Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32000R0449

    Komission asetus (EY) N:o 449/2000, annettu 28 päivänä helmikuuta 2000, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Brasiliasta, Japanista, Kiinan kansantasavallasta, Korean tasavallasta, Thaimaasta ja Tsekistä peräisin olevien tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuonnissa sekä yhden tsekkiläisen vientiä harjoittavan tuottajan tarjoaman sitoumuksen hyväksymisestä

    EYVL L 55, 29.2.2000, p. 3–23 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

    Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 29/08/2000

    ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2000/449/oj

    32000R0449

    Komission asetus (EY) N:o 449/2000, annettu 28 päivänä helmikuuta 2000, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Brasiliasta, Japanista, Kiinan kansantasavallasta, Korean tasavallasta, Thaimaasta ja Tsekistä peräisin olevien tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuonnissa sekä yhden tsekkiläisen vientiä harjoittavan tuottajan tarjoaman sitoumuksen hyväksymisestä

    Virallinen lehti nro L 055 , 29/02/2000 s. 0003 - 0023


    KOMISSION ASETUS (EY) N:o 449/2000,

    annettu 28 päivänä helmikuuta 2000,

    väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Brasiliasta, Japanista, Kiinan kansantasavallasta, Korean tasavallasta, Thaimaasta ja Tsekistä peräisin olevien tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuonnissa sekä yhden tsekkiläisen vientiä harjoittavan tuottajan tarjoaman sitoumuksen hyväksymisestä

    EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

    ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

    ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96(1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 905/98(2), ja erityisesti sen 7 artiklan,

    on kuullut neuvoa-antavaa komiteaa,

    sekä katsoo seuraavaa:

    1 MENETTELY

    1.1 Aloittaminen

    (1) Komissio ilmoitti 29 päivänä toukokuuta 1999 Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella(3), jäljempänä "menettelyn aloittamista koskeva ilmoitus", polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta Brasiliasta, Japanista, Jugoslavian liittotasavallasta, jäljempänä "Jugoslavia", Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä "Kiina", Korean tasavallasta, jäljempänä "Korea", Kroatiasta, Thaimaasta ja Tsekistä peräisin olevien tempervalurautaisten (muokattavaksi soveltuvaa valurautaa olevien) putkien liitos- ja muiden osien tuonnissa yhteisöön.

    (2) Menettelyn aloittaminen perustui valitukseen, jonka The Defence Committee of Malleable Cast Iron Tube or Pipe Fittings Industry of the European Union, jäljempänä "valituksen tekijä", teki huhtikuussa 1999 yhteisön tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien koko tuotantoa edustavien tuottajien puolesta. Valituksessa esitetty näyttö kyseisen tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi oikeuttamaan menettelyn aloittaminen.

    (3) Komissio ilmoitti virallisesti menettelyn aloittamisesta niille vientiä harjoittaville tuottajille ja tuojille/kauppiaille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä niitä edustaville järjestöille, asianomaisten viejämaiden edustajille ja valituksen tekijälle. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa esitetyssä määräajassa.

    (4) Useat asianomaisten maiden vientiä harjoittavat tuottajat sekä yhteisön tuottajat, yhteisön käyttäjät ja tuojat/kauppiaat esittivät kantansa kirjallisesti. Mahdollisuus tulla kuulluiksi myönnettiin kaikille osapuolille, jotka olivat sitä edellä mainitun määräajan kuluessa pyytäneet ja ilmoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

    (5) Komissio lähetti kyselylomakkeet osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kaikille muille yrityksille, jotka olivat ilmoittautuneet menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Kyselyyn vastasi kuusi yhteisön tuottajaa, yksitoista asianomaisten maiden vientiä harjoittavan tuottajan sekä niihin etuyhteydessä olevat tuojat yhteisössä. Komissio sai vastauksen myös 17 etuyhteydettömältä yhteisön tuojalta/kauppiaalta ja kahdelta käyttäjältä.

    Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

    a) Yhteisön tuottajat

    - Georg Fischer GmbH, Itävalta

    - R. Woeste Co GmbH & Co KG, Saksa

    - Ferriere e Fonderie Di Dongo SpA, Italia

    - Raccordi Pozzi Spoleto SpA, Italia

    - Accesorios de Tuberia, SA, Espanja

    - Crane Fluid System, Yhdistynyt kuningaskunta

    b) Etuyhteydettömät yhteisön tuojat

    - SIRE SA, Ranska

    - Sofreco, Ranska

    - Hage Fittings GmbH & Co KG, Saksa

    - Hermann Schmidt, Saksa

    - Intersantherm, Warenhandelsgesellschaft mbH, Saksa

    - "Invest" Import und Export GmbH, Saksa

    - Euraccordi, Italia

    - GT Comis SpA, Italia

    - Jannone Arm SpA, Italia

    - Jannone SpA, Italia

    - OML SRL, Italia

    - Gill & Russell Ltd, Yhdistynyt kuningaskunta

    - T. Hackett & Sons Ltd, Yhdistynyt kuningaskunta

    c) Käyttäjät

    - Società Italiana per il Gas, Italia

    - Transco BG plc, Yhdistynyt kuningaskunta

    d) Vientiä harjoittavat tuottajat

    - Brasilia

    - Indústria de Fundição Tupy Ltda, Joinville

    - Tsekki

    - Moravské Zelezárny as, Olomouc ja siihen etuyhteydessä oleva kotimarkkinoilla myyntiä harjoittava yritys Moze Prodej sro, Olomouc

    - Japani

    - Hitachi Metals Ltd, Tokio

    - Korea

    - Yeong Hwa Metal Co. Ltd, Kyongnam

    - Thaimaa

    - BIS Pipe Fitting Industry Company Ltd, Samutsakorn

    - Siam Fittings Co. Ltd, Samutsakorn

    - Thai Malleable Iron & Steel Co. Ltd, Bangkok

    - Kiina (markkinatalousasemaa koskevat tarkistukset)

    - Jianzhong Malleable Iron Factory, Hebei

    - Jinan Meide Casting Co. Ltd, Jinan

    (6) Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän huhtikuuta 1998 ja 31 päivän maaliskuuta 1999 välisen ajanjakson, jäljempänä "tutkimusajanjakso". Vahinkoa koskevan arvioinnin yhteydessä tarkasteltiin tapahtunutta kehitystä 1 päivästä tammikuuta 1995 tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä "tarkastelujakso".

    1.2 Esitetyt valitusta koskevat näkökannat

    (7) Eräät osapuolet kysyivät, miksei Bulgaria ollut mukana tutkimuksessa yhtenä viejämaista. Niiden mukaan se, että menettely aloitettiin vain kahdeksan asianomaisen maan eikä Bulgarian osalta, on syrjivää.

    (8) Bulgarian tilannetta tarkasteltiin ennen menettelyn aloittamista tehdyssä valituksen arvioinnissa. Valituksen tekijä toimitti tietoja bulgarialaisten tuotteiden normaaliarvosta ja vientihinnasta samaan tapaan kuin muiden valituksessa mainittujen maiden osalta (hinnastot ja Eurostat-tiedot). Tämän näytön perusteella polkumyyntiä ei vaikuttanut esiintyvän, joten tutkimusta ei voitu panna vireille Bulgarian osalta.

    2 TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

    2.1 Tarkasteltavana oleva tuote

    (9) Menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa kuvattuna tarkasteltavana olevana tuotteena ovat tempervalurautaiset putkien liitos- ja muut osat.

    (10) Tutkimuksesta on ilmennyt, että tempervalurautaisia putkien liitos- ja muita osia on useita erilaisia, kuten kierteellisiä, uritettuja, tasapäisiä ja laippa-/hitsiliitososia. Ne luokitellaan kaikki CN-koodiin 7307 19 10. Eri lajeista todettiin, että kierteelliset osat eroavat muista osista fyysisiltä ja teknisiltä perusominaisuuksiltaan ja erityisesti liitosmekanisminsa osalta. Kierteelliset osat yhdistetään toisiinsa ruuvaamalla, kun taas muita osia voidaan yhdistää ainoastaan erilaisin teknisin menetelmin, esimerkiksi hitsaamalla tai liitoksin.

    (11) Tutkimuksen tulosten perusteella todettiin, että asianomaisten viejämaiden tuottajat myyvät yhteisön markkinoilla ainoastaan kierteellisiä liitososia eivätkä tuota tai myy muunlaisia osia. Ottaen huomioon kierteellisten ja kierteettömien tempervalurautaisten liitososien erot sekä sen, että asianomaisista maista tuodaan yhteisöön ainoastaan kierteellisiä osia, päätellään, että tässä menettelyssä on tarkasteltavana ainoastaan kierteelliset tempervalurautaiset putkien liitos- ja muut osat, jäljempänä "tempervalurautaiset liitososat" tai "tarkasteltavana oleva tuote". Osat ovat valituksessa mainittujen kansainvälisten standardien (eurooppalainen standardi EN 10242, ISO 49 ja ANSI)(4) mukaisia, ja ne luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 7307 19 10.

    (12) Tuotteen tuotanto jakautuu moniin eri alalajeihin muun muassa koon, muodon, pintakäsittelyn ja käytettävän valuraudan laadun mukaan. Näistä eroista huolimatta kaikilla kyseisillä lajeilla on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet sekä käyttötarkoitukset. Niitä pidetään tämän vuoksi yhtenä ainoana tuotteena.

    2.2 Samankaltainen tuote

    (13) Komissio totesi, että yhteisön tuottajien tuottamat ja yhteisön markkinoilla myymät tempervalurautaiset liitososat ovat samankaltaisia tuotteita kuin asianomaisissa maissa tuotetut ja niistä yhteisöön vietävät tempervalurautaiset liitososat, koska eri lajien perusominaisuuksissa ja käyttötarkoituksissa ei ole eroja. Sama koskee viejämaiden kotimarkkinoilla myytäviä ja yhteisöön vietäviä tempervalurautaisia liitososia. Myös ne ovat tämän vuoksi asetuksen (EY) N:o 384/96, jäljempänä "perusasetus", 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita. Samaten todettiin, että Kiinasta yhteisöön vietävät ja vertailumaana käytetyn Thaimaan kotimarkkinoilla myytävät tempervalurautaiset liitososat olivat samankaltaisia.

    2.2.1 Valko- ja mustaydinvalurautaiset liitososat

    (14) Eräät osapuolet väittivät tältä osin, ettei yhteisön tuottajien valmistamia ja myymiä tempervalurautaisia liitososia voida verrata eräissä asianomaisissa viejämaissa valmistettaviin ja niistä yhteisöön vietäviin liitososiin, koska yhteisössä tuotettavissa tuotteissa käytettävä materiaali on yleensä valkoydinvalurautaa ja vientituotteissa käytettävä materiaali mustaydinvalurautaa.

    (15) Tutkimuksesta on alustavasti ilmennyt, että valko- ja mustaydinvalurautaisilla liitososilla on hyvin samankaltaiset fyysiset ominaispiirteet ja samat käyttötarkoitukset, joten ne voivat yleensä korvata toisensa. Tämän vahvistaa se, että tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjät, kuten kaasulaitokset ja laitteiden asentajat, eivät tee eroa valko- ja mustaydinvalurautaisten liitososien kesken. Lisäksi sekä valko- että mustaydinvalurautaiset liitososat kuuluvat eurooppalaiseen standardiin EN 10242 ja kansainväliseen standardiin ISO 49, joissa määrätään tarkastelun kohteena olevien tempervalurautaisten liitososien rakennetta ja käyttöä koskevista edellytyksistä. Käytettävän materiaalin laaduksi kelpaa sekä valko- että mustaydinvalurauta.

    (16) Edellä todetut seikat huomioon ottaen päätellään alustavasti, että yhteisön tuottajien valmistamia ja myymiä valkoydinvalurautaisia liitososia olisi pidettävä samankaltaisina tuotteina kuin asianomaisten viejämaiden tuottamia ja yhteisöön viemiä mustaydinvalurautaisia liitososia.

    2.2.2 Koreasta peräisin olevan viennin erityispiirteet

    (17) Korealaiset vientiä harjoittavat tuottajat ovat väittäneet, että niiden tuotteita ei pitäisi sisällyttää tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään, koska niillä on tiettyjä teknisiä erityispiirteitä. Näiden tempervalurautaisten liitososien ulko- ja sisäkierteet ovat kartiokierteitä toisin kuin muissa yhteisöön tuotavissa tempervalurautaisissa liitososissa, joiden ulkokierteet ovat kartiokierteitä ja sisäkierteet yhdensuuntaisia.

    (18) Tutkimuksesta on kuitenkin ilmennyt, että näitä teknisiä erityispiirteitä lukuun ottamatta Koreassa valmistettujen tempervalurautaisten liitososien fyysiset ja tekniset ominaispiirteet ovat samat kuin muilla yhteisöön tuotavilla tempervalurautaisilla liitososilla. Käyttötarkoituksen osalta tutkimuksesta on lisäksi ilmennyt, että Koreassa valmistettuja tempervalurautaisia liitososia käytetään samalla tavalla kuin muista asianomaisista maista tuotuja osia. Eräässä jäsenvaltiossa, jossa käytetään molempia lajeja, niiden onkin todettu voivan korvata toisensa. Käyttäjät voivat vaihdella käyttämiään lajeja ja tekevätkin näin; kyseisessä jäsenvaltiossa käytetään edelleen enemmän niitä osia, joiden molemmat kierteet ovat kartiokierteitä, lähinnä tottumussyistä. Molemmat lajit kuuluvat edellä mainittuun eurooppalaiseen standardiin EN 10242, jossa määrätään ISO 7-1 -standardin mukaisesti kierteitettyjen elementtien liittämiseen tarkoitettujen tempervalurautaisten liitososien (koko 1/8-6) rakennetta ja käyttöä koskevista edellytyksistä.

    (19) Tämän perusteella päätellään alustavasti, että korealaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuottamat, yhteisöön vietävät tempervalurautaiset liitososat ovat samankaltaisia tuotteita kuin muut yhteisöön tuotavat tempervalurautaiset liitososat tai verrattavissa niihin.

    3 POLKUMYYNTI

    A MARKKINATALOUSMAAT

    3.1 Yleiset menetelmät

    3.1.1 Normaaliarvo

    (20) Normaaliarvon määrittämiseksi komissio määritti ensin kunkin vientiä harjoittavan tuottajan osalta, oliko sen tempervalurautaisten liitososien kokonaismyynti kotimarkkinoilla edustavaa verrattuna sen tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisöön suuntautuvan viennin kokonaismäärään. Perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyyntiä pidettiin edustavana, jos kyseisen myynnin kokonaismäärä oli vähintään 5 prosenttia tuottajan yhteisöön suuntautuvan vientimyynnin kokonaismäärästä.

    (21) Komissio määritteli tämän jälkeen ne tempervalurautaisten liitososien lajit, joita myyvät kotimarkkinoilla yritykset, joiden myynti kotimarkkinoilla on edustavaa, ja jotka ovat samanlaisia kuin yhteisöön vietäväksi myytävät lajit tai verrattavissa niihin. Lajeja, joiden koko, muoto, pintakäsittely ja valuraudan laatu olivat samat, pidettiin yleensä vertailukelpoisina.

    (22) Komissio tutki kunkin vientiä harjoittavien tuottajien kotimarkkinoillaan myymän ja yhteisöön vietäväksi myytyjen lajien kanssa suoraan vertailukelpoiseksi todetun tuotelajin osalta, oliko kotimarkkinamyynti ollut riittävän edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tietyn lajin kotimarkkinamyyntiä pidettiin edustavana, jos tutkimusajanjakson aikana kyseisenlajisten tempervalurautaisten liitososien kotimarkkinoiden kokonaismyynnin määrä oli vähintään 5 prosenttia siihen verrattavissa olevan yhteisöön vietäväksi myydyn lajin koko myyntimäärästä.

    (23) Komissio tutki myös, voitiinko kunkin lajin kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä, määrittämällä, kuinka suuri osuus kyseisen lajin kaikesta riippumattomille asiakkaille suuntautuvasta myynnistä oli ollut kannattavaa. Kun vähintään laskettujen tuotantokustannusten tasoisilla nettohinnoilla myytyjen tempervalurautaisten liitososien myynnin, jäljempänä "kannattava myynti", määrä oli vähintään 80 prosenttia kokonaismyynnin määrästä ja kun kyseisen lajin painotettu keskimääräinen myyntihinta oli vähintään tuotantokustannusten tasoinen, normaaliarvon perusteeksi otettiin tosiasiallinen kotimarkkinahinta, joka laskettiin määrittämällä kaiken tutkimusajanjakson aikana tapahtuneen kotimarkkinamyynnin hintojen painotettu keskiarvo riippumatta siitä, oliko kaikki myynti kannattavaa vai ei. Tapauksissa, joissa tempervalurautaisten liitososien kannattavan myynnin määrä oli alle 80 prosenttia mutta vähintään 10 prosenttia kokonaismyynnin määrästä, normaaliarvon perusteena käytettiin todellista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä ainoastaan kannattavan myynnin hintojen painotettu keskiarvo.

    (24) Jos tempervalurautaisten liitososien tietyn lajin kannattavan myynnin määrä oli alle 10 prosenttia kokonaismyynnin määrästä, kyseisen lajin myyntiä pidettiin riittämättömänä eikä kotimarkkinahinnan katsottu soveltuvan normaaliarvon määrittämisperustaksi.

    (25) Jos vientiä harjoittavan tuottajan myymän tietyn lajin kotimarkkinahintoja ei voitu käyttää, oli käytettävä laskennallista normaaliarvoa muiden samankaltaisten tuotelajien kotimarkkinahintojen tai muiden vientiä harjoittavien tuottajien kotimarkkinahintojen sijaan. Tuotelajien määrän sekä niihin vaikuttavien eri tekijöiden (esimerkiksi laadunvalvonnan, käytettävän materiaalin laadun sekä painon) vuoksi muiden vientiä harjoittavien tuottajien kotimarkkinahintojen käyttö olisi edellyttänyt tässä tapauksessa useiden erilaisten oikaisujen tekemistä yleensä arvioiden perusteella. Tämän vuoksi katsottiin, että laskennallinen arvo oli kunkin vientiä harjoittavan tuottajan osalta asianmukaisempi normaaliarvon määrittämisperusta.

    (26) Tämän perusteella muodostettiin laskennallinen normaaliarvo perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti lisäämällä vietävien lajien tuotantokustannuksiin, joita oikaistiin tarvittaessa, kohtuullinen osuus myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä kohtuullinen voittomarginaali. Tätä varten komissio tutki, olivatko kullekin vientiä harjoittavalle tuottajalle kotimarkkinoilla aiheutuneita myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä sen kotimarkkinoilla saamaa voittoa koskevat tiedot luotettavia.

    (27) Tietoja todellisista kotimarkkinoiden myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksista pidettiin luotettavina, kun asianomaisen yrityksen kotimarkkinamyynnin määrää voitiin pitää edustavana yhteisöön suuntautuvan vientimyynnin määrään verrattuna. Kotimarkkinoiden voittomarginaalin määrittäminen perustui tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneeseen kotimarkkinamyyntiin eli riippumattomille asiakkaille vähintään tuotantokustannuksia vastaavilla hinnoilla tapahtuneeseen myyntiin, jonka määrä oli vähintään 10 prosenttia asianomaisen yrityksen tarkasteltavana olevan tuotteen kotimarkkinamyynnin kokonaismäärästä. Jos tämä ehto ei täyttynyt, käytettiin muiden yritysten, joiden tavanomaisessa kaupankäynnissä asianomaisessa maassa tapahtunut myynti oli riittävää, painotettua keskimääräistä voittomarginaalia.

    3.1.2 Vientihinta

    (28) Kaikissa tapauksissa, joissa tempervalurautaisia liitososia vietiin yhteisöön riippumattomille asiakkaille, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti, toisin sanoen tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien vientihintojen perusteella.

    (29) Jos vientimyynti kuitenkin suuntautui etuyhteydessä olevalle tuojalle, vientihinta muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti, toisin sanoen sen hinnan perusteella, jolla maahan tuodut tuotteet jälleenmyytiin ensimmäisen kerran riippumattomalle ostajalle. Tällaisissa tapauksissa luotettavan vientihinnan laskemista varten tehtiin oikaisut maahantuonnin ja jälleenmyynnin välisten kaikenlaisten kustannusten sekä voiton määrän huomioon ottamiseksi. Yhteistyössä toimineelta etuyhteydettömiltä tuojilta saatujen tietojen perusteella voittomarginaaliksi vahvistettiin noin 7 prosenttia.

    3.1.3 Vertailu

    (30) Normaaliarvon ja vientihinnan tasapuolisen vertailun varmistamiseksi otettiin asianmukaisesti huomioon, oikaisujen muodossa, hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

    3.1.4 Tutkittujen yritysten polkumyyntimarginaali

    (31) Painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin tuotelajeittain kunkin vientiä harjoittavan tuottajan osalta perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti vientihintojen painotettuun keskiarvoon.

    3.1.5 Jäännöspolkumyyntimarginaali

    (32) Jäännöspolkumyyntimarginaali määritettiin käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

    (33) Niiden maiden osalta, joiden yhteistyön taso katsottiin riittäväksi Eurostatin toimittamien tietojen perusteella eli kun ei ollut mitään syytä uskoa, että yksikään vientiä harjoittava tuottaja olisi kieltäytynyt yhteistyöstä tutkimuksessa, päätettiin jäännöspolkumyyntimarginaali vahvistaa korkeimman yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle määritetyn polkumyyntimarginaalin suuruiseksi, jotta mahdollisten toimenpiteiden tehokkuus voitiin varmistaa.

    (34) Niiden maiden osalta, joissa yhteistyö oli vähäistä, käytettiin sen yhteistyössä toimineen yrityksen toimittamia tietoja, jolle oli määritetty korkein polkumyyntimarginaali. Jäännöspolkumyyntimarginaali määritettiin polkumyynnillä edustavassa määrin vietyjen tuotelajien painotetun keskimääräisen marginaalin perusteella. Tätä menetelmää pidettiin tarpeellisena, koska haluttiin välttää yhteistyöstä kieltäytymisen palkitseminen ja koska ei ollut viitteitä siitä, että jokin yhteistyöhön osallistumaton osapuoli olisi harjoittanut polkumyyntiä vielä vähäisemmässä määrin.

    3.2 Brasilia

    (35) Yksi yritys vastasi vientiä harjoittaville tuottajille osoitettuun kyselyyn. Etuyhteydessä oleville tuojille osoitettuun kyselyyn vastasi yksi yhteisössä toimiva, kyseiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan etuyhteydessä oleva yritys.

    3.2.1 Normaaliarvo

    (36) Komissio käytti Brasiliasta peräisin olevien tuotteiden normaaliarvon määrittämisessä edellä 3.1.1 kohdassa kuvattuja menettelyjä ja menetelmiä.

    (37) Vastauksessaan kyseinen yritys käytti myytyjen yksikköjen valmistuskustannuksia perusteena myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten kohdentamiselle tarkasteltavana olevan tuotteen kuhunkin kotimarkkinoilla myytyyn lajiin, mutta kustannusten kohdentamisessa ei kuitenkaan käytetty tällaista järjestelmää sisäisesti. Tämän vuoksi pidettiin tarpeellisena muuttaa kohdentamismenetelmää niin, että mainitut kustannukset kohdennettiin liikevaihdon perusteella perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

    (38) Yhteisöön vietäväksi myydyistä tuotelajeista noin puolelle määritettiin normaaliarvo vertailukelpoisten lajien kotimarkkinoiden myyntihintojen perusteella perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

    (39) Tarkasteltavana olevan tuotteen kaikkien muiden yhteisöön vietäväksi myytyjen lajien osalta normaaliarvo laskettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Laskennassa käytetyt myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto olivat asianomaisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta määritetyt kustannukset ja voitto.

    3.2.2 Vientihinta

    (40) Komissio käytti Brasiliasta peräisin olevien tuotteiden vientihinnan määrittämisessä edellä 3.1.2 kohdassa kuvattuja menettelyjä ja menetelmiä.

    (41) Vienti suuntautui sekä etuyhteydettömille että etuyhteydessä oleville yrityksille. Komissio ei ottanut polkumyyntilaskelmissa huomioon yhteisöön sijoittautuneen etuyhteydessä olevan yrityksen kautta yhteisöön tapahtunutta vientimyyntiä, koska kyseisen myynnin osuus brasilialaisen vientiä harjoittavan tuottajan koko vientimäärästä oli vähäpätöinen eikä sillä siis voinut olla olennaista vaikutusta päätelmiin.

    (42) Kaikki muu vientimyynti suuntautui riippumattomille tuojille yhteisössä. Tämän vuoksi vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

    3.2.3 Vertailu

    (43) Välillisten verojen, kaupan portaan, kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten, luottokustannusten, palkkioiden ja myynninjälkeisten kustannusten erot otettiin huomioon, kun se oli aiheellista ja perusteltua.

    (44) Vientiä harjoittava tuottaja pyysi normaaliarvon ja vientihinnan oikaisemista pakkauskustannusten erojen huomioon ottamiseksi. Yritys ei kuitenkaan pystynyt toimittamaan näyttöä tällaisesta erosta, joten komissio ei voinut tehdä pyydettyä oikaisua.

    (45) Vientiä harjoittava tuottaja pyysi normaaliarvon ja vientihinnan oikaisemista myös myynninedistämis- ja mainontakustannusten huomioon ottamiseksi. Tarkastuksessa ei pystytty riittävän tarkasti määrittämään, oliko kustannukset ilmoitettu totuudenmukaisesti. Lisäksi yritys ei todistanut, että kustannukset vaikuttivat hintojen vertailtavuuteen. Tämän vuoksi komissio päätti, ettei myynninedistämis- ja mainontakustannusten huomioon ottamiseksi tehdä oikaisua.

    (46) Yritys pyysi myös normaaliarvon oikaisemista varastojen pitämiseen liittyvien rahoituskustannusten erojen huomioon ottamiseksi. Tältä osin todettiin kuitenkin, että kotimarkkinoille ja vientiin suuntautuvaa myyntiä varten pidettyjä varastoja ei joko voitu eritellä tai kotimarkkinoille ja yhteisön markkinoille tarkoitettuja tuotteita pidettiin varastossa suunnilleen tai jopa tarkalleen yhtä kauan. Vientiä harjoittava tuottaja ei myöskään todistanut, että tämä vaikutti hintojen vertailtavuuteen. Näin ollen oikaisua ei voitu myöntää.

    (47) Myös kotimarkkinoiden myyntihintoihin pyydettiin oikaisua tiettyjen välillisten verojen palautusten huomioon ottamiseksi. Pyyntö perustui virheellisiin laskelmiin ja oli suuresti liioiteltu. Oikaisun määrää on tämän vuoksi vähennetty alustavasti 50 prosenttiin pyydetystä määrästä. Komissio tarkastelee asiaa lähemmin voidakseen määrittää sen välillisten verojen määrän, joka tosiasiallisesti palautettiin yhteisöön suuntautuneen vientimyynnin yhteydessä ja joka samanaikaisesti kannettiin kulutettaessa tuotetta Brasiliassa.

    (48) Koska vientiä harjoittava tuottaja oli käyttänyt valuuttakursseja, jotka eivät olleet yhteydessä myyntipäivään, komissio laski vientihinnan uudelleen käyttäen kauppalaskun päivämäärän valuuttakursseja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan j alakohdan mukaisesti.

    (49) Kotimarkkinamyynnin perusteella määritettyyn normaaliarvoon tehdyt oikaisut tehtiin myös perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti laskettuun normaaliarvoon.

    3.2.4 Polkumyyntimarginaali

    (50) Yhteisöön viedyn tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin lajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin kunkin vastaavan lajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti.

    (51) Vertailusta ilmeni, että kyseinen yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja harjoittaa polkumyyntiä. Väliaikainen polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina cif-tuontihinnasta yhteisön rajalla on seuraava:

    Indústria de Fundição Tupy Ltda: 26,1 %.

    (52) Koska yhteistyö oli laajaa, alustavaksi jäännöspolkumyyntimarginaaliksi vahvistettiin sama kuin yhteistyössä toimineen yrityksen polkumyyntimarginaali eli 26,1 prosenttia.

    3.3 Tsekki

    (53) Yksi yritys vastasi vientiä harjoittaville tuottajille osoitettuun kyselyyn. Vastaukseen sisältyi tietoja siihen etuyhteydessä olevan myyjäyhtiön myynnistä kotimarkkinoilla. Etuyhteydessä oleville tuojille osoitettuun kyselyyn vastasi yksi yhteisössä toimiva, kyseeseen vientiä harjoittavaan tuottajaan etuyhteydessä oleva yritys.

    3.3.1 Normaaliarvo

    (54) Komissio käytti Tsekistä peräisin olevien tuotteiden normaaliarvon määrittämisessä edellä 3.1.1 kohdassa kuvattuja menettelyjä ja menetelmiä.

    (55) Vientiä harjoittavan tuottajan ilmoittamiin kotimarkkinoiden myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksiin sisältyi määriä, jotka joko eivät liittyneet tarkasteltavana olevaan tuotteeseen tai eivät koskeneet tutkimusajanjaksoa. Ilmoitettuja myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia korjattiin vastaavasti.

    (56) Etuyhteydessä olevan kotimarkkinoilla toimivan myyjäyhtiön osalta ilmoitetut kotimarkkinoiden myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset oli kohdennettu niin, että tulokset eivät antaneet kohtuullista käsitystä kyseisen tuotteen myyntiin liittyvistä kustannuksista. Komissio kohdensi tämän vuoksi myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset uudelleen ottaen huomioon eri tuotelajeista aiheutuneet kustannukset.

    (57) Koska aiempaa menetelmää ei ollut, kunkin kotimarkkinoilla myydyn tuotelajin tuotantokustannuksia laskettaessa myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten kokonaismäärä korjattiin edellä esitetyllä tavalla ja kohdennettiin kuhunkin tuotelajiin liikevaihdon perusteella perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

    (58) Yhteisöön vietäväksi myydyistä tuotelajeista noin puolelle määritettiin normaaliarvo vertailukelpoisten lajien kotimarkkinahintojen perusteella perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

    (59) Tarkasteltavana olevan tuotteen kaikkien muiden yhteisöön vietäväksi myytyjen lajien osalta normaaliarvo laskettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Laskennassa käytetyt myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto olivat asianomaisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta määritetyt kustannukset ja voitto.

    (60) Yhteistyössä toiminut yritys oli luokitellut viemiensä tuotteiden tietyt lajit samanlaisiksi tuotteiksi ja ilmoitti kyseisten lajien osalta samat valmistuskustannukset. Komission tutkimuksesta kävi ilmi, että kyseiset tuotelajit erosivat tosiasiassa toisistaan ja niillä oli toisistaan eroavat valmistuskustannukset. Kyseisten eri tuotelajien valmistuskustannuksia käytettiin tämän jälkeen normaaliarvon laskemisessa edellä esitetyllä tavalla.

    3.3.2 Vientihinta

    (61) Komissio käytti Tsekistä peräisin olevien tuotteiden vientihinnan määrittämisessä edellä 3.1.2 kohdassa kuvattuja menettelyjä ja menetelmiä.

    (62) Vienti suuntautui sekä etuyhteydettömille että etuyhteydessä oleville yrityksille. Komissio ei ottanut polkumyyntilaskelmissa huomioon etuyhteydessä olevan tuojan kautta yhteisöön suuntautuvaa vientimyyntiä, koska kyseisen myynnin osuus tsekkiläisen vientiä harjoittavan tuottajan koko vientimäärästä oli vähäpätöinen eikä sillä siis voinut olla olennaista vaikutusta laskelmiin.

    (63) Kaikki muu vientimyynti suuntautui riippumattomille tuojille yhteisössä. Tämän vuoksi vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

    3.3.3 Vertailu

    (64) Kaupan portaan, kuljetuskustannusten, luottokustannusten ja palkkioiden erot otettiin huomioon, kun se oli aiheellista ja perusteltua.

    (65) Vientiä harjoittava tuottaja ja siihen etuyhteydessä oleva kotimarkkinoilla toimiva myyntiyhtiö pyysivät normaaliarvon oikaisemista ylimääräisen, hypoteettisen määräalennuksen huomioon ottamiseksi; tällainen alennus myönnettäisiin kotimarkkinoilla, jos kotimarkkinoiden asiakkaille myytäisiin vastaavia määriä tavaraa kuin oli myyty vietäväksi yhteisössä oleville asiakkaille. Olisi huomattava, että komissio on jo ottanut myyntimäärien erot huomioon vähentämällä myyntihinnoista määräerojen mukaisesti myönnetyt alennukset ja hyvitykset, jos ne on määrällisesti asianmukaisesti osoitettu ja jos ne ovat suoraan sidoksissa kyseessä olevaan myyntiin.

    (66) Koska vientiä harjoittava tuottaja oli käyttänyt valuuttakursseja, jotka eivät olleet yhteydessä myyntipäivään, komissio laski kunkin vientitapahtuman liikevaihdon uudelleen käyttäen kauppalaskun päivämäärän valuuttakursseja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan j alakohdan mukaisesti.

    (67) Kotimarkkinamyynnin perusteella määritettyihin normaaliarvoihin tehdyt oikaisut tehtiin myös perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti laskettuihin normaaliarvoihin.

    3.3.4 Polkumyyntimarginaali

    (68) Yhteisöön viedyn tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin lajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin kunkin vastaavan lajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti.

    (69) Vertailusta ilmeni, että kyseinen yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja harjoittaa polkumyyntiä. Väliaikainen polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina cif-tuontihinnasta yhteisön rajalla on seuraava:

    Moravské Zelezárny as: 28,4 %.

    (70) Koska yhteistyö oli laajaa, alustavaksi jäännöspolkumyyntimarginaaliksi vahvistettiin sama kuin yhteistyössä toimineen yrityksen polkumyyntimarginaali eli 28,4 prosenttia.

    3.4 Japani

    (71) Yksi yritys vastasi vientiä harjoittaville tuottajille osoitettuun kyselyyn. Etuyhteydessä oleville tuojille osoitettuun kyselyyn vastasi yksi yhteisössä toimiva, kyseiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan etuyhteydessä oleva yritys.

    3.4.1 Normaaliarvo

    (72) Komissio käytti Japanista peräisin olevien tuotteiden normaaliarvon määrittämisessä edellä 3.1.1 kohdassa kuvattuja menettelyjä ja menetelmiä lukuun ottamatta tapauksia, joissa perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettiin käytettävissä olevia tietoja.

    (73) Koska yritys ei toimittanut tietoja tiettyjen tuotelajien tuotantokustannuksista ja koska perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti haluttiin välttää yhteistyöstä kieltäytymisen palkitseminen, komissio sovelsi näihin lajeihin samaa polkumyyntimarginaalia kuin sellaisiin edustavassa määrin myytyihin lajeihin, joiden osalta ilmeni eniten polkumyyntiä.

    (74) Osalle muista tuotelajeista määritettiin normaaliarvo vertailukelpoisten lajien kotimarkkinahintojen perusteella perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

    (75) Tarkasteltavana olevan tuotteen kaikkien muiden yhteisöön vietäväksi myytyjen lajien osalta normaaliarvo laskettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tämä tehtiin lisäämällä vietyjen lajien valmistuskustannuksiin yrityksen omat myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä sen kotimarkkinoiden voittomarginaali perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

    3.4.2 Vientihinta

    (76) Komissio käytti Japanista peräisin olevien tuotteiden vientihinnan määrittämisessä edellä 3.1.2 kohdassa kuvattuja menettelyjä ja menetelmiä.

    (77) Suuri osa vientimyynnistä yhteisöön suuntautui yhteisössä toimivalle etuyhteydessä olevalle tuojalle. Komission oli tässä tapauksessa muodostettava vientihinta perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti. Muiden vientitapahtumien hinnat määritettiin 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

    3.4.3 Vertailu

    (78) Yritys pyysi oikaisun tekemistä kuljetuskustannusten ja kaupan portaan eroihin liittyvien kustannusten huomioon ottamiseksi. Koska yritys ei kuitenkaan esittänyt selvityksiä tai luotettavaa näyttöä paikalla suoritetun tarkastuksen yhteydessä eikä perusteluja näille oikaisupyynnöille esitetty myöskään kyselyyn toimitetussa vastauksessa, komission yksiköt eivät voineet hyväksyä pyyntöjä.

    3.4.4 Polkumyyntimarginaali

    (79) Vertailu tehtiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti normaaliarvojen painotetun keskiarvon ja vientihintojen painotetun keskiarvon kesken.

    (80) Vertailusta ilmeni, että kyseinen yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja harjoittaa polkumyyntiä. Väliaikainen polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina cif-tuontihinnasta yhteisön rajalla on seuraava:

    Hitachi Metals Ltd: 17,6 %.

    (81) Japaniin sovellettavan alustavan jäännöspolkumyyntimarginaalin määrittämisessä käytettiin edellä 3.1.5 kohdassa kuvattua menetelmää, jota sovellettiin maihin, joissa yhteistyö oli vähäistä. Tällä perusteella laskettu jäännöspolkumyyntimarginaali on 28,3 prosenttia.

    3.5 Korea

    (82) Yksi yritys vastasi vientiä harjoittaville tuottajille osoitettuun kyselyyn.

    3.5.1 Normaaliarvo

    (83) Komissio käytti Koreasta peräisin olevien tuotteiden normaaliarvon määrittämisessä edellä 3.1.1 kohdassa kuvattuja menettelyjä ja menetelmiä.

    (84) Mainittuja menetelmiä noudattaen voitiin tuotelajeista noin neljänneksen osalta määrittää normaaliarvo vertailukelpoisten lajien kotimarkkinahintojen perusteella.

    (85) Yhteistyössä toimineen yrityksen kaikkien muiden yhteisöön vietäväksi myymien tuotelajien osalta normaaliarvo laskettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

    (86) Tämä tehtiin lisäämällä vietyjen lajien tuotantokustannuksiin yrityksen omat kotimarkkinoiden myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä sen kotimarkkinoiden voittomarginaali perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

    3.5.2 Vientihinta

    (87) Komissio käytti Koreasta peräisin olevien tuotteiden vientihinnan määrittämisessä edellä 3.1.2 kohdassa kuvattuja menettelyjä ja menetelmiä.

    (88) Kaikki yhteistyössä toimineen yrityksen tarkasteltavana olevan tuotteen myynti yhteisön markkinoille suuntautui yhteisössä toimiville riippumattomille asiakkaille. Tämän vuoksi vientihinta määritettiin tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

    3.5.3 Vertailu

    (89) Kuljetus-, vakuutus- ja käsittelykustannusten sekä pakkauskustannusten ja luottokustannusten erot otettiin huomioon, kun se oli aiheellista ja perusteltua.

    (90) Yritys pyysi myös kotimarkkinamyyntiin liittyvien luottokustannusten huomioon ottamista. Kyseinen myynti tapahtui kuitenkin avoimella luotolla. Koska ei toimitettu näyttöä siitä, että luottokustannukset olisivat hinnan määrittämisessä huomioon otettava tekijä, luottokustannusten huomioon ottamiseksi ei perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan g alakohdan mukaisesti voitu tehdä oikaisua.

    (91) Lisäksi yritys pyysi kaupan portaan väitettyjen erojen huomioon ottamista, jotta laskelmiin olisi sisällytetty sellaiset kotimarkkinoiden myyntikustannukset, joita vientimarkkinoilla ei aiheutunut. Myynti tapahtui kuitenkin molemmilla markkinoilla samassa kaupan portaassa eli se suuntautui jakelijoille, joten pyyntöä ei hyväksytty. Ei myöskään toimitettu näyttöä siitä, että tällaiset myyntikustannusten erot olisivat vaikuttaneet hintojen vertailtavuuteen.

    3.5.4 Polkumyyntimarginaali

    (92) Vertailu tehtiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti normaaliarvon painotetun keskiarvon ja vientihintojen painotetun keskiarvon kesken.

    (93) Vertailusta ilmeni, että kyseinen yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja harjoittaa polkumyyntiä. Väliaikainen polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina cif-tuontihinnasta yhteisön rajalla on seuraava:

    Yeong Hwa Metal Co. Ltd: 11,8 %.

    (94) Koreaan sovellettavaa alustavan jäännöspolkumyyntimarginaalin määrittämisessä käytettiin edellä 3.1.5 kohdassa kuvattua menetelmää, jota sovellettiin maihin, joissa yhteistyö oli vähäistä. Tällä perusteella laskettu jäännöspolkumyyntimarginaali on 24,6 prosenttia.

    3.6 Thaimaa

    (95) Kolme yritystä vastasi vientiä harjoittaville tuottajille osoitettuun kyselyyn.

    (96) Yhden thaimaalaisen yrityksen toimittamat tiedot kotimarkkinoilla myytyjen tempervalurautaisten liitososien myyntimääristä ja tuotantokustannuksista todettiin erittäin puutteellisiksi, minkä vuoksi näiden tietojen perusteella oli mahdotonta tehdä riittävän luotettavia päätelmiä ja laskea alustavaa polkumyyntimarginaalia. Tämän vuoksi päätettiin käyttää osaksi käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Koska sopivampaa vaihtoehtoa ei ollut, kahden muun vientiä harjoittavan tuottajan normaaliarvoja käytettiin aina, kun se oli mahdollista. Sellaiseen vientimyyntiin, jonka osalta ei ollut käytettävissä normaaliarvoa, sovellettiin suurinta todettua yksittäisen polkumyynnillä tapahtuneen myyntitapahtuman marginaalia, koska haluttiin välttää puutteellisen yhteistyön palkitseminen.

    3.6.1 Normaaliarvo

    (97) Komissio käytti Thaimaasta peräisin olevien tuotteiden normaaliarvon määrittämisessä edellä 3.1.1 kohdassa kuvattuja menettelyjä ja menetelmiä lukuun ottamatta tapauksia, joissa polkumyyntimarginaali määritettiin käytettävissä olevien tietojen perusteella 18 artiklan mukaisesti.

    (98) Edellä mainittua menettelyä käyttäen normaaliarvo voitiin osittain määrittää perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti vertailukelpoisten lajien kotimarkkinahintojen perusteella.

    (99) Kahden yhteistyössä toimineen yrityksen, joiden osalta polkumyyntiä koskeva laskelma tehtiin, kaikkien muiden yhteisöön vietäväksi myymien kyseisen tuotteen lajien osalta normaaliarvo laskettiin laskennallisen normaaliarvon perusteella perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

    (100) Tämä tehtiin lisäämällä vietyjen lajien valmistuskustannuksiin yritysten omat kotimarkkinoiden myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä niiden kotimarkkinoiden voittomarginaali perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

    3.6.2 Vientihinta

    (101) Komissio käytti Thaimaasta peräisin olevien tuotteiden vientihinnan määrittämisessä edellä 3.1.2 kohdassa kuvattuja menettelyjä ja menetelmiä.

    (102) Kaikki kyseisten kahden yrityksen yhteisön markkinoille suuntautunut tempervalurautaisten liitososien myynti tapahtui riippumattomille tuojille yhteisössä. Tämän vuoksi vientihinta määritettiin tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

    3.6.3 Vertailu

    (103) Kuljetuskustannusten, pakkauskustannusten, luottokustannusten ja palkkioiden erot otettiin huomioon, kun se oli aiheellista ja perusteltua.

    (104) Yksi yhteistyössä toimineesta yrityksistä pyysi oikaisun tekemistä tuontimaksujen huomioon ottamiseksi. Yritys ei esittänyt näyttöä maksettujen tuontitullien ja viejille annettujen verohyvitysten välisestä yhteydestä. Tämän vuoksi oikaisupyyntöä ei hyväksytty.

    (105) Yksi yhteistyössä toimineista yrityksistä pyysi oikaisun tekemistä fyysisten erojen huomioon ottamiseksi. Pyyntöön sisältyi itse asiassa kolme erillistä pyyntöä: i) kaupan portaan huomioon ottamista koskeva pyyntö sillä perusteella, että OEM (original equipment manufacturer) -myynnissä aiheutuneet erot vaikuttivat hintojen vertailtavuuteen; ii) muhvien (sileät, pallistetut tai reunukselliset) fyysisten erojen huomioon ottamista koskeva pyyntö ja iii) määräerojen huomioon ottamiseksi tehtävää oikaisua koskeva pyyntö. Näiden pyyntöjen tueksi ei kuitenkaan esitetty riittävää näyttöä. Paikalla suoritetussa tarkastuksessa todettiin, että hinnoittelussa ei tehty eroa erilaisten asiakkaiden ja muhviliitosten tai määrien välillä. Mikään väitetyistä eroista ei selvästikään vaikuttanut hintojen vertailtavuuteen. Koska väitetyistä eroista ei ollut näyttöä, oikaisua ei myönnetty.

    (106) Kyseinen yritys pyysi myös kotimarkkinamyyntiin liittyvien luottokustannusten huomioon ottamista. Pyynnön perusteluna oli avoimen luottojärjestelyn käyttö, eikä sen tueksi esitetty näyttöä myyntihetkellä voimassa olleesta tavarantoimittajan ja ostajan sopimuksesta. Pyyntöä ei hyväksytty, koska perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan g alakohdan mukaisesti oikaisu voidaan tehdä ainoastaan myyntihetkellä sovittujen päivien osalta, sillä ainoastaan kyseisiin myyntihetkellä sovittuihin päiviin liittyvien kustannusten voidaan katsoa vaikuttavan hintojen vertailtavuuteen.

    (107) Yksi yhteistyössä toimineista yrityksistä pyysi oikaisun tekemistä valuutan muuntamiseen liittyvien erojen huomioon ottamiseksi väittäen, että tilauksen päivämäärän ja kauppalaskun päivämäärän valuuttakurssit olivat erilaiset. Pyyntöä ei hyväksytty, koska perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan j alakohdan mukaisesti väitetylle valuuttakurssien erolle ei saatu vahvistusta paikalla suoritetussa tarkastuksessa eikä vaihtokursseissa tapahtunut tutkimusajanjakson aikana pitkän aikavälin muutoksia; tilauksen tekeminen ei myöskään merkinnyt ostosopimuksen tekemistä, eikä sillä ollut sitovaa vaikutusta.

    3.6.4 Polkumyyntimarginaali

    (108) Vertailu tehtiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti normaaliarvojen painotetun keskiarvon ja vientihintojen painotetun keskiarvon kesken kaikkien yritysten osalta.

    (109) Vertailusta ilmeni, että kaikki komission kanssa täysipainoisesti yhteistyössä toimineet tuottajat harjoittavat polkumyyntiä. Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit ilmaistuina prosentteina cif-tuontihinnasta yhteisön rajalla ovat seuraavat:

    (110) BIS Pipe Fittings Industry Company Ltd, Samutsakorn: 25,8 %

    Siam Fittings Co. Ltd, Samutsakorn: 12,4 %

    Thai Malleable Iron & Steel Co. Ltd, Bangkok: 25,8 %.

    (111) Yhteistyöhön osallistumattomiin yrityksiin sovellettava alustava jäännöspolkumyyntimarginaali määritettiin sen yrityksen marginaalin perusteella, jolle oli määritetty korkein polkumyyntimarginaali. Ilmaistuna prosentteina cif-tuontihinnasta yhteisön rajalla marginaali on 25,8 prosenttia.

    3.7 Kroatia ja Jugoslavia

    (112) Koska alustavasti todettiin, että Kroatiasta ja Jugoslaviasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin markkinaosuudet olivat vähimmäistasoa, päätettiin alustavasti, ettei kyseisistä maista tapahtuvan tuonnin osalta lasketa polkumyyntimarginaalia.

    B MUUT KUIN MARKKINATALOUSMAAT

    3.8 Kiina

    3.8.1 Markkinatalousaseman arviointi

    (113) Kolme kiinalaista yritystä pyysi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan nojalla, että niille myönnettäisiin markkinatalousolosuhteissa toimivan yrityksen asema.

    (114) Yhden yrityksen pyyntöä ei voitu hyväksyä, koska yrityksen hakemuksen mukaan sen tilejä ei ollut tarkastettu. Yritys ei näin ollen täyttänyt perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan toisessa luetelmakohdassa säädettyjä edellytyksiä. Tämän vuoksi paikalla suoritettavaa tarkastustakin pidettiin tarpeettomana.

    (115) Komissio hankki kaikki tarpeellisina pitämänsä tiedot ja suoritti kaikkien markkinatalousasemaa koskevissa pyynnöissä esitettyjen tietojen tarkastuksen kahden muun yrityksen toimitiloissa.

    (116) Toisen yrityksen toiminnassa havaittiin merkittävää valtion puuttumista verohyvitysten sekä työntekijöiden palkkojen määräämisen muodossa. Lisäksi todettiin, että selkeä peruskirjanpito puuttui ja että yrityksen tuotantokustannuksiin ja taloudelliseen tilaan kohdistui merkittäviä vääristymiä.

    (117) Toisen yrityksen osalta komissio totesi, että sen tilintarkastus ei ollut riippumatonta ja etteivät siinä käytetyt menetelmät olleet kansainvälisten kirjanpitonormien mukaisia.

    (118) Kumpikaan näistä markkinatalousasemaa pyytäneistä yrityksistä ei siis täyttänyt perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa säädettyjä edellytyksiä. Kaikille kolmelle yritykselle ilmoitettiin, ettei niiden markkinatalousasemaa koskevia pyyntöjä voitu hyväksyä.

    3.8.2 Vertailumaan valinta

    (119) Koska yksikään yritys ei täyttänyt markkinatalousaseman myöntämisen edellytyksiä, kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien vientihintoja oli verrattava normaaliarvoon, joka määritettiin sopivan vertailumaan osalta perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

    (120) Valituksen tekijä ehdotti vertailumaaksi Puolaa, ja myös komissio esitti tätä menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa. Yksi puolalainen tuottaja toimi tämän jälkeen yhteistyössä toimittaen vastauksen kyselyyn. Vastaus todettiin kuitenkin puutteelliseksi useilta olennaisilta osiltaan, erityisesti kotimarkkinamyyntiä ja tuotantokustannuksia koskevien tietojen suhteen. Komissio ei tämän vuoksi pitänyt Puolan käyttämistä vertailumaana asianmukaisena tässä tutkimuksessa.

    (121) Komission yrityksistä huolimatta tämän tutkimuksen ulkopuolisista maista ei löytynyt muita yhteistyöhaluisia tuottajia. Yhteistyön puuttumisen vuoksi komissiolla ei ollut muita mahdollisuuksia kuin valita jokin tutkimuksen kohteena oleva maa.

    (122) Komissio päätti lopulta, että Thaimaa olisi sopivin kolmas markkinatalousmaa normaaliarvon määrittämistä varten perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti, koska thaimaalaisten tuottajien kotimarkkinamyynnin määrä oli verrattavissa Kiinasta yhteisöön suuntautuvaan tuonnin määrään ja koska Thaimaan kotimarkkinoilla oli useita tuottajia, minkä ansiosta kyseisenkaltaisen tuotteen myynnistä oli mahdollista saada kohtuullinen voitto.

    3.8.3 Yksilöllinen kohtelu

    (123) Kaikki kolme yhteistyössä toiminutta yritystä pyysivät yksilöllistä kohtelua.

    (124) Perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti yhteisön toimielimen käytäntönä on yleensä määrittää muille kuin markkinatalousmaille yksi ainoa maakohtainen tulli lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat osoittaa, että ne ovat oikeudellisesti ja tosiasiallisesti riittävän itsenäisiä, jotta maakohtaisen tullin kiertämisen vaara vältetään. Tämän vuoksi asianomaisille osapuolille lähetettyyn markkinatalousasemaa koskevaan hakemuslomakkeeseen sisällytettiin yksityiskohtaisia kysymyksiä.

    (125) Yhden yrityksen yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön yhteydessä toimittamien tietojen tarkastelun perusteella vaikutti siltä, että yritykseen voitaisiin soveltaa yksilöllistä kohtelua. Yrityksen kyselyyn toimittamassa vastauksessa oli kuitenkin eräitä olennaisia puutteita erityisesti vientimyyntiä koskevien tietojen suhteen. Tämän vuoksi on alustavasti päätetty, ettei yritykselle myönnetä yksilöllistä kohtelua. Asiaa tarkastellaan kuitenkin lähemmin tutkimuksen lopulliseen vaiheeseen mennessä.

    (126) Kahden muun yhteistyössä toimineen yrityksen toiminnassa oli havaittavissa selvää valtion viranomaisten puuttumista vientihintojen ja -määrien määrittämiseen.

    (127) Tämän vuoksi yhdellekään näistä kolmesta yrityksestä ei voitu myöntää yksilöllistä kohtelua.

    3.8.4 Normaaliarvo

    (128) Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien normaaliarvo laskettiin yhteistyössä toimineiden thaimaalaisten yritysten osalta määritettyjen normaaliarvojen perusteella edellä 3.1.1 kohdassa kuvattuja menetelmiä käyttäen. Tässä yhteydessä käytettiin niitä Thaimaan kotimarkkinoilla myytyjä lajeja, joiden todettiin olevan vertailukelpoisia Kiinasta yhteisöön vietyjen lajien kanssa.

    3.8.5 Vientihinta

    (129) Komissio käytti Kiinasta peräisin olevien tuotteiden vientihinnan määrittämisessä edellä 3.1.2 kohdassa kuvattuja menettelyjä ja menetelmiä. Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien vientihinta määritettiin tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella. Yhteistyöstä kieltäytyneiden osapuolten vientitietoina käytettiin Eurostatin toimittamia käytettävissä olevia tietoja.

    3.8.6 Vertailu

    (130) Vientihintaa oikaistiin tarvittaessa kuljetus-, vakuutus- ja käsittelykustannusten sekä pakkauskustannusten erojen huomioon ottamiseksi.

    (131) Normaaliarvon määrittämisessä kaikki thaimaalaisille vientiä harjoittaville tuottajille myönnetyt oikaisut, joilla oli merkitystä vientiä harjoittavien tuottajien vientitoiminnassa, tehtiin myös Kiinan tapauksessa.

    3.8.7 Polkumyyntimarginaali

    (132) Kiinaan sovellettava väliaikainen polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina cif-tuontihinnasta yhteisön rajalla on 49,4 prosenttia.

    4 VAHINKO

    4.1 Yhteisön tuotannonala

    (133) Koska valituksen tehneet yhteisön tuottajat edustavat tempervalurautaisten liitososien koko yhteisön tuotantoa, katsotaan niiden tällä perusteella muodostavan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhteisön tuotannonalan.

    (134) Yksi asianomainen osapuoli väitti, ettei erästä tuottajaa pitäisi lukea kuuluvaksi yhteisön tuotannonalaan, koska se toi kyseistä tuotetta yhdestä asianomaisesta maasta eli Kiinasta. Tätä väitettä ei kuitenkaan millään tavoin perusteltu eikä sitä myöskään tutkimuksessa vahvistettu. Tämän lisäksi eräät asianosaiset osapuolet väittivät, että tietyt yhteisön tuottajat ovat tuoneet kyseistä tuotetta muista kolmansista maista. Tutkimuksesta on ilmennyt, että mainittua tuontia on todella esiintynyt yhden tuottajan osalta. Tämä tuonti on kuitenkin ollut vähäpätöistä, kun sitä verrataan yhteisössä tuotettujen tuotteiden myyntiin yhteisön markkinoilla. Tällä perusteella yrityksen katsottiin olevan ydintoiminnaltaan kiistattomasti yhteisön tuottaja. Muiden yritysten osalta väitteitä ei vahvistettu.

    (135) Tämän vuoksi mainitut väitteet hylättiin.

    4.2 Yhteisön kulutus

    (136) Yhteisön todettavissa olevan kulutuksen määrittäminen perustui yhteisön tuotannonalan myynnin määrään yhteisön markkinoilla ja tempervalurautaisten liitososien tuontiin yhteisöön kaikista asianomaisista maista ja kaikista kolmansista maista, joiden tiedettiin tuottavan kyseistä tuotetta ja vievän sitä yhteisöön. Tämän perusteella kulutus vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana supistui 6 prosenttia eli noin 65000 tonnista 61000 tonniin ollen pienimmillään vuonna 1996, jolloin koko tuotannonala kärsi vaikeista markkinaolosuhteista.

    4.3 Tarkasteltavana olevan tuonnin vaikutusten kumulatiivinen arviointi

    (137) Eräiden asianomaisten maiden osalta on väitetty, ettei tuontia pitäisi tarkastella kumulatiivisesti muun tuonnin kanssa ottaen huomioon perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa esitetyt edellytykset. Tältä osin tutkimuksesta on ilmennyt seuraavaa:

    (138) Kroatian ja Jugoslavian osalta todettiin alustavasti, että Kroatiasta peräisin olevan tuonnin määrä edusti 0,4 prosenttia ja Jugoslaviasta peräisin olevan tuonnin määrä 0,3 prosenttia yhteisön kokonaiskulutuksesta tutkimusjakson aikana. Perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti todetaan alustavasti, ettei kyseinen tuonti ole millään tavoin vaikuttanut yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon, minkä perusteella se suljetaan vahingon arvioinnin ulkopuolelle.

    (139) Lisäksi brasilialainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, ettei Brasiliasta peräisin olevaa tempervalurautaisten liitososien tuontia tulisi tarkastella kumulatiivisesti muista asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin kanssa markkinakäyttäytymisen ja vientihintojen erojen vuoksi. Samaan tapaan tsekkiläinen vientiä harjoittava tuottaja väitti, ettei Tsekistä peräisin olevaa vientiä tulisi tarkastella kumulatiivisesti muista asianomaisista maista peräisin olevan viennin kanssa Tsekin ja mainittujen muiden maiden välisten kaupan rakenteiden erojen vuoksi. Thaimaalaiset vientiä harjoittavat tuottajat väittivät niin ikään, ettei Thaimaasta peräisin olevaa vientiä tulisi tarkastella kumulatiivisesti muista asianomaisista maista peräisin olevan viennin kanssa, koska niiden viennin määrät ovat vähenemässä ja niiden vientihinnat suhteellisesti korkeampia. Lopuksi korealaiset vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, ettei Koreasta peräisin olevaa vientiä tulisi tarkastella kumulatiivisesti muista asianomaisista maista peräsin olevan viennin kanssa, koska niiden tuotteilla, joita ne vievät ainoastaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, on erityisiä teknisiä perusominaisuuksia. Tältä osin on tehty seuraavat alustavat päätelmät.

    4.3.1 Brasilia

    (140) Brasiliasta peräisin olevan tuonnin määrä ei kehittynyt tasaisesti. Tältä osin todetaan kuitenkin, että eräiden muidenkin asianomaisten maiden tuonti kehittyi vastaavalla tavalla. Brasiliasta peräisin olevan tuonnin määrät olivat absoluuttisesti tarkasteluina jatkuvasti huomattavia, vaikkakin sen markkinaosuus pysytteli melko vakaana eli oli noin 7-8 prosenttia koko tarkastelujakson ajan. Hinnat kehittyivät epävakaasti tarkastelujakson aikana. Vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana ne kuitenkin laskivat lähes keskeytyksettä. Lopuksi vahvistettiin, että Brasiliasta peräisin olevan tuonnin hinnat alittivat yhteisön tuotannonalan hinnat merkittävästi. Näiden syiden perusteella katsotaan alustavasti, että olisi asianmukaista tarkastella Brasiliasta peräisin olevaa tuontia kumulatiivisesti asianomaisista muista maista peräsin olevan tuonnin kanssa.

    4.3.2 Tsekki

    (141) Tsekistä peräsin oleva tuonti lisääntyi tarkastelujakson aikana sekä absoluuttisesti että suhteellisesti tarkasteltuna. Erityisesti tuonnin määrät kasvoivat, 123 prosenttia, kun taas tuonnin markkinaosuus kasvoi noin 4 prosenttiyksikköä eli noin 3 prosentista noin 7 prosenttiin. Hinnat pysyttelivät suhteellisen vakaina tarkastelujakson aikana ja ne alittivat huomattavasti yhteisön tuotannonalan hinnat tutkimusajanjaksolla. Näiden syiden perusteella katsotaan alustavasti, että olisi asianmukaista tarkastella Tsekistä peräisin olevaa tuontia kumulatiivisesti asianomaisista muista maista peräisin olevan tuonnin kanssa.

    4.3.3 Thaimaa

    (142) Thaimaasta peräisin olevan tuonnin määrien yleinen kehitys ei poikkea eräiden muiden asianomaisten maiden tuonnin kehityksestä, joka niin ikään oli epätasainen. Hinnat nousivat vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Vahvistettiin kuitenkin, että yhteisön tuotannonalan hintojen alittavuus on merkittävä. Edellä mainittujen syiden perusteella katsotaan alustavasti, että olisi asianmukaista tarkastella Thaimaasta peräisin olevaa tuontia kumulatiivisesti muista asianomaisista maista peräsin olevan tuonnin kanssa.

    4.3.4 Korea

    (143) Korealainen vientiä harjoittava tuottaja esitti tuotteensa, jota se valmistaa ja vie yhteisöön eli kyseisessä tapauksessa erääseen jäsenvaltioon, erityisten teknisten perusominaisuuksien perusteella kumulaatiosta luopumista koskevan pyynnön, jonka osalta viitataan edellä tuotteen samankaltaisuudesta esitettyihin päätelmiin. Näin ollen sen perusteella, että korealaisten vientiä harjoittavien tuottajien valmistamien ja kyseisen jäsenvaltion markkinoilla myytävien tempervalurutaisten liitososien sekä kyseisessä jäsenvaltiossa ja muualla yhteisössä tuotettujen tempervalurautaisten liitososien todettiin olevan samankaltaisia, katsotaan alustavasti, että olisi asianmukaista tarkastella Koreasta peräisin olevaa tuontia kumulatiivisesti muista asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin kanssa.

    (144) Yhteenvetona voidaan todeta tutkimuksesta ilmenneen, että viennin ja vientihintojen tason ja kehityksen välillä on runsaasti eroja. Perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut kumulatiivisen arvioinnin edellytykset kuitenkin täyttyvät, koska polkumyyntimarginaali on vähimmäistasoa suurempi eikä tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrä ole ollut vähäpätöinen. Tuotavien tuotteiden välisten kilpailuedellytysten sekä tuotavien tuotteiden ja yhteisön tuotteen välisten kilpailuedellytysten todettiin olevan vertailukelpoisia, koska tarkasteltavana olevan tuonnin määrät ovat kaikkiaan olleet tutkimusajanjakson aikana merkittäviä, tuonti on saanut merkittäviä markkinaosuuksia ja se on tapahtunut yhteisön tuotannonalan hintoja merkittävästi alhaisemmin hinnoin. Tämän lisäksi yhteisön tuotteella ja asianomaisista maista tuotavalla tuotteella on todettu olevan samat tai samankaltaiset jakelukanavat. Tämän perusteella katsotaan alustavasti, että olisi asianmukaista tarkastella asianomaisista maista peräisin olevaa tuontia kumulatiivisesti lukuun ottamatta Kroatiaa ja Jugoslaviaa, joiden tuonti on ollut vähäpätöistä.

    4.4 Tarkasteltavana olevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

    4.4.1 Tarkasteltavana olevan tuonnin määrä

    (145) Eurostatin tietojen ja yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille osoitettuun kyselyyn toimitettujen vastausten perusteella asianomaisista maista peräisin olevien tempervalurautaisen liitososien tuonnin määrä lisääntyi vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana noin 32 prosenttia eli noin 13100 tonnista noin 17500 tonniin. Tarkemmin sanoen sen jälkeen, kun tuonti vuosina 1995-1996 ensin väheni, mikä tapahtui samanaikaisesti kuin yhteisön kulutus kyseisenä vuotena supistui, tuonti asianomaisista maista tasaisesti kasvoi. Vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana tuonnin määrä kasvoi noin 45 prosenttia noin 12000 tonnista noin 17500 tonniin.

    4.4.2 Markkinaosuus

    (146) Asianomaisista maista tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi jatkuvasti vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, noin 20 prosentista noin 29 prosenttiin.

    4.5 Tarkasteltavana olevan tuonnin hinnat

    4.5.1 Hintojen kehitys

    (147) Asianomaisten maiden painotettu keskimääräinen vientihinta laski vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana noin 5 prosenttia, 1,88 ecusta/kg 1,78 ecuun/kg. Tarkemmin sanoen hinnat nousivat vuosina 1995-1996 merkittävästi, samaan aikaan, kun markkinahinnat yleisesti nousivat, mitä myös yhteisön tuotannonala ja muut kolmannet maat seurasivat. Vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana hintojen lasku oli selvästi nähtävissä: 1,96 ecusta/kg 1,78 ecuun/kg eli 10 prosenttia.

    4.5.2 Hinnan alittavuus

    (148) Tarkasteltiin lähemmin, esiintyikö asianomaisten maiden vientiä harjoittavien tuottajien ja yhteisön tuotannonalan välillä hinnan alittavuutta tutkimusajanjakson aikana. Tätä tarkoitusta varten vientiä harjoittavien tuottajien tempervalurautaisten liitososien hinnat tarvittaessa oikaistiin cif-tuontihinta tullattuna -tasolle, kun taas yhteisön tuottajien hinnat oikaistiin vapaasti tehtaalla -tasolle. Tältä osin todettiin, että yhteisön tuotannonalan ja asianomaisten maiden vientiä harjoittavien tuottajien myynti tapahtui yleisesti ottaen samoille asiakasryhmille, eli kauppiaille ja jakelijoille, joissakin tapauksissa jopa täsmälleen samoille asianomaisille yrityksille. Mainitut asiakasryhmät toimivat myös tuojina.

    (149) Tempervalurautaisten liitososien kunkin lajin osalta, jotka on määritelty johdanto-osan 10 kappaleessa, yhteisön tuottajien painotettuja keskimääräistä vapaasti tehtaalla -hintoja verrattiin kunkin asianomaisen vientiä harjoittavan tuottajan painotettuihin keskimääräisiin vientihintoihin. Tällä perusteella kullekin maalle todetut hinnan alittavuuden marginaalit, jotka on ilmaistu prosentteina yhteisön tuotannonalan hinnoista, ovat kaikissa tapauksissa huomattavasti yli 20 prosenttia.

    4.6 Yhteisön tuotannonalan tilanne

    4.6.1 Tuotanto

    (150) Tempervalurautaisten liitososien yhteisön tuotannonalan tuotanto väheni vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana noin 10 prosenttia, eli noin 54600 tonnista noin 49300 tonniin. Tuotanto väheni erityisen merkittävästi vuosina 1995-1996 kahdesta syystä: tempervalurautaisten liitososien Saksassa sijainnut tuotantolaitos oli suljettava ja kysyntä yhteisön markkinoilla oli supistunut. Tämän lisäksi olisi pantava merkille, että kun yhteisön tuotannonala lisäsi tuotantoaan vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson välillä pyrkien alentamaan kiinteitä kustannuksiaan, seurauksena tästä oli nimenomaan varastojen eikä myynnin kasvu huolimatta siitä, että yhteisön kulutus alkoi vuodesta 1996 jälleen kasvaa.

    4.6.2 Tuotantokyky

    (151) Yhteisön tuotannonalan tuotantokyky laski vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson aikana 14 prosenttia, eli 85000 tonnista 73000 tonniin. Tätä kehitystä olisi tarkasteltava ottaen huomioon se edellä mainittu tosiseikka, että Saksassa sijainnut tuotantolaitos lopetti toimintansa.

    4.6.3 Kapasiteetin käyttöaste

    (152) Kapasiteetin käyttöaste nousi vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 64 prosentista 67 prosenttiin.

    4.6.4 Myynnin määrä

    (153) Yhteisön tuotannonalan myynnin määrä laski vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 45500 tonnista 37700 tonniin eli noin 17 prosenttia. Olisi pantava merkille, että yhteisön tuotannonalan myynti väheni aikana, jona markkinat olivat supistuneet, kun taas asianomaiset maat pystyivät vastaavana aikana lisäämään myyntinsä määrää noin 32 prosenttia.

    4.6.5 Markkinaosuus

    (154) Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus yhteisön markkinoilla väheni vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 70 prosentista 62 prosenttiin eli noin 8 prosenttiyksikköä. Laskeva suuntaus alkoi vuoden 1996 jälkeen, jolloin yhteisön tuotannonalan markkinaosuudet olivat korkeimmillaan eli noin 71 prosenttia.

    4.6.6 Myyntihinnat

    (155) Tutkimuksesta on ilmennyt, että yhteisön tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat nousivat vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 3,60 ecusta 3,88 ecuun eli noin 8 prosenttia. Nousu tapahtui kahdessa eri vaiheessa, ensin vuosina 1995-1996 ja toiseksi vuosina 1997-1998. Kun ensimmäisessä vaiheessa nousivat kaikkien markkinoilla toimivien (erityisesti yhteisön tuotannonalan, asianomaisten maiden ja muiden kolmansien maiden) taloudellisten toimijoiden hinnat, toisessa vaiheessa nousivat ainoastaan yhteisön tuotannonalan ja muiden kolmansien maiden tuottajien hinnat. Asianomaisten kolmansien maiden osalta kehitys oli päinvastainen: niiden myynti väheni noin viisi prosenttia mainittuna ajanjaksona 1997-1998.

    4.6.7 Varastot

    (156) Yhteisön tuotannonalan lopulliset varastot kasvoivat vuoden 1995 16300 tonnista tutkimusajanjakson 17400 tonniin eli noin 6 prosenttia. Varastojen kasvu oli erityisen voimakasta vuodesta 1996, samanaikaisesti kun yhteisön tuotannonalan tuotanto kasvoi ja myynnin määrät laskivat.

    4.6.8 Kannattavuus

    (157) Yhteisön tuotannonalan kannattavuus prosentteina nettomyynnistä ilmaistuna laski vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 1,4 prosentista - 0,9 prosenttiin eli 2,3 prosenttiyksikköä. Vuodesta 1995 katsoen kannattavuus kehittyi - 2,2 prosentista - 0,9 prosenttiin. Vuoden 1995 tilanteeseen ja yhteisön tuotannonalan todettuun keskimääräiseen tappiollisuuteen vaikuttivat kuitenkin edellä mainitusta tuotantolaitoksen sulkemisesta vuonna 1995 aiheutuneet kustannukset. Vuodelle 1995 olivat ominaisia myös erityisesti kahden tuottajan rakenneuudistustoimenpiteet, joilla tuottajat pyrkivät järkiperäistämään tuotantoaan, sekä yhteisön ympäristölainsäädännön edellyttämät investoinnit.

    4.6.9 Työllisyys

    (158) Yhteisön tuotannonalan työllisyys heikkeni vuoden 1995 ja tutkimusjakson välisenä aikana 2532 työntekijästä 2370 työntekijään eli noin 6 prosenttia. Työllisyyden laskuun ovat vaikuttaneet yhteisön tuotannonalan pyrkimykset rakenneuudistuksen toteuttamiseen ja kustannusten vähentämiseen. Tutkimuksesta onkin ilmennyt, että tempervalurautaisten liitososien tuotanto on erittäin työvoimavaltaista.

    4.6.10. Investoinnit

    (159) Yhteisön tuotannonalan investoinnit vähenivät vuoden 1995 20,4 miljoonasta ecusta tutkimusajanjakson 17 miljoonaan ecuun eli noin 16 prosenttia. Mainitulla ajanjaksolla havaittiin merkittäviä eroja. Esimerkiksi vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana investoinnit kasvoivat 12,7 miljoonasta ecusta 17 miljoonaan ecuun. On syytä panna merkille, että investoinnit olivat varsin merkittäviä koko tarkastelujakson ajan, ja erityisesti vuonna 1995, jolloin samanaikaisesti toteutettiin edellä mainittuja rakenneuudistustoimenpiteitä. Tämä osoittaa yhteisön tuotannonalan olevan edelleen elinkelpoinen eikä ole halukas luopumaan tästä tuotantolohkosta etenkään kun mainitut investoinnit tehtiin pääosin tuotantoprosessin järkiperäistämistä silmällä pitäen.

    4.7 Vahinkoa koskeva päätelmä

    (160) Edellä mainittujen vahinkoa kuvaavien tekijöiden tarkastelusta ilmenee, että yhteisön tuotannonalan tilanne huononi. Erityisesti pienenivät yhteisön tuotannonalan tuotanto, tuotantokapasiteetti, myynti ja markkinaosuus. Lisäksi yhteisön tuotannonalan työllisyys heikkeni huomattavasti, investoinnit vähenivät ja varastot kasvoivat. Kapasiteetin käyttöaste kasvoi, mikä aiheutui tuotantokapasiteetin vähenemisestä.

    (161) Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että yhteisön tuotannonalalle aiheutui perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

    5 SYY-YHTEYS

    (162) Perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti tutkittiin, oliko yhteisön tuotannonalan kärsimä merkittävä vahinko aiheutunut polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista ja oliko vahinko aiheutunut osittain tai kokonaan muista tekijöistä, jotta varmistuttaisiin siitä, ettei mahdollisesti muista tekijöistä aiheutuneen vahingon katsottaisi aiheutuneen polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

    5.1 Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutus

    (163) Komissio totesi, että asianomaisista viejämaista tulleen tuonnin kehitys ja markkinaosuuden kasvu toteutuivat samaan aikaan kuin yhteisön tuotannonalan tilanne heikkeni. Samanaikaisesti kuin yhteisön tuotannonalan kulutus väheni noin 6 prosenttia, kyseisen tuonnin markkinaosuus kasvoi noin 9 prosenttiyksikköä eli noin 20 prosentista noin 29 prosenttiin vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, kun taas yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni 70 prosentista noin 62 prosenttiin. Yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden pieneneminen ja muiden asianomaisista viejämaista tapahtuneen tuonnin markkinaosuuden kasvu olivat lähes toisiaan vastaavia erityisesti vuodesta 1996 lähtien.

    (164) Lisäksi polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hintojen osalta todettiin huomattavat hinnan alittavuuden marginaalit. Tempervalurautaisten liitososien markkinat ovat hyvin hintaherkät ja käyttäjät valitsevat tuotteen nimenomaan hinnan perusteella, kuten yhteistyössä toimineet tuojat ja käyttävät ovat vahvistaneet.

    (165) Näissä olosuhteissa asianomaisen tuonnin aiheuttama hintapaine vaikutti yhteisön tuotannonalan myynnin määrään ja markkinaosuuteen merkittävästi. Koska yhteisön tuotannonala ei kyennyt vastaamaan kyseisen tuonnin laskevaan hintatasoon, sen myyntimäärät vähenivät huomattavasti ja sille aiheutui taloudellisia tappioita. Myyntimäärien huomattavalla vähenemisellä oli haitallisia vaikutuksia myös tuotannon tasoon sekä varastojen määrään, mikä nosti kiinteitä kustannuksia. Tämä puolestaan heikensi yhteisön tuotannonalan tuottavuutta kokonaisuudessaan.

    5.2 Muiden tekijöiden vaikutus

    (166) Tarkasteltiin myös, olisiko yhteisön tuotannonalan kärsimä merkittävä vahinko aiheutunut kokonaan tai osittain muista tekijöistä kuin asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

    5.2.1 Tuonti muista kolmansista maista

    (167) Eräät asianomaiset osapuolet väittivät Eurostatin tietojen perusteella, että kaikki yhteisön tuotannonalan kärsimä vahinko olisi aiheutunut kolmansista maista, jotka eivät ole tarkasteltavina tässä menettelyssä, ja näistä erityisesti Turkista, Bulgariasta ja Puolasta, peräisin olevasta tuonnista.

    (168) Mainittujen tietojen mukaan kaikista muista kolmansista maista peräisin olevien tempervalurautaisten liitososien tuonti laski vuoden 1995 noin 6200 tonnista tutkimusjakson noin 5300 tonniin eli noin 14 prosenttia, kun markkinaosuudet, vuonna 1995 noin 10 prosenttia ja tutkimusajanjaksolla noin 9 prosenttia, olivat koko ajanjaksolla suhteellisen vakaat ja laskivat vain hieman. Muista kolmansista maista peräisin olevan tuonnin painotetut keskimääräiset hinnat nousivat Eurostatin tietojen mukaan 1,93 ecusta/kg 2,22 ecuun/kg. On huomattava, että nämä hinnat olivat huomattavasti korkeammat kuin asianomaisten maiden painotetut keskimääräiset hinnat koko tarkastelujakson aikana.

    (169) Yksittäisistä maista tapahtuneen tuonnin tarkastelusta ilmenee ensiksi, ette Turkista peräisin oleva tuonti säilyi vakaana ja oli lähes vähäpätöisellä tasolla koko tarkastelujakson ajan. Tuonnin määrät olivat vuonna 1995 553 tonnia ja tutkimusajanjakson aikana 632 tonnia ja markkinaosuudet pysyivät vakaina eli noin yhdessä prosentissa koko tarkastelujakson ajan. Yksikköhinnat olivat Eurostatin tietojen perusteella tarkasteltavana olevan tuonnin hintoja korkeammat koko tarkastelujakson ajan.

    (170) Bulgarian osalta tuonti kasvoi sekä absoluuttisesti että suhteellisesti: vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana tuonnin määrä kasvoi 43 tonnista 1109 tonniin ja markkinaosuudet kasvoivat 0,1 prosentista 1,8 prosenttiin, eli tuonti pysytteli varsin alhaisella tasolla. Yksikköhinta nousi tarkastelujaksolla ja oli tutkimusjakson aikana asianomaisista maista tapahtuvan viennin keskimääräisiä painotettuja hintoja korkeampi.

    (171) Puolasta peräisin olevan tuonnin markkinaosuus säilyi tarkastelujakson ajan melko vakaana, noin 4-5 prosentissa, vaikka se absoluuttisesti tarkasteltuna kasvoi vuoden 1995 2500 tonnista noin 3000 tonniin tutkimusajanjakson aikana. Yksikköhinta oli tutkimusajanjakson aikana kuitenkin huomattavasti asianomaisten maiden painotettuja keskimääräisiä hintoja korkeampi.

    (172) Lisäksi eräät asianomaiset osapuolet väittivät Eurostatin tietojen perusteella, että kaikki yhteisön tuotannonalan kärsimä vahinko olisi aiheutunut erityisesti Yhdysvalloista peräisin olevasta tempervalurautaisten liitososien tuonnista. Kuitenkin koska tutkimuksesta on ilmennyt, että Yhdysvalloista peräisin oleva tuonti sisältää muita kuin nyt tarkasteltavina olevia tuotteita, päätellään, ettei Yhdysvalloista tuleva tuonti ole voinut aiheuttaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

    (173) Tämän lisäksi ei havaittu merkkejä siitä, että muista kolmansista maista, jotka eivät ole tarkastelun kohteena tässä menettelyssä, olisi esiintynyt polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia.

    5.2.2 Muut esitetyt huomiot

    (174) Eräät asianomaiset osapuolet väittivät, että yhteisön tuotannonalan kärsimä vahinko olisi aiheutunut yhteisön omasta tuonnista, jota se harjoittaa yhdestä asianomaisesta maasta ja muista kolmansista maista jälleenmyyntiä varten. Kuten johdanto-osan 127 kappaleessa todettiin, tutkimuksesta on ilmennyt, että yhdellä yhteisön tuottajalla todella oli kyseisen tuotteen tuontia yhdestä kolmannesta maasta. Kuitenkin koska tuodut määrät olivat hyvin pieniä ja niiden osuus yhteisön myynnistä yhteisön markkinoilla oli vähäpätöinen, ei kyseisellä tuonnilla ole voinut olla merkittävää vaikutusta mainitun yhteisön tuottajan tilanteeseen.

    (175) Lisäksi tietyt asianomaiset osapuolet väittivät, että pääsyynä kaikkeen yhteisölle aiheutuneeseen vahinkoon olisi tempervalurautaisten liitososien korvaaminen muista materiaaleista kuten kuparista ja muovista valmistetuilla liitososilla. Tietyt asianosaiset osapuolet väittivät lisäksi, että eräs yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon vaikuttanut tekijä olisi rakennusalan tilan heikkeneminen ja tästä aiheutunut kyseisen tuotteen yhteisön kulutuksen vähentyminen. Tältä osin tutkimuksesta on ilmennyt, että valuraudan korvautuminen merkittävässä määrin muilla materiaaleilla kuten kuparilla ja muovilla tapahtui 1980-luvulla. Tämän jälkeen korvattavuuden esiintyminen hidastui ja tempervalurautaisten liitososien käyttö vakiintui erityisesti sellaisissa käyttötarkoituksissa, jotka edellyttävät fyysistä kestävyyttä, vastusta, sekä erityistä vetolujuutta ja venyvyyttä.

    (176) Tutkimuksesta ilmennyt yhteisön kulutuksen kehitys tukee näitä päätelmiä. Vaikka kulutus olisi vähentynyt tarkastelujakson aikana 6 prosenttia, ei tämä vähentyminen olisi vaikuttanut millään tavoin merkittävästi yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Päinvastoin asianomaiset maat pystyivät tässä tilanteessa, ottaen huomioon myös rakennusteollisuuden kehityksen hidastumisen, lisäämään huomattavasti tuonnin määriä yhteisöön, noin 32 prosenttia, mikä lisäsi entisestään yhteisön tuotannonalalle, jonka myynti väheni noin 17 prosenttia, aiheutunutta vahinkoa.

    5.3 Syy-yhteyttä koskeva päätelmä

    (177) Tämän perusteella päätellään alustavasti, että Brasiliasta, Japanista, Kiinasta, Koreasta, Thaimaasta ja Tsekistä peräisin oleva polkumyynnillä tapahtuva tuonti on aiheuttanut merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle. Mahdolliset muut tekijät, jotka ovat saattaneet osittain aiheuttaa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon, erityisesti kolmansista maista tuleva tuonti, eivät kuitenkaan ole sellaisia, että ne poistaisivat polkumyynnin ja todetun merkittävän vahingon välisen syy-yhteyden ottaen huomioon kyseisen alhaisilla hinnoilla tapahtuneen tuonnin huomattava kasvu.

    6 YHTEISÖN ETU

    6.1 Yleisiä huomioita

    (178) Komissio tutki perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, edellyttääkö yhteisön etu polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönottoa; se tarkasteli erityisesti tarvetta poistaa vahingollisen polkumyynnin kauppaa vääristävät vaikutukset ja palauttaa tehokas kilpailu. Yhteisön edun määrittäminen perustui arviointiin kaikista asiaan liittyvistä etunäkökohdista kuten tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisön tuotannonalasta, tuojista, kauppiaista ja käyttäjistä.

    (179) Arvioidakseen polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton tai siitä luopumisen vaikutuksia komissio pyysi tietoja kaikilta edellä mainituilta asianomaisilta osapuolilta. Kyselylomakkeet lähetettiin 52 tuojalle. Kyselyyn vastasi 17 tuojaa, ja näistä 13 tuojan antamat tiedot tarkastettiin. Lisäksi 11:lle käyttäjien järjestölle, joita menettelyn katsottiin koskevan, ilmoitettiin tutkimuksen vireillepanosta. Nämä järjestöt eivät antaneet mitään vastausta tai esittäneet näkökantoja. Kyselylomakkeet lähetettiin 34:lle tempervalurautaisten liitososien riippumattomalle käyttäjälle, joista kaksi vastasi kyselyyn; toimitetut tiedot tarkastettiin.

    6.2 Yhteisön tuotannonala

    (180) Asianomaisista maista tarkastelujakson aikana tapahtunut tempervalurautaisten liitososien halpatuonti on vahingoittanut yhteisön tuotannonalaa. Polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotosta luopuminen kyseisen polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin osalta pahentaisi entisestään yhteisön tuotannonalan vaikeaa tilannetta, erityisesti koska myynti on laskusuunnassa. Tempervalurautaisten liitososien tuotannolle on itse asiassa ominaista huomattavat kiinteät kustannukset (kuten varastointikustannukset, poistot jne.), mistä syystä tietyn tuotanto- ja myyntitason saavuttaminen on välttämätöntä. Ottaen huomioon, että tarkasteltavana oleva tuonti lisääntyi tasaisesti ja yhteisön tuotannonalan myynti vastaavasti väheni, yhteisön tuotannonalan olisi vaikeaa hankkia takaisin menettämäänsä myyntiä ja saavuttaa riittävä kannattavuuden taso, jos polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotosta luovuttaisiin.

    6.3 Riippumattomat tuojat/kauppiaat

    (181) Koska tarkasteltavana olevan tuotteen riippumattomat tuojat/kauppiaat toimivat kiitettävästi yhteistyössä tietyissä tapauksissa, tempervalurautaisille liitososille oli mahdollista määrittää kannattavuus: se oli tutkimusajanjaksona keskimäärin 7 prosenttia. Lisäksi todettiin, että myyntihinnassa veloitettu kaupan kate vaihtelee huomattavasti tuotteen hankintahinnasta riippuen; kate on suurempi, kun hankintahinta on ollut alhaisempi ja päinvastoin.

    (182) Näin ollen tarkasteltavana olevan tuotteen riippumattomat tuojat/kauppiaat saattaisivat siirtää osan maksamistaan tulleista asiakkaiden kannettaviksi. Lisäksi on pidettävä mielessä, että eräät kauppiaat, jotka harjoittavat tuontia asianomaisista maista, ostavat lisäksi tempervalurautaisia liitososia myös yhteisön tuottajilta ja muista kolmansista maista, joten niillä on käytössään vaihtoehtoisia hankintalähteitä. Lisäksi tutkimuksesta on ilmennyt, että vaikka jotkut tuojat/kauppiaat käyvät kauppaa yksinomaan tempervalurautaisilla liitososilla, ne ovat useasti peräisin useista lähteistä, joista asianomaiset maat muodostavat vain osan. On myös todettu, että muut tuojat/kauppiaat käyvät kauppaa paljon suuremmalla tuotevalikoimalla.

    (183) Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että polkumyyntitoimenpiteiden todennäköinen vaikutus tarkasteltavana olevan tuotteen tuojiin/kauppiaisiin ei vaarantaisi niiden taloudellista toimintaa vakavasti.

    6.4 Käyttäjät

    (184) Tarkasteltavana olevan tuotteen tavallisimmat käyttäjät ovat kaasu- ja vesilaitokset sekä LVI-asentajat. Tuotetta käytetään myös jonkin verran teollisuuden palvelujen ja tekniikan aloilla. Yhteistyön vähäisyys (vain kaksi vastausta) näyttää osoittavan, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton tai siitä luopumisen vaikutus tempervalurautaisten liitososien käyttäjien on merkityksetöntä. Vaikutuksen vähäisyys on vahvistettu tutkimuksessa, josta on käynyt ilmi, että tarkasteltavana olevan tuotteen osuus käyttäjille aiheutuvista kokonaiskustannuksista on vähäpätöinen. Esimerkiksi kaasunjakelumarkkinoilla, erityisesti kotitalouksiin tarkoitetuissa laitteissa, suurin kustarmustekijä koskee pääasiassa työsuoritusta, kun taas laitteisiin käytettävien liitososien osuus on noin 1 prosentti kokonaiskustannuksista.

    (185) Koska edellä esitetyn perusteella käyttäjiin kohdistuva vaikutus on vähäinen, voidaan alustavasti päätellä, että polkumyyntitoimenpiteillä ei ole merkittävää kielteistä vaikutusta käyttäjien tilanteeseen. Jos yhteisön tuotannonala sitä vastoin lopettaisi toimintansa, käyttäjiltä poistuisi tärkeä hankintalähde, joka varmistaa hyvän palvelun ja asianmukaiset toimitusajat.

    6.5 Yhteisön etua koskevat päätelmät

    (186) Edellä esitetyt syyt huomioon ottaen päätellään alustavasti, ettei ole pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön polkumyyntitulleja.

    7 VÄLIAIKAISET POLKUMYYNTITOIMENPITEET

    7.1 Vahingon korjaava taso

    (187) Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta estettäisiin polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista aiheutuvien lisävahinkojen syntyminen yhteisön tuotannonalalle.

    (188) Tullin tason määrittämisessä on otettu huomioon todetut polkumyyntimarginaalit sekä se tullin määrä, joka on tarpeen yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi. Viitehinnan alittavuus laskettiin, jotta voitiin määrittää polkumyynnin aiheuttaman vahingon poistavan tullin taso. Tarvittava hinnankorotus määritettiin vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisessa määritettyä painotettua keskimääräistä tuotelajikohtaista vientihintaa yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymien eri tuotelajien vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vahinkoa aiheuttamaton hinta on saatu lisäämällä yhteisön tuotannonalan myyntihintaan siltä tosiasiallisesti keskimäärin saamatta jäänyt tuotto ja lisäksi 7 prosentin voittomarginaali. Tämä voittomarginaali vaikuttaa riittävältä, jotta yhteisön tuotannonala voisi saavuttaa kannattavuuden, joka sillä olisi ilman polkumyyntiä. Tämän vertailun tuloksena saadut erot ilmaistiin prosenttimääränä vahinkokynnykseen perustuvasta tuonnin cif-kokonaisarvosta.

    7.2 Väliaikaiset toimenpiteet

    (189) Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että väliaikainen polkumyyntitulli olisi otettava käyttöön perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti todettujen polkumyyntimarginaalien - jotka olivat kaikissa tapauksissa vahinkokynnystä alhaisempia - suuruisena.

    (190) Yhteistyöhön osallistumattomiin vientiä harjoittaviin tuottajiin sovellettava jäännöstulli vahvistettiin tapauksissa, joissa yksittäisten viejämaiden yhteistyö oli ollut runsasta, yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta määritetyn korkeimman polkumyyntitullin suuruiseksi. Tapauksissa, joissa yksittäisten maiden yhteistyö oli ollut vähäistä, jäännöstulli vahvistettiin yhteistyössä toimineiden, vientiä harjoittavien tuottajien viemien tuotelajien edustavan valikoiman osalta määritetyn korkeimman polkumyyntimarginaalin tai vahinkokynnyksen perusteella ja näistä alhaisempaa prosenttimäärää soveltaen.

    (191) Edellä esitetyn perusteella väliaikaiset tullit ovat prosentteina cif yhteisön rajalla tullaamattomana -hinnasta ilmaistuna seuraavat:

    7.2.1 Asianomaiset maat

    >TAULUKON PAIKKA>

    7.2.2 Kroatia ja Jugoslavia

    (192) Koska todetut markkinaosuudet olivat vähimmäistasoa, menettelyn tässä vaiheessa ei toistaiseksi pidetä aiheellisena ottaa käyttöön polkumyyntitullia tuotaessa Kroatiasta tai Jugoslaviasta peräisin olevia tempervalurautaisia liitososia. Komissio jatkaa kuitenkin asian tutkimista esittääkseen siitä lopulliset päätelmät.

    7.2.3 Yksilölliset tullit

    (193) Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset tullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten senhetkistä tilannetta. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin maakohtaisia "kaikkiin muihin yrityksiin" sovellettavia tulleja) yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin yksilöityjen oikeussubjektien tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yrityksen nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava "kaikkiin muihin yrityksiin" sovellettavaa tullia.

    (194) Kaikki näiden yrityskohtaisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt) on toimitettava viipymättä komissiolle(5) ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot ja erityisesti ne, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin uusiin tuotanto- tai myyntiyksiköihin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Komissio muuttaa tarvittaessa tätä asetusta neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelon ajan tasalle.

    7.3 Sitoumus

    (195) Tsekkiläinen vientiä harjoittava tuottaja on tarjonnut perusasetuksen 8 artiklan 1 kohdan mukaista hintasitoumusta. Komissio katsoo, että kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan tarjoama sitoumus voidaan hyväksyä, koska se korjaa polkumyynnistä aiheutuvan vahingon. Lisäksi yritys on sitoutunut toimittamaan komissiolle säännöllisesti yksityiskohtaisia tietoja viennistään, mistä syystä sitoumusta voidaan valvoa tehokkaasti.

    (196) Sitoumuksen tehokkaan noudattamisen ja valvonnan varmistaminen edellyttää, että sitoumukseen perustuvan vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen yhteydessä on mahdollista saada vapautus tullista ainoastaan esittämällä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille liitteessä luetellut tiedot sisältävä pätevä sitoumuslasku siltä vientiä harjoittavalta tuottajalta, jonka tarjoama sitoumus on hyväksytty. Jos tällaista laskua ei esitetä tai jos se ei vastaa tulliviranomaisille esitettyjä tavaroita, sovelletaan, sitoumuksen kiertämisen estämiseksi, asianmukaista polkumyyntitullia.

    (197) Jos sitoumusta rikotaan tai se peruutetaan, polkumyyntitulli voidaan ottaa käyttöön perusasetuksen 8 artiklan 9 kohdan ja 10 artiklan mukaisesti.

    (198) Polkumyyntiä, vahinkoa ja yhteisön etua koskeva tutkimus saatetaan perusasetuksen 8 artiklan 6 kohdan mukaisesti päätökseen, vaikka tutkimuksen kuluessa hyväksyttäisiin sitoumuksia.

    8 LOPPUSÄÄNNÖKSET

    (199) Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi on vahvistettava määräaika, jonka kuluessa asianomaiset osapuolet voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi huomattava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt päätelmät ovat alustavia ja niitä voidaan joutua muuttamaan mahdollisista lopullisista tulleista päätettäessä,

    ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

    1 artikla

    1. Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli Brasiliasta, Japanista, Kiina kansantasavallasta, Korean tasavallasta, Thaimaasta ja Tsekistä peräisin olevien, CN-koodiin ex 7307 19 10 (Taric-koodi 7307 19 10*10) kuuluvien kierteellisten tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuonnissa.

    2. Vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava väliaikainen polkumyyntitulli on seuraavista maista peräisin olevien tuotteiden osalta seuraava:

    >TAULUKON PAIKKA>

    Edellä säädettyjä tulleja ei sovelleta seuraavassa taulukossa lueteltujen yritysten valmistamiin tuotteisiin, joihin sovelletaan sen sijaan seuraavia polkumyyntitulleja:

    >TAULUKON PAIKKA>

    3. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, väliaikaista tullia ei sovelleta tuonnin yhteydessä tuotteisiin, jotka 2 artiklan 1 kohdassa mainittu yritys on valmistanut ja vienyt suoraan (huolehtien toimituksesta ja, laskutuksesta) tuojana toimivalle ensimmäiselle riippumattomalle asiakkaalle yhteisössä, jos tuonti täyttää 2 artiklan 2 kohdassa asetetut vaatimukset.

    4. Jollei toisin säädetä, sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

    5. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden luovutus vapaaseen liikkeeseen yhteisössä edellyttää väliaikaisen tullin määrää vastaavan vakuuden antamista.

    2 artikla

    1. Hyväksytään sitoumus, jota seuraava yritys on tarjonnut Brasiliasta, Japanista, Kiinan kansantasavallasta, Korean tasavallasta, Thaimaasta ja Tsekistä peräisin olevien, CN-koodiin ex 7307 19 10 kuuluvien kierteellisten tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn yhteydessä:

    >TAULUKON PAIKKA>

    2. Sitoumukseen perustuvan vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen yhteydessä on mahdollista saada vapautus tullista ainoastaan esittämällä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille 2 artiklan 1 kohdassa mainitun yrityksen antama pätevä sitoumuslasku. Sitoumuslaskun keskeiset osat luetellaan tämän asetuksen liitteessä. Tällaisella laskulla tapahtuvaa tuontia tullattavaksi ilmoitettaessa on käytettävä 2 artiklan 1 kohdassa annettua taric-lisäkoodia.

    Tullista vapauttamisen edellytyksenä on lisäksi se, että tullille tulliselvitystä varten esiteltävät tavarat vastaavat tarkoin sitoumuslaskussa esitettyä kuvausta.

    3 artikla

    1. Asetuksen (EY) N:o 384/96 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut osapuolet voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää komissiolta saada tulla kuulluiksi 30 päivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.

    2. Asetuksen (EY) N:o 384/96 21 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut osapuolet voivat esittää huomautuksiaan tämän asetuksen soveltamisesta yhden kuukauden kuluessa sen voimaantulosta.

    4 artikla

    Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

    Tätä asetusta sovelletaan kuuden kuukauden ajan.

    Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

    Tehty Brysselissä 28 päivänä helmikuuta 2000.

    Komission puolesta

    Pascal LAMY

    Komission jäsen

    (1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1.

    (2) EYVL L 128, 30.4.1998, s. 18.

    (3) EYVL C 151, 29.5.1999, s. 21.

    (4) Huomattakoon, että nämä standardit koskevat ainoastaan kierteellisiä valurautaisia putkien liitos- ja muita osia.

    (5) Euroopan komissio

    Kauppapolitiikan pääosasto

    Linja C

    DM 24 - 8/38

    Rue de la Loi/Wetstraat 200 B - 1049 Bruxelles/Brussel .

    LIITE

    Asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa sitoumuslaskussa ilmoitettavat tiedot:

    1. Taric-lisäkoodi, johon luokiteltuna laskuun sisältyvät tavarat voidaan tullata yhteisön rajalla (ilmoitetaan asetuksessa).

    2. Tavaroiden tarkka kuvaus, johon sisältyy:

    - tuotteen ilmoituskoodi (ilmoitetaan asianomaisen vientiä harjoittavan tuottajan esittämässä sitoumuksessa), johon sisältyy lajinumero, läpimitta ja pintakäsittely,

    - CN-koodi,

    - määrä (yksikköinä).

    3. Myyntiehdot, joihin sisältyy:

    - yksikköhinta,

    - sovellettavat maksuehdot,

    - sovellettavat toimitusehdot,

    - kaikki alennukset ja hyvitykset.

    4. Sen etuyhteydettömän tuojan nimi, jota yritys suoraan laskuttaa.

    5. Sitoumuslaskun laatineen työntekijän nimi ja seuraava allekirjoitettu ilmoitus:

    "Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitettujen tavaroiden myynti Euroopan yhteisöön suoraan vietäviksi tapahtuu ... (yrityksen nimi) esittämän ja Euroopan komission asetuksella (EY) N:o 449/2000 hyväksymän sitoumuksen soveltamisalan ja ehtojen mukaisesti ja että tässä laskussa esitetyt tiedot ovat täydelliset ja asianmukaiset".

    Top