomaissa on syytä erottaa toisistaan kantavien seinien ja ei-kantavien seinien rakennusmateriaalien tuotemarkkinat mutta näitä markkinoita ei ole mielekästä jakaa edelleen muurauksessa käytettäviin rakennusaineisiin ja muihin materiaaleihin (erityisesti betonituotteisiin). Kantavien seinien rakennusmateriaalien markkinat käsittävät kaikki seinänrakennusmateriaalit, joita käytetään kantaviin seiniin, esimerkiksi tiilet, kalkkihiekkakiven, höyrykarkaistun kevytbetonin, betonitiilet, betonista valmistetut seinäelementit ja mahdollisesti myös valubetonin. Markkinatutkimuksen tuloksen perusteella määritelmän ulkopuolelle olisi syytä jättää valubetoni, varsinkin tunnelimenetelmässä käytettävä. Määritelmästä ei ole kuitenkaan tarpeen tehdä lopullista päätöstä, koska se ei vaikuta yrityskeskittymän arviointiin. Ei-kantavien seinien rakennusmateriaalien markkinat käsittävät näin ollen kaikki seinänrakennusmateriaalit, joita käytetään ei-kantaviin seiniin, esimerkiksi kalkkihiekkakiven, höyrykarkaistun kevytbetonin, kipsilaatat, kipsilevyt, teräspeltilevyt ja puun. Tämä päätelmä perustuu jäljempänä esitettäviin seikkoihin.

(30) Kaikki rakennusaineet, jotka sisältyvät Hanielin ehdottamaan markkinoiden määritelmään, soveltuvat seinien rakentamiseen, johon niitä myös tosiasiallisesti käytetään. Komission Alankomaissa tekemä markkinatutkimus on kuitenkin osoittanut, että kaikki nämä materiaalit eivät kilpaile keskenään.

a) Erilaisten seinänrakennusmateriaalien ominaisuudet

(31) Edellä mainituilla seinänrakennusmateriaaleilla on erilaisia ominaisuuksia, jotka on otettava huomioon valittaessa tiettyyn rakennushankkeeseen seinänrakennusmateriaali.

(32) Kalkkihiekkakivi on edullinen rakennusaine, josta ei voida tehdä yhtä suuria osia kuin höyrykarkaistusta kevytbetonista mutta jonka enimmäiskoko, 900 x 625 x 300 mm, on kuitenkin suurempi kuin perinteisten muurauskivien. Lisäksi kalkkihiekkakiven pinta on höyrykarkaistun kevytbetonin tapaan tasainen, eikä sitä sen vuoksi tarvitse tasoittaa. Elementit voidaan liimata yhteen. Lisäksi kalkkihiekkakivituotteet sahataan tehtaalla rakennussuunnitelmien mukaisesti, joten päätyelementit ja ikkuna-aukkoelementit saadaan rakennustyömaalle valmiina. Näiden seikkojen ansiosta aikaa tarvitaan vähemmän ja palkkakustannukset ovat pienemmät kuin esimerkiksi tiiliä käytettäessä. Kalkkihiekkakiveä käytettäessä ei ole myöskään tarpeen tehdä suuria investointeja esimerkiksi raskaiden nostureiden hankkimiseksi, kuten betonielementtien tapauksessa, tai valumuottien hankkimiseksi, kuten valubetonin tapauksessa. Alankomaissa kalkkikiveä käytetään sen erinomaisen kantavuuden vuoksi kantaviin seiniin ja vähäisemmässä määrin ei-kantaviin seiniin. Noin [60-80]*(10)-[ >80]* prosenttia rakentamiseen käytetystä kalkkihiekkakivestä käytetään Alankomaissa kantaviin muurauksiin. Ei-kantaviin seiniin käytettäessä kalkkihiekkakiven haittapuolena on sen suhteellinen painavuus (se on noin kaksi kertaa raskaampaa kuin höyrykarkaistu kevytbetoni). Sillä on kuitenkin hyvät äänieristysominaisuudet, ja se soveltuu varsinkin korkeisiin ei-kantaviin seiniin, joita tarvitaan usein muussa kuin asuntorakentamisessa. Kalkkihiekkakivi on Alankomaissa perinteinen ja suosituin seinänrakennusmateriaali.

(33) Betonielementtejä käytettäessä muuraaminen ei ole tarpeen, koska elementit ovat jo valmiiksi halutun seinän kokoisia. Betoni on tuote, joka voidaan valmistaa melko yksinkertaisista raaka-aineista. Betonielementtien pystyttämiseen tarvitaan kuitenkin nostureiden kaltaisia suuria apuvälineitä, mistä aiheutuu investointikustannuksia. Keskisuurissa hankkeissa (vähintään 10 yksikköä) niiden avulla voidaan kuitenkin säästää kustannuksissa, koska seinä valmistetaan tehtaassa ja sen pystyttämiseen tarvitaan suhteellisen vähän henkilöstöä ja aikaa. Mitä suuremmasta hankkeesta on kyse, sitä pienemmät ovat valmiin seinän kustannukset.

(34) Valubetonin käsittelystä aiheutuu rakennustyömaalla kaikista suurimmat investointikustannukset, mikä pätee varsinkin tunnelimenetelmään. Valamisessa tarvittavan, toistuvasti käytettävän muotin valmistus ja käyttö on niin kallista, että se kannattaa vasta rakennettaessa vähintään 30-50 asuntoa, jotka ovat samanmuotoisia ja samankokoisia. Käytettäessä valubetonia tunnelimenetelmässä joustavuus muodon ja koon suhteen on siis vähäinen. Alankomaissa kuitenkin pyritään joustavuuteen myös suurehkoissa hankkeissa yksitoikkoisuuden välttämiseksi. Lisäksi valubetonia käytetään rakennettaessa sekä yksittäisiä asuntoja että kerrostaloja, joiden kantavuus halutaan varmistaa valetulla betonirungolla, joka sitten täytetään ei-kantavilla seinänrakennusmateriaaleilla.

(35) Höyrykarkaistu kevytbetoni on kallis seinänrakennusmateriaali. Sitä valmistetaan korkealuokkaisista, kalliista lähtöaineista suurin energiakustannuksin. Suuret elementit on vahvistettava teräksellä (raudoitettava), mikä nostaa hintaa entisestään, koska raudoitusten valmistamisesta aiheutuu huomattavia lisäkustannuksia. Höyrykarkaistun kevytbetonin raudoitus on, päinvastoin kuin betonin teräsvahvistuksissa, pinnoitettava syöpymistä estävällä aineella. Höyrykarkaistun kevytbetonin rakenteelliset ominaisuudet ovat jossain määrin heikommat kuin kalkkihiekkakiven, mutta siitä on kuitenkin mahdollista tehdä kantavat seinät enintään kahteen kerrokseen. Höyrykarkaistun kevytbetonin lämmöneristysominaisuudet ovat kuitenkin erinomaiset. Saksassa noin 80 prosenttia seinien rakentamiseen käytetyistä höyrykarkaistuista kevytbetonituotteista käytetään kantaviin seiniin ja vain 20 prosenttia ei-kantaviin seiniin. Alankomaissa taas tilanne on päinvastainen: siellä noin 80-85 prosenttia höyrykarkaistusta kevytbetonista käytetään ei-kantaviin seiniin.

(36) Kipsi on kevyt materiaali. Tämän ominaisuuden vuoksi se soveltuu erinomaisesti ei-kantaviin seiniin. Lattian kantavuusvaatimukset ovat vähäisiä, ja tilaa säästyy. Puutteellisen kantavuuden vuoksi kipsiä voidaan käyttää ainoastaan ei-kantaviin seiniin.

(37) Tiilet ovat seinänrakennusmateriaalina suhteellisen pienikokoisia, ja koska niiden pinta on epätasainen, saumat on tasoitettava. Niinpä niiden käsittelyyn tarvitaan suhteellisen paljon aikaa ja palkkakustannukset ovat suhteellisen suuret, minkä vuoksi tiili ei sovellu teolliseen rakentamiseen.

b) Kantaviin seiniin ja ei-kantaviin seiniin käytettävien rakennusmateriaalien erottaminen toisistaan

(38) Markkinatutkimus osoitti, että sekä rakennuttaja, arkkitehti että rakennusyhtiö vaikuttavat päätökseen tiettyyn hankkeeseen valittavasta seinänrakennusmateriaalista. Näiden kolmen henkilöryhmän vaikutusvalta seinänrakennusmateriaalien valintaan vaihtelee tapauskohtaisesti.

(39) Valintaa tehtäessä merkityksellisiä ovat rakennuttajan mieltymykset esimerkiksi esteettisten seikkojen ja rakennuskustannusten suhteen ja arkkitehdin laatimat rakennetta koskevat ohjeet. Seinänrakennusmateriaalia valittaessa huomioon otettavia arviointiperusteita ovat laatu, rakenteelliset ominaisuudet, käytön joustavuus, ulkonäkö, materiaalin hinta ja käsittelykustannukset. Tällöin on otettava huomioon rakennushankkeen erityiset vaatimukset samoin kuin rakennuksen käyttötarkoitus, tarvittava kantavuus, vanhenemisenkestävyys, paloturvallisuus ja äänieristys, tekniset lisämahdollisuudet, aikataulu ym. sekä hankkeen kokonaiskustannukset. Mikäli rakennusyhtiöllä on tarjolla seinänrakennusmateriaalien valintaa koskevia vaihtoehtoja, kustannukset ja rakennusaikataulu on otettava huomioon. Niihin puolestaan vaikuttavat rakennusyhtiön kokemus tietyistä rakennusaineista ja rakennusyhtiön käytettävissä olevat investointivarat ja apuvälineet (esimerkiksi nosturit). Kustannustekijän osalta on otettava huomioon, että materiaalikustannukset muodostavat aina vain osan seinän pystyttämisen kokonaiskustannuksista.

(40) Tämän vuoksi komissio tiedusteli markkinatutkimuksessaan kaikilta näiltä päätöksentekijöiltä, kuinka he toimivat valitessaan seinänrakennusmateriaalin. Tietoja pyydettiin myös eri rakennusaineiden tuottajilta. Alankomaissa tutkimus osoitti, että rakennusaineiden valinnassa ratkaisevana seikkana on se, valitaanko rakennusaineita kantaviin seiniin vai ei-kantaviin seiniin.

(41) Kantavien seinien ja ei-kantavien seinien erona on, kuten nimityksestäkin käy ilmi, seinänrakennusmateriaalin kantavuus. Kantavat seinät varmistavat rakennuksen vakavuuden. Tällöin kyseessä ovat usein ulkoseinät, joskin myös sisäseinillä voi olla tämä tehtävä. Ne on pidettävä erillään rakennuksen sellaisista seinistä, jotka eivät vaikuta kantavuuteen vaan jotka ainoastaan toimivat tilanjakajina tai täyttävät kantavan rungon sisällä olevia välitiloja (ulko- ja sisäseinät). Kantavien seinien rakennusmateriaalien on täytettävä tietyt paineenkestoa, kantavuutta ja jäykkyyttä koskevat vaatimukset. Ei-kantaviin seiniin käytettäviä materiaaleja koskevat sen sijaan muut, mahdollisesti jopa päinvastaiset vaatimukset. Kevyempien ei-kantavien seinien etuna onkin se, että ne kuormittavat sisäkattojen kantavuutta vähemmän. Ohuet ei-kantavat seinät puolestaan ovat tilaa säästäviä.

(42) Kantavien seinien ja ei-kantavien seinien erilaiset vaatimukset johtavat Alankomaissa siihen, että erilaisiin käyttötarkoituksiin valitaan erilaisia rakennusaineita. Alankomaissa kantaviin seiniin käytetään pääasiallisesti kalkkihiekkakiveä. Kaikista kantavista seinistä [50-60]* prosenttia valmistetaan kalkkihiekkakivestä. Rakennusaineista toiseksi eniten käytetään betonia. Kaikista kantavista seinistä 12 prosenttia valmistetaan valubetonista. Vähintään kaksi viidesosaa tästä rakennusaineesta käytetään tunnelimenetelmässä(11). Betonisista seinäelementeistä valmistettujen kantavien seinien osuus on kahdeksan prosenttia. Sekä höyrykarkaistun kevytbetonin että tiilien merkitys on hyvin vähäinen: höyrykarkaistun kevytbetonin osuus on kaksi prosenttia ja tiilien osuus viisi prosenttia.

(43) Ei-kantaviin seiniin sen sijaan käytetään pääasiallisesti kipsituotteita. Ei-kantavista seinistä 44 prosenttia valmistetaan kipsituotteista. Toiseksi eniten käytetään höyrykarkaistua kevytbetonia, jonka osuus on 20 prosenttia, ja kolmanneksi eniten kalkkihiekkakiveä, jonka osuus on [15-20]* prosenttia.

(44) Tällainen kysynnän rakenne on ominainen Alankomaille ja eroaa selkeästi kysynnästä muissa maissa, esimerkiksi Saksassa. Siellä kantaviin seiniin ja ei-kantaviin seiniin käytettävän höyrykarkaistun kevytbetonin osuudet ovat juuri päinvastaiset Alankomaihin verrattuna. Saksassa kaikista höyrykarkaistuista kevytbetonituotteista 80 prosenttia käytetään kantaviin seiniin, kun taas Alankomaissa 85-90 prosenttia niistä käytetään ei-kantaviin seiniin. Saksassa betonin käyttö kantaviin seiniin asuntorakentamisessa on vähäistä, sen sijaan tiiliä ja muita muurauskiviä käytetään edelleen paljon. Belgiassa betonitiiliä näkyy käytettävän huomattavasti enemmän kuin Alankomaissa, ja niitä käytetään perinteisesti seinänrakennusmateriaalina. Valubetonin käyttö tunnelimenetelmässä on Saksassa ja Belgiassa paljon vähäisempää kuin Alankomaissa.

(45) Kysynnän rakenteelliset erot johtuvat toisaalta rakennusperinteiden ja esteettisten näkemysten eroista, toisaalta pitkälle kehittyneestä teollisesta rakentamisesta Alankomaissa.

(46) Alankomaissa suurhankkeet ovat tyypillisiä myös asuntorakentamiselle. Alle 20 prosenttia kaikista uusista asunnoista kuuluu omakotirakentamisen piiriin. Saksassa omakotirakentamisen osuus sen sijaan on yli 90 prosenttia. Alankomaissa hallitus hyväksyy suurten alueiden kaavoittamisen asuinalueiksi, joille rakennusteollisuus sitten rakentaa jopa tuhansia asuntoja (joita ovat esimerkiksi ns. VINEX locaties -asunnot). Tämänsuuruisissa hankkeissa kannattaa valita rakennusmateriaaleja, joihin liittyvät investointikustannukset ovat suuria mutta palkkakustannukset pieniä, esimerkiksi tunnelimenetelmässä käytettävää valubetonia. Tämän vuoksi tiilien merkitys on lähes olematon; niiden käsittely rakennustyömaalla on hyvin työlästä (pieni koko ja saumojen tasoittamisen välttämättömyys), minkä vuoksi niistä aiheutuu suuret palkkakustannukset ja niiden käsittelyyn tarvitaan paljon aikaa.

(47) Kalkkihiekkakivi on Alankomaissa perinteisesti käytetty rakennusmateriaali, sillä se on suhteellisen halpaa ja sitä voidaan käyttää rakentamisessa erittäin joustavasti, nopeasti ja edullisesti (suuret elementit sahataan tehtaalla haluttuun muotoon, tasoittaminen ei tarpeen).

(48) Höyrykarkaistu kevytbetoni, jota käytetään Saksassa hyvien lämmöneristysominaisuuksiensa vuoksi yleisesti kantaviin seiniin, ei Alankomaissa näistä ominaisuuksista huolimatta kestä vertailua kalkkihiekkakiveen huomattavasti korkeamman hintansa vuoksi. Saksassa kantaviin seiniin käytetään 30 senttimetrin paksuisia höyrykarkaistuja kevytbetonielementtejä. Elementit rappaamalla ja maalaamalla saadaan valmis seinä, joka täyttää lämmöneristykseen liittyvät suuret vaatimukset. Julkisivumuurauksesta ja lisäeristeistä ei aiheudu kustannuksia. Sen sijaan Alankomaissa tasaiset rapatut ulkoseinät eivät ole yleisiä. Siellä suositaan julkisivuja, jotka näyttävät tiiliseinältä. Tämä toteutetaan muuratuilla julkisivuseinillä, jotka sijoitetaan kantavan seinän eteen. Tämä merkitsee sitä, että höyrykarkaistun kevytbetonin kustannusedut menetetään; höyrykarkaistua kevytbetonia käytettäessä eristäminen ja julkisivumuuraus eivät ole tarpeen. Näin ollen höyrykarkaistu kevytbetoni on selvästi kalkkihiekkakiveä kalliimpi rakennusaine. Tämän vuoksi höyrykarkaistua kevytbetonia käytetään Alankomaissa kantaviin seiniin asuntorakentamisessa vain poikkeustapauksissa.

(49) Koska höyrykarkaistu kevytbetoni kuuluu samaan hintaluokkaan kuin kipsiseinät ja on suhteellisen kevyttä mutta lämmöneristysominaisuuksiltaan parempi, höyrykarkaistuja kevytbetonituotteita käytetään Alankomaissa ei-kantaviin seiniin. Myös kalkkihiekkakiveä käytetään tähän tarkoitukseen. Ensinnäkin tällä rakennusaineella on erittäin hyvät äänieristysominaisuudet, mikä ehkä kompensoi sen painavuudesta aiheutuvia haittapuolia. Lisäksi se soveltuu rakenteellisten ominaisuuksiensa vuoksi varsinkin korkeisiin ei-kantaviin seiniin, joita tarvitaan usein muussa kuin asuntorakentamisessa.

(50) Näin ollen kantaviin seiniin käytettävien tuotteiden ja ei-kantaviin seiniin käytettävien tuotteiden välinen kilpailu on Alankomaissa vähäistä. Tämän vuoksi komission on erotettava toisistaan kantavia seiniä koskevat tuotemarkkinat ja ei-kantavia seiniä koskevat tuotemarkkinat. Tämä ero on tehtävä huolimatta siitä, että eräitä seinänrakennusmateriaaleja, jotka soveltuvat käytettäväksi kantaviin seiniin, voidaan käyttää myös ei-kantaviin seiniin ja päinvastoin. Tämä koskee erityisesti kalkkihiekkakiveä, joka on ainoa seinänrakennusmateriaali, jota käytetään huomattavassa määrin sekä kantaviin että ei-kantaviin seiniin. Molempiin seinätyyppeihin soveltuvien tuotteiden valmistajat kilpailevat kantavia seiniä koskevilla markkinoilla paljolti muiden valmistajien kanssa, ja heidän kilpailuedellytyksensä ovat toisenlaiset kuin ei-kantavia seiniä koskevilla markkinoilla.

(51) Koska CVK on Alankomaiden ainoa kalkkihiekkakiven tuottaja, sen hinnoittelua kantaviin seiniin käytettävien tuotteiden osalta eivät rajoita hinnat, joita markkinoilla pyydetään tuotteista, jotka on tarkoitettu ei-kantaviin seiniin. Komission markkinatutkimus osoittaa, että CVK tuntee hyvin tuotteidensa konkreettisen käytön(12) ja voinee sen vuoksi huomioida kalkkihiekkakivituotteidensa hinnoittelussa sen, käytetäänkö tuotteita kantaviin vai ei-kantaviin seiniin. Jos asianlaita ei ole näin, on syytä olettaa, että CVK:n hinnoittelu myötäilee ensisijaisesti kantavia seiniä koskevien markkinoiden vaatimuksia, koska CVK myy [ >80]* prosenttia tuotteistaan kantavien seinien markkinoilla. Ei-kantavia seiniä varten myytyjen kalkkihiekkakivituotteiden vain kymmenen prosentin osuus CVK:n kokonaismyynnistä on liian vähäinen, jotta sillä voitaisiin olettaa olevan mainittavaa vaikutusta CVK:n hinnanmuodostukseen sen kantaviin seiniin tarkoitettujen tuotteiden myynnissä.

(52) Markkinatutkimuksen tulos nostaa esiin kysymyksen, missä määrin myös valubetonin on katsottava kuuluvan kantavien seinien rakennusmateriaalien markkinoille. Tämä koskee erityisesti tunnelimenetelmässä käytettävää valubetonia. Kuten edellä jo todettiin, tästä rakennustavasta aiheutuu suuret kiinteät investointikustannukset, minkä vuoksi se on kannattava vasta rakennettaessa vähintään 30-50 asuntoa, jotka ovat samanmuotoisia ja samankokoisia. Toisin sanoen tätä menetelmää ei voida pitää vaihtoehtona pienissä hankkeissa eikä myöskään suurissa hankkeissa, joissa pyritään esteettisistä tai sosiaalisista syistä välttämään kaavamaista rakennustapaa. Kuten edellä todettiin, tunnelimenetelmässä valmistetaan samalla kertaa sekä seinät että sisäkatot. Näistä syistä tunnelimenetelmän valitseminen ei ole niinkään hintaan vaan järjestelmään perustuva päätös. Kysymys valubetonin ja varsinkin tunnelimenetelmässä käytettävän valubetonin kuulumisesta kantavien seinien rakennusmateriaalien markkinoille voidaan kuitenkin jättää avoimeksi, koska sillä ei ole vaikutusta arvioinnin lopputulokseen.

4. TIIVISTELMÄ MERKITYKSELLISISTÄ TUOTEMARKKINOISTA

(53) Edellä erityisesti 29-52 kappaleessa mainittujen seikkojen perusteella komissio katsoo, että arvioitaessa ilmoitettua yrityskeskittymää koskevaa ehdotusta Alankomaiden seinänrakennusmateriaalien markkinat on jaettava kantavia seiniä koskeviin markkinoihin ja ei-kantavia seiniä koskeviin markkinoihin. Kantavien seinien rakennusmateriaalien markkinoiden osalta voidaan jättää avoimeksi kysymys, kuuluuko valubetoni ja erityisesti tunnelimenetelmässä käytettävä valubetoni näille markkinoille.

(54) Mikäli muissa jäsenvaltioissa havaitaan päällekkäisyyttä Hanielin ja Felsin toiminnoissa, joita komissio edelleen tutkii siirrettyään osan asiasta Bundeskartellamtin käsiteltäväksi, merkityksellisten tuotemarkkinoiden täsmällinen määrittely voidaan jättää tekemättä, koska kilpailuongelmia ei ilmene riippumatta siitä, millä tavalla markkinat määritellään.

B. MERKITYKSELLISET MAANTIETEELLISET MARKKINAT

(55) Hanielin ja Felsin toiminnoissa on päällekkäisyyttä paitsi Saksassa myös Alankomaissa, Belgiassa ja mahdollisesti Ranskassa. Siltä osin kuin yrityskeskittymäasiaa ei ole siirretty Bundeskartellamtin käsiteltäväksi, päällekkäisyyden seurauksena on kilpailuoikeuden kannalta merkittävä markkinaosuuksien kasvu ainoastaan Alankomaissa.

(56) Haniel määrittelee Alankomaihin liittyvät merkitykselliset maantieteelliset markkinat valtakunnallisiksi. Vaikka eräät rakennusaineita myyvät yritykset toimivatkin alueellisesti, kuljetuskustannukset eivät Alankomaissa ole niin merkittäviä, että rakennusaineita ei voitaisi toimittaa ympäri maata. Seinänrakennusmateriaalit kuljetetaan kuorma-autoilla, yleensä tuotantopaikasta suoraan rakennustyömaalle.

(57) Tutkimukset ovat vahvistaneet, että Alankomaiden markkinat ovat valtakunnalliset. Komission markkinatutkimuksessa kävi ilmi, että useimpien seinänrakennusmateriaalien ilmoitettuihin hintoihin sisältyy rahti mihin tahansa osoitteeseen Alankomaissa, vaikka kuljetuskustannukset eivät olekaan merkityksettömät. Koska CVK on ainoa kalkkihiekkakiven tuottaja ja tarjoaja, se voi lisäksi toimittaa tuotteitaan mille tahansa Alankomaissa sijaitsevalle rakennustyömaalle lähimmästä kalkkihiekkakivitehtaastaan.

(58) On ilmeistä, että Alankomaiden rajaseuduille suuntautuu seinänrakennusmateriaalien tuontia Belgiasta ja Saksasta. Tämä tuonti on kuitenkin vähäistä, joten se ei ole riittävä peruste Belgian ja Saksan osien sisällyttämiseksi merkityksellisiin maantieteellisiin markkinoihin. Markkinatutkimus on osoittanut, että markkinoillepääsylle on olemassa esteitä, joita aiheutuu varsinkin erilaisista rakennus- ja työsuojelumääräyksistä. Esimerkiksi käsin työstettävät kivet saavat Alankomaissa painaa enintään 18 kilogrammaa, mikä ei päde muissa jäsenvaltioissa. Toisaalta esimerkiksi Saksassa vertailukelpoiset seinät ovat rakennusstandardien vuoksi paksumpia ja tästä johtuvan suuremman materiaalintarpeen vuoksi myös kalliimpia kuin Alankomaissa. Kaikki merkittävät yritykset, jotka toimivat Alankomaiden seinänrakennusmateriaalien markkinoilla, myös sijaitsevat Alankomaissa. Alankomaissa toimivat belgialaiset ja saksalaiset tuottajat toimivat myös alankomaalaisten tytäryhtiöiden kautta.

(59) Edellä esitettyjen näkökohtien perusteella komissio katsoo, että merkitykselliset maantieteelliset markkinat on Alankomaiden osalta tässä päätöksessä määriteltävä valtakunnallisiksi.

C. KILPAILUOIKEUDELLINEN ARVIOINTI

(60) Käsiteltävänä oleva yrityskeskittymä ei luo eikä vahvista millään asianomaisilla merkityksellisillä tuote- eikä maantieteellisillä markkinoilla sulautuma-asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua määräävää markkina-asemaa, jonka seurauksena tehokas kilpailu yhteismarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla olennaisesti estyisi.

(61) Hanielin ja Felsin toiminnoissa on päällekkäisyyttä Saksassa, jonka markkinoita komissio ei kuitenkaan tässä menettelyssä tutki, ja lisäksi Alankomaissa sekä vähäisessä määrin Belgiassa ja mahdollisesti Ranskassa.

1. ALANKOMAAT

a) Hanielin määräysvalta CVK:ssa

(62) Yrityskeskittymän arvioimiseksi kilpailuoikeudellisesti olennaista on se, katsotaanko osuuskunta CVK:n markkinaosuuksien kuuluvan Hanielille, jolla on välillinen 50 prosentin osakkuus CVK:ssa.

(63) Alankomaissa on yhteensä 11 kalkkihiekkakivitehdasta, jotka kaikki ovat osuuskunta CVK:n jäseniä. Näistä tehtaista Haniel omistaa viiden tehtaan kaikki osakkeet, alankomaalainen rakennusaineyhtymä Cementbouw omistaa kolmen muun tehtaan kaikki osakkeet, ja loput kolme tehdasta ovat puoliksi Hanielin ja puoliksi Cementbouw'n omistamia. Osuuskunta CVK:ssa ovat osakkaina siihen kuuluvat 11 kalkkihiekkakivitehdasta siten, että Hanielin kokonaan omistamilla tytäryhtiöillä ja Cementbouw'n kokonaan omistamilla tytäryhtiöillä yhdessä on yhtä suuret osakkuudet CVK:ssa, joten sekä Hanielilla että Cementbouw'lla on välillinen 50 prosentin osakkuus CVK:ssa.

(64) Vuonna 1999 tehdyllä yhteistyösopimuksella siirrettiin jäsenyritysten liikkeenjohtotehtävät CVK:lle, joka alun perin oli jäsenyritystensä yhteinen myyntiorganisaatio. Yhteistyösopimuksessa ja CVK:n säännöissä (statuten) määrätään muun muassa, että CVK:n jäsenyritysten on noudatettava CVK:n antamia ohjeita, emoyhtiöiden edustajien nimittämistä CVK:n elimiin on rajoitettu ja jäsenyrityksillä on velvollisuus ottaa CVK:n edustaja liikkeenjohtoon. Lisäksi on sovittu, että jäsenyritykset voivat nimittää liikkeenjohtoon ainoastaan yhden osakasyrityksen edustajan.

(65) Osuuskunnan hallitus (Raad van Bestuur) tekee CVK:ta koskevat strategiset päätökset yksinkertaisella enemmistöllä. Hallituksen ja hallintoneuvoston (Raad van Commissarissen) jäsenten nimittämisestä ja erottamisesta päätetään jäsenkokouksessa yksinkertaisella enemmistöllä. Yhteistyösopimuksen ja osuuskunnan sääntöjen mukaan kenelläkään hallituksen jäsenellä ei saa olla tehtäviä CVK:n jäsenten emoyhtiöissä (Haniel ja Cementbouw) ja hallintoneuvostossa enemmistö ei saa olla henkilöillä, joilla on tehtäviä Hanielissa ja Cementbouw'ssa. CVK:n ja sen jäsenten johtamisesta vastaa hallitus; hallintoneuvostolla on sille Alankomaiden yhtiöoikeuden mukaisesti perinteisesti kuuluvat valvontaoikeudet mutta ei välitöntä oikeutta puuttua yrityksen strategisiin päätöksiin.

(66) Haniel katsoo, että edellä kuvatun CVK:n yhtiöoikeudellisen rakenteen vuoksi osuuskunnassa määräysvaltaa käyttää Hanielin ja Cementbouw'n välillisistä 50 prosentin osakkuuksista huolimatta osuuskunta itse eivätkä sen jäsenyritykset ja/tai sen osakkaat.

(67) Sulautuma-asetuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaan yritystä koskevalla määräysvallalla tarkoitetaan mahdollisuutta käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa yrityksessä. Olennaista on se, voiko määräysvallan saanut henkilö tai voivatko määräysvallan saaneet henkilöt yksin tai yhdessä määrätä yrityksen strategisista päätöksistä. Tässä suhteessa ratkaisevia ovat yleensä sen elimen kokoonpano ja päätöksentekomenettelyt, joka tekee päätökset johdon nimittämisestä ja erottamisesta ja jonka suostumus mahdollisesti tarvitaan muihin strategisiin päätöksiin.

(68) CVK:n tapauksessa hallitus yksin tekee yrityksen strategiset päätökset. Sillä, joka päättää hallituksen kokoonpanosta, on näin ollen yritystä koskeva määräysvalta, koska voidaan olettaa, että hallituksen jäsenet ottavat strategisia päätöksiä tehdessään huomioon sen henkilön tai niiden henkilöiden intressit, joka päättää tai jotka päättävät heidän nimittämisestään ja erottamisestaan. Koska CVK:n jäsenkokous nimittää hallituksen jäsenet yksinkertaisella enemmistöllä ja koska jäsenkokouksessa Hanielin kokonaan omistamien jäsenyritysten edustajilla ja Cementbouw'n kokonaan omistamien jäsenyritysten edustajilla on käytettävissään yhtä paljon ääniä, niiden jäsenyritysten edustajat, joissa sekä Hanielilla että Cementbouw'lla on 50 prosentin osakkuus, ovat ratkaisevassa asemassa; näin ollen sekä Haniel että Cementbouw voivat välillisesti estää hallituksen jäsenten nimittämisen ja erottamisen. Hallituksen jäsenen nimittäminen tai erottaminen edellyttää siis aina niiden yksimielisyyttä.

(69) Tämä tarkoittaa, että Hanielilla ja Cementbouw'lla on sulautuma-asetuksen 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu yhteinen määräysvalta CVK:ssa.

(70) Tästä syystä komissio katsoo, että CVK:n markkinaosuudet on tätä päätöstä tehtäessä katsottava Hanielille kuuluviksi.

b) Kantavien seinien rakennusmateriaalien markkinat

(71) Koska Hanielilla on välillinen osakkuus Alankomaiden ainoassa kalkkihiekkakiven tuottajassa CVK:ssa, sillä on jo nyt määräävä asema kantavien seinien rakennusmateriaalien markkinoilla. Felsin ostaminen ei kuitenkaan vahvista tätä määräävää markkina-asemaa tuntuvasti. Tämä päätelmä perustuu jäljempänä esitettäviin seikkoihin.

aa) Markkinoiden rakenne

(72) Vuonna 2000 Alankomaiden kantavien seinien rakennusmateriaalien markkinoiden volyymi oli 2,1 miljoonaa kuutiometriä ja arvo 356 miljoonaa euroa. Mikäli valubetonin ei katsota kuuluvan kantavia seiniä koskeville markkinoille, näiden markkinoiden volyymi pienenee 1,8 miljoonaan kuutiometriin ja arvo 276 miljoonaan euroon. Mikäli näiden markkinoiden ulkopuolelle jätettäisiin ainoastaan tunnelimenetelmässä käytettävä valubetoni, niiden volyymi olisi 1,9 miljoonaa kuutiometriä ja arvo 322 miljoonaa euroa(13).

(73) Jäljempänä esitetään osapuolten ja niiden tärkeimpien kilpailijoiden markkinaosuudet (volyymin perusteella) ottaen huomioon kaikki kantavien seinien rakennusmateriaalit sekä vaihtoehtoisesti jättämällä valubetoni ja tunnelimenetelmässä käytettävä valubetoni markkinoiden ulkopuolelle(14):

>TAULUKON PAIKKA>

bb) CVK:n (Hanielin) nykyinen määräävä markkina-asema

(74) Komissio katsoo, että Hanielilla on CVK-osakkuutensa vuoksi määräävä asema kantavien seinien rakennusmateriaalien markkinoilla Alankomaissa. Näin on asianlaita riippumatta siitä, katsotaanko valubetonin kuuluvan näille markkinoille vai ei.

(75) Yhteisöjen tuomioistuin on määritellyt määräävän markkina-aseman yrityksen taloudelliseksi valta-asemaksi, jonka ansiosta sillä on mahdollisuus estää tehokkaan kilpailun säilyminen merkityksellisillä markkinoilla ja joka antaa sille mahdollisuuden toimia riippumattomasti suhteessa kilpailijoihinsa, asiakkaisiinsa sekä myös tuotteensa kuluttajiin. Tällainen markkina-asema ei sulje pois tietynasteista kilpailua, mutta se antaa tällaisessa asemassa olevalle yritykselle ainakin mahdollisuuden vaikuttaa huomattavasti kilpailuedellytyksiin, vaikkei se pystyisikään täysin määräämään niistä, ja joka tapauksessa mahdollisuuden toimia pitkälti tarvitsematta ottaa kilpailua huomioon, ilman että tällaisesta asenteesta aiheutuisi sille haittaa.

(76) Määräävän markkina-aseman olemassaolo voi johtua useista tekijöistä, jotka yksinään eivät välttämättä ole ratkaisevia, mutta joista erittäin merkityksellinen tekijä on hyvin suuret markkinaosuudet. Merkittävä osoitus määräävän markkina-aseman olemassaolosta on keskittymään osallistuvien yritysten markkinaosuuksien ja niiden kilpailijoiden, varsinkin tärkeimmän kilpailijan, markkinaosuuksien välinen suhde(15).

(77) Hanielin (CVK:n) osuus kantavien seinien rakennusmateriaalien markkinoista on yli [50-60]* prosenttia. Hanielin tärkein kilpailija on Cementbouw(16), jonka markkinaosuus on vajaat [2-5]* prosenttia. Tähän lukuun ei sisälly Cementbouw'n CVK-osakkuus, jonka tässä arvioinnissa on katsottu kuuluvan kokonaisuudessaan Hanielille. Cementbouw'n noin [2-5]* prosentin markkinaosuus perustuu yksinomaan sen toimintaan betonista valmistettujen seinäelementtien ja valubetonin alalla. Seuraavaksi tärkein kilpailija on valubetonia tuottava Mebin, jonka markkinaosuus on noin [2-5]* prosenttia. Seuraavien kilpailijoiden markkinaosuudet ovat enintään kahden prosentin suuruisia.

(78) Hanielin (CVK:n) markkinaosuus on siis yli kymmenkertainen verrattuna tärkeimpään kilpailijaan. Hanielin ja Cementbouw'n läheisten rakenteellisten kytkösten ja yhteisten CVK:ta koskevien intressien vuoksi ei kuitenkaan ole lainkaan selvää, missä määrin Cementbouw ja Haniel kilpailevat keskenään. Tärkein kilpailija, joka ei ole etuyhteydessä Hanieliin, on noin [2-5]* prosentin markkinaosuudellaan huomattavasti pienempi; Haniel on [10-15]* kertaa suurempi kuin kyseinen kilpailija.

(79) Siinä tapauksessa, että valubetonia ei sisällytetä kantavien seinien rakennusmateriaalien markkinoiden määritelmään, Hanielin (CVK:n) markkinaosuus on [60-70]* prosenttia, sillä Haniel (CVK) ei tarjoa valubetonia. Lisäksi tämän oletuksen mukaisesti katsottaisiin, että tärkein riippumaton kilpailija Mebin ei toimi merkityksellisillä tuotemarkkinoilla. Tällöin jäljelle jäisi ainoastaan pieni joukko huomattavasti pienempiä kilpailijoita, joiden markkinaosuudet olisivat alle [0-2]* prosenttia, osalla jopa huomattavasti tätä pienempiä. Mikäli ainoastaan tunnelimenetelmässä käytettävä valubetoni jätetään markkinoiden määritelmän ulkopuolelle, Hanielin (CVK:n) markkinaosuus on [50-60]* prosenttia.

(80) Yksikään Alankomaissa toimivista Hanielin (CVK:n) kilpailijoista ei toimi kalkkihiekkakivialalla. CVK on Alankomaissa ainoa tämän rakennusaineen tuottaja ja tarjoaja. Kalkkihiekkakivi on Alankomaissa kuitenkin edellä mainituista syistä perinteinen ja selvästi suosituin seinänrakennusmateriaali. Lisäksi se on ainoa seinänrakennusmateriaali, jota käytetään huomattavassa määrin sekä kantaviin että ei-kantaviin seiniin.

(81) Markkinoillepääsylle on olemassa huomattavia esteitä. CVK:n määräysvaltaan kuuluvat kaikki Alankomaissa toimivat kalkkihiekkakivitehtaat ja selvästi tärkeimpien merkityksellisille tuotemarkkinoille kuuluviksi katsottavien seinänrakennusmateriaalien tuotanto. Komission markkinatutkimus on osoittanut, että muiden seinänrakennusmateriaalien tuottajien on käytettävä runsaasti aikaa ja tehtävä runsaasti investointeja voidakseen ryhtyä harjoittamaan kalkkihiekkakivituotteiden valmistusta; sama pätee myös muihin seinänrakennusmateriaaleihin kuten höyrykarkaistuun kevytbetoniin. Eri seinänrakennusmateriaalien tuotantoprosessit ja siten myös tuotantopaikat eroavat toisistaan. Tuotannon uudelleensuuntaaminen kalkkihiekkakiveen riippuu myös kalkkiesiintymien louhintaan tarvittavien viranomaislupien saamisesta. Näistä syistä kilpailijoiden tuotannon uudelleensuuntaamista ei pidetä vakavasti otettavana mahdollisuutena.

(82) CVK:n (Hanielin) asiakkailla ei ole neuvotteluvoimaa. Yksikään asiakkaista ei ole CVK:n liikevaihtoon verrattuna merkittävä ostaja. Kalkkihiekkakivelle, joka on selvästi tärkein merkityksellisille tuotemarkkinoille kuuluvaksi katsottava seinänrakennusmateriaali, ei ole vaihtoehtoisia tarjoajia.

(83) Näin ollen Hanielin markkina-asema voidaan esittää tiivistäen seuraavasti: Hanielin (CVK:n) reilusti yli [50-60]* prosentin markkinaosuus on selvästi suurin, ja se on CVK:n kautta etuyhteydessä tärkeimpään kilpailijaan, joka on yli kymmenen kertaa sitä pienempi. Loput markkinoista ovat pirstaleiset ja jakautuvat kilpailijoiden kesken siten, että osuudet ovat muutamien prosenttien suuruisia. Lisäksi Hanielin määräysvaltaan kuuluu CVK:n myötä ainoa alankomaalainen tärkeimmän seinänrakennusmateriaalin tarjoaja Alankomaissa. Vastapuolen neuvotteluvoima ei tasapainota Hanielin (CVK:n) käytettävissä olevaa markkinavoimaa. Kun otetaan huomioon kaikki nämä tekijät, voidaan todeta, että Hanielilla (CVK:lla) on määräävä asema kantavien seinien rakennusmateriaalien markkinoilla Alankomaissa.

cc) Hanielin (CVK:n) määräävä markkina-asema ei vahvistu yrityskeskittymän seurauksena

(84) Komissio katsoo kuitenkin, että yrityskeskittymä ei vahvista Hanielin (CVK:n) määräävää asemaa kantavien seinien rakennusmateriaalien markkinoilla Alankomaissa. Tältä osin ratkaisevia ovat seuraavat näkökohdat:

(85) Yrityskeskittymän seurauksena Hanielin (CVK:n) markkinaosuus kasvaa vain [0-2]* prosenttia nousten [50-60]* prosenttiin. Mikäli valubetonin ei katsota kuuluvan kantavien seinien rakennusmateriaalien markkinoille, Hanielin (CVK:n) markkinaosuus kasvaisi [0-2]* prosentin verran [60-70]* prosenttiin; mikäli merkityksellisten markkinoiden ulkopuolelle jätetään ainoastaan tunnelimenetelmässä käytettävä valubetoni, markkinaosuus kasvaisi [0-2]* prosenttia ja yhteinen markkinaosuus olisi [50-60]* prosenttia.

(86) Hanielin (CVK:n) olemassa olevan määräävän markkina-aseman mahdollista vahvistumista ei kuitenkaan voida arvioida pelkästään markkinaosuuden kasvun suuruuden perusteella. Tämä pitää paikkansa ennen kaikkea suhteessa siihen, että Alankomaiden kantavien seinien rakennusmateriaalien markkinat ovat jo niin vakiintuneet, että hyvin rajoitettu kilpailu on enää mahdollista ja näin ollen Hanielin markkina-aseman pienikin vahvistuminen voi mahdollisesti johtaa kilpailijoiden jäljellä olevien mahdollisuuksien häviämiseen. Erityisesti se, että määräävässä asemassa oleva yritys varmistaa markkina-asemaansa lujittamalla olemassa olevia tai luomalla uusia markkinoille pääsyn esteitä tai laajentamalla muulla tavoin liikkumavaraansa (esimerkiksi tuotevalikoiman laajentaminen) siten, että kilpailijoiden käytettävissä olevat toimintamahdollisuudet kaventuvat, voi tapauksen mukaan olla sulautuma-asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ratkaiseva määräävän markkina-aseman vahvistuminen.

(87) Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa komission markkinatutkimus on kuitenkin osoittanut, että Felsin myynti Hanielille ei johda tässä mielessä olennaiseen Hanielin (CVK:n) määräävän markkina-aseman varmistumiseen ja vahvistumiseen.

(88) Felsin ostamalla Haniel kylläkin laajentaa tuotevalikoimaansa. Ennen keskittymää Hanielilla (CVK:lla) oli tarjonnassaan vain yksi seinänrakennusmateriaali, kalkkihiekkakivi, joka kylläkin on kantavissa seinissä ylivoimaisesti yleisin seinänrakennusmateriaali mutta jonka asema ei-kantavien seinien osalta (markkinaosuus [15-20]* prosenttia) ei ole sen vahvempi kuin kipsillä tai höyrykarkaistulla kevytbetonillakaan. Fels sitä vastoin valmistaa viimeksi mainittuja tuotteita. Yrityskeskittymän seurauksena Haniel (CVK) ja Fels pystyvät tarjoamaan kaikkia kolmea tuotetta ja näin ollen tyydyttämään suurimman osan kantavien seinien ja ei-kantavien seinien rakennusmateriaalien tarpeesta.

(89) Fels ei kuitenkaan kuulu Alankomaiden johtaviin kipsin eikä höyrykarkaistun kevytbetonin tarjoajiin. Myös kantavissa seinissä käytettävissä olevan höyrykarkaistun kevytbetonin osalta johtava tarjoaja on Ytong. Vastaavasti läheisillä ei-kantavien seinien rakennusmateriaalien markkinoilla, joilla höyrykarkaistulla kevytbetonilla on merkittävämpi osuus kuin tässä yhteydessä käsitellyillä kantavien seinien rakennusmateriaalien markkinoilla, Felsillä on vain [5-10]* prosentin osuus, kun taas Ytongilla on näillä markkinoilla [15-20]* prosentin osuus. Markkinatutkimus on osoittanut, että Ytong on vakiintunut varsinkin suurimpien rakennusainekaupan ryhmittymien keskuudessa ja että sen vuoksi Felsillä on vaikeuksia tuotteidensa toimittamisessa näille ryhmittymille. Tämän vuoksi Fels on nykyisin riippuvainen niin sanotuista vapaista kauppiaista, joiden myynti on muita vähäisempää ja joiden taloudelliset resurssit ovat muita heikommat. Felsillä ei ole Alankomaissa myöskään omaa tuotantolaitosta, vaan se toimii markkinoilla ainoastaan tuonnin kautta. Näin ollen ei ole riittävällä varmuudella odotettavissa, että pelkästään ostamalla Felsin Hanielilla olisi mahdollisuus saada ostajat merkittävässä määrin tilaamaan kaikki tarvitsemansa seinänrakennusmateriaalit itseltään ja siten rajoittaa muiden tarjoajien toimintamahdollisuuksia entisestään. Niinpä markkinatutkimukseen osallistuneet ostajat viittasivat kyllä Hanielin tarjoaman tuotevalikoiman laajenemiseen mutta ilmoittivat samalla, etteivät ole huolissaan huomattavien hinnankorotusten mahdollisuudesta niin kauan kuin Ytong säilyy markkinoilla höyrykarkaistun betonin riippumattomana tarjoajana.

(90) Näin ollen itsenäisenä kilpailijana toimivan Felsin poistuminen markkinoilta ei johda komission näkemyksen mukaan Hanielin (CVK:n) olemassa olevan määräävän aseman vahvistumiseen, vaikka otetaankin huomioon jo merkittävästi alentunut kilpailutaso.

c) Ei-kantavien seinien rakennusmateriaalien markkinat

(91) Vuonna 2000 Alankomaiden ei-kantavien seinien rakennusmateriaalien markkinoiden volyymi oli 1,7 miljoonaa kuutiometriä ja arvo 282 miljoonaa euroa. Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään osapuolten ja niiden tärkeimpien kilpailijoiden markkinaosuudet (volyymin perusteella) ottaen huomioon kaikki ei-kantavien seinien rakennusmateriaalit(17):

>TAULUKON PAIKKA>

(92) Haniel (CVK) on näin ollen [15-20]* prosentin markkinaosuudellaan kyllä markkinajohtaja ei-kantavien seinien rakennusmateriaalien markkinoilla ja - kuten edellä jo todettiin - ainoa yritys, joka tarjoaa kalkkihiekkakiveä, joka on tärkein sekä kantaviin että ei-kantaviin seiniin käytettävä rakennusaine. Ytong, joka on johtava höyrykarkaistun kevytbetonin tuottaja, yltää kuitenkin [15-20]* prosentin osuudellaan ei-kantavien seinien rakennusmateriaalien markkinoista hyvin lähelle Hanielin (CVK:n) markkina-asemaa, ja myös kolme tärkeintä kipsintuottajaa eli GIBO, Lafarge ja Gyproc yltävät huomattaviin markkinaosuuksiin, jotka vaihtelevat [5-10]* prosentista [10-15]* prosenttiin. Koska markkinoiden rakenne on tällainen, ei voida katsoa, että Hanielilla (CVK:lla) olisi määräävä markkina-asema.

(93) Fels on [5-10]* prosentin markkinaosuudellaan merkittävä höyrykarkaistun kevytbetonin ja kipsin tarjoaja, vaikka sen markkinaosuus jääkin huomattavasti Ytongia ja edellä mainittuja kipsintuottajia pienemmäksi eikä sillä ole Alankomaissa omaa tuotantolaitosta, joten sen kanssa toteutettavan yrityskeskittymän myötä Hanielin markkinaosuus nousee [20-30]* prosenttiin ja samalla kasvaa ero kilpailijoihin. Hanielin tuotevalikoima laajentuu höyrykarkaistulla kevytbetonilla ja kipsillä, jotka ovat tärkeitä ei-kantaviin seiniin käytettäviä tuotteita. Ottaen huomioon vahvat kilpailijat ei voida kuitenkaan olettaa, että Haniel voisi Felsin ostamisen myötä laajentaa liikkumavaraansa kilpailussa siinä määrin, että yrityskeskittymän seurauksena syntyisi määräävä markkina-asema.

d) Tulos

(94) Komissio tulee näin ollen siihen tulokseen, että yrityskeskittymä ei johda määräävän aseman syntymiseen tai vahvistumiseen millään merkityksellisillä tuotemarkkinoilla Alankomaissa.

2. MUUT KANSALLISET MARKKINAT

(95) Saksan, joiden markkinoita komissio ei tarkastele tässä menettelyssä, ja Alankomaiden lisäksi yrityskeskittymä johtaa markkinaosuuksien kasvuun myös Belgiassa ja mahdollisesti Ranskassa.

(96) Belgiassa Hanielilla on yksi kalkkihiekkakivitehdas. Fels (Hebel) myy Belgiassa seinänrakennusmateriaaleja, mutta sillä ei ole siellä omia tuotantolaitoksia. Hanielin ja Felsin yhteinen osuus muurauksessa käytettävien rakennusaineiden myynnistä on [2-5]* prosenttia, kaikkien seinänrakennusmateriaalien myynnistä (betonielementit ja valubetoni mukaan luettuina) alle [2-5]* prosenttia. Vaikka tehtäisiin ero kantavien seinien ja ei-kantavien seinien rakennusaineiden välillä, voidaan päätellä, että markkinaosuudet eivät yllä kilpailun kannalta kriittiselle tasolle.

(97) Ranskassa Haniel on osakkaana valmisbetonitehtaissa. Felsillä (Hebelillä) on Ranskassa kolme höyrykarkaistua kevytbetonia tuottavaa tehdasta. Markkinaosuudet kasvavat vain sovellettaessa laajempaa seinänrakennusmateriaalien markkinoiden määritelmää, joka käsittää myös betonielementit ja valubetonin. Tällöin yhteinen markkinaosuus on noin [0-2]* prosenttia. Vaikka tehtäisiin ero kantavien seinien ja ei-kantavien seinien rakennusaineiden välillä ja/tai vaikka määriteltäisiin mahdolliset alueelliset markkinat, voidaan päätellä, että markkinaosuudet eivät yllä kilpailun kannalta kriittiselle tasolle.

(98) Näin ollen yrityskeskittymä ei johda Belgiassa eikä Ranskassa määräävän markkina-aseman syntymiseen tai vahvistumiseen.

VI PÄÄTELMÄ

(99) Edellä esitetyistä syistä voidaan katsoa, että suunniteltu yrityskeskittymä ei luo eikä vahvista määräävää markkina-asemaa, jonka seurauksena tehokas kilpailu yhteismarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla olennaisesti estyisi. Yrityskeskittymä voidaan sen vuoksi julistaa yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi sulautuma-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan ja 8 artiklan 2 kohdan sekä ETA-sopimuksen 57 artiklan mukaisesti,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Ilmoitettu yrityskeskittymä, jossa Haniel Baustoff-Industrie Zuschlagsstoffe GmbH hankkii sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yksinomaisen määräysvallan Fels-Werke GmbH:ssa, julistetaan yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu seuraavalle:

Haniel Baustoff-Industrie Zuschlagsstoffe GmbH Franz-Haniel-Platz 6-8 D - 47119 Duisburg-Ruhrort

Tehty Brysselissä 21 päivänä helmikuuta 2002.

Komission puolesta

Mario Monti

Komission jäsen

(1) EYVL L 395, 30.12.1989, s. 1; oikaisu: EYVL L 257, 21.9.1990, s. 13.

(2) EYVL L 180, 9.7.1997, s. 1.

(3) EUVL C 97, 24.4.2003.

(4) EUVL C 97, 24.4.2003.

(5) Liikevaihto on laskettu sulautuma-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan ja liikevaihdon laskemisesta annetun komission tiedonannon (EYVL C 66, 2.3.1998, s. 25) mukaisesti. Siltä osin kuin tietoihin sisältyy ennen 1 päivää tammikuuta 1999 toteutunutta liikevaihtoa, liikevaihto lasketaan ecun keskikurssien perusteella ja muunnetaan euroiksi suhteessa 1:1.

(6) Enimmäiskoko 240 x 175 x 113 mm.

(7) Asiassa COMP/M.1866 - Preussag/Hebel, 29.3.2000 tehty päätös.

(8) NMa:n asiassa 124, CVK Kalkzandsteen, 20.10.1998 tekemä päätös.

(9) NMa:n asiassa 2427, NCD - Fernhout, 29.2.2000 tekemä päätös.

(10) Tätä tekstiä on osin muokattu, jotta varmistetaan, ettei luottamuksellista tietoa paljasteta; nämä kohdat on kirjoitettu hakasulkuihin ja merkitty tähdellä.

(11) Osapuolten mukaan tunnelimenetelmässä käytetyn valubetonin osuus on 40 prosenttia, mutta markkinatutkimuksen mukaan osuus voi olla suurempikin.

(12) Varsinkin erityistä käyttöä varten leikattujen elementtien ja erikoistoimitusten osalta; vrt. 32 kappale. Haniel on lisäksi ilmoittanut, että tietystä seinänlujuudesta lähtien on yleensä syytä olettaa, että tuotetta käytetään kantaviin seiniin.

(13) Luvut perustuvat oletukseen, jonka mukaan 40 prosenttia Alankomaissa käytetystä valubetonista käytetään tunnelimenetelmässä; vrt. alaviite 10.

(14) Laskelma perustuu osapuolten arvioihin eri rakennusaineiden osuuksista seinänrakennusmateriaalien kulutuksessa ja niiden jakautumisesta kantavien ja ei-kantavien seinien kesken. Mikäli kyseessä ovat sekä kantavissa että ei-kantavissa seinissä käytettävät rakennusmateriaalit (esimerkiksi kalkkihiekkakivi, höyrykarkaistu kevytbetoni), huomioon on otettu vain kantaviin seiniin käytettäväksi arvioitu osuus näistä rakennusaineista. Markkinatutkimuksensa perusteella komissio pitää näitä arvioita pääosin oikeina, joskaan käytettävissä ei ole täsmällisiä tilastotietoja.

(15) Asiassa 85/76, Hoffmann-La Roche v. komissio, 13.2.1979 annettu tuomio, Kok. 1979, s. 461 (39 kohta); ks. myös ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-102/96, Gencor v. komissio, 25.3.1999 antama tuomio, Kok. 1999, s. II-753 (201 ja 202 kohta).

(16) Cementbouw oli vuoden 2001 puoliväliin asti alankomaalaisen rakennuskonserni NBM Amstelland NV:n tytäryhtiö. Cementbouw-yhtymä myytiin alkuvuodesta CVC Capital Inc. -nimiselle sijoittajalle.

(17) Mikäli kyseessä ovat sekä kantavissa että ei-kantavissa seinissä käytettävät rakennusmateriaalit (esimerkiksi kalkkihiekkakivi, höyrykarkaistu kevytbetoni), huomioon on otettu vain ei-kantaviin seiniin käytettävä osuus näistä rakennusaineista.