32000R2852

Neuvoston asetus (EY) N:o 2852/2000,

annettu 22 päivänä joulukuuta 2000,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Intiasta ja Korean tasavallasta peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96(1) ja erityisesti sen 9 artiklan,

ottaa huomioon ehdotuksen, jonka komissio on tehnyt kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

A MENETTELY

1 Väliaikaiset toimenpiteet

(1) Komission asetuksella (EY) N:o 1472/2000(2), jäljempänä "väliaikaista tullia koskeva asetus", otettiin käyttöön väliaikaiset polkumyyntitullit Intiasta ja Korean tasavallasta peräisin olevien, CN-koodiin 55032000 kuuluvien polyesterikatkokuitujen tuonnissa yhteisöön.

2 Menettelyn jatko

(2) Väliaikaisten polkumyyntitullien käyttöönoton jälkeen useat asianomaiset osapuolet esittivät kirjallisia huomautuksia. Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96, jäljempänä "perusasetus", 6 artiklan 5 kohdan mukaisesti mahdollisuus tähän. Osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella lopullisen polkumyyntitullin käyttöönottoa ja väliaikaisen tullin vakuutena olevien määrien lopullista kantamista lopullisen tullin tasoisina. Niille annettiin myös määräaika, jonka kuluesssa tehdä huomautuksia tämän ilmoituksen johdosta.

(3) Asianomaisten osapuolten asetetussa määräajassa esittämiä suullisia ja kirjallisia huomautuksia tarkasteltiin, ja jos sen katsottiin olevan asianmukaista, ne otettiin huomioon lopullisia päätelmiä tehtäessä.

(4) Eräät asianomaiset osapuolet väittivät, että komission menettelyn aloittamiseen soveltamat perusteet olivat epäasianmukaisia ja mielivaltaisia. Ne väittivät myös, että uuden Korean tasavaltaan kohdistuvan menettelyn aloittaminen kahden kuukauden kuluttua edellisen menettelyn päättämisestä (katso väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 7 kappale) oli ristiriidassa kyseisen tutkimuksen sen päätelmän kanssa, että polkumyynnin toistuminen ei ole todennäköistä. Tässä yhteydessä olisi huomattava, että päätelmä siitä, että polkumyynnin toistuminen ei ole todennäköistä, perustui havaintoihin kahdentoista kuukauden pituiselta tutkimusajanjaksolta, joka päättyi syyskuussa 1997 eli kaksi vuotta ennen tämän menettelyn aloittamista. Lisäksi komissio oli tarkastellut valituksen yhteydessä elokuussa 1999 esitettyä uutta näyttöä ja totesi sen riittäväksi tämän tutkimuksen vireille panemiseksi.

(5) Komissio jatkoi kaikkien lopullisten päätelmien kannalta tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja tarkastamista.

B TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE

(6) Eräs käyttäjien yhdistys väitti, että esillä olevan menettelyn aloittamista koskeva ilmoitus ei kattanut muihin sovelluksiin kuin kehruuseen käytettäviä polyesterikatkokuitulajeja, minkä vuoksi kyseiset lajit olisi pitänyt jättää menettelyn ulkopuolelle.

(7) Olisi huomattava, että menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa samoin kuin valituksessa toistetaan selvästi asianomaisen CN-koodin nimiketekstin tiedot, jotka kattavat kaikki asianomaisten maiden vientiä harjoittavien tuottajien viemät ja yhteisön tuotannonalan tuottamat polyesterikatkokuitulajit niiden käyttötarkoituksesta riippumatta. Mainittua käyttäjien yhdistystä lukuun ottamatta kaikki muut menettelyssä mukana olleet osapuolet käsittivät asianomaisen CN-koodin nimiketekstin sanamuodon oikein; mainittu väite oli hylätty jo aiemman, Australiasta, Indonesiasta ja Thaimaasta peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuontia koskevan tutkimuksen yhteydessä, joka sisältyy asetukseen (EY) N:o 1522/2000(3).

(8) Eräät asianomaiset osapuolet väittivät lisäksi, että olisi joka tapauksessa erotettava toisistaan kehruuseen (kudottuihin kankaisiin) ja muihin tarkoituksiin (kuitukankaisiin/täytekuituihin) käytettävät polyesterikatkokuitulajit, koska niiden erityiset fyysiset perusominaisuudet, joiden perusteella tuotteen lopullinen käyttötarkoitus määräytyy, ovat erilaiset. Tämän perusteella väitettiin, että tuotavien kuitujen osalta olisi edellytettävä kyseisistä ominaispiirteistä tehtyjen puolueettomien laboratoriotodistusten esittämistä. Lisäksi väitettiin, että kehruuseen käytettäviä ja muita polyesterikatkokuitulajeja ei juurikaan voinut käyttää toisiaan korvaavina tuotteina; ainoastaan tiettyjä alunperin kehruukäyttöön tarkoitettuja kuitulajeja voitiin käyttää kuitukangassovelluksiin. Kuitukankaisiin käytettäviä polyesterikatkokuituja olisi tämän vuoksi pitänyt tarkastella ainakin erillisessä menettelyssä, jos niitä ei olisi kokonaan voitu sulkea tutkimuksen ulkopuolelle.

(9) Tarkasteltavana olevan tuotteen käyttötarkoitusten osalta todettiin, että eri polyesterikatkokuitulajeilla oli merkittävän paljon yhteisiä käyttötarkoituksia, ne voitiin usein korvata toisillaan ja ne kilpailivat keskenään. Tutkimuksesta on käynyt ilmi, että eri lajien välillä ei ole selvää rajaa, jonka perusteella voitaisiin yhdistää tuotteen fyysiset ominaisuudet johonkin yksinomaiseen käyttötarkoitukseen, ja että käytettävissä olevan näytön perusteella tuotteita ei näin ollen voida erotella tällä tavoin. Tältä osin korostetaan myös, että puolueettomissa laboratoriotutkimuksissa ei mitenkään voida ehdottomasti määrittää tuotteen lopullista käyttötarkoitusta. Tämän vuoksi eri polyesterikatkokuitulajeja olisi tässä tutkimuksessa käsiteltävä yhtenä ainoana tuotteena.

(10) Edellä esitetyn perusteella katsotaan, etteivät tarkastelevana olevan tuotteen määrittelystä saadut huomautukset ole sellaisia, että ne mitätöisivät väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 18 kappaleen päätelmät. Näin ollen vahvistetaan kyseiset päätelmät, jotka vastaavat aikaisemmissa tutkimuksissa samasta tuotteesta tehtyjä päätelmiä.

C POLKUMYYNTI

1 Intia

(11) Koska ei tehty uusia huomautuksia päätöksestä olla soveltamatta otantaa intialaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 20-25 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

1.1 Normaaliarvo

(12) Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen eräs vientiä harjoittava tuottaja pyysi, että eräiden kotimarkkinoilla myytävien kakkoslaatuisten tuotelajien tuotantokustannuksia oikaistaisiin alaspäin tavanomaisen kaupankäynnin määrittämisessä. Pyyntöön ei voida suostua, koska yritys ilmoitti kyselyvastauksessaan kunkin tuotelajin kaikille laaduille samat tuotantokustannukset.

(13) Muita normaaliarvon määrittämiseen liittyviä pyyntöjä ei esitetty. Näin ollen vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 46 kappaleen päätelmät.

1.2 Vientihinta

(14) Vientihinnan määrittämiseen liittyviä pyyntöjä ei esitetty. Näin ollen vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 47 kappaleen päätelmät.

1.3 Vertailu

(15) Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen eräs vientiä harjoittava tuottaja väitti, että kotimarkkinoilla myytävät tuotelajit ja niihin verratut yhteisöön vietävät tuotelajit erosivat toisistaan fyysisiltä ja teknisiltä ominaisuuksiltaan ja käyttötarkoituksiltaan. Yritys pyysi tämän vuoksi oikaisun tekemistä fyysisten ominaisuuksien huomioon ottamiseksi ja toimitti pyyntönsä tueksi uusia tietoja. Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen toimitettujen uusien tietojen todettiin koskevan tuotteen lisäominaisuuksia, joista komissio ei ollut koskaan pyytänyt tietoja ja joita yritys ei ollut eritellyt kyselyvastauksessaan. Tutkimuksen tässä vaiheessa ei voitu muuttaa tuotteiden vertailuperusteita, jotka eritellään komission kyselylomakkeen taulukossa ja jotka koskevat kaikkia yhteistyössä toimineita vientiä harjoittavia tuottajia. Lisäksi uudet tiedot olivat ristiriidassa aiemmin saatujen tietojen kanssa, minkä vuoksi fyysisiä ominaisuuksia koskeva oikaisupyyntö hylättiin.

(16) Toinen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että kuitujen denier- tai decitex-lukuna ilmaistavasta paksuudesta johtuvat erot olisi jätettävä huomiotta ja että kaikkia tuotelajeja olisi käsiteltävä yhtenä tuotteena. Jotta kotimarkkinoilla ja vientimarkkinoilla myytäviä tuotteita voitaisiin tältä osin verrata tasapuolisesti ja johdonmukaisesti, kaikkien vientiä harjoittavien tuottajien valmistamia tuotteita verrataan tuotelajikohtaisesti komission kyselylomakkeessa määritellyllä tavalla. Näin ollen pyyntöä vertailun rajoittamisesta yhteen tuotelajiin ei voida hyväksyä.

(17) Eräs vientiä harjoittava tuottaja toimitti uusia tietoja tullinpalautusta koskevan pyyntönsä tueksi, jonka komissio oli hylännyt väliaikaista tullia koskevan asetuksen yhteydessä. Pyyntöä ei voida hyväksyä, koska kyseisiä kyselylomakkeessa pyydettyjä tietoja ei ollut toimitettu ajoissa eikä niitä tämän vuoksi voitu tarkistaa.

(18) Sama vientiä harjoittava tuottaja väitti lisäksi, että koska tullinpalautusta koskeva oikaisu oli todettu perustelluksi aiemmassa, noin kymmenen vuotta sitten aloitetussa menettelyssä (neuvoston asetus (ETY) N:o 54/93(4)), sitä ei pitäisi tarkastella uudelleen. Tässä yhteydessä on muistutettava, että jokaista polkumyyntimenettelyä arvioidaan erikseen sitä koskevien tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen perusteella, jotka saattavat olla erilaiset kussakin menettelyssä. Kuten edellisessä kappaleessa todetaan, kyseinen vientiä harjoittava tuottaja ei pystynyt esittämään näyttöä väitteensä tueksi tässä tutkimuksessa. Erityisesti ei osoitettu, että kotimarkkinoille tarkoitetusta samankaltaisesta tuotteesta olisi kannettu tullia tutkimusajanjakson aikana. Näin ollen kyseinen väite hylättiin.

(19) Tullinpalautusta koskevan kysymyksen yhteydessä kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa väitti, että kyseinen oikaisu olisi myönnettävä ilman eri toimenpiteitä heti, kun tullit palautettiin viennin yhteydessä, ja että sillä, sisältyivätkö kyseiset tullit kotimarkkinahintoihin, ei ollut merkitystä. Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan b alakohdan mukaisesti tullia koskeva oikaisu voidaan tehdä ainoastaan, jos kaksi edellytystä täyttyy kumulatiivisesti eli jos voidaan osoittaa, että samankaltaisesta tuotteesta ja siihen fyysisesti sisältyvistä raaka-aineista kannetaan tuontimaksut, jos tuote on tarkoitettu kulutettavaksi viejämaassa, ja jos tuote viedään yhteisöön, kyseiset tuontimaksut palautetaan tai niitä ei kanneta. Jos toinen vaatimuksista ei täyty, tullinpalautusta koskevaa oikaisua ei voida tehdä.

(20) Eräs vientiä harjoittava tuottaja väitti, että tietyt tuontitullit sisältyivät kotimarkkinoilla myytävien tuotteiden hintoihin komission alustavien päätelmien yhteydessä hyväksymää määrää suurempina. Tätä lisäväitettä tarkasteltiin ja todettiin, että tietyistä kotimarkkinoilla myytävään tuotteeseen sisällytetyistä materiaaleista maksetut tuontitullit olivat todellakin aiemmin vahvistettua määrää suuremmat. Alustavia laskelmia tarkistettiin tämän vuoksi asianmukaisesti.

(21) Tämän vientiä harjoittavan tuottajan uutta pyyntöä etuyhteydessä olevan yrityksen maahantuoman ja maksaman materiaalin tuontitullien huomioon ottamiseksi tehtävästä oikaisusta ei kuitenkaan voida hyväksyä, koska pyyntöä ei tehty ajoissa eikä sen osoitettu vaikuttavan hintojen vertailtavuuteen, minkä lisäksi asiaa koskevia uusia tietoja ei voitu tarkastaa tutkimuksen tässä vaiheessa.

(22) Eräs vientiä harjoittava tuottaja väitti, että Intian valtion politiikka, jolla kannustetaan perustamaan tehtaita heikoimmin kehittyneille alueille, merkitsee sitä, että yritykset vapautetaan valtiolle maksettavasta liikevaihtoverosta, ja se pyysi oikaisua tämän huomioon ottamiseksi. Toimitetuista tiedoista käy ilmi, että kaikissa kyseisten verovapautuksen saaneiden tehtaiden tuotteita koskevissa kauppalaskuissa mainitaan, että valtio ei kanna liikevaihtoveroa ja että ostajalla ei ole oikeutta pyytää palautusta taikka liikevaihtoveron kuittaamista tai peruuttamista. Näin ollen oikaisua ei voida tehdä, koska liikevaihtoveroa ei makseta. Niissä tapauksissa, joissa muiden tehtaiden valmistamia tuotteita koskeviin kauppalaskuihin sisältyi liikevaihtovero, oikaisua pidettiin oikeutettuna ja laskelmia tarkistettiin asianmukaisesti.

(23) Eräs vientiä harjoittava tuottaja väitti, että tuloveroa maksetaan ainoastaan kotimarkkinoilla saadusta tuotosta, ei vientimarkkinoiden tuotosta, mikä vaikuttaa hintojen vertailtavuuteen. Tältä osin olisi huomattava, että tulovero on yhtiön mahdollisesta voitosta kannettava maksu, joka lasketaan takautuvasti kunkin verovuoden lopussa. Sitä ei näin ollen voida ottaa huomioon hintaa määritettäessä. Lisäksi yritys ei esittänyt näyttöä siitä, että vero sisältyi kotimarkkinoiden kauppalaskuihin. Tämän vuoksi pyyntö hylättiin.

1.4 Polkumyyntimarginaali

(24) Tarvittaessa tarkistetun ja tarvittaessa painotetun keskimääräisen normaaliarvon ja painotetun keskimääräisen tuotelajikohtaisen vapaasti tehtaalla -vientihinnan vertailu osoitti, että kaikki tutkitut vientiä harjoittavat tuottajat harjoittivat polkumyyntiä. Koska yhteistyö oli laajaa, kaikkien muiden yritysten polkumyyntimarginaali vahvistettiin korkeimman yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle määritetyn polkumyyntimarginaalin suuruiseksi.

(25)

>TAULUKON PAIKKA>

2 Korean tasavalta

2.1 Normaaliarvo

(26) Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa väitti, että niin sanotun paikallisen vientimyynnin jättäminen pois normaaliarvon määrittämisessä käytetyistä kotimarkkinoiden myyntitiedoista oli väärin tai kohtuutonta.

(27) Ne väittivät, että tämä pois jättäminen ei ollut perusasetuksen 2 artiklan eikä komission normaalin käytännön mukaista eikä se vastannut myöskään muiden Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsenmaiden käytäntöä. Kaksi näistä vientiä harjoittavista tuottajista väitti myös, että komissio ei ilmoittanut oikeusperustaa kyseisen myynnin huomiotta jättämiselle.

(28) Nämä vientiä harjoittavat tuottajat esittivät lisäksi, että komissio ei ollut aiemmissa Korean tasavaltaa koskevissa menettelyissä (esimerkiksi neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1728/1999(5) oleva polyesterikatkokuituja koskevien toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1600/1999(6) sekä komission päätöksessä 1999/483/EY(7) oleva ruostumatonta teräslankaa koskeva menettely) vastustanut sitä, että vientiä harjoittavat tuottajat olivat sisällyttäneet niin sanotun paikallisen vientimyynnin kotimarkkinamyyntiinsä, ja mainitsivat tapauksen, jossa komissio oli pyytänyt kyseisten tietojen sisällyttämistä kotimarkkinamyyntiä koskeviin tietoihin.

(29) Tähän niin sanottuun paikalliseen vientimyyntiin sovellettujen erityisten hallinnollisten järjestelyjen mukaan kyseinen myynti oli vapautettu kotimarkkinoiden liikevaihtoverosta, laskutus tapahtui yleensä Yhdysvaltain dollareina ja maksut rembursseilla ja myyntiin sovellettiin tullinpalautusjärjestelyjä, minkä katsotaan osoittavan, että kyseinen myynti tapahtui erityisten vientiin suuntautuneiden myyntikanavien kautta erityisessä markkinatilanteessa. Asianomaiset vientiä harjoittavat tuottajat erittelivät kyseisen myynnin kirjanpidossaan tuotteiksi, jotka on tarkoitettu sisällytettäviksi vientituotteisiin. Niiden markkinatilanteen huomioon ottaen pääteltiin, että tällainen niin sanottu paikallinen vientimyynti ei ollut tavanomaisen kaupankäynnin edellytysten mukaista, minkä vuoksi sen huomioon ottaminen normaaliarvon laskennassa ei sallisi asianmukaista ja tasapuolista vertailua vientihinnan kanssa perusasetuksen 2 artiklan mukaisesti. Komissio ei hyväksy väitettä siitä, että kyseinen myynti olisi aiemman käytännön mukaan nimenomaan otettu huomioon normaaliarvon laskennassa. Niiden huomioon ottaminen aiemmissa menettelyissä johtuu kenties siitä, ettei niitä eritelty taikka että niiden huomioon ottamisella ei katsottu olevan merkittävää vaikutusta tuloksiin. Tässä tapauksessa on niin sanottu paikallinen vientimyynti edellä mainituista syistä kuitenkin jätetty pois normaaliarvoa määritettäessä käytetyistä kotimarkkinamyyntiä koskevista tiedoista.

(30) Eräs vientiä harjoittava tuottaja väitti ostavansa tiettyjä raaka-aineita eräältä etuyhteydessä olevalta toimittajalta tavanomaisten kaupan edellytysten mukaisilla hinnoilla, minkä vuoksi komission ei olisi pitänyt määrittää ostohinnalle korkeampaa markkina-arvoa ja näin myös korkeampia tuotantokustannuksia. Se väitti myös, että oikaisu oli joka tapauksessa liian suuri, koska siinä ei otettu huomioon ensi sijassa kyseiseltä etuyhteydessä olevalta toimittajalta ostetun raaka-aineen ja muilta toimittajilta ostetun vastaavan raaka-aineen teknisiä eroja ja hintaeroja.

(31) Todettiin, että etuyhteys toimittajaan oli sellainen, että vientiä harjoittavalla tuottajalla oli mahdollisuus vaikuttaa ostohintaan huomattavasti. Koska lisäksi etuyhteydessä olevalta toimittajalta ostetun raaka-aineen keskihinnat olivat huomattavasti alhaisemmat kuin saman etuyhteydettömiltä toimittajilta ostetun raaka-aineen keskimääräiset hinnat ja koska vaikutti siltä, että ostohinta oli tappiollinen kyseiselle toimittajalle, raaka-aineiden hintoja pidettiin epäluotettavina siirtohintoina. Näin ollen pitäydyttiin tavanomaisten kaupan edellytysten mukaisen ostohinnan laskentamenetelmässä, jossa etuyhteydessä olevalta toimittajalta ostettujen raaka-aineiden hintaa korotettiin suhteessa etuyhteydessä olevalta toimittajalta ja muilta toimittajilta ostettujen raaka-aineiden ostohinnan painotettuun keskimääräiseen eroon.

(32) Eräs vientiä harjoittava tuottaja väitti, että erään tuotelajin normaaliarvon olisi pitänyt perustua kotimarkkinahintoihin eikä laskennalliseen arvoon. Väite hyväksyttiin, koska kyseisen tuotelajin myynnin todettiin olleen määrältään edustavaa ja lähes aina kannattavaa. Laskelmia oikaistiin tämän mukaisesti.

(33) Eräs vientiä harjoittava tuottaja väitti, että komissio oli tehnyt virheen jättäessään laskennallisen normaaliarvon ja tavanomaisen kaupankäynnin määrittämisessä huomiotta kaikkia tuotantokustannuksia määritettäessä käytettäviin myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksiin sisällytetyt valuuttakurssivoitot. Se pyysi lisäksi, että asiaa tarkasteltaisiin uudelleen, koska osa valuutan muuntamisesta aiheutuneista voitoista realisoitui ja koska lisäksi liikevaihto oli asianmukaisin perusta nettovaluuttakurssivoittojen kohdentamiselle eri markkinoille.

(34) Valuuttakurssivoittojen todettiin liittyvän lähinnä pitkäaikaisten valuuttamääräisten lainojen arvonmuutoksesta syntyviin valuuttakurssivoittoihin eikä niinkään kotimarkkinoiden tuotantoon ja tavanomaisen kaupankäynnin edellytysten mukaiseen myyntiin tutkimusajanjakson aikana eli 1 päivän lokakuuta 1998 ja 30 päivän syyskuuta 1999 välisenä aikana. Koska valuuttakurssivoittoja tai -tappioita ei oteta huomioon polkumyyntitutkimuksissa, realisoituivat ne sitten tai eivät, väite hylättiin.

2.2 Vientihinta

(35) Eräs vientiä harjoittava tuottaja väitti, että siihen etuyhteydessä olevalla yhteisössä sijaitsevalla yrityksellä ei ollut kovin suurta merkitystä etuyhteydettömille yhteisön asiakkaille suuntautuvassa myynnissä, minkä vuoksi voiton vähentäminen vientihintaa laskettaessa ei ollut perusteltua. Se väitti myös, ettei käytetyn voittomarginaalin määrittämiselle ollut perusteita. Perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti vientihinnan määrittämistä varten oikaistaviin tekijöihin kuuluu kohtuullinen voittomarginaali. Vientihintaa määritettäessä vähennettyä voittoa pidetään kohtuullisena, kun sitä verrataan yhteistyössä toimineilta riippumattomilta tuojilta saatuihin tietoihin. Näin ollen väitettä ei voida hyväksyä.

(36) Muita vientihinnan määrittämiseen liittyviä pyyntöjä ei esitetty. Näin ollen vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 54 kappaleen päätelmät.

2.3 Vertailu

(37) Eräs vientiä harjoittava tuottaja väitti sisällyttäneensä erehdyksessä samat luottokustannuksiin liittyvät oikaisut vientimyyntiä koskevan taulukon eri sarakkeisiin, minkä vuoksi komissio vähensi kustannukset kahdesti laskiessaan vientihintaa normaaliarvon kanssa tehtävää tasapuolista vertailua varten. Yrityksen kyselylomakkeessa ilmoittamia kunkin liiketoimen maksuehtoihin liittyviä luottokustannuksia tarkasteltiin ja väite hyväksyttiin tapauksissa, joissa se oli perusteltua.

(38) Eräs vientiä harjoittava tuottaja väitti, että komission laskelmissa aliarvioitiin tullinpalautuksen määrä, koska se perustui samankaltaiseen tuotteeseen fyysisesti sisällytettyjen raaka-aineiden tuonnissa maksettuihin tulleihin eikä tarkasteltavana olevan tuotteen tutkimusajanjakson aikana yhteisöön suuntautuneessa viennissä saatuihin tullinpalautuksiin. Samaten pidettiin kohtuuttomana, että komission laskelmat perustuivat tutkimusajanjakson kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana maksetun tullin määrään, joka jaettiin koko tutkimusajanjakson aikaisen tuonnin koko määrällä. Ensin mainittu väite hylättiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan b alakohdan nojalla, koska tutkimusajanjakson aikana maksettu määrä oli palautettua määrää pienempi. Kiloittain laskettu tullinpalautus laskettiin kuitenkin yrityksen pyynnön mukaisesti uudestaan kahdeksan ensimmäisen kuukauden tuontimäärän perusteella.

(39) Toinen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että komission olisi pitänyt kiloittain laskettua tullinpalautusta koskevaa oikaisua laskiessaan jakaa tiettyjen tuotujen raaka-aineiden ostohintoihin sisällytettyjen tuontitullien kokonaismäärä ainoastaan tuotujen raaka-aineiden määrällä eikä sekä kotimarkkinoilta ostettujen että tuotujen raaka-aineiden yhteismäärällä. Komissio katsoo, että normaaliarvosta vähennettävän tullinpalautusta koskevan oikaisun olisi perustuttava kotimarkkinamyynnin kustannuksiin sisältyvään keskimääräiseen tulliin, koska kotimarkkinoilla myytävään tuotteeseen sisältyy sekä kotimarkkinoilta ostettuja että tuotuja raaka-aineita. Näin ollen väitettä ei voida hyväksyä.

(40) Kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa väitti, että komission menettelyllä, jossa se hylkäsi niin sanottujen avointen luottojärjestelyjen luottokustannusten huomioon ottamiseksi pyydetyt oikaisut sillä perusteella, että maksuja ei voitu selvästi liittää kauppalaskuihin, ei ollut oikeusperustaa. Ei ollut kuitenkaan mahdollista varmistaa, että niin sanottujen avointen luottojärjestelyjen mukaisten maksujen suorittaminen tapahtui minkäänlaisten sovittujen maksuehtojen mukaisesti. Näin ollen ei ollut syytä olettaa, että sopimusperusteisia maksuehtoja olisi otettu huomioon veloitettavia hintoja määritettäessä, minkä vuoksi väitteet hylättiin.

2.4 Polkumyyntimarginaali

(41) Asianmukaisesti tarkistetun painotetun keskimääräisen normaaliarvon ja painotetun keskimääräisen tuotelajikohtaisen vapaasti tehtaalla -vientihinnan vertailu osoitti, että kaikki tutkitut vientiä harjoittavat tuottajat harjoittivat polkumyyntiä. Koska yhteistyö oli laajaa, kaikkien muiden yritysten polkumyyntimarginaali vahvistettiin korkeimman yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle määritetyn polkumyyntimarginaalin suuruiseksi.

(42) Alustavista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa, Samyang Corporation ja SK Chemicals Co. Ltd, ilmoittivat komissiolle aikovansa yhdistää polyesteriin liittyvän liiketoimintansa yhteisomisteiseen yritykseen nimeltä Huvis Corporation. Kyseiset vientiä harjoittavat tuottajat toimittivat komission pyynnöstä lisätietoja tästä olosuhteiden muutoksesta, ja niiden perusteella päätettiin, että Huvis Corporationille olisi lopullisesti vahvistettava yksi ainoa polkumyyntimarginaali. Täksi polkumyyntimarginaaliksi vahvistettiin kyseisten vientiä harjoittavien tuottajien tarkistettujen polkumyyntimarginaalien painotettu keskiarvo. Korealaisen etuyhteydessä olevan kauppayhtiön polkumyyntimarginaali vahvistettiin samansuuruiseksi kuin Huvis Corporationin polkumyyntimarginaali.

(43)

>TAULUKON PAIKKA>

D VAHINKO

1 Menettelykysymykset

(44) Väitettiin, että Korean tasavaltaa ja Intiaa koskevien polkumyyntimenettelyjen yhdistäminen johti epäoikeudenmukaisesti siihen, että kyseisistä maista tulevan tuonnin mahdollisesti aiheuttaman vahingollisen polkumyynnin tarkastelua varten määritettiin sama tutkimusajanjakso. Intian osalta tämä merkitsi sitä, että vuoden 1999 kolmea viimeistä kuukautta ei otettu huomioon, ja öljyn hinnan nousu huomioon ottaen väitettiin, että tämä vaikutti vahinkoa koskevan tutkimuksen yhteydessä tehdyn myyntihintojen, tuotantokustannusten ja kannattavuuden tarkastelun tuloksiin.

(45) Muistutettakoon, että väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 8 kappaleessa todetaan, että Intiaa ja Korean tasavaltaa koskevat menettelyt yhdistettiin hallinnollisista syistä. Tutkimusajanjakson määrittämisestä säädetään perusasetuksen 6 artiklan 1 kohdassa muun muassa, että tutkimusajanjakso käsittää tavallisesti vähintään kuuden kuukauden jakson välittömästi ennen menettelyn aloittamista. Intiaa koskeva tutkimus pantiin vireille joulukuussa 1999. Tutkimusajanjaksoa olisi siis voitu siirtää enintään kahdella kuukaudella. Olisi myös huomattava, että molemmista maista tulevaa tuontia voidaan arvioida kumulatiivisesti, koska perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa mainitut edellytykset ovat täyttyneet (katso väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 65 kappale). Taustalla olevien epäilyjen huomioon ottamiseksi arvioitiin vuonna 1999 tapahtuneen raaka-aineiden hintojen nousun vaikutusta ja verrattiin sitä tutkimusajanjakson tietoihin.

(46) Tutkimuksesta kävi ilmi, että polyesterikatkokuitujen tuotannossa käytettyjen pääraaka-aineiden, tereftaalihapon ja monoeteeniglykolin, hinnat nousivat sekä vuonna 1999 että tutkimusajanjakson aikana. Samaten ilmeni, että polyesterikatkokuitujen myyntihinnat yhteisössä olivat 2,6 prosenttia korkeammat vuonna 1999 kuin tutkimusajanjaksona. Tästä huolimatta yhteisön tuotannonalan toiminnan todettiin olleen kannattavampaa tutkimusajanjaksona kuin vuonna 1999.

(47) Eräät vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, ettei komissio ollut tarkastanut yhteisön tuotannonalan toimittamia tietoja. Tämän suhteen todettakoon, että huomattava osa yhteisön tuotannonalan toimittamista tiedoista oli jo tarkastettu toisen vastaavan polkumyyntimenettelyn yhteydessä. Kaikkien muiden yhteisön tuotannonalalta saatujen tietojen paikkansapitävyyttä on tutkittu perusasetuksen 6 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

2 Yhteisön tuotannonalan määritelmä

(48) Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 63 kappaleessa todettiin, että indonesialaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin etuyhteydessä olevat kaksi yhteisön tuottajaa eivät välttyneet polkumyynnin vaikutuksilta, hyötyneet asiattomasti polkumyynnistä tai osallistuneet polkumyynnin harjoittamiseen. Eräät vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että kyseiset kaksi yritystä olisi jätettävä yhteisön tuotannonalan tilanteen arvioinnin ulkopuolelle, ja viittasivat komission asetuksissa (EY) N:o 534/94 ja (EY) N:o 2426/95(8) magneettilevyjä ja komission asetuksessa (EY) N:o 1645/95(9) olevaan mikroaaltouuneja koskeviin polkumyyntitapauksiin.

(49) Olisi huomattava, että joidenkin yhteisön tuottajien jättämistä yhteisön tuotannonalan määritelmän ulkopuolelle voidaan perustella ainoastaan tapauskohtaisesti. Tämän tapauksen tosiseikoista ei esitetty vastaväitteitä eikä myöskään esitetty näyttöä kahden tuottajan huomiotta jättämistä koskevan pyynnön tueksi. Pyyntö ei näin ollen ole perusteltu eikä siihen voida suostua.

(50) Eräät vientiä harjoittavat tuottajat pyysivät lisäksi, että eräs kolmas yhteisön tuottaja jätettäisiin yhteisön tuotannonalan määritelmän ulkopuolelle, koska se oli etuyhteydessä erääseen yhteisön ulkopuolelle (ei kuitenkaan kumpaankaan asianomaisista maista) sijoittautuneeseen tuojaan. Väitettiin, että kyseinen yhteisön tuottaja aiheuttaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle tuomalla polyesterikatkokuituja siihen etuyhteydessä olevan tuojan kautta.

(51) Komissio ei ensinnäkään löytänyt näyttöä siitä, että kyseisen tuojan kautta oli tuotu polyesterikatkokuituja tarkastelujakson eli vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Lisäksi se seikka, että yhteisön tuottaja on etuyhteydessä yhteisön ulkopuolelle sijoittautuneeseen tuojaan, ei itsessään voi olla peruste kyseisen tuottajan jättämiselle yhteisön tuotannonalan määritelmän ulkopuolelle. Koska muita väitteitä ei esitetty, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 60 kappaleessa esitetty yhteisön tuotannonalan määritelmä.

3 Polyesterikatkokuitujen tuonti yhteisöön asianomaisista maista

3.1 Tuonnin kumulatiivinen arviointi

(52) Kaksi intialaista vientiä harjoittavaa tuottajaa väitti, että tuonnin kumulatiivinen arviointi ei ole perusteltua, koska Intiasta peräisin olevan tuonnin kasvu ja absoluuttinen määrä olivat merkityksettömiä verrattuna Koreasta peräisin olevaan tuontiin ja yhteisön tuotannonalan myyntimääriin. Samaten väitettiin, että intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien olisi katsottava seuraavan hintakehitystä eikä johtavan sitä. Eurostatin tietojen mukaan Intiasta peräisin olevan tuonnin määrä oli väitteiden mukaan lisäksi pienempi kuin väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa oli esitetty.

(53) Näitä väitteitä tarkasteltiin perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan säännökset huomioon ottaen. Muistutettakoon, että Intian osalta todettu polkumyyntimarginaali on vähimmäistasoa suurempi. Lisäksi on todettava, että Intiasta peräisin olevan tuonnin määrä ei ole vähäpätöinen, vaan se oli tutkimusajanjakson aikana vähimmäistasoa suurempi.

(54) Intiasta peräisin oleva tuonti kasvoi vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana huomattavasti nopeammin (kasvua noin 600 prosenttia) kuin Koreasta peräisin oleva tuonti (kasvua noin 300 prosenttia). Intiasta peräisin olevan tuonnin keskimääräiset hinnat taas olivat vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana jatkuvasti alhaisemmat kuin korealaisten vientiä harjoittavien tuottajien hinnat ja laskivat näitä jyrkemmin. Tätä ei voida pitää hintakehityksen seuraamisena. Eurostatin ja komission tietojen eroavuuksista todettakoon, että yhteisön toimielimet perustavat päätelmänsä tarkistettuihin kyselyvastauksiin, ja tässä tapauksessa vastauksissa ilmoitettiin suurempia tuontimääriä kuin mitä Eurostatin tiedoista ilmeni. Intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien väitteet on tämän vuoksi hylättävä.

3.2 Tuonti Korean tasavallasta

(55) Eräs vientiä harjoittava tuottaja väitti, että tiettyä Korean tasavallasta peräisin olevaa tuontia, joka ei tapahtunut polkumyynnillä, ei pitäisi ottaa huomioon vahinkoa arvioitaessa.

(56) Kun koko maata koskevan polkumyyntimarginaalin (kaikkien tutkimusten kohteena olevien yritysten painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali) on todettu olevan vähimmäistasoa suurempi perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti, komission käytäntönä on ollut arvioida polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutuksia koko maan osalta.

3.3 Hinnan alittavuus ja viitehinnan alittavuus

(57) Eräs vientiä harjoittava tuottaja väitti, että eri polyesterikatkokuitulajien ryhmittelyyn perustuva vahinkomarginaalien laskenta oli aiheetonta, koska kyselylomakkeissa pyydettiin lisätietoja eri polyesterikatkokuitulajien ominaispiirteistä. Tuottaja väitti myös, että liiketoimikohtaisia tietoja ei otettu huomioon, ja että negatiivista hinnan alittavuutta/viitehinnan alittavuutta ei olisi pitänyt jättää pois laskelmien kokonaistuloksista.

(58) Eri ominaisuuksien kuten pituuden, paksuuden, venyvyyden, vetolujuuden, kiharuuden, kutistuvuuden, kiillon ja kehruutuloksen eroja tarkasteltiin uudelleen ja todettiin, että eri ryhmien tuotelajit olivat keskenään riittävän vertailukelpoisia. Tämän perusteella vahvistetaan, että hinnan alittavuutta ja viitehinnan alittavuutta on mielekästä tarkastella tuoteryhmäkohtaisesti. Lisäksi tämän tarkastelun perusteella saadaan edustavia tietoja liiketoimien määrästä perusasetuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Lisäksi katsotaan, että liiketoimikohtaiset tiedot otettiin todellisuudessa huomioon hintavertailuissa. On kuitenkin vahvistettu, että siitä määrästä, jonka hinnat eivät alittaneet yhteisön tuotannonalan hintoja/viitehintoja, ei annettu hyvitystä lopullisissa tuoteryhmäkohtaisissa vertailuissa. Koska muita väitteitä ei esitetty, edellä selostetut väitteet hylättiin.

(59) Eräs vientiä harjoittava tuottaja pyysi, että sen cif-hintoja oikaistaisiin hinnan alittavuuden ja vientihinnan alittavuuden laskennassa, koska valituksessa mainittiin tällaisesta oikaisusta.

(60) Olisi huomattava, että komissio keräsi tietoja kyselylomakkeiden avulla ja varmisti nämä tiedot paikalla tehdyissä tarkastuksissa eikä käyttänyt valituksessa mainittuja lukuja.

Todettiin kuitenkin, että kahta intialaista vientiä harjoittavaa tuottajaa koskevissa viitehinnan alittavuuden laskelmissa oli erehdyksessä jätetty huomiotta tullit. Samalla hyväksyttiin myös pyyntö painotusmenetelmän muuttamisesta sekä erityinen kaupan porrasta koskeva oikaisu. Kyseisten kahden intialaisen vientiä harjoittavan tuottajan viitehinnan alittavuuden marginaaleja tarkistettiin tämän vuoksi asianmukaisesti.

(61) Hinnan alittavuus, jonka laskennassa otettiin huomioon erään toisen 75 kappaleessa mainitun vientiä harjoittavan intialaisen tuottajan hinnan alittavuuden alhaisempi määrä, on 0-27,7 prosenttia Intian osalta ja edelleen 14,8-56,7 prosenttia Korean tasavallan osalta. Painotettu keskimääräinen hinnan alittavuuden alhaisempi marginaali oli Intian osalta 19,9 prosenttia ja Korean tasavallan osalta 23,3 prosenttia.

4 Yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne

4.1 Yleistä

(62) Eräät vientiä harjoittavat tuottajat väittivät WTO:n polkumyyntisopimuksen 3 artiklan 4 kohdan nojalla, että yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen tarkastelu edellytti kaikkien tuotannonalan tilaan vaikuttavien taloudellisten tekijöiden ja seikkojen huomioon ottamista.

(63) Tällaiseen tarkasteluun sisältyisi tekijöitä, joita ei käsitelty väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa, kuten polkumyyntimarginaalin merkittävyyden vaikutus, tuottavuus, sijoitetun pääoman tuotto, kassavirta, palkat, kasvu sekä pääoman saanti. Tutkimuksessa on ilmennyt tältä osin seuraavaa:

4.1.1 Polkumyyntimarginaalin suuruuden vaikutus

(64) Asianomaisista maista tulevan tuonnin määrän ja hintojen vuoksi tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin suuruuden vaikutusta yhteisön tuotannonalaan ei voida pitää vähäpätöisenä.

4.1.2 Tuottavuus

(65) Yhteisön tuotannonalan tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannon tuottavuus työntekijää kohti laskettuna on parantunut vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 92,1 tonnista 127,1 tonniin (38 prosenttia). Tämä parannus johtuu lähinnä siitä, että alan työllisyys on laskenut, kuten väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa selostetaan.

4.1.3 Sijoitetun pääoman tuotto

(66) Sijoitetun pääoman tuotto laskettiin nettovoiton (ennen veroja ja satunnaisia eriä) ja tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvien investointien nettokirjanpitoarvon suhdelukuna. Investointien tuotto kasvoi niin, että se oli 4,6 prosenttia vuonna 1996, 16,7 prosenttia vuonna 1997 ja 25,7 prosenttia vuonna 1998. Tämän jälkeen se laski 5,5 prosenttiin tutkimusajanjaksona. Tämän osoittimen kehitys myötäilee väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 81-83 kappaleessa kuvattua kannattavuuden kehitystä.

4.1.4 Kassavirta

(67) Yhteisön tuotannonalan tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvä kassavirta kasvoi huomattavasti vuodesta 1996 vuoteen 1997 (84 prosenttia) ja vuodesta 1997 vuoteen 1998 (28 prosenttia) kyseisten kahden vuoden hyvän tuloksen vuoksi. Vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana kassavirta pieneni 60 prosenttia tasolle, joka oli 6 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 1996. Kassavirta ei kohentunut vuosina 1997-1998 yhtä merkittävästi kuin kannattavuus. Kassavirta oli lisäksi pienempi tutkimusajanjaksolla kuin vuonna 1996, kun taas nettovoitto ja kannattavuus paranivat.

4.1.5 Palkat

(68) Palkkoja arvioidaan osana tuotantokustannuksia, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 79 ja 80 kappaleessa selostetaan. Yhteisön tuotannonalan palkat nousivat vuosina 1996-1997 10 prosenttia, mutta laskivat merkittävästi vuodesta 1997 vuoteen 1998, jolloin palkkojen absoluuttinen taso oli 24 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 1996, sekä tutkimusajanjaksolla, jolloin palkkojen absoluuttinen taso oli 23 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 1996.

4.1.6 Kasvu

(69) Tarkasteltavana olevan tuotteen markkinoiden kasvua käsiteltiin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 64 kappaleessa. Yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden (negatiivista) kehitystä selostettiin kyseisen asetuksen johdanto-osan 76 kappaleessa.

4.1.7 Pääoman saanti

(70) Pääoman saannista todettakoon, että nykyistä kassavirtaa pidetään yleisesti edelleen riittävänä tarvittavien korvaavien investointien tekemiseen. Markkinoiden heikentynyt tilanne on kuitenkin vaikuttanut kielteisesti yhteisön tuotannonalan kykyyn saada lisää ulkoista rahoitusta pankkilainojen tai osakkeenomistajien uusiin hankkeisiin myöntämien lisäpanosten muodossa. Erityisesti muiden tuotteiden tuotantoon verrattuna polyesterikatkokuitujen tuotantoon liittyvien investointien kannattavuus on heikko, mikä aiheuttaa vaikeuksia varojen suuntaamiselle tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon.

4.1.8 Päätelmät

(71) Komissio katsoo, että väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa arvioitiin kaikkia tekijöitä ja seikkoja, jotka olivat ratkaisevia yhteisön tuotannonalan tilan mielekkään arvioinnin kannalta. Edellä johdanto-osan 64-70 kappaleessa mainittuja seikkoja ei käsitelty väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa, mutta niiden tarkastelu tässä yhteydessä vain vahvistaa väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa esitetyt päätelmät.

4.1.9 Varastot

(72) Eräs vientiä harjoittava tuottaja väitti, että komission väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 77 kappaleessa tekemä varastojen suuruuden vertailu vuoden 1998 lopun ja vuoden 1999 lopun välillä ei ollut asianmukainen, vaan perusasetuksen määräysten vastainen. Väitettiin, että ainoa oikea ja puolueeton menetelmä polyesterikatkokuitujen varastojen tilanteen arvioimiseksi olisi vuoden 1999 syyskuun ja vuoden 1998 lopun tilanteen vertailu.

(73) Tässä yhteydessä on muistutettava polyesterikatkokuitualan varastointitilanteen kausittaisuudesta. Varastojen määrä vaihtelee kalenterivuoden aikana, minkä vuoksi vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson vertailu on järkevää ainoastaan, jos tarkastellaan samoja kalenterivuoden ajankohtia. Vuoden 1998 lopun eli joulukuun 31 päivän varastotietoja ei siis voida verrata tutkimusajanjakson lopun eli syyskuun 30 päivän tietoihin.

4.2 Tuotantokustannukset

(74) Eräs vientiä harjoittava tuottaja esitti, että erään yhteisön tuotannonalan tuottajan tuotantokustannukset olivat liian korkeat muihin tuottajiin verrattuna, jotta niitä olisi voinut käyttää hinnan alittavuuden marginaalin määrittämisessä.

(75) Komissio tarkisti kunkin yrityksen ilmoittamat tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantokustannuksia koskevat tiedot. Tässä yhteydessä ei löytynyt perusteita yhdenkään yrityksen tietojen jättämiselle viitehinnan alittavuutta koskevien laskelmien ulkopuolelle sen tuotantokustannusten absoluuttisen tason perusteella.

(76) Toinen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että eräs tuottaja, joka valmistaa polyesterikatkokuituja dimetyylitereftalaatista ja monoeteeniglykolista eikä polyeteenitereftalaatista ja monoeteeniglykolista, olisi jätettävä huomiotta, koska kyseinen tuotantomenetelmä ei vientiä harjoittavan tuottajan mukaan ole edullisin.

(77) Edellä johdanto-osan 75 kappaleessa todettujen seikkojen vuoksi tuotantomenetelmät itsessään tai niihin liittyvät tuotantokustannukset eivät voi olla arviointiperusteena sille, mitkä yritykset olisi jätettävä tutkimuksen ulkopuolelle.

4.3 Päätelmät

(78) Edellä esitetyn perusteella katsotaan, etteivät edellä mainitut huomautukset ja väitteet ole sellaisia, että ne muuttaisivat väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa tehtyjä päätelmiä. Näin ollen vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 86-90 kappaleen sisältö sekä päätelmä siitä, että yhteisön tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa tutkimusajanjakson aikana.

E SYY-YHTEYS

1 Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutukset

(79) Eräs vientiä harjoittava tuottaja väitti, että ainoa tekijä, joka selittää yhteisön tuotannonalan kannattavuuden heikkouden tutkimusajanjakson aikana, on raaka-aineiden hinnat, ei polkumyynnillä tapahtuva tuonti. Samaten väitettiin, että yhteisön tuotannonalan kannattavuuden parantuminen 2,30 prosentista 3,38 prosenttiin vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana merkitsi sitä, ettei polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut vahinkoa kyseisenä aikana.

(80) Olisi huomattava, että polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista aiheutui laskupaineita yhteisön markkinoilla vallinneisiin hintoihin, minkä vuoksi raaka-aineiden hintojen nousu ei voinut asianmukaisesti heijastua myyntihintoihin.

(81) Vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana kannattavuus koheni hieman, mutta tutkimuksesta on käynyt ilmi, että tämä johtui lähinnä yhteisön tuotannonalan rakenneuudistuksista. Tähän kuului myös myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten karsiminen.

(82) Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 87 kappaleessa todetaan yhteisön tuotannonalan taloudellisesta tilanteesta, tuotannonalan alhaista kannattavuustasoa ei voida pitää tyydyttävänä. Kannattavuutta on päinvastoin pidettävä liian alhaisena, ja syynä on se, että polkumyynnillä tapahtunut tuonti esti hinnankorotukset. Muita kielteisiä osoittimia olivat myyntimäärän väheneminen, markkinaosuuden pieneneminen, tuotantokapasiteetin väheneminen, työllisyyden heikkeneminen ja varastojen kasvu.

(83) Edellä selostetun perusteella vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 87 kappaleen päätelmät.

(84) Eräs vientiä harjoittava tuottaja väitti lisäksi, että yhteisön tuotannonalalle mahdollisesti aiheutunut vahinko ei voinut aiheutua Korean tasavallasta peräisin olevasta tuonnista, koska siihen sovellettiin jo polkumyyntitoimenpiteitä suurimpana osana vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson lopun välistä aikaa. Korean tasavallasta peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuonnissa käyttöön otetut lopulliset polkumyyntitoimenpiteet kumottiin elokuussa 1999 neuvoston asetuksella (EY) N:o 1728/1999(10).

(85) Olisi muistettava, että Korean tasavallasta peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuonnissa käyttöön otetut toimenpiteet kumottiin, koska toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun päätelmien perusteella polkumyynnin uudelleen alkamista ei pidetty todennäköisenä; tarkastelussa käytetty tutkimusajanjakso kattoi 1 päivän tammikuuta 1996 ja 30 päivän syyskuuta 1997 välisen ajan. Tämän menettelyn tutkimusajanjakson aikana kuitenkin todettiin polkumyyntiä esiintyvän, joten väite ei ole perusteltu.

2 Muu tuonti

(86) Eräs vientiä harjoittava tuottaja väitti, että komission olisi pitänyt tarkastella myös Puolasta, Turkista ja Tsekin tasavallasta peräisin olevan tuonnin mahdollisia vaikutuksia.

(87) Eurostatin tietojen perusteella todettiin, että kyseisen tuonnin hintataso yhteisön rajalla oli huomattavasti, tutkimusajanjaksona 12,3-30,5 prosenttia, korkeampi kuin tutkimuksen kohteena olevista maista peräisin olevan tuonnin hinnat. Tämän vuoksi ei ollut syytä luokitella kyseistä tuontia samaan hintaluokkaan kuin tutkimuksen kohteena olevista maista peräisin oleva tuonti eikä katsoa, että sen mahdollisesti aiheuttama vahinko poistaisi todetun vahingon ja tutkimuksen kohteena olevien maiden vientiä harjoittavien tuottajien harjoittaman polkumyynnin välisen syy-yhteyden.

3 Päätelmät

(88) Edellä esitetyn perusteella vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 102 kappaleessa esitetty päätelmä, jonka mukaan polkumyynnillä tapahtunut tuonti on aiheuttanut merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

F YHTEISÖN ETU

1 Yhteisön tuotannonalan etu

(89) Koska tästä asiasta ei saatu huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 104-106 kappaleessa esitetyt päätelmät yhteisön tuotannonalan edusta vahvistetaan.

2 Vaikutus tuojiin ja käyttäjiin

(90) Eräs käyttäjien yhdistys ja erikseen myös eräs sen jäsen väittivät, että yhteisön tuottajat eivät tarjonneet tiettyjä polyesterikatkokuitulajeja, minkä vuoksi käyttäjien oli hankittava tuotetta yhteisön ulkopuolelta. Eräs toinen käyttäjä väitti, että yhteisön tuottajat eivät pystyneet vastaamaan yhteisön kysyntään.

(91) Tutkimuksessa on vahvistettu, että vaikka yhteisön tuotannonala ei tuottanut tiettyjä polyesterikatkokuitulajeja tiettyinä ajanjaksoina, tämä ei tarkoita sitä, etteikö yhteisön tuotannonala voisi valmistaa kyseisiä lajeja. Tähän tarvittaisiin vain pieniä, vähäisiä investointeja vaativia mukautuksia kuten kehruusuulakkeen vaihtaminen ja tietyn lisäaineen poistaminen tai lisääminen. Siinä, että tiettyinä aikoina ei ollut saatavissa tiettyjä polyesterikatkokuitulajeja, oli kyse enemmänkin siitä, ettei yhteisön tuotannonala voinut toimittaa haluttuja määriä niillä alhaisilla hinnoilla, jotka käyttäjät olivat halukkaat maksamaan.

(92) Yhteisön kulutuksesta todettakoon ottaen huomioon ehdotettujen tullien taso, että asianomaisista maista peräisin olevalla tuonnilla on vastaisuudessakin pääsy yhteisön markkinoille, ei kuitenkaan polkumyyntihinnoilla. Yhteisön tuotannonalan hinnat todennäköisesti nousevat, mutta nousu jäänee pienehköksi, koska tuotetta tuodaan edelleen myös muista kolmansista maista. Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen todetaan, että polkumyyntitoimenpiteet eivät vaaranna yhteisön käyttäjien valinnanvapautta ja tuotteen saatavuutta.

(93) Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 109 kappaleesta on pyydetty selvitystä; siinä mainitaan, että ehdotetut toimenpiteet voivat nostaa käyttäjien tuotantokustannuksia 0,6-1,2 prosenttia.

(94) Niiltä harvoilta yhteisön käyttäjiltä, jotka toimivat yhteistyössä, saatujen tietojen perusteella todettiin, että Intiasta ja Korean tasavallasta peräisin oleviin polyesterikatkokuituihin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden vaikutus niiden tuotantokustannuksiin olisi 0,6-1,2 prosenttia. Tähän tulokseen tultiin, kun otettiin huomioon polyesterikatkokuitujen merkitys näiden käyttäjien valmiiden tuotteiden tuotantokustannuksissa, Korean tasavallasta ja Intiasta peräisin olevassa tuonnissa väliaikaisesti käyttöön otettu keskimääräinen polkumyyntitulli sekä Koreasta ja Intiasta peräisin olevan tuonnin markkinaosuus yhteisön kulutuksesta tutkimusajanjakson aikana.

(95) On selvää, että kunkin käyttäjän tilanne riippuu siitä, paljonko tavaraa se tuo asianomaisista maista ja asianomaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta, sekä sen omasta kustannusrakenteesta. Mainittu keskimääräinen vaikutus koskee siis yritystä, jonka vaihtoehtoisten hankintalähteiden käyttö on keskitasoa niin, että Korean tasavallasta ja Intiasta peräisin olevan tuonnin osuus on keskimäärin 14,7 prosenttia.

(96) Väliaikaista tullia koskevan asetuksen julkaisemisen jälkeen eräät yhteisössä toimivat käyttäjät väittivät, että polkumyyntitullien käyttöönotolla olisi kielteisiä vaikutuksia niiden tuottamien jatkojalostustuotteiden kilpailukykyyn ja että se vaarantaisi lopulta niiden toiminnan jatkuvuuden. Niiden mielestä polkumyyntitullien käyttöönotto johtaisi hintojen nousuun, joka käyttäjien olisi siirrettävä jatkojalostustuotteidensa hintoihin. Tämä kehitys johtaisi puolestaan muista kolmansista maista ja tässä tutkimuksessa tarkasteltavina olevista maista peräisin olevien halvempien jatkojalostustuotteiden tuonnin kasvuun, minkä vuoksi tietyt yhteisön valmistajat, jotka tuottavat polyesterikatkokuituja sisältäviä jatkojalostustuotteita, joutuisivat siirtämään tuotantonsa yhteisön ulkopuolelle.

(97) Ehdotettujen toimenpiteiden käyttäjiin kohdistuvia keskimääräisiä enimmäisvaikutuksia koskeva tarkastelu osoitti kuitenkin, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto ei todennäköisesti merkittävästi lisää halpojen jatkojalostustuotteiden tuontia yhteisöön. Tämä päätelmä on tehtävä myös siksi, että asianomaiset käyttäjät eivät esittäneet näyttöä väitteidensä tueksi, eikä tällaisia vaikutuksia ollut havaittavissa myöskään aiempien polyesterikatkokuituja koskevien toimenpiteiden voimassaolon aikana. Lisäksi olisi huomattava, että kudottuihin valmiisiin tuotteisiin, joita ovat esimerkiksi vaatteet ja kotitaloustekstiilit, sovelletaan tekstiilikiintiöjärjestelmän määrällisiä rajoituksia.

(98) Koska käyttäjäyritysten esittämien huomautusten tarkastelu ei johda uusiin päätelmiin, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 109 ja 111 kappaleessa esitetyt päätelmät ehdotettujen toimenpiteiden todennäköisistä vaikutuksista käyttäjiin vahvistetaan.

3 Päätelmät

(99) Yhteisön edun määrityksestä saatuja uusia huomautuksia ei pidetä sellaisina, että ne kumoaisivat päätelmän siitä, että ei ole olemassa pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia koskevia toimenpiteitä. Tämän vuoksi alustavat päätelmät vahvistetaan.

G LOPULLINEN TULLI

(100) Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevien päätelmien perusteella katsotaan, että olisi otettava käyttöön lopulliset polkumyyntitoimenpiteet, jotta Intiasta ja Korean tasavallasta peräisin oleva polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei aiheuta enempää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

1 Vahingon korjaava taso

(101) Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 116 kappaleessa selitetään, määritettiin sellainen vahinkoa aiheuttamaton hintataso, joka kattaisi yhteisön tuotannonalan kaikki tuotantokustannukset ja sellaisen kohtuullisen voiton, joka saataisiin, jos tarkasteltavina olevista maista peräisin olevaa polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia ei olisi.

(102) Eräät vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että kohtuullisena voittona olisi pidettävä kuutta prosenttia, viitaten tätä tutkimusta edeltäviin, muun muassa Australiasta peräisin olevia polyesterikatkokuituja ja teksturoituja polyesterifilamenttilankoja koskeviin tapauksiin. Kyseisessä menettelyssä kohtuulliseksi voitoksi oli kuitenkin määritelty 10 prosenttia, kuten myös tässä tutkimuksessa. Eräät muut vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että kohtuullisen voiton määrän pitäisi olla vieläkin alempi, esimerkiksi 4 prosenttia, koska yhteisön tuotannonalan yleinen kannattavuus oli nyt parempi kuin mainittujen aiempien asetuksessa (EY) N:o 1490/96(11) Valkovenäjää koskevan ja asetuksessa (EY) N:o 2160/96(12) Indonesiaa koskevan menettelyn ajankohtana.

(103) Olisi huomattava, että komissio esitti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 116 kappaleessa, että 10 prosentin marginaalia olisi pidettävä sellaisena voittona, joka olisi voitu saada, jos polkumyynnillä tapahtunutta tuontia ei olisi ollut.

(104) Kohtuullisena pidetyn voiton määrä määritetään sen perusteella, millaisen voiton yhteisön tuotannonala todennäköisesti saisi, jos vahingollista polkumyyntiä ei esiintyisi. Koska aiempien tutkimusten tutkimusajanjakso oli eri kuin tässä tutkimuksessa ja kyseisissä tapauksissa todetun polkumyynnin hintoja laskevat vaikutukset olivat erilaiset, ei ole syytä olettaa, että yhteisön tuotannonala olisi saanut yhtä paljon voittoa. Aiemmat voiton määrät eivät siis välttämättä päde tässä tapauksessa. Tältä osin viitataan lisäksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 117 kappaleessa esitettyihin perusteluihin.

(105) Edellä selostetun perusteella vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 117 kappaleen päätelmät.

2 Tullien laji ja taso

(106) Perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti seuraavat polkumyyntitullit vastaavat polkumyyntimarginaaleja, kun nämä on todettu pienemmiksi kuin vahinkomarginaalit. Tilanne on tällainen kaikkien paitsi yhden yrityksen osalta.

>TAULUKON PAIKKA>

(107) Yrityskohtaiset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tutkimusajanjakson tilannetta. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevia, "kaikkiin muihin yrityksiin" sovellettavia tulleja) yksinomaan tarkasteltavana olevasta maasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeussubjektien tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yrityksen nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu asiaa koskevan asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava "kaikkiin muihin yrityksiin" sovellettavaa tullia.

(108) Kaikki näiden yrityskohtaisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt) on toimitettava viipymättä komissiolle(13) ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot ja erityisesti ne, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Komissio muuttaa tarvittaessa asiaa koskevia asetuksia neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelon ajan tasalle.

H VÄLIAIKAISEN TULLIN KANTAMINEN

(109) Vientiä harjoittavia tuottajia koskevien polkumyyntimarginaalien suuruuden ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon vakavuuden perusteella katsotaan, että on tarpeen kantaa lopullisesti komission asetuksen (EY) N:o 124/2000(14) mukaisesti väliaikaisen polkumyyntitullin vakuutena olevat määrät käyttöön otetun lopullisen komission tullin suuruisina, jos tämä on yhtä suuri kuin tai matalampi kuin väliaikainen tulli. Muussa tapauksessa vain väliaikaista tullia vastaava määrä olisi kannettava lopullisesti. Lopullisen polkumyyntitullin ylittävät vakuutena olevat määrät vapautetaan.

(110) Samyang Corporation- ja SK Chemicals Co. Ltd -yritysten yhdistettyä polyesteriin liittyvän liiketoimintansa yhteisomisteiseen yritykseen nimeltä Huvis Corporation väliaikaisesti käyttöön otetut tullit olisi kyseisten yritysten kohdalla kannettava lopullisesti Huvis Corporation -yrityksen osalta lopullisesti käyttöön otettavan tullin suuruisina.

I SITOUMUS

(111) Väliaikaisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen eräs intialainen vientiä harjoittava tuottaja tarjosi hintasitoumusta perusasetuksen 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(112) Komissio katsoo, että Reliance Industries Limited -yrityksen tarjoama sitoumus voidaan hyväksyä, koska se korjaa polkumyynnistä aiheutuvan vahingon. Yritys on lisäksi sitoutunut toimittamaan komissiolle säännöllisesti yksityiskohtaisia tietoja, minkä ansiosta sitoumusta voidaan valvoa tehokkaasti, ja komissio katsoo yrityksen rakenteen perusteella, että sitoumuksen kiertämisen vaara on varsin vähäinen.

Sitoumuksen noudattamisen ja sen tehokkaan valvonnan varmistaminen edellyttää, että sitoumukseen perustuvan vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen yhteydessä on mahdollista saada vapautus tullista ainoastaan esittämällä liitteessä luetellut tiedot sisältävä kauppalasku, jonka perusteella tulliviranomaiset voivat varmistaa, että lähetykset vastaavat kaupallisten asiakirjojen tietoja riittävän tarkasti. Jos tällaista laskua ei esitetä tai jos se ei vastaa tulliviranomaisille esitettyä tuotetta, sovelletaan asianmukaista polkumyyntitullia.

(113) Jos sitoumusta epäillään rikottavan, rikotaan tai se peruutetaan, polkumyyntitulli voidaan ottaa käyttöön perusasetuksen 8 artiklan kohtien 9 ja 10 mukaisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli CN-koodiin 55032000 kuuluvien Intiasta ja Korean tasavallasta peräisin olevien karstaamattomien, kampaamattomien tai muuten kehruuta varten käsittelemättömien polyesteriä olevien synteettikatkokuitujen tuonnissa.

2. Vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen tulli on seuraavien yritysten tuotteiden osalta seuraava:

>TAULUKON PAIKKA>

3. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, lopullista tullia ei sovelleta tuontiin, joka luovutetaan vapaaseen liikkeeseen 2 artiklan säännösten mukaisesti.

4. Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia määräyksiä.

2 artikla

1. Seuraavan yrityksen tuottamat ja 2 kohdan säännösten mukaisesti tuodut tuotteet vapautetaan 1 artiklassa tarkoitetusta tullista:

>TAULUKON PAIKKA>

2. Taric-lisäkoodia A212 käyttäen tulliselvitettäväksi ilmoitetussa tuonnissa ei kanneta 1 artiklassa käyttöön otettuja polkumyyntitulleja, jos tuotavat tuotteet on tuottanut ja suoraan vienyt (toisin sanoen laskuttanut ja lähettänyt) yhteisössä tuojana toimivalle yritykselle 1 kohdassa mainittu yritys, edellyttäen että asianomaisille tulliviranomaisille vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan pyynnön yhteydessä esitetty kauppalasku sisältää liitteessä luetellut tiedot.

3. Tulleista vapauttamisen edellytyksenä on lisäksi se, että tullille tulliselvitystä varten esitettävät tavarat vastaavat tarkoin kauppalaskussa esitettyä kuvausta.

3 artikla

1. Kannetaan Intiasta ja Korean tasavallasta peräisin olevassa tuonnissa asetuksella (EY) N:o 1472/2000 käyttöön otetun väliaikaisen polkumyyntitullin vakuutena olevat määrät tällä asetuksella lopullisesti käyttöön otettavan tullin suuruisina. Lopullisen polkumyyntitullin ylittävät vakuutena olevat määrät vapautetaan. Jos käyttöön otettu lopullinen tulli on korkeampi kuin väliaikainen tulli, kannetaan lopullisesti vain väliaikaisen tullin vakuutena oleva määrä.

2. Samyang Corporation- ja SK Chemicals Co. Ltd -yritysten osalta kannetut väliaikaisen polkumyyntitullin vakuutena olevat määrät kannetaan tällä asetuksella Huvis Corporation -yrityksen osalta lopullisesti käyttöön otettavan tullin suuruisina. Huvis Corporation -yrityksen osalta lopullisesti käyttöön otettavan tullin ylittävät vakuutena olevat määrät vapautetaan.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä joulukuuta 2000.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. Pierret

(1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2238/2000 (EYVL L 257, 11.10.2000, s. 2).

(2) EYVL L 166, 6.7.2000, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1899/2000 (EYVL L 228, 8.9.2000, s. 24).

(3) EYVL L 175, 14.7.2000, s. 10.

(4) EYVL L 9, 15.1.1993, s. 2, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 907/97 (EYVL L 131, 23.5.1997, s. 1).

(5) EYVL L 204, 4.8.1999, s. 3.

(6) EYVL L 189, 22.7.1999, s. 19.

(7) EYVL L 189, 22.7.1999, s. 50.

(8) EYVL L 68, 11.3.1994, s. 5 ja EYVL L 249, 17.10.1995, s. 3.

(9) EYVL L 156, 7.7.1995, s. 5.

(10) EYVL L 204, 4.8.1999, s. 3.

(11) EYVL L 189, 30.7.1996, s. 13.

(12) EYVL L 289, 12.11.1996, s. 14, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1822/98 (EYVL L 236, 22.8.1998, s. 3).

(13) Euroopan komissio, Kauppapolitiikan pääosasto, Linja B, TERV - 0/13, Rue de la Loi/Wetstraat 200, B-1049 Bruxelles/Brussel, Belgia.

(14) EYVL L 16, 21.1.2000, s. 30.

LIITE

Tiedot, jotka on ilmoitettava sellaiseen myyntiin liittyvissä kauppalaskuissa, josta on tehty sitoumus

Tämän asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa kauppalaskussa ilmoitettavat tiedot:

1. Laskun numero.

2. Taric-lisäkoodi, johon luokiteltuina laskussa tarkoitetut tavarat voidaan tullata yhteisön rajalla (tässä asetuksessa määritellyn mukaisesti).

3. Tavaroiden tarkka kuvaus, jossa mainitaan:

- tuotteen ilmoituskoodi sellaisena kuin se ilmoitetaan asianomaisen vientiä harjoittavan tuottajan tarjoamassa sitoumuksessa,

- CN-koodi,

- määrä (ilmoitetaan kilogrammoina).

4. Myyntiehdot, joissa ilmoitetaan:

- kilohinta,

- sovellettavat maksuehdot,

- sovellettavat toimitusehdot,

- kaikki alennukset ja hyvitykset.

5. Sen tuojana toimivan yrityksen nimi, jota viejäyritys suoraan laskuttaa.

6. Yrityksen sen virkailijan nimi, joka on laatinut sitoumuslaskun, ja seuraava allekirjoitettu ilmoitus:

"Minä allekirjoittanut vahvistan, että tässä laskussa tarkoitettujen tavaroiden myynti Euroopan yhteisöön suuntautuvaa suoraa vientiä varten tapahtuu ... (yrityksen nimi) tarjoaman ja Euroopan komission päätöksellä K(2000)818 hyväksymän sitoumuksen soveltamisalan ja ehtojen mukaisesti, ja vakuutan, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja asianmukaiset.".