31999R1599

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1599/1999,

annettu 12 päivänä heinäkuuta 1999,

lopullisen tasoitustullin käyttöönotosta Intiasta peräisin olevan, läpimitaltaan vähintään 1 mm:n ruostumattoman teräslangan tuonnissa, kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta sekä Korean tasavallasta peräisin olevan, läpimitaltaan vähintään 1 mm:n ruostumattoman teräslangan tuontia koskevan menettelyn päättämisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 6 päivänä lokakuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2026/97(1) ja erityisesti sen 14 ja 15 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka komissio on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

sekä katsoo seuraavaa:

A) VÄLIAIKAISET TOIMENPITEET

1) Komissio otti asetuksella (EY) N:o 618/1999(2), jäljempänä "väliaikaista tullia koskeva asetus", käyttöön väliaikaiset tasoitustullit Intiasta ja Korean tasavallasta, jäljempänä "Korea", peräisin olevan, CN-koodiin ex 7223 00 19 kuuluvan, läpimitaltaan vähintään 1 mm:n ruostumattoman teräslangan, jäljempänä "paksu teräslanka" tai "tarkasteltavana oleva tuote", tuonnissa.

B) MYÖHEMPI MENETTELY

2) Sen jälkeen, kun oli annettu ilmoitus niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin ottaa käyttöön väliaikaiset toimenpiteet Intiasta ja Koreasta peräisin olevan paksun teräslangan tuonnissa, jäljempänä "ilmoitus", useat asianomaiset osapuolet esittivät kirjallisia huomautuksia. Komissio antoi kuulemista pyytäneille osapuolille mahdollisuuden tähän.

3) Komissio jatkoi lopullisten päätelmiensä kannalta tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja tarkistamista.

4) Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä oleellisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella:

i) lopullisten tasoitustullien käyttöönottoa Intiasta peräisin olevassa tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa väliaikaisten tullien vakuutena olleiden määrien lopullista kantamista sekä

ii) Koreasta peräisin olevaa tuontia koskevan menettelyn päättämistä ilman toimenpiteiden käyttöönottoa.

Osapuolille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat tehdä huomautuksia tämän ilmoituksen johdosta.

5) Osapuolten suulliset ja kirjalliset huomautukset tutkittiin ja alustavia päätelmiä muutettiin tarvittaessa niiden perusteella.

C) TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

6) Tarkasteltavana oleva tuote on paksu teräslanka, jossa on vähintään 2,5 painoprosenttia nikkeliä; tämä tuote on muu kuin lanka, jossa on vähintään 28, mutta enintään 31 painoprosenttia nikkeliä ja vähintään 20, mutta enintään 22 painoprosenttia kromia.

7) Tutkimuksen alkuvaiheessa todettiin, että tarkasteltavana olevat teräslangat eli läpimitaltaan vähintään 1 mm:n ruostumaton teräslanka (paksu teräslanka) ja alle 1 mm:n ruostumaton teräslanka (ohut teräslanka) eroavat toisistaan fyysisiltä ominaisuuksiltaan ja käyttötarkoituksiltaan. Näin ollen vaikutti siltä, että ohuet ja paksut langat ovat hyvin rajoitetusti tai eivät ollenkaan keskenään vaihdettavissa. Väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa todettiin kuitenkin myös, että tutkimuksen lopullisia päätelmiä varten tutkittaisiin edelleen, onko mahdollista erottaa kyseiset kaksi tuotetta toisistaan selkeästi.

8) Asianomaisilta osapuolilta saatujen lisätietojen perusteella päätellään, että paksu ja ohut teräslanka ovat kaksi eri tuotetta, koska niiden fyysiset ominaispiirteet ja käyttötarkoitukset ovat erilaiset. Fyysisiltä ominaispiirteiltään paksut ja ohuet langat eroavat toisistaan vetolujuuden, rakeisuuden ja päällysteen osalta. Kyseisten kahden tuotteen eri käyttötarkoitusten osalta on todettu, että paksua lankaa käytetään teknisen alan raskaampiin sovelluksiin, kuten kiinnikkeisiin, seinien tukirakenteisiin, hitsauslankoihin jne. Sen sijaan ohutta lankaa käytetään tarkkuussovelluksiin kuten pieniaukkoisiin sihteihin ja suodattimiin (kudottu teräslankakangas), joilla suodatetaan erittäin pieniä hiukkasia (esimerkiksi pölysuodattimet ja kemialliset suodattimet), sekä lääkinnällisiin ja kirurgisiin sovelluksiin.

9) Edellä todetun perusteella päätellään, että ohuet ja paksut teräslangat ovat kaksi eri tuotetta, joiden fyysiset ominaispiirteet ja käyttötarkoitukset ovat erilaiset, eivätkä ne ole keskenään vaihdettavissa teräslangan käyttäjien kannalta.

10) Koska asianomaiset osapuolet eivät esittäneet väitteitä tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevista komission alustavista päätelmistä sekä samankaltaista tuotetta koskevista huomioista, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 7-12 kappaleessa esitetyt tosiasiat ja päätelmät.

D) TUET

I. INTIA

1) Passbook-järjestelmä (Passbook Scheme, PBS) ja tuontitullien hyvitystä koskeva Passbook-järjestelmä (Duty Entitlement Passbook Scheme, DEPB)

11) Intian viranomaiset ja yhdeksän vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät, että komissio arvioi kyseisiä järjestelmiä, joita kuvaillaan yksityiskohtaisesti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 14-25 ja 26-35 kappaleessa, virheellisesti tukien laajuuden ja tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavien etuuksien osalta. Erityisesti ne väittivät, että komission arvio kyseisten järjestelmien etuuksista oli virheellinen, koska ainoastaan tullinpalautusjärjestelmää voidaan pitää neuvoston asetuksen (EY) N:o 2026/97, jäljempänä "perusasetus", 2 artiklassa tarkoitettuna tukena.

12) Komissio sovelsi seuraavaa menetelmää vahvistaakseen, ovatko PBS- ja DEPB-järjestelmät tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavia tukia ja jos näin on, laskeakseen etuuksien määrän. Asetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan mukaisesti komissio päätteli, että järjestelmiin sisältyy Intian valtion taloudellinen tuki, koska valtio jättää kantamatta valtiontulon (eli tuontitullit), joka muutoin kannettaisiin. Edunsaaja hyötyy, koska vientiä harjoittavien tuottajien ei tarvitse maksaa tavanomaisia tuontitulleja.

13) Asetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa säädetään kuitenkin poikkeuksesta tähän yleisperiaatteeseen esimerkiksi sellaisten tullinpalautusjärjestelmien ja korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelyjen osalta, jotka ovat asetuksen liitteessä I olevan i kohdan, liitteen II (tullinpalautusjärjestelmien määrittely ja sitä koskevat ohjeet) ja liitteen III (korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelyjen määrittely ja sitä koskevat ohjeet) tarkkojen edellytysten mukaisia.

14) Komission arvioinnista kävi ilmi, että PBS- tai DEPB-järjestelmä ei ole tullinpalautusjärjestelmä tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestely. Järjestelmiin ei sisälly niiden olennaisena osana velvollisuutta tuoda maahan ainoastaan tuotteita, joita käytetään vientituotteiden tuotannossa (perusasetuksen liite II). Lisäksi käytössä ei ole järjestelmää, jolla tarkasteltaisiin, että tuontitavaroita tosiasiallisesti käytetään tuotantoprosessissa. Kyseessä ei myöskään ole korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestely, koska tuontitavaroiden määrän ja ominaispiirteiden ei tarvitse vastata vientituotteiden valmistukseen käytettyjen kotimaasta hankittujen tuotantopanosten määrää ja ominaispiirteitä (perusasetuksen liite III). Vientiä harjoittavat tuottajat voivat myös saada PBS- ja DEPB-järjestelmien etuuksia huolimatta siitä, tuovatko ne maahan tuotantopanoksia lainkaan. Viejä voi saada etuuden pelkästään viemällä tuotteita tarvitsematta esittää näyttöä siitä, että tuotantopanoksia on tuotu maahan; näin ollen vientiä harjoittavat tuottajat, jotka hankkivat kaikki tuotantopanoksensa kotimaasta eivätkä tuo maahan tavaraa, jota voitaisiin käyttää tuotantopanoksena, voivat saada PBS- ja DEPB-järjestelmien etuuksia. Näin ollen PBS ja DEPB eivät ole asetuksen liitteiden I-III mukaisia järjestelyjä. Koska asetuksen 2 artiklassa säädettyä tukien määritelmän poikkeusta ei siis sovelleta, tasoitustullin käyttöönoton mahdollistava etuus on kaikkien tuonnissa tavanomaisesti kannettavien tullien peruuttaminen.

15) Edellä selostetusta seuraa se, että tuontitullien liiallisen määrän peruuttaminen on perusta etuuden määrän laskemiselle ainoastaan tosiasiallisten tullinpalautusjärjestelmien ja korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelyjen tapauksessa. Koska on todettu, että PBS ja DEPB eivät kuulu kumpaankaan näistä kahdesta järjestelyistä, etuus on kaikkien tuonnissa kannettavien tullien peruuttaminen, ei oletettu liiallisen määrän peruuttaminen.

16) Intian viranomaiset ja yhdeksän vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät, että järjestelmien kohtelu ei ole yhdenmukainen rinnakkaisen polkumyyntitutkimuksen alustavien päätelmien kanssa, koska komissio teki polkumyyntitutkimuksessa oikaisun sellaisten tuontitullien huomioon ottamiseksi, joita ei makseta PBS- ja DEPB järjestelmistä vientituotteiden valmistuksessa tosiasiallisesti käytettyjen tuotantopanosten perusteella.

17) Polkumyynnin perusasetuksen eli asetuksen (EY) N:o 384/96(3) 2 artiklan 10 kohdan b alakohdan mukaisesti oikaisu tehtiin kuitenkin ainoastaan, jos pystyttiin osoittamaan, että materiaalit, joista tuontitulleja maksettiin, sisältyivät fyysisesti kyseiseen kotimarkkinoilla myytyyn tuotteeseen ja että näitä tuontitulleja ei kannettu tai ne palautettiin yhteisöön viedyn tuotteen osalta. Tällainen oikaisu alentaa lopulta polkumyyntimarginaaleja, mutta sillä ei ole merkitystä tukien vastaisessa tutkimuksessa, koska PBS:n ja DEPB:n on jo todettu olevan vastatoimeen oikeuttavia perusasetuksen mukaisesti edellä mainituista syistä. Kuten edellä selostettiin, jos todetaan tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavan tuen olemassaolo, edunsaajan saama etuus on sen tuontitullin täysimääräinen määrä, jota vientiä harjoittava tuottaja ei maksa kaikista tuontitoimistaan. Tältä osin komissiolla ei ole mahdollisuutta analysoida PBS- ja DEPB-järjestelmiä määritelläkseen, mitkä materiaalit sisältyvät tuotteeseen fyysisesti ja mitkä eivät. Lisäksi olisi korostettava sitä, että arvio siitä, mahdollistaako tietty järjestelmä tasoitustullin käyttöönoton, sekä arvio oikaisun tekemisestä tuotteeseen fyysisesti sisällytettyjen tuotantopanosten huomioon ottamiseksi eroavat toisistaan täysin niin tarkoituksensa, laskentamenetelmiensä kuin oikeusperustansakin osalta. Polkumyyntitutkimuksissa oikaisujen tarkastelun tavoitteena on normaaliarvojen oikaiseminen. Kun tukien vastaisessa tutkimuksessa tarkastellaan, oikeuttavatko järjestelmät vastatoimia, tavoitteena on viejän kyseiseltä järjestelmästä saamien etuuksien määrittäminen. Lisäksi polkumyynnin ja tukien vastaisten tutkimusten laskentamenetelmät eroavat toisistaan. Polkumyyntitutkimuksissa oikaisu tehdään ainoastaan tarkasteltavina olevien tuotteiden yhteisöön suuntautuvan viennin osalta, kun taas tukien vastaisissa tutkimuksissa etuuksia tarkastellaan ottaen huomioon kaikkien tuotteiden kaikkiin määräpaikkoihin suuntautuva kokonaisvienti perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan sekä tiedonannon ohjeet tuen määrän laskemiseksi tasoitustulleja koskevissa tutkimuksissa(4), jäljempänä "laskentaohjeet", mukaisesti.

18) Intian viranomaiset ja yhdeksän vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät myös, että komission olisi pitänyt tutkia, oliko tuotantoprosessissa käytettyjen tuotantopanosten tuonnista aiheutuvia maksuja tosiasiallisesti palautettu liikaa.

19) Kuten johdanto-osan 12-15 kappaleessa selostettiin, perusasetuksen liitteisiin II ja III sisältyvien sääntöjen perusteella vahvistetaan, onko tietty järjestelmä tullinpalautusjärjestelmä tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestely. Tuontitullien liiallisen määrän peruuttaminen on perustana etuuden määrän laskemiselle ainoastaan tullinpalautusjärjestelmien ja korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelyjen tapauksessa. Tätä väitettä ei voida hyväksyä, koska kysymys liiallisen määrän peruuttamisesta tulee esille ainoastaan arvioitaessa tosiasiallisia tullinpalautusjärjestelmiä tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelyjä; lisäksi on todettu, että PBS ja DEPB eivät ole perusasetuksen liitteessä I olevassa i kohdassa ja liitteissä II ja III tarkoitettuja tullinpalautusjärjestelmiä tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelyjä.

20) Intian viranomaiset ja yhdeksän vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät, että komissio ei tarkastellut, olivatko Intian viranomaiset ottaneet käyttöön järjestelyn tai menettelyn sen tarkistamiseksi, mitä tuotantopanoksia käytetään vientituotteen tuotannossa ja missä määrin. Intian viranomaiset väittävät, että tuotantopanoksia ja tuotoksia koskevat vakionormit muodostavat asianmukaisen tarkastusjärjestelmän.

21) Väite liittyy myös kysymykseen siitä, voidaanko PBS- ja DEPB-järjestelmiä pitää tullinpalautusjärjestelminä tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelyinä. Koska vahvistettiin, että PBS ja DEPB eivät ole perusasetuksen liitteissä II ja III tarkoitettuja tullinpalautusjärjestelmiä tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelyjä, lisätutkimuksia ei tarvita. Vaikka PBS ja DEPB olisivatkin liitteiden II ja III mukaisia, olisi pääteltävä, että ei ole olemassa kohtuullista tarkastusjärjestelmää. Tuotantopanoksia ja tuotoksia koskevat vakionormit ovat luettelo mahdollisista panoksista, joita voidaan kuluttaa tuotantoprosessissa, sekä näiden määristä. Tuotantopanoksia ja tuotoksia koskevat vakionormit eivät kuitenkaan muodosta perusasetuksen liitteessä II olevassa 5 kohdassa tarkoitettua tarkastusjärjestelmää. Normien perusteella ei voida tarkastaa tuotantoprosessissa tosiasiallisesti kulutettavia tuotantopanoksia eikä sitä, onko kyseiset tuotantopanokset tosiasiallisesti tuotu maahan.

22) Intian viranomaiset ja yhdeksän vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät, että komissio on ottanut tasoitustullin käyttöön virheellisesti DEPB-lisenssin hyvitysmäärän arvon perusteella eikä lisenssin myynnin nettoarvon perusteella. Eräs yritys väitti, että myyntivero, joka maksettiin lisenssin myynnin yhteydessä, olisi vähennettävä tuen kokonaismäärästä.

23) DEPB:n nykyisten sääntöjen mukaisesti lisenssin saaneella yrityksellä on kaksi vaihtoehtoa: se voi tuoda maahan mitä tahansa tuotteita (paitsi kiellettyjen tuontitavaroiden luetteloon sisältyviä tuotteita) käyttäen hyvitystä sovellettavien tuontitullien kuittaamiseen tai siirtää lisenssin kolmannelle osapuolelle. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 34 kappaleessa todettiin, "lisenssin myynti nimellisarvoa alhaisempaan hintaan on puhtaasti kaupallinen päätös, joka ei muuta järjestelmästä saadun hyödyn määrää". Lisäksi perusasetuksen 7 artiklassa luetellaan osuudet, jotka voidaan vähentää tuen määrästä. Tuen määrästä voidaan vähentää käsittelymaksut ja muut kustannukset, jotka olivat välttämättömiä tukikelpoisuuden tai itse tuen saamisen kannalta. Tosiasiallisesti myönnettyä tukea alhaisemman määrän siirtämistä ja myyntiveroa ei voida pitää perusasetuksen 7 artiklassa tarkoitettuina oikeutettuina vähennyksinä, koska kyseessä eivät ole kustannukset, jotka olisivat välttämättömiä tukikelpoisuuden tai itse tuen saamisen kannalta.

24) Intian viranomaiset ja yhdeksän vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät, että komissio otti tasoitustullin käyttöönoton yhteydessä osan etuuksista huomioon kahteen kertaan, koska kyseessä oleva menettely ja ruostumattomasta teräksestä valmistettuja terästankoja koskeva tutkimus olivat osittain päällekkäiset.

25) Komissio käytti samaa menetelmää kuin tarkastellessaan antibioottien(5) ja ruostumattomasta teräksestä valmistettujen tankojen(6) tuontia. Perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti tasoitustullin käyttöönoton mahdollistava tuki määriteltiin jakamalla tuen kokonaismäärä kokonaisviennille. Koska vientituki ei ollut sidottu tarkasteltavana olevan tuotteen vientiin vaan kyseisten yritysten kaikkeen vientiin, komissio piti tämän menetelmän käyttöä aiheellisena. Tätä menetelmää käytettäessä ei laskettu kahteen kertaan etuuksia, jotka otettiin huomioon ruostumattomasta teräksestävalmistettuihin tankoihin sovellettavan tasoitustullin käyttöönoton yhteydessä, koska tuen määrä jaettiin kokonaisviennille.

26) Eräs yritys, Raajratna Metal Industries Ltd, kiisti laskentamenetelmät, joita komissio käytti PBS- ja DEPB-järjestelmistä saatavien etuuksien arvioinnissa. Yritys väittää, että ainoastaan tarkasteltavana olevan tuotteen osalta tutkimusajanjaksona saadut hyvitykset olisi otettava huomioon. Yrityksen mukaan etuuksien laskemiseksi määrä olisi jaettava tarkasteltavana olevan tuotteen viennin liikevaihdolle.

27) Komissio katsoo, että tällaisen menettelyn tuloksena olisi se, että tasoitustullin perusteena olisivat mahdolliset etuudet eivätkä tutkimusajanjaksona kertyneet tosiasialliset etuudet. Koska yritys ei kuitenkaan voi saada tukea ennen hyvityksen käyttämistä, komissio on päättänyt, että käytettyjen veloitusten kokonaismäärä kuvastaa parhaiten yrityksen saamaa etua: Näin ollen väitettä ei voida hyväksyä.

2) Tuotantohyödykkeiden tuonti etuustullein (Export Promotion Capital Goods Scheme, EPCGS)

28) Kolme yritystä esitti väitteitä EPCGS-järjestelmästä, jota kuvataan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 36-39 kappaleessa. Väitteet koskevat etuuksien jakamista kiinteän omaisuuden tavanomaiselle poistoajalle.

29) Kirjallisen ilmoituksen ja väliaikaista tullia koskevan asetuksen väitettiin poikkeavan toisistaan sovelletun poistoajan osalta. Komission määrittämä keskiarvo poistoajoille, joita kaikki tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä harjoittavat tuottajat sovelsivat, oli 12 vuotta. Tätä ajanjaksoa käytettiin väliaikaisissa päätelmissä ja se vahvistetaan lopullisessa vaiheessa. EPCGS-järjestelmästä saatavan tuen määrä jaettiin 12 vuodelle perusasetuksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

30) Eräs yritys väitti, että sen tuotantohyödykkeiden poistoaika oli 21 vuotta, ja tätä aikaa olisi pitänyt käyttää keskimääräisen 12 vuoden sijasta.

31) Kuten edellä selostettiin, komission yksiköt määrittivät alustavia päätelmiään tehdessään ruostumattoman teräslangan tuotannonalan tuotantohyödykkeiden tavanomaiseksi poistoajaksi 12 vuotta yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien käyttämän keskimääräisen poistoajan perusteella. Menettely on perusasetuksen 7 artiklan 3 kohdan mukainen; kyseisessä kohdassa säädetään, että jos tuen myöntäminen voidaan liittää käyttöomaisuuden hankintaan, tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen määrä lasketaan jakamalla tuki ajanjaksolle, joka vastaa tämän omaisuuden tavanomaista poistoaikaa kyseisellä tuotantoalalla. Säännöksen mukaan ei siis ole aiheellista käyttää yrityskohtaista poistoaikaa. Näin ollen väitettä ei voida hyväksyä.

3) Vapautus tuloverosta (Income Tax Exemption Scheme, ITES)

32) Eräs yritys, Bhansali Ferromet Ltd, ei toimittanut jäljennöstä tuloveroilmoituksestaan komission asettamassa määräajassa, ja sen katsottiin näin ollen kieltäytyneen yhteistyöstä tuloverovapautuksen osalta. Komission ilmoituksen jälkeen yritys toimitti jäljennöksen tuloveroilmoituksestaan, josta ilmeni, että yritys ei ollut saanut etuuksia kyseisen ohjelman perusteella. Bhansali Bright Bars Pvt. Ltd:n tukimarginaali mukautetaan näin ollen 18,5 prosentiksi.

4) Etuyhteydessä olevat yritykset

33) Isibars Ltd ja Isinox Ltd väittivät, että komission ei olisi pitänyt pitää niitä etuyhteydessä olevina yrityksinä, koska ne ovat erillisiä oikeussubjekteja. Jos komissio haluaisi pitää niitä etuyhteydessä olevina yrityksinä, sen olisi pitänyt soveltaa eri menetelmää yhden ainoan tukimarginaalin laskemiseksi.

34) Tarkastuksessa vahvistettiin, että Isibars and Isinox ovat etuyhteydessä olevia yrityksiä, koska niillä on samat osakkaat ja yhteinen johto. Komissio on polkumyynnin ja tukien vastaisissa tutkimuksissa aina pitänyt kahta etuyhteydessä olevaa yritystä yhtenä taloudellisena yksikkönä, jotta vältettäisiin toimenpiteiden kiertämisen mahdollisuus. Väitettä ei tämän vuoksi voida hyväksyä. Tukimarginaalin laskennassa komissio piti soveltuvimpana laskentaperustana painotetun keskiarvon menetelmää.

5) Tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavien tukien määrä

35) Ottaen huomioon edellä esitetyt eri tukijärjestelmiä koskevat päätelmät tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavien tukien määrät vahvistetaan kunkin tutkitun vientiä harjoittavan tuottajan osalta seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

36) Muiden intialaisten yritysten, jotka eivät toimineet yhteistyössä tässä tutkimuksessa, osalta lopullisesti vahvistettu tuen määrä prosentteina vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohinnasta on 48,8 prosenttia, joka on yksittäiselle yhteistyössä toimineelle viejälle kustakin järjestelmästä myönnetyn korkeimman tuen yhteismäärä.

II. KOREA

1) Luotto-ohjelmat

a) Koron vertailuarvon laskeminen

37) Korean viranomaiset väittivät, että tuen määrän laskemisessa luottojen osalta perustana olisi valtiolle aiheutuvien kustannusten sijaan pitänyt käyttää edunsaajalle aiheutuvaa hyötyä, vedoten WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 19 artiklan 4 kohdan ja 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan sekä sen liitteessä I olevan k ja 1 kohdan määräyksiin.

38) Korean viranomaisten mainitsemien määräysten ei voida katsoa soveltuvan tutkittuihin luottoohjelmiin. Sopimuksen 19 artiklan 4 kohdassa määrätään, että tasoitustullia ei tule kantaa enempää kuin määrä, jonka suuruiseksi tuki on määritelty saadun tuen perusteella. Määräys otettiin huomioon samalla, kun noudatettiin sääntöjä tuen määrän laskemisesta luottojen osalta eli perusasetuksen 5 artiklan ja 6 artiklan b kohdan säännöksiä, joihin on sisällytetty mainitun sopimuksen 14 artiklan b kohdan määräykset. Säännöissä vahvistetaan selvästi, että tuen määrä olisi laskettava yrityksen luotosta maksamien luottokustannusten määrän ja vastaavasta kaupallisesta luotosta maksettavien luottokustannusten määrän erotuksesta syntyvän edun perusteella. Sopimuksen 19 artiklan 4 kohdan ei voida katsoa edellyttävän, että tuen määrä laskettaisiin valtiolle aiheutuvien kustannusten perusteella. Sopimuksen 6 artiklan 1 kohdan a alakohta koskee tietyissä olosuhteissa aiheutuvan vakavaa vahinkoa, eikä sitä voida soveltaa tasoitustullia koskevaan menettelyyn. Sopimuksen liitteen I, jonka sisältö toistetaan myös perusasetuksen liitteessä I, k kohdassa määrätään vientiluotoista, jotka ovat poikkeus tukien laskemista koskeviin yleisiin sääntöihin luottojen tapauksessa. Liitteen 1 kohdassa ei määrätä, että perusasetuksen 5 artiklan ja 6 artiklan b kohdan säännösten sijaan olisi sovellettava valtiolle aiheutuviin kustannuksiin perustuvaa laskutapaa, erityisesti koska kyseinen kohta sisältyi jo vientitukia koskevaan esimerkkiluetteloon, joka hyväksyttiin GATT-neuvottelujen Tokion kierroksella; tällöin WTO:n sääntöihin ei ollut vielä sisällytetty edunsaajalle aiheutuvaan hyötyyn perustuvan laskutavan periaatetta.

39) Korean viranomaiset väittivät lisäksi, että valtion luottojärjestelmästä myönnettyjen luottojen ja kaupallisten luottojen korkojen vertailu perustuisi virheelliseen oletukseen, että talousjärjestelmän kaikkien luottojen korot olisivat tasavertaiset.

40) Komissio ei oteta, että kaikki luotot olisivat tasavertaisia, mutta se käytti vertailukohtana luottoja, joita pidettiin vertailukelpoisina takaisinmaksuajan, pääoman suuruuden ja luoton käyttötarkoituksen perusteella perusasetuksen 6 artiklan b kohdan mukaisesti.

41) Korean viranomaiset väittivät myös, että vertailukoron pitäisi olla sellaisen vertailukelpoisen luoton korko, joka on myönnetty samaan aikaan kuin tarkasteltavana oleva luotto, sen sijaan, että käytettäisiin tutkimusajanjaksona hallitsevia luottokorkoja, koska luottojen korot olivat tutkimusajanjaksona epätavallisen korkeat rahoitusalan kriisin vuoksi.

42) Tutkimuksessa todettiin, että kaupallisin perustein myönnettävien luottojen korot seuraavat markkinaolosuhteiden muutoksia niin, että ne vaihtelevat eri aikoina. Tällaisten luottojen korot olisivat olleet samat tutkimusajanjaksona riippumatta siitä, oliko ne myönnetty samaan vai eri aikaan kuin valtion luotot. Komissio ei siis aio poiketa tavanomaisesta käytännöstään, joka perustuu perusasetuksen ja laskentaohjeiden säännöksiin. Näin ollen väitettä ei voida hyväksyä.

43) Kaksi korealaista vientiä harjoittavaa tuottajaa väitti, että komission tekemä luottojen luokittelu viiteen luokkaan pääoman suuruuden perusteella on mielivaltainen eikä se sovi yhteen korealaisten pankkien tavanomaisen käytännön kanssa, ja että näin ollen luottokoron määrittely luoton suuruuden perusteella ei ole vertailukoron määrittämiseen soveltuva menetelmä. Yksi korealainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että koska korealaiset pankit eivät ota huomioon luoton suuruutta määrittäessään sen korkoa, komission olisi käytettävä ainoana vertailukohtana tuottajan tosiasiallista keskimääräistä korkoa kaupallisissa luotoissa. Kaksi korealaista vientiä harjoittavaa tuottajaa väitti, että komission olisi käytettävä tuotannonalan luottojen korkoa ns. EXIM-SM-luottojen vertailukorkona.

44) Näiden väitteiden vastineeksi on todettava, että perusasetuksen 6 artiklan b alakohdasta käy selvästi ilmi, että tuen laskennan vertailukohtana on vastaava kaupallinen luotto, jonka yritys voisi saada markkinoilta. Näin ollen yhteisön käytäntö tässä suhteessa on laskentaohjeiden mukaisesti vertailu sellaisten luottojen kesken, joiden pääoma, käyttötarkoitus ja takaisinmaksuaika ovat samanlaiset. Korealaisten vientiä harjoittavien tuottajien saamat tuotannonalan luotot (lyhytaikaiset, toimintaan tarkoitetut luotot) eroavat tarkasteltavina olevista EXIM-SM-luotoista käyttötarkoituksensa (katso väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 126 kappale) ja luottoaikansa osalta, eivätkä ne näin ollen ole vertailukelpoisia. Näin ollen väitettä ei voida hyväksyä.

45) Kyseiset kaksi korealaista vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät lisäksi, että komissio käytti vertailukohtana korkoja, jotka olivat erittäin korkeat Korean rahoitusalan kriisin vuoksi, laskiessaan ennen kyseistä kriisiä myönnettyjen luottojen korkoon liittyvää tukea.

46) Perusasetuksen 6 artiklan b alakohdan mukaisesti etuus lasketaan vertaamalla valtiolta saatujen luottojen ja vastaavien kaupallisten luottojen korkoja. Tätä varten vertailtiin valtion luottojen ja vastaavien kaupallisten luottojen keskimääräisiä korkoja tutkimusajanjaksona. Näin ollen väitettä ei voida hyväksyä.

b) Kalastusverkkojen tuotantoon myönnettävä luotto (Fishing Net Production Loan, FNPL)

47) Korean viranomaiset väittivät, että koska kyseinen luotto on suunnattu erityisesti kalastusverkkojen tuotannonalalle, siitä ei aiheudu etua ruostumattoman teräslangan viejille eikä se ole terästeollisuudelle suunnattu luotto. Sekä kalastusverkkoja että ruostumatonta teräslankaa tuottava yritys hoitaisi lisäksi varojaan ja kirjanpitoaan erikseen eri tuotteiden osalta.

48) Tutkimuksessa määritettiin, että ruostumattoman teräslangan vientiä harjoittavat tuottajat saivat kyseisiä luottoja, jotka mahdollistavat tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton, koska kuten Korean viranomaiset myönsivät, kyseessä on erityisesti kalastusverkkojen tuotannonalalle suunnattu luotto. Sillä, että kyseistä järjestelmää ei ole erityisesti suunnattu tarkasteltavina olevaa tuotetta tuottavalle tuotannonalalle, ei ole merkitystä, jos kerran kyseessä on erityinen ohjelma, jonka etuudet voivat liittyä tarkasteltavina olevan tuotteen tuotantoon. Ehto toteutuu, koska tuettu luotto alensi tuottajan yleiskustannuksia, mistä aiheutuu etua myös tarkasteltavina olevan tuotteen valmistukselle. Mitään näyttöä ei toimitettu siitä, että asianomaiset vientiä harjoittavat tuottajat olisivat hallinnoineet varojaan niin, että luoton myöntäminen ei olisi vaikuttanut yrityksen yleisiin rahoituskustannuksiin. Näin ollen väitettä ei voida hyväksyä.

c) Pk yritysten perustamiseen ja tukemiseen tarkoitetusta rahastosta myönnetyt luotot (SMEs Start-up and Promotion Fund Loans, SME-SPFL)

49) Korean viranomaiset väittivät, että Pusanin kaupungin pienten ja keskisuurten yritysten tukirahaston perustamisesta ja toiminnasta annetun lain nojalla myönnetyt nk. C-lajin luotot eivät ole sidoksissa vientitulokseen, koska luottokelpoisuuden arvioinnissa käytettävät kahdeksan keskeistä ja kaksitoista täydentävää arviointiperustetta ovat objektiivisia ja puolueettomia. Ainoa vientiin liittyvä tekijä on täydentävä peruste, jonka mukaan otetaan erityisesti huomioon pk-yritykset, joiden kokonaisliikevaihdosta yli 20 prosenttia tulee vientiin suuntautuvasta myynnistä. Järjestelmän tarkoituksena ei ole edistää vientiä vaan käyttää viennin osuutta teknologian kehittämistoimien välillisenä osoittimena.

50) Vaikka vientitulokseen liittyvä tekijä on ainoastaan yksi useista luoton arviointiperusteista, on järjestelmän katsottava olevan sidoksissa vientitulokseen eli järjestelmä on näin ollen erityinen. Asiasta säädetään selvästi perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan a alakohdassa, jonka mukaan erityisinä tukina pidetään joko oikeudellisesti tai tosiasiallisesti vientituloksesta joko pelkästään tai yhdessä muiden edellytysten kanssa riippuvia tukia. Koska luoton myöntävä viranomainen ottaa yhtenä tekijänä huomioon sen, että kokonaisliikevaihdosta vähintään tietty osuus tulee viennistä, vientitulokseen sidoksissa olemisen edellytys täyttyy, sillä yritykset eivät olisi voineet saada etuuksia, jos niiden vienti ei olisi ylittänyt tiettyä määrää. Näin ollen Korean viranomaisten väitettä ei voida hyväksyä.

d) Teknologian kehittämisluotot (Technology Development Business Loan, TDBL) / Tieteen ja teknologian edistämisrahasto (Science and Technology Promotion Fund, STPF)

51) Korean viranomaiset väittivät, että kyseisillä ohjelmilla tuetaan tutkimustoimintaa WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 8 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti ja että ne ovat näin ollen riitauttamattomia eivätkä oikeuta vastatoimiin. Lisäksi teknologian kehittäminen sekä tieteen ja teknologian edistäminen ovat sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja objektiivisia ja puolueettomia arviointiperusteita, ja ohjelmat on suunnattu kaikille tuotannonaloille, jotka investoivat teknologian kehittämishankkeisiin, eivätkä ne näin ollen ole erityisiä. STPF:n osalta Korean viranomaiset väittivät lisäksi, että koska tiede- ja teknologiaministeriö soveltaa objektiivisia ja puolueettomia arviointiperusteita, se ei voi käyttää omaa harkintavaltaansa päättäessään ensisijaisista hankkeista, ja että komissio ei ole esittänyt näyttöä tukeakseen päätelmiään siitä, että tällaista harkintavaltaa olisi käytetty.

52) Väite riitauttamattomuudesta hylätään molempien ohjelmien osalta samoista syistä kuin mitä jäljempänä johdanto-osan 75-77 kappaleessa esitetään. Ei esitetty mitään näyttöä, jolla olisi saatettu kyseenalaisiksi alustavat päätelmät siitä, että TDBL olisi suunnattu kauppa- ja teollisuusministeriön määrittämiin tiettyihin hankkeisiin investoiville tietyille tuotannonaloille. Myöskään STPF:n osalta ei toimitettu tietoja tiede- ja teknologiaministeriön soveltamista arviointiperusteista. Tutkimuksessa todennettiin, että tiede- ja teknologiaministeriö tosiasiallisesti toisinaan päätti hankkeiden ensisijaisuudesta. Tätä näyttöä pidetään riittävänä vahvistamaan, että STPF on tosiasiallisesti perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettu erityinen tukijärjestely. Väite siitä, että järjestelyt eivät ole erityisiä, on näin ollen hylättävä.

e) Vientirahoitusluotot

53) Yksi korealainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että komissio ei ottanut huomioon eräitä todennettuja tietoja ja että se teki laskuvirheen määrittäessään EXIM-SM-luotoista saatavia etuuksia.

54) Väitettä on pidettävä perusteltuna. Asianmukaiset oikaisut on tehty kyseisen yrityksen tuen määrään.

55) Korean viranomaiset väittivät, että koska ennen tavaroiden lähettämistä, sovellettavasta EXIM-EC järjestelmästä sekä EXIM-SM- ja EXIM-FIC-järjestelmistä myönnettävien luottojen korot olivat korkeammat kuin mitä EXIM tosiasiallisesti rahastoihin maksoi, EXIM EC-, EXIM-SM- ja EXIM-FIC-luotot eivät oikeuta vastatoimiin. Lisäksi väitetään, että tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan 5 alaviitteen mukaan liitteessä I tarkoitettuja toimenpiteitä, jotka eivät ole vientitukea, ei saa kieltää sopimuksen minkään määräyksen perusteella.

56) Näiden väitteiden katsotaan soveltuvan ainoastaan perusasetuksen liitteessä I olevassa k kohdassa määriteltyihin vientiluottoihin. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 129 ja 130 kappaleessa selostettiin, ennen tavaroiden lähettämistä sovellettavasta EXIM-EC järjestelmästä sekä EXIM-SM- ja EXIM-FIC-järjestelmistä myönnettäviä luottoja ei pidetä vientiluottoina eivätkä ne kuulu perusasetuksen liitteessä I olevan k alakohdan soveltamisalaan. Näin ollen väitettä ei voida hyväksyä.

57) Korean viranomaiset väittivät, että EXIM-FIC-luotot eivät ole sidoksissa vientitulokseen eivätkä kotimaisten tavaroiden käyttöön tuontitavaroiden sijasta sopimuksen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Korean viranomaiset väittävät myös, että koska EXIM-FIC-luottoja voidaan myöntää monille eri tuotannonaloille ja koska ulkomaisten sijoitusten peruste on sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla objektiivinen ja puolueeton, EXIM-FIC-järjestelmä ei ole erityinen järjestely.

58) Vastauksena näihin väitteisiin komissio totesi EXIM-FIC-luotoista, että niitä voidaan myöntää ainoastaan sellaisille yrityksille, jotka investoivat ulkomaille, joten ne ovat näin ollen perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja erityisiä järjestelyjä, koska ne eivät perustu puolueettomiin perusteisiin jäljempänä johdanto-osan 80-84 kappaleessa selostetulla tavalla. EXIM-FIC-luottojen ei katsota olevan sidoksissa vientitulokseen eikä kotimaisten tavaroiden käyttöön tuontitavaroiden sijasta sopimuksen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

2) Kiinteämääräinen palautusjärjestelmä

59) Korean viranomaiset väittivät, että järjestelmä on tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen liitteessä I olevassa i kohdassa sekä liitteessä II ja III tarkoitettu tullinpalautusjärjestelmä ja että tuontimaksuja ei palauteta enempää kuin mitä kannetaan maahantuoduista tuotantopanoksista, jotka käytetään vientituotteen tuotannossa, ottaen huomioon myös tavanomainen hävikki.

60) Vastauksena näihin väitteisiin todetaan, että koska ei ole olemassa velvoitetta tuoda maahan tuotantopanoksia vientituotteen tuotannossa käytettäväksi, kiinteämääräinen palautusjärjestelmä ei ole sopimuksen liitteessä I olevassa i kohdassa sekä liitteissä II ja III tarkoitettu tullinpalautusjärjestelmä tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestely. Korean kiinteämääräinen palautusjärjestelmä kuuluu itse asiassa tuen yleisen määritelmän soveltamisalaan perusasetuksen 2 artiklan, jossa toistetaan sopimuksen 1 artiklan määräysten sisältö, mukaisesti. Kyseessä on tuki, koska Korean valtio myöntää taloudellista tukea avustuksina, jotka perustuvat vientituotteiden vapaasti laivassa -arvoon ja joista koituu välitöntä etua niiden saajille. Se on oikeudellisesti vientituloksesta riippuva tuki ja sen vuoksi se katsotaan erityiseksi tueksi perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti. Näin ollen ei herää kysymystä perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetusta tuontitullien liiallisen määrän peruuttamisesta, koska tämä koskee ainoastaan tullinpalautusjärjestelmien ja korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelyjen tapauksia perusasetuksen liitteiden I-III mukaisesti. Väitteitä ei näin ollen voida hyväksyä.

61) Korean viranomaiset väittivät, että sopimuksen liitteessä II (II) olevan 2 kohdan mukaisesti on suoritettava liitteessä II (II) olevan 1 kohdan mukaisia lisätutkimuksia, jos käytössä ei ole järjestelmää tai menettelyä sen määrittämiseksi, onko maksuja palautettu liikaa, mikäli tutkimuksen tekevät viranomaiset arvioivat tutkimukset tarpeellisiksi. Korean viranomaiset katsoivat, että koska komissio ei tarkastellut, oliko vientituotteen tuotannossa käytettyjen tuotantopanosten tuonnista aiheutuvia maksuja tosiasiallisesti palautettu liikaa, ei ole perusteita päätelmille, että Korean kiinteämääräinen palautusjärjestelmä on perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettu erityinen tuki.

62) Tätä väitettä pidetään merkityksettömänä, koska sopimuksen liitteessä II (II) oleva 2 kohta koskee tullinpalautusjärjestelmiä, jollainen tarkasteltavina oleva ohjelma ei ole, kuten edellä todettiin. Vaikka se olisikin tullinpalautusjärjestelmä, perusasetuksen liitteessä II olevan II kohdan 5 alakohdan ja liitteessä III olevan II kohdan 3 alakohdan mukaan viejämaan viranomaisten on tehtävä kyseinen tutkimus tosiasiallisten maksusuoritusten perusteella. Korean viranomaiset eivät tehneet kyseistä tutkimusta. Tämän vuoksi komissiokaan ei tutkinut, oliko vientituotteen tuotannossa käytettyjen tuotantopanosten tuonnista aiheutuneita maksuja tosiasiallisesti palautettu liikaa.

63) Yksi korealainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että komission väite siitä, ettei käytössä ole järjestelyä tai menettelyä sen tarkistamiseksi, mitä tuotantopanoksia käytetään missäkin määrin vientituotteen tuotannossa, ei pidä paikkaansa, koska tullinpalautus myönnetään ainoastaan sellaisten tuotantopanosten osalta, jotka tosiasiallisesti käytetään vientituotteiden tuotannossa, sekä tosiasiallisesti maksetuista tuontitulleista.

64) Näiden väitteiden vastineeksi on todettava, että kiinteämääräisessä palautusjärjestelmässä saatujen avustusten määrää ei lasketa suhteessa tuotannossa tosiasiallisesti käytettäviin tuotantopanoksiin tai tosiasiallisesti maksettuun tuontitulliin, vaan kyseessä on kokonaisvientiin perustuva kiinteä määrä. Väitteitä ei näin ollen voida hyväksyä.

65) Yksi korealainen vientiä harjoittava tuottaja väitti lisäksi, ettei se saanut etuuksia kyseisen järjestelmän käytöstä, koska se maksoi tuontitullin tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannosta käytettävistä raaka-aineista, vei tarkasteltavana olevan tuotteen ja tullinpalautuksen määrä oli pienempi kuin määrä, joka olisi saatu käyttämällä yksilöllistä järjestelmää. Korean viranomaiset väittivät myös, että korealainen vientiä harjoittava tuottaja, joka käytti kiinteämääräistä palautusjärjestelmää, toimitti komissiolle näyttöä siitä, että sen tuontimaksujen palautukset ovat paljon pienemmät kuin määrät, joita kannettiin vientituotteiden valmistuksessa tutkimusajanjaksona käytetyistä maahantuoduista tuotantopanoksista.

66) Vastauksena näihin väitteisiin todetaan, että edellä mainituista syistä kiinteämääräisestä palautusjärjestelmästä myönnetyt maksut ovat avustuksia, jotka perustuvat vientitulokseen ja ovat näin ollen erityisiä tukia, jotka mahdollistavat tasoitustullien käyttöönoton perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti. Lisäksi ei ole merkitystä sillä, olisiko hyväksyttävän tullinpalautusjärjestelmän käyttö ollut edullisempaa vientiä harjoittavalle tuottajalle, koska tämä valitsi sellaisen järjestelmän etuudet, josta saatavat etuudet katsotaan tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavaksi tueksi. Väitteitä ei tämän vuoksi voida hyväksyä.

3) Verojärjestelmät

a) Teollisuuteen rajoitetun tuen erityisluonne

67) Komissio katsoi alustavassa määritelmässään, että verottomuuden ja verohelpotusten valvonnasta annetun lain (Tax Exemption and Reduction Control Law, TERCL) tietyt artiklat oikeuttavat vastatoimiin, sillä kyseessä on perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu erityinen tuki, koska tuki on suunnattu yksinomaan tietyille muun muassa teollisuudessa toimiville yrityksille. Kyseessä ovat seuraavat artiklat:

- 7 artikla (pk-teollisuusyrityksille myönnettävät erityiset verohelpotukset ja -vapautukset)

- 8 artikla (varaus teknologian kehittämistä varten)

- 9 artikla (verohyvitys teknologian ja henkilöstön kehittämiskustannuksista)

- 25 artikla (verohyvitys tuottavuutta lisäävistä investoinneista)

- 27 artikla (väliaikainen verohyvitys investoinneista).

68) Korean viranomaiset väittivät, että koska artiklojen säännöksiä voidaan käytännössä soveltaa moniin eri tuotannonaloihin ja yrityksiin ne eivät ole WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuja erityisiä tukia eivätkä näin ollen mahdollista tasoitustullien käyttöönottoa (sopimuksen kyseisten kohtien sisältö toistetaan myös perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan a-c alakohdassa). Korean viranomaiset korostivat erityisesti, että teollisuuden käsitteen määritelmä on erittäin laaja ja että siihen sisältyy käytännössä kymmeniä tuhansia teollisuuden alaluokkia.

69) Erityisyyden perusperiaatteena on, että tuki, joka vääristää talousjärjestelmän varojen jakaantumista suosimalla tiettyjä yrityksiä, oikeuttaa tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton, jos se aiheuttaa vahinkoa. Jos tuen saantikelpoisuutta rajoitetaan talousjärjestelmässä puolueellisin perustein, katsotaan kyseessä olevan tällainen varojen jakaantumisen vääristymä. Tämä periaate on tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan perusteena; artikloissa säädetään, että tuki on erityistä, jos tuen myöntävä viranomainen tai lainsäädäntö, jonka perusteella myöntävä viranomainen toimii, rajoittaa mahdollisuuden saada tukea nimenomaisesti tiettyihin yrityksiin. Tässä tapauksessa katsotaan, että vaikka teollisuuden käsitteen määritelmä onkin erittäin laaja, on totta, että TERCL:n edellä mainittujen artiklojen säännösten tarkoituksena on rajoittaa edelleen niiden perusteella myönnettäviä etuuksia tiettyihin yrityksiin, koska tukikelpoisuus sidotaan muihin, puolueellisiin arviointiperusteisiin, kuten investointiin tietyntyyppisiin korkean teknologian tuotteisiin tai ulkomaisiin investointeihin.

70) Korean viranomaiset väittivät, että kyseiset arviointiperusteet ovat puolueettomia, koska kaikki yritykset voivat tasapuolisesti hyötyä kyseisistä tuista. Esimerkiksi väitetään, että ulkomaisia investointeja tekeville yrityksille annettava tuki ei ole erityistä tukea, koska kaikki yritykset voivat tehdä investointeja ulkomaille. Väitteen mukaan kuitenkin esimerkiksi yksinomaan tekstiilialan yrityksille suunnattu tuki ei ole erityistä tukea, koska kaikkien yritysten väitetään voivan monipuolistaa tuotantoaan tekstiilialalle. Jotta tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen mukaisella erityisyyden käsitteeltä olisi merkitystä, sen on koskettava tilanteita, joissa valtio antaa tukea edellytyksin, joiden se ennakolta tietää huomattavasti rajoittavan tukikelpoisten yritysten määrää; tällaisten tukien tarkoituksena on suosia tiettyjä yrityksiä. Tästä syystä Korean viranomaisten soveltamat edunsaajien valintaperusteet eivät ole puolueettomia, ja kuten jäljempänä selostetaan, niitä ei sovelleta laajalti, kuten perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa edellytetään. Näin ollen todetaan, että TERCL:n kyseisten artiklojen perusteella myönnettävät tuet ovat erityisiä tukia; tarkemmat ohjelmakohtaiset perustelut esitetään jäljempänä.

b) Aiheeton tutkimus

71) Korean viranomaiset väittivät, että koska menettelyssä valituksen tehnyt osapuoli ei esittänyt väitteitä TERCL:n tiettyjen artiklojen verosäännöksistä, niitä ei olisi otettava huomioon missään tämän menettelyn yhteydessä tehdyssä määrityksessä. Kyseessä ovat seuraavat artiklat:

- 5 artikla (pk-yrityksille myönnettävä erityinen verohyvitys)

- 7 artikla (pk-teollisuusyrityksille myönnettävät erityiset verovähennykset ja -vapautukset)

- 27 artikla (väliaikainen verohyvitys investoinneista).

72) Erityisesti Korean viranomaiset väittävät seuraavaa:

i) Tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 11 artiklassa (perusasetuksen 10 artiklassa) luetellaan tiedot, jotka valituksessa on mainittava, mukaan lukien näyttö tuen olemassaolosta sekä sen määrästä ja laadusta.

ii) Sopimuksen 12 artiklan 1 kohdan (perusasetuksen 11 artiklan) mukaan asianomaisille WTO:n jäsenille ja kaikille tasoitustullitutkimuksen asianomaisille osapuolille on ilmoitettava, mitä tietoja viranomaiset tarvitsevat.

iii) Sopimuksen liitteessä VI olevan 7 kohdan (perusasetuksen 26 artiklan 3 kohdan) mukaan vakiokäytäntönä olisi oltava, että tarkastuskäyntien kohteena oleville yrityksille ilmoitetaan etukäteen tarkistettavien tietojen luonne ja muut tiedot, jotka on annettava näiden käymien aikana.

73) Korean viranomaiset väittävät, että sopimuksen määräyksiä ei ole noudatettu, koska määritykseen on sisällytetty ohjelmia, joiden suhteen ei ollut esitetty valituksia, ja koska lisäksi Korean viranomaisille ja eräille yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille ei ollut annettu mahdollisuutta puolustautua asianmukaisesti.

74) Korean viranomaisten väitteiden suhteen on todettava, ettei voida odottaa, että valituksen tekijät valitusta tehdessään tuntisivat kolmannen maan väitetyt tukiohjelmat niiden jokaista yksityiskohtaa myöten. Tässä tapauksessa valituksen tekijä esitti useita väitteitä TERCL:n mukaisesti myönnetyistä veroetuuksista. Tutkimuksessa tuli tämän jälkeen ilmi muitakin TERCL:n tiettyjen säännösten mukaisesti myönnettäviä veroetuuksia, joita ei ollut erityisesti mainittu valituksessa, mutta joiden vaikutukset ovat hyvin samanlaiset kuin valituksen kohteena olleiden järjestelyjen vaikutukset. Ottaen huomioon tukien luonne ja erityisesti se, että niiden yleisenä myöntämisperusteena on TERCL (jonka suhteen valituksen tekijä esitti useita tukia koskevia väitteitä), on päätettävä, että komissiolla on oikeus tutkia niitä ja suosittaa tarpeen mukaan tasoitustoimenpiteiden käyttöönottoa.

c) TERCL:n 8 artikla (varaus teknologian kehittämistä varten)

75) Korean viranomaiset väittivät, että 8 artiklan säännökset eivät koskeneet erityistä tukea, ja että kyseisen artiklan mukainen tuki on riitauttamatonta tutkimus- ja kehitystoimintaan (T& K) tarkoitettua tukea, josta määrätään tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 8 artiklan 2 kohdan a alakohdassa, jonka sisältö toistetaan myös perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdassa.

76) Huomattakoon, että jos sopimuksen 8 artiklan 2 kohdan a alakohdan edellytykset täyttävistä T& K -tuista ilmoitetaan WTO:lle sopimuksen 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti, kyseisten tukien suhteen ei voida edes panna vireille tutkimusta. TERCL:n 8 artiklan osalta todettakoon, että Korea ei ole ilmoittanut asiasta WTO:lle sopimuksen 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Komissiolla oli näin ollen oikeus panna vireille TERCL:n kyseistä säännöstä koskeva tutkimus. Koska Korean viranomaiset väittivät, että säännösten mukaisia tukia ei voida riitauttaa eivätkä ne näin ollen oikeuta tasoitustoimenpiteiden käyttöönottoa, niiden olisi osoitettava riitauttamattomuus. Komissio antoi Korealle mahdollisuuden osoittaa riitauttamattomuus tutkimuksen alkuvaiheessa, mutta tämä ei ole tehnyt sitä. Näissä olosuhteissa voidaan ottaa käyttöön tasoitustoimenpiteet kyseisen artiklan mukaisesti myönnettävien tukien osalta.

77) Korean viranomaisten väitteisiin siitä, että tuki ei ole erityistä, voidaan vastata toteamalla, että järjestely ei ole puolueeton, koska siinä tehdään ero tavanomaisten ja teknologiapainotteisten yritysten välillä. Viimeksi mainitut saavat korkeampia tukia. Tästä erosta ilmenee, että arviointiperusteet eivät ole puolueettomat, ja niitä jätetään väistämättä soveltamatta moniin yrityksiin, joille tällainen teknologinen kehittäminen ei ole tarpeellista. Näistä ja edellä johdanto-osan 67-70 kappaleessa mainituista syistä katsotaan, että TERCL:n 8 artiklan mukainen tuki on erityistä ja näin ollen tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavaa.

d) TERCL:n 9 artikla (verohyvitys teknologian ja henkilöstön kehittämiskustannuksista)

78) Korean viranomaiset väittivät, että kyseisen artiklan nojalla myönnettävä tuki ei ole erityistä tukea, ja että teknologian ja henkilöstön kehittäminen on tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu objektiivinen ja puolueeton arviointiperuste. Arviointiperustetta ei kuitenkaan voida pitää puolueettomana sopimuksen kyseisessä artiklassa tai perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Viimeksi mainitussa artiklassa edellytetään, että objektiivisten arviointiperusteiden tai edellytysten on oltava puolueettomia sekä luonteeltaan taloudellisia ja laajalti sovellettavia. TERCL:n mainitun artiklan säännöksiä ei pidetä laajalti sovellettavina, koska tietyillä tuotannonaloilla toimivat yritykset ovat selvästi muiden alojen yrityksiä teknologiapainotteisempia, joten ne voivat todennäköisemmin saada etuuksia kyseisen säännöksen nojalla. Korean viranomaiset ovat TECRL:n kyseistä säännöstä soveltaessaan antaneet suhteettoman suuria etuja tiettyjen tuotannonalojen yrityksille.

79) Järjestelyä pidetään erityisenä, koska se rajoittuu tiettyihin yrityksiin (katso johdanto-osan 67-70 kappale), ja näin ollen se mahdollistaa tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton. Järjestely on erityinen myös perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti ja mahdollistaa näin ollen tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton.

e) TERCL:n 23 artikla (varaus ulkomaisista investoinneista aiheutuvia menetyksiä varten)

80) Korean viranomaiset huomauttivat, että kyseisen artiklan säännösten soveltaminen on päättynyt 1 päivänä tammikuuta 1998. Korean viranomaiset väittivät myös, että monet eri tuotannonalat voivat saada tukea tämän artiklan nojalla ja että ulkomaisten investointien arviointiperuste on tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu objektiivinen ja puolueeton arviointiperuste.

81) Säännöksessä on kyse veronlykkäysjärjestelystä, jossa kannettava vero lisätään yrityksen veropohjaan kahden vapaavuoden jälkeen tasasuuruisina erinä kolmen vuoden ajan. Näin ollen säännöksen viimeisenä soveltamisvuonna (verovuosi 1997) myönnetystä veronlykkäyksestä koitui etua myös tutkimusajanjaksona (1.4.1997-31.3.1998), ja veroedun saaneet yritykset saavat siitä etua vielä tulevinakin vuosina.

82) Korean viranomaiset väittivät, että eri tuotannonalojen yritykset voivat hakea tukea artiklan nojalla, mutta komissio totesi alustavissa päätelmissään, että artiklan säännökset koskevat ainoastaan ulkomaille investoivia korealaisia yrityksiä. Sen todistamiseksi, että näin ei olisi, ei ole toimitettu uusia tietoja. Korean viranomaisten väitteitä voidaan verrata edellä selostettuihin väitteisiin siitä, että teollisuuteen rajoitettu tuki ei ole erityistä (katso johdanto-osan 67-70 kappale); TERCL:n 23 artiklan säännösten mukainen tuki on kuitenkin tosiasiallisesti rajoitettu tietyille yrityksille. Säännöksen mukainen järjestely on näin ollen erityinen perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti ja näin ollen se mahdollistaa tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton.

83) Korean viranomaiset väittivät myös, että ulkomaisten investointien arviointiperuste on sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu objektiivinen ja puolueeton peruste. Arviointiperustetta ei kuitenkaan voida pitää puolueettomana sopimuksen kyseisessä artiklassa tai perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Viimeksi mainitussa artiklassa edellytetään, että objektiivisten arviointiperusteiden tai edellytysten on oltava puolueettomia sekä luonteeltaan taloudellisia ja laajalti sovellettavia. TERCL:n kyseisen artiklan säännöksiä ei voida pitää objektiivisena, koska etukäteen tiedetään, että yritykset, jotka eivät investoi ulkomaille, eivät voi saada tukea. Peruste ei siis ole puolueeton eikä sitä sovelleta laajalti. TERCL:n kyseistä säännöstä soveltaessaan Korean viranomaiset myöntävät siis etuja rajoitetulle määrälle yrityksiä, joilla on toimintaa ulkomailla.

84) Tämän vuoksi katsotaan, että TERCL:n kyseisen säännöksen mukainen järjestely on erityinen perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla ja näin ollen se mahdollistaa tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton.

f) TERCL:n 25 artikla (verohyvitys tuottavuutta lisäävistä investoinneista)

85) Korean hallitus väitti, etteivät kyseisen artiklan nojalla myönnetyt tuet ole erityisiä, ja huomautti, että siihen sisältynyt säännös kotimarkkinoilta hankittujen välineiden suosimisesta maahantuotujen sijaan kumottiin vuoden 1996 lopussa eli ennen tutkimusajanjaksoa. Komissio totesikin alustavissa päätelmissään, että kyseisen artiklan säännös siitä, että verohyvitysten määrä vaihtelee sen mukaan, onko välineet tuotu maahan (3 prosentin hyvitys) vai hankittu kotimaasta (10 prosentin hyvitys), kumottiin vuoden 1996 lopussa. Koska kuitenkin yritykset, joiden investointihankkeet alkoivat ennen vuoden 1996 loppua ja jatkuivat tämän jälkeen, saattoivat edelleen valita, että niihin sovelletaan ennen kyseistä päivämäärää voimassa olleita hyvityksiä, etuuksia saatiin edelleen myös tutkimusajanjaksona.

86) Maahantuotujen ja kotimaasta hankittujen välineiden kohtelun eroista ennen vuotta 1996 on jo todettu, että kyseessä on perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukainen erityinen tukijärjestely. Korean viranomaiset ovat esittäneet yleisen väitteen, ettei kyseessä ole erityinen tuki, mutta järjestelyä on pidettävä erityisenä, koska se rajoittuu tiettyihin yrityksiin (katso johdanto-osan 67-70 kappale), ja näin ollen se mahdollistaa tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton. On etukäteen tiedossa, että tietyt yritykset voivat toisia todennäköisemmin hyötyä tuottavuuden lisäämisestä saatavista veroetuuksista ainoastaan niiden yrityksen lajin perusteella. Näin ollen järjestelystä saatavilla etuuksilla on väistämättä suurempi merkitys tietyille aloille kuin eräille muille aloille.

g) TERCL:n 27 artikla (väliaikainen verohyvitys investoinneista)

87) Korean hallitus väitti, etteivät kyseisen artiklan mukaiset tuet ole erityisiä, ja huomautti, että säännös kotimaisten välineiden suosimisesta maahantuotujen sijaan kumottiin vuoden 1996 lopussa. Komissio totesi alustavissa päätelmissään, että kyseisen artiklan nojalla saatavat etuudet oikeuttavat tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton, koska yritykset voivat valita, saavatko ne etua verohyvitysten vaihtelusta sen mukaan, onko koneet tuotu maahan (3 prosentin hyvitys) vai hankittu kotimarkkinoilta (10 prosentin hyvitys), ennen vuoden 199 loppua tätä ennen aloitettujen investointihankkeiden osalta. Etuuksia saatiin siis edelleen myös tutkimusajanjaksona.

88) Järjestelyä pidetään erityisenä, koska se rajoittuu tiettyihin yrityksiin (katso johdanto-osan 67-70 kappale), ja näin ollen se mahdollistaa tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton. Vuoden 1996 loppuun asti voimassa olleiden hyvitysten eroavuuksista todettakoon, että järjestely on perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukainen erityinen tukijärjestely. Samoin kuin TERCL:n 25 artiklan osalta, Korean viranomaiset ovat esittäneet yleisen väitteen, ettei kyseessä ole erityinen tuki, mutta järjestelystä voidaan kuitenkin myöntää tukea ainoastaan yrityksille, jotka investoivat tuottavuutta lisääviin välineisiin. Tämän edellytyksen vuoksi tietyt yritykset voivat väistämättä saada järjestelystä etuuksia todennäköisemmin kuin jotkut muut yritykset.

4) Tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavien tukien määrä

89) Ottaen huomioon edellä esitetyt eri tukijärjestelmiä koskevat lopulliset päätelmät tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavien tukien määrät vahvistetaan kunkin tutkitun vientiä harjoittavan tuottajan osalta seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

90) Painotettu keskimääräinen koko maata koskeva tukimarginaali ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta yhteisön rajalla kaikesta Koreasta peräisin olevasta yhteisöön suuntautuvasta viennistä vastaavien vientiä harjoittavien tuottajien osalta on alle vähimmäistason eli alle yhden prosentin. Näissä olosuhteissa Korean tukimarginaalia on pidettävä merkityksettömänä perusasetuksen 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

E) VAHINKO

1) Alustava huomautus

91) Edellä esitettyjen Koreaa koskevien päätelmien, joiden mukaan koko maata koskeva tukimarginaali on alle vähimmäistason, perusteella todetaan, että Koreasta peräisin olevan paksun teräslangan tuontia ei enää pidetä tuettuna tuontina. Tämän vuoksi väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa esitetyistä päätelmistä poiketen jäljempänä esitetyssä vahingon arvioinnissa otetaan huomioon ainoastaan Intiasta peräisin oleva tuonti.

2) Yhteisön tuotannonala

92) Koska yksikään asianomaisista osapuolista ei esittänyt uutta näyttöä tai uusia perusteltuja väitteitä, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 207-208 kappaleessa esitetyt tosiasiat ja päätelmät siitä, että valituksen tehneet yhteisön tuottajat, joiden osuus paksun teräslangan tuotannosta yhteisössä on yli 65 prosenttia, muodostavat yhteisön tuotannonalan perusasetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3) Kilpailunäkökohdat

93) Intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat väittivät komission ilmoituksen johdosta esittämissään huomautuksissa edelleen, että kaikki yhteisön tuotannonalan tämän menettelyn yhteydessä toimittamat tiedot ovat liioiteltuja niin kutsutun seostelisäjärjestelmän yhtenäisen soveltamisen vuoksi ja että tämän vuoksi tukien vastaisen menettelyn yhteydessä ei olisi mahdollista toteuttaa tarkkaa vahingon arviointia. Koska kuitenkaan asianomaiset osapuolet eivät ole esittäneet uusia väitteitä ja koska ruostumattomasta teräksestä valmistettuja tankoja koskevassa asiassa IV/E-1/36.930 on tehty lopullinen päätös valituksen hylkäämisestä, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 209-216 kappaleessa esitetyt päätelmät.

4) Yhteisön kulutus

94) Eräät asianomaiset osapuolet ovat komission ilmoituksen johdosta väittäneet, että yhteisön kulutuksen määrittelyssä noudatettu menetelmä ei ollut asianmukainen erityisesti yhteistyöhön osallistumattomien yhteisön tuottajien myynnin ja kolmansista maista peräisin olevan tuonnin suhteen.

95) Tältä osin olisi muistettava, että yksityiskohtaista todennettua tietoa on käytettävissä ainoastaan yhteisön tuotannonalan ja kyseisen maan yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta. Tämän vuoksi yhteisön toimielinten vakiintuneen käytännön mukaisesti käytettiin komission saatavissa olevia tietoja, erityisesti riippumattomia tilastolähteitä. Yksikään asianomainen osapuoli ei ole toimittanut tietoja, joiden perusteella olisi voitu todeta, että yhteisön toimielinten noudattama menettely olisi kohtuuton tai perusteeton tarkasteltavana olevan tapauksen olosuhteet huomioon ottaen.

96) Tämän vuoksi vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 217-218 kappaleessa esitetyt päätelmät.

5) Tuetun tuonnin määrä ja markkinaosuus

97) Intiasta peräisin oleva tuonti kehittyi seuraavasti: 952 tonnia vuonna 1994, 4513 tonnia vuonna 1995, 6951 tonnia vuonna 1996, 8719 tonnia vuonna 1997 ja 9166 tonnia tutkimusajanjaksona. Tuonti on siten lisääntynyt jatkuvasti ja huomattavasti, noin 850 prosenttia, tarkasteltavana olevana ajanjaksona.

98) Intiasta peräisin olevan tuetun tuonnin markkinaosuus kasvoi jatkuvasti, ja se oli 1,4 prosenttia vuonna 1994, 5,6 prosenttia vuonna 1995, 9,9 prosenttia vuonna 1996, 11,1 prosenttia vuonna 1997 ja edelleen 11,1 prosenttia tutkimusajanjaksona.

6) Tuetun tuonnin hinnat

a) Hintojen kehitys

99) Intiasta peräisin olevan tuonnin keskimääräiset myyntihinnat nousivat vuosina 1994 ja 1995 (1,88 ecusta 2,44 ecuun kilolta), mutta laskivat tämän jälkeen tasaisesti (2,32 ecua/kg vuonna 1996, 2,10 ecua/kg vuonna 1997 ja 2,05 ecua/kg tutkimusajanjaksona).

b) Hinnan alittavuus

100) Eräät asianomaiset osapuolet kiistivät menetelmän, jota komissio sovelsi tutkimuksen alustavassa vaiheessa laskiessaan hinnan alittavuuden marginaaleja. Ne väittivät, että marginaalit olivat liian suuret, koska negatiivisten määrien, joilla vientiä harjoittavien tuottajien hinnat alittivat yhteisön tuotannonalan hinnat, vastapainoksi ei otettu huomioon positiivisia määriä.

101) Olisi huomattava, että väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 226 ja 227 kappaleessa kuvatussa menetelmässä, jota sovellettiin laskettaessa hinnan alittavuuden marginaalia, tuetun tuonnin painotettuja keskimääräisiä nettomyyntihintoja verrattiin malleittain yhteisön tuotannonalan keskimääräisiin mallikohtaisiin nettomyyntihintoihin yhteisön markkinoilla. Näin ollen menetelmässä otettiin huomioon määrä, jolla vientiä harjoittavien tuottajien tietyn mallin hinta ylitti yhteisön tuotannonalan hinnan liiketoimikohtaisesti.

102) Tämän vuoksi vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 226-227 kappaleessa esitetyt päätelmät yleisistä menetelmistä.

103) Koska muita huomautuksia ei ole esitetty, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 228 kappaleessa esitetyt Intiasta peräisin olevan tuonnin tosiasialliset hinnan alittavuuden marginaalit.

7) Yhteisön tuotannonalan tilanne

104) Koska asianomaiset osapuolet eivät ole esittäneet uusia väitteitä väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa esitetyistä päätelmistä, jotka koskivat yhteisön tuotannonalan tilanteen taloudellisia osoittimia, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 229-238 kappaleessa esitetyt päätelmät.

105) Eräät asianomaiset osapuolet ovat väittäneet, että yhteisön tuotannonalan tilanteen taloudellisten osoittimien perusteella ei voida päätellä, että tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa. Näiden osapuolten mukaan yhteisön tuotannonalan tilanne pysyi päinvastoin suhteellisen vakaana tarkasteltavana olevan ajanjakson aikana ja siinä oli jopa havaittavissa kohenemisen merkkejä tuotannon, myyntimäärien ja investointien osalta. Kannattavuuden heikkeneminen johtui niiden mukaan siitä, että yhteisön tuotannonala oli päättänyt keskittyä tuotteisiin, joiden tuotantokustannukset olivat korkeita.

106) Muistutettakoon, että väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 237-238 kappaleessa esitetty päätelmä yhteisön tuotannonalalle aiheutuneesta merkittävästä vahingosta perustui siihen, että yhteisön tuotannonala ei tuetun tuonnin vuoksi pystynyt hyötymään markkinoiden kasvusta, eikä sen markkinaosuus palautunut enää ennalleen; myyntimäärät pystyttiin pitämään vakaina vain kannattavuuden kustannuksella, joka heikkeni huomattavasti myyntihintojen laskun myötä. Yhteisön tuotannonalan myynti kasvoi vain 5 prosenttia vuoden 1994 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, vaikka yhteisön markkinat kasvoivat samanaikaisesti 20 prosenttia. Tuotannon ja investointien lievä kasvu johtuu puolestaan yksinomaan yhteisön tuotannonalan pyrkimyksistä säilyttää markkinaosuutensa. Näin ollen yhteisön tuotannonalan kannattavuuden laskusuuntaus ei johdu yksinomaan siitä, että se alkoi tuottaa myös joitakin malleja, joiden osalta tuettu tuonti aiheuttaa vähemmän kilpailua.

107) Edellä selostetun perusteella päätellään, että yhteisön tuotannonalalle aiheutuu merkittävää vahinkoa väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 237 ja 238 kappaleessa kuvatulla tavalla.

F) SYY-YHTEYS

108) Komission yksiköt ovat perusasetuksen 8 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti tarkastelleet, onko Intiasta peräisin olevasta tuonnista aiheutunut merkittävää vahinkoa. Tuetun tuonnin lisäksi muita tiedossa olevia tekijöitä tutkittiin sen varmistamiseksi, että näistä yhteisön tuotannoalle mahdollisesti aiheutuneen vahingon ei katsota johtuneen tuetusta tuonnista.

a) Tuetun tuonnin vaikutus

109) Tuetun tuonnin määrän merkittävä lisääntyminen (noin 850 prosenttia) samoin kuin sen markkinaosuuden merkittävä kasvu (1,4 prosentista 11,1 prosenttiin) vuoden 1994 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana sekä todettu merkittävä hinnan alittavuus tapahtuivat samanaikaisesti yhteisön tuotannonalan tilanteen heikkenemisen (markkinaosuuksien pienenemisen, hintojen laskun ja kannattavuuden heikkenemisen) kanssa.

110) Vuoden 1995 voimakasta kasvua vuonna 1996 seuranneen markkinoiden yleisen supistumisen yhteydessä yhteisön tuotannonalaan vaikutti kielteisesti tuetun tuonnin jatkuva lisääntyminen. Intiasta peräisin oleva tuonti lisääntyi erityisen paljon kyseisenä vuonna.

111) Vuodesta 1997 alkaen markkinoiden kasvusta olikin etua pääasiassa tuetulle tuonnille. Yteisön tuotannonalan myyntimäärien kehitys ei noudattanut markkinoiden kasvua, ja myyntihinnat eivät nousseet entiselle tasolleen. Yhteisön tuotannonala kärsikin päinvastoin hinnankorotusten estymisestä ja voimakkaasta hintojen laskusta, kuten todetusta hintojen alittavuudesta ilmenee. Tästä tilanteesta on osoituksena kannattavuuden heikentyminen ja työllisyyden lasku.

112) Intiasta peräisin oleva halpatuonti jätti yhteisön tuotannonalalle kaksi vaihtoehtoa: säilyttää hinnat entisellään silläkin uhalla, että myynti vähenee, tai laskea hintojaan tuetun tuonnin hintojen mukaisiksi kannattavuuden kustannuksella. Molemmat lähestymistavat johtivat kannattavuuden heikkenemiseen joko suoraan (alemmat hinnat) tai välillisesti (korkeiden hintojen aiheuttama myyntimäärien lasku ja siitä johtuen korkeammat tuotantokustannukset tonnia kohti). Vuodesta 1996 kaikki yhteisön tuottajat laskivat myyntihintojaan huomattavasti, millä oli jälleen kielteisiä vaikutuksia kannattavuuteen siitä huolimatta, että yhteisön tuottajat yrittivät keskittyä tiettyihin markkinarakoihin tuetun tuonnin vaikutusten pahenemisen estämiseksi. Tämä osoittaa selvästi markkinoiden alttiuden hintavaihteluille sekä intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien hinnan alittavuuden keskeisen merkityksen.

b) Muiden tekijöiden vaikutus

113) Perusasetuksen 8 artiklan 7 kohdan mukaisesti komission yksiköt ovat tarkastelleet, onko muilla tekijöillä kuin Intiasta peräisin olevalla tuetulla tuonnilla mahdollisesti ollut vaikutusta yhteisön tuotannonalan tilaan, ottaen erityisesti huomioon tutkimuksessa yhteistyöhön osallistumattomien muiden yhteisön tuottajien sekä kolmansista maista tulevan tuonnin osuuden asiaan.

i) Muut yhteisön tuottajat

114) Väliaikaista tullia koskevan asetuksen antamisen jälkeen eräät asianomaiset osapuolet epäilivät, että yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon syy ei olisi tuettu tuonti. Tässä yhteydessä väitettiin erityisesti, että vahinko johtui muista tekijöistä ja varsinkin muista yhteisön tuottajista. Asianomaiset osapuolet väittivät, että yhteisön tuottajien yhteistyön puutteellisuuden vuoksi yhteistyöhön osallistumattomien yhteisön tuottajien myynnin vaikutusta ei voitu arvioida täysin luotettavasti.

115) On muistettava, että yksityiskohtaisia todennettuja tietoja on käytettävissä vain yhteisön tuotannonalan osalta. Koska yhteisön tuotannonalan yhteistyön laajuus takaa kuitenkin päätelmien edustavuuden ja koska yhteisön ruostumattoman teräslangan markkinat ovat lisäksi avoimet ja alttiit hintavaihteluille, on kohtuullista päätellä, että muiden yhteisön tuottajien tilanteen kehitys on todennäköisesti varsinkin hintojen suhteen noudattanut yhteisön tuotannonalan kehitystä. Yksikään asianomainen osapuoli ei ole myöskään toimittanut tietoja, jotka viittaisivat siihen, että valitakseen osallistumattomien tuottajien toimintaympäristö olisi ollut muita suotuisampi.

ii) Kolmansista maista peräisin oleva tuonti

116) Kolmansista maista peräisin olevan tuonnin markkinaosuudet ovat seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

117) Kolmansista maista peräsin olevan paksun teräslangan tuonnin markkinaosuus suureni vuoden 1994 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana ainoastaan 2,2 prosenttiyksikköä, kun taas Intiasta peräisin olevan tuetun tuonnin markkinaosuus kasvoi samana aikana 9,7 prosenttiyksikköä. Hintojen osalta tutkimuksessa ei havaittu yhteisön tuotannonalan myyntihintojen alittavuutta tutkimuksen aikana.

Korea

118) Koreasta peräisin olevaa tuontia tarkasteltiin tämän tutkimuksen yhteydessä ja todettiin, että koko maata koskeva painotettu keskimääräinen tukimarginaali on alle vähimmäistason. Edellä selostetun kyseisen tuonnin kehityksen perusteella päätellään, että Koreasta peräisin oleva tuonti ei ole lisääntynyt yhtä huomattavasti kuin Intiasta peräisin oleva tuonti, mutta kasvu ei kuitenkaan ole täysin merkityksetöntä.

119) Edellä esitetyn perusteella päätellään, että kolmansista maista peräisin oleva tuonti on saattanut vaikuttaa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon, mutta sitä ei kuitenkaan pidetä riittävänä poistamaan Intiasta peräisin olevan tuetun tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välistä syy-yhteyttä erityisesti, kun otetaan huomioon kyseisistä kolmansista maista peräisin olevan tuonnin markkinaosuuden kehittyminen tarkasteltavana olevana ajanjaksona.

iii) Muut

120) Koska yksikään asianomainen osapuoli ei ole esittänyt uusia väitteitä siitä, olisiko yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko mahdollisesti voinut osittain johtua muista tekijöistä; tällaisista muista tekijöistä mainittakoon erityisesti kysynnän supistuminen, kulutustottumusten muuttuminen, teknologian kehitys sekä yhteisön tuotannonalan vientitulos ja tuottavuus. Tämän vuoksi vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 247-250 kappaleessa esitetyt päätelmät.

c) Syy-yhteyttä koskeva päätelmä

121) Vaikka muilla tekijöillä kuin Intiasta peräisin olevalla tuetulla tuonnilla onkin saattanut olla vaikutusta yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon, niiden vaikutus ei ollut riittävän suuri poistamaan Intiasta peräisin olevan tuetun tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välistä syy-yhteyttä.

122) Edellä todettujen seikkojen perusteella päätellään, että Intiasta peräisin oleva tuettu tuonti erikseen tarkasteltuna on aiheuttanut merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

G) YHTEISÖN ETU

123) Väliaikaista tullia koskevan asetuksen antamisen jälkeen käyttäjät ovat esittäneet näkemyksiään siitä, mitä vaikutuksia tulleilla olisi.

124) Koska uusia huomautuksia tullien vaikutuksesta yhteisön tuotannonalan ja muiden yhteisön tuottajien tilanteeseen ei ole esitetty, vahvistetaan päätelmä siitä, että toimenpiteiden käyttöönotto antaa yhteisön tuotannonalalle mahdollisuuden saavuttaa jälleen tyydyttävä kannattavuusmarginaali ja ylläpitää ja kehittää toimintaansa yhteisössä, mikä puolestaan mahdollistaisi työllisyyden ja investointien turvaamisen.

125) Koska etuyhteydettömät tuojat tai tavarantoimittajat eivät ole esittäneet lisähuomautuksia, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 257-261 kappaleessa esitetyt päätelmät.

126) Eräät tuotetta käyttävät yritykset ovat väittäneet, että toimenpiteiden käyttöönotto vaikuttaisi välittömästi niiden taloudelliseen tilanteeseen, koska niiden raaka-aineiden hinnat nousisivat. Ne osat kuitenkin myös väittäneet, että ne voisivat hankkia tuotetta muistakin maista kuin tarkasteltavana olevasta maasta. Tullien yleisen alhaisen tason vuoksi hinnankorotusten vaikutus olisi lisäksi melko vähäinen.

127) Muut käyttäjät ovat korostaneet yhteisön tuotannonalan tuotteiden laatua ja luotettavuutta ja tämän vuoksi katsoneet, ettei toimenpiteiden käyttöönotolla olisi vaikutusta niiden tilanteeseen.

128) Tämän vuoksi vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 252-268 kappaleessa esitetyt päätelmät siitä, ettei ole pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön tasoitustulleja.

H) LOPULLISET TOIMENPITEET

1) Korea

129) Ottaen huomioon edellä esitetyt päätelmät, joiden mukaan Koreasta peräisin olevan tuonnin koko maata koskeva painotettu keskimääräinen tukimarginaali on vähimmäistasoa, tämä menettely olisi päätettävä perusasetuksen 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2) Intia

130) Edellä olevien tukea, vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevien päätelmien perusteella tarkasteltiin, minkä muotoisia ja tasoisia lopullisia tasoitustoimenpiteitä olisi toteutettava vahinkoa aiheuttavien tukien kauppaa vääristävien vaikutusten poistamiseksi sekä tehokkaiden kilpailuolosuhteiden palauttamiseksi yhteisön paksun teräslangan markkinoille.

131) Tämän vuoksi määritettiin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 271 kappaleessa selostetulla tavalla sellainen vahinkoa aiheuttamaton hintataso, jonka turvin yhteisön tuotannonala pystyy kattamaan tuotantokustannuksensa ja saamaan kohtuullisen myyntituoton.

132) Vahinkoa aiheuttamattoman hintatason ja tuottajien vientihintojen vertailun perusteella saadut vahinkomarginaalit olivat kaikissa muissa paitsi yhden vientiä harjoittavan valmistajan tapauksessa vähintään yhtä suuret kuin yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta todetut tuen määrät.

133) Perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaan tullin on vastattava tuen määrää, ellei vahinkomarginaali ole tätä alempi. Tämän perusteella yhteistyössä toimineille intialaisille vientiä harjoittaville tuottajille määritettiin seuraavat tullit:

>TAULUKON PAIKKA>

134) Koska haluttiin välttää yhteistyöstä kieltäytymisen palkitseminen, katsottiin aiheelliseksi, estä Intiaan sijoittautuneisiin yhteistyöstä kieltäytyneisiin yrityksiin sovellettava tulli vahvistetaan korkeimman yhteistyössä toimineille yrityksille määritetyn yksittäisistä tukijärjestelmistä saadun hyödyn suuruiseksi eli 48,8 prosentiksi.

135) Tässä asetuksessa vahvistetut yksilölliset tullit määritettiin tämän tasoitustullitutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat sen aikana vallinnutta tilannetta. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa yksinomaan kyseiseltä maasta peräisin olevien ja tässä asetuksessa erikseen mainittujen oikeussubjektien tuottamien tuotteiden tuontiin. Minkä tahansa muun, tämän asetuksen artiklaosassa erikseen mainitsemattoman yrityksen (mukaan lukien etuyhteydessä olevat yritykset) tuottamiin tuotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava jäännöstullia.

136) Kaikki näiden yksilöllisten tullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esim. yrityksen nimenmuutoksen huomioon ottamiseksi tehdyt) on toimitettava viipymättä komissiolle ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot ja erityisesti ne, jotka koskevat kyseiseen nimenmuutokseen mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia.

J) VÄLIAIKAISTEN TULLIEN KANTAMINEN

137) Kun otetaan huomioon Intiaan sijoittautuneiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta todettujen tasoitustullien käyttöönoton mahdollistavien tukien määrä sekä yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon vakavuus, pidetään tarpeellisena, että Intiasta peräisin olevassa tuonnissa asetuksella (EY) N:o 618/1999 käyttöön otettujen väliaikaisten tasoitustullien vakuutena olevat määrät kannetaan lopullisesti lopullisten tullien tasoisina, paitsi jos väliaikaiset tullit ovat alhaisemmat, jolloin olisi sovellettava viimeksi mainittuja tulleja.

138) Koreasta peräisin olevassa tuonnissa käyttöön otettujen väliaikaisten tasoitustullien vakuutena olevat määrät olisi vapautettava,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen tasoitustulli, jota sovelletaan tuotaessa Intiasta peräisin olevaa CN-koodiin ex 7223 00 19 (Taric-koodi 7223 00 19*90) kuuluvaa ruostumattomasta teräksestä valmistettua lankaa, jonka läpimitta on vähintään 1 mm ja jossa on vähintään 2,5 painoprosenttia nikkeliä, ei kuitenkaan lankaa, jossa on vähintään 28, mutta enintään 31 painoprosenttia nikkeliä ja vähintään 20, mutta enintään 22 painoprosenttia kromia.

2. Vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen tasoitustulli on seuraava:

>TAULUKON PAIKKA>

3. Jollei toisin säädetä, sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

4. Tässä asetuksessa vahvistettuja yksilöllisiä tulleja ("muihin" sovellettavaa koko maata koskevan tullin vastakohtana) sovelletaan yksinomaan tässä asetuksessa erikseen mainittujen oikeussubjektien valmistamien, asianomaisesta maasta peräisin olevien tuotteiden tuontiin. Jos yrityksen täsmällistä nimeä ei mainita tämän asetuksen artiklaosassa, sen valmistamiin tuotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja.

Kaikki näiden yksilöllisten tullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esim. yrityksen nimenmuutoksen huomioon ottamiseksi tehdyt) on toimitettava viipymättä komissiolle ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti ne, jotka koskevat yrityksen nimenmuutokseen mahdollisesti liittyviä tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Komissio muuttaa asetusta tämän perusteella neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelon ajan tasalle.

2 artikla

1. Kannetaan lopullisesti Intiasta peräisin olevassa tuonnissa asetuksella (EY) N:o 618/1999 käyttöön otettujen väliaikaisten tasoitustullien vakuutena olevat määrät lopullisten tullien tasoisina. Vapautetaan lopullisen tasoitustullin ylittävät vakuutena olevat määrät.

2. Edellä 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä ja määräyksiä sovelletaan väliaikaisten tasoitustullien vakuutena olevien määrien lopulliseen kantamiseen.

3 artikla

Päätetään Koreasta peräisin olevan, läpimitaltaan vähintään 1 mm:n ruostumattoman teräslangan tuontia koskeva menettely. Vapautetaan Koreasta peräisin olevassa tuonnissa asetuksella (EY) N:o 618/1999 käyttöön otettujen väliaikaisten tasoitustullien vakuutena olevat määrät.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 12 päivänä heinäkuuta 1999.

Neuvoston puolesta

S. NIINISTÖ

Puheenjohtaja

(1) EYVL L 288, 21.10.1997, s. 1.

(2) EYVL L 79, 24.3.1999, s. 25.

(3) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 905/98 (EYVL L 128, 30.4.1998, s. 18).

(4) EYVL C 394, 17.12.1998, s. 6.

(5) EYVL L 273, 9.10.1998, s. 4.

(6) EYVL L 202, 18.7.1998, s. 44.