32000S0307

KOMISSION PÄÄTÖS N:o 307/2000/EHTY,

tehty 10 päivänä helmikuuta 2000,

väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, Intiasta ja Romaniasta peräisin olevien seostamattomasta teräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan hiili- ja teräsyhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 28 päivänä marraskuuta 1996 tehdyn komission päätöksen N:o 2277/96/EHTY(1), sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 1000/1999/EHTY(2), ja erityisesti sen 7 ja 8 artiklan,

on kuullut neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

A MENETTELY

(1) Komissio julkaisi 13 päivänä toukokuuta 1999 Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ilmoituksen(3) polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta, jäljempänä "vireillepanoa koskeva ilmoitus", tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä "Kiina", Intiasta ja Romaniasta peräisin olevien seostamattomasta teräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa yhteisöön ja pani vireille asiaa koskevan tutkimuksen päätöksen N:o 2277/96/EHTY 5 artiklan mukaisesti, jäljempänä "peruspäätös".

(2) Menettely aloitettiin valituksen perusteella, jonka oli tehnyt Euroopan rauta- ja terästeollisuuden liitto Eurofer niiden yhteisön tuottajien puolesta, jotka edustivat suurta osaa kyseisen tuotteen kokonaistuotannosta yhteisössä peruspäätöksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä. Valitukseen sisältyneet todisteet polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäviksi oikeuttamaan menettelyn aloittamisen.

(3) Komissio ilmoitti menettelyn aloittamisesta virallisesti peruspäätöksen 5 artiklan 11 kohdan mukaisesti valituksen tehneille yhteisön tuottajille, niille vientiä harjoittaville tuottajille ja tuojille, tavaran toimittajille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä näiden järjestöille ja viejämaiden edustajille. Peruspäätöksen 6 artiklan 5 kohdan mukaisesti asiasta kiinnostuneille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi.

(4) Kaikki vientiä harjoittavat tuottajat sekä useimmat valituksen tehneet yhteisön tuottajat ja maahantuojat esittivät kantansa kirjallisesti.

Kaikille kuulemispyynnön esittäneille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet määräajassa ja jotka olivat osoittaneet mahdollisesti kärsivänsä menettelyn lopputuloksesta ja jotka olivat esittäneet erityisiä syitä kuulemiseensa, annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi.

(5) Jotta Kiinassa olevat vientiä harjoittavat tuottajat saivat halutessaan mahdollisuuden vaatia markkinatalousasemaa tai yksilöllistä kohtelua, komissio lähetti asiaa koskevat lomakkeet niille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, joita asian tiedettiin koskevan.

(6) Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille osapuolille ja niille, jotka olivat ilmoittautuneet tutkimusilmoituksessa asetetussa määräajassa.

Komissio vastaanotti kyselylomakkeeseensa vastauksia

- 11:ltä valituksen tehneeltä yhteisön tuottajalta,

- kahdeksalta vientiä harjoittavalta tuottajalta kyseisistä maista,

- yhdeltä etuyhteyttä vailla olevalta maahantuojalta yhteisössä,

- yhdeltä yhteisön maahantuojalta, joka oli etuyhteydessä vientiä harjoittaviin tuottajiin,

- neljältä yhteisössä olevalta käyttäjäyritykseltä.

(7) Komissio hankki ja tarkasti kaikki väliaikaisen päätelmän tekemistä varten tarpeellisiksi katsomansa tiedot ja suoritti, tarvittaessa, tarkastuskäyntejä seuraavien yritysten toimitiloissa:

Valituksen tehneet yhteisön tuottajat

- Aceralia Corporacion Sid., Madrid, Espanja

- British Steel Plc, Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta

- Dillinger, Dillingen, Saksa

- GTS, Dunkerque, Ranska

- ILVA Spa, Genova, Italia

- Palini and Bertoli, San Giorgio di Nogaro, Italia

- Salzgitter, Salzgitter, Saksa

- Thyssen Krupp Stahl AG, Duisburg, Saksa

- Trametal, Genova, Italia

- Voest Alpine, Linz, Itävalta

Vientiä harjoittavat tuottajat

a) Kiina

- Angang New Steel Company Ltd, Anshan City

- Jinan Iron & Steel Group Corporation, Jinan

- Maanshan Iron & Steel Co. Ltd, Maanshan

- Qinhuangdao Shougang Plate Mill Co. Ltd, Qinhuangdao

- Shanghai Pu Dong Iron & Steel Co. Ltd, Shanghai

- Wuyang Iron and Steel Co Ltd, Wugang City

b) Intia

- Steel Authority of India Ltd, New Delhi

c) Romania

- Sidex SA, Galati

Etuyhteyttä vailla olevat maahantuojat tai käyttäjät yhteisössä

- Olan SA, Araia, Espanja

Vientiä harjoittaviin tuottajiin etuyhteydessä olevat yhteisön maahantuojat

Romania: Sidex International plc, Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta

(8) Polkumyyntiä koskeva tutkimus kattoi ajanjakson 1. tammikuuta 1998 - 31. maaliskuuta 1999, jäljempänä "tutkimusajanjakso". Vahinkoa koskeva tutkimus kattoi ajan vuodesta 1995 tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä "tarkasteltava ajanjakso".

B TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1 Tarkasteltavana oleva tuote

(9) Tarkasteltavana olevat tuotteet ovat Kiinasta, Intiasta ja Romaniasta peräisin olevia seostamattomasta teräksestä valmistettuja kelaamattomia levyvalmisteita, joita ei ole enempää valmistettu kuin kuumavalssattu ja joissa ei ole pintakuvioita ja joiden paksuus on yli 10 millimetriä ja leveys yli 600 millimetriä ja jotka kuuluvat CN-koodeihin ex72085130 (Taric-koodiin 7208 51 30*10), ex 7208 51 50 (Taric-koodiin 7208 51 50*10), ex 7208 51 91 (Taric-koodiin 72085191*10) ja ex 7208 51 99 (Taric-koodiin 72085199*10), tai, joiden paksuus on vähintään 4,75 millimetriä mutta enintään 10 millimetriä ja leveys vähintään 2050 millimetriä ja jotka kuuluvat CN-koodiin ex72085291 (Taric-koodi 7208 52 91*10).

Kvartolevyt valmistetaan yleensä kuumavalssatuista laatoista ja ne voivat olla eri laatuisia ja kokoisia. Suurin osa kolmansista maista yhteisöön suuntautuvasta tuonnista käsittää vakiolaadut kuten "rakenneteräkset" (esim. S235, S275 ja S355 "Euronormin" EN 10025 mukaisesti), laivanrakennuksessa käytettävät laadut ja kuumavesisäiliöissä käytettävät laadut (EN 10207 mukaisesti).

Tutkimuksessa on ilmennyt, että vaikka kyseisistä maista peräisin oleva tuonti keskittyy tiettyihin CN-koodeihin kuuluviin tuotteisiin, tuonti kattaa kaikenlaiset kvartolevyt kuten edellä on esitetty.

2 Samankaltainen tuote

(10) Tutkimus on osoittanut, että sekä kyseisistä kolmansista maista tuotavan tuotteen perustavaa laatua olevat fyysiset, tekniset ja kemialliset ominaisuudet ja käyttömuodot että laadut ja koot ovat samat ja verrattavissa yhteisössä tuotettujen tuotteiden kanssa. Sama koskee, kun yhteisöön vietyä tuotetta verrataan Intian ja Romanian kotimaisilla markkinoilla myytyyn tuotteeseen.

(11) Tämän perusteella pääteltiin, että kyseisissä maissa valmistetut ja Intian ja Romanian kotimaisilla markkinoilla myydyt tai kaikista kolmesta maasta yhteisöön viedyt taikka yhteisön tuotannonalan yhteisössä valmistamat ja myymät kvartolevyt ovat samankaltaisia tuotteita peruspäätöksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä.

C POLKUMYYNTI

1 Normaaliarvo

1.1 Kiina

1.1.1 Markkinatalouskohtelu

(12) Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevassa polkumyyntitutkimuksessa normaaliarvo määritellään peruspäätöksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan perusteella kyseisen artiklan 1-6 kohdan mukaisesti niiden tuottajien osalta, jotka voivat osoittaa täyttävänsä 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa säädetyt arviointiperusteet eli että niihin sovelletaan markkinatalouden edellytyksiä.

(13) Kuusi kiinalaista yritystä haki markkinatalouskohtelua. Niiden toimitiloissa suoritetussa tutkimuksessa ilmeni kuitenkin, että ne kaikki toimivat valtion merkittävän vaikutusvallan alaisuudessa. Itse asiassa todettiin, että raaka-aineiden lähteiden, valtion vaikutusvallan, tilien tarkastuksen, barter-kaupan ja maanomistuksen osalta peruspäätöksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan arviointiperusteita ei ollut täytetty. Lisäksi viisi yritystä ei täyttänyt 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan arviointiperusteita, kaksi yritystä ei täyttänyt toisen luetelmakohdan arviointiperusteita, neljä yritystä ei täyttänyt kolmannen luetelmakohdan arviointiperusteita ja kolme yritystä ei täyttänyt neljännen luetelmakohdan arviointiperusteita. Valtio omisti lisäksi kaikki nämä yritykset kokonaan tai niiden enemmistöosuuden.

Näistä syistä pääteltiin, että millekään näistä yrityksistä ei voitu myöntää markkinatalouskohtelua.

(14) Päätelmistä ilmoitettiin kyseisille yrityksille ja yhteisön tuotannonalalle ja niille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksensa.

1.1.2 Vertailumaa

(15) Jotta voitiin määritellä normaaliarvo sellaisille kiinalaisille yrityksille, jotka eivät toimineet markkinatalousehdoilla, peruspäätöksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti oli valittava vertailumaa kyseisen normaaliarvon vahvistamiseksi. Tämän vuoksi valituksen tehneet ehdottivat Taiwania tai Meksikoa, ja komissio ehdotti Taiwania. Kiinalaiset yritykset vastustivat tätä menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa olevassa määräajassa ja ehdottivat sen sijaan Intiaa. Ne korostivat, että Intia oli suuri teräksentuottaja, jolla oli Kiinan kanssa samantapaiset tuotanto-olosuhteet. Intian tuotantokustannukset olivat vertailukelpoisia Kiinan tuotantokustannuksiin, koska sillä oli Kiinan tavoin omat hiili- ja rautalouhoksensa.

(16) Koska Taiwanin ja Meksikon tuottajat eivät halunneet toimia yhteistyössä komission kanssa, tämä harkitsi Intiaa ja Romaniaa. Intia katsottiin näistä kahdesta sopivammaksi valinnaksi, koska Intian kotimaan markkinat olivat suurimmat ja niillä toimi paljon kilpailevia paikallisia tuottajia. Lisäksi, kuten jäljempänä on esitetty yksityiskohtaisesti, Intian kotimaan myynti edusti Kiinan vientiä yhteisöön sekä määrältään että tuotelajeiltaan.

1.1.3. Normaaliarvon määrittely

(17) Kuten edellä on esitetty, normaaliarvo vahvistettiin intialaisen vientiä harjoittavan tuottajan kotimaan hintojen perusteella.

(18) Peruspäätöksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti intialaisen vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen kotimaan myynti tutkimusajanjaksona oli määrältään riittävää, koska se vastasi kokonaisuutena ja lajeittain yli viittä prosenttia kyseisen tuotteen määrästä, joka oli viety Kiinasta Euroopan yhteisöön.

(19) Komissio arvioi lisäksi tuotelajeittain, oliko samankaltaisen tuotteen Intian myynti tapahtunut tavanomaisessa kaupankäynnissä peruspäätöksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tämän vuoksi vertailtiin tuotannon kokonaisyksikkökustannuksia tutkimusajanjaksona kyseisenä jaksona toteutuneen jokaisen kotimaisen myyntitoimen yksikköhintaan. Kun yksikkökustannukset ylittävän kotimaan myynnin määrä oli tuotelajeittain vähintään 80 prosenttia myynnistä ja kun painotettu keskihinta oli sama tai korkeampi kuin painotetut keskikustannukset, normaaliarvo vahvistettiin sellaisten painotettujen keskihintojen perusteella, jotka oli tosiasiassa maksettu kaikesta kotimaan myynnistä. Muutoin normaaliarvo vahvistettiin sellaisten painotettujen keskihintojen perusteella, jotka oli tosiasiassa maksettu jäljelle jäävästä kannattavasta kotimaan myynnistä, koska kannattavien liiketoimien määrä ei ollut alle 10 prosenttia myynnistä. Painotettu keskimääräinen normaaliarvo CN-koodia kohti laskettiin tämän mukaisesti.

1.2 Intia ja Romania

(20) Normaaliarvon vahvistamiseksi jokaisen yhteistyössä toimivan vientiä harjoittavan tuottajan osalta määriteltiin ensiksi, oliko kyseisen tuotteen kotimaisen myynnin kokonaismäärä edustava peruspäätöksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti eli edustiko kyseinen myynti viittä prosenttia tai enemmän kyseisen tuotteen yhteisöön viedystä myyntimäärästä. Kaikkien yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta todettiin, että niiden kotimaisen myynnin määrä edusti yli viittä prosenttia vientimyynnistä.

(21) Sitten tutkittiin jokaisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta, oliko kotimainen kokonaismyynti jokaisen tuotelajin osalta viisi prosenttia tai enemmän samanlaisen yhteisöön viedyn tuotteen myyntimäärästä.

(22) Niiden tuotelajien osalta, jotka täyttivät viiden prosentin testin, vahvistettiin, oliko tavanomaisessa kaupankäynnissä toteutettu riittävästi myyntiä peruspäätöksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(23) Kun yksikkökustannukset ylittävän kotimaisen myynnin määrä edusti vähintään 80:tä prosenttia myynnistä ja kun painotettu keskihinta oli sama tai korkeampi kuin painotetut keskimääräiset kustannukset, normaaliarvo vahvistettiin niiden painotettujen keskihintojen perusteella, jotka oli tosiasiassa maksettu kaikesta kotimaan myynnistä. Muussa tapauksessa normaaliarvo vahvistettiin niiden painotettujen keskihintojen perusteella, jotka oli tosiasiassa maksettu jäljelle jäävästä kannattavasta kotimaan myynnistä edellyttäen, että kannattavien liiketoimien määrä oli alle 80 prosenttia, mutta ei kuitenkaan alle 10 prosenttia myynnistä.

(24) Niiden tuotelajien osalta, joiden kotimaan myynnin määrä oli alle viisi prosenttia yhteisöön viedystä määrästä tai joiden kotimaan myynnin kannattava määrä oli alle 10 prosenttia, näiden tuotelajien kotimaan myynti katsottiin riittämättömäksi peruspäätöksen 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä ja se jätettiin siksi huomioon ottamatta. Koska näissä tapauksissa ei ollut kyseisen maan muiden tuottajien edustavaa kotimaista myyntiä, normaaliarvo laskettiin kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan kyseistä vietyä tuotelajia koskevien valmistuskustannusten perusteella, joihin oli lisätty kohtuullinen määrä myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia ja voittoa peruspäätöksen 2 artiklan 3 kohdan ja 6 kohdan mukaisesti. Jokaisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta myynti-, yleis- ja hallintokulut perustuivat kunkin edustavaan kotimaiseen myyntiin ja voittomarginaali perustui kunkin edustavaan kotimaiseen myyntiin, joka oli toteutettu tavanomaisessa kaupankäynnissä.

(25) Intialaisen vientiä harjoittavan tuottajan kyseisen tuotteen kotimaan myynti jaettiin ns. suoraan myyntiin ja varastomyyntiin. Suora myynti tapahtuu suoraan tehtaalta etuyhteyttä vaille olevalle asiakkaalle, kun taas varastomyynti toteutetaan kaikkialla Intiassa olevan haarakonttoriverkon kautta.

Toimipaikoilla toteutettujen tutkimusten aikana todettiin, että tuotteen laatu huonontui varastoinnin aikana ja että varastomyynneissä annettiin suuria alennuksia eri syistä, joista yleisimpiä oli sekundalaatu. Koska näitä alennuksia annettiin eri tavoin, yritys ei pystynyt osoittamaan liiketoimia, joille oli annettu laatualennus. Lisäksi vientimyynti kattoi vain ensiluokkaiset tuotteet.

Näistä syistä päätettiin vahvistaa väliaikaisesti normaaliarvo suoran myynnin perusteella, koska todettiin, että se oli verrattavissa vientimyynnin laatuun ja sitä oli myyty riittävät määrät.

2 Vientihinta

2.1 Kiina

(26) Tutkimus osoitti, että kyseisen tuotteen koko vientimyynti kohdistui yhteisössä oleville etuyhteyttä vailla oleville asiakkaille. Vientihinnat laskettiin siten peruspäätöksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti eli näiden riippumattomien asiakkaiden tosiasiassa maksamien tai maksettaviksi tulevien hintojen perusteella.

(27) Koska yhteistyössä toimineiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien toimittamien yhteisöön vientiä koskevien tietojen vertailu Eurostatin tilastojen kanssa osoitti, että kyseinen vienti edusti vain 74:ää prosenttia Eurostatin ilmoittamasta viennistä, asiassa pääteltiin, että jäljelle jäävä myynti olisi vahvistettava Eurostatin tietojen perusteella, jotka katsottiin tähän tarkoitukseen edustaviksi.

2.2 Intia ja Romania

(28) Kun vientimyynti yhteisöön kohdistui suoraan riippumattomiin maahantuojiin, vientihinnat vahvistettiin näiden maahantuojien tosiasiassa maksamien tai maksettaviksi tulevien hintojen perusteella peruspäätöksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

(29) Kun vientimyynti kohdistui yhteisön maahantuojiin, jotka olivat etuyhteydessä vientiä harjoittavaan tuottajaan, vientihinnat laskettiin niiden hintojen perusteella, joilla maahantuodut tuotteet ensiksi jälleenmyytiin yhteisössä oleville riippumattomille ostajille peruspäätöksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti. Tuonnin ja jälleenmyynnin välissä olevien kaikkien kustannusten osalta tehtiin mukautuksia, mukaan luettuna myynti-, yleis- ja hallintokulujen kohtuumarginaali ja viiden prosentin voittomarginaali, joka on laskettu väliaikaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella.

3 Vertailu

(30) Hintojen vertailtavuuteen vaikuttavat erot otettiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti oikaisuina huomioon. Tämän perusteella oikaisuja tehtiin alennusten, kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, kuormaus- ja liitännäismaksujen sekä luottojen ja komissioiden osalta.

(31) Intiassa oleva yritys vaati verohelpotusta tuontimaksuihin. Tämä pyyntö evättiin peruspäätöksen 2 artiklan 10 kohdan b alakohdan perusteella, koska ei ollut näytetty toteen, että tavarat, joista tuontiveroa oli maksettava, olisi fyysisesti liitetty kyseisiin kotimaan markkinoilla myytyihin tuotteisiin ja että tuontiveroja ei ollut kerätty tai palautettu yhteisöön viedyn tuotteen osalta.

4 Polkumyyntimarginaalit

4.1 Menetelmä

(32) Polkumyyntimarginaalit vahvistettiin vertailemalla painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tuotelajeittain ja painotettua keskimääräistä vientihintaa tehtaalta saman tuotelajin ja saman kaupan tason osalta. Intian ja Romanian osalta vertailu tehtiin suoraan tehtaalta -tasolla ja Kiinan osalta fob-tasolla.

(33) Toimenpiteiden tehokkuuden varmistamiseksi oli määriteltävä jäännöspolkumyyntimarginaali kullekin kyseisistä maista. Tätä varten komissio vertaili kunkin kyseisen maan osalta yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien edustaman tuonnin määrää Eurostatin tuontitilastoissa olevaan vientimaista peräisin olevaan tuonnin kokonaismäärään. Tuloksena oli, että Intian osalta todettiin yhteistyössä toimineiden yritysten määräksi korkea 86 prosenttia. Komissio katsoi siten asianmukaiseksi määritellä yhteistyöstä kieltäytyneiden yritysten polkumyyntimarginaaliksi korkein yksittäinen polkumyyntimarginaali, joka oli vahvistettu kyseisen maan yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle. Koska Romanian osalta ainoan yhteistyössä toimineen yrityksen vientimääräksi todettiin vain 27 prosenttia verrattuna Eurostatin tietoihin, jäännöspolkumyyntimarginaali vahvistettiin korkeimman neljännesvuosittaisen polkumyyntimarginaalin tasolle, joka kyseisestä maasta löydettiin yksittäisen edustavan määräisesti myydyn tuotelajin osalta. Yllä oleva lähtökohta katsottiin tarpeelliseksi, jotta väitettiin hyvittämästä yhteistyöstä kieltäytyjiä sekä luomasta kiertomahdollisuuksia.

(34) Kaikki kuusi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa vaativat yksilöllistä kohtelua eli yksittäisen polkumyyntimarginaalin määrittämistä yritysten yksittäisten vientihintojen perusteella.

Komissio tarkasti, olivatko nämä yritykset tosiasiallisesti ja lain mukaan tarpeeksi riippumattomia Kiinan valtiosta. Mikään näistä yrityksistä ei pystynyt näyttämään komissiolle, että ne olisivat täyttäneet kaikki edellytykset. Erityisesti valtion puuttumattomuutta niiden toimintaan ei voitu taata.

Tietyt yritykset eivät pystyneet osoittamaan, että ne kontrolloivat täysin raaka-ainehankintojaan ja tuotannontekijöitä yleensä. Lisäksi valtio omisti kaikki yritykset joko kokonaan tai niiden enemmistöosuuden. Näin ollen päätettiin olla myöntämättä yksilöllistä kohtelua millekään näistä yrityksistä.

(35) Polkumyyntimarginaalit ovat, ilmaistuna prosentteina cif-hinnasta yhteisön rajalla, seuraavat:

4.2

>TAULUKON PAIKKA>

(36) Koska kuudelle yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittaneelle tuottajalle ei ollut myönnetty markkinatalousasemaa eikä yksilöllistä kohtelua, niiden vientihinnat liitettiin Eurostatin tietoihin, jotta voitiin kattaa Kiinan kokonaisvienti yhteisöön. Näin ollen vertailu voitiin tehdä ainoastaan tullikoodeittain (CN-koodit).

4.3 Intia

(37)

>TAULUKON PAIKKA>

4.4 Romania

(38)

>TAULUKON PAIKKA>

D VAHINKO

1. Yhteisön tuotannonalan määrittely

1.1 Yhteisön kokonaistuotanto

(39) Yhteisössä kyseistä tuotetta valmistavat:

- 12 valituksen tehnyttä tuottajaa,

- viisi valitusta tukevaa yhteisön tuottajaa, ja

- yksi yhteisön tuottaja, joka ei tukenut valitusta.

(40) Eräät vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että tietyt valituksen tehneet yhteisön tuottajat olivat tuoneet seostamattomasta teräksestä valmistettuja kuumavalssattuja levyvalmisteita menettelyn alaisista maista tutkimusajanjakson aikana. Komissio tutki sen vuoksi, olisiko jokin niistä jätettävä yhteisön tuotannon määritelmän ulkopuolelle.

Todettiin, että mikään mainituista tuottajista ei ollut itse tuonut maahan kyseistä tuotetta. Yksi trading-yhtiö, joka kuului samaan yhtiöryhmään kuin eräs valituksen tehnyt yhteisön tuottaja, oli kuitenkin tuonut tuotetta maahan tutkimusajanjakson aikana. Tämän yrityksen, joka osti terästä ympäri maailmaa, mukaan luettuna samaan ryhmään kuuluvalta tuottajalta, ja joka myi pääasiassa kolmansissa maissa omaan lukuunsa, todettiin toimivan itsenäisesti. Ryhmän, johon kummatkin yritykset kuuluvat, rakenne on sellainen, että kumpikin yritys pitää omaa rahoituskirjanpitoaan, toimittaa erilliset vuosikertomukset ja kumpikaan ei ole tehnyt holding-yhtiön kanssa sopimusta voittojen ja tappioiden siirrosta. Lisäksi ne antavat erilliset tuloveroilmoitukset, kummallakin on oma johtokuntansa ja liikesuhteet ryhmän muihin yrityksiin toteutetaan tavanomaisen kaupankäynnin edellytysten mukaisesti samoin ehdoin kuin niihin yrityksiin, joihin ei ole oikeussuhteita. Kyseiset ostot eivät siten voineet vaikuttaa kyseisen tuottajan asemaan, ja asiassa katsottiin, että ei ollut perusteita jättää mitään seostamattomasta teräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajia yhteisön tuotannon määritelmän ulkopuolelle.

(41) Kahdeksantoista yllämainittua yhteisön seostamattomasta teräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajaa muodostavat siten yhteisön tuotannon peruspäätöksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä.

1.2 Yhteisön tuotannonala

(42) Kahdestatoista valituksen tehneestä tuottajasta kymmenen vastasi komission kyselylomakkeisiin, salli toimitiloissaan tarkastuksia ja toimitti komissiolle pyydettäessä lisätietoja. Ne katsottiin siten tutkimuksessa yhteistyössä toimiviksi yrityksiksi.

Nämä kymmenen yhteisön tuottajaa ovat: Aceralia (Espanja), British Steel (Yhdistynyt kuningaskunta), Dillinger (Saksa), GTS (Ranska), Ilva (Italia), Palini and Bertoli (Italia), Salzgitter (Saksa), Thyssen (Saksa), Trametal (Italia), Voest Alpine (Itävalta). Nämä yritykset tuottivat yli 75 prosenttia yhteisön kokonaistuotannosta tutkimusajanjaksona ja edustivat täten huomattavaa osaa yhteisön tuotannosta peruspäätöksen 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä, ja niistä käytetään jäljempänä ilmaisua "yhteisön tuotannonala".

(43) Näistä yrityksestä kahdeksan on täysin integroitunut eli ne tuottavat tai ostavat kuulumassaan ryhmässä teräslevyaihioita valssatakseen kyseisen tuotteen. Kaksi muuta yritystä ovat ns. uudelleen valssaajia, jotka ostavat teräslevyaihioita vapailta markkinoilta valmistaakseen kyseisen tuotteen.

Alustavia päätelmiä varten suoritettiin seitsemän valituksen tehneen tuottajan toimitiloissa tutkimuksia. Näiden seitsemän yrityksen yhteistuotanto edusti noin 80:tä prosenttia yhteisön tuotannonalan kokonaistuotannosta.

1.3 Muut yhteisön tuottajat

(44) Kaksi muuta valituksen tehnyttä tuottajaa, joiden tuotanto oli alle kaksi prosenttia kahdentoista valituksen tehneen tuottajan kokonaistuotannosta, eivät vastanneet komission kyselylomakkeisiin. Niiden ei siten katsottu toimivan yhteistyössä kyseisessä tutkimuksessa eivätkä ne olleet osa yhteisön tuotannonalaa.

Kuudesta muusta tuottajasta yksi valituksen tukija vastasi osittain komission kyselylomakkeeseen ja salli periaatteessa tutkimukset toimitiloissaan, kun taas muut viisi yritystä eivät vastanneet ollenkaan komission kyselylomakkeeseen.

Näistä kahdeksasta yrityksestä käytetään jäljempänä ilmaisua "muut yhteisön tuottajat".

2 Kulutus

(45) Yhteisön kulutus laskettiin yhteisön tuotannonalan ja muiden yhteisön tuottajien yhteisön markkinoille tarkoitetun myynnin yhteenlasketun määrän sekä kokonaistuontimäärän perusteella.

Muiden yhteisön tuottajien myynnin määrä arvioitiin valituksessa olevien tietojen ja johdanto-osan 44 kappaleessa mainitun tuottajan komission kyselylomakkeeseen antamien vastausten perusteella. Tuonti arvioitiin Eurostatilta saatujen tietojen tai vientiä harjoittavien tuottajien komission kyselylomakkeeseen antamien tietojen perusteella.

(46) Tältä pohjalta yhteisön kulutus, ilmaistuna tonnia kuukaudessa, kehittyi vuoden 1995 573097 tonnista 522349 tonniin vuonna 1996, 558569 tonniin vuonna 1997 ja tutkimusajanjaksolla 604929 tonniin.

Kyseisen tuotteen yhteisön markkinoita luonnehti vuonna 1995 vahva kysyntä ja vakaa hintataso. Kulutus laski 8,9 prosenttia vuonna 1996 ja nousi sitten 10,7 prosentilla vuonna 1997 ja vielä 7,9 prosentilla tutkimusajanjaksona, mikä ylittää vuonna 1995 saavutetun tason (+ 5,2 prosenttia).

Tutkimusajanjaksolla kulutus oli tutkimuksen mukaan erityisen voimakasta vuoden 1998 alkupuoliskolla verrattuna vuoden 1997 samaan ajanjaksoon ja vuoden 1998 jälkipuoliskoon. Puolivuosittainen kulutus, ilmaistuna tonnia kuukaudessa, kehittyi seuraavasti: 577795 vuoden 1997 jälkipuoliskolla, 660000 vuoden 1998 alkupuoliskolla ja 571000 vuoden 1998 jälkipuoliskolla.

3 Kyseisistä maista tapahtuva tuonti

3.1 Kumulaatio

(47) Romanian viranomaiset ja eräät vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että niiden tuontia ei saa kumuloida menettelyn alaisten muista maista tapahtuvan tuonnin kanssa, koska hintataso tai myynnin määrien suuntaukset eivät olleet samanlaisia. Erityisesti Romanian vientiä harjoittava tuottaja väitti, että se oli vähentänyt vientiään yhteisöön tutkimusajanjakson aikana.

(48) Tutkittuaan tarkoin nämä väitteet ja otettuaan huomioon peruspäätöksen 3 artiklan 4 kohdassa säädetyt edellytykset komissio muistuttaa, että Kiinan osalta todettu polkumyyntimarginaali oli 34,3 prosenttia Intian osalta 51,1 prosenttia ja Romanian osalta 52,6 prosenttia eli selvästi yli vähimmäistason.

Lisäksi vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana näistä kolmesta maasta peräisin oleva tuonti kasvoi ja sillä oli ennen kaikkea merkittävä osuus yhteisön markkinoista. Huolimatta pienestä laskusta tutkimusajanjakson aikana tuonnin määrä kustakin kolmesta maasta ja todetut vastaavat markkinaosuudet tutkimusajanjakson aikana olivat selvästi vähimmäistason yläpuolella. Lisäksi tuontihinnat olivat samaa tasoa.

Komission tekemässä analyysissä paljastui myös, että tarkasteltavista maista tuodut kyseiset tuotteet voitiin täysin vaihtaa sekä keskenään että yhteisön tuotannonalan valmistamien ja myymien tuotteiden kanssa. Kaikki maahantuodut tuotteet myytiin samankaltaisen hintapolitiikan mukaisesti samoille asiakkaille.

Näin ollen pääteltiin, että oli asianmukaista tehdä kumulatiivinen arviointi Kiinasta, Intiasta ja Romaniasta peräisin olevan tuonnin vaikutuksista peruspäätöksen 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

3.2 Määrät, markkinaosuudet ja hinnat

(49) Oheiset määriä, markkinaosuuksia ja hintoja koskevat tiedot on otettu Eurostatin tuntitilastoista ja komission kyselylomakkeeseen annetuista vastauksista:

>TAULUKON PAIKKA>

Tarkasteltavana aikana polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin kumuloitu määrä kasvoi yli 66 prosenttia ja vastaavat kumuloidut markkinaosuudet kasvoivat tänä aikana 4,9 prosenttia. Samana ajanjaksona hinnat nousivat 10,1 prosenttia 321 euroon/tonni.

Neljännesvuosittain kumuloidun polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrät (ilmaistuna tonneina/kk) ja hinnat (ilmaistuna euroina/kk) kehittyivät seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

3.3 Alihinnoittelu

(50) Alihinnoittelun määrittämiseksi komissio analysoi tutkimusajanjaksoa koskevia tietoja. Koska tutkimus koski suurta määrää kuumavalssattuja levyvalmisteita, yhteisön tuotannonalan vientimaista tuoma ja myymä kyseinen tuote luokiteltiin eri luokkiin kolmen arviointiperusteen mukaan: teräksen leveys, paksuus ja laatu.

Maahantuotettujen tuotteiden painotettuja keskimääräisiä myyntihintoja luokittain vertailtiin saman luokan yhteisön tuotannonalan painotettuihin keskimääräisiin myyntihintoihin. Hintoina käytettiin ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta perittyjä hintoja ilman alennuksia ja tarpeen mukaan kuljetuskustannukset tehtaalta mukautettuina yhteisön tuotannonalan tuotteiden osalta ja cif-hintoja tullattuna yhteisön rajalla maahantuotujen tuotteiden osalta. Tuontihintoja mukautettiin lisäksi siten, että ne sisälsivät tulliselvityskulut ja maahantuonnin jälkeiset kustannukset. Viimeksi mainitut määriteltiin etuyhteyttä vailla olevia maahantuojia koskevien tutkimustulosten perusteella.

(51) Alihinnoittelun tasot todettiin seuraaviksi:

>TAULUKON PAIKKA>

4 Yhteisön tuotannonalan tilanne

4.1 Tuotanto

(52) Tarkasteluajanjaksona tuotanto (ilmaistuna tonneina/kk) pysyi melkein vakaana vähentyen hieman vuonna 1995 407320 tonnista 397647 tonniin vuonna 1996 ja saavuttaen huippunsa 428761 tonnia vuonna 1997 ja laskien jälleen 6,7 prosenttia ollen 400015 tonnia tutkimusajanjakson aikana.

4.2 Kaikkia kuumavalssattuja levyvalmisteita (kyseinen tuote ja muut terästuotteet) koskeva tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(53) Koska kyseisen tuotteen valmistuksessa käytettäviä tuotantolaitoksia käytetään myös monien sellaisten erilajisten kuumavalssattujen levyjen valmistukseen, joita tässä menettelyssä ei käsitellä, ei ollut mahdollista eikä järkevää vahvistaa kyseistä tuotetta koskevaa kapasiteettia ja käyttää kapasiteettia osoittavia lukuja.

Näin ollen otettiin huomioon kaikkia kuumavalssattuja levyvalmisteita (kyseinen tuote ja muut terästuotteet) koskevat komissiolle EHTY-sopimuksen puitteissa ilmoitetut tuotanto- ja kapasiteettitiedot. Muut terästuotteet edustavat noin 25:tä prosenttia kokonaistuotannosta ja ne on tarkoitettu erilaisille suurehkoille markkinoille, joita ei koske samat edellytykset kuin kyseisen tuotteen markkinoita. Tietoja oli käytettävissä ainoastaan vuoden perustein vuoteen 1998 asti.

(54) Kapasiteetin käyttöasteen (tuotannon ja kapasiteetin välinen suhde) kehitys lisääntyi selvästi vuosien 1996 ja 1997 välillä 71,6 prosentista 80,8 prosenttiin, ja taso pysyi vuonna 1998 80,3 prosentissa.

(55) Koska terästeollisuus on lisäksi pääomavaltaista, tuottajien on pidettävä kapasiteetin käyttö mahdollisimman korkeana korkeiden kiinteiden kustannusten vaikutusten vähentämiseksi. Yhteisön tuotannonalan muodostavista kymmenestä tuottajasta kahdeksan on integroitunut. Suuri osa niiden käyttämästä teräksestä on valmistettu masuuneissa, joka on menetelmä, jota ei voi helposti mukauttaa markkinoiden liikkeisiin. Joka tapauksessa vuosina 1997 ja 1998 saavutettua kapasiteetin käyttöastetta ei voi pitää korkeana tällaiselle tuotannonalalle, ja on selvää, että yhteisön tuotannonalalla oli käytettävissään suuria kapasiteettireservejä tutkimusajanjaksolla.

4.3 Varastot

(56) Yhteisön tuotannonalan loppuvarastot vähenivät vuoden 1995 559293 tonnista 549598 tonniin vuonna 1996 ja 535812 tonniin vuonna 1997. Tutkimusajanjakson aikana ne kasvoivat jyrkästi saavuttaen 565697 tonnin tason vuonna 1998 ja 568890 tonnin tason maaliskuun lopussa 1999.

4.4 Myynnin määrä yhteisössä ja vastaavat markkinaosuudet

(57) Myynnin määrä yhteisön markkinoilla (ilmaistuna tonneina/kk) laski vuoden 1995 340757 tonnista 315323 tonniin vuonna 1996 ja kasvoi sitten 344855 tonniin vuonna 1997 kulutuksen kehityksen mukaisesti. Tutkimusajanjaksolla se kuitenkin laski 2 prosentilla ja saavutti 337841 tonnin tason, kun taas kulutus kasvoi 7,9 prosentilla samalla ajanjaksolla. Vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana tämä edustaa kokonaisuudessaan 0,9 prosentin laskua yhteisön tuotannonalan myynnissä yhteisön markkinoilla, kun kulutus kasvoi 5,2 prosentilla.

(58) Yhteisön tuotannonalan vastaava markkinaosuus kasvoi säännöllisesti tutkimusajanjakson ensimmäisenä kolmena vuotena vuoden 1995 59,5 prosentista 60,4 prosenttiin vuonna 1996 ja 61,7 prosenttiin vuonna 1997 ennen kuin se laski 5,9 prosenttia tutkimusajanjaksona, jolloin sen osuus oli 55,8 prosenttia. Tämä edustaa 3,7 prosentin kokonaislaskua markkinaosuudessa vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välillä samanaikaisesti, kun polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin markkinaosuus kasvoi 4,9 prosenttia.

4.5 Keskimääräiset myyntihinnat yhteisössä ja kannattavuus

(59) Tutkimuksen aikana tuli ilmeiseksi, että koko tutkimusajanjaksoon (15 kuukautta) rajattu yhteisön tuotannonalan hintojen ja kannattavuuden tarkastelu johtaisi virheellisiin päätelmiin, koska yhteisön markkinoilla tapahtui merkittäviä muutoksia tänä aikana.

Jotta voitiin arvioida myyntihintojen kehittymistä yhteisössä ja vastaavaa kannattavuutta, tietoja analysoitiin siksi ensin vuosiperusteella vuoden 1995 ja koko tutkimusajanjakson välisenä aikana, sitten puolivuosittain samana aikana ja lopuksi neljännesvuosittain tutkimusajanjakson aikana.

4.5.1 Vuosittain tehtävä analyysi

(60) Painotetut keskimääräiset hinnat (ilmaistuina euroina/tonni) laskivat hieman vuoden 1995 381 eurosta 367 euroon vuonna 1996, 366 euroon vuonna 1997, ja ne nousivat 382 euroon tutkimusajanjaksolla, mikä oli vuoden 1995 taso.

(61) Samalta vuosittaiselta pohjalta kannattavuus laski vuoden 1995 13,3 prosentista 6,4 prosenttiin vuonna 1996 ja 6,1 prosenttiin vuonna 1997, ennen kuin se kohentui 8,5 prosenttiin tutkimusajanjaksolla saavuttamatta kuitenkaan vuoden 1995 tasoaan.

4.5.2 Puolivuosittain tehtävä analyysi

(62) Suoritettiin painotettuja keskimääräisiä hintoja ja kannattavuutta koskeva analyysi puolivuosittain, joka kattoi vuodet 1995-1998 ja tutkimusajanjakson kuusi viimeistä kuukautta vastaten ajanjaksoa vuoden 1998 neljäs vuosineljännes/vuoden 1999 ensimmäinen vuosineljännes.

(63) Yhteisön tuotannonalaa koskevien painotettujen keskimääräisten hintojen osalta todettiin, että hinnat vaihtelivat keskimäärin 378 eurossa/tonni, enimmäismuuttujan ollessa 9 prosenttia, vuosina 1995-1997.

Vuoden 1998 alkupuoliskolla saavutettiin poikkeuksellisen korkea taso 412 euroa/tonni, jota seurasi jyrkkä lasku 384 euroon/tonni vuoden 1998 loppupuoliskolla ja 332 euroon/tonni tutkimusajanjakson kuuden viimeisen kuukauden aikana.

(64) Samana ajanjaksona kannattavuus seurasi samankaltaista suuntausta vaihdellen 2,7 prosentin vähimmäistasosta vuoden 1996 toisella puoliskolla 15 prosentin enimmäistasoon vuoden 1998 ensimmäisellä puoliskolla. Tutkimusajanjakson viimeisenä kuutena kuukautena yhteisön tuotannonala kärsi 4,3 prosentin tappiot.

4.5.3 Neljännesvuosittainen analyysi tutkimusajanjakson aikana

(65) Painotetut keskimääräiset hinnat ja kannattavuus tutkimusajanjaksolla tutkittiin myös neljännesvuosittain.

(66) Vuoden 1998 kolmen vuosineljänneksen aikana yhteisön tuotteiden korkeat hinnat tuottivat yli 13 prosentin voitot, mikä taso saavutettiin vain vuonna 1995, jolloin markkinoille oli tyypillistä kova kysyntä ja sitä vastaavat hinnat.

Vuoden 1998 kolmannella ja etenkin neljännellä vuosineljänneksellä hinnat alkoivat laskea jyrkästi 361 euroon/tonni, mikä taso on selvästi alle keskimääräisen hinnan 378 euroa/tonni, joka todettiin vuodesta 1995 vuoteen 1998. Vuoden 1999 ensimmäisellä vuosineljänneksellä hinnat laskivat vielä 15,5 prosenttia verrattuna vuoden 1998 neljänteen vuosineljännekseen. Kun verrataan vuoden 1998 ensimmäisen neljänneksen ja vuoden 1999 ensimmäisen neljänneksen hintoja, voidaan todeta yli 25 prosentin hintojen lasku.

Samanaikaisesti kannattavuus laski 9,7 prosenttia vuoden 1998 kolmannen ja neljännen vuosineljänneksen välillä ja edelleen 11,6 prosenttia vuoden 1999 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Kannattavuus laski vuoden 1998 ensimmäisen vuosineljänneksen ja vuoden 1999 ensimmäisen vuosineljänneksen välillä yli 22,1 prosenttia.

Yksityiskohtaiset neljännesvuosittaiset hinta- ja kannattavuustiedot esitetään seuraavassa taulukossa:

>TAULUKON PAIKKA>

4.6 Työllisyys

(67) Työllisyys laski vuoden 1995 6943 työntekijästä 6708 työntekijään vuonna 1996, 6290 työntekijään vuonna 1997 ja 6008 työntekijään tutkimusajanjaksolla, mikä edustaa yli 13 prosentin kokonaislaskua.

4.7 Vahinkoa koskeva päätelmä

(68) Tutkimus osoitti, että yhteisön tuotannonalaan kohdistui merkittävä alihinnoittelu polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin osalta, joka kasvoi merkittävästi määrältään ja markkinaosuuksiltaan.

Samanaikaisesti markkinat laajenivat merkittävästi vuodesta 1996, ja huolimatta käytettävissä olevista kapasiteettireserveistä yhteisön tuotannonala ei pystynyt lisäämään tuotantoaan vuoden 1997 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Sen oli päinvastoin pakko vähentää tuotantoa ja lisätä varastointia.

Vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välillä yhteisön tuotannonalan myynnin määrä yhteisön markkinoilla pysyi melkein vakaana, kun taas kulutus kasvoi yli 5 prosenttia. Vuoden 1997 ja tutkimusajanjakson välillä myynnin määrä laski kaksi prosenttia, kun taas kulutus kasvoi yli 7,9 prosenttia. Tämä johti yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden kokonaislaskuun kyseisellä ajanjaksolla (-3,7 prosenttia). Vuoden 1997 ja tutkimusajanjakson välillä yhteisön tuotannonalan markkinaosuus laski 5,9 prosenttia.

Vuoden 1998 puoliväliin asti yhteisön tuotannonala sai korkeat hinnat ja hyvät voitot erityisesti kovan kysynnän seurauksena. Sen jälkeen ja erityisesti vuoden 1998 neljännellä vuosineljänneksellä ja vuoden 1999 ensimmäisellä vuosineljänneksellä eli tutkimusajanjakson viimeisenä kuutena kuukautena yhteisön tuotannonalan tilanne kuitenkin huononi merkittävästi erityisesti hintojen ja tuloksen osalta. Tällä ajanjaksolla hinnat laskivat jyrkästi noin 18 prosenttia alle edellisellä vuosineljänneksellä todetun keskimääräisen hinnan, ja rahoitustulokset olivat tappiollisia (- 4,3 prosenttia). Vuoden 1999 ensimmäisellä vuosineljänneksellä hinnat laskivat - 25 prosenttia verrattuna vuoden 1998 ensimmäisen vuosineljänneksen hintoihin, ja rahoitustulokset heikkenivät noin, - 8 prosenttia.

Edellä olevan analyysin perusteella tehdään alustava päätelmä, että yhteisön tuotannonala on kärsinyt peruspäätöksen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

E SYY-YHTEYS

1 Johdanto

(69) Peruspäätöksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti komissio tutki, johtuiko yhteisön tuotannonalan kärsimä merkittävä vahinko Intiasta, Kiinasta ja Romaniasta peräisin olevasta polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista. Se tutki myös muut tiedossa olevat tekijät sen varmistamiseksi, ettei näistä tekijöistä johtunut vahinko liittynyt polkumyynnillä tapahtuneeseen tuontiin.

(70) Kaikessa teräsmarkkinoita koskevassa analyysissä on pidettävä mielessä, että teräs on tärkeä hyödyke ja että sen perushinnan, joka julkaistaan erityisalan joukkoviestimissä, kaikki markkinoilla toimijat tuntevat hyvin. Tässä tutkimuksessa tarkasteltavana oleva tuote, joko yhteisön tuotannonalan valmistama ja myymä tai kyseisistä maista tuotu, on siten hinnaltaan herkkä ja hinnanmuutokset toteutuvat nopeasti koko markkinoilla.

(71) On myös muistettava, että tutkimuksen alaisen tuotteen markkinat toimivat tilauspohjalta siten, että laadultaan, leveydeltään ja paksuudeltaan erilaisten tuotteiden tuotanto tapahtuu tilauksesta. Yhteisön tuotannonalan myyntiin yhteisössä vaikuttuvien tekijöiden, mukaan luettuna polkumyynti, arvioinnissa on siten otettava huomioon tietty viive.

2 Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutus

2.1 Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä

(72) Kyseisestä kolmesta maasta tuotiin 49709 tonnia/kuukaudessa vuonna 1995, mikä edusti noin 38:aa prosenttia yhteisöön suuntautuneesta kokonaistuonnista. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin tonnimäärät kasvoivat jyrkästi seuraavina vuosina (+7,3 prosenttia vuosien 1995 ja 1996 välillä, + 14,7 prosenttia vuosien 1996 ja 1997 välillä ja + 34,4 prosenttia vuoden 1997 ja tutkimusajanjakson välillä). Viimeksi mainitulla ajanjaksolla polkumyynnillä tapahtunut tuonti edusti yli 47,5:tä prosenttia kokonaistuonnista.

(73) Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määriä analysoitiin puolivuosittain sekä absoluuttisesti että verrattuna yhteisön tuotannonalan tuotantoon.

(74) Vuoden 1997 alkupuoliskon 52392 tonnista/kk polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä kasvoi jyrkästi 70045 tonniin/kk vuoden 1997 toisella puoliskolla, saavuttaen huippunsa 116754 tonnia/kk vuoden 1998 alkupuoliskolla (eli yli kaksinkertaistui vuoden 1997 alkupuoliskon tasosta). Vuoden 1998 toisella puoliskolla tuonti putosi 66190 tonniin/kk, joka taso on vielä selvästi yli keskitason, joka todettiin ajanjaksolla 1995- vuoden 1997 alkupuolisko, ja se laski jälleen vuoden 1999 ensimmäisellä neljänneksellä aina 45656 tonniin/kk, joka taso on lähellä vuoden 1995 ja vuoden 1997 alun välillä tuotuja määriä.

(75) Verrattaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalan tuotannon määriä todetaan, että kyseisestä kolmesta maasta olevan tuonnin ja yhteisön tuotannonalan keskimääräisen kokonaistuotannon välinen suhde vaihtelee vuoden 1996 jälkipuoliskon 11 prosentin ja vuoden 1998 jälkipuoliskon 16,5 prosentin välillä, josta poikkeuksena ovat tutkimusajanjakson ensimmäiset kuusi kuukautta, jolloin tuonti edusti yli 29,2: ta prosenttia yhteisön tuotannonalan keskimääräisestä kokonaistuotannosta.

(76) Suhteessa kulutukseen, joka oli keskimäärin noin 570000 tonnia/kk vuoden 1995 ja 1997 välillä, polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin taso 116754 tonnia/kk vuoden 1998 alkupuoliskolla oli yli 46000 tonnia/kk korkeampi kuin edellisenä kuusikuukautiskautena, edustaen näin yli 8,5 prosentin suuruista poikkeuksellista markkinoiden edelleen valloitusta. Tämä tuonti sai aikaan merkittävän todettavissa olevan kulutuksen samana ajanjaksona. Tutkimusajanjakson jäljellä olevana aikana, kun ilmeni, että käyttäjät eivät voineet ottaa kantaakseen kyseistä todettavissa olevan kulutuksen kasvua, hinnat ja voitot laskivat selvästi.

(77) Edellisen perusteella on selvää, että kyseinen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrän kasvu kasvatti todettavissa olevaa kulutusta epäsuhteessa, koska yhteisön tuotannonala menetti tilauksia ja joutui lisäämään varastointia vuoden 1997 lopun 535812 tonnista 565697 tonniin vuoden 1998 lopulla ja 568890 tonniin 31. maaliskuuta 1999 sekä vähentämään asteittain tuotantoa vuoden 1997 428761 tonnista/kk 400015 tonniin/kk tutkimusajanjaksolla.

2.2 Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hintoja

(78) Hintaero polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalan hintojen välillä oli vuonna 1997 noin 50 euroa/tonni. Tämä hintaero kasvoi yli 70 euroon/tonni vuonna 1998 ja laski sitten noin 56 euroon/tonni vuoden 1999 ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

Koska terästeollisuuden talous toimii tietyllä viiveellä, tutkimusajanjakson ensimmäisellä neljänneksellä tapahtuneella tuonnin määrien voimakkaalla kasvulla oli nopeasti markkinoita horjuttava vaikutus ja se laski hintoja tutkimusajanjakson jäljellä olevaksi ajaksi. Tällöin yhteisön tuotannonalan oli pakko säilyttää tuotantotasot ja myydä kyseisillä polkumyyntihinnoilla pyrkiessään kattamaan kiinteät kustannukset. Tämän seurauksena kannattavuus putosi selvästi alle kannattavuustason vuoden 1999 ensimmäisellä neljänneksellä. Voittojen liikkeet tutkimusajanjaksolla ovat todella huomattavia: vuoden 1998 ensimmäisen neljänneksen yli 14 prosentin myyntituotosta vuoden 1999 ensimmäisen neljänneksen 8 prosentin tappioon, mikä merkitsee yli 22 prosentin muutosta.

2.3 Päätelmät

(79) Kun otetaan huomioon, että huomattava määrä polkumyynnillä tapahtunutta tuontia, joka oli epäsuhteessa siihen, mitä markkinat pystyivät pitkällä aikavälillä ottamaan kantaakseen, ja siitä johtuva kasvanut hintojen ero polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalan hintojen välillä yhdessä yhteisön tuotannonalan tilanteen heikkenemisen kanssa, on pääteltävä, että Kiinasta, Intiasta ja Romaniasta peräisin oleva polkumyynnillä tapahtunut tuonti on aiheuttanut merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle peruspäätöksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä.

3 Muiden tekijöiden vaikutus

3.1 Kulutus

(80) Komissio on analysoinut, vaikuttiko kulutuksen kehitys yhteisön tuotannonalan tilanteeseen. Tässä suhteessa muistutetaan, että vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välillä kulutus kasvoi 5,2 prosentilla samanaikaisesti kun yhteisön tuotannonalan myynti laski hieman.

(81) Kulutuksen kehityksellä ei siten katsota olleen kielteisiä vaikutuksia yhteisön tuotannonalan tilanteeseen.

3.2 Yhteisön muiden tuottajien tilanne

(82) Yhteisön muiden tuottajien tilanne otettiin myös huomioon. Tämän vuoksi muistutetaan, että komissiolla oli käytettävissään valitukseen sisältyvät tiedot, ja yksi yhteisön muu tuottaja osallistui osittain yhteistyöhön.

Muiden yhteisön tuottajien myymän tonnimäärän kehitys laskettiin näiden tietojen perusteella, mikä mahdollisti tarkasteluajanjaksolla toteutuneen kulutuksen ja markkinaosuuksien vahvistamisen.

(83) Muiden yhteisön tuottajien yhteisön markkinoilla myymä tonnimäärä, ilmaistuna tonnia/kk, laski vuoden 1995 102778 tonnista 91210 tonniin vuonna 1996, 65470 tonniin vuonna 1997 ja nousi 93662 tonniin tutkimusajanjaksolla. Vastaavat markkinaosuudet vaihtelivat vuoden 1995 17,9 prosentista 17,5 prosenttiin vuonna 1996, 11,8 prosenttiin vuonna 1997 ja 15,5 prosenttiin tutkimusajanjaksolla.

Vuoden 1996 ja 1997 välillä todettu myydyn tonnimäärän ja markkinaosuuden lasku johtui yhden yhteisön tuottajan vetäytymisestä markkinoilta. Tämän tuottajan ilmestyminen uudelleen markkinoille tutkimusajanjaksolla ei kuitenkaan auttanut muita yhteisön tuottajia saamaan takaisin aikaisempaa markkinaosuuttaan, joka oli pudonnut 2,4 prosenttiyksikköä vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välillä.

3.3. Ylitarjonta

(84) Kyseisten maiden eräät vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että markkinoille oli tutkimusajanjaksolla tunnusomaista ylitarjonta ja liikakapasiteetti, joista johtui yhteisön tuotannonalan kokema tuloksen lasku.

Komissio totesi, että markkinat olivat todellakin täynnä tutkimusajanjaksolla ja että se johtui polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin poikkeuksellisesta kasvusta vuoden 1997 ja vuoden 1998 välillä (+ 34,4 prosenttia). Tämän johdosta yhteisön tuotannonala joutui vähentämään tuotantoa ja se menetti markkinaosuuttaan. Kasvava polkumyynnillä tapahtunut tuonti oli syynä siihen, että markkinoilla oli ylitarjontaa ja että yhteisön tuotannonala kärsi merkittävää vahinkoa.

3.4 Yhteisön tuotannonalan kilpailua rajoittava toiminta

(85) Eräät vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että yhteisön tuotannonalan sekaantuminen kilpailua rajoittavaan toimintaan teki vahingon arvioinnin mahdottomaksi, koska kyseinen toiminta oli täysin vääristänyt markkinatilanteen.

(86) Niiden perusteluissa viitattiin ensiksi komission päätökseen (98/247/EHTY, 28.1.1998, metalliseosta koskeva lisämaksu), jossa tuomittiin kilpailua rajoittava toiminta ruostumattoman teräksen alalla. Tässä suhteessa muistutettakoon, että tämä tutkimus koskee seostamattomasta teräksestä tehtyä tuotetta, joka on tarkoitettu eri markkinoille kuin ruostumattomat terästuotteet. Tämä perustelu ei siten ole asiaan vaikuttava.

(87) Toiseksi ne väittivät, että oli olemassa Saksan teräskauppajärjestön käyttämä tietojenvaihtojärjestelmä. Tämä väite perustui 26. marraskuuta 1997 tehtyyn komission päätökseen, joka koski EHTY:n perustamissopimuksen 65 artiklan mukaista menettelyä (Wirtschaftsvereinigung Stahl -asia). Komissio päätteli kyseisessä päätöksessä, että vaikka kyseessä oleva tietojenvaihtojärjestelmä rikkoi kilpailua rajoittavia sääntöjä, osapuolet eivät olleet panneet sitä täytäntöön komission 8. heinäkuuta 1996 niille lähettämän varoituskirjeen seurauksena. Kun otetaan huomioon kulunut aika (kaksi vuotta ennen tutkimusajanjaksoa) ja se tosiasia, että mitään asiakirjoin todistettuja/perusteltuja tietoja ei ollut toimitettu tässä tutkimuksessa, joka olisi kumonnut komission aikaisemmat päätelmät, voidaan päätellä, että toinen perustelu ei myöskään ole asiaan vaikuttava.

3.5 Muista kolmansista maista peräisin oleva tuonti

(88) Komissio on analysoinut myös, miten yhteisön tuotannonalan tilanteeseen on vaikuttanut tuonti muista maista, jotka eivät ole tämän tutkimuksen kohteena. Eräät vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että Puola, Tsekki, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Bulgaria ja Ukraina aiheuttavat vahinkoa yhteisön tuotannonalalle ja että ainoastaan Intiasta, Kiinasta ja Romaniasta peräisin olevan tuonnin vastaiset toimenpiteet olisivat syrjiviä.

3.5.1 Muista kolmansista maista oleva tuonti kokonaisuutena

(89) Tällaisen kolmansista maista olevan tuonnin määrä ja vastaava markkinaosuus kasvoi tarkasteluajanjaksona vuoden 1995 13,9 prosentista 15,1 prosenttiin tutkimusajanjaksolla. Vuoden 1997 ja tutkimusajanjakson välillä, jolloin tutkimuksen kohteena olevista maista peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin suurin määrä valloitti yhteisön markkinat kasvattaen kyseisten maiden markkinaosuutta 2,3 prosenttia, muun tuonnin markkinaosuus laski 0,4 prosenttia.

(90) Käsiteltävänä olevalla ajanjaksolla muun tuonnin hinta pysyi miltei vakaana vaihdellen vuoden 1996 306 eurosta/tonni 325 euroon/tonni tutkimusajanjaksolla. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinta, joka oli noussut asteittain vuodesta 1995, saavutti muiden kolmansien maiden hintatason kyseisellä ajanjaksolla vuonna 1997 (313 euroa/tonni vastaan 315 euroa/tonni). Tutkimusajanjaksolla polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinta laski jälleen alihinnoitellen siten muun tuonnin hinnan (317 euroa/tonni vastaan 325 euroa/tonni).

(91) Yksittäisistä maista peräisin olevan tuonnin osalta määriteltiin seuraavaa:

3.5.2 Puola ja Tsekki

(92) Puolasta peräisin olevan tuonnin määrä laski 24,5 prosenttia vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välillä, ja Tsekistä peräisin oleva tuonti kasvoi vuoden 1995 16234 tonnista/kk 25175 tonniin/kk vuonna 1997 ja laski sitten jyrkästi 19955 tonniin/kk tutkimusajanjaksolla.Viimeksi mainitulla ajanjaksolla Puolasta olevan tuonnin markkinaosuus oli 1,8 prosenttia ja Tsekistä olevan tuonnin 3,3 prosenttia, ja hinnat olivat alle yhteisön tuotannonalan hintojen, mutta yli polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hintojen.

3.5.3 Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (FYROM)

(93) Eurostatin käytettävissä olevien tietojen mukaan entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia kasvatti vientiään yhteisöön tarkasteltavana olevana ajanjaksona. Sen markkinaosuus oli tutkimusajanjaksolla 1,9 prosenttia ja sen hinnat olivat alemmat kuin yhteisön tuotannonalan hinnat, mutta korkeammat kuin polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat.

3.5.4 Bulgaria ja Ukraina

(94) Vienti Bulgariasta laski vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välillä, kun taas vienti Ukrainasta kasvoi säännöllisesti samalla ajanjaksolla. Bulgarian markkinaosuus oli kaksi prosenttia ja Ukrainan 1,5 prosenttia tutkimusajanjaksolla, ja niiden hinnat pysyivät aiempina kuin yhteisön tuotannonalan hinnat, mutta samantasoisina kuin polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat.

3.5.5 Puolan, Tsekin, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Bulgarian ja Ukrainan yhteenlaskettu markkinaosuus

(95) Puolan, Tsekin, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Bulgarian ja Ukrainan yhteenlaskettu markkinaosuus saavutti huippunsa 12,6 prosenttia vuonna 1997. Se laski kuitenkin 2,1 prosenttia tutkimusajanjaksolla saavuttaen 10,5 prosentin tason.

3.5.6 Päätelmät

(96) Edellä olevan analyysin perusteella ei voida sulkea pois sitä, että Puolasta, Tsekistä, entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta, Bulgariasta ja Ukrainasta oleva tuonti on voinut vaikuttaa yhteisön tuotannonalan kärsimään vahinkoon. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä katkaisemaan syy-yhteyttä tämän tutkimuksen kohteena olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalan kärsimän vahingon välillä, erityisesti kun otetaan huomioon, että polkumyyntimarginaalit ja kyseisen tuonnin määrä koko tarkasteluajanjaksona olivat merkittävät tuonnin määrän saavuttaessa 13,3 prosentin markkinaosuuden tutkimusajanjaksolla.

3.6. Yhteisön tuotannonalan vientitoiminta

(97) Tarkasteltavana ajanjaksona yhteisön tuotannonalan vienti edusti keskimäärin noin 20 prosenttia sen kokonaismyynnistä. Vienti, ilmaistuna tonnia/kk, kasvoi vuoden 1996 62548 tonnista 83132 tonniin vuonna 1996, 85055 tonniin vuonna 1997 ja se laski sitten 59969 tonniin tutkimusajanjaksolla.

Samalla ajanjaksolla vientihinnat, ilmaistuna euroa/tonni, vaihtelivat vuoden 1995 390 eurosta 347 euroon vuonna 1996, 379 euroon vuonna 1998 ja 412 euroon tutkimusajanjaksolla eli ne olivat aina, paitsi vuonna 1996, korkeampia kuin yhteisön markkinoiden hinnat.

(98) Käytettävissä olevista tiedoista puolivuosittain, vuonna 1997 ja tutkimusajanjaksolla tehty analyysi osoittaa kuitenkin, että yhteisön hintojen ja yhteisön tuotannonalan vientihintojen ero on kasvanut asteittain kyseisenä ajanjaksona.

(99) Vaikka vientihinnat laskivat tutkimusajanjaksolla, ne laskivat suhteessa paljon vähemmän kuin yhteisön hinnat. Vuoden 1999 ensimmäisellä neljänneksellä vientihinnat olivat yhä 370 euroa/tonni, joka taso on lähellä keskimääräistä yhteisön hintojen tasoa, joka todettiin vuoden 1995 ja vuoden 1998 välillä (378 euroa/tonni) ja joka mahdollisti yhteisön tuotannonalan tekemään voittoa.

Määrän laskusta huolimatta yhteisön tuotannonalan vienti jatkui suhteellisen vakain hinnoin tutkimusajanjaksolla.

Edellä olevan perusteella päätellään näin ollen, että yhteisön tuotannonalan tilanteen heikkeneminen ei ollut sen vientitoiminnan syytä.

3.7 Maailmanmarkkinoiden tilanne

(100) Eräät vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että maailman teräsmarkkinoiden epävakaus vuonna 1998 oli pääsyynä yhteisön tuotannonalan suorituskyvyn laskuun. Ne väittivät erityisesti, että Aasian kriisi oli aiheuttanut häiriöitä kansainväliseen kauppaan, kun entiset nettotuojamaat olivat tulleet nettoviejiksi. Tämä johti yleiseen ylitarjontaan ja sen mukaiseen hintojen laskuun.

(101) Muistutettakoon, että terästeollisuus on pääomavaltaista, ja kysynnän vaihtelut jollakin alueella johtavat usein nopeisiin muutoksiin alueen myyntitavoissa. Teräksen tuottajat pyrkivät ylläpitämään korkeaa kapasiteetin käyttöastetta, ja kun kysynnän taso jossain osassa maailmanmarkkinoita ei tätä edellytä, tuottajat yrittävät kasvattaa myyntiä maailman toisissa osissa saadakseen halutun tuotannon tason. Koska kansainvälinen teräksen kauppa on hyvin kehittynyttä, nopeasti tapahtuvat muutokset kaupattavissa määrissä aiheuttavat yhtä nopeita hintatason muutoksia. Näin ollen ei kiistetä sitä, että maailmanmarkkinahintojen vaihtelut ja yleinen ylitarjonta erityisesti vuonna 1998 vaikuttivat yhteisön kuumavalssattujen levyvalmisteiden markkinoihin ja vaikeuttivat yhteisön tuotannonalan tilannetta. Itse asiassa kyseiset kielteiset vaikutukset olivat maailmanlaajuisia eivätkä ne koskeneet pelkästään yhteisön markkinoita

Tämä ei kuitenkaan selitä sitä jyrkkää hintojen laskua ja siitä johtuvaa kannattavuuden laskua, jonka yhteisön tuotannonala kärsi yhteisössä tapahtuneen myynnin osalta. Kuten edellä todettiin, yhteisön tuotannonalan hinnat laskivat jyrkemmin tutkimusajanjaksolla kuin sen vientihinnat, minkä seurauksena oli todettu yhteisössä tapahtuneen myynnin kannattavuuden heikkeneminen.

Lisäksi on huomattava, että maailman teräsmarkkinoiden tilanteen heikkeneminen ei voi olla perusteena Kiinasta, Intiasta ja Romaniasta peräisin olevan alihinnoitetun tuonnin lisääntymiseen.

4 Syy-yhteyttä koskeva päätelmä

(102) Ei voida sulkea pois sitä, että muut tekijät kuin polkumyynnillä tapahtunut tuonti, kuten teräsmarkkinoiden maailmanlaajuinen epävakaus, Puolasta, Tsekistä, entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta, Bulgariasta ja Ukrainasta oleva tuonti tai muiden yhteisön tuottajien toiminta on voinut vaikuttaa yhteisön tuotannonalan vaikeisiin olosuhteisiin. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että Intiasta, Kiinasta ja Romaniasta peräisin olevan seostamattomasta teräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonti, erikseen tarkasteltuna, on aiheuttanut merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle. Tämä päätelmä on tehty erityisesti ottaen huomioon yhteisön tuotannonalan kokema markkinaosuuden menetys, hintojen lasku ja niistä johtuva kannattavuuden heikkeneminen, samanaikaisesti kun polkumyynnillä tapahtunut tuonti lisääntyi merkittävästi voittaen markkinaosuuksia ja alihinnoitellen jatkuvasti hintansa verrattuna yhteisön tuotannonalan hintoihin.

F YHTEISÖN ETU

1 Alustavat huomautukset

(103) Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingollisista vaikutuksista huolimatta komissio tutki myös, oliko olemassa pakottavia syitä päätellä niin, että ei olisi yhteisön edun mukaista ottaa käyttöön toimenpiteitä tässä tapauksessa. Näin ollen tutkittiin mahdollisten toimenpiteiden vaikutus kaikkiin tämän menettelyn osapuolien sekä seuraukset toimenpiteiden toteuttamisesta tai toteuttamatta jättämisestä peruspäätöksen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(104) Tätä varten komissiolla oli käytettävissään yhteisön tuottajien ja valituksessa yksilöityjen tai tutkimuksen aikana ilmoittautuneiden maahantuojien komission kyselylomakkeeseen antamat vastaukset. Lisäksi menettelyn aloittamisen yhteydessä yhteisön tuottajia pyydettiin toimittamaan luettelo yhteisössä olevista tärkeimmistä asiakkaistaan eli kyseisen tuotteen käyttäjiä. Viimeksi mainituille lähetettiin erityisesti niiden toimintaan liittyvä kyselylomake. Vaikka kyselylomakkeita lähetettiin monelle yritykselle (noin 90 yritystä), niihin vastasi vain muutama yritys.

(105) Täydentääkseen analyysiaan komissio tutki EHTY-sopimuksen puitteissa toimitettuja tietoja, erityisesti kyseisen tuotteen tuotannon merkitystä yhteisön tuotannonalan kokonaisvaltaisessa teräksentuotannossa. Yhteisön tuottajien kotimaan markkinoilleen tekemiä toimituksia koskevia tietoja otettiin myös huomioon tärkeimpien kuluttajina toimivien teollisuusalojen osoittamiseksi.

2 Vaikutus yhteisön tuotannonalaan ja sen liitännäistoimintoihin

(106) Yhteenvetona todettakoon, että yhteisön teollisuuden muodostavat kymmenen tuottajaa, joista kahdeksan on keskikokoisia, suurempiin teräsalan ryhmiin kuuluvia yrityksiä, kun taas kaksi jäljelle jäävää yritystä on täysin itsenäisiä pk-yrityksiä. Ne sijaitsevat kuudessa jäsenvaltiossa eli Itävallassa, Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Espanjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Tutkimus on osoittanut, että yhteisön tuotannonalalla oli vaikeuksia, jotka johtuivat kyseisestä kolmesta maasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin valtavasta kasvusta.

Ilman suojatoimenpiteitä yhteisön tuotannonala kärsisi jatkuvasti alihinnoittelusta ja siitä johtuvasta hintojen alenemisesta, joka johti sen rahoitustilanteen selvään heikkenemiseen. Yritykset joutuisivat sulkemaan tiettyjä tuotantolinjoja vaarantaen siten niiden teräsalan ryhmien aseman, johon ne kuuluvat. Yhteisön tuotannonala on merkittävä jalostamattoman teräksen kuluttaja, ja sen tuotannon mikä tahansa vähennys haittaa välittömästi tuotantoketjun alkupään teräksen tuotantoa ja siten yhteisön työllisyystilannetta. Teräsalan kannalta on siksi erittäin tärkeää pitää yllä yhteisön tuotannonalan elinkelpoisuus.

Polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotolla odotetaan, että rehellinen kilpailutilanne palautuu ja että yhteisön tuotannonala voisi hyötyä suurista ponnisteluista, joihin on jo ryhdytty tehokkuuden parantamiseksi.

3 Vaikutus käyttäjiin

(107) Kuten edellä mainittiin, tuotteen käyttäjien lähettämät harvat vastaukset kyselylomakkeeseen ilmentävät kiinnostuksen puutetta menettelyyn.

EHTY-sopimuksen puitteissa saatujen käytettävissä olevien tietojen analyysi osoitti, että yhteisön tuotannonalan toimitukset on pääasiassa tarkoitettu kauppiaille, jotka myyvät kyseisen tuotteen leikattuna edelleen. Loput myydään käyttäjäteollisuudelle kuten laivanrakennukselle, teräsputkiteollisuudelle, terästehtaille tai höyrykattiloiksi tai muiksi metallisäiliöiksi, määränmukaisessa tärkeysjärjestyksessä ilmaistuna.

Yritykset, jotka myyvät edelleen tuotteen, kun se on leikattu, valittivat kyseisten vientimaiden käyttämistä sopimattomista hinnoista, jotka johtivat selvään hintojen laskuun ja joka alensi niiden voittomarginaaleja. Ne toivoivat suojatoimenpiteiden käyttöönottoa, joka palauttaisi rehellisen kilpailun.

Muut käyttäjät eivät ilmaisseet kantaansa, mutta koska markkinat ovat hinnan suhteen herkkiä, on todennäköistä, että toimenpiteiden käyttöönotto johtaa hintojen nousuun. Nämä käyttäjäteollisuudenalat on luonteeltaan sellaisia, että kyseinen tuote edustaa vain vähäistä osaa niiden kokonaiskustannuksista, mikä selittänee niiden yhteistyöstä jättäytymisen tässä menettelyssä. Toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva mahdollinen hintojen nousu olisi siten näiden teollisuudenalojen osalta marginaalinen.

4 Vaikutus maahantuojiin/kauppiaihin

(108) Komissio lähetti kyselylomakkeet monelle yhteisössä toimivalle maahantuojalle (noin 25). Se sai vain vähän käyttökelpoisia vastauksia eikä yhtään huomautusta mahdollisten suojatoimenpiteiden vaikutuksesta tuontiin.

Kyseinen tuote, jota yleensä maahantuovat erikoistuneet teräksen maahantuojat/kauppiaat, edustaa joka tapauksessa vain pientä osaa niiden käsittelemien eri terästuotteiden joukossa. Koska sellaisia vaihtoehtoisia hankintalähteitä on paljon, jotka eivät ole polkumyyntitoimenpiteiden kohteena, mukaan luettuna yhteisön tuotannonalan valmistama kyseinen tuote, polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotolla katsotaan olevan vain minimaalinen vaikutus kyseisten maahantuojien/kauppiaiden kokonaistilanteeseen.

5 Yhteisön etua koskeva päätelmä

(109) Koska polkumyynnillä tapahtunut tuonti lisääntyi ja koska merkittävää alihinnoittelua todettiin tarkasteluajanjaksolla, on todennäköistä, että tämä suuntaus jatkuisi ja että toimenpiteiden puuttuminen johtaisi yhteisön tuotannonalan tilanteen edelleen heikkenemiseen.

Toimenpiteiden käyttöönotolla sen sijaan palautettaisiin rehellinen kilpailu ja autettaisiin yhteisön tuotannonalaa pääsemään taas kannattavaksi sekä vähennettäisiin tehtaiden sulkemisia ja henkilöstön vähentämistä koskevaa uhkaa.

Edelleen leikkaajien osalta suojatoimenpiteiden käyttöönotto johtaisi kohtuullisten marginaalien palautumiseen.

Käyttäjäteollisuusalojen ja maahantuojien/kauppiaiden osalta mahdollisella odotettavissa olevalla hinnannousulla olisi vain vähäinen vaikutus.

Näin ollen päätellään, että nykyisissä olosuhteissa ei ole mitään pakottavia syitä, miksi ei olisi yhteisön edun mukaista ottaa käyttöön kyseisiä toimenpiteitä.

G VÄLIAIKAISET TULLIT

(110) Koska komissio on vahvistanut, että polkumyynnillä tapahtunut tuonti on aiheuttanut merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle ja että ei ole olemassa pakottavia syitä jättää toteuttamatta toimenpiteitä, olisi otettava käyttöön väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet.

1 Vahingon korjaava taso

(111) Tullin tason määrittämiseksi on otettava huomioon todetut polkumyyntimarginaalit ja tullin määrä, joka tarvitaan korjaamaan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin yhteisön tuotannonalalle aiheuttama vahinko. Tarpeellinen hinnannousu määriteltiin vertailemalla painotettua keskimääräistä tuontihintaa, sellaisena kuin se on vahvistettu alihinnoittelulaskelmia varten, yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymien eri luokkiin kuuluvien kvartolevyjen vahinkoa aiheuttamattomiin hintoihin.

(112) Katsottiin, että vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrän olisi oltava sellainen, että yhteisön tuotannonala voisi sen avulla kattaa tuotantokustannuksensa ja saada kohtuullisen myyntivoiton. Näin ollen katsottiin, että ennen kahdeksan prosentin liikevaihtoveron vähentämistä oleva voittomarginaali on sopiva perusta, jonka suhteen otettiin huomioon pitkävaikutteisten investointien ja tuoton tarve ja jota yhteisön tuotannonala voi kohtuulla odottaa olosuhteissa, joissa ei ole vahingollista polkumyyntiä.

Näin ollen vahingon korjaavat tasot määriteltiin vertailemalla keskenään luokittain yhteisön tuotannonalan painotettua keskimääräistä hintaa, joka ei aiheuta vahinkoa, ja samaan luokkaan kuuluvien maahantuotujen tuotteiden painotettuja keskimääräisiä myyntihintoja neljännesvuosittaisella perusteella. Koska Romanian osalta oli vain vähän yhteistyötä, jäännösvahinkomarginaali laskettiin sellaisen tuoteluokan perusteella, jota tuotiin edustavia määriä ja jolle löydettiin korkein marginaali. Erotus ilmaistiin sitten prosentteina cif-tuontihinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana:

>TAULUKON PAIKKA>

2 Väliaikaisten tullien taso

(113) Edellä olevan perusteella katsotaan, että olisi otettava käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli todetun polkumyyntimarginaalin tasoisena, mutta se ei saisi olla korkeampi kuin yllä peruspäätöksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti määritelty vahinkomarginaali.

Vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -hintaan sovellettavan tullin määrä on:

>TAULUKON PAIKKA>

(114) Tässä päätöksessä eritelty yksityistä yritystä koskeva polkumyyntitulli vahvistettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Siinä on siten otettu huomioon tutkimuksessa todettu yritystä koskeva tilanne. Kyseistä tullia (toisin kuin maakohtaista "kaikkiin muihin yrityksiin" sovellettavaa tullia) sovelletaan siten yksinomaisesti kyseisestä maasta peräisin oleviin sellaisiin tuotteisiin, jotka yritys eli mainittu erillinen oikeushenkilö on valmistanut. Tuontitavaroihin, jotka on valmistanut jokin muu yritys kuin sellainen, jota ei ole nimenomaisesti mainittu tämän päätöksen artiklaosassa nimen ja osoitteen kanssa, mukaan luettuna etuyhteydessä nimenomaisesti mainittuihin yrityksiin olevat yritykset, ei voida soveltaa tätä tullia vaan niihin sovelletaan "kaikkiin muihin yrityksiin" sovellettavaa tullia.

(115) Vaatimus tämän yksittäistä yritystä koskevan polkumyyntitullin soveltamisesta (esim. yritysyksikön nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen seurauksena) on tehtävä komissiolle(4) ja mukaan on liitettävä kaikki asiaan kuuluvat tiedot, erityisesti tuotantoon liittyvässä yrityksen toiminnassa tapahtuneet muutokset, kotimaan ja vientimyynti, joka liittyy esim. kyseiseen nimenmuutokseen tai tuotanto- ja myyntiyksiköiden muutokseen. Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa komissio muuttaa tarpeen vaatiessa päätöstä saattamalla ajan tasalle luettelon yrityksistä, jotka ovat saaneet hyväkseen yksilöllisen tullin.

H LOPPUSÄÄNNÖKSET

(116) Olisi vahvistettava määräaika, jonka kuluessa asianomaiset osapuolet voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi on korostettava, että kaikki tässä päätöksessä tehdyt päätelmät ovat väliaikaisia ja niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen ennen komission mahdollisesti ehdottaman lopullisen tullin käyttöönottoa,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli, jota sovelletaan Kiinasta, Intiasta ja Romaniasta peräisin olevien seostamattomasta teräksestä valmistettujen kelaamattomien levyvalmisteiden, joita ei ole enempää valmistettu kuin kuumavalssattu ja joissa ei ole pintakuvioita ja joiden paksuus on yli 10 millimetriä ja leveys yli 600 millimetriä ja jotka kuuluvat CN-koodeihin ex72085130 (Taric-koodiin 7208 51 30*10), ex 7208 51 50 (Taric-koodiin 7208 51 50*10), ex 7208 51 91 (Taric-koodiin 72085191*10) ja ex 7208 51 99 (Taric-koodiin 72085199*10), tai, joiden paksuus on vähintään 4,75 millimetriä mutta enintään 10 millimetriä ja leveys vähintään 2050 millimetriä ja jotka kuuluvat CN-koodiin ex72085291 (Taric-koodi 7208 52 91*10), tuonnissa.

2. Seuraavien vientiyritysten valmistamiin tuotteisiin vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava tulli on:

>TAULUKON PAIKKA>

3. Jollei toisin ole määrätty, sovelletaan voimassa olevia tulleja.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen luovutus vapaaseen liikkeeseen yhteisössä edellyttää väliaikaisen tullin määrää vastaavan vakuuden antamista.

2 artikla

Asianomaiset osapuolet voivat pyytää saada tietoonsa sellaiset olennaiset tiedot ja huomiot, joiden perusteella tämä päätös tehtiin, esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää komissiolta kuukauden kuluessa tämän päätöksen voimaatulopäivästä saada tulla kuulluiksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta päätöksen N:o 2277/96/EHTY 20 artiklan soveltamista.

Edellä mainitun päätöksen 21 artiklan 4 kohdan perusteella asianomaiset osapuolet voivat pyytää saada tulla kuulluiksi yhteisön etua koskevan analyysin johdosta ja ne voivat tehdä huomautuksensa tämän päätöksen soveltamisesta kuukauden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämän päätöksen 1 artiklaa sovelletaan kuuden kuukauden ajan.

Tämä päätös on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 10 päivänä helmikuuta 2000.

Komission puolesta

Pascal LAMY

Komission jäsen

(1) EYVL L 308, 29.11.1996, s. 11.

(2) EYVL L 122, 12.5.1999, s. 35.

(3) EYVL C 133, 13.5.1999, s. 17.

(4) Euroopan komission

Kaupan pääosasto

Linja C

DM 24-8/38

Rue de la Loi/Wetstraat 200 B - 1049 Bryssel Belgia.