Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32002R1697

    Neuvoston asetus (EY) N:o 1697/2002, annettu 23 päivänä syyskuuta 2002, lopullisten polkumyyntitullien käyttöönotosta tiettyjen Tšekin tasavallasta, Puolasta, Thaimaasta, Turkista ja Ukrainasta peräisin olevien raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen hitsattujen putkien tuonnissa

    EYVL L 259, 27.9.2002, p. 8–20 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

    Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (CS, ET, LV, LT, HU, MT, PL, SK, SL, BG, RO, HR)

    Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 28/09/2007: This act has been changed. Current consolidated version: 28/09/2002

    ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2002/1697/oj

    32002R1697

    Neuvoston asetus (EY) N:o 1697/2002, annettu 23 päivänä syyskuuta 2002, lopullisten polkumyyntitullien käyttöönotosta tiettyjen Tšekin tasavallasta, Puolasta, Thaimaasta, Turkista ja Ukrainasta peräisin olevien raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen hitsattujen putkien tuonnissa

    Virallinen lehti nro L 259 , 27/09/2002 s. 0008 - 0020


    Neuvoston asetus (EY) N:o 1697/2002,

    annettu 23 päivänä syyskuuta 2002,

    lopullisten polkumyyntitullien käyttöönotosta tiettyjen Tsekin tasavallasta, Puolasta, Thaimaasta, Turkista ja Ukrainasta peräisin olevien raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen hitsattujen putkien tuonnissa

    EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

    ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

    ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 348/96(1), jäljempänä "perusasetus", ja erityisesti sen 9 artiklan,

    ottaa huomioon ehdotuksen, jonka komissio on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

    sekä katsoo seuraavaa:

    A VÄLIAIKAISET TOIMENPITEET

    (1) Komissio otti asetuksella (EY) N:o 540/2002(2), jäljempänä "väliaikaista tullia koskeva asetus", käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin tiettyjen Tsekin tasavallasta, Puolasta, Thaimaasta, Turkista ja Ukrainasta peräisin olevien, CN-koodeihin ex 7306 30 51 , ex 7306 30 59 , ex 7306 30 71 ja ex 7306 30 78 (Taric-koodit 7306 30 51*10 , 7306 30 59*10 , 7306 30 71*10 , 7306 30 71*20 , 7306 30 78*10 ja 7306 30 78*20 ) kuuluvien raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen hitsattujen putkien tuonnissa.

    B MENETTELYN JATKO

    (2) Sen jälkeen, kun oli annettu tiedoksi ne olennaiset tosiasiat ja huomiot, joiden perusteella väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet päätettiin ottaa käyttöön, useat asianomaiset osapuolet ilmoittivat kirjallisesti näkökantansa alustavista päätelmistä. Osapuolia, jotka pyysivät tulla kuulluiksi, kuultiin.

    (3) Komissio jatkoi lopullisia päätelmiään varten tarpeellisiksi katsomiensa tietojen hankkimista ja tarkastamista.

    (4) Kaikille osapuolille ilmoitettiin ne olennaiset tosiasiat ja huomiot, joiden perusteella aiottiin suositella lopullisen polkumyyntitullin käyttöönottoa tiettyjen Tsekin tasavallassa, Puolasta, Thaimaasta, Turkista ja Ukrainasta peräisin olevien raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen hitsattujen putkien tuonnissa sekä väliaikaisen tullin vakuutena olevien määrien kantamista lopullisesti. Lisäksi osapuolille annettiin määräaika, jonka kuluessa niiden oli esitettävä kyseisiä ilmoitettuja olennaisia tosiasioita ja huomioita koskevat huomautuksensa.

    (5) Asianomaisten osapuolten esittämiä suullisia ja kirjallisia huomautuksia tarkasteltiin ja lopullisia päätelmiä on tarvittaessa muutettu niiden mukaisesti.

    C TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

    (6) Koska tarkasteltavana olevaa tuotetta ja samankaltaista tuotetta koskevien alustavien päätelmien julkaisemisen jälkeen ei esitetty uusia huomautuksia, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 12-15 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

    D POLKUMYYNTI

    Puola ja Ukraina

    (7) Koska uusia polkumyyntiä koskevia huomautuksia ei esitetty, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 37-43 kappaleessa esitetyt Puolaa koskevat ja 60-85 kappaleessa esitetyt Ukrainaa koskevat alustavat päätelmät.

    Tsekin tasavalta

    (8) Yksi vientiä harjoittava tsekkiläistuottaja, elezárny Veselí, reagoi komission alustaviin päätelmiin väittämällä, että Tsekin tasavallan kotimarkkinoilla myytäviin putkityyppeihin sovelletaan tiukempia teknisiä testausstandardeja kuin yhteisön markkinoille vietäviin putkityyppeihin. On syytä huomauttaa, että väite esitettiin vasta siinä vaiheessa, jossa tutkimus oli edennyt jo varsin pitkälle, eikä sitä tästä syystä voitu tarkistaa viejän tiloissa tehdyn tarkastuksen aikana. Kyseinen vientiä harjoittava tsekkiläistuottaja ei myöskään esittänyt mitään näyttöä väitteensä tueksi. Lisäksi yritys totesi komission kyselylomakkeessa tämän myöhemmin esittämänsä väitteen vastaisesti, että tarkasteltavana olevaan tuotteeseen sovellettavat tsekkiläisstandardit ovat vertailukelpoisia ulkomaisten standardien kanssa ja että hintavertailuun ei siltä osin tarvitse tehdä oikaisua. Mitkään muutkaan tarkasteltavana olevan tuotteen myyntiä Tsekin tasavallan markkinoilla koskevat, tutkimuksen aikana ilmenneet tiedot eivät viittaa siihen, että teknisissä standardeissa olisi perusteltavissa olevia eroja. Näin ollen väite oli hylättävä.

    (9) Edellä esitetyn perusteella vahvistetaan väliaikainen polkumyyntimarginaali tämän tuottajan osalta.

    (10) Toinen vientiä harjoittava tsekkiläistuottaja, Jäkl Karvina, esitti normaaliarvoa varten valitun putkityypin ja yhteisöön vietäväksi myydyn putkityypin fyysisissä ominaisuuksissa olevia eroja koskevan perustellun väitteen.

    (11) Väite katsottiin aiheelliseksi, ja lopulliseksi polkumyyntimarginaaliksi laskettiin sen mukaisesti 28,3 prosenttia.

    Turkki

    (12) Kolme turkkilaisyritystä pyysi vähäisiä korjauksia päivittäisiin valuuttakursseihin ja korkoprosentteihin, ja perustelluissa tapauksissa ne hyväksyttiin.

    (13) Yritykset väittivät lopulliset laskelmat saatuaan, että polkumyyntimarginaali olisi pitänyt määrittää painotettujen keskimääräisten normaaliarvojen ja kaikkien yhteisöön suuntautuneiden vientitapahtumien painotetun keskiarvon välisen vertailun perusteella, koska viennissä ei ollut merkittäviä eroja ostajien, alueiden tai ajanjaksojen kesken. Polkumyynti ei ollut näiden yritysten ajan mittaan suuntaamaa polkumyyntiä, vaan kyseessä oli tilanne, jonka aiheutti Turkin liiran devalvointi helmikuussa 2001 eli tutkimusajanjakson puolivälissä. Yritysten esittämät väitteet on tarkistettu ja todettu, että hintaerot eivät todellakaan olleet merkittäviä. Näin ollen laskuperuste muutettiin edellä esitetyn menetelmän mukaiseksi. Tämän johdosta asianomaisten yritysten polkumyyntimarginaalit alenivat.

    (14) Lopulliset polkumyyntimarginaalit otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden yritysten osalta ovat seuraavat:

    >TAULUKON PAIKKA>

    (15) Tästä seurasi, että seuraavien otokseen kuulumattomien yhteistyössä toimineiden yritysten painotetuksi keskimääräiseksi polkumyyntimarginaaliksi tarkistettiin 5,2 prosenttia:

    - Borutas Boru Sanayii ve Ticaret A.S., Adapazari

    - Cinar Boru Profil San. Tic. Ltd STI, Eregli

    - Guven Boru ve Profil Sanayi ve Ticaret Ltd Sti., Istanbul

    - Özdemir Boru Profil San.ve Ticaret A.S., Eregli

    - Sevil Boru-Profil Sanayii ve Ticaret A.S., Istanbul

    - Toscelik Profil ve Sac. Endüstrisi A.S., Iskenderun

    - Özborsan Boru San.ve Ticaret A.S., Istanbul.

    (16) Yhteistyössä toimimisen aste oli Turkin osalta korkea, ja lopulliseksi jäännöspolkumyyntimarginaaliksi vahvistettiin sama kuin yhteistyössä toimineen yrityksen korkein marginaali eli 6,0 prosenttia.

    Thaimaa

    (17) Ainoan yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan thaimaalaistuottajan, Saha Thai Steel Pipe Co. Ltd:n, tiloissa tehtiin väliaikaista tullia koskevan asetuksen julkaisemisen jälkeen tarkastus. Kyseinen tuottaja oli alun perin vastannut kyselyyn mutta ei voinut vastaanottaa paikalla tehtävää tarkastusta aiemmin.

    Normaaliarvo

    (18) Normaaliarvon määrittämiseksi tähän ainoaan yhteistyössä toimineeseen thaimaalaistuottajaan sovellettiin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 17-24 kappaleessa esitettyä, kaikkia markkinatalousmaita koskevaa yleistä menetelmää.

    (19) Jäljempänä on esitetty yksinomaan kyseistä yritystä koskevat päätelmät.

    (20) Normaaliarvo määritettiin niiden tarkasteltavana olevien tuotetyyppien kotimarkkinamyynnin perusteella, jotka olivat suoraan verrattavissa yhteisöön vietäväksi myytyihin putkityyppeihin. Ainoastaan niissä tapauksissa, joissa kotimarkkinoilla ei myyty verrattavissa olevia putkityyppejä, normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tarkoitusta varten käytettiin yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan omia tuotanto-, myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa.

    Vientihinta

    (21) Menettelyt ja menetelmät Thaimaasta peräisin olevien tuotteiden vientihinnan arvioimiseksi olivat samat kuin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 25 kappaleessa esitetyt, eli vientimyynti suoraan yhteisöön riippumattomalle asiakkaalle määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

    Vertailu

    (22) Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 26 kappaleessa esitettyjen menetelmien mukaisesti oikaisuja tehtiin kuljetus-, liitännäis- (pankkikulut), vakuutus- ja luottokustannusten, fyysisissä ominaisuuksissa ilmenneiden erojen ja tullinpalautusten osalta.

    Polkumyyntimarginaali

    (23) Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 27 kappaleessa esitettyjen menetelmien mukaisesti painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan. Menetelmä osoitti ainoan yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan harjoittavan polkumyyntiä.

    (24) Lopullinen polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina cif-tuontihinnasta yhteisön rajalla on kyseisen yrityksen osalta seuraava:

    >TAULUKON PAIKKA>

    (25) Koska yhteistyössä toimimisen aste oli Thaimaan osalta erittäin alhainen, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 28 ja 48 kappaleessa esitetty menetelmä jäännöstullin määrittämiseksi. Jäännöspolkumyyntimarginaali prosentteina cif-tuontihinnasta yhteisön rajalla ilmaistuna on 37,6 prosenttia.

    E YHTEISÖN TUOTANNONALA

    (26) Koska uusia yhteisön tuotantoon ja yhteisön tuotannonalan määritelmään liittyviä väitteitä ei esitetty, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 83-85 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

    F VAHINKO

    1 Yhteisön kulutus

    (27) Koska yhteisön kulutusta koskevien alustavien päätelmien julkaisemisen jälkeen ei esitetty uusia huomautuksia, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 86-88 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

    2 Tarkasteltavana olevan tuonnin vaikutusten kumulatiivinen arviointi

    (28) Väitettiin, että tuontia Tsekin tasavallasta ei aiemman käytännön(3) mukaisesti pitäisi kumuloida muista asianomaisista maista peräisin olevaan tuontiin, koska Tsekin tasavallasta peräisin olevan tuonnin ja sen hintojen kehitys poikkesi tarkastelujaksolla muista asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin kehityksestä. Toiseksi väitettiin, että tuonti Tsekin tasavallasta ei alita yhteisön tuotannonalan hintoja eikä kilpaile muista asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin kanssa, koska Tsekin tasavallasta peräisin oleva tuonti suuntautuu, toisin kuin muiden asianomaisten maiden tuonti, Saksaan.

    (29) Olisi huomattava, että edellä tarkoitetuissa tapauksissa tuonnin ja hintojen kehityksessä havaitut erot eivät olleet itsessään ratkaisevia vaan ainoastaan yksi huomioon otettu tekijä. Päätelmät kumuloida tai olla kumuloimatta perustuivat useisiin muihin tekijöihin. Merkityksellisiä ovat perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa luetellut edellytykset: vähimmäistasoa suurempi polkumyyntimarginaali, tuonnin määrä, joka ei ole vähäpätöinen, sekä tuotavien tuotteiden ja yhteisön samankaltaisen tuotteen väliset kilpailuedellytykset.

    (30) Ensinnäkin on syytä mainita, että Tsekin tasavallasta peräisin olevan tuonnin polkumyyntimarginaali oli yli vähimmäistason.

    (31) Toiseksi todettakoon, että vaikka Tsekin tasavallasta peräisin oleva tuonti laski jatkuvasti vuodesta 1998, sen määrä tutkimusajanjaksolla ei ollut vähäpätöinen. Lisäksi on huomattava, että vaikka Tsekin tasavallasta peräisin olevan tuonnin keskihinnat Eurostatin mukaan nousivat jatkuvasti vuodesta 1999, tutkimusajanjaksolla niiden, samoin kuin muista tutkituista maista peräisin olevan tuonnin hintojen todettiin selvästi alittavan yhteisön tuotannonalan hinnat. Tältä osin sanottakoon, että koska tarkasteltavana olevasta tuotteesta on olemassa eri malleja eri hintaisina, laskelmat tehtiin tarkasteltavana olevan tuotteen verrattavissa olevista malleista samassa kaupan portaassa, jotta asianomaisten maiden hinnoittelu voitaisiin ottaa yksityiskohtaisesti huomioon.

    (32) Kolmanneksi, kumulaatio on kilpailuedellytysten perusteella aiheellinen tsekkiläisviejien näkökannan vastaisesti. Tässä yhteydessä olisi huomattava, että Tsekin tasavallasta peräisin oleva tuonti on korvattavissa muulla tuonnilla ja yhteisön tuotannonalan myynnillä, ja se markkinoidaan yhteisössä vertailukelpoisten myyntikanavien kautta. Havaittiin, että yhteisön tuotannonala samoin kuin kaikissa tutkituissa maissa sijaitsevat viejät myyvät osan tuotannostaan Saksaan. Lisäksi Eurostatin tilastoista ilmenee, että jäsenvaltioiden välinen kauppa on merkittävää, mikä osoittaa markkinoiden olevan yhteisön laajuiset. Muuta osoitusta siitä, että tarkasteltavana olevan Tsekin tasavallasta peräisin olevan tuotteen myynti ei kilpaile muista tutkituista maista peräisin olevan myynnin ja yhteisön tuotannonalan myynnin kanssa, ei ole todettu. Näin ollen markkinoiden alueellistumista ei ole osoitettu.

    (33) Lisäksi tsekkiviejät vastustivat kumulointia markkinoiden väitetyn segmentoitumisen perusteella. Ne väittivät sen, että kaksi yhteisön tuotannonalaan kuuluvaa yritystä rikkoi yhteisön kilpailulainsäädäntöä, olevan osoitus yhteisön markkinoiden segmentoitumisesta. Kyseiset yritykset olivat tehneet aiemmin laittoman sopimuksen markkinoiden jakamisesta, joka tosin koski toista kuin tarkasteltavana olevaa tuotetta.

    (34) Sitä, että kaksi yritystä rikkoi kilpailulainsäädäntöä ennen tutkimusajanjaksoa toisen kuin tarkasteltavana olevan tuotteen osalta, ei tässä tapauksessa voida kuitenkaan katsoa todisteeksi markkinoiden segmentoitumisesta, koska vastaavasta käyttäytymisestä tutkimusajanjaksolla ja tarkasteltavana olevan tuotteen osalta ei esitetty näyttöä. Tutkimuksen aikana ei löydetty näyttöä siitä, että yhdelläkään yhteisön tuotannonalan muodostavista yrityksistä olisi tarkasteltavana olevan tuotteen osalta voimassa tällainen sopimus. Näin ollen väite hylättiin.

    (35) Eräät viejät pyysivät toistamiseen, ettei Tsekin tasavallasta peräisin olevaa tuontia kumuloitaisi, koska se ei aiheuta vahinkoa tai vahingon uhkaa yhteisön tuotannonalalle johtuen siitä, että sen määrä jää neuvoston asetuksella (ETY) N:o 1968/93(4) käyttöön otetun enimmäiskiintiön alle. Myös tsekkiläisviejät vastustivat kumulointia vetoamalla siihen, että yhteisön vienti Tsekin tasavaltaan kasvoi kyseisellä tarkastelujaksolla. On huomattava, että edellä asetuksella (ETY) N:o 1968/93 käyttöön otettu kiintiö oli voimassa vuoden 1995 loppuun ja että tässä tutkimuksessa vahingon arviointiin käytetty tarkastelujakso on vuodesta 1997 tutkimusajanjaksoon. Yhteisön Tsekin tasavaltaan suuntautuvan viennin määrän ei senkään katsottu sellaisenaan tukevan väitettä, jonka mukaan Tsekin tasavallan vientiä ei pitäisi kumuloida. Näin ollen esitetty näkökanta hylättiin.

    (36) Väitettiin, että koska Tsekin tasavallan vientiä valvottiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 87/98(5) perustetun kaksinkertaisen tarkkailun järjestelmän avulla, se olisi jätettävä tämän polkumyynnin vastaisen menettelyn ulkopuolelle. Valvontajärjestelmällä kuitenkin vain valvotaan Tsekin tasavallasta peräisin olevaa tuontia. Sen pelkkä olemassaolo ei siis sinänsä ole kumulointia puoltava tai sitä vastaan oleva seikka. Tästä syystä väite hylättiin.

    (37) Eräät viejät toistivat väitteensä, jonka mukaan ne toimivat erilaisissa kilpailuolosuhteissa joko siksi, että niiden myynti yhteisöön tapahtui etuyhteydessä olevan yrityksen kautta toisin kuin muiden vientiä harjoittavien tuottajien myynti, tai siksi, että ne eivät päässeet suoraan käsiksi raaka-aineisiin, mistä syystä niiden toimitusajat olivat huomattavasti pidemmät.

    (38) Tutkimuksessa kävi ilmi, että nämä viejät myivät tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöön pääasiassa niin muiden viejien kuin yhteisön tuotannonalankin käyttämiin myyntikanaviin vertailtavissa olevien myyntikanavien (eli kauppiaiden) välityksellä. Perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut kilpailuedellytykset täyttyvät joka tapauksessa maakohtaisesti, eikä niitä tutkita viejäkohtaisesti. Näin ollen nämä näkökannat hylättiin.

    (39) Lisäksi väitettiin, että Ukrainasta peräisin olevaa tuontia ei pitäisi kumuloida muista asianomaisista maista peräisin olevaan tuontiin asianomaisen tuonnin vähäinen määrä huomioon ottaen.

    (40) Tässä yhteydessä korostetaan, että vaikka Ukrainan markkinaosuus oli pienempi kuin muiden tutkittujen maiden, sitä ei voida pitää vähäpätöisenä perusasetuksen 5 artiklan 7 kohdan ja tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen 1994 VI artiklan soveltamisesta tehdyn sopimuksen 5 artiklan 8 kohdan mukaisesti. Kaikki muut perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa esitetyt kumulaation edellytykset sitä paitsi täyttyivät.

    (41) Edellä esitetyn perusteella ja koska ei ole esitetty uusia tosiseikkoja, jotka osoittaisivat, etteivät kumulaatiota koskevat edellytykset olisi täyttyneet asianomaisten maiden osalta, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 89-97 kappaleessa esitetyt, tarkasteltavana olevan tuonnin vaikutusten kumulatiivista arviointia koskevat alustavat päätelmät.

    3 Asianomaisista maista peräisin oleva tuonti

    i) Määrä, markkinaosuus ja hintakehitys

    (42) Koska uusia väitteitä ei esitetty, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 98-104 kappaleessa esitetyt, asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin määrää, markkinaosuutta ja hintakehitystä koskevat alustavat päätelmät.

    (43) On huomattava, että väliaikaista tullia koskevan asetuksen julkaisemisen jälkeen todettiin, että kahden muun turkkilaisyrityksen tuonti ei tapahtunut polkumyynnillä. Vaikka näiden vientiä harjoittavien tuottajien tuonti jätettäisiin tutkimuksen ulkopuolelle, jäljempänä olevasta taulukosta ilmenee, että polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrässä tapahtunut kasvu oli silti merkittävää eli 20 prosenttia. Jäljellä olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla 5,9 prosenttiyksikköä. Se oli edelleen yli 24 prosenttia yhteisön markkinaosuudesta tutkimusajanjaksolla.

    >TAULUKON PAIKKA>

    ii) Hinnan alittavuus

    (44) Turkista peräisin olevan tuonnin osalta vahvistetaan, että hinnan alittavuus oli tutkimusajanjaksolla keskimäärin 14,0 prosenttia. On voitu vahvistaa, että vaikka niiden vientiä harjoittavien tuottajien, jotka eivät harjoittaneet polkumyyntiä, tuonti jätettäisiin tutkimuksen ulkopuolelle, hinnan alittavuuden taso ei siitä muuttuisi merkittävästi.

    (45) Tsekin tasavallasta peräisin olevan tuonnin osalta väitettiin, että hinnan alittavuudesta ei saatu näyttöä vertailtaessa Tsekin tasavallan vientihintoja yhteisön tuotannonalan hintoihin Eurostatin tilastoissa esitetyllä tavalla tai joissakin yksittäistapauksissa. Tästä syystä pyydettiin, että hinnan alittavuutta koskeva laskelma tarkistettaisiin väitteen mukaisesti.

    (46) Tavanomaisen käytännön mukaan hinnan alittavuus lasketaan vertaamalla yhteisön tuotannonalan ja viejien todennettuja keskihintoja koko tutkimusajanjakson ajalta tuotetyypeittäin samassa kaupan portaassa. Näin vertailtaessa hinnan alittavuudesta saatiin näyttöä, joten väite oli hylättävä.

    (47) Väitettiin, että koska Eurostatin tilastojen mukaan hinnat Saksassa olivat alhaisemmat kuin muissa jäsenvaltioissa, hinnan alittavuus pitäisi laskea vertaamalla vientiä harjoittavien tuottajien hintoja yhteisön tuotannonalan kussakin jäsenvaltiossa veloittamiin hintoihin.

    (48) Tässä yhteydessä on huomattava, että polkumyyntitutkimuksissa yhteisön katsotaan olevan yksi yhtenäinen markkina-alue ja että hinnan alittavuuden ottamiseksi kokonaisuudessaan huomioon on tavanomainen käytäntö, että hinnan alittavuus lasketaan vertaamalla kunkin vientiä harjoittavan tuottajan hintoja koko yhteisön tuotannonalan keskihintoihin. Lisäksi on huomattava, että tarkasteltavana olevan tuotteen myynti tapahtuu pääasiassa kauppiaiden välityksellä, jotka myyvät edelleen asiakkailleen, jotka puolestaan voivat sijaita missä tahansa yhteisön markkinoilla. Tämä käy ilmi Eurostatin tilastoista, joiden mukaan yhteisön sisäinen kauppa on huomattavaa.

    (49) Yhteistyössä toiminut thaimaalaisviejä väitti, että jotta tarkasteltavana olevaa tuotetta voitaisiin verrata samassa kaupan portaassa oleviin yhteisön tuotannonalan tuotteisiin, tuotujen tavaroiden cif-arvoon pitäisi tehdä 10 prosentin oikaisu tuojien myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voittojen huomioon ottamiseksi.

    (50) On huomattava, että tarkasteltavana olevan tuodun tuotteen hintoihin on lisätty 10 euroa tonnilta tuojille maahantuonnin jälkeen aiheutuvien kustannusten huomioon ottamiseksi. Sekä yhteisön tuotannonala että viejät myyvät pääasiassa samantyyppisille asiakkaille eli tuontia harjoittaville kauppiaille, jotka myyvät tuotteen edelleen käyttäjille. Niinpä jos viejien hintoja nostettaisiin pyydetyllä tavalla, ne edustaisivat hintoja kaupan eri portaassa kuin yhteisön tuotannonalan hinnat. Pyynnön tueksi ei myöskään esitetty sitä tukevaa näyttöä. Näin ollen pyyntö hylättiin.

    (51) Laskuvirheiden korjaukset huomioon ottaen ja koska hinnan alittavuuden laskemiseksi käytetystä menetelmästä ei esitetty uusia huomioita, asianomaisista maista peräisin olevat tarkasteltavina olevat tuotteet myytiin tutkimusajanjakson aikana yhteisössä hinnoilla, jotka keskimäärin alittivat yhteisön tuotannonalan hinnat prosentteina yhteisön tuotannonalan hinnoista ilmaistuna seuraavasti: Tsekin tasavalta 14,8 prosenttia, Puola 14,5 prosenttia, Thaimaa 21,4 prosenttia, Turkki 14,0 prosenttia ja Ukraina 33,0 prosenttia.

    4 Yhteisön tuotannonalan tilanne

    (52) Koska sellaisia uusia tietoja ei toimitettu, jotka olisivat vaikuttaneet yhteisön tuotannonalan tilannetta koskeviin päätelmiin, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 107-139 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

    5 Vahinkoa koskevat päätelmät

    (53) Koska yhteisön tuotannonalan tilanteesta ei toimitettu uusia tietoja, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 140-142 kappaleessa esitetyt yhteisön tuotannonalan kärsimää vahinkoa koskevat alustavat päätelmät lukuun ottamatta 140 kappaleessa ilmoitettua hinnan alittavuuden keskimääräistä tasoa, joka korjattiin 16,6 prosenttiin.

    G SYY-YHTEYS

    (54) Asianomaiset osapuolet eivät esittäneet uusia väitteitä tai näyttöä syy-yhteydestä. Kolmansien maiden käyttöön ottamien kaupan suojatoimenpiteiden ja muista kolmansista maista peräisin olevan tuonnin yhteisön tuotannonalalle aiheuttaman vahingon vaikutuksia tutkittiin kuitenkin lisää.

    (55) Kolmansien maiden käyttöön ottamien kaupan suojatoimenpiteiden osalta todettiin, että vaikka yhteisön tuotannonalan kokonaisvienti olisi pysynyt vakaana vuoden 1997 tasolla, yhteisön tuotannonalan tuotannossa ja kapasiteetin käyttöasteessa vuoden 1997 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana tapahtunut lasku olisi ollut merkittävä. Tämä johtuu siitä, että viennin osuus kokonaismyynnistä on vähäinen. Vaikka vienti kaikkiin maihin (ei siis ainoastaan niihin, jotka olivat ottaneet käyttöön kaupan suojatoimenpiteitä) laski vuoden 1997 ja tutkimusajanjakson välillä, yhteisön kokonaismyynti laski ainoastaan vuoden 1997 9,5 prosentista tutkimusajanjakson kahdeksaan prosenttiin. Kolmansien maiden käyttöön ottamien kaupan suojatoimenpiteiden vaikutus oli siten vähäinen. Vakaa vienti ei olisi myöskään vaikuttanut kannattavuuden laskusuuntaukseen.

    (56) Romaniasta ja Unkarista peräisin olevasta tuonnista sekä Turkista peräisin olevasta muusta kuin polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista todettiin, että niiden määrät laskivat kumulatiivisesti 25 prosenttia vuoden 1997 ja tutkimusajanjakson välillä. Tämä negatiivinen kehitys vastaa yhteisön tuotannonalan myynnissä etuyhteydettömille asiakkaille havaittua kehitystä; myynti laski 17 prosenttia. Se on myös käänteinen viidestä tutkitusta maasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin 20 prosentin kasvun kanssa. Kyseisen tuonnin määrässä vallinneen laskusuuntauksen ja pienten markkinaosuuksien perusteella voidaan vahvistaa, ettei kyseinen tuonti muuta syy-yhteydestä tehtyjä päätelmiä.

    (57) Edellä esitetyn perusteella vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 143-168 kappaleessa esitetyt päätelmät.

    H YHTEISÖN ETU

    (58) Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen ainoastaan yhteisön tuotannonala esitti yhteisön etuja koskevia huomautuksia, joissa tuettiin komission alustavia päätelmiä, joiden mukaan ei ole todennäköistä, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto lisäisi käyttäjien kustannuksia huomattavasti tai vaikuttaisi niiden tilanteeseen vakavalla tavalla. On huomattava, että rakennusala on tarkasteltavana olevan tuotteen pääkäyttäjä ja että kyseiselle tuotannonalalle kanavien laskemisesta, asentamisesta ja huollosta aiheutuvat kustannukset ovat yhdessä niihin liittyvien työvoimakustannusten kanssa huomattavasti suuremmat kuin itse putkien kustannukset. Lisäksi putkiston asennuskustannukset ovat hyvin pieni osa rakennuksen kokonaiskustannuksista.

    (59) On myös huomattava, että koska tarkasteltavana olevaa tuotetta myyvät markkinoilla pääasiassa kauppiaat, loppukäyttäjiltä tosiasiassa veloitettavat hinnat riippuvat kauppiaiden hinnoittelusta.

    (60) Edellä esitetty huomioon ottaen ja koska yhteisön etua tässä tapauksessa koskevasta analyysistä ei esitetty uusia tietoja ja varsinkin, kun käyttäjät eivät tehneet yhteistyötä tai esittäneet huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 169-196 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät vahvistetaan.

    (61) Väitettiin, että polkumyynnin vastainen menettely pitäisi päättää, jotta vältyttäisiin korkeammalta suojelun tasolta kuin on pidettävä tarpeellisena ottaen huomioon, että tarkasteltavana oleva tuote kuuluu 28 päivänä maaliskuuta 2002 vireille pannun suojatoimenpidetutkimuksen(6) piiriin.

    (62) Tarkasteltavana oleva tuote kuuluu todellakin suojatoimenpidetutkimuksen piiriin. On kuitenkin huomattava, että siihen ei sovelleta väliaikaisia suojatoimenpiteitä. Jos komissio päättää ehdottaa lopullisten suojatoimenpiteiden käyttöönottoa tarkasteltavana olevan tuotteen osalta, se myös selvittää, voiko erityyppisten toimenpiteiden yhdistelmä nostaa suojelun tason korkeammaksi kuin on tarpeen ja onko polkumyyntitullia muutettava vastaavasti. Asianomaisille osapuolille annetaan mahdollisuus esittää asiaa koskevia huomautuksia.

    I LOPULLISET POLKUMYYNTITOIMENPITEET

    1 Vahingon korjaava taso

    (63) Eräät viejät väittivät, että vahinkoa aiheuttamattomien hintojen määrittämiseen välivaiheessa käytetty menetelmä johtaa keinotekoiseen hinnannousuun. Tästä syystä ne pyysivät menetelmän tarkistamista.

    (64) Vahinkoa aiheuttamattomien hintojen määrittämiseen malleittain ja kaupan portaittain välivaiheessa käytetty menetelmä oli seuraava:

    - kannattavuustason määrittämiseksi kunkin yhteisön tuotannonalan muodostavan yrityksen tosiasiassa veloittamien myyntihintojen painotettua keskiarvoa oikaistiin ylös- tai alaspäin asianomaisen yrityksen tosiasiallisen tappion tai voiton perusteella,

    - näin määritettyyn kannattavuustasoon lisättiin viiden prosentin voittomarginaali;

    lopullisessa vaiheessa menetelmää tarkistettiin ja vahinkoa aiheuttamattomat hinnat laskettiin malleittain ja kaupan portaittain seuraavasti:

    - kannattavuustason määrittämiseksi kunkin yhteisön tuotannonalan muodostavan yrityksen tosiasiassa veloittamien myyntihintojen painotettua keskiarvoa oikaistiin alaspäin yhteisön tuotannonalan tosiasiallisen voiton keskiarvon perusteella,

    - näin määritettyyn kannattavuustasoon lisättiin viiden prosentin voittomarginaali.

    (65) On myös huomattava, että käyttämällä yhteisön tuotannonalan tekemän voiton painotettua keskiarvoa, kuten lopullisessa vaiheessa tehtiin, yhteisön tuotannonalan tilanne voidaan hintojen, kannattavuuden ja määrien osalta ottaa kokonaisuudessaan huomioon.

    (66) Samoin väitettiin, että tarkistettu menetelmä johti tiettyjen mallien osalta ristiriitaisuuksiin tuotantokustannusten ja vahinkoa aiheuttamattomien hintojen välillä. Tältä osin huomautettakoon, että koska vahinkoa aiheuttamattomat hinnat perustuvat yhteisön tuotannonalan tosiasiallisiin hintoihin, niissä otetaan myös huomioon kunkin mallin markkinatilanne. Näin ollen menetelmä mahdollistaa hintojen tasapuolisen vertailun.

    (67) Lisäksi hinnan alittavuuden laskennassa tehtyjen virheiden korjausta sovellettiin myös vahinkomarginaalin laskentaan.

    (68) Koska lopullisessa vaiheessa ainoastaan yksi thaimaalaisyritys toimi yhteistyössä ja koko maan osalta yhteistyössä toimimisen aste oli matala, ja jotta kieltäytymistä yhteistyöstä ei palkittaisi, Thaimaata koskeva jäännösvahinkomarginaali määritettiin perusasetuksen 18 artiklan 6 kohdan mukaisesti Eurostatin tietojen perusteella.

    (69) Tarkistetut vahingon korjaavat marginaalit ovat seuraavat:

    >TAULUKON PAIKKA>

    2 Lopulliset polkumyyntitoimenpiteet

    (70) Väitettiin, ettei yksikään toimenpide saisi ylittää tavoitteeksi asetetun voittomarginaalin ja yhteisön tuotannonalan tutkimusajanjaksolla saaman voiton välistä erotusta. Tavoitteeksi asetettu viiden prosentin voittomarginaali siitä liikevaihdosta, jonka yhteisön tuotannonalan voitiin olettaa saavan vahingollisen polkumyynnin puuttuessa, vahvistettiin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 199 kappaleessa.

    (71) On huomattava, että tullit otetaan käyttöön kunkin yhteistyössä toimineen yrityksen ja kunkin tutkitun maan osalta alhaisemman tullin sääntöä noudattaen. Samoin on huomattava, että yhteisön tuotannonalalle vahinkoa aiheuttamattomien hintojen määrittämiseksi käytetyssä menetelmässä on otettu huomioon tavoitteeksi asetettu viiden prosentin voitto, mutta että viejien tosiasiallisesti veloittamien hintojen ja yhteisön tuotannonalan vahinkoa aiheuttamattomien hintojen välinen erotus määrää todetun vahingon tason. Näin ollen pyyntö hylättiin.

    (72) Edellä esitetyn perusteella katsotaan perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti, että Tsekin tasavallasta, Puolasta, Thaimaasta, Turkista ja Ukrainasta peräisin olevassa tuonnissa olisi otettava käyttöön lopullinen polkumyyntitulli todettujen polkumyyntimarginaalien tasoisena tai todettujen vahinkomarginaalien tasoisena, jos nämä ovat alhaisemmat.

    (73) Edellä todetun perusteella ehdotetut lopulliset tullit ovat prosentteina cif-hinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana ilmaistuna seuraavat:

    >TAULUKON PAIKKA>

    (74) Tässä asetuksessa yrityksille vahvistettavat yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten senhetkistä tilannetta. Näitä tulleja (toisin kuin maakohtaisia tulleja, joita sovelletaan kaikkiin muihin yrityksiin) sovelletaan siis ainoastaan asianomaisesta maasta peräisin oleviin ja kyseisten yritysten eli mainittujen oikeushenkilöiden tuottamiin tuotteisiin. Muiden yritysten, joita ei erikseen ole mainittu tämän asetuksen artiklaosassa, mukaan luettuina mainittuihin oikeushenkilöihin etuyhteydessä olevat oikeushenkilöt, tuottamat tuodut tuotteet eivät voi hyötyä näistä tulleista, vaan niihin sovelletaan kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa tullia.

    (75) Vaatimus näiden yrityskohtaisten polkumyyntitullien soveltamisesta (esim. oikeushenkilön nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen seurauksena) on tehtävä viipymättä komissiolle(7) ja mukaan on liitettävä kaikki asiaan kuuluvat tiedot, erityisesti tuotantoon sekä kotimarkkina- ja vientimyyntiin liittyvässä yrityksen toiminnassa tapahtuneet muutokset, jotka liittyvät kyseiseen nimenmuutokseen tai tuotanto- ja myyntiyksiköissä tapahtuneeseen muutokseen. Komissio muuttaa tarvittaessa tätä asetusta neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelon ajan tasalle.

    3 Sitoumus

    (76) Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen eräät vientiä harjoittavat tuottajat, nimittäin Jäkl Karvina ja Zelezarny Veseli Tsekin tasavallasta, Saha Thai Thaimaasta ja Borusan Birlesik Boru Fabrikalari / Mannesmann Boru Endustrisi Turkista, tarjosivat hintasitoumukset perusasetuksen 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

    (77) Komissio on tältä osin todennut seuraavaa:

    - Tarkasteltavana oleva tuote on hyödyketuote, jonka hinnat vaihtelevat huomattavasti hyvinkin lyhyellä aikavälillä ja joka ei tästä syystä sovellu kovinkaan hyvin kiinteän hintasitoumuksen kohteeksi.

    - Hintavaihtelut johtuvat vaihteluista raaka-aineiden, erityisesti kuumavalssattujen kelojen ja sinkin, hinnoissa, jotka muodostavat suurimman, vaikkakin suuruudeltaan vaihtelevan osan tuotantokustannuksista. Vaihtelevuus on kytköksissä myös valuuttakursseihin, jotka ovat yhteisössä vakaat Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ruotsia ja Tanskaa lukuun ottamatta, mutta jotka muuttuvat nopeasti suhteessa Yhdysvaltain dollariin, jossa liiketoimet tehdään erityisesti Thaimaassa ja Turkissa. Hinnat onkin tarkistettava kuukausittain.

    - Jos tuonnin vähimmäishinnat sidottaisiin kuumavalssattujen kelojen ja sinkin hintaan, tuotteiden alaryhmille pitäisi vahvistaa ryhmäkohtaiset indeksointikaavat, koska energian ja työvoiman tarve tonnia kohden vaihtelee tuotteen koon mukaan. Jos tällainen tarkistusjärjestelmä päätettäisiin ottaa käyttöön, kullekin tuoteryhmälle pitäisi tästä syystä vahvistaa kolmesta neljään kaavaa tuotteen koon mukaan.

    (78) Lisäksi osa hintasitoumuksia tarjonneista tuottajista vie monenlaisia terästuotteita, kuten esimerkiksi hitsattuja putkia, rakenne- ja hiiliteräsputkia sekä neli- ja suorakulmaisia putkia, joihin polkumyyntitutkimusta sovelletaan vain osittain. Samoille asiakkaille vietävien eri tuotteiden hinnantasausriski on tästä syystä suuri. Yleisellä tasolla yhteisön tuotannonala väitti myös, etteivät sitoumukset eivätkä näin ollen myöskään vähimmäishinnat olisi samoista syistä selvästikään asianmukaisia toimenpiteitä tarkasteltavana olevan tuotteen osalta. Edellä esitetyn perusteella nämä hintasitoumustarjoukset hylättiin.

    4 Väliaikaisten tullien lopullinen kantaminen

    (79) Todettujen polkumyyntimarginaalien suuruuden ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon perusteella katsotaan tarpeelliseksi kantaa lopullisesti väliaikaista tullia koskevalla asetuksella käyttöön otettujen väliaikaisten polkumyyntitullien vakuutena olevat määrät lopullisesti käyttöön otettujen tullien suuruisina,

    ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

    1 artikla

    1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Tsekin tasavallasta, Puolasta, Thaimaasta, Turkista ja Ukrainasta peräisin olevien, CN-koodeihin ex 7306 30 51 , ex 7306 30 59 , ex 7306 30 71 ja ex 7306 30 78 (Taric-koodit 7306 30 51*10 , 7306 30 59*10 , 7306 30 71*91 ja 7306 30 78*91 ) kuuluvien, poikkileikkaukseltaan ympyrän muotoisten raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen hitsattujen putkien, joiden ulkoläpimitta on enintään 168,3 millimetriä, tuonnissa lukuun ottamatta putkia, jollaisia käytetään öljy- ja kaasuputkijohdoissa tai öljyn tai kaasun porauksessa tai joissa on liitos- tai muita osia ja joita käytetään siviili-ilma-aluksissa, ja jotka ovat muita kuin tarkkuusputkia.

    2. Vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraavien yritysten tuottamien, edellä 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden osalta seuraava:

    >TAULUKON PAIKKA>

    3. Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

    2 artikla

    Kannetaan lopullisesti väliaikaista tullia koskevalla asetuksella (EY) N:o 540/2002 käyttöön otettujen väliaikaisten polkumyyntitullien vakuutena olevat määrät 1 artiklassa vahvistettujen tullien suuruisina tai väliaikaisen tullin suuruisena, jos se on alhaisempi. Lopullisten polkumyyntitullien ylittävät vakuutena olevat määrät vapautetaan.

    3 artikla

    Jos jokin turkkilainen osapuoli toimittaa komissiolle riittävän näytön siitä, että se ei ole vienyt 1 artiklan 1 kohdassa kuvattuja tuotteita tutkimusajanjakson aikana, että se ei ole etuyhteydessä yhteenkään sellaiseen viejään ja tuottajaan, johon sovelletaan tällä asetuksella käyttöön otettuja toimenpiteitä, ja että se on vienyt asianomaisia tavaroita tutkimusajanjakson jälkeen tai että sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite huomattavan tuotemäärän viennistä yhteisöön, neuvosto voi yksinkertaisella enemmistöllä komission ehdotuksesta ja neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan muuttaa 1 artiklan 2 kohtaa asettaakseen kyseiselle osapuolelle otokseen kuulumattomiin yhteistyössä toimineisiin tuottajiin/viejiin sovellettavan 5,2 prosentin suuruisen tullin.

    4 artikla

    Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

    Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

    Tehty Brysselissä 23 päivänä syyskuuta 2002.

    Neuvoston puolesta

    Puheenjohtaja

    M. Fischer Boel

    (1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2238/2000 (EYVL L 257, 11.10.2000, s. 2).

    (2) EYVL L 83, 27.3.2002, s. 3.

    (3) Bulgariasta ja Puolasta peräisin olevaa virtsa-ainetta ja ammoniumnitraatin liuosseosta koskeva neuvoston asetus (EY) N:o 3319/94 (EYVL L 350, 31.12.1994, s. 20) ja Venäjältä peräisin olevaa ammoniumnitraattia koskeva neuvoston asetus (EY) N:o 2022/95 (EYVL L 198, 23.8.1995, s. 1).

    (4) EYVL L 180, 23.7.1993, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1005/95 (EYVL L 101, 4.5.1995, s. 35).

    (5) EYVL L 13, 19.1.1998, s. 43, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 844/2002 (EYVL L 135, 23.5.2002, s. 1).

    (6) EYVL C 77, 28.3.2002, s. 39.

    (7) Euroopan komissio Kauppapolitiikan pääosasto

    Linja B

    B - 1049 Bruxelles/Brussel.

    Top