32002R0743

Neuvoston asetus (EY) N:o 743/2002,

annettu 25 päivänä huhtikuuta 2002,

yhteisön yleisistä toimintapuitteista oikeudellisen yhteistyön helpottamiseksi yksityisoikeuden alalla

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 61 artiklan c alakohdan ja 67 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Euroopan unioni on asettanut tavoitteekseen pitää yllä ja kehittää unionia vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvana alueena, jossa henkilöiden vapaa liikkuvuus taataan. Tätä varten yhteisön olisi toteutettava muun muassa yksityisoikeudellisissa asioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta.

(2) Neuvosto hyväksyi 3 päivänä joulukuuta 1998 neuvoston ja komission toimintasuunnitelman parhaista tavoista panna täytäntöön Amsterdamin sopimuksen määräykset vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamisesta(4), jäljempänä "Wienin toimintasuunnitelma".

(3) Tampereella 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi päätelmät "Kohti vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa unionia: Tampereen virstanpylväät".

(4) Neuvosto hyväksyi 30 päivänä marraskuuta 2000 komission ja neuvoston yhteisen toimenpideohjelman tuomioiden vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen toteuttamisesta siviili- ja kauppaoikeuden alalla(5).

(5) Oikeusalalla toimivien tuki- ja vaihto-ohjelma (Grotius-ohjelma) perustettiin yhteisellä toiminnalla 96/636/YOS(6) vuosiksi 1996-2000.

(6) Siviilioikeuden alalla toimivien tuki- ja vaihto-ohjelmaa (siviilioikeuden alaa koskeva Grotius-ohjelma) jatkettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 290/2001(7) vain yhden vuoden siirtymäkaudeksi, kunnes käytettävissä ovat perusteellisen analysoinnin tulokset siitä, miten yhteisön toimia ja tukea olisi tulevaisuudessa kohdennettava.

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1496/98/EY(8) vahvistettiin kolme vuotta kattava toimintaohjelma yhteisön oikeuden tuntemuksen parantamiseksi lakimiesten keskuudessa (Robert Schuman -ohjelma).

(8) Yksityisoikeuden alalla tarvitaan joustavat ja tehokkaat yhteisön yleiset toimintapuitteet, jotta perustamissopimuksessa, Wienin toimintasuunnitelmassa ja Tampereen päätelmissä asetetut kunnianhimoiset tavoitteet voidaan saavuttaa.

(9) Yhteisön yleisissä toimintapuitteissa olisi säädettävä komission tekemistä aloitteista toissijaisuusperiaatteen mukaisesti, yksityisoikeuden alan oikeudellista yhteistyötä edistävien ja helpottavien organisaatioiden tukitoimista sekä yksittäisten hankkeiden tukitoimista.

(10) Edistyminen oikeudellisen yhteistyön toteuttamisessa yksityisoikeuden alalla edellyttää lukuisia toimia, ja ne olisi sen vuoksi toteutettava yhteisön toimintaohjelman puitteissa. Toimien suunnittelulle ja toteuttamiselle on hyödyksi, että ne kootaan yhteisön yleisiin toimintapuitteisiin.

(11) Komission toimiin voisi sisältyä erityistoimia, kuten selvitykset, tutkimukset, seminaarit, konferenssit, asiantuntijatapaamiset, julkaisut, käsikirjat, tietokannat ja/tai www-sivustot sekä yhteisön yleisissä toimintapuitteissa yhteisrahoitettujen hankkeiden tulosten levittämiseksi toteutettavat toimet.

(12) Yhteisön yleiset toimintapuitteet, joilla lisätään jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien ja oikeuslaitosten keskinäistä tuntemusta, auttavat vähentämään yksityisoikeuden alan oikeudellisen yhteistyön esteitä, mikä parantaa sisämarkkinoiden toimintaa.

(13) Yksityisoikeuden alan oikeudellista yhteistyötä koskevien yhteisön säädösten moitteettoman soveltamisen takaavat toimenpiteet ovat välttämättömiä, ja ne ovat tehokkaampia, jos ne sovitetaan yhteen yhteisön yleisissä toimintapuitteissa.

(14) Suunnitellun toiminnan tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan, sen vuoksi että niiden toteuttaminen on väistämättä Euroopan laajuista, sekä odotettavissa olevien taloudellisten säästöjen ja suunnitellun toiminnan kumulatiivisten vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(15) Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneiden maiden osallistuminen näihin yhteisön yleisiin toimintapuitteisiin on hyödyllistä valmistautumista jäsenyyteen, erityisesti niiden yhteisön säännöstön soveltamisvalmiuksien osalta.

(16) On säädettävä eräistä niitä seuraamuksia koskevista periaatteista, joita on sovellettava silloin kun todetaan väärinkäytöksiä tai kun komission ja tuen saajien välisestä avustussopimuksesta johtuvia sopimusvelvoitteita ei noudateta.

(17) Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä on päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(9) mukaisesti.

(18) Vuosittainen työohjelma hyväksytään hallintokomiteamenettelyn mukaisesti siten, että varmistetaan riittävä toimielinten välinen tasapaino ottamalla erityisesti huomioon se, että 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut erityistoimet toteuttaa komissio.

(19) Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti ovat Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemaa koskevan pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti ilmoittaneet, että ne haluavat osallistua tämän asetuksen antamiseen ja soveltamiseen.

(20) Tanska ei Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti osallistu tämän asetuksen antamiseen, eikä asetus sido Tanskaa eikä sitä sovelleta tässä valtiossa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

TAVOITTEET JA TOIMET

1 artikla

Kohde

1. Tällä asetuksella luodaan 1 päivän tammikuuta 2002 ja 31 päivän joulukuuta 2006 väliseksi ajaksi yhteisön yleiset toimintapuitteet oikeudellisen yhteistyön toteuttamisen helpottamiseksi yksityisoikeuden alalla, jäljempänä "yleiset puitteet".

2. Tätä asetusta ei sovelleta Tanskaan.

2 artikla

Tavoitteet

Yleisillä puitteilla on seuraavat tavoitteet:

1) yksityisoikeudellisissa asioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön edistäminen pyrkien erityisesti:

a) takaamaan oikeusvarmuus ja parantamaan oikeussuojan saatavuutta;

b) edistämään oikeudenpäätösten ja tuomioiden vastavuoroista tunnustamista;

c) edistämään tarvittavaa lainsäädännön lähentämistä; ja

d) poistamaan esteet, jotka johtuvat yksityisoikeuden ja riita-asiain oikeudenkäyntimenettelyjen eroista;

2) oikeusjärjestelmien ja oikeuslaitosten keskinäisen tuntemuksen parantaminen yksityisoikeudellisissa asioissa;

3) yhteisön säädösten asianmukaisen soveltamisen takaaminen yksityisoikeudellisissa asioissa tehtävän yhteistyön alalla; ja

4) oikeussuojan saatavuutta, oikeudellista yhteistyötä ja jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmiä koskevan kansalaistiedotuksen parantaminen yksityisoikeudellisissa asioissa.

3 artikla

Toimintatyypit

Yleisten puitteiden nojalla rahoitettavien tai toteutettavien toimien on täytettävä ainakin yksi 2 artiklan tavoitteista ja niihin on kuuluttava:

1) komission erityistoimia; tai

2) toimia, joilla annetaan rahoitustukea yhteisön edun mukaisiin erityishankkeisiin 5 artiklan mukaisin edellytyksin; taikka

3) toimia, joilla annetaan rahoitustukea valtioista riippumattomien järjestöjen toimintaan 6 artiklassa säädetyin edellytyksin.

4 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen

Yleisiin puitteisiin voivat osallistua seuraavat maat:

1) Keski- ja Itä-Euroopan ehdokasmaat (KIE-maat) Eurooppa-sopimuksissa, niiden lisäpöytäkirjoissa ja asianomaisten assosiaationeuvostojen päätöksissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

2) Kypros, Malta ja Turkki niiden kanssa tehtävien kahdenvälisten sopimusten mukaisesti; ja

3) muut maat, kun sopimukset ja menettelyt sen sallivat.

5 artikla

Erityishankkeet

1. Edellä 3 artiklan 2 alakohdassa tarkoitettuihin erityishankkeisiin on sisällyttävä yksi tai useampi seuraavista toimista:

a) koulutus;

b) henkilövaihto ja työharjoittelu;

c) tutkimus;

d) tapaamiset ja seminaarit;

e) tietojen levittäminen.

2. Hankkeita voivat ehdottaa julkiset tai yksityiset laitokset ja järjestöt, mukaan lukien ammatilliset järjestöt ja tutkimuslaitokset sekä oikeudellista perus- tai jatkokoulutusta oikeudellisissa ammateissa toimiville antavat oppilaitokset.

Oikeudellisissa ammateissa toimivilla tarkoitetaan muun muassa tuomareita, mukaan lukien tutkintatuomarit, syyttäjiä, asianajajia, yliopistollista opetushenkilöstöä, tutkimushenkilöstöä, ministeriöiden virkamiehiä, tuomioistuinten avustavaa henkilöstöä, haastemiehiä, tuomioistuinten tulkkeja ja muita oikeudenhoitoon yksityisoikeuden alalla liittyviä ammatteja.

3. Jotta hankkeelle voidaan myöntää yhteisrahoitusta, sen on koskettava vähintään kolmea sellaista maata, joissa näitä yleisiä puitteita sovelletaan.

Hankkeissa voi olla mukana alan toimijoita myös Tanskasta tai ehdokasmaista, jotta edistettäisiin näiden valmistautumista jäsenyyteen, taikka muista maista, jotka eivät osallistu näihin yleisiin puitteisiin, jos niiden mukanaolo palvelee hankkeen päämääriä.

6 artikla

Valtioista riippumattomien järjestöjen toiminta

Edellä 3 artiklan 3 alakohdassa tarkoitettujen toimien avulla annettavaa rahoitustukea voidaan myöntää vuosittaisiin toimintaohjelmiin sisältyvän toiminnan tukemiseksi valtioista riippumattomille järjestöille, jotka täyttävät seuraavat edellytykset:

1) niiden on oltava voittoa tavoittelemattomia;

2) niiden on oltava jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustettuja;

3) niiden toiminnalla on oltava eurooppalainen ulottuvuus siten, että niihin yleensä osallistuu vähintään puolet jäsenvaltioista; ja

4) niiden toiminnan päämääriin on kuuluttava yksi tai useampi 2 artiklassa tarkoitetuista tavoitteista.

II LUKU

RAHOITUS, TOTEUTTAMINEN JA MENETTELYT

7 artikla

Rahoitus

1. Toimia, joille on myönnetty yhteisrahoitusta näiden yleisten puitteiden nojalla, ei saa rahoittaa muusta Euroopan yhteisöjen talousarviosta rahoitettavasta ohjelmasta.

2. Vuotuiset määrärahat jaetaan tasapuolisesti 3 artiklan 1 alakohdassa tarkoitettujen toimien ja 3 artiklan 2 alakohdassa ja 3 artiklan 3 alakohdassa tarkoitettujen toimien kesken.

3. Euroopan unionin talousarviosta tuleva rahoitusosuus ei saa periaatteessa olla suurempi kuin 60 prosenttia 3 artiklan 2 alakohdassa tai 3 artiklan 3 alakohdassa tarkoitettujen hankkeiden kustannuksista. Poikkeustapauksissa rahoitusosuus voi kuitenkin olla jopa 80 prosenttia.

8 artikla

Toteuttaminen

1. Komissio julkaisee vuosittain, jos mahdollista ennen kesäkuun 30 päivää, työohjelman, jossa:

a) vahvistetaan seuraavan vuoden tärkeimmät tavoitteet ja toimintamuodot;

b) esitetään 3 kohdan 1 kohdan mukaiset toimet, jotka komissio aikoo toteuttaa; ja

c) esitetään valinta- ja myöntämisperusteet sekä menettelyt 3 artiklan 2 ja 3 alakohdan mukaisia toimia koskevien ehdotusten tekemiseksi ja hyväksymiseksi.

2. Komissio hyväksyy vuotuisen työohjelman 13 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

3. Arvioidessaan ja valitessaan ehdotuksia komissio kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin perusteisiin:

a) ehdotuksen merkitys 2 artiklassa mainittujen tavoitteiden saavuttamisessa;

b) ehdotuksen ongelmanratkaisuun tähtäävä ote;

c) ehdotuksen eurooppalainen ulottuvuus;

d) tulosten laajemmalle levittämiseksi suunnitellut toimenpiteet;

e) täydentävyys muiden toteutettujen, parhaillaan toteutettavien tai tulevien toimien kanssa; ja

f) toimen laajuus erityisesti mittakaavaetujen ja kustannusvaikuttavuuden kannalta.

4. Komissio tarkastelee jokaista sille toimitettua 3 artiklan 2 ja 3 alakohdassa tarkoitettua toimintahanketta. Kyseisiin toimiin liittyvät päätökset tehdään 12 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

9 artikla

Rahoituspäätökset

1. Komission 3 artiklan 2 ja 3 alakohdan nojalla tekemän rahoituspäätöksen jälkeen tehdään komission ja tuensaajien välinen avustussopimus.

2. Rahoituspäätökset ja niihin perustuvat avustussopimukset kuuluvat komission varainhoidon valvontaan, ja tilintarkastustuomioistuin tekee niitä koskevia tilintarkastuksia.

10 artikla

Valvonta

1. Komissio varmistaa, että yhteisön rahoittamien toimien toteuttamista seurataan ja valvotaan säännöllisesti. Tämä tehdään komission ja tuensaajan sopimien menettelyjen mukaisesti laadittujen kertomusten perusteella, ja siihen voi kuulua myös otannan perusteella paikalla tehtäviä tarkastuksia.

2. Tuensaajien on toimitettava komissiolle kertomus kustakin toimesta kolmen kuukauden kuluessa toimen päättymisestä. Komissio määrittää kertomuksen muodon sekä erityisesti siihen sisällytettävät tiedot.

3. Rahoitustuen saajien on pidettävä komission saatavilla kaikki kustannuksiin liittyvät tositteet viiden vuoden ajan viimeisen tointa koskevan maksuerän suorittamisesta.

11 artikla

Tiedon levittäminen

1. Komissio varmistaa, että vuosittain julkaistaan luettelo tuensaajista ja yleisten puitteiden perusteella rahoitetuista toimista, mukaan lukien rahoitustuen määrä.

2. Jos tulosten levittäminen ei kuulu 3 artiklan 2 alakohdan perusteella rahoitettavaan hankkeeseen, mutta tulosten levittäminen edistäisi 2 artiklan tavoitteita, komissio voi ryhtyä asiaa koskeviin toimenpiteisiin.

3. Komissio antaa 12 artiklan komitealle jokaisen vuoden alussa tiedot edellisenä vuonna 3 artiklan 1 alakohdan nojalla toteutetuista toimista.

12 artikla

Neuvoa-antava komitea

1. Komissiota avustaa komitea, jäljempänä "12 artiklan komitea".

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

13 artikla

Hallintokomitea

1. Komissiota avustaa komitea, jäljempänä "13 artiklan komitea".

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

14 artikla

Seuraamukset

1. Seuraamuksista määrätään avustussopimuksessa ottaen huomioon tämä asetus.

2. Komissio voi irtisanoa toimien puitteissa tehdyn avustussopimuksen, jos se toteaa väärinkäytöksiä tai jos avustussopimuksen velvoitteita rikotaan.

Jos todetaan väärinkäytöksiä tai jos avustussopimuksen velvoitteita ei noudateta, komissio voi keskeyttää taloudellisen tuen jäljellä olevan osan maksamisen. Komissio pyytää tuensaajalta selitystä tai tilanteen korjaamista asettamassaan kohtuullisessa määräajassa.

Jos tuensaajan vastaus ei ole tyydyttävä tai jos tilannetta ei ole korjattu, komissio voi sanoa avustussopimuksen irti ja pyytää jo maksettujen määrien takaisinmaksua. Määrään lisätään viivästyskorko.

3. Jos avustussopimuksen velvoitteita rikotaan osittain, komissio voi vähentää taloudellisen tuen jäljellä olevaa määrää ja periä takaisin osan kaikista jo maksetuista määristä. Määriin lisätään viivästyskorko.

15 artikla

Kertomukset ja arviointi

1. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2004 kertomuksen näiden yleisten puitteiden täytäntöönpanosta, erityisesti valvonnan, kertomusten ja toiminnan seurannan tuloksista.

2. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle näitä yleisiä puitteita koskevan arviointikertomuksen, jonka on oltava käytettävissä ajoissa yleisten puitteiden voimassaolon mahdollista jatkamista varten, kuitenkin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2005. Kertomukseen on sisällytettävä arviointi kustannusvaikuttavuudesta ja suoritusindikaattoreihin perustuva arviointi tavoitteiden saavuttamisesta.

16 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.

Tehty Luxemburgissa 25 päivänä huhtikuuta 2002.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. Rajoy Brey

(1) EYVL C 213 E, 31.7.2001, s. 271.

(2) Lausunto annettu 12. maaliskuuta 2002 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3) EYVL C 36, 8.2.2002, s. 77.

(4) EYVL C 19, 23.1.1999, s. 1.

(5) EYVL C 12, 15.1.2001, s. 1.

(6) EYVL L 287, 8.11.1996, s. 3.

(7) EYVL L 43, 14.2.2001, s. 1.

(8) EYVL L 196, 14.7.1998, s. 24.

(9) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.