32002D0779

Komission päätös,

tehty 21 päivänä joulukuuta 2000,

valtiontuista, jotka Saksan liittotasavalta on myöntänyt yrityksen Zeuro Möbelwerk GmbH, Thüringen, hyväksi

(tiedoksiannettu numerolla K(2000) 4401)

(Ainoastaan saksankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2002)/779/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa(1),

sekä katsoo seuraavaa:

1 MENETTELY

(1) Saksa ilmoitti komissiolle 8 päivänä heinäkuuta 1996 päivätyllä kirjeellä (vastaanotettu 9 päivänä heinäkuuta 1996) Zeuro Möbelwerk GmbH:n rakenneuudistuksesta. Komissio pyysi 30 päivänä heinäkuuta 1996, 7 päivänä lokakuuta 1996 ja 2 päivänä huhtikuuta 1997 päivätyillä kirjeillä lisätietoja, jotka toimitettiin 11 päivänä syyskuuta 1996, 17 päivänä helmikuuta 1997 ja 15 päivänä toukokuuta 1997 päivätyillä kirjeillä (vastaanotettu 23 päivänä toukokuuta 1997). Komissio vastaanotti 7 päivänä huhtikuuta 1997 tiedon alkuperäiseen ilmoitukseen tehdystä muutoksesta. Asiasta keskusteltiin toimivaltaisten saksalaisten viranomaisten kanssa 3 päivänä helmikuuta 1997 järjestetyssä tapaamisessa. Koska tuet oli myönnetty ennen ilmoituksen tekemistä, kyseessä on EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan rikkominen. Tästä syystä tuet on kirjattu ilmoittamattomien tukien rekisteriin.

(2) Komissio on ilmoittanut Saksalle 12 päivänä elokuuta 1997 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa näiden tukien osalta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely.

(3) Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä(2). Komissio on kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa näistä tuista. Komissio ei ole saanut huomautuksia asianomaisilta.

(4) Menettelyn aloittamisen jälkeen Saksan viranomaisten ja komission välillä järjestettiin tapaaminen 22 päivänä syyskuuta 1997. Tämän jälkeen Saksan viranomaiset ovat toimittaneet 14 päivänä marraskuuta 1997 päivätyllä kirjeellä (vastaanotettu 19 päivänä marraskuuta 1997) uusia tietoja. Saksan viranomaiset ja komissio keskustelivat asiasta uudelleen 15 päivänä lokakuuta 1998 ja 22 päivänä syyskuuta 1999. Koska asiassa oli avoimeksi jääneitä kysymyksiä, komissio pyysi Saksalta uudelleen tietoja 5 päivänä lokakuuta 1999, ja Saksa vastasi pyyntöön 4 päivänä marraskuuta 1999.

2 KUVAUS

2.1 YRITYKSEN VAIHEET

2.1.1 TAUSTAA

(5) Thüringenin osavaltiossa sijaitseva Zeuro Möbelwerk GmbH (jäljempänä "Zeuro") on huonekalualalla toimiva yritys. Kyseisen alueen työttömyysaste on 17,9 prosenttia.

(6) Zeuron liikevaihdosta 85 prosenttia kertyy Saksan markkinoilta, 10 prosenttia muista jäsenvaltioista ja 5 prosenttia Itä-Euroopasta.

(7) Saksan toimittamien tietojen mukaan Zeuro on pk-yrityksille myönnettävää valtiontukea koskevissa yhteisön suuntaviivoissa(3) ja pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 3 päivänä huhtikuuta 1996 annetussa komission suosituksessa 96/280/EY(4) tarkoitettu pk-yritys.

(8) Treuhandanstalt (jäljempänä "THA") otti vuonna 1990 Zeuron haltuunsa entiseltä VEB Möbelkombinat Zeulenrodalta ja antoi yrityksen uudeksi nimeksi Zeulenrodaer Möbel GmbH. VEB Kombinat Zeulenroda käsitti yhdeksän tehdasta ja työllisti yli 2500 henkilöä. Koska yritystä ei voitu yksityistää kokonaisuudessaan, THA päästi sen konkurssiin. Vuonna 1991 THA perusti Berliiniin Zeuro Möbel GmbH:n, johon siirrettiin suurin osa Zeulenrodan pääyrityksen varoista ja veloista. Varat ja suurin osa veloista siirrettiin maaliskuussa 1993 yksityiselle Furnica GmbH:lle. Tällä välin Zeuro Möbelwerke GmbH:ksi nimetty yritys joutui vuonna 1994 äkillisiin maksuvaikeuksiin.

(9) Thüringer Industriebeteiligungs GmbH und Co. KG (jäljempänä "TIB") osti kesäkuussa 1994 yhden Saksan markan kauppahintaan kaikki Zeuron osakkeet.

(10) Vuoden 1994 maksuvaikeudet johtuivat seuraavista syistä:

a) yritys oli hankkinut liikaa raaka-aineita ja maksanut niistä ylihintaa;

b) yrityksellä oli liikaa henkilöstöä;

c) näin ollen Zeuro ei pystynyt kattamaan edes tuotantokustannuksiaan;

d) Zeuro halusi välttämättä kasvattaa liikevaihtoaan, mutta jätti tarkastamatta asiakkaidensa luottotiedot;

e) tuotevalikoimassa pidettiin edelleen vanhanaikaisia tuotteita, joille ei löytynyt ostajia;

f) vuodesta 1990 lähtien yritystä oli johdettu ilmeisen taitamattomasti.

(11) Uusi toimitusjohtaja Wohlfahrt laati ongelmien ratkaisemiseksi rakenneuudistussuunnitelman. Yrityksen osakepääomaa korottamalla hän hankki 1 päivänä helmikuuta 1996 haltuunsa 51 prosenttia sen osakkeista.

(12) Toimitusjohtaja Wohlfahrt perusti Liettuaan yhteisyrityksen, jonka osakas Zeuro nähtävästi oli. Wohlfahrt siirsi saksalaisen yrityksen koneita, suorituksia ja rahaa Liettuaan ja katosi sen jälkeen. Wohlfahrt jätti rakenneuudistussuunnitelman toteuttamatta ja aiheutti lisäksi yritykselle vakavaa vahinkoa (noin 0,5 miljoonan Saksan markan kavallus ja liettualaisesta yhteisyrityksestä johtuneet menetykset). TIB teki 23 päivänä heinäkuuta 1996 päätöksen hänen erottamisestaan toimitusjohtajan tehtävästä. Wohlfahrtin hallussa olleet osakkeet takavarikoitiin, minkä jälkeen TIB omisti yrityksen jälleen kokonaan.

2.1.2 VIIMEISIMMÄT TAPAHTUMAT

(13) Yrityksen uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin toimitusjohtaja Gumbel.

(14) Rakenneuudistussuunnitelma laadittiin uudestaan osittain Wohlfahrtin aiemman suunnitelman pohjalta. Yrityksen vaikeudet johtuvat seuraavista syistä:

a) Liettualaisen yhteisyrityksen vuoksi yrityksen täytyy toimittaa koneita ja palveluita, joihin sen kapasiteetti ei riitä.

b) Yrityksen tuotelajitelma on liian laaja (55), ja lajitelma on ollut epätasainen. Kaikkiaan 55 tuotteen liikevaihdosta 40 prosenttia kertyy vain kahdesta tuotteesta, ja moni muu tuote ei tuota lainkaan liikevaihtoa.

c) Tuotteita on myyty hinnoilla, jotka eivät kata tuotantokustannuksia (tappiot ovat olleet jopa 25 prosenttia). Kustannuslaskelmat eivät ole perustuneet tosiasioihin.

d) Materiaalikulut ovat edelleen liian korkeat.

e) Kuljetuskulut ovat liian korkeat.

f) Henkilöstökulut ovat liian korkeat. Kun henkilöstön määrää oli jonkin aikaa supistettu, se kasvoi taas. (Vuonna 1995 laaditussa rakenneuudistusohjelmassa tavoitteena oli 153 työntekijää. Aluksi henkilöstön määrä laskikin 190:een, mutta nousi jälleen 224:ään.) Lisäksi henkilöstöä palkattiin Liettuan yhteisyritykseen ja hoitamaan logistiikkaa. (Zeuron logistiikkaa varten perustettiin nähtävästi tytäryhtiö. Tästä komissiolla ei ole tietoja.) Osalle näistä työntekijöistä ja Wohlfahrtin kanssa sopimuksen tehneille itsenäisille konsulteille maksetaan korkeita palkkoja tai palkkioita. Maaliskuussa 1995 sovittiin palkoista ja palkkioista, jotka ovat Zeuron taloudelliseen tilanteeseen nähden liian korkeita.

g) Tuotantoprosessi on tehoton.

h) Yritys on hankkinut liikaa työsuhdeautoja ja matkapuhelimia.

i) Yritys on hyväksynyt kaikki reklamaatiot, vaikka ne olisivat olleet täysin perusteettomia. Tästä aiheutuneiden kustannusten määräksi arvioidaan noin 1 miljoona Saksan markkaa.

2.1.3 YRITYKSEN TALOUDELLISEN TILANTEEN KEHITYS

>TAULUKON PAIKKA>

(15) Yrityksen 20393762 Saksan markan suuruisten ylimääräisten tuottojen (valtiontuki) ansiosta yritys tuotti vuonna 1996 voittoa 6838681 Saksan markkaa.

2.2 RAKENNEUUDISTUSSUUNNITELMA

2.2.1 RAKENNEUUDISTUSTOIMENPITEET

(16) a) Koneiden ja palvelujen toimittaminen liettualaiselle yritykselle (3 miljoonan Saksan markan arvosta vuonna 1996) lopetetaan. Zeuro tehostaa tavaroista ja koneista kertyneiden saataviensa perintää ja pyrkii myymään osuutensa yhtiöstä.

b) Tuotelajitelmaa supistetaan.

c) Myyntihinnat neuvotellaan uudelleen, jotta tuotteet saadaan myydyksi kustannuksia vastaavilla hinnoilla.

d) Materiaalikuluja supistetaan 1,5 miljoonalla Saksan markalla ostamalla ja käyttämällä vähemmän materiaaleja.

e) Kuljetuskuluja supistetaan. Yritys tutkii, olisiko edullisempaa antaa kuljetus oman erillisen tytäryhtiön sijasta huolintaliikkeen tehtäväksi (vaihtoehto arvioidaan 40 prosenttia edullisemmaksi, eli kustannussäästöt olisivat 1,6 miljoonaa Saksan markkaa).

f) Henkilöstökuluja supistetaan 1,1 miljoonalla Saksan markalla. Yritys käy parhaillaan työpaikkaneuvoston kanssa neuvotteluja palkoista, työajoista jne. Työntekijöiden määrää vähennetään.

g) Tuotantoprosessia tehostetaan, jolloin 22 työpaikkaa poistuu.

h) Yritys on ostanut tonttinsa ja rakennuksensa ja kunnostanut ne. Tontin hankintahinta oli 3 miljoonaa Saksan markkaa.

i) Vuonna 1997 investoitiin 1,1 miljoonaa Saksan markkaa rakennustöihin ja 1,4 miljoonaa Saksan markkaa tekniseen varustukseen ja koneisiin.

j) Työsuhdeautojen ja matkapuhelinten määrää vähennetään.

k) Reklamaatioiden käsittelymenettelyä muutetaan.

l) Yritys neuvottelee potentiaalisten uusien rahoittajien kanssa.

2.2.2 YRITYKSEN RAHOITUS

>TAULUKON PAIKKA>

(17) Edellä esitetystä käy ilmi, että yritys on saanut 49,475 miljoonaa Saksan markkaa valtion varoja. Lisäksi sijoittaja Wohlfahrtille on maksettu 2 miljoonaa Saksan markkaa, jotka hän sijoitti yritykseen ennen erottamistaan, mutta joista hän on henkilökohtaisesti vastuussa. Yksityisen sijoittajan oma osuus on yhteensä 2,680 miljoonaa Saksan markkaa, joka koostuu osakepääoman korotuksesta 0,58 miljoonalla Saksan markalla ja Dresdner Bankin ilman valtion takausta myöntämästä 2,1 miljoonan Saksan markan lainaosuudesta (toimenpide L).

2.3 VAIKUTUKSET KAPASITEETTIIN

>TAULUKON PAIKKA>

(18) Vuonna 1995 tuotantolaitoksia suljettiin. Tämän vuoksi nykyinen kapasiteetti käsittää noin 1,7 miljoonaa kappaletta vuodessa. Zeuro ei lisää kapasiteettiaan, vaan se aikoo tuottaa vähemmän jäljellä olevan kapasiteetin puitteissa.

2.4 TUOTTEET JA MARKKINAT

(19) Huonekaluteollisuus on yksi yhteisön suurimmista jalostusteollisuuden aloista. Ala on erittäin hajanainen ja pk-yrityksillä on tärkeä asema.

(20) Huonekalujen menekki vaihtelee ja riippuu suurimmaksi osaksi yleisestä talousilmastosta sekä kotitalouksien tuloista. Ala oli kuitenkin terveessä kasvussa 80-luvun alun taantumaan saakka.

(21) Vuodesta 1986 vuoden 1991 alkuun huonekalujen tuotanto kasvoi jälleen. Sitten tuli uusi romahdus. Vuodesta 1992 vuoteen 1993 tuotanto laski reaalisesti 3,2 prosenttia ja alalta katosi Euroopassa 46000 työpaikkaa vuosina 1991-1993. Vuonna 1994 ala supistui vielä 12000:lla työpaikalla, mutta vuonna 1995 uusia työpaikkoja syntyi taas. Huonekalujen kokonaistuotanto kasvoi vuonna 1994 jälleen 1,6 prosenttia.

(22) Kulutus lienee edelleen kasvussa ja lähitulevaisuudessa tämä vaikuttanee alaan myönteisesti(5).

3 TUEN ARVIOINTI

3.1 TUEN SUURUUS

(23) Edellä 2.2.2 kohdassa luetellut toimenpiteet A ja E-S ovat EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja valtiontukia, koska niillä suositaan tiettyä yritystä, ne on myönnetty valtion varoista ja ne vaikuttavat jäsenvaltioiden väliseen kauppaan uhkaamalla vääristää kilpailua, koska niiden saaja toimii markkinoilla, joilla käydään vilkasta yhteisön sisäistä kauppaa.

(24) Samoin 2.2.2 kohdassa mainituista, yrityksen omistajan, TIB:n, vastuulla olevista toimenpiteistä B, C ja D on todettava, etteivät ne ole markkinataloudellisin perustein toimivan yksityisen rahoittajan periaatteiden mukaisia. Kuten jäljempänä 3.2.1 kohdassa todetaan, kyseiset rahamäärät sijoitettiin yritykseen, joka oli huomattavissa vaikeuksissa, eikä yrityksen kannattavuuden palauttamisesta pitkällä aikavälillä ollut varmoja merkkejä. Toisin sanoen tilanne oli sellainen, että yksityinen rahoittaja olisi normaalioloissa jättänyt sijoituksen tekemättä. Komission käsitystä tukee myös se, että toistuvat yritykset rahoittajan löytymiseksi olivat jääneet tuloksettomiksi. Näin ollen myös kyseiset toimenpiteet on luokiteltava valtiontuiksi.

3.1.1 YRITYKSELLE MYÖNNETYT TUET, JOTKA SIJOITTAJAN ON MAKSETTAVA TAKAISIN

Toimenpide A

(25) Sijoittajan yritykseen sijoittama määrä 2,58 miljoonaa Saksan markkaa koostuu oman pääoman lisäämiseksi myönnetystä tuesta ja sijoittajan omasta osuudesta.

(26) Sijoittaja Wohlfahrtille myönnetty tuki oli oman pääoman lisäämiseksi myönnetty 2 miljoonan Saksan markan laina. Rahat siirrettiin yritykseen, ja ne jäivät siihen sijoittajan irtauduttua yrityksestä. Mahdollisesta takaisinmaksusta ei ole vastuussa yritys vaan Wohlfahrt itse.

(27) Saksan ilmoituksen mukaan tuki on myönnetty uusissa osavaltioissa myönnettävää oman pääoman lisäystä koskevan ohjelman N 510/95 (Eigenkapitalhilfeprogramm in den neuen Bundesländern) mukaisesti. Ohjelmasta on ilmoitettu komissiolle, joka on sen hyväksynyt(6).

(28) Ohjelmaa sovelletaan vain pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Menettelyn alussa komissio epäili, voitaisiinko Zeuroa pitää pk-yrityksenä. Saksan esittämien tietojen perusteella Zeuro oli tukiosuuden myöntämisajankohtana pk-yritys. Näin ollen pk-yritystä koskeva ehto täyttyy.

(29) Ohjelman hyväksyminen edellytti lisäksi yrityksen elinkelpoisuuden palauttamiseen johtavan rakenneuudistussuunnitelman laatimista. Saksa on myös ilmoittanut komissiolle, että ohjelman perusteella myönnettyjä lainoja käytetään vain poikkeustapauksissa vaikeuksissa olevien yritysten rakenneuudistuksen toteuttamiseen. Saksalla on joka tapauksessa velvollisuus soveltaa vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen myönnettävää valtiontukea koskevia yhteisön suuntaviivoja(7). Koska tuet on myönnetty ennen vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen myönnettäviä valtiontukia koskevien uusien yhteisön suuntaviivojen(8) julkaisemista, niitä on uusien suuntaviivojen 101 kohdan mukaisesti arvioitava vuoden 1994 suuntaviivojen (jäljempänä "suuntaviivat") perusteella. Suuntaviivoissa edellytetään erityisesti seuraavaa:

a) toteuttamiskelpoinen rakenneuudistussuunnitelma on esitettävä ja pantava täytäntöön;

b) tuki on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi.

(30) Zeuron tapauksessa rakenneuudistussuunnitelma esitettiin. On kuitenkin tutkittava, oliko yrityksen elinkelpoisuuden palauttaminen sen avulla yleensä mahdollista ja oliko tuki rajoitettu mahdollisimman vähäiseksi.

3.1.2 MUUT YRITYKSELLE MAKSETUT TUET

3.1.2.1 TIB:n toimenpiteet

Toimenpiteet B, C ja D

(31) TIB omistaa 100 prosenttia Zeuron osakkeista. Kun TIB osti yrityksen vuonna 1994, se myönsi tälle 5 miljoonan Saksan markan osakaslainan (toimenpiteet B ja C).Vuonna 1996 TIB luopui 4 miljoonan Saksan markan takaisinmaksuvaatimuksesta ja pidensi jäljelle jääneen 1 miljoonan Saksan markan takaisinmaksuaikaa 30 päivään syyskuuta 1999. Vuonna 1996 TIB myös korotti osakepääomaa 2,5 miljoonalla Saksan markalla (toimenpide D).

(32) Saksan toimittamien tietojen mukaan TIB:n osakkuus perustuu komissiolle ilmoitettuun ja tämän hyväksymään ohjelmaan (tukiohjelma N 183/94(9). Tästä asiasta on syytä huomauttaa, että komissio on myöhemmin aloittanut ohjelman virheellistä soveltamista koskevan menettelyn(10). Komissio ei ole vielä tehnyt asiassa lopullista päätöstä, mutta jotkin seikat viittaavat siihen, että ohjelman hyväksymisehdot eivät ole täyttyneet.

(33) Ohjelman mukaisesti yrityksille, joille TIB myöntää tukea, ei saa kyseisten tukiohjelmien voimassaoloaikana myöntää tukea muista tukiohjelmista, jotka koskevat valtion varoista maksettavia pääoman lisäyksiä. Tällaisia ohjelmia ovat esimerkiksi oman pääoman lisäystä koskeva ohjelma ja ERP-osakkuusohjelma. Zeuro kuitenkin saa tällaista tukea. Oman pääoman lisäysohjelmaan kuuluvan lainan osalta on kyseenalaista, voidaanko TIB:n maksamat tuet sulkea sen vuoksi pois, koska ohjelmasta maksetut varat myönnettiin virallisesti sijoittajalle eikä suoraan yritykselle. Tämän kysymyksen lopullinen ratkaiseminen ei ole tässä yhteydessä tarpeen, koska yritys on joka tapauksessa saanut lisätukia Thüringer Konsolidierungsfondsin osakkuudesta, TAB:n lainoista jne. Kyseiset toimenpiteet kuuluvat varmasti edellä mainitun ohjelman ehdon soveltamisalaan. Näin ollen TIB:n osakkuutta ei voida pitää hyväksyttynä, vaan se on katsottava tapauskohtaiseksi tueksi ja sellaisena sitä on myös tutkittava.

(34) Ohjelman hyväksymisen yhteydessä sallittiin, että TIB saa myöntää vaikeuksissa olevalle yritykselle pääomanlisäystä. Ehtona on kuitenkin, että laaditaan ja toteutetaan yrityksen kannattavuuden palauttava rakenneuudistusohjelma. Tällainen rakenneuudistusohjelma laadittiinkin. Komission on vielä tutkittava, onko yrityksen toiminta muuttunut ohjelman ansiosta jälleen kannattavaksi.

(35) Lisäksi komission hyväksyntä koskee vain vähemmistöosakkuuksia. Enemmistöosakkuuksista on ilmoitettava erikseen. TIB:n myöntämiin tukiin sovellettiin näin ollen yksittäistä ilmoitusvelvollisuutta. Koska Saksa ei ole noudattanut tätä EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaista velvoitetta, tuet ovat muodollisesti sääntöjenvastaisia. Niiden soveltuvuus yhteismarkkinoille on vielä tutkittava.

3.1.2.2 TAB:n toimenpiteet

Toimenpide E

(36) Komissiolle ilmoitettiin vasta toukokuussa 1997, että Thüringenin kokonaan takaaman käyttöpääoman rahoittamiseen myönnetyn 1,5 miljoonan Saksan markan lainan takaisinperimisestä on luovuttu (laina myönnettiin kesäkuussa 1994 ja sen takaisinperimisestä luovuttiin 1996). Kyseistä tukea ei myönnetty osana tukiohjelmaa, joten siitä olisi pitänyt ilmoittaa. Koska Saksa ei ole täyttänyt EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaista ilmoitusvelvollisuuttaan, tuki on muodollisesti sääntöjenvastainen. Näin ollen siitä on ilmoitettava tapauskohtaisena rakenneuudistustukena ja sen soveltuvuus yhteismarkkinoille on tutkittava.

Toimenpiteet F ja G

(37) Vuonna 1996 TAB myönsi 65-prosenttisen takauksen seuraaville yhteensä 9 miljoonan Saksan markan lainoille:

a) 2 miljoonan Saksan markan KfW/ERP-laina 5 prosentin korolla, laina-aika 15 vuotta (30 päivään kesäkuuta 2011);

b) 1 miljoonan Saksan markan KfW-laina 5,9 prosentin korolla, laina-aika 15 vuotta;

c) Zeuron oman pankin, Dresdner Bankin myöntämä laina 5,9 prosentin korolla, laina-aika 15 vuotta (30 päivään kesäkuuta 2006);

d) 5 miljoonan Saksan markan luottolimiitti käyttöpääoman rahoitukseen 6,75 prosentin korolla, laina-aika 15 vuotta. Luottolimiittiä voidaan käyttää diskonttaukseen, vekselitakauksiin, rembursseihin ja käteisavustuksiin.

(38) KfW/ERP-laina ja KfW-laina olivat vaikeuksissa olevalle yritykselle valtion varoista myönnettyjä lainoja, joiden tuki-intensiteetti on 100 prosenttia eli 3 miljoonaa Saksan markkaa (toimenpide F). Laina ja Dresdner Bankin käyttöpääoman rahoitukseen myöntämä luottolimiitti on myönnetty yksityisistä varoista, mutta niillä on TAB:n 65-prosenttinen takaus. Näin ollen tuen määrä on 3,9 miljoonaa Saksan markkaa (toimenpide G).

(39) Saksan toimittamien tietojen mukaan takausta myönnettäessä noudatettiin TAB:n takausohjesääntöä, josta on ilmoitettu komissiolle ja jonka komissio on hyväksynyt 6 päivänä marraskuuta 1996 (tukiohjelma N 117/96(11). Takaus myönnettiin kuitenkin ennen kuin komissio oli hyväksynyt TAB:n takausohjesäännön ilmoitettuna tukena, joten takauksen ei voida katsoa kuuluvan takausohjesäännön soveltamisalaan(12).

(40) Lisäksi on ilmeistä, että ohjelmaan liittyviä ehtoja ei ole noudatettu. Saksa oli sitoutunut soveltamaan suuntaviivoissa asetettuja perusteita tapauksissa, joissa vaikeuksissa oleville yrityksille oli tarkoitus myöntää takauksia ohjesäännön puitteissa.

(41) Näin ollen TAB:n myöntämä takaus ei kuulu takausohjesäännön soveltamisalaan, vaan se on katsottava tapauskohtaiseksi tueksi. Koska Saksa ei ole noudattanut EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaista ilmoitusvelvollisuuttaan, tuki on muodollisesti sääntöjenvastainen.

Toimenpiteet H ja I

(42) Thüringenin kokonaan takaamien 5 miljoonan Saksan markan lainan (toimenpide H) ja 2,5 miljoonan Saksan markan lainan (toimenpide I) takaukset on myös myönnetty TAB:n takausohjesäännön(13) mukaisesti. Takausohjesäännön hyväksyessään komissio vaati Saksaa ilmoittamaan yksitellen toistuvista toimenpiteistä sellaisen yrityksen hyväksi, jonka uudelleen ilmennyt rahoitustarve ei johdu yrityksen ulkopuolisista syistä. Toimenpiteet H ja I ovat toistuvia toimenpiteitä yrityksen sellaisten uudelleen ilmaantuneiden vaikeuksien torjumiseksi, joita voidaan pitää ainakin osittain yrityksen itse aiheuttamina siksi, että tämä ei ole toteuttanut rakenneuudistussuunnitelmaa. Näin ollen TAB:n myöntämät takaukset olisi pitänyt ilmoittaa yksitellen. Kyseessä on näin ollen tilapäinen rakenneuudistustuki.

3.1.2.3 BvS:n toimenpiteet

Toimenpiteet L ja K

(43) BvS myönsi vuonna 1993 Furnica GmbH:lle (nykyinen Zeuro GmbH) 6 miljoonan Saksan markan takauksen, jotta Furnica GmbH:n voisi rahoittaa kauppahinnan maksamisen Zeuro Verwaltungs GmbH i.L:lle (jonka BvS omistaa). Deutsche Bank myönsi kyseisen 6 miljoonan Saksan markan lainan. Zeuro maksoi 6,25 miljoonan Saksan markan kauppahinnasta vain 250000 Saksan markkaa ja käytti loput summasta muuhun tarkoitukseen, tappioiden kattamiseen. Vuonna 1995 kauppahintaa alennettiin 500000 Saksan markalla (toimenpide J). Näin ollen 5,701 miljoonan Saksan markan kauppahinta Zeuro Verwaltungs GmbH i.L:lle ja 5,75 miljoonan Saksan markan velka Deutsche Bankille ovat vielä maksamatta.

(44) BvS maksoi vuonna 1996 Deutsche Bankille 5,75 miljoonan Saksan markkaa (toimenpide L), luopui regressioikeudestaan Zeuroa kohtaan ja kehotti Zeuro Verwaltungs GmbH i.L:ää luopumaan jäljellä olevan (maksamatta jääneen) kauppahinnan eli 5,701 miljoonan Saksan markan perimisestä (toimenpide K).

(45) BvS:n Furnica GmbH:lle myöntämä takaus on tukea, jonka voidaan olettaa kuuluvan Treuhandin vuoden 1992 ohjelman(14) piiriin. BvS:n luopuminen regressioikeudestaan Zeuroa kohtaan ei ole toistuvaa tukea.

(46) Kauppahinnan alentaminen 500000 Saksan markalla on tukea, joka ei kuulu Treuhand-ohjelman piiriin, koska se ei ole laina eikä takaus. Luopuminen 5,701 miljoonan Saksan markan loppukauppahinnan perimisestä vuonna 1996 on myös tukea, joka ei kuulu minkään ohjelman piiriin. Näin ollen kumpaakin mainituista summista on arvioitava tapauskohtaisena rakenneuudistustukena.

3.1.2.4 Thüringer Konsolidierungsfondsin osakkuus

Toimenpide M

(47) Thüringer Konsolidierungsfondsin 5 miljoonan Saksan markan osakkuudesta (tuki NN 74/95)(15) on todettava, että komissio on aloittanut tähän ohjelmaan liittyviä väärinkäytöksiä koskevan menettelyn. Komissio ei ole vielä tehnyt päätöstä ohjelman soveltuvuudesta yhteismarkkinoille. Joka tapauksessa tietyt seikat viittaavat siihen, että Zeuro ei olisi tässä asiassa täyttänyt ohjelman hyväksymiselle asetettuja ehtoja.

(48) Komission ohjelmalle antaman hyväksynnän edellytyksenä oli, että Konsolidierungsfondsin varoja saa myöntää vasta, kun yrityksen kannattavuuden palauttamiseksi laadittu rakenneuudistussuunnitelma on laadittu. Sen toteaminen, kuuluuko toimenpide ohjelman piiriin, edellyttää näin ollen rakenneuudistusohjelman arviointia. Ohjelma ei myöskään salli rahoituksen eikä rakenneuudistuksen jatkamista.

(49) Thüringer Konsolidierungsfondsin osakkuutta ei voida pitää hyväksyttynä tukena, joten se kuuluu ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Vain osa tuesta - 1,6 miljoonaa Saksan markkaa - on jo maksettu yritykselle. Tätä toimenpidettä on arvioitava tapauskohtaisena tukena.

3.1.2.5 Investointiavustukset

Toimenpiteet N ja O

(50) Yritys on saanut avustuksen komissiolle ilmoitetun ja sen hyväksymän Saksan alueellisia elinkeinorakenteita edistävän tukiohjelman 25. puitesuunnitelman (25. Rahmenplan der Gemeinschaftsaufgabe zur Verbesserung der regionalen Wirtschaftsstruktur, tuki N 186/96) mukaisesti. Toteutetut toimenpiteet ovat hyväksytyn ohjelman mukaisia.

(51) Lisäksi yritys on saanut avustuksen Saksan investointilain nojalla (Investitionszulagengesetz, tukiohjelma N 49 A/95). Myös tästä ohjelmasta on ilmoitettu komissiolle, joka on hyväksynyt ohjelman.

(52) Näiden kahden ohjelman mukaisesti myönnettyjen investointiavustusten yhteenlaskettu määrä on 4,65 miljoonaa Saksan markkaa. Lisäksi suunnitteilla on 450000 Saksan markan investointiavustukset, joita ei ole kuitenkaan vielä myönnetty. Myös ne ovat tukiohjelman N 49 A/95 mukaisia.

3.1.2.6 Avustukset henkilöstökuluihin (toimenpide Q)

(53) Näiden kaikkiaan 671839 Saksan markan avustusten oikeusperustaa ei ole ilmoitettu komissiolle. Näin ollen niitä on arvioitava tapauskohtaisina tukina.

3.1.2.7 Thüringenin messujen tukemiseen tarkoitetusta ohjelmasta myönnetty avustus myynninedistämiseen/messutoimintaan (toimenpide S)

Saksan toimittamien tietojen mukaan tämä tuki on myönnetty vähämerkityksisestä tuesta annetun säännön(16) nojalla. Säännössä määrätään, että kolmen vuoden ajan ensimmäisen vähämerkityksisen tuen myöntämisestä yhteenlaskettu vähämerkityksisen tuen määrä saa olla enintään 100000 euroa. Tähän määrään sisältyvät kaikki vähämerkityksisestä tuesta annetun säännön nojalla myönnetyt valtiontuet eikä se vaikuta tuensaajayrityksen mahdollisuuksiin saada tukia muiden komission hyväksymien ohjelmien puitteissa. Thüringenin messujen tukemiseen tarkoitetusta ohjelmasta myönnetty 111000 Saksan markan avustus (toimenpide S) alittaa vähämerkityksisen tuen enimmäismäärän. Koska Saksa on oman ilmoituksensa mukaan noudattanut vähämerkityksisen tuen myöntämistä koskevaa sääntöä, toimenpide kuuluu kyseisen säännön soveltamisalaan.

3.1.2.8 AIF:n myöntämät avustukset (toimenpide P)

(54) Tämän 900000 Saksan markan avustuksen oikeusperustaa ei ole ilmoitettu komissiolle. Näin ollen avustusta on arvioitava tapauskohtaisena tukena.

3.1.2.9 Pk-yrityksille tarkoitettu avustus (toimenpide R)

(55) Tästä 3 miljoonan Saksan markan avustuksesta ei ole annettu mitään tietoja. Näin ollen sitä on arvioitava tapauskohtaisena tukena.

3.2 POIKKEUSMÄÄRÄYKSET

(56) Komission on tutkittava, soveltuvatko tuet sisällöllisesti yhteismarkkinoille ja kuuluuko tarkasteltavana oleva asia EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdan poikkeusmääräysten soveltamisalaan.

(57) Komissio toteaa, etteivät 87 artiklan 2 kohta ja 3 kohdan b, d ja e alakohta aivan ilmeisesti sovellu tähän tapaukseen, eikä Saksa ole niiden soveltamista myöskään esittänyt.

(58) EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdassa on määrätty muista poikkeuksista. Komission käsityksen mukaan tässä asiassa ei voida soveltaa tutkimuksen ja kehittämisen edistämiseksi, ympäristön suojelemiseksi, pk-yritysten tukemiseksi taikka työllisyyden tai koulutuksen edistämiseksi maksettavaa tukea koskevia suuntaviivoja.

(59) Zeuron tapauksessa on otettava huomioon, että yritys on sijoittautunut alueelle, jolla voidaan myöntää EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettua tukea, koska elintaso on siellä poikkeuksellisen alhainen ja vajaatyöllisyys vakava ongelma (alueen 17,9 prosentin työttömyysaste on korkeampi kuin yhteisön keskiarvo 10,8 prosenttia). Komissio katsoo kuitenkin, että tässä tapauksessa on sovellettava 87 artiklan 3 kohdan c alakohtaa, koska tukia myönnettäessä etusijalla ei ollut epäedullisessa asemassa olevan alueen tukeminen, vaan vaikeuksissa olevan yrityksen kannattavuuden palauttaminen. Komissio voi 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla hyväksyä tukia, joiden tavoitteena on tietyn taloudellisen toiminnan edistäminen, jos tuet eivät muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Koska Zeuro on aikaisemmin kärsinyt tappioita, yrityksen voidaan katsoa olevan sellaisissa vaikeuksissa, että siihen voidaan soveltaa suuntaviivoja.

(60) Rakenneuudistustuet hyväksytään vain, jos seuraavat suuntaviivoissa tarkoin määritellyt edellytykset täyttyvät:

a) Rakenneuudistuksella on pystyttävä palauttamaan yrityksen pitkän aikavälin kannattavuus (suuntaviivojen 3.2.2 kohdan i alakohta).

b) Kilpailu ei saa vääristyä kohtuuttomasti (suuntaviivojen 3.2.2 kohdan ii alakohta).

- Tuen laajuus ja intensiteetti on rajoitettava aivan välttämättömään vähimmäismääräänsä, eivätkä tuen kustannukset saa ylittää siitä saatavia hyötyjä (suuntaviivojen 3.2.2 kohdan iii alakohta).

- Tässä tarkasteltavien toimenpiteiden kaltaisten tukien myöntäminen edellyttää, että yrityksen kannattavuuden palauttava rakenneuudistussuunnitelma toteutetaan kokonaisuudessaan.

3.2.1 KANNATTAVUUDEN PALAUTTAMINEN

(61) Rakenneuudistussuunnitelma on laadittava niin, että Zeuron pitkän aikavälin kannattavuuden ja elinkelpoisuuden voidaan realistisesti odottaa palautuvan kohtuullisen ajan kuluessa. Rakenneuudistustukia voidaan myöntää pääsääntöisesti vain kerran.

(62) Rakenneuudistustoimenpiteet kuvattiin 16 kappaleessa. Saksan toimittamien tietojen mukaan niillä oli tarkoitus palauttaa Zeuron elinkelpoisuus. Yrityksen taloudellinen kehitys kaavailtiin seuraavaksi:

>TAULUKON PAIKKA>

(63) Koska rakenneuudistus käynnistyi 1994/1995, komissio epäili menettelyn aloittamisen yhteydessä, onko rakenneuudistussuunnitelmassa esitetty aikataulu kohtuullinen. Lisäksi se huomautti, että Zeuron tapauksessa toteutettavat toimenpiteet eivät olleet kertaluonteisia, koska ensimmäisessä rakenneuudistussuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä ei toteutettu kokonaan ja siihen lisättiin uusia toimenpiteitä. Vuosina 1994/1995 aloitetut toimenpiteet eivät olleet taanneet yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuutta, vaan olivat päinvastoin heikentäneet sen tilaa entisestään.

(64) Komissio epäili myös, että rakenneuudistusohjelma ei perustunut realistisiin oletuksiin. Menettelyn aloittamisen yhteydessä se huomautti useimpien toimenpiteiden olevan vielä suunnitteluasteella ja ilmoitti epäilevänsä tiettyjen toimenpiteiden toteuttamiskelpoisuutta. Uuden rakenneuudistussuunnitelman ehdoksi ei myöskään oltu asetettu uuden sijoittajan löytymistä.

(65) Saksa on menettelyn aloittamisen jälkeen esittänyt huomautuksensa. Se on ilmoittanut, että alkuperäinen suunnitelma on ydinkohdiltaan edelleen voimassa. Lisäksi uusi yritysjohto on pyrkinyt vuodesta 1996 alkaen korjaamaan virheellistä kehitystä ja toteuttamaan alkuperäistä strategiaa.

(66) Rakenneuudistusohjelman tärkeimpiin kohtiin kuuluu tuotelajitelman supistaminen ja uudistaminen. Tätä tarkoitusta varten käynnistetyt toimenpiteet olisivat voineet alentaa materiaalikuluja. Myös henkilöstöä on vähennetty suunnitelman mukaisesti sosiaalisten ohjelmien aiheuttamista merkittävistä kustannuksista huolimatta. Kuljetuksista aiheutuvien sivukulujen osuus olisi voitu supistaa 11 prosentista 7 prosenttiin. Saksan ilmoituksen mukaan Zeuron yritysjohto oli vakuuttunut siitä, että vuoden 1998 heikot liikevaihtoluvut voitaisiin tasoittaa syyskuussa ja lokakuussa 1997 huonekalumessuilla esiteltyjen mallien avulla. Edellä esittämänsä perusteella Saksa päätteli, että uuden rakenneuudistussuunnitelman laatiminen ei ollut tarpeen. Sen mielestä alkuperäistä suunnitelmaa oli mukautettu ja se oli saatettu päätökseen.

(67) Myös TIB oli pyrkinyt löytämään uuden sijoittajan. Rakenneuudistussuunnitelman toteuttaminen ei kuitenkaan riippunut sijoittajan mahdollisesta löytymisestä. Zeuron itsensä mielestä sillä oli hyvät mahdollisuudet vakauttaa ja varmistaa pitkän aikavälin elinkelpoisuutensa.

(68) Suuntaviivojen mukaan rakenneuudistussuunnitelmassa on otettava huomioon tarjonnan ja kysynnän todennäköinen kehitys kyseisillä tuotemarkkinoilla. Komission käsityksen mukaan Zeuron rakenneuudistussuunnitelma ei perustu realistisiin oletuksiin. Tämä koskee ennen kaikkea myyntilukujen kehitystä. Komissio katsoo, ettei rakenneuudistussuunnitelma voi johtaa yrityksen kannattavuuden palautumiseen, koska siihen ei sisälly riittävän tarkkaa markkina-analyysiä. Saksan väite, jonka mukaan Zeuro ei ole kyennyt parantamaan myyntilukujaan huonekalumarkkinoiden vaikean suhdannetilanteen vuoksi, ei ole uskottava. Rakenneuudistussuunnitelmassa on näet jätetty huomiotta odotettavissa oleva markkinoiden kehitys, ja myyntiluvut ovat jääneet huomattavasti ennusteita pienemmiksi.

>TAULUKON PAIKKA>

(69) Huonekalualalla toimivien yritysten kasvumahdollisuudet eivät myöskään olleet lainkaan huonot, koska huonekaluteollisuus oli 90-luvun puolivälissä jo toipunut lamasta. Komission arviota rakenneuudistusohjelmasta vahvistaa se, että Zeuro ei kyennyt hyödyntämään tätä kehitystä eikä lisäämään myyntiään.

(70) Komissio katsoo myös, että yksityisen rahoittajan osakkuus on rakenneuudistussuunnitelman merkittävä osa. TIB:n ponnisteluista huolimatta ei löytynyt sijoittajaa, joka olisi ollut valmis sitoutumaan Zeuroon rahallisesti. Komissio katsoo tämän entisestään vahvistavan sen arviota rakenneuudistussuunnitelmasta. Viisi vuotta jatkuneesta etsinnästä ja huonekalualan myönteisestä kehityksestä huolimatta yksikään yksityinen sijoittaja ei luota Saksan arvioon rakenneuudistussuunnitelmasta, koska toistaiseksi kukaan ei ole halunnut ottaa kantaakseen rakenneuudistukseen liittyvää rahoitusriskiä.

(71) Komissio päättelee tästä, että yrityksen pitkän aikavälin kannattavuuden palauttamista koskevaa ehtoa ei ole täytetty.

3.2.2 KILPAILUN VÄÄRISTYMINEN

(72) Zeuron rakenneuudistukseen on liityttävä toimenpiteitä, joilla haitalliset vaikutukset kilpailijoihin supistetaan mahdollisimman vähäisiksi, koska tuki on muutoin ristiriidassa yhteisen edun kanssa eikä siihen voida soveltaa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan poikkeusta.

(73) Koska huonekalualalla ei ole liikakapasiteettia, ei yrityksellä ollut velvollisuutta vähentää kapasiteettia. Zeuro ei kasvattanut kapasiteettiaan, vaan jatkoi suunnitelman mukaan sen pienentämistä vuoden 1997 loppuun.

(74) Komissio epäili kuitenkin menettelyä aloittaessaan, että toimenpiteet ovat saattaneet vääristää kilpailua kohtuuttomasti. Yrityksen vaikeuksien analysointi oli näet osoittanut, että aiempi sijoittaja oli myynyt yrityksen tuotteita tuotantokustannuksia alhaisempaan hintaan ja että yrityksen nykyisellä johdolla oli vaikeuksia neuvotella joidenkin kyseisten sopimusvelvoitteiden korvaamisesta uusilla ehdoilla. Komissio oli antanut muille asianomaisille tilaisuuden esittää huomautuksensa näistä seikoista. Se ei ole kuitenkaan saanut asiaa koskevia huomautuksia.

(75) Saksa ilmoitti, että tuotteita ei myyty tuotantokustannukset alittavin hinnoin, mutta ei esittänyt aiemman sijoittajan toimintaa koskevia huomautuksia. Näin ollen komissio ei voi sulkea pois mahdollisuutta, että kilpailu on vääristynyt kohtuuttomasti. Näin ollen suuntaviivoissa asetettua toistakaan ehtoa ei ole täytetty.

3.2.3 TUEN SUHDE RAKENNEUUDISTUKSEN KUSTANNUKSIIN JA HYÖTYIHIN

(76) Tuen määrä ja intensiteetti on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi rakenneuudistusvaiheen aikana ja suhteutettava yhteisön kannalta odotettavissa olevaan hyötyyn.

(77) Tämän vuoksi sijoittajan edellytetään vastaavan omilla varoillaan tai markkinaehdoin hankkimallaan ulkopuolisella rahoituksella osasta rakenneuudistuksen vaatimista kustannuksista.

(78) Aiempi sijoittaja lisäsi yrityksen pääomaa vain 2,58 miljoonalla Saksan markalla, josta 2 miljoonaa Saksan markkaa oli peräisin julkisista varoista. Tämän 580000 Saksan markan lisäksi 2,1 miljoonaa Saksan markkaa on peräisin yksityisistä ilman valtion takausta myönnetyistä lainoista. Näin ollen yksityinen osuus rakenneuudistuksen kustannuksista on 2,68 miljoonaa Saksan markkaa. Koko muu rahoitus, eli 49,475 miljoonaa Saksan markkaa, on Saksan myöntämää, ja tässä on otettu huomioon vain yritykselle myönnetyt tuet. Sijoittajan osuus rakenneuudistuksen kustannuksista on näin ollen juuri ja juuri 5 prosenttia.

(79) TIB:n ponnisteluista huolimatta uutta sijoittajaa ei ole toistaiseksi löytynyt, joten TIB omistaa yrityksen edelleen kokonaan.

(80) Tästä seuraa, että tuen määrä suhteessa tuensaajan omaan osuuteen ei ole missään tapauksessa kohtuullinen. Näin ollen ehtoa, jonka mukaan tuen määrä on suhteutettava rakenneuudistuksen kustannuksiin ja siitä odotettavissa olevaan hyötyyn, ei ole täytetty.

4 PÄÄTELMÄT

(81) Sijoittajalle oman pääoman lisäämiseksi myönnettynä lainana maksettu 2 miljoonan Saksan markan tuki ei täytä uusissa osavaltioissa myönnettävää oman pääoman lisäystä koskevan tukiohjelman N 510/95 (Eigenkapitalhilfeprogramm in den neuen Bundesländern) ehtoja, koska yrityksen kannattavuutta ei onnistuttu palauttamaan rakenneuudistusohjelman avulla. Tämän vuoksi tuki katsotaan tapauskohtaiseksi rakenneuudistustueksi. Koska suuntaviivojen ehtoja ei ole noudatettu, 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrätyt edellytykset eivät täyty. Näin ollen sijoittaja Wohlfahrtille oman pääoman lisäystä varten myönnetty 2 miljoonan Saksan markan laina ei 87 artiklan 1 kohdan määräysten nojalla sovellu yhteismarkkinoille.

(82) TIB:n Zeurolle myöntämä 5 miljoonan Saksan markan osakaslaina ja TIB:n rahoittama Zeuron osakepääoman korottaminen 2,5 miljoonalla Saksan markalla eivät täytä tukiohjelmassa N 183/94 asetettuja ehtoja, ja siksi niitä on arvioitava rakenneuudistustukina. Koska suuntaviivojen ehtoja ei ole noudatettu, 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrätyt edellytykset eivät täyty. Näin ollen TIB:n myöntämä 5 miljoonan Saksan markan osakaslaina ja osakepääoman korottaminen 2,5 miljoonalla Saksan markalla eivät 87 artiklan 1 kohdan määräysten nojalla sovellu yhteismarkkinoille.

(83) TAB:n luopuminen käyttöpääoman rahoittamiseen myönnetyn Thüringenin osavaltion kokonaan takaaman 1,5 miljoonan Saksan markan lainan takaisinmaksuvaatimuksesta ei perustunut tukiohjelmaan, joten se on katsottava tapauskohtaiseksi tueksi. Koska suuntaviivojen ehtoja ei ole noudatettu, 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrätyt edellytykset eivät täyty. Näin ollen TAB:n luopuminen käyttöpääoman rahoittamiseen myönnetyn Thüringenin osavaltion kokonaan takaaman 1,5 miljoonan Saksan markan lainan takaisinmaksuvaatimuksesta ei 87 artiklan 1 kohdan määräysten nojalla sovellu yhteismarkkinoille.

(84) Myös 2 miljoonan Saksan markan KfW/ERP-laina ja 1 miljoonan Saksan markan KfW-laina ovat rakenneuudistustukia. Koska suuntaviivojen ehtoja ei ole noudatettu, 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrätyt edellytykset eivät täyty. Näin ollen 2 miljoonan Saksan markan KfW/ERP-laina ja 1 miljoonan Saksan markan KfW-laina eivät 87 artiklan 1 kohdan määräysten nojalla sovellu yhteismarkkinoille.

(85) Kaikkiaan 9 miljoonan Saksan markan lainojen 65 prosenttinen täytetakaus ei kuulu tukiohjelman N 117/96 piiriin. Takaus kattaa 65 prosenttia KfW-lainoista ja KfW/ERP-lainasta - kumpikaan näistä tuista ei sovellu yhteismarkkinoille - ja 65 prosenttia yksityisistä varoista peräisin olevista kaikkiaan 6 miljoonan Saksan markan lainoista. Julkisista varoista myönnettyjen lainojen ja takauksen muodossa myönnetyn tuen määrä on yhteensä 6,9 miljoonaa Saksan markkaa. Tätä tukea on arvioitava tapauskohtaisena rakenneuudistustukena. Koska suuntaviivojen ehtoja ei ole noudatettu, 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrätyt edellytykset eivät täyty. Näin ollen 9 miljoonan Saksan markan lainoille myönnetty 65-prosenttinen täytetakaus ei 87 artiklan 1 kohdan määräysten nojalla sovellu yhteismarkkinoille.

(86) Zeuro-Verwaltungs GmbH i.L:n luopuminen kauppahintaan kuuluvasta 5,701 miljoonan Saksan markan saatavasta ja kauppahinnan alentaminen 500000 Saksan markalla katsottiin tapauskohtaiseksi rakenneuudistustueksi. Koska suuntaviivoissa rakenneuudistustuille asetetut ehdot eivät täyttyneet, tuki ei sovellu yhteismarkkinoille. Koska suuntaviivojen ehtoja ei ole noudatettu, 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrätyt edellytykset eivät täyty. Näin ollen Zeuro-Verwaltungs GmbH i.L:n luopuminen kauppahintaan kuuluvasta 5,701 miljoonan Saksan markan saatavasta ja kauppahinnan alentaminen 500000 Saksan markalla eivät 87 artiklan 1 kohdan määräysten nojalla sovellu yhteismarkkinoille.

(87) BvS:n luopuminen 5,7 miljoonan Saksan markan takaukseen liittyvästä regressioikeudestaan kuuluu Treuhandin vuoden 1992 ohjelman piiriin.

(88) Thüringer Konsolidierungsfondsin 5 miljoonan Saksan markan osakkuus, josta 1,6 miljoonaa Saksan markkaa on jo maksettu yritykselle, ei täytä tukiohjelman NN 74/95 ehtoja. Tämän vuoksi sitä arvioidaan tapauskohtaisena rakenneuudistustukena. Koska suuntaviivojen ehtoja ei ole noudatettu, 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrätyt edellytykset eivät täyty. Näin ollen Thüringer Konsolidierungsfondsin 5 miljoonan Saksan markan osakkuus, josta 1,6 miljoonaa Saksan markkaa on jo maksettu yritykselle, ei 87 artiklan 1 kohdan määräysten nojalla sovellu yhteismarkkinoille.

(89) Jo maksetut 4,65 miljoonan Saksan markan investointiavustukset ja vielä maksamattomat 450000 Saksan markan avustukset on myönnetty komission aiemmin hyväksymien ohjelmien mukaisesti, joten ne ovat luvallisia.

(90) Henkilöstökuluihin myönnetyt 13000 Saksan markan avustukset ovat tapauskohtaisia rakenneuudistustukia. Koska suuntaviivojen ehtoja ei ole noudatettu, 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrätyt edellytykset eivät täyty. Näin ollen henkilöstökuluihin myönnetyt 13000 Saksan markan avustukset eivät 87 artiklan 1 kohdan määräysten nojalla sovellu yhteismarkkinoille.

(91) Thüringenin messujen tukemiseen tarkoitetusta ohjelmasta myönnetty 111000 Saksan markan avustus kuuluu vähämerkityksisistä tuesta annetun säännön soveltamisalaan.

(92) AIF:n myöntämä 900000 Saksan markan avustus on tapauskohtaista tukea. Koska suuntaviivojen ehtoja ei ole noudatettu, 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrätyt edellytykset eivät täyty. Näin ollen AIF:n myöntämä 900000 Saksan markan avustus ei 87 artiklan 1 kohdan määräysten nojalla sovellu yhteismarkkinoille.

(93) Pk-yritysten tukemiseen tarkoitetuista varoista myönnetty 3 miljoonan Saksan markan avustus on tapauskohtaista tukea. Koska suuntaviivojen ehtoja ei ole noudatettu, 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrätyt edellytykset eivät täyty. Näin ollen pk-yritysten tukemiseen tarkoitetuista varoista myönnetty 3 miljoonan Saksan markan avustus ei 87 artiklan 1 kohdan määräysten nojalla sovellu yhteismarkkinoille.

(94) Mikäli rakenneuudistustuiksi luokiteltuja toimenpiteitä ei voida hyväksyä, koska ne eivät varmista yrityksen pitkän aikavälin kannattavuutta, eivät ne voi myöskään edistää alueellista kehitystä. Tästä syystä ei myöskään 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan poikkeusta voida soveltaa.

(95) Komissio toteaa, että Saksa on myöntänyt mainitut tuet sääntöjenvastaisesti ja rikkonut siten EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohtaa. Saksan on Saksan lainsäädännön mukaisten määräysten ja menettelyjen mukaisesti perittävä takaisin sijoittaja Wohlfahrtille oman pääoman lisäämiseksi myönnettynä lainana maksetut 2 miljoonaa Saksan markkaa.

(96) Saksan liittotasavallan on Saksan lainsäädännön mukaisten määräysten ja menettelyjen mukaisesti perittävä takaisin Zeurolle myönnetyt yhteensä 35,114 miljoonan Saksan markan tuet,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Valtiontuki, jonka Saksan liittotasavalta on myöntänyt sijoittaja Wohlfahrtille ja jonka määrä on 2 miljoonaa Saksan markkaa, ei sovellu yhteismarkkinoille.

2. Seuraavat valtiontuet, jotka Saksa on myöntänyt yritykselle Zeuro Möbelwerk GmbH, Thüringen (jäljempänä "Zeuro"), ja joiden määrä on 35,114 miljoonaa Saksan markkaa, eivät sovellu yhteismarkkinoille:

a) TIB:n myöntämä 1 miljoonan Saksan markan osakaslaina;

b) TIB:n luopuminen 4 miljoonan Saksan markan osakaslainan takaisinmaksuvaatimuksesta;

c) TIB:n toteuttama osakepääoman korotus 2,5 miljoonalla Saksan markalla;

d) TAB:n luopuminen käyttöpääoman rahoittamiseen ennalta myönnetyn 1,5 miljoonan Saksan markan lainan takaisinmaksuvaatimuksesta;

e) KfW:n myöntämät julkisista varoista peräisin olevat 3 miljoonan Saksan markan lainat;

f) TAB:n 65-prosenttinen takaus 3,9 miljoonan Saksan markan lainoille;

g) TAB:n myöntämä 5 miljoonan Saksan markan laina;

h) TAB:n myöntämä ja osavaltion 100-prosenttisesti takaama 2,5 miljoonan Saksan markan laina;

i) BvS:n antama 500000 Saksan markan alennus kauppahinnasta;

j) BvS:n luopuminen jäljellä olevasta 5,701 miljoonan Saksan markan kauppahinnasta;

k) Thüringer Konsolidierungsfondsin osakkuudesta ulosmaksettu 1,6 miljoonan Saksan markan osuus;

l) 900000 Saksan markan AIF-avustukset;

m) 13000 Saksan markan avustukset henkilöstökuluihin;

n) pk-yrityksille tarkoitettu 3 miljoonan Saksan markan tuki.

3. Seuraava valtiontuki, jonka Saksa aikoo myöntää Zeurolle ja jonka määrä on 3,4 miljoonaa Saksan markkaa, ei sovellu yhteismarkkinoille: vielä maksamaton osuus Thüringer Konsolidierungsfondsin osakkuudesta.

2 artikla

1. Saksan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet 1 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen ja tuensaajalle sääntöjenvastaisesti maksettujen tukien perimiseksi takaisin.

2. Takaisinperinnässä noudatetaan voimassa olevia kansallisia menettelyjä. Takaisinperittävään määrään sisältyy myös tukien myöntämispäivästä niiden todelliseen takaisinmaksupäivään asti laskettava korko. Korko perustuu aluetukien avustusekvivalenttien laskennassa käytettyyn viitekorkoon.

3 artikla

Saksan on ilmoitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta sen noudattamiseksi toteuttamansa toimenpiteet.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu Saksan liitotasavallalle.

Tehty Brysselissä 21 päivänä joulukuuta 2000.

Komission puolesta

Mario Monti

Komission jäsen

(1) EYVL C 25, 24.1.1998, s. 2.

(2) Katso alaviite 1.

(3) EYVL C 213, 23.7.1996, s. 4.

(4) EYVL L 107, 30.4.1996, s. 4.

(5) Panorama der EU-Industrie 1997, 18 luku.

(6) Asia N 510/95, SG (95) D/11491.

(7) EYVL C 368, 23.12.1994, s. 12.

(8) EYVL C 288, 9.10.1999, s. 2.

(9) Asia N 183/94, SG (94) D/11661.

(10) SG (99) D/1972, 15.3.1999.

(11) Asia N 117/96, SG (96) D/11696.

(12) Katso myös yritykselle Graf von Henneberg Porzellan GmbH, Ilmenau, Thüringen, myönnettyjä valtiontukia koskeva asia C 36/2000.

(13) Asia N 117/96, SG (96) D/11696.

(14) Tukiohjelma E 15/92.

(15) Asia N 74/95, SG (96) D/1946.

(16) Komission tiedonanto vähämerkityksisestä tuesta (EYVL C 68, 6.3.1996).