32001D0048

Neuvoston päätös,

tehty 22 päivänä joulukuuta 2000,

yhteisön monivuotisen ohjelman hyväksymisestä maailmanlaajuisten verkkojen eurooppalaisen digitaalisen sisällön kehittämisen ja käytön sekä tietoyhteiskunnan kielellisen monimuotoisuuden edistämiseksi

(2001/48/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 157 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon(4),

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Tieto- ja tietämysyhteiskunnan kehittymisen pitäisi vaikuttaa kaikkien Euroopan unionin kansalaisten elämään, sillä se uudistaa etenkin tietämyksen saannin edellytyksiä sekä tiedon omaksumistapoja

(2) Lissabonin huippukokouksessa korostettiin tarvetta rakentaa tulevassa tietoyhteiskunnassa silta digitaalisen kuilun yli ja lujittaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

(3) Tähän kehitykseen vaikuttaa ratkaisevasti digitaalinen sisältö: sisältöteollisuus työllistää nykyään neljä miljoonaa eurooppalaista. Sisältötuotanto on viime vuosina tuottanut ja tuottaa edelleen nopeassa tahdissa työpaikkoja. Useimmat uudet työpaikat syntyvät pienissä, aloittelevissa yrityksissä. Tästä syystä tietämyksen saannin ja omaksumisen edellytykset muuttuvat merkittävästi ja ovat tätä kautta keskeinen tekijä taloudellista kasvua, yritteliäisyyttä ja työllisyyttä sekä Euroopan unionin kansalaisten ammatillista, yhteiskunnallista ja kulttuurista kehitystä sekä luovuutta ja innovatiivisuutta ajatellen nyt ja tulevaisuudessa.

(4) Digitaalisten sisältöjen kehittämisen taloudelliset ja yhteiskunnalliset mahdollisuudet koskevat myös kulttuurin, opetuksen ja koulutuksen sekä vapaa-ajan aloja.

(5) Sisältöteollisuuden rakenteet ja liiketoimintaympäristö muuttuvat nopeasti.

(6) Henkisen omaisuuden suojaaminen ja teosten merkitseminen ovat ennakkoehtoja digitaalisen sisällön levittämiselle maailmanlaajuisissa verkoissa ja sen hyväksikäyttämisen lisäämiselle.

(7) Euroopan sisältöteollisuuden ja -markkinoiden täysitehoiselle kehittymiselle on olemassa lukuisia esteitä.

(8) Bonnissa 6-8 päivänä heinäkuuta 1997 pidetyn ministeritason konferenssin julistuksessa, jonka aiheena oli maailmanlaajuisten verkkojen merkitys tietoyhteiskunnalle, kiinnitetään erityistä huomiota Internetin kaupalliseen kehitykseen, ja siten se muodostaa perustan jatkokeskusteluille Internetin sisällöstä ja hallinnosta sekä sähköisestä kaupankäynnistä.

(9) Komissio antoi 8 päivänä joulukuuta 1999 eEurope-aloitteen, jolle jäsenvaltiot antoivat tukensa Helsingissä 10 ja 11 päivänä joulukuuta 1999 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa.

(10) Neuvosto korosti Euroopan kulttuuriteollisuudesta ja työllisyydestä 17 päivänä joulukuuta 1999(5) antamissaan päätelmissä, että viestintäteknologian ja tietoyhteiskunnan kehityksen myötä on syntynyt lukuisia uusia levityskanavia, mikä on lisännyt rajusti uusien ohjelmasisältöjen kysyntää.

(11) Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto tunnusti nimenomaan sisältötuotannon merkityksen, joka perustuu lisäarvon luomiseen hyödyntämällä ja verkottamalla Euroopan kulttuurista moninaisuutta.

(12) Tiedon sisältöä koskevassa yhteisön toiminnassa olisi otettava huomioon Euroopan unionin monikielinen ja monikulttuurinen luonne sekä tuettava aloitteita, jotka helpottavat digitaalisen tiedon saantia nykyisten jäsenvaltioiden ja ehdokasvaltioiden kielillä.

(13) Neuvoston päätöksellä 96/339/EY(6) perustetun INFO 2000 -ohjelman ja neuvoston päätöksellä 96/664/EY(7) perustetun, yhteisön kielellisen monimuotoisuuden merkityksen korostamista tietoyhteiskunnassa koskevan ohjelman (MLIS) väliarvioinneissa kehotetaan toteuttamaan tehokkaita jatkotoimia digitaalisen sisällön sekä kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden alalla.

(14) Olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yritykset) kannustetaan osallistumaan tietoyhteiskunnan kehittämiseen.

(15) Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä tietopalvelujen sekä uusien viestintätekniikkojen ja niihin liittyvän sisällön tarjonnan ja käytön eriasteiseen kehittymiseen nykyisissä jäsenvaltioissa ja ehdokasvaltioissa yhteisön sisäinen yhteenkuuluvuus ja kaksijakoiseen tietoyhteiskuntaan liittyvät vaarat huomioon ottaen. Sisällön olemassaolo eri kielillä edistää kansalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia käyttää tietoyhteiskunnan palveluja ja siten vähentää syrjintää.

(16) Komissio julkaisi tammikuussa 1999 vihreän kirjan julkisen sektorin tietojen käytöstä tietoyhteiskunnassa ja käynnisti aiheesta Euroopan laajuisen keskustelun.

(17) Julkisen sektorin tiedon saatavuuden säätelyssä on otettava huomioon viranomaisten erityiset velvoitteet ja henkilötietojen luottamuksellisuus (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY)(8).

(18) Julkisen sektorin tietojen käytössä on noudatettava jäsenvaltioiden antamia säännöksiä digitalisoidun aineiston tekijänoikeuksista.

(19) On kannustettava toimia, joilla poistetaan julkisen sektorin tietojen saatavuuden esteitä, muun muassa edistämällä parhaiden käytäntöjen vaihtoa.

(20) Suunnitellun toiminnan tavoitteita ei toiminnan rajojen yli ulottuvan luonteen vuoksi voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan Euroopan laajuisuuden vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, ja sen vuoksi yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(21) Kaikkien sisältöpolitiikkaa koskevien toimien olisi oltava nykyisiä yhteisön aloitteita täydentäviä, ja niiden toteuttamisella olisi saavutettava yhteisvaikutus tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen viidenteen puiteohjelmaan, kulttuurin puiteohjelmaan ja Mediaohjelmiin kuuluvien toimien sekä koulutukseen, pk-yrityksiin, rakennerahastoihin, eEurope-toimintasuunnitelmaan ja riskipääomaa koskevaan toimintasuunnitelmaan liittyvien yhteisön toimien kanssa.

(22) Komission olisi varmistettava asianmukaisella koordinoinnilla, että tämä ohjelma ja siihen liittyvät yhteisön aloitteet ja muut ohjelmat täydentävät toisiaan ja toimivat yhteisvaikutteisesti.

(23) Ohjelman edistymistä olisi seurattava jatkuvasti ja järjestelmällisesti sen mukauttamiseksi tarvittaessa digitaalisten sisältömarkkinoiden kehitykseen. Ohjelman edistymisestä olisi tehtävä aikanaan riippumaton arvio sellaisten taustatietojen saamiseksi, joita tarvitaan sisältöpolitiikkaa koskevien jatkotoimien tavoitteiden asettamisessa. Kyseinen väliarviointi olisi annettava hyvissä ajoin, jotta ohjelman toisessa vaiheessa voidaan toteuttaa korjaavia toimia. Tämän ohjelman lopussa sen tuloksista olisi tehtävä loppuarviointi ja laadittava kertomus Euroopan parlamentille sisältöä koskevasta tulevasta politiikasta ja tämän ohjelman merkityksestä/vaikutuksista tässä päätöksessä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

(24) Tämän ohjelman toteuttamiseksi voi olla aiheellista tehdä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden kanssa.

(25) Tähän päätökseen sisältyy 6 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(9) 34 kohdan mukainen rahoitusohje koko ohjelman keston ajaksi, tämän kuitenkaan vaikuttamatta perustamissopimuksessa määriteltyyn budjettivallan käyttäjän toimivaltaan.

(26) Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(10) 3 artiklassa säädettyä hallintomenettelyä noudattaen,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään monivuotinen ohjelma "Maailmanlaajuisten verkkojen eurooppalainen digitaalinen sisältö", jäljempänä "digitaalinen sisältö".

Ohjelman tavoitteet ovat seuraavat:

a) edistetään Internetin käyttöä ja kaikkien pääsyä Internetiin lisäämällä maailmanlaajuisten verkkojen eurooppalaisen digitaalisen sisällön saatavuutta, jotta tuettaisiin Euroopan unionin kansalaisten ammatillista, sosiaalista ja kulttuurista kehitystä, sekä helpotetaan ehdokasvaltioiden kansalaisten taloudellista ja sosiaalista integroitumista tietoyhteiskuntaan;

b) helpotetaan eurooppalaisen digitaalisen sisällön saatavuutta ja sen hyödyntämistä sekä edistetään erityisesti julkisen sektorin tietojen tehokkaampaa käyttöä;

c) edistetään maailmanlaajuisten verkkojen digitaalisen sisällön kulttuurista monimuotoisuutta ja monikielisyyttä erityisesti Euroopan unionin kielten osalta ja parannetaan eurooppalaisten sisällöntuottajayritysten, etenkin pk-yritysten, vientimahdollisuuksia kulttuurisen ja kielellisen räätälöinnin kautta;

d) luodaan suotuisat edellytykset markkinoiden hajanaisuuden vähentämiseksi ja maailmanlaajuisten verkkojen eurooppalaisen digitaalisen sisällön markkinoinnille, jakelulle ja käytölle taloudellisen toiminnan edistämiseksi ja työllisyysnäkymien parantamiseksi.

2 artikla

Toteutetaan 1 artiklassa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi komission johdolla ja liitteessä I määritettyjen toimintalinjojen sekä liitteessä III esitettyjen ohjelman toteutuskeinojen mukaisesti seuraavat toimet:

a) parannetaan julkisen sektorin tietojen saatavuutta ja laajennetaan näiden tietojen käyttöä;

b) edistetään monikielisessä ja monikulttuurisessa ympäristössä toteutettavaa sisältötuotantoa;

c) pyritään tehostamaan digitaalisen sisällön markkinoita.

3 artikla

1. Ohjelma kestää neljä vuotta alkaen siitä päivästä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

2. Rahoitusohje ohjelman toteuttamiseksi 1 kohdassa mainittuna ajanjaksona on 100 miljoonaa euroa.

Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoitusnäkymien rajoissa.

Kustannusten suuntaa-antava jakautuminen esitetään liitteessä II.

4 artikla

1. Komissio vastaa ohjelman toteuttamisesta ja sen yhteensovittamisesta yhteisön muiden ohjelmien kanssa. Komissio laatii joka toinen vuosi työohjelman tämän päätöksen perusteella.

2. Komissio varmistaa tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, että ohjelman toteutukseen liittyvät toimet ja yhteisön muut asiaan liittyvät, eurooppalaisen digitaalisen sisällön kehittämiseen ja käyttöön ja tietoyhteiskunnan kielellisen monimuotoisuuden edistämiseen vaikuttavat politiikat, ohjelmat ja toimet ovat yhdenmukaisia ja toisiaan täydentäviä.

3. Komissio noudattaa 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä seuraavia tehtäviä hoitaessaan:

a) työohjelman hyväksyminen;

b) ehdotuspyyntöjen perusteiden ja sisällön määrittely 1 artiklassa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti;

c) sellaiset yhteisön rahoitusta koskevissa ehdotuspyynnöissä ehdotetut hankkeet, joissa yhteisön arvioitu rahoitusosuus on vähintään 700000 euroa hanketta kohden;

d) liitteessä III esitetyistä säännöistä poikkeaminen;

e) muiden kuin 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen kolmansien maiden oikeushenkilöiden sekä kansainvälisten järjestöjen hankkeisiin osallistumisen hyväksyminen.

4. Kun 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen hankkeiden rahoitusmäärä on vähemmän kuin 700000 euroa, komissio ainoastaan tiedottaa 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle hankkeista ja niiden arvioinnin tuloksista. Tätä kynnysarvoa voidaan tarkistaa saatujen kokemusten pohjalta kahden vuoden kuluttua tämän päätöksen julkaisemisesta.

Komissio tiedottaa komitealle ohjelman toteuttamisen yleisestä edistymisestä vähintään puolen vuoden välein.

5 artikla

1. Komissiota avustaa komitea.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa säädetty määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

6 artikla

1. Komissio huolehtii tämän päätöksen mukaisten toimien tehokkaasta ennakkoarvioinnista, seurannasta ja jälkiarvioinnista varmistaakseen, että yhteisön tukea käytetään tehokkaasti.

2. Komissio arvioi hankkeiden toteutuksen aikana ja niiden päättymisen jälkeen hankkeiden toteutustapaa ja niiden toteutuksen vaikutuksia selvittääkseen, onko alkuperäiset tavoitteet saavutettu.

3. Valittujen edunsaajien on annettava komissiolle vuosittain kertomus.

4. Kahden vuoden kuluttua tämän päätöksen julkaisemisesta ja ohjelman päättyessä komissio antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle arviointikertomuksen 2 artiklassa tarkoitettujen toimintalinjojen toteuttamisessa saavutetuista tuloksista. Komissio voi näiden tulosten perusteella esittää ehdotuksia ohjelman painopisteiden mukauttamisesta.

7 artikla

1. Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluviin EFTA-valtioihin sijoittuneille oikeushenkilöille voidaan tarjota ETA-sopimuksen mukaisesti mahdollisuus osallistua ohjelmaan.

2. Ehdokasvaltiot voivat osallistua ohjelmaan seuraavasti:

a) Keski- ja Itä-Euroopan maat (KIE-maat) Eurooppa-sopimuksissa, niiden lisäpöytäkirjoissa ja asianomaisten assosiaationeuvostojen päätöksissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

b) Kypros, Malta ja Turkki myöhemmin tehtävien kahdenvälisten sopimusten mukaisesti.

3. Kolmansiin maihin sijoittuneille oikeushenkilöille sekä kansainvälisille järjestöille voidaan tarjota osallistumismahdollisuus 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti ja ilman ohjelmasta myönnettävää yhteisön rahoitustukea, jos tällainen osallistuminen edistää tehokkaasti ohjelman toteuttamista, ottaen huomioon molemminpuolisen edun periaatteen.

8 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 22 päivänä joulukuuta 2000.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. Pierret

(1) EYVL C 337 E, 28.11.2000, s. 31.

(2) Lausunto annettu 14. joulukuuta 2000 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3) Lausunto annettu 29. marraskuuta 2000 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4) Lausunto annettu 14. joulukuuta 2000 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(5) EYVL C 8, 12.1.2000, s. 10.

(6) EYVL L 129, 30.5.1996, s. 24.

(7) EYVL L 306, 28.11.1996, s. 40.

(8) EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

(9) EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1.

(10) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

LIITE I

TOIMINTALINJAT

Toimintalinjat antavat mahdollisuuden noudattaa digitaalisen sisältötuotannon kehittämisessä eurooppalaista lähestymistapaa. Ne auttavat saavuttamaan Digitaalinen sisältö -ohjelman strategiset tavoitteet, jotka ovat seuraavat:

- edistetään Internetin käyttöä ja kaikkien pääsyä Internetiin lisäämällä maailmanlaajuisten verkkojen eurooppalaisen digitaalisen sisällön saatavuutta, jotta tuettaisiin Euroopan unionin kansalaisten ammatillista, sosiaalista ja kulttuurista kehitystä, sekä helpotetaan ehdokasvaltioiden kansalaisten taloudellista ja sosiaalista integroitumista tietoyhteiskuntaan,

- helpotetaan eurooppalaisen digitaalisen sisällön saatavuutta ja sen hyödyntämistä sekä edistetään erityisesti julkisen sektorin tietojen tehokkaampaa käyttöä,

- edistetään maailmanlaajuisten verkkojen digitaalisen sisällön kulttuurista monimuotoisuutta ja monikielisyyttä, erityisesti Euroopan unionin kieliä, ja parannetaan eurooppalaisten sisällöntuottajayritysten, etenkin pk-yritysten, vientimahdollisuuksia kulttuurisen ja kielellisen räätälöinnin kautta,

- luodaan suotuisat edellytykset markkinoiden hajanaisuuden vähentämiseksi ja maailmanlaajuisten verkkojen eurooppalaisen digitaalisen sisällön markkinoinnille, jakelulle ja käytölle taloudellisen toiminnan edistämiseksi ja työllisyysnäkymien parantamiseksi sekä taataan kulttuurinen monimuotoisuus, hyödynnetään Euroopan kulttuuriperintöä ja helpotetaan tietämyksen saatavuutta.

Uuden ohjelman kolme toimintalinjaa nivoutuvat kiinteästi toisiinsa. Sen mukaisesti kielelliset näkökohdat ovat keskeisiä julkisen sektorin tietojen rajatylittävän hyödyntämisen kannalta, uusien Internet-yritysten pääomansaannin helpottaminen on kieliteollisuuden kannalta olennaisen tärkeää, Internet-yrityksillä on mahdollisuus hyödyntää julkisen sektorin tietoja yhteistyössä julkisen sektorin elinten kanssa sekä läheisessä yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kesken laadittavat strategialinjaukset auttavat määrittämään esiin tulevia painopistealueita.

Digitaalinen sisältö -ohjelman tarkoituksena on tukea hankkeita, joilla toteutetaan edellä mainittuja tavoitteita ja joihin liittyy joitakin yhteisiä tekijöitä. Niiden on oltava:

- välineitä niiden esteiden poistamiseksi, jotka haittaavat Euroopan tasolla yhteismarkkinoiden luomista ja toimintaa niiden kohdealoilla,

- hankkeita, joihin sisältyy suuria riskejä ja hyvät tuottavuusnäkymät,

- monialaisia ja kansainvälisiä,

- laajennuskelpoisia ja pohjana uusien hankkeiden synnylle,

- käyttäjäystävällisiä.

Hankkeissa on sovellettava uusinta käytettävissä olevaa teknologiaa.

1. JULKISEN SEKTORIN TIETOJEN SAATAVUUDEN PARANTAMINEN JA TIETOJEN KÄYTÖN LISÄÄMINEN

Tammikuussa 1999 julkaistu vihreä kirja, jossa käsiteltiin julkisen sektorin tietojen käyttöä tietoyhteiskunnassa, käynnisti Euroopan laajuisen keskustelun julkisen tiedon saannista ja hyödyntämisestä. Keskustelun ansioista näihin asioihin on kiinnitetty entistä enemmän huomiota sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Tämä voi olla merkittävä perusta merkittävää koulutuksellista, kulttuurista, sosiaalista ja ammatillista lisäarvoa omaavan sisällön käyttömahdollisuuksien parantamiselle Euroopassa sekä uusien multimediatuotteiden ja -palvelujen kehittämiseksi, kun samalla varmistetaan kyseisten tietojen laaja saatavuus. Samalla olisi tehostettava ja laajennettava INFO 2000 -ohjelman yhteydessä käynnistettyjä, keskinäisen edun periaatteelle perustuvia julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökokeiluja. Lisäksi Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneiden valtioiden osallistuminen tämän toimintalinjan mukaisiin aloitteisiin edistää niiden tulevaa integroitumista. Tiedonhallinnan parantaminen näissä maissa (esimerkiksi maarekisterien, kulttuuriperinnön tai julkisen sektorin tietojen monikielisen saatavuuden osalta) on ehdoton edellytys avoimen oikeudellisen kehyksen luomiselle ja sisämarkkinoiden toiminnalle kyseisissä valtioissa sen jälkeen, kun kyseiset maat ovat liittyneet Euroopan unioniin.

1.1 Konkreettisiin hankkeisiin liittyvät kokeilut

Julkinen sektori kerää ja tuottaa valtavan määrän tietoa, josta suuri osa on sekä yksityishenkilöitä että yrityksiä kiinnostavaa. Lisäksi tällaista tietoa voidaan käyttää sisältöteollisuuden tuottamien kehittyneempien tietopalvelujen pohjamateriaalina. On kuitenkin olemassa monia esteitä, jotka vaikeuttavat tämän potentiaalin muuttamista käyttökelpoisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Tällaiset esteet aiheuttavat epävarmuutta, joka puolestaan johtaa investointien vähyyteen sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, mikä taas heikentää käyttäjille tarjottavaa palvelutasoa. Hankkeet, joita voidaan käyttää esimerkkeinä hyvistä toimintatavoista ja joiden avulla voidaan havaita julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön liittyviä käytännön ongelmia, auttavat näiden esteiden poistamisessa. Tällaiset hankkeet edistävät julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja antavat vauhtia alan kehitykselle samalla kun niillä varmistetaan, että tiedot ovat laajalti saatavilla monikielisinä maailmanlaajuisissa verkoissa.

INFO 2000 -ohjelman yhteydessä käynnistettiin alustavia toimia, joilla tuettiin joitakin kokeilu- ja esittelyhankkeita. Ottaen huomioon alan suunnattomat mahdollisuudet julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä aiotaan jatkaa kokeiluilla, joissa pyritään käyttämään hyväksi Eurooppaa hyödyttäviä julkisen sektorin tietoja. Tällä toimintalinjalla edistetään kieliteknologian sovellusten käyttöä jäsenvaltioiden hallinnoissa, paikallisyhteisöissä, julkisissa laitoksissa, yrityksissä, yhdistyksissä ja Euroopan unionin toimielimissä.

Hankkeilla pyritään löytämään ratkaisu julkisen sektorin tietojen yhteismarkkinoiden kehitystä haittaavien pääasiallisten esteiden poistamiseksi, mikä voi edellyttää esimerkiksi yhteisiä standardeja (esimerkiksi tiedonkeruumenetelmille) tai avointa hinnoittelua julkisen sektorin tietojen saamiselle ja niiden käytölle eri jäsenvaltioissa. Tämä voidaan toteuttaa yleisen edun mukaisilla aloilla kuten kulttuuriperinnön, terveyden ja koulutuksen aloilla, mutta myös kaupallisemmilla aloilla kuten maantieteellisten tietojen, liike-elämän, ympäristön tai matkailun aloilla.

Hankkeissa kannustetaan soveltamaan erilaisia uusia kehittyviä teknologioita (esimerkiksi matkaviestintäjärjestelmiä käyttäviä sovelluksia).

Lisäksi tämä toimintalinja antaa tilaisuuden sellaisten hankkeiden toteuttamiseen, joilla voidaan vahvistaa sisältöteollisuuden ja ehdokasvaltioiden julkisen sektorin elinten välisiä yhteyksiä sekä parantaa yritysten ja kansalaisten mahdollisuuksia saada käyttöönsä luotettavia julkisen sektorin tietoja.

1.2 Eurooppalaisten digitaalisten tietokokoelmien perustaminen

Edellä 1.1 kohdassa kuvatut kokeiluhankkeet kattavat yleensä ainoastaan osan Eurooppaa. On edistettävä sellaisten laajojen tietoverkkojen luomista, joiden tiedot julkinen sektori kokoaa ja joita se pitää yllä useiden eurooppalaisten valtioiden yhteisten ja yhdenmukaisten tietokokonaisuuksien muodossa. Koko Euroopan kattavien tietokokonaisuuksien puute on todellakin yhtenä esteenä sisältöpotentiaalin hyödyntämiselle. Kokeiluhankkeiden lisäksi on edistettävä eurooppalaisten tietokokoelmien perustamista myöntämällä rahoitustukea julkisen sektorin tietoja koskevan yleiseurooppalaisen metatiedon kehittämiseen sekä toteuttamalla tietojenkeruuhankkeita, jotka kattavat useita Euroopan unionin jäsenvaltioita. Toimet toteutetaan tietosuojaa koskevan yhteisön säännöstön mukaisesti.

Tällaisena hankkeena voisi olla esimerkiksi kansallisten kartastojen toimittajien tallentamismallien keskinäinen yhdistäminen ja yhdenmukaistaminen.

Yksityisen ja julkisen sektorin kiinnostus ja osallistuminen ratkaisevat sen, minkä tyyppisiä tietoja ja mitä alueita tietokokoelmiin valitaan, sekä sen, missä määrin kyseisillä hankkeilla voidaan edesauttaa yleisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttamista muun muassa kulttuurin ja koulutuksen aloilla sekä sosiaalialalla.

2. MONIKIELISESSÄ JA MONIKULTTUURISESSA YMPÄRISTÖSSÄ TOTEUTETTAVAN SISÄLTÖTUOTANNON EDISTÄMINEN

On ratkaisevan tärkeää tukea riittävästi monikielisen ja monikulttuurisen tiedon tarjontaa ja saantia, koska se mahdollistaa online-tuotteiden ja -palvelujen massamarkkinoiden kehittymisen Euroopassa ja eurooppalaisen sisällön laajemman levityksen muille alueille. Tämän prosessin teknologiset näkökohdat otetaan riittävän hyvin huomioon viidennessä puiteohjelmassa. TTK-toiminnassa ei kuitenkaan etsitä ratkaisua siihen perusluonteiseen ongelmaan, miten teknologian kehitys voidaan muuttaa uusiksi liiketoimintamahdollisuuksiksi ja miten sen avulla päästään markkinoille ja myös luodaan uusia vientimahdollisuuksia.

Tällä ohjelmalla edistetään ja tuetaan toimia, joilla pyritään kannustamaan Euroopan sisältö- ja kieliteollisuuden välistä yhteistyötä ja auttamaan näiden alojen kilpailuaseman parantamista. Ohjelman toimet ovat luonnollista jatkoa sitä edeltäneen MLIS-ohjelman yhteydessä toteutetuille toimille, mutta ne on mukautettu yhä pidemmälle digitalisoidun ja globaalin ympäristön tarpeisiin. Ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota pk-yrityksiin ja aloitteleviin yrityksiin, käyttäjien liittyviin näkökohtiin sekä Euroopan unionin pienten kielialueiden ja Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneiden valtioiden kieliin.

Esittely- ja infrastruktuurihankkeita täydennetään kohdistetuilla rinnakkaistoimilla, joilla pyritään dokumentoimaan parhaat käytännöt, edistämään vaihtoa ja lisäämään tietoisuutta sekä edistämään vuorovaikutusta tällä alalla toteutettavien teollisten, ammatillisten ja kansallisten toimien välillä.

2.1 Uusien kumppanuussuhteiden sekä monikielisyyttä ja monikulttuurisuutta koskevien strategioiden edistäminen

Tämän alakohdan yleistavoitteena on edistää eurooppalaisen sisältö- ja kieliteollisuuden yritysten, erityisesti pk-yritysten ja aloittelevien yritysten, kilpailukykyä ja tarjota niille parempia markkinamahdollisuuksia sekä tukea sitä kautta Euroopan monikielistä ja monikulttuurista osallistumista maailmanlaajuisiin verkkoihin. Näihin toimiin voivat osallistua:

- kaupallisen sisällön tarjoajat (sisällön luomisesta, suunnittelusta, muodosta ja jakelusta vastaavat tekijät), jotka haluavat laajentaa tarjontaansa (esim. verkkopalveluportaalit, matkaviestintäjärjestelmien avulla tarjottavat palvelut) ja päästä uusille markkinoille,

- yrityksille suunnatun sisällön tarjoajat, jotka haluavat päästä sähköisen kaupan markkinoille tai vahvistaa asemaansa kyseisillä markkinoilla (esim. verkkomarkkinointi ja vähittäismyynti).

Tällaisiin toimiin on tarkoitus sisällyttää esimerkiksi:

- hankkeita, jotka koskevat julkisen sektorin tietojen monikielistä hyödyntämistä jatkona toimintalinjalle nro 1,

- hankkeita, joissa yhdistetään tietoja kulttuurin luomisen, koulutuksen, markkinoinnin ja teknologian aloilta.

Yksityisen ja julkisen sektorin sisällöntuottajia ja jakelijoita kannustetaan tarjoamaan tuotteita ja palveluja, jotka ovat saatavissa useilla kielillä niiden kaikissa vaiheissa suunnittelusta ja luomisesta aina julkaisemiseen saakka. Tietotekniikan toimittajia ja teletoiminnan harjoittajia kannustetaan tarjoamaan uusia tekniikoita ja digitaalisia jakelukanavia, jotka mahdollistavat kohdeyhteisöjen kulttuuriset vaatimukset täyttävän tiedon saannin ja sisällön levittämisen monella kielellä. Kielipalvelujen tarjoajia kannustetaan mukauttamaan tarjontaansa vastaamaan sisältötuotannon alan yhä laajenevaa asiakaskuntaa.

On syytä todeta, että kielikysymykset ovat erityisen merkittäviä, kun otetaan huomioon ohjelman maantieteellisen vaikutusalueen laajeneminen Keski- ja Itä-Euroopan maihin.

2.2 Kielellisen infrastruktuurin vahvistaminen

Monikielistä sisältöä ei voida luoda, räätälöidä eikä hyödyntää oikea-aikaisesti ja kannattavasti ilman asianmukaista kielellistä infrastruktuuria. Se on rakenteellinen perusta kaikille kansainvälistämis- ja lokalisointipyrkimyksille etenkin, kun on kyse pienistä kielistä, joiden osalta markkinavoimat eivät useinkaan tarjoa riittäviä kannustimia. Euroopan kielellisen infrastruktuurin vahvistamiseksi on perustettava avoin järjestelmä, joka käsittää yhteentoimivia monikielisiä resursseja, kuten monikielisiä sanakirjoja ja tietokokonaisuuksia, käännösmuisteja ja termistöjä sekä sellaisia apukeinoja kuten tietokoneavusteinen kääntäminen. Nämä resurssit on koottava laajalti käytettävissä oleviksi kokoelmiksi, jotka ovat myös sisällöntuottajien, jakelijoiden ja kielipalvelujen tarjoajien hyödynnettävissä.

Tämä alakohta sisältää laajapohjaisia toimia, joiden kohteina ovat:

- Kielikeskukset: alueellisten, kansallisten sekä aihe- ja alakohtaisten tietokeskusten verkottuminen, joissa on käytössä käyttäjäystävälliset hakuvälineet, online-hakupalvelut ja online-välityspalvelut, käyttäjäneuvontaa ja kielitaidon testausta sekä puitesopimukset ja tekniset standardit, joiden avulla yksityisen ja julkisen sektorin sidosryhmät voivat jakaa ja käyttää uudelleen käytössä olevia ja uusia resursseja.

- Tietotekniikkavälineiden käyttö: Internet-pohjaisten ohjelmistovälineiden käyttöönotto ja testaus sisältöjen lokalisoinnin hallinnan ja toteuttamisen aloilla; levitettävien kielitietokokoelmien yhteistuotanto ja -käyttö sekä yhteinen ylläpito; ja digitaalisen sisällön monikielinen haku ja kokoaminen.

- Uudet resurssit: uusien tietokokonaisuuksien luominen ja kansainvälinen jakelu niiden kielten ja alojen osalta, joilla ei ole asianmukaisia resursseja ja joilla markkinavoimat eivät ole tarjonneet riittäviä kannustimia asian hoitamiseksi.

Viimeisimmän kohdan mukaisesti suunnitelluissa hankkeissa ja muissa toimissa pidetään painopisteinä Euroopan unionin pienten kielialueiden kieliä ja Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneiden valtioiden kieliä. Euroopan unionin tärkeimpien kauppakumppaneiden kieliin kohdistuvia erityistoimia voidaan toteuttaa, jos se on perusteltua yhteisön edun ja vientimahdollisuuksien kannalta. Lisäksi tarjotaan asianmukaista tukea yhteistyössä toteuttavalle tuotantokoulutukselle, jonka tarkoituksena on korjata erityisasiantuntemusta vaativien taitojen nykyinen ja ennakoitavissa oleva puute.

3. DIGITAALISEN SISÄLLÖN MARKKINOIDEN TEHOKKUUDEN LISÄÄMINEN

Digitaalisen sisällön markkinoiden pirstoutuneisuus ja sen markkinatoimijoissa synnyttämä epävarmuus johtavat helposti passiivisuuteen ja liian vähäisiin investointeihin. Tällä on kielteinen vaikutus taloudelliseen kasvuun ja työllisyyteen. Näin ollen uusien aloitteiden ja investointien vauhdittamiseksi ja digitaalisen sisällön alan toimijoiden yleisen markkinaympäristön parantamiseksi tarvitaan tukea yhteisen vision kehittämiselle, eri muodoissa tarjottavan sijoituspääoman saatavuutta ja yhdenmukaista eurooppalaista lähestymistapaa multimediatuotannon online-tarjonnan kaupallisiin oikeuksiin.

3.1 Digitaalisen sisältöteollisuuden ja pääomamarkkinoiden lähentäminen

Sisältöteollisuudella on erityisiä vaikeuksia saada käyttöönsä sijoituspääomaa, jota tarvitaan uusien digitaalisen sisällön sovellusten kehittämiseen ja niiden innovointia edistävien piirteiden lisäämiseen. Tarvitaan sijoituspääoman saantia helpottavia korjaavia toimia, joilla voidaan vapauttaa eurooppalaisen digitaalisen sisältöteollisuuden koko potentiaali ja parantaa sen liiketoimintamahdollisuuksia hyödyntämällä Euroopan kulttuuriperintöä, liiketoimintamalleja, innovatiivisia sovelluksia, matkaviestintäjärjestelmien avulla tarjottavaa multimediatuotantoa jne. Näillä toimilla täydennetään yhteisön muita ohjelmia ja kansallisia aloitteita toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

Tietojen ja parhaiden toimintatapojen vaihdon edistämiseksi näissä toimissa keskitytään tukemaan kauppakorkeakoulujen ja koulutuskeskusten sekä uuden talouden alalla saatavilla olevan johto- ja hallintotaitojen asiantuntemuksen levittämistä sekä etäopetusmahdollisuuksien lisäämistä. Näillä koeluonteisilla toimilla pyritään löytämään uusia keinoja ideoiden ja rahoituksen saattamiseksi yhteen.

3.2 Digitaalisen sisällön alan toimijoiden kesken oikeuksista käytävä kauppa

Oikeuksien haltijoiden, uusien digitaalisten palvelujen ja tuotteiden tuottajien sekä muissa lisäarvoketjun vaiheissa toimivien välisellä oikeuksista käytävällä kaupalla on ratkaiseva merkitys sisältöteollisuuden kehitykselle. Sisältöteollisuuden toimintaan vaikuttaa suoraan ja merkittävästi se, miten perusteellisesti ja tehokkaasti multimediatuotannon oikeudet selvitetään. INFO 2000 -ohjelmalla edistettiin erillisten, erikoistuneiden selvityspalvelujen yhdistämistä ja yhteentoimivuutta tekemällä toteutettavuustutkimuksia ja kehittämällä prototyyppejä, standardeja ja kokeilujärjestelmiä. Tukitoimia tarvitaan kuitenkin lisää, jotta saadaan luoduksi yhtenäinen eurooppalainen järjestelmä oikeuksien selvittämistä varten.

Tulevien toimien päätavoitteina on laajentaa multimediatuotannon oikeuksien selvittämistä koskevia kokeilujärjestelmiä, tukea multimediatuotannon oikeuksien selvittämiskeskuksien perustamista ja toteuttaa erityistoimia ehdokasvaltioiden, hitaasti kehittyneiden alojen ja julkisen sektorin erityissovellusten tukemiseksi.

3.3 Yhteisen vision kehittäminen ja jakaminen

Julkisen ja yhteisen sektorin yhteiset visiot sisältöteollisuuden tulevasta kehityksestä vähentävät epävarmuutta ja nopeuttavat konkreettisten aloitteiden ja sijoitusten tekoa. Markkinatoimijoiden ja julkisen sektorin jatkuvalla vuorovaikutuksella on yhä suurempi merkitys visioiden luomisessa. Yhdentyvien sisältö- ja kielimarkkinoiden kehitystä seurataan säännöllisesti ja järjestelmällisesti tiiviissä yhteistyössä markkinatoimijoiden kanssa sellaisen tietopohjan luomiseksi, jota tarvitaan visioiden jatkuvassa kehittämisessä.

Toimien päätavoitteena on määritellä ja kerätä asiaan kuuluvaa tilastotietoa, määritellä ja edistää eurooppalaisia parhaita käytäntöjä sekä kehittää ja pitää ajantasaisena oman kehityksen ja kolmansissa maissa tapahtuvan kehityksen vertailevaa arviointia.

Ohjelman toteutusta tuetaan toimilla, joiden avulla pyritään levittämään ohjelman tuloksia (esimerkiksi julkaisut, www-sivustot ja konferenssit, joissa hankkeita esitellään), sekä strategisilla tutkimuksilla, joissa painopisteenä ovat uudet markkinailmiöt.

LIITE II

KUSTANNUSTEN OHJEELLINEN JAKAUTUMINEN

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE III

OHJELMAN TOTEUTUSKEINOT

1. Komissio toteuttaa ohjelman liitteessä I eritellyn teknisen sisällön mukaisesti.

2. Ohjelma toteutetaan välillisten toimien avulla ja mahdollisimman pitkälle yhteisrahoitteisesti.

3. Yhteisrahoitteisten hankkeiden valinta perustuu yleensä ehdotuspyyntömenettelyyn, johon kuuluu ehdotuspyyntöjen julkaiseminen Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Ehdotuspyyntöjen sisältö määritellään tiiviissä yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa tämän päätöksen 5 artiklan mukaisia menettelyjä noudattaen. Tärkein peruste ehdotuspyynnön pohjalta ehdotettujen hankkeiden tukemiseksi on se, miten hankkeella voidaan edistää ohjelman tavoitteiden saavuttamista.

4. Yhteisön tukea koskeviin hakemuksiin on tarvittaessa liitettävä rahoitussuunnitelma, joka sisältää hankkeiden rahoituksen kaikki osatekijät, mukaan luettuina yhteisöltä pyydettävä rahoitustuki sekä kaikista muista lähteistä pyydetty tai saatu tuki.

5. Komissio voi käyttää myös muita, joustavampia rahoitusjärjestelmiä, jotka eivät perustu ehdotuspyyntöihin, edistääkseen erityisesti sellaisten kumppanuuksien solmimista, joiden osapuolina on pk-yrityksiä ja epäsuotuisilla alueilla toimivia organisaatioita, tai edistääkseen muita kokeilutoimia multimedian sisältömarkkinoiden eri sektoreilla. Tällaiset järjestelmät voivat olla pysyviä.

6. Edellä 3 kohdassa tarkoitettuja menettelyjä koskevat yksityiskohtaiset säännöt pannaan täytäntöön tämän päätöksen 5 artiklan ja varainhoitoasetuksen mukaisesti sen jälkeen, kun asiasta on kuultu tämän päätöksen 4 artiklassa tarkoitettua komiteaa. Säännökset julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

7. Komission tutkimus- ja palvelusopimusten puitteissa kokonaan rahoittamat hankkeet toteutetaan tarjouspyyntömenettelyn ja voimassa olevien varainhoitosäännösten mukaisesti. Avoimuus varmistetaan julkaisemalla työohjelma ja toimittamalla se asiasta kiinnostuneille tahoille.

8. Ohjelman toteuttamiseksi komissio toteuttaa myös valmistelevia, täydentäviä ja tukitoimia, joiden tarkoituksena on edistää ohjelman yleisten ja toimintalinjojen erityisten tavoitteiden saavuttamista. Näihin toimiin kuuluvat ohjelmaa tukevat tutkimukset ja konsultointi; tulevia toimia valmistelevat toimet; ohjelmaan osallistumista ja siitä saatujen tulosten käyttöä helpottavat toimet; julkaisut sekä tulosten levittämistä, edistämistä ja käyttöä tukevat toimet: esitteet, sähköiset julkaisut (CD-ROM-levyt, digitaaliset kuvalevyt, www-sivut jne.), näyttelyihin osallistuminen, lehdistötiedotteiden valmistelu jne.; ohjelman mahdollisten sosioekonomisten vaikutusten analysointi sekä tukitoimet, kuten digitaalista sisältöä koskevien standardien käytön edistäminen ja osaamisen edistäminen Euroopan tasolla.

9. Kaikkien ohjelmasta rahoitustukea saavien hankkeiden yhteydessä on mainittava, että tuotteisiin on saatu tällaista tukea.