32000D0475

Komission päätös,

tehty 24 päivänä tammikuuta 1999,

EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan soveltamisesta

(Asia IV.F.1/36.718 - CECED),

(tiedoksiannettu numerolla K(1999) 5064)

(Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2000/475/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon 6 päivänä helmikuuta 1962 annetun neuvoston asetuksen N:o 17(1), perustamissopimuksen 85 ja 86 artiklan ensimmäisen täytäntöönpanoasetuksen, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1216/1999(2), ja erityisesti sen 6 artiklan,

ottaa huomioon puuttumattomuustodistuksen tai poikkeusluvan saamista koskevan ilmoituksen, jonka Conseil Europeen de la Construction d'Appareils Domestiques (CEDEC) on jättänyt 22 päivänä lokakuuta 1997 asetuksen N:o 17 2 ja 4 artiklan mukaisesti ja joka koskee 24 päivänä syyskuuta 1997 tehtyä sopimusta,

ottaa huomioon asetuksen N:o 17 19 artiklan 3 kohdan ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen pöytäkirjassa 21 olevan 3 artiklan nojalla julkaistun hakemustiivistelmän(3),

on kuullut kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

I TOSIASIAT

A OSAPUOLET

(1) CECED on vuonna 1959 Belgian lainsäädännön mukaisesti perustettu liitto, jonka toimipaikka on Brysselissä. Siihen kuuluu kodinkonevalmistajia ja kansallisia toimialayhdistyksiä. CECED on osapuolena sopimuksessa, josta se ilmoitti muiden osapuolten nimissä. Lisäksi sille kuuluu useita sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä.

(2) CECED:n jäseniin kuuluu tuottajia, jotka valmistavat ja myyvät laajaa kodinkonevalikoimaa eri tuotemerkeillä eri jäsenvaltioissa. Sopimuspuolina on kansallisia toimialayhdistyksiä ja valmistajia, jotka ovat sopimuspuolia joko suoraan taikka kansallisen yhdistyksen jäsenyyden kautta.

Seuraavat valmistajat ovat suoraan sopimuspuolina: Atag Kitchen Group BV, Bosch Siemens Hausgeräte GmbH, Brandt SA, Candy Elettrodomestici Srl, Electrolux Holdings Ltd, Merloni Elettrodomestici Spa, Miele & Cie GmbH & Co. ja Whirlpool Europe Srl.

Seuraavat valmistajat ovat sopimuspuolina kansallisen toimialayhdistyksen kautta: Antonio Merloni Spa, Dolmar SA, Fagor Electrodomésticos S. Coop. ja Smeg Spa.

Sopimuspuolina ovat seuraavat kansalliset toimialayhdistykset: AMDEA (Yhdistynyt kuningaskunta), ANFEL (Espanja), FAPE (Espanja) ANIE (Italia), EHA (Ruotsi), FABRIMETAL (Belgia), FEEI (Itävalta), FEHA (Tanska), GIFAM (Ranska), VLEHAN (Alankomaat), ZVEI (Saksa), BESD (Turkki), FEA (Sveitsi) ja NEL (Norja).

B MERKITYKSELLISET MARKKINAT JA OSAPUOLTEN ASEMA

1 Tuotemarkkinat

(3) Sopimus koskee kotitalouskäyttöön tarkoitettujen pyykinpesukoneiden markkinoita. Länsimaissa pesukoneita ei voida merkittävässä määrin korvata millään muulla pesumenetelmällä kuten käsinpesulla, pesuloilla, kuivapesulla tai yhteisillä pesukoneilla. Tuotemarkkinoita ei näin ollen voida määritellä laajemmin siten, että niihin sisältyisi muita samoihin tuotemarkkinoihin kuuluvia laitteita.

(4) Pesukoneet voidaan segmentoida täyttömäärän, linkousnopeuden, veden- ja energiankulutuksen, ohjelmien monipuolisuuden jne. perusteella. Koska kysynnän kannalta pesukoneiden käyttötarkoitus on kuitenkin samankaltainen, ei eri segmenttejä voida pitää erillisinä tuotemarkkinoina.

2 Maantieteelliset markkinat

(5) Havaittavissa ei ole teknisiä eikä taloudellisia kaupan esteitä. Alhaisista kuljetuskustannuksista ja yksinkertaisesta tekniikasta huolimatta tuonti Euroopan talousalueelle on vähäistä ja sen osuus on 5-7 prosenttia myynnistä. Suurilla tuottajilla on harvoin enemmän kuin kolme tehdasta Euroopan talousalueella; näiden tehtaiden tuotantoa toimitetaan koko tuotemarkkinoille. Eri jäsenvaltioissa käytetään samankaltaisia jakelukanavia (esimerkiksi erikoisliikkeiden ketjut ja tavaratalot), vaikkakin eri kanavien osuudet vaihtelevat eri maissa.

(6) Vaikka tietyt tuotemerkit ovat hallitsevia joissakin jäsenvaltioissa, samat suuret tuottajat toimivat kaikkialla Euroopan talousalueella. Paikallisen tuotemerkin ostaminen on yleinen tapa lisätä markkinaosuutta. Näin ollen muissa jäsenvaltioissa toimivien yhtymien taholta tuleva mahdollinen kilpailu uhkaa kansallisilla markkinoilla toimivia tuottajia.

(7) Asian kannalta merkityksellisinä markkinoina voidaan pitää Euroopan talousalueen kotitalouksien pesukoneiden markkinoita(4).

3 Osapuolten asema ja markkinatilanne

(8) Sopimuksen allekirjoittaneiden valmistajien markkinaosuus Euroopan talousalueella on noin 90 prosenttia. Vuonna 1996 niiden markkinaosuudet olivat seuraavat: Electrolux (17,9 %), Bosch-Siemens (11,5 %), Whirlpool (10 %), Candy (9,2 %), Brandt (9 %), Merloni (9 %), Miele (4,8 %), Fagor (2,6 %), Atag (0,3 %), Dolmar (0,1 %), Smeg (0,1 %), CECED:n jäsenten kolmansille osapuolille valmistama tuotanto (16 %).

(9) Muiden perinteisten kodinkoneiden tavoin markkinat ovat tyydyttyneet myös pesukoneiden osalta. Pesukoneiden määrä yhteisön yksityistalouksissa on vakiintunut; pesukone on tällä hetkellä 77 prosentista (Ruotsi) 96 prosenttiin (Espanja) talouksista. Kysyntää ohjailevat lähinnä laitteiden uusimistiheys ja sosio-ekonomiset trendit (esimerkiksi talouksien määrä ja koko).

(10) Markkinoille on luonteenomaista useiden suurten yritysten välinen kilpailu sekä suurten jakelua tai ostoa harjoittavien yritysryhmien taholta tuleva hintapaine(5). Menneinä vuosina koneiden myynti on ollut vakaata, kun taas myynnin arvo on laskenut dramaattisesti. Tuotantokapasiteettia on järkiperäistetty laajalti. Tällä hetkellä tuotantokapasiteetin käyttöaste yhteisössä on keskimäärin 75 prosenttia. Yleisesti ottaen tilanne näillä varsin pirstoutuneilla markkinoilla näyttää heikolta verrattuna aiempaan tilanteeseen sekä muiden kotitalouskoneiden kasvaviin markkinoihin. Tilanne vaikuttaa samankaltaiselta laajemmilla Euroopan talousalueen markkinoilla.

4 Energiatehokkuus asian kannalta merkityksellisillä markkinoilla

(11) Neuvoston direktiivin 92/75/ETY täytäntöönpanemiseksi kotitalouksien pesukoneiden energiankulutuksen osoittamisen osalta(6), yhteisössä myytävät pesukoneet luokitellaan ja merkitään niiden energiatehokkuuden (kWh/kg, eli kilowattitunti/täyttömäärä kiloissa) perusteella 23 päivänä toukokuuta 1995 annetun komission direktiivin 95/12/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 96/89/EY(7), 2 artiklan ja liitteiden I-IV mukaisesti seitsemään luokkaan A:sta G:hen jäljempänä "energiatehokkuusluokat"). Myös sopimuksessa käytetään samoja luokkia.

(12) Energiankulutus on keskeinen seikka pesukoneiden toiminnassa. Se vaikuttaa myös suurelta osin pesukoneen käyttökustannuksiin koneiden pitkän käyttöiän (yhteisön keskiarvo on 12 vuotta) aikana. EY:n energiamerkinnän ansiosta kuluttajat voivat helposti arvioida eri energiatehokkuusluokkiin kuuluvien koneiden kustannustehokkuutta. Taloudellisten näkökohtien lisäksi mainoskampanjoissa korostetaan usein energiatehokkuutta, jonka avulla tuotteita eriytetään tilanteessa, jossa kuluttajat suosivat yhä enemmän ympäristöystävällisiä tuotteita. Energiatehokkuudella on siis merkitystä ostopäätöksiä tehtäessä, minkä vuoksi se vaikuttaa myös valmistajien väliseen kilpailuun.

(13) Vuonna 1997 noin 10-11 prosenttia Euroopan talousalueella myydyistä pesukoneista kuului luokkiin D-G. Näihin luokkiin kuuluvien koneiden osuus oli yli kolmasosa eräiden suurten valmistajien tuotevalikoimasta. Mikään sopimuspuolista ei kuitenkaan valmista ainoastaan luokkiin D-G kuuluvia pesukoneita.

(14) CECED:n mukaan vuosina 1978-1994 Euroopan markkinoilla myytävien pesukoneiden energiankulutus pieneni 40 prosentilla konetta kohti. Näistä parannuksista huolimatta pesukoneiden osuus sähkön kokonaiskulutuksesta yhteisössä on 2 prosenttia. Vaikuttaa siltä, että eri markkinatekijöistä ainoastaan energian hinta olisi ollut näiden tulosten kannalta merkityksellinen tekijä.

(15) Suorin keino parantaa energiatehokkuutta ja siirtyä ylempään energiatehokkuusluokkaan on vähentää pesuohjelmien vedenkulutusta. Lisäksi voidaan vähentää rummun pohjalle jäävän veden määrää. Energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa suoraan myös tarkemmilla veden määrää mittaavilla antureilla ja kehittyneemmillä säädöillä. Tehokkuuteen voidaan vaikuttaa myös mekaanisten osien kehittämisellä, mihin kuuluvat induktiomoottorin korvaaminen yleismoottoreilla, painokytkinten parantaminen, säädeltävän termostaatin tai paremman ajastimen käyttö, pienitehoisen kuumentimen käyttö sekä koneen rummun, altaan ja tasapainon muuttaminen. Uudistukset, joiden avulla tällä hetkellä luokassa A olevien koneiden energiatehokkuutta voitaisiin parantaa, eivät teknologian asettamien rajoitusten vuoksi ole todennäköisiä keskipitkällä aikavälillä.

(16) Pesukoneen energiatehokkuus, joka korreloi positiivisesti linkousnopeuden kanssa, näyttää olevan suoraan verrannollinen sen hintaan. Koska tuotteen eri ominaisuudet ovat toisistaan riippuvaisia, energiatehokkuuden parantamisen vaikutuksia ei voida tarkastella täysin erillään, vaikka muut tekijät säilyvät ennallaan. Kaikki energiatehokkuuden parantamiseksi käytetyt tekniset keinot korottavat tuotanto- ja ostohintoja. Tuotantoprosesseihin tai komponentteihin tehtävät muutokset, joilla energiatehokkuusluokkaan D-G kuuluvan koneen ominaisuuksia parannetaan vastaamaan luokan C edellytyksiä, korottavat tuotantovaiheen yksikkökustannuksia keskimäärin 6,3-60 euroa/kone (1,2-11,5 prosenttia keskimääräisistä myyntihinnoista yhteisössä) (sovellettu T& K-toiminta mukaan lukien).

(17) Kustannukset eivät kuitenkaan jakaannu tasaisesti, vaan riippuvat kunkin jäsenvaltion tuotannon ja myynnin rakenteesta. Sopimuspuolten toimittamista tiedoista voidaan päätellä, että jos kaikkien EU:ssa myytävien pesukoneiden energiatehokkuus olisi painotettuna keskiarvona 0,23 kWh/kg, hinnankorotus olisi arviolta 1-2 prosenttia Pohjois-Euroopassa ja 8-14 prosenttia Etelä-Euroopassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, missä luokkaan D-G kuuluvien koneiden osuus on korkein.

C SOPIMUS

(18) Sopimuksen tavoitteet liittyvät pääasiassa i) pesukoneiden tuotantoon ja maahantuontiin, ii) valvontaan ja raportointiin sekä iii) tekniikan kehityksen edistämiseen ja kuluttajavalistukseen. Sopimus sisältää seuraavat määräykset:

1 Tuotanto ja maahantuonti

(19) Osapuolet sopivat lopettavansa seuraaviin energiatehokkuusluokkiin kuuluvien koneiden tuotannon ja tuonnin yhteisöön:

- ensimmäisessä vaiheessa 31 päivän joulukuuta 1997 jälkeen: energiatehokkuusluokkiin E, F ja G kuuluvat koneet, lukuun ottamatta niitä luokkaan E kuuluvia koneita, joiden täyttömäärä on alle 3 kiloa, ja pystyakselikoneita,

- toisessa vaiheessa 31 päivän joulukuuta 1999 jälkeen: energiatehokkuusluokkaan D kuuluvat koneet, lukuun ottamatta koneita, joiden täyttömäärä on alle 3 kiloa, ja koneita, joiden linkousnopeus on alle 600 kierrosta minuutissa.

(20) Lisäksi osapuolet ovat sopineet pyrkivänsä siihen, että 31 päivään joulukuuta 2000 mennessä kaikkien niiden valmistamien pesukoneiden energiatehokkuus painotettuna keskiarvona olisi 0,24 kWh/kg.

2 Valvonta ja raportointi

(21) CECED laatii riippumattoman konsultin valvontaan asetettavan tietokannan ja päivittää sitä. Konsultti raportoi vuosittain CECED:lle ja komissiolle energiatehokkuusluokkakohtaisten tavoitteiden ja yleisen tavoitteen (0,24 kWh/kg) saavuttamisesta. Riippumaton konsultti kokoaa yhteen valmistajien lähettämät yksilölliset tiedot.

3 Kuluttajavalistus ja tekniikan kehitys

(22) Osapuolet sopivat parantavansa ympäristöystävällistä pesukoneen käyttöä koskevien tietojen saatavuutta (kuinka konetta käytettäessä säästetään energiaa, pesuainetta, vettä jne.) ja edistävänsä energiaa säästävän tekniikan levittämistä (lämminvesiliitäntä, parempi määräautomatiikka, alhaisten pesulämpötilojen käyttö).

4 Täytäntöönpanon alkamisajankohta ja uudet sopimuspuolet

(23) CECED:n mukaan sopimuspuolet ovat jo vuodesta 1996 alkaen katsoneet velvollisuudekseen toimia niiden ehtojen hengessä, joista ne kävivät neuvotteluja. Tutkimuksen kuluessa komissio on kerännyt tietoja, jotka osoittavat, että ennen sopimuksen voimaantuloa useat sopimuspuolena olevat valmistajat vähensivät tai lopettivat sellaisten pesukoneiden tuotannon, joiden valmistaminen joka tapauksessa olisi lopetettu, mikäli sopimus olisi allekirjoitettu vuonna 1996.

(24) Sopimus on avoin uusille osapuolille ja voimassa 31 päivään joulukuuta 2001 asti. Sopimuksen voimaantulon jälkeen sopimukseen on liittynyt muita valmistajia, esimerkiksi Arçelik (Turkki) ja Iar Siltal Srl (Italia). Markkinapeitto on näin ollen laajentunut alkuperäisestä ja on tällä hetkellä 95 prosenttia asian kannalta merkityksellisistä markkinoista.

II OIKEUDELLINEN ARVIOINTI

A EY:N PERUSTAMISSOPIMUKSEN 81 ARTIKLAN 1 KOHTA JA ETA-SOPIMUKSEN 53 ARTIKLAN 1 KOHTA

(25) EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdassa ja ETA-sopimuksen 53 artiklan 1 kohdassa kielletään sellaiset yritysten väliset sopimukset tai yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka ovat omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja joiden tarkoituksena on estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua yhteismarkkinoilla tai ETA:ssa tai joista seuraa, että kilpailu estyy, rajoittuu tai vääristyy yhteismarkkinoilla tai ETA:ssa, ja erityisesti sellaiset sopimukset ja menettelytavat, joilla valvotaan tuotantoa tai teknistä kehitystä.

1 Yritysten tai yritysten yhteenliittymien sopimukset ja/tai yhdenmukaistetut menettelytavat

(26) CECED on yritysten yhteenliittymä. Ne CECED:n jäsenet, jotka ovat sopimuspuolia, ovat kodinkoneiden valmistajia tai maahantuojia taikka näiden valmistajien tai maahantuojien yhteenliittymiä.

(27) Tämän päätöksen kohteena oleva sopimus on näin ollen EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdassa ja ETA-sopimuksen 53 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yritysten ja yritysten yhteenliittymien välinen sopimus. Eräiden sopimusehtojen noudattaminen yhteisesti vuodesta 1996 alkaen, sikäli kuin osapuolet ovat katsoneet velvollisuudekseen toimia niiden ehtojen hengessä, joista ne kävivät neuvotteluja, on myös kyseisissä EY:n perustamissopimuksen ja ETA-sopimuksen määräyksissä tarkoitettu sopimus tai vähintäänkin yhdenmukaistettu menettelytapa.

2 Tarkoituksena tai seurauksena kilpailun estäminen, rajoittaminen tai vääristäminen

a) Yhteinen tavoite

(28) Sopimukseen sisältyy velvollisuus toimia tietyn koko alaa koskevan tavoitteen saavuttamiseksi. Tämä tavoite saavutetaan, mikäli energiatehokkuuden vähimmäisedellytyksiä koskevaa velvoitetta noudatetaan. Yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi noudatettavaan velvoitteeseen ei ilmoituksessa esitettyjen tietojen mukaan liity valmistaja- tai maahantuojakohtaisia kiintiöitä.

(29) Näin ollen tämän säännöksen tarkoituksena tai seurauksena ei ole kilpailun rajoittaminen.

b) Tuotannon ja maahantuonnin rajoittaminen

Tarkoitus rajoittaa kilpailua

(30) CECED:n jäsenet sopivat, etteivät ne tästä lähtien valmista tai tuo maahan pesukoneita, jotka eivät ole niiden sopimien edellytysten mukaisia. Sopimuksessa asetetaan energiatehokkuudelle normit, joiden mukaisia kaikkien osapuolten valmistamien tai maahantuomien pesukoneiden on oltava. Tämän velvoitteen nojalla osapuolet eivät enää saa valmistaa tai tuoda maahan energiatehokkuusluokkiin D-G kuuluvia koneita, mikä oli sallittua ja joita todella valmistettiin ja tuotiin maahan ennen sopimusta.

(31) Ennen sopimusta eräät valmistajat keskittyivät tuottamaan ainoastaan energiatehokkuusluokkiin A-C ja osin myös luokkaan D kuuluvia koneita. Sopimuksen avulla ne voivat varmistaa sen, etteivät muut sopimuspuolet vastaa kuluttajien luokkiin D-G kuuluvien koneiden kysyntään. Tämä varmuus on tärkeää markkinoilla, joilla kysyntä on vakiintunut, joilla on vahvoja kilpailijoita ja joilla myyntimahdollisuuksia etsitään. Näin ollen sopimus estää valmistajien ja maahantuojien kilpailun koko energiatehokkuusluokkien sarjassa, mikä oli mahdollista ennen sopimusta.

(32) Sopimus kaventaa kuluttajien valintamahdollisuuksia nykyisestä; energiatehokkuusluokkien A-G sijaan valittavana ovat vain luokat A-C ja osin myös luokka D. Teknologian asettamien rajoitusten vuoksi lyhyellä aikavälillä on epätodennäköistä, että merkityksellisillä markkinoilla tuotetaan nykyisen laajuista valikoimaa eri energiatehokkuusluokkiin kuuluvia koneita. Näin ollen sopimuksen vuoksi jakelijat ja jälleenmyyjät sekä lopulta myös kuluttajat eivät voi valita eri koneluokkien välillä, joita muutoin olisi saatavilla. Sopimuksella siis poistetaan teknisiä eroavaisuuksia ja vähennetään kuluttajien valintamahdollisuuksia.

(33) Sopimuksella rajoitetaan sopimuspuolten vapautta valmistaa tai tuoda maahan haluamiaan koneita, ja sen tarkoituksena on kontrolloida yhtä tuotteen merkittävää ominaisuutta, jolla kilpaillaan asian kannalta merkityksellisillä markkinoilla; näin ollen sopimus rajoittaa sopimuspuolten välistä kilpailua.

(34) Sopimus lisää vääjäämättä niiden valmistajien tuotantokustannuksia, jotka ovat aiemmin valmistaneet nyt kiellettäviä koneita. Parannuksia tarvitsevien pesukonemallien uusiin vähimmäisnormeihin mukauttamisen kustannusarvioista voidaan päätellä, että tuotanto- ja yksikkökustannukset kasvavat huomattavasti, vaikkakaan eivät liiallisesti. Sopimus nostaa näin ollen lyhyellä aikavälillä kyseisten mallien hintaa ja siten myös eräiden valmistajien tuotevalikoiman hintaa. Tästä johtuen niiden kustannukset kohoavat ja hinnat asettuvat lähemmäs kilpailijoiden hintoja, jolloin hintakilpailu vääristyy.

(35) Sopimuksella ei suoraan rajoiteta tuotannon määrää, sillä tehokkaampien koneiden on periaatteessa tarkoitus korvata koneet, joiden valmistus lopetetaan. Jos sopimuksella on ylipäänsä vaikutuksia tuotantoon, ne ovat vähäiset ja niitä ilmenee ainoastaan välillisesti kysynnän supistumisen kautta. Tämä puolestaan riippuu hintajoustosta, joka on alhainen pesukoneiden kohdalla, kun sitä tarkastellaan erillään muista tekijöistä.

(36) Sopimuksen seurauksena sähkönkulutus laskee, sillä sähkö on keskeinen tekijä pesukoneiden toiminnassa. CECED:n mukaan sopimuksella todennäköisesti vähennetään sähkön tuotantoa 7,5 terawattitunnilla (TWh) (pesukoneiden osuus yhteisön sähkönkulutuksesta vuonna 1995 oli noin 38 TWh), kun varastojen uudistaminen on saatettu loppuun. Sopimuksella on siis vaikutusta niin tuotantokapasiteettiin, joka on mukautettu tiettyyn kysyntään, kuin sähköntuottajiin, joiden kokonaistuotanto pienenee kahdella prosentilla.

(37) Sopimuksen, jonka nojalla sopimuspuolia estetään valmistamasta tai tuomasta maahan energiatehokkuusluokkiin D-G kuuluvia pesukoneita, tarkoituksena on näin ollen kilpailun rajoittaminen tai vääristäminen EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdassa ja ETA-sopimuksen 53 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

c) Tiedonvaihto

(38) Sopimuksen nojalla sopimuspuolten on toimitettava pesukoneiden vuosittaisesta myynnistään tietoa, joka on eritelty energiankulutusluokittain. Tiedonvaihto toteutetaan riippumattoman notaarin kautta, jonka tehtävänä on koota kunkin yksittäisen valmistajan luottamuksellisesti toimittamat tuotanto- ja myyntitiedot. Kilpailijoiden käyttöön annetaan ainoastaan yhdistettyjä tietoja edeltävän vuoden myynnistä muutoin pirstoutuneilla yhteisön markkinoilla.

(39) Edistymisen arvioinnin ja sopimuksen toiminnan kannalta tärkeän tiedonvaihdon tarkoituksena ei ole rajoittaa kilpailua eikä siitä seuraa, että kilpailu rajoittuu.

d) Kuluttajavalistus ja energiaa säästävän teknologian levittäminen

(40) Sopimukseen sisältyvän sitoumuksen mukaisena yleisenä tavoitteena on tarjota kuluttajille parempaa tietoa pesukoneiden taloudellisemmasta käytöstä. Energiaa säästävän teknologian levittämiskeinojen osalta sopimuspuolille ei aseteta eritysrajoituksia.

(41) Kyseisillä sitoumuksilla ei rajoiteta kilpailua.

3 Merkittävä vaikutus kilpailuun ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan

(42) Sähkönkulutus on yksi merkittävä ostoperuste ja samalla tekijä, johon kilpailu merkityksellisillä markkinoilla perustuu; 24 kappaleessa lueteltujen sopimuspuolten markkinaosuus näillä markkinoilla on yli 95 prosenttia.

(43) Sopimuksen vaikutukset todennäköisesti vaihtelevat eri puolilla Euroopan talousaluetta. Koska tuottajilla on vain muutamia tuotantolaitoksia, joista ne toimittavat koko ETA:an, sopimus vaikuttaa siihen, millaista tuotevalikoimaa ne valmistajat, jotka ennen vuotta 1996 valmistivat energiatehokkuusluokkiin D-G kuuluvia koneita, tuovat yhdestä jäsenvaltiosta toiseen.

(44) Myynnin koostumuksesta riippuen nykyisen tuotevalikoiman laadun paranemisesta johtuvat hinnankorotukset jakautuvat epätasaisesti jäsenvaltioiden välillä. Tämä vaikuttaa suorassa suhteessa niiden koneiden kysyntäosuuteen, joiden valmistaminen lopetetaan kaikilla kansallisilla markkinoilla. Näiden koneiden osuus on suurin niissä viidessä jäsenvaltiossa, joissa pesukoneiden tehokkuus on EU:n keskiarvon alapuolella.

(45) Kun sopimus on pantu kokonaisuudessaan täytäntöön vuoteen 2001 mennessä, 1718:n energiatehokkuusluokkiin D, E, F ja G kuuluvan mallin valmistus ja tuonti loppuu. Yhteisössä oli vuonna 1995 tarjolla yhteensä 2730 mallia (eli lopetettavien mallien osuus on hieman alle 63 prosenttia). Yksikkökohtaista myyntiä tarkasteltaessa voidaan todeta, että markkinoilta pois vedettävien koneiden osuus on 10-11 prosenttia yhteisön vuoden 1997 kokonaismyynnistä. Myynnin määränä ilmaistuna tämä vastaa lähes Italian, Ruotsin ja Benelux-maiden yhteenlaskettuja markkinoita.

(46) Näin ollen on todennäköistä, että sopimus vaikuttaa merkittävästi kilpailuun ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdassa ja ETA-sopimuksen 53 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

B EY:N PERUSTAMISSOPIMUKSEN 81 ARTIKLAN 3 KOHTA JA ETA-SOPIMUKSEN 53 ARTIKLAN 3 KOHTA

1 Taloudellinen ja tekninen kehitys sekä kuluttajille koituvat hyödyt

(47) Sitoumuksen tarkoituksena on pienentää uusien pesukoneiden energiankulutusta vähintään 15-20 prosenttia (vuoden 1994 pesukonemalleja koskevien tietojen mukaan). CECED:n mukaan vuonna 2015 säästettäisiin 7,5 TWh vuoden 1995 pesukoneiden kulutuksesta yhteisössä (joka oli noin 38 TWh), jos poistettavat pesukonemallit korvataan vastaavalla määrällä tällä hetkellä markkinoilla olevia energiatehokkuusluokkiin A-C kuuluvia koneita.

(48) Ellei muita tekijöitä oteta huomioon, vähemmän sähköä kuluttavat pesukoneet ovat objektiivisesti tarkasteltuina teknisesti tehokkaampia. Alhaisempi energiankulutus vähentää välillisesti sähköntuotannon saastuttavuutta. Jos konekannalla on tulevaisuudessa kaikki nykyisen konekannan käyttöominaisuudet, mutta se tuottaa vähemmän välillisiä saasteita, on nykyistä vastaavan pesukonekannan käyttö taloudellisempaa kuin ilman sopimusta.

(49) Nämä neljän vuoden kuluessa sopimuksen täytäntöönpanosta mahdollisesti aiheutuvat parannukset ovat merkittäviä aiempaan kehitykseen verrattuna. Jos energiatehokkuus kehittyisi samalla nopeudella kuin se on kehittynyt ennen sopimusta vuosina 1978-1994, 20 prosentin parannus saavutettaisiin neljän vuoden sijaan kahdeksassa vuodessa. On osoitettavissa, että tulokset saavutetaan nopeammin ja varmemmin, mutta ei ole todisteita siitä, että vaikutukset käyttäytymiseen mitätöisivät tehokkuuslukujen kehityksen(8).

(50) Sopimus todennäköisesti kannustaa keskittämään tulevan tutkimus- ja kehitystoiminnan energiatehokkuuden parantamiseen, jotta energiatehokkuusluokan A teknologian rajat pystyttäisiin ylittämään, mikä mahdollistaisi valmistajien välisen tuotedifferoinnin pitkällä aikavälillä(9).

(51) CECED arvioi, että vuoteen 2010 mennessä vältyttäisiin 3,5 megatonnilta hiilidioksidisaasteita, 17 kilotonnilta rikkidioksidisaasteita ja 6 kilotonnilta typpioksidisaasteita (keskimääräisten päästöjen mukaan laskettuna). Vaikka päästöihin vaikutetaan tehokkaammin siinä vaiheessa, jolloin sähköä tuotetaan, sopimuksesta koituu kuluttajille niin yksilöllisiä kuin kollektiivisiakin etuja.

a) Yksilölliset taloudelliset hyödyt

(52) Taso, jolle vähimmäistehokkuuden normi on asetettu, tuottaa yksittäisille kuluttajille kohtuullisen korvauksen kohtuullisessa ajassa, vaikka hankintakustannukset ovatkin korkeammat juuri CECED:n asettamista tiukemmista normeista johtuen. Alhaisempien sähkölaskujen ansiosta kuluttajat saavat takaisin parannettujen koneiden korkeamman ostohinnan 9-40 kuukaudessa (riippuen lähinnä käyttömäärästä ja sähkön hinnasta).

(53) Koska sopimuksella poistetaan energiatehokkuusluokkaan D ja sen alapuolelle kuuluvat mallit, on vaikeaa ennakoida vaikutuksia niiden pesukoneluokkien ja -mallien hintaan, joita sopimus ei suoraan koske. Yhtä tuoteominaisuutta (energiankulutusta) pienentävä muutos voi lisätä kilpailua muiden tuoteominaisuuksien, myös hinnan, osalta. Vaikka pesukoneiden vähimmäishinta todennäköisesti nousee, on mahdollista, että luokkiin A ja B kuuluvien koneiden myyntihinta laskee. Markkinoilla, joilla on voimakasta valmistajien välistä kilpailua ja jakelua harjoittavilla yrityksillä on neuvotteluvoimaa, nämä edut todennäköisesti päätyvät kuluttajille.

(54) Jos nämä kilpailua edistävät vaikutukset toteutuvat, hintahaitarin kaventuminen ja keskimääräisten myyntihintojen kohoaminen olisi vähäisempää kuin muutoin on odotettavissa.

b) Kollektiiviset ympäristöhyödyt

(55) EY:n perustamissopimuksen 174 artiklan mukaan ympäristövahingot on torjuttava niiden lähteenä. Yhteisö pyrkii luonnonvarojen järkevään käyttöön, jossa otetaan huomioon toiminnan mahdolliset hyödyt ja kustannukset. CECED:n sopimuksen kaltaisten sopimusten on tuotava kustannuksia suurempaa taloudellista hyötyä sekä noudatettava kilpailusääntöjä(10). Vaikka sähkö ei ole ehtyvä luonnonvara eikä kulutusta vähentämällä vähennetä lähteellä tapahtuvia päästöjä, saastumisen kustannukset voidaan ottaa huomioon.

(56) Komissio arvioi (vältettävissä olevien) hiilidioksidipäästöjen aiheuttamien marginaalivahinkojen (niin sanotut ulkoiset kustannukset) olevan 41-61 euroa jokaista säästynyttä hiilidioksiditonnia kohti. Euroopan tasolla vältettyjen rikkidioksidihaittojen määrä on 4000-7000 euroa/tonni ja typpioksidihaittojen 3000-5000 euroa/tonni(11). Kohtuudella voidaan olettaa, että CECED:n sopimuksen aiheuttamat yhteenlasketut sosiaaliset hyödyt ovat yli seitsemän kertaa suuremmat kuin energiatehokkaampien pesukoneiden ostokustannusten nousu. Nämä yhteiskunnalliset ympäristötulokset antaisivat riittävässä määrin kuluttajille kohtuullisen osan hyödyistä, vaikka hyötyjä yksittäisille koneiden ostajille ei syntyisi.

(57) Niin nykyisissä energiatehokkuusluokissa A-C kuin luokan A rajojen ylittävissä koneissa odotetun energiatehokkuuden lisääntymisen, normin kustannushyötysuhteen ja yksittäisille käyttäjille koituvan hyödyn perusteella voidaan päätellä, että sopimus todennäköisesti edistää teknistä ja taloudellista kehitystä samalla kun kuluttajat saavat osansa hyödyistä.

2 Rajoitusten välttämättömyys

(58) Sopimuksessa ei aseteta sopimuspuolille rajoituksia, jotka eivät liity tai jotka ovat tarpeettomia sopimuksen tavoitteiden ja hyötyjen toteutumisen kannalta. Vaikka sopimuksella kielletään tiettyjen energiatehokkuusluokkien valmistaminen, sillä ei edellytetä tiettyjen teknisten keinojen soveltamista miniminormin saavuttamiseksi, eikä sillä määrätä muitakaan rajoituksia tuotteille tai sopimuspuolten kauppatavoille.

(59) Pesukoneiden sähkönkulutuksen alentamisen osalta sopimukseen on valittu yksittäisten tuotteiden ominaisuuksiin perustuva lähestymistapa. Komissio on tutkinut, olisiko mahdollista löytää muihin lähestymistapoihin perustuvia vähemmän rajoittavia vaihtoehtoja, joiden avulla sähkönkulutusta voitaisiin vähentää. Sopimuspuolet voisivat teoriassa rajoittaa sopimuksensa esimerkiksi koko teollisuudenalaa koskevaan tavoitteeseen pyrkimiseen ja tiedotuskampanjoihin sekä keskittää huomionsa EU:n ekotuotemerkin arviointiperusteiden täyttämiseen.

a) Koko teollisuudenalaa koskeva tavoite

(60) Koko teollisuudenalaa koskevan tavoitteen tiukentaminen voisi teoriassa johtaa välillisesti saastumisen vähenemiseen. Samalla valmistajille ja maahantuojille jäisi enemmän liikkumavaraa kuin siinä tapauksessa, että niiden olisi sovellettava laissa säädettyä vähimmäisnormia. Jos kaikki sopimuspuolet toimivat yhteisen tavoitteen edellyttämällä tavalla, ne voisivat vapaasti päättää kunkin energiatehokkuusluokan osuudesta omassa tuotevalikoimassaan; näin tasoitettaisiin ylimpien luokkien A ja B hallitsevaa asemaa sekä luokan C alapuolelle sijoittuvien koneiden vähäistä osuutta.

(61) Tällainen järjestelmä aiheuttaisi kuitenkin hankaluuksia, jotka vaarantaisivat odotettujen tulosten saavuttamisen. Näillä nimenomaisilla markkinoilla ostajat, joilla on neuvotteluvoimaa, voisivat keskittää tilauksensa energiatehokkuusluokan C alapuolella oleviin luokkiin. Yksipuolinen päätös lopettaa kyseisten koneiden tuotanto voisi estää tämän, mutta käytännössä se merkitsisi vähimmäisnormin soveltamista. Kyseinen ongelma voidaan ratkaista ainoastaan jakelijoiden ja vähittäismyyjien kanssa tehtävällä sopimuksella. Jos tällainen sopimus olisi ylipäänsä mahdollinen, sen täytäntöönpano- ja valvontakustannukset olisivat korkeammat ja se voisi olla nykyistäkin rajoittavampi.

b) Tiedotuskampanjat

(62) Pelkät tiedotuskampanjat, jotka ovat osa sopimuksia, eivät ole yhtä tehokkaita kuin normi. Kuten jo mainittiin, yhteisön nykyinen energiamerkintä antaa kuluttajille tarpeelliset tiedot energiankulutuksesta. On kuitenkin olemassa todisteita siitä, että koska ulkoiset kustannukset eivät täysin ilmene kuluttajien ostopäätöksistä, tiedonvälitys ei ole riittävä keino toteuttamaan sopimuksen ympäristölliset hyödyt täysin. Lisäksi sopimuksessa korostettu tieto liittyy koneen käyttöedellytyksiin, jotka mahdollistavat sähkönkulutuksen pienentämisen enemmän kuin koneen tekninen tehokkuusaste edellyttää. Nämä kampanjat siis täydentävät normia, mutta eivät korvaa sitä.

c) Ekotuotemerkki

(63) Pesukoneille myönnettävää yhteisön ekotuotemerkkiä koskevista ekologisista arviointiperusteista 11 päivänä heinäkuuta 1996 tehdyssä komission päätöksessä 96/461/EY(12) määritellään pesukoneiden ekologiset arviointiperusteet, joihin kuuluvat energiankulutus (merkintä voidaan myöntää energiatehokkuusluokkiin A ja B kuuluville pesukoneille), veden- ja pesuaineenkulutus sekä kuluttajavalistus. Ekotuotemerkki on myönnetty eräille valmistajille. On kuitenkin muistettava, että yksi yhteisön ekotuotemerkin tärkeimmistä ominaisuuksista on sen valikoivuus. Merkki myönnetään ainoastaan sellaisille tuotteille, jotka omassa tuoteryhmässään kuormittavat vähiten ympäristöä. Se on väline, jolla palkitaan ympäristöystävällisin luokka. Toisaalta CECED:n sopimuksella pyritään poistamaan markkinoilta sellaiset tuotteet, joiden energiatehokkuus on heikoin (luokat D-G). Ekotuotemerkkiä ei siis ole tarkoitus myöntää sopimuksessa tarkoitetuille tuotteille. Sopimus ja ekotuotemerkki täydentävät ja tukevat toisiaan. Sopimuspuolilla on mahdollisuus sopimuksen noudattamisen lisäksi myös soveltaa ekotuotemerkkijärjestelmää, joka voisi toimia täydentävänä keinona edistää pesukoneiden ympäristöystävällisyyttä.

3 Kilpailu markkinoilla säilyy

(64) Suurimmat jakelijat ovat yhtä mieltä siitä, että hinnan, tuotteen imagon ja teknisen suorituskyvyn kaltaiset muut tekijät voivat vaikuttaa energiatehokkuutta enemmän kuluttajien ostopäätöksiin. Sopimuksen voimaantulon jälkeen tuottajat voivat kuitenkin edelleenkin valmistaa kolmeen energiatehokkuusluokkaan (A-C, osin myös luokkaan D) kuuluvia koneita.

(65) Sopimuksen ehtoihin ei sisälly tarpeettomia rajoituksia, eikä siinä tosiasiallisestikaan määrätä tietyistä keinoista energiatehokkuuden parantamiseksi. Energiatehokkuusluokkiin A-C kuuluvien koneiden valmistamiseen tarvittava teknologia on kaikkien valmistajien saatavilla. Sopimuspuolilla on näin ollen runsaasti teknistä valinnanvaraa, jolla ne voivat kilpailla energiatehokkuutta koskevan vähimmäisnormin noudattamiseksi.

(66) Vaikka energiatehokkuusluokkiin D-F kuuluvien koneiden osuus kokonaismyynnistä on merkittävä, noin 90 prosenttia markkinoista (vuonna 1996) jää sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Koska kolmannet osapuolet voivat vapaasti valmistaa ja tuoda maahan näiden luokkien alapuolella olevia koneita, sopimus ei lisää tuntuvasti ETA-markkinoille pääsyn esteitä.

(67) Näin ollen voidaan päätellä, että sekä EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan että ETA-sopimuksen 53 artiklan 3 kohdan edellytykset täyttyvät.

4 Poikkeuksen kesto

(68) Asetuksen N:o 17 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamista koskeva päätös on tehtävä määräajaksi. Kuten ilmoituksesta käy ilmi, sopimuspuolten sopimat velvoitteet ovat voimassa 31 päivään joulukuuta 2001 asti. Näin ollen tämän päätöksen keston määrittelyssä on syytä noudattaa edellä mainittua aikarajaa,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 53 artiklan 3 kohdan nojalla Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdan ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 53 artiklan 1 kohdan määräyksiä ei 22 päivästä lokakuuta 1997 31 päivään joulukuuta 2001 sovelleta direktiivissä 95/12/EY määriteltyihin energiatehokkuusluokkiin D-G kuuluvien kotitalouspesukoneiden tuotantoa ja maahantuontia koskevaan sopimukseen, jonka on 24 päivänä syyskuuta 1997 tehnyt Conseil Européen de la Construction d'Appareils Domestiques ja eräät sen jäsenistä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu seuraavalle yhteenliittymälle: Conseil Européen de la Construction d'Appareils Domestiques (CECED) Diamant Building

Boulevard A. Reyers / A. Reyerslaan 80

B - 1030 Bruxelles/Brussel .

Tehty Brysselissä 24 päivänä tammikuuta 1999.

Komission puolesta

Mario Monti

Komission jäsen

(1) EYVL 13, 21.2.1962, s. 204/62.

(2) EYVL L 148, 15.6.1999, s. 5.

(3) EYVL C 382, 9.12.1998, s. 6.

(4) Tätä kantaa noudatettiin myös asiassa IV.M.458 - Electrolux-AEG (EYVL C 187, 9.7.1994, s. 14).

(5) Ks. alaviite 4.

(6) EYVL L 136, 21.6.1995, s. 1.

(7) EYVL L 338, 28.12.1996, s. 85.

(8) Ostajat ovat kiinnostuneita pesukoneen ominaisuuksista. Kun käyttökustannukset vähentävät käyttötiheyttä ja näin ollen absoluuttista energiankulutusta (pestyjen vaatteiden paino kilogrammoina suhteessa kWh/kg), näiden kustannusten aleneminen kannustaa lisäkäyttöä. Käytön lisääntyminen voi olla merkittävämpää kuin suhteellisen kulutuksen aleneminen (eli kWh / pesty vaatekilo).

(9) Näin ollen nykyisiä EY:n energiamerkintäjärjestelmään kuuluvia energiatehokkuusluokkia voitaisiin arvioida teknisen edistyksen valossa.

(10) Euroopan yhteisön ympäristöä ja kestävää kehitystä koskevan poliittisen toimintaohjelman "Kohti kestävää kehitystä" tarkistamisesta tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 2179/98/EY 3 artiklan 1 kohdan f alakohta ja 7 artikla (EYVL L 275, 10.10.1998, s. 1).

(11) Nämä arvot on laskettu tämänhetkisten tietojen mukaan ja niitä on mahdollisesti tarkistettava ottaen huomioon tuleva tutkimustoiminta.

(12) EYVL L 191, 1.8.1996, s. 56.