31998R2700

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 2700/98,

annettu 17 päivänä joulukuuta 1998,

yritystoiminnan rakennetilastoja varten vahvistetuista ominaisuustietojen määritelmistä (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yritystoiminnan rakennetilastoista 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 58/97 (1) ja erityisesti sen 12 artiklan iii luetelmakohdan,

sekä katsoo, että

neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 58/97 luotiin yhteiset puitteet yhteisön yritysten rakennetta, toimintoja, kilpailukykyä ja tuloksia koskevien yhteisön tilastojen tuottamista varten,

on tarpeen ottaa käyttöön yritystoiminnan rakennetilastoja varten kerättävien ominaisuustietojen määritelmät, ja

suunnitellut toimenpiteet ovat tilasto-ohjelmakomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Asetuksen (EY, Euratom) N:o 58/97 4 artiklassa tarkoitetut tiedot määritellään tämän asetuksen liitteessä.

2. Näihin määritelmiin sisältyvissä viittauksissa yhtiön tilinpäätökseen käytetään nimikkeitä, joista säädetään neuvoston direktiivin 78/660/ETY (2) 9 artiklassa (tase), 23 artiklassa (tuloslaskelma) ja 43 artiklassa (liitetiedot).

2 artikla

1. Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä määritelmiä viitevuoden 1999 ja sitä seuraavien vuosien tietoihin.

2. Jäsenvaltioiden on lisäksi sovellettava näitä määritelmiä viitevuosien 1995, 1996, 1997 ja 1998 tietoihin silloin, kun tämä on voimassa olevan kansallisen käytännön mukaista.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 1998.

Komission puolesta

Yves-Thibault de SILGUY

Komission jäsen

(1) EYVL L 14, 17.1.1997, s. 1.

(2) EYVL L 222, 14.8.1978, s. 11.

LIITE

OMINAISUUSTIETOJEN MÄÄRITELMÄT

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Yritysrekisteristä muodostettuun kulloiseenkin perusjoukkoon merkittyjen yritysten lukumäärä korjattuna etenkin otantakehikkoon liittyvien virheiden osalta. Mukaan ei oteta toimimattomia yrityksiä. Nimikkeen olisi sisällettävä kaikki yritykset, jotka ovat toiminnassa vähintään osan viitejaksoa.

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Yritysrekisteristä muodostettuun kulloiseenkin perusjoukkoon merkittyjen aloittaneiden yritysten lukumäärä korjattuna virheiden osalta. Toiminnan aloittamisella tarkoitetaan tuotannontekijöistä koostuvan kokonaisuuden muodostamista siten, ettei tapahtumaan osallistu muita yrityksiä. Aloittaneisiin yrityksiin eivät kuulu sellaiset perusjoukkoon merkityt uudet yritykset, jotka ovat syntyneet yritysten sulautumisen, purkautumisen tai yritystoiminnan uudelleenjärjestelyn yhteydessä tai jotka ovat irtautuneet itsenäisiksi yksiköiksi toisesta yrityksestä. Niihin eivät myöskään kuulu yritykset, jotka on merkitty tiettyyn osaperusjoukkoon vain siksi, että ne ovat vaihtaneet toimialaa.

Yhteys muihin muuttujiin

Muodostaa osan nimikkeestä Yritysten lukumäärä (11 11 0)

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Yritysrekisteristä muodostettuun kulloiseenkin perusjoukkoon merkittyjen lopettaneiden yritysten lukumäärä korjattuna virheiden osalta. Toiminnan lopettamisella tarkoitetaan tuotannontekijöistä koostuvan kokonaisuuden purkamista siten, ettei tapahtumaan osallistu muita yrityksiä. Lopettaneisiin yrityksiin eivät kuulu sellaiset perusjoukosta poistetut yritykset, jotka ovat lopettaneet toimintansa yritysten sulautumisen, yritysvaltauksen, yrityksen purkautumisen tai yritystoiminnan uudelleenjärjestelyn takia. Niihin eivät myöskään kuulu yritykset, jotka on poistettu tietystä osaperusjoukosta vain siksi, että ne ovat vaihtaneet toimialaa.

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Yritysrekisteristä muodostettuun kulloiseenkin perusjoukkoon merkittyjen paikallisten yksiköiden lukumäärä korjattuna etenkin otantakehikkoon liittyvien virheiden osalta. Lukumäärän on sisällettävä myös ne paikalliset yksiköt, joilla ei ole lainkaan palkallisia työntekijöitä. Nimikkeen olisi sisällettävä kaikki yksiköt, jotka ovat toiminnassa vähintään osan viitejaksoa.

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Yritysrekisteristä muodostettuun kulloiseenkin perusjoukkoon merkittyjen toimialayksiköiden lukumäärä korjattuna etenkin otantakehikkoon liittyvien virheiden osalta tai arvio näiden yksiköiden lukumäärästä, jos niitä ei merkitä rekisteriin. Nimikkeen olisi sisällettävä kaikki yksiköt, jotka ovat toiminnassa vähintään osan viitejaksoa.

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Liikevaihto sisältää kaikki havaintoyksikön viitejakson aikana laskuttamat määrät. Se vastaa ulkopuolisille tarjottavien tavaroiden ja palvelujen markkinaehtoista myyntiä.

Liikevaihto sisältää kaikki yksikön laskuttamiin tavaroihin ja palveluihin liittyvät verot lukuun ottamatta yksikön asiakkailtaan laskuttamaa arvonlisäveroa ja muita vastaavia välittömästi liikevaihtoon liittyviä vähennyskelpoisia veroja.

Liikevaihto sisältää myös kaikki muut asiakkaalta veloitettavat kulut (kuten kuljetus- ja pakkauskustannukset), vaikka nämä olisi eritelty laskussa. Liikevaihdosta on vähennettävä myönnetyt alennukset ja hyvitykset sekä palautettujen pakkausmateriaalien arvo.

Tuotto, joka yhtiön tilinpäätöksessä luokitellaan muuksi varsinaisen toiminnan tuotoksi, rahoitustuotoksi tai muun kuin varsinaisen toiminnan tuotoksi, ei sisälly liikevaihtoon. Siihen ei myöskään sisällytetä viranomaisilta tai EU:n toimielimiltä saatuja toimintatukipalkkioita.

NACE Rev. 1:n nelinumerotasoille 66.01 ja 66.03 kuuluvilla yrityksillä liikevaihtoa vastaa "bruttovakuutusmaksutulo".

Huom.: Välilliset verot voidaan jakaa kolmeen ryhmään:

i) Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat alv ja muut välittömästi liikevaihtoon liittyvät vähennyskelpoiset verot, joita ei sisällytetä liikevaihtoon. Yritys kerää nämä verot vaiheittain, ja ne jäävät kokonaisuudessaan lopullisen ostajan maksettaviksi.

ii) Toiseen ryhmään kuuluvat kaikki muut tuoteverot. Ne joko 1) liittyvät liikevaihtoon eivätkä ole vähennyskelpoisia tai 2) ne ovat tuoteveroja, jotka eivät liity liikevaihtoon. Niihin kuuluvat tuontiverot ja -tullit ja verot, jotka maksetaan tuotteiden ja palvelujen tuotannosta, viennistä, myynnistä, vaihtamisesta, liisauksesta tai toimituksesta tai niiden käytöstä omaan kulutukseen tai oman pääoman muodostukseen.

iii) Kolmanteen ryhmään kuuluvat tuotantoverot. Nämä ovat julkisyhteisöjen tai Euroopan unionin toimielinten keräämiä pakollisia, vastikkeettomia maksuja, jotka ovat joko rahamääräisiä tai luontoismuotoisia ja jotka kannetaan tavaroiden ja palvelujen tuotannosta ja tuonnista, työvoiman käytöstä ja maan, rakennusten ja muiden tuotannossa käytettyjen varojen omistuksesta tai käytöstä riippumatta tuotettujen tai myytyjen tavaroiden tai palvelujen määrästä tai arvosta.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Edellä tilastollisia tarkoituksia varten määritelty liikevaihto sisältää seuraavat tilinpäätösnimikkeet:

Nettoliikevaihto

Yhteydet muihin muuttujiin

- Liikevaihtoa käytetään laskettaessa Tuotannon arvoa (12 12 0) sekä muita aggregaatteja ja tasapainoeriä.

- Liikevaihto voidaan jakaa toimialoittain: Liikevaihto i) pääasiallisesta toiminnasta, ii) teollisuuden toimialoilta, iii) kaupan osto- ja jälleenmyyntitoiminnasta, iv) välitystoiminnasta (välitysliikkeet) ja v) muusta palvelutoiminnasta (nimikkeet 18 11 0-18 15 0).

- Liikevaihto voidaan jakaa tuotetyypeittäin: Liikevaihdon jakautuminen tuotteittain (18 21 0).

- Liikevaihto voidaan jakaa myös asiakastyypin mukaan: Prosenttiosuus liikevaihdosta i) vähittäiskauppaa harjoittaville jälleenmyyjille (25 11 1), ii) tukkukauppiaille ja muille ammattimaisille käyttäjille (25 11 2) ja iii) kotitalouksien kulutuskäyttöön (25 11 3).

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Tuotannon arvo mittaa yksikön tosiasiallista tuotantoa, ja se perustuu yksikön myyntiin, joka sisältää myös varastojen muutokset sekä tavaroiden ja palvelujen jälleenmyynnin.

Tuotannon arvo saadaan seuraavasta yhtälöstä: liikevaihto +/- valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden sekä jälleenmyytäviksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen varastojen muutokset - jälleenmyytäviksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen ostot + valmistus omaan käyttöön + muun varsinaisen toiminnan tuotot (tukipalkkioita lukuun ottamatta). Tuotannon arvoon ei sisällytetä niitä tuloja eikä menoja, jotka on yhtiön tilinpäätöksessä kirjattu rahoitustuotoiksi tai -kuluiksi tai muun kuin varsinaisen toiminnan tuotoiksi tai kuluiksi. Jälleenmyytäviksi hankitut tavarat ja palvelut sisältävät sellaisten palvelujen ostot, jotka on tarkoitus myydä ulkopuolisille sellaisinaan.

NACE Rev. 1:n nelinumerotasoja 66.01 ja 66.03 varten tarvitaan erityisiä laskentamenetelmiä.

Huom.: Valmistus omaan käyttöön kattaa kaikkien sellaisten tavaroiden valmistuksen, jotka tuottajat valmistavat omaan lukuunsa ja pitävät itsellään investointeina. Se sisältää sekä aineellisen käyttöomaisuuden (kuten rakennusten) että aineettoman käyttöomaisuuden valmistuksen (kuten ohjelmistojen kehittämisen). Valmistus omaan käyttöön on myymätöntä tuotantoa, joka arvotetaan tuotantokustannuksiin. Nämä pääomahyödykkeet on sisällytettävä investointeihin.

Huom.: Muut varsinaisen toiminnan tuotot on yhtiön tilinpäätökseen sisältyvä nimike, jonka sisältö voi vaihdella eri aloilla ja eri aikoina, eikä sitä voida sellaisenaan määritellä riittävän tarkasti tilastollisia tarkoituksia varten.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Tuotannon arvon osatekijät sisältyvät seuraaviin tilinpäätöksen nimikkeisiin:

- Nettoliikevaihto

- Muut varsinaisen toiminnan tuotot osittain - lukuun ottamatta tukipalkkioita

- Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos

- Aineet ja tarvikkeet siltä osin kuin ne liittyvät jälleenmyytäviksi hankittujen tavaroiden ostoihin ja varastojen muutoksiin

- Valmistus omaan käyttöön

Yhteydet muihin muuttujiin

Tuotannon arvo perustuu seuraavaan yhtälöön:

Liikevaihto (12 11 0)

+/- Valmisvaraston ja keskeneräisten töiden muutos (13 21 3)

+/- Sellaisinaan myytäviksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen varastojen muutos (13 21 1)

- Sellaisinaan jälleenmyytäviksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä (13 12 0)

+ Valmistus omaan käyttöön

+ Muut varsinaisen toiminnan tuotot (tukipalkkioita lukuun ottamatta)

- Tuotannon arvoa käytetään laskettaessa Arvonlisäystä tuotannontekijähintaan (12 15 0) sekä muita aggregaatteja ja tasapainoeriä.

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Nimike ilmoittaa sellaisen osto- ja jälleenmyyntitoiminnan tuoton, johon ei liity jatkojalostusta. Sen laskenta perustuu liikevaihtoon ja sellaisinaan jälleenmyytäviksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen ostoihin ja varastojen muutoksiin.

Liikevaihto sekä sellaisinaan jälleenmyytäviksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen ostot ja varastojen muutokset sisältävät myös sellaisinaan jälleenmyytäviksi tarkoitettujen palvelujen myynnin, ostot ja varastojen muutokset.

Myös nimitystä jälleenmyyntikate käytetään.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Näitä lukuja ei ilmoiteta erikseen yhtiön tilinpäätöksessä. Ne sisältyvät nettoliikevaihtoon sekä raaka-aineisiin ja tarvikkeisiin.

Yhteys muihin muuttujiin

Jälleenmyytävien tavaroiden myyntikate saadaan seuraavasta yhtälöstä:

Liikevaihto kaupan osto- ja jälleenmyyntitoiminnasta (18 13 0)

- Sellaisinaan jälleenmyytäviksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä (13 12 0)

+/- Sellaisinaan myytäviksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen varastojen muutos (13 21 1)

- Jälleenmyytävien tavaroiden myyntikate muodostaa osan nimikkeestä Tuotannon arvo (12 12 0).

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Perushintainen arvonlisäys saadaan seuraavasta yhtälöstä: tuotannon arvo + tuotetukipalkkiot - tavaroiden ja palvelujen ostot (muut kuin sellaisinaan jälleenmyytäviksi hankitut) +/- aineiden ja tarvikkeiden varastojen muutos - muut liikevaihtoon liittyvät tuoteverot, jotka eivät ole vähennyskelpoisia. Arvonlisäys vastaa yksikön varsinaisessa toiminnassaan käyttämien tuotannontekijäpanosten tuottamaa arvonlisää.

Arvonlisäykseen ei sisällytetä kuluja eikä tuottoja, jotka yhtiön tilinpäätöksessä kirjataan rahoitustuotoiksi tai -kuluiksi tai muun kuin varsinaisen toiminnan tuotoiksi tai kuluiksi.

Perushintainen arvonlisäys lasketaan "bruttoperiaatteella", koska arvostuseriä (kuten poistoja) ei vähennetä.

Huom.: Toimintatukipalkkiot voidaan jakaa kahteen ryhmään:

i) Tuotetukipalkkiot maksetaan tavaran tai palvelun yksikköä kohti. Tukipalkkio voi olla määrätyn suuruinen yksikköä kohti maksettava rahasumma, tai se voidaan laskea arvon mukaan tiettynä prosenttiosuutena yksikköhinnasta. Tuotetukipalkkio maksetaan tavallisesti silloin, kun tuote tuotetaan, myydään tai tuodaan, mutta se voidaan maksaa myös silloin, kun tuote vaihdetaan, liisataan, toimitetaan tai käytetään omaan kulutukseen tai oman pääoman muodostukseen.

ii) Tuotantotukipalkkiot ovat yksikön saamia tukipalkkioita, jotka eivät ole yhteydessä tuotettujen tai myytyjen tavaroiden määrään tai arvoon. Näihin kuuluvat erityisesti palkkasummaa ja työvoimaa koskevat tukipalkkiot, ympäristönsuojeluun liittyvät tukipalkkiot sekä avustukset korkohelpotuksia varten.

Investointitukipalkkioita ei oteta huomioon.

NACE Rev. 1:n nelinumerotasoja 66.01 ja 66.03 varten tarvitaan erityisiä laskentamenetelmiä.

Huom.: Välilliset verot voidaan jakaa kolmeen ryhmään:

i) Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat alv ja muut välittömästi liikevaihtoon liittyvät vähennyskelpoiset verot, joita ei sisällytetä liikevaihtoon. Yritys kerää nämä verot vaiheittain, ja ne jäävät kokonaisuudessaan lopullisen ostajan maksettaviksi.

ii) Toiseen ryhmään kuuluvat kaikki muut tuoteverot. Ne joko 1) liittyvät liikevaihtoon eivätkä ole vähennyskelpoisia tai 2) ne ovat tuoteveroja, jotka eivät liity liikevaihtoon. Niihin kuuluvat tuontiverot ja -tullit ja verot, jotka maksetaan tuotteiden ja palvelujen tuotannosta, viennistä, myynnistä, vaihtamisesta, leasingista tai toimituksesta tai niiden käytöstä omaan kulutukseen tai oman pääoman muodostukseen.

iii) Kolmanteen ryhmään kuuluvat tuotantoverot. Nämä ovat julkisyhteisöjen tai Euroopan unionin toimielinten keräämiä pakollisia, vastikkeettomia maksuja, jotka ovat joko rahamääräisiä tai luontoismuotoisia ja jotka kannetaan tavaroiden ja palvelujen tuotannosta ja tuonnista, työvoiman käytöstä ja maan, rakennusten ja muiden tuotannossa käytettyjen varojen omistuksesta tai käytöstä riippumatta tuotettujen tai myytyjen tavaroiden tai palvelujen määrästä tai arvosta.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Perushintainen arvonlisäys voidaan laskea seuraavien tilinpäätökseen sisältyvien nimikkeiden avulla:

- Nettoliikevaihto

- Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos

- Valmistus omaan käyttöön

- Aineet ja tarvikkeet

- Muut vieraille suoritetut kulut

- Nimike Muut varsinaisen toiminnan kulut osittain - lukuun ottamatta tuotantoveroja

- Nimike Muut varsinaisen toiminnan tuotot osittain - lukuun ottamatta tuotantotukipalkkioita

Yhteydet muihin muuttujiin

Perushintainen arvonlisäys saadaan seuraavasta yhtälöstä:

Liikevaihto (12 11 0)

- Tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä (13 11 0)

+/- Tavaroiden ja palvelujen varastojen muutos (13 21 0)

+ Valmistus omaan käyttöön

+ Muut varsinaisen toiminnan tuotot (tuotantotukipalkkioita lukuun ottamatta)

- Muut liikevaihtoon liittyvät tuoteverot, jotka eivät ole vähennyskelpoisia

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Tuotannontekijähintainen arvonlisäys saadaan varsinaisen toiminnan bruttotuotosta, jota mukautetaan toimintatukipalkkioiden ja välillisten verojen osalta.

Se voidaan laskea seuraavan yhtälön avulla: liikevaihto + valmistus omaan käyttöön + muut varsinaisen toiminnan tuotot +/- varastojen muutokset - tavaroiden ja palvelujen ostot - muut liikevaihtoon liittyvät vähennyskelvottomat tuoteverot - tuotantoverot. Se voidaan myös laskea lisäämällä bruttotoimintaylijäämään henkilöstökustannukset.

Arvonlisäykseen ei sisällytetä kuluja eikä tuottoja, jotka yhtiön tilinpäätöksessä kirjataan rahoitustuotoiksi tai -kuluiksi tai muun kuin varsinaisen toiminnan tuotoiksi tai kuluiksi.

Tuotannontekijähintainen arvonlisäys lasketaan "bruttoperiaatteella", koska arvostuseriä (kuten poistoja) ei vähennetä.

Huom.: Välilliset verot voidaan jakaa kolmeen ryhmään:

i) Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat alv ja muut välittömästi liikevaihtoon liittyvät vähennyskelpoiset verot, joita ei sisällytetä liikevaihtoon. Yritys kerää nämä verot vaiheittain, ja ne jäävät kokonaisuudessaan lopullisen ostajan maksettaviksi.

ii) Toiseen ryhmään kuuluvat kaikki muut tuoteverot. Ne joko 1) liittyvät liikevaihtoon eivätkä ole vähennyskelpoisia tai 2) ne ovat tuoteveroja, jotka eivät liity liikevaihtoon. Niihin kuuluvat tuontiverot ja -tullit ja verot, jotka maksetaan tuotteiden ja palvelujen tuotannosta, viennistä, myynnistä, vaihtamisesta, leasingista tai toimituksesta tai niiden käytöstä omaan kulutukseen tai oman pääoman muodostukseen.

iii) Kolmanteen ryhmään kuuluvat tuotantoverot. Nämä ovat julkisyhteisöjen tai Euroopan unionin toimielinten keräämiä pakollisia, vastikkeettomia maksuja, jotka ovat joko rahamääräisiä tai luontoismuotoisia ja jotka kannetaan tavaroiden ja palvelujen tuotannosta ja tuonnista, työvoiman käytöstä ja maan, rakennusten ja muiden tuotannossa käytettyjen varojen omistuksesta tai käytöstä riippumatta tuotettujen tai myytyjen tavaroiden tai palvelujen määrästä tai arvosta.

NACE Rev. 1:n nelinumerotasoja 66.01 ja 66.03 varten tarvitaan erityisiä laskentamenetelmiä.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Tuotannontekijähintainen arvonlisäys saadaan suoraan seuraavista tilinpäätöksen nimikkeistä:

- Nettoliikevaihto

- Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos

- Valmistus omaan käyttöön

- Aineet ja tarvikkeet

- Muut vieraille suoritetut kulut

- Muut varsinaisen toiminnan kulut

- Muut varsinaisen toiminnan tuotot

Yhteydet muihin muuttujiin

Tuotannontekijähintainen arvonlisäys saadaan seuraavasta yhtälöstä:

Liikevaihto (12 11 0)

+/- Tavaroiden ja palvelujen varastojen muutos (13 21 0)

+ Valmistus omaan käyttöön

+ Muut varsinaisen toiminnan tuotot

- Tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä (13 11 0)

- Muut liikevaihtoon liittyvät vähennyskelvottomat tuoteverot

- Tuotantoverot

- Tuotannontekijähintaista arvonlisäystä käytetään Käyttökatteen (12 17 0) sekä muiden aggregaattien ja tasapainoerien laskennassa.

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Käyttökate on varsinaisen toiminnan kate sen jälkeen, kun työvoimapanos on korvattu. Se voidaan laskea vähentämällä tuotannontekijähintaisesta arvonlisäyksestä henkilöstökulut. Yksikkö voi käyttää käyttökatetta maksaakseen takaisin tahoille, joilta se on saanut omia varoja tai velkaa, tai maksaakseen veronsa tai rahoittaakseen investointinsa joko kokonaan tai osittain.

Käyttökatteeseen ei sisällytetä tuottoja eikä kuluja, jotka on yhtiön tilinpäätöksessä kirjattu rahoitustuotoiksi tai -kuluiksi tai muun kuin varsinaisen toiminnan tuotoiksi tai kuluiksi.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Käyttökate voidaan laskea seuraavien tilinpäätökseen sisältyvien nimikkeiden avulla:

- Nettoliikevaihto

- Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos

- Valmistus omaan käyttöön

- Aineet ja tarvikkeet

- Muut vieraille suoritetut kulut

- Muut varsinaisen toiminnan kulut

- Muut varsinaisen toiminnan tuotot

- Henkilöstökulut

Yhteydet muihin muuttujiin

Käyttökate saadaan seuraavasta yhtälöstä:

Arvonlisäys tuotannontekijähintaan (12 15 0)

- Henkilöstömenot (13 31 0)

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Tavaroiden ja palvelujen ostot sisältävät kaikkien tilikauden aikana jälleenmyytäviksi ja tuotantoprosessissa käytettäviksi ostettujen tavaroiden ja palvelujen arvon, lukuun ottamatta pääomahyödykkeitä, joiden kulutus kirjataan kiinteän pääoman kulumisena. Kyseiset tavarat ja palvelut voidaan myydä edelleen joko jalostettuina tai jalostamattomina, käyttää kokonaisuudessaan tuotantoprosessissa tai siirtää varastoon.

Näihin ostoihin sisältyvät myös materiaalit, jotka käytetään tuotettuihin tavaroihin sellaisinaan (raaka-aineet, välituotteet, tuotekomponentit), sekä pientyökalujen ja laitteiden aktivoimattomat ostot. Ostot sisältävät myös tuotantoon liittyvien oheismateriaalien (kuten voiteluaineiden, veden, pakkausmateriaalien, huolto- ja korjausmateriaalien ja toimistotarvikkeiden) sekä energiatuotteiden arvon. Tämä muuttuja sisältää lisäksi niiden materiaalien ostot, jotka yksikkö on hankkinut pääomatavaroiden tuottamista varten.

Ostoihin sisältyvät myös viiteajanjaksolla maksetut palvelut, jotka voivat olla sekä teollisuuden että muita palveluja. Niihin sisältyvät myös maksut, jotka yksikkö suorittaa kaikesta ulkopuolisten yksikön puolesta tekemästä työstä, kuten huolto- ja korjaustöistä, asennuksesta tai teknisistä tutkimuksista. Se ei kuitenkaan sisällä pääomatavaroiden asennuskustannuksia eikä aktivoitujen tavaroiden arvoa.

Nimike sisältää myös muista kuin teollisuuden palveluista suoritetut maksut, kuten lakiasiain- ja kirjanpitopalveluista aiheutuneet kulut, patentti- ja käyttöoikeusmaksut (jos niitä ei ole aktivoitu), vakuutusmaksut, yhtiön hallituksen kokouksista ja yhtiökokouksista aiheutuvat kulut, toimialajärjestöille ja yrittäjien yhdistyksille suoritetut maksut, posti- ja puhelinkulut, sähköisen viestinnän kulut, teleksi- ja faksikulut, tavaroiden ja henkilöstön kuljetuskustannukset, mainoskulut, komissiot (jos ne eivät sisälly palkkoihin), vuokrat, pankkien veloittamat kulut (lukuun ottamatta korkokuluja) sekä kaikista muista ulkopuolisilta hankituista yrityspalveluista aiheutuneet kulut. Nimike sisältää lisäksi palvelut, jotka yksikkö muuntaa omaan käyttöön tarkoitetuksi valmistukseksi ja aktivoi.

Tavaroiden ja palvelujen kokonaisostot eivät sisällä kuluja, jotka on yhtiön tilinpäätöksessä kirjattu rahoituskuluiksi tai muun kuin varsinaisen toiminnan kuluiksi.

Tavaroiden ja palvelujen ostot arvotetaan hankintahintaan, josta on vähennetty alv ja muut välittömästi liikevaihtoon liittyvät, vähennyskelpoiset verot.

Muita tuoteveroja ei siis vähennetä tavaroiden ja palvelujen ostojen arvottamisen yhteydessä. Tuotantoveroja ei tarvitse ottaa huomioon näiden ostojen arvottamisessa.

NACE Rev. 1:n nelinumerotasoja 66.01 ja 66.03 varten tarvitaan erityisiä laskentamenetelmiä.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Tavaroiden ja palvelujen ostot voidaan laskea seuraavien tilinpäätökseen sisältyvien nimikkeiden avulla:

- Aineet ja tarvikkeet (ennen kuin tavaroiden ja palvelujen varastojen muutokset on otettu huomioon)

- Muut vieraille suoritetut kulut (ennen kuin tavaroiden ja palvelujen varastojen muutokset on otettu huomioon)

- Muut varsinaisen toiminnan kulut osittain. Huomioon otetaan se osa, joka ei sisälly kahteen edellä mainittuun nimikkeeseen (aineet ja tarvikkeet, muut vieraille suoritetut kulut). Toista osaa, joka kattaa tuotantoverot, ei sisällytetä tavaroiden ja palvelujen ostoihin.

Yhteydet muihin muuttujiin

Tavaroiden ja palvelujen kokonaisostoja käytetään laskettaessa tuotannontekijähintaista arvonlisäystä (12 15 0) sekä muita aggregaatteja ja tasapainoeriä.

Tavaroiden ja palvelujen kokonaisostot sisältävät useita erillisiä eriä:

- Sellaisinaan jälleenmyytäviksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä (13 12 0)

- Rakennuksiin ja kalustoon liittyvät toimintakulut (13 41 0), myynnin kulut (13 42 0), muut toimintakulut (13 43 0). Kun nämä kolme muuttujaa yhdistetään muuttujaan 13 12 0, saadaan tukku- ja vähittäisliikkeiden tavaroiden ja palvelujen kokonaisostojen kaikki erät kattava jaottelu.

- Maksut työvoiman vuokraamisesta (13 13 1)

- Maksut tavaroiden pitkäaikaisesta vuokrauksesta ja käyttöleasingistä (13 41 1)

- Energiatuotteiden ostot (20 11 0 ja 20 21 0-20 31 0)

- Prosenttiosuus ostoista tukkukauppiailta ja yhteisostoryhmiltä (25 21 1) ja prosenttiosuus ostoista valmistajilta (25 21 2)

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Jälleenmyytäviksi hankitut tavarat ovat tavaroita, jotka ostetaan myytäviksi edelleen kolmansille ilman jatkojalostusta. Nimike sisältää myös laskuttajina toimivien palveluyritysten tekemät palveluostot. Näiden yhtiöiden liikevaihto koostuu paitsi palvelusta veloitettavista välityspalkkioista (joita veloittavat mm. kiinteistövälittäjät) myös varsinaisesta myytävän palvelun arvosta, kuten matkatoimistoilla kuljetuspalvelujen ostoista. Nimike ei sisällä niiden tavaroiden ja palvelujen arvoa, jotka myydään kolmansille komissiokauppana, koska välittäjä, jolle komissio maksetaan, ei tosiasiassa osta eikä myy kyseisiä tuotteita.

Jälleenmyytävillä palveluilla tarkoitetaan tässä palvelutoiminnan tuotosta, oikeutta käyttää ennalta määriteltyjä palveluja sekä palvelujen fyysisiä tukirakenteita. Sellaisinaan jälleenmyytäviksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen ostot arvotetaan hankintahintaan, josta on vähennetty vähennyskelpoinen alv sekä muut välittömästi liikevaihtoon liittyvät vähennyskelpoiset verot. Muita tuoteveroja ei siis vähennetä tavaroiden ja palvelujen ostojen arvottamisen yhteydessä.

Tuotantoveroja ei tarvitse ottaa huomioon näiden ostojen arvottamisen yhteydessä.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Sellaisinaan jälleenmyytäviksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen ostoja ei ilmoiteta erikseen yhtiön tilinpäätöksessä. Ne sisältyvät seuraaviin nimikkeisiin:

- Aineet ja tarvikkeet

- Muut vieraille suoritetut kulut

- Muut varsinaisen toiminnan kulut

Yhteydet muihin muuttujiin

Muodostavat osan nimikkeestä Tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä (13 11 0)

Sellaisinaan jälleenmyytäviksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen ostoja käytetään jälleenmyytävien tavaroiden myyntikatteen (12 13 0) ja tuotannon arvon (12 12 0) sekä muiden aggregaattien ja tasapainoerien laskennassa.

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Tämä nimike sisältää maksut, jotka yksikkö suorittaa vuokratyövoimasta työntekijöitä vuokraaville yrityksille. Se sisältää vain sellaisen henkilöstön vuokraamisesta suoritetut maksut, joka ei liity tietyn teollisen tai muun palvelun tuottamiseen.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Työvoiman vuokraamisesta suoritettuja maksuja ei ilmoiteta erikseen yhtiön tilinpäätöksessä, vaan ne sisältyvät nimikkeisiin Muut vieraille suoritetut kulut ja Muut varsinaisen toiminnan kulut.

Yhteydet muihin muuttujiin

Muodostavat osan nimikkeestä Tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä (13 11 0)

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Varastojen muutos (lisäys tai vähennys) on viitejakson lopun ja viitejakson alun varastojen arvojen erotus. Varaston muutos saadaan vähentämällä varastoon saapuneiksi kirjattujen erien arvosta varastosta poistuneiden erien arvo sekä varastossa olevien tuotteiden hävikistä aiheutuva tappio. Toiselta yksiköltä ostetut varastot arvotetaan hankintahintaan, josta on vähennetty alv. Muissa tapauksissa varastot arvotetaan tuotantokustannuksiin.

Varastot (ja varastojen muutokset) voidaan jakaa seuraaviin eriin:

- valmisvarastot

- keskeneräiset työt

- sellaisinaan jälleenmyytäviksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen varastot

- aineiden ja tarvikkeiden varastot

Varastot sisältävät valmiit ja valmistusvaiheessa olevat tuotteet, jotka yksikkö on tuottanut tai joita se tuottaa parhaillaan, mutta joita ei vielä ole myyty. Näihin tuotteisiin kuuluvat yksikön keskeneräiset tuotteet siinäkin tapauksessa, että kyseiset tuotteet ovat ulkopuolisten hallussa. Vastaavasti kyseisen yksikön hallussa olevat ulkopuolisille kuuluvat tuotteet eivät sisälly varastoihin.

Varastoihin kuuluvat lisäksi ulkopuolisille sellaisinaan jälleenmyytävien tavaroiden ja palvelujen varastot, mutta ne eivät sisällä tuotteita eivätkä palveluja, jotka toimitetaan ulkopuolisille komissiokauppana. Palveluyritysten varastot voivat sisältää sekä jälleenmyytäviksi hankittuja tuotteita (kuten teollisuuden laitteita, kun kysymyksessä on käyttövalmiin laitteen toimitussopimus, tai rakennuksia, kun kysymyksessä on rakennuttaminen) että palveluja (kuten oikeuksia mainostilan käyttöön tai kuljetus- ja majoituspalveluja).

Varastossa olevilla palveluilla tarkoitetaan palvelutoiminnan tuotosta, oikeutta käyttää ennalta määriteltyjä palveluja sekä palvelujen fyysisiä tukirakenteita.

Varastot sisältävät myös yksikölle kuuluvat raaka-aineet, oheismateriaalit, välituotteet, komponentit, energian sekä aktivoimattomat pientyökalut ja palvelut.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Tavaroiden ja palvelujen varastojen muutos voidaan laskea seuraavien tilinpäätökseen sisältyvien nimikkeiden avulla:

- Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos

- Aineet ja tarvikkeet osittain

- Muut vieraille suoritetut kulut osittain

- Muut varsinaisen toiminnan kulut osittain

Yhteydet muihin muuttujiin

- Tavaroiden ja palvelujen varastojen muutosta käytetään laskettaessa markkinahintaista arvonlisäystä (12 14 0) sekä muita aggregaatteja ja tasapainoeriä.

- Varastojen muutos voidaan jakaa varaston tyypin mukaan; i) sellaisinaan myytäviksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen varastojen muutos (13 21 1), ii) valmisvaraston ja keskeneräisten töiden muutos (13 21 3) ja iii) Aineiden ja tarvikkeiden varaston muutos.

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Tämä muuttuja määritellään viitekauden lopun ja sen alun välisenä varastojen muutoksena. Muutos arvotetaan hankintahintaan, josta on vähennetty alv. Varaston muutos saadaan vähentämällä varastoon kirjattujen, jälleenmyytäviksi hankittujen tuotteiden arvosta varastosta poistuneiden erien arvo sekä varastossa olevien tuotteiden hävikistä aiheutuneet tappiot.

Varastoihin kuuluvat lisäksi sellaisinaan myytäviksi hankitut tavarat ja palvelut, mutta ne eivät sisällä tuotteita ja palveluita, jotka toimitetaan ulkopuolisille komissiokauppana.

Palveluyritysten varastot voivat sisältää sekä jälleenmyytäviksi hankittuja tuotteita (kuten teollisuuden laitteita, kun kysymyksessä on käyttövalmiin laitteen toimitussopimus, tai rakennuksia, kun kysymyksessä on rakennuttaminen) että palveluja (kuten oikeuksia mainostilan käyttöön tai kuljetus- ja majoituspalveluja).

Varastossa olevilla palveluilla tarkoitetaan palvelutoiminnan tuotosta, oikeutta käyttää ennalta määriteltyjä palveluja sekä palvelujen fyysisiä tukirakenteita.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Sellaisinaan myytäviksi hankittujen tavaroiden varastojen muutosta ei ilmoiteta erikseen yhtiön tilinpäätöksessä, vaan se sisältyy seuraaviin nimikkeisiin: Aineet ja tarvikkeet, Muut vieraille suoritetut kulut ja Muut varsinaisen toiminnan kulut.

Yhteydet muihin muuttujiin

- Sellaisinaan myytäviksi hankittujen tavaroiden varastojen muutosta käytetään jälleenmyytävien tavaroiden myyntikatteen (12 13 0) ja tuotannon arvon (12 12 0) sekä muiden aggregaattien ja tasapainoerien laskennassa.

- Muodostaa osan nimikkeestä Tavaroiden ja palvelujen varastojen muutos (13 21 0)

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Muuttuja määritellään yksikön tuottamien valmiiden ja valmistusvaiheessa olevien myymättömien tuotteiden varastojen arvon muutokseksi viitejakson ensimmäisen ja viimeisen päivän välillä.

Näihin tuotteisiin kuuluvat yksikön keskeneräiset tuotteet siinäkin tapauksessa, että kyseiset tuotteet ovat ulkopuolisten hallussa. Vastaavasti kyseisen yksikön hallussa olevat ulkopuolisille kuuluvat tuotteet eivät sisälly tähän nimikkeeseen.

Varastot arvotetaan tuotantokustannuksiin ennen arvostuserien (kuten poistojen) huomioon ottamista.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Valmisvaraston ja keskeneräisten töiden muutos kirjataan yhtiön tilinpäätöksessä nimikkeeseen Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos.

Yhteydet muihin muuttujiin

- Valmisvaraston ja keskeneräisten töiden muutosta käytetään laskettaessa tuotannon arvoa (12 12 0) sekä muita aggregaatteja ja tasapainoeriä.

- Muodostaa osan nimikkeestä Tavaroiden ja palvelujen varastojen muutos (13 21 0)

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Henkilöstömenot määritellään työnantajan työntekijälle maksamiksi rahamääräisiksi tai luontoismuotoisiksi kokonaiskorvauksiksi työntekijän (sisältää vakinaiset, tilapäiset ja kotona työskentelevät työntekijät) tilinpitojakson aikana tekemästä työstä. Henkilöstömenoihin sisältyvät myös yksikön työntekijöiltä pidättämät verot ja sosiaaliturvamaksut sekä työnantajan vapaaehtoiset ja pakolliset sosiaaliturvamaksut.

Henkilöstömenoihin sisältyvät

- palkat

- työnantajan sosiaaliturvamaksut

Nimike sisältää kaikki viitejakson aikana maksetut korvaukset riippumatta siitä, maksetaanko korvaus työajan vai tuotoksen perusteella, tai siitä, maksetaanko se säännöllisesti vai epäsäännöllisesti. Se sisältää kaikki ylimääräiset palkkiot, työolosuhteiden ja tuloksen perusteella maksettavat palkanlisät, vapaaehtoiset maksut, kolmannentoista kuukauden palkat (ja muut vastaavat kiinteät lisät), erorahat, majoitus-, matkustus- ja elinkustannuksista maksettavat korvaukset, perheavustukset, komissiot, osallistumismaksujen korvaukset, ylityökorvaukset, yötyökorvaukset, jne. sekä työntekijöiltä kannettavat verot, sosiaaliturvamaksut ja muut maksut, jotka työnantaja pidättää työntekijän palkasta.

Henkilöstömenot sisältävät myös työnantajan sosiaaliturvamaksut. Näihin kuuluvat työnantajan sellaisiin järjestelmiin suorittamat maksut, jotka on tarkoitettu muun muassa vanhuuseläkettä, sairautta, äitiyttä, työkyvyttömyyttä, työttömyyttä, työtapaturmia ja työperäisiä sairauksia sekä perhe-etuuksia varten. Nämä kustannukset sisällytetään henkilöstömenoihin siitä riippumatta, ovatko ne lakisääteisiä, työehtosopimukseen perustuvia, sopimusperusteisia vai vapaaehtoisia.

Vuokratyövoiman kustannukset eivät sisälly henkilöstömenoihin.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Henkilöstömenot saadaan suoraan seuraavista tilinpäätökseen sisältyvistä nimikkeistä:

Henkilöstökulut, joka on nimikkeiden palkat ja palkkiot ja sosiaaliturvamaksut summa.

Yhteydet muihin muuttujiin

Henkilöstömenot saadaan seuraavasta yhtälöstä:

Palkat (13 32 0)

+ Sosiaaliturvamaksut (13 33 0)

Henkilöstömenoja käytetään laskettaessa käyttökatetta (12 17 0) sekä muita aggregaatteja ja tasapainoeriä.

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Palkat määritellään kaikille yksikön palveluksessa oleville työntekijöille (kotona työskentelevät työntekijät mukaan luettuna) maksetuiksi rahamääräisiksi tai luontoismuotoisiksi kokonaiskorvauksiksi työntekijän tilikauden aikana tekemästä työstä riippumatta siitä, maksetaanko korvaus työajan vai tuotoksen perusteella, tai siitä, maksetaanko se säännöllisesti vai epäsäännöllisesti.

Palkat sisältävät kaikki työntekijöiltä kannettavat tuloverot ja sosiaaliturvamaksut siinäkin tapauksessa, että työnantaja pidättää maksut ja suorittaa ne työntekijän puolesta edelleen sosiaalivakuutusjärjestelmille ja veroviranomaisille. Palkat eivät sisällä työnantajalta kannettavia sosiaaliturvamaksuja.

Palkat sisältävät kaikki työntekijöiden saamat ylimääräiset palkkiot, palkanlisät, vapaaehtoiset maksut, kolmannentoista kuukauden palkat, erorahat, majoitus-, matkustus- ja elinkustannuksista maksettavat korvaukset, perheavustukset, palvelurahat, komissiot, osallistumismaksujen korvaukset jne. sekä työntekijöiltä kannettavat verot, sosiaaliturvamaksut ja muut maksut, jotka työnantaja pidättää työntekijän palkasta. Palkat ja palkkiot, joiden maksamista työnantaja jatkaa työntekijän sairauden, työtapaturman, äitiysloman tai lyhennetyn työajan yhteydessä, voidaan kirjata tähän nimikkeeseen tai sosiaaliturvamaksuihin yksikön noudattaman kirjanpitokäytännön mukaan.

Vuokratyövoiman kustannukset eivät sisälly palkkoihin.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Palkat kirjataan yhtiön tilinpäätöksessä nimikkeeseen Palkat ja palkkiot.

Yhteydet muihin muuttujiin

Palkkoja käytetään laskettaessa henkilöstömenoja (13 31 0)

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Työnantajan sosiaaliturvamaksut koostuvat niistä maksuista, jotka työnantajat suorittavat varmistaakseen työntekijöilleen oikeuden sosiaaliturvaetuuksiin.

Niihin kuuluvat työnantajan sellaisiin järjestelmiin suorittamat sosiaaliturvamaksut, jotka on tarkoitettu muun muassa vanhuuseläkettä, sairautta, äitiyttä, työkyvyttömyyttä, työttömyyttä, työtapaturmia ja työperäisiä sairauksia sekä perhe-etuuksia varten.

Työnantajan sosiaaliturvamaksut sisältävät kaikista, myös kotona työskentelevistä ja oppisopimuskoulutuksessa olevista työntekijöistä maksettavat maksut.

Sosiaaliturvamaksuihin sisällytetään kaikkiin järjestelmiin suoritetut maksut siitä riippumatta, ovatko ne lakisääteisiä, työehtosopimukseen perustuvia, sopimusperusteisia vai vapaaehtoisia. Palkat ja palkkiot, joiden maksamista työnantaja jatkaa työntekijän sairauden, työtapaturman, äitiysloman tai lyhennetyn työajan yhteydessä, voidaan kirjata tähän nimikkeeseen tai palkkoihin ja palkkioihin yksikön noudattaman kirjanpitokäytännön mukaan.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Sosiaaliturvamaksut kirjataan yhtiön tilinpäätöksessä nimikkeeseen Sosiaaliturvamaksut.

Yhteydet muihin muuttujiin

Sosiaaliturvamaksuja käytetään laskettaessa henkilöstömenoja (13 31 0)

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Rakennuksiin ja kalustoon liittyvät toimintakulut koostuvat seuraavista eristä:

- rakennuksiin liittyvät kulut, jotka sisältävät

- vuokrat ja sähkö- ja lämmitysenergian sekä rakennusten huollon ja korjauksen kustannukset

- käyttöleasingmaksut

- laitteistoon liittyvät kulut, jotka sisältävät

- kaikkien laitteiden huolto- ja korjauskustannukset (tietokoneet ja kulkuvälineet mukaan luettuna) ja laitevuokrat

- laitteiden käyttöleasingmaksut

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Rakennuksiin ja kalustoon liittyviä toimintakuluja ei ilmoiteta erikseen yhtiön tilinpäätöksessä, vaan ne sisältyvät seuraaviin nimikkeisiin: Aineet ja tarvikkeet, Muut vieraille suoritetut kulut ja Muut varsinaisen toiminnan kulut.

Yhteydet muihin muuttujiin

Muodostavat osan nimikkeestä Tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä (13 11 0)

Tukku- ja vähittäiskaupan osalta (NACE Rev. 1:n pääluokka G) muut tavaroiden ja palvelujen kokonaisostoihin sisältyvät erät ovat: Sellaisinaan jälleenmyytäviksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä (13 12 0) Myynnin kulut (13 42 0) ja Muut toimintakulut (13 43 0).

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Tavaroiden pitkäaikaisesta vuokrauksesta suoritettaviin maksuihin kuuluvat kaikki kulut, jotka aiheutuvat aineellisen käyttöomaisuuden vuokraamisesta yli vuoden pituiseksi jaksoksi.

Käyttöleasing puolestaan kattaa ne tapaukset, joissa lailliseen omistusoikeuteen liittyvät riskit ja edut eivät kokonaisuudessaan siirry vuokralleottajalle. Käyttöleasingissä vuokralleottaja saa käyttöoikeuden kestokulutustavaraan joko pitkäksi tai lyhyeksi ja toisinaan myös ennalta määräämättömäksi ajaksi. Kun vuokra-aika päättyy, vuokralleantaja olettaa saavansa tavaran takaisin jokseenkin samassa kunnossa kuin silloin, kun tavara vuokrattiin, lukuun ottamatta normaalia kulumista. Vuokra-aika ei siis kata tavaran taloudellista elinkaarta kokonaan tai edes pääosin. Tavaroiden käyttöleasingmaksut ovat siis leasingsopimuksen mukaisesti yksikön käytössä olevasta aineellisesta käyttöomaisuudesta veloitettavia maksuja.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Tavaroiden pitkäaikaisesta vuokrauksesta ja käyttöleasingistä suoritettuja maksuja ei ilmoiteta erikseen yhtiön tilinpäätöksessä, vaan ne sisältyvät nimikkeisiin Muut vieraille suoritetut kulut ja Muut varsinaisen toiminnan kulut.

Yhteydet muihin muuttujiin

Muodostaa osan nimikkeestä Tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä (13 11 0)

Muodostaa osan nimikkeestä Rakennuksiin ja kalustoon liittyvät toimintakulut (13 41 0)

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Myynnin kulut, jotka muodostavat osan nimikkeestä Tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä, sisältävät mainoskulut, tavaroiden kuljetuskustannukset, matkakulut, majoituskulut, edustuskulut sekä muut tavaroiden myyntiin liittyvät kulut (vuokratyövoiman kustannukset mukaan luettuna).

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Myynnin kuluja ei ilmoiteta erikseen yhtiön tilinpäätöksessä, vaan ne sisältyvät seuraaviin nimikkeisiin: Aineet ja tarvikkeet, Muut vieraille suoritetut kulut ja Muut varsinaisen toiminnan kulut.

Yhteydet muihin muuttujiin

Muodostavat osan nimikkeestä Tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä (13 11 0)

Tukku- ja vähittäiskaupan osalta (NACE Rev. 1:n pääluokka G) tavaroiden ja palvelujen kokonaisostoihin sisältyvät muut erät ovat: Sellaisinaan jälleenmyytäviksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä (13 12 0) Rakennuksiin ja kalustoon liittyvät toimintakulut (13 41 0) ja Muut toimintakulut (13 43 0).

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Muita toimintakuluja ovat esimerkiksi kirjanpitokulut, konsulttipalkkiot, toimistotarvikekulut, henkilöstöhankinnan kulut, vakuutusmaksut, työpaikkakuljetuksista aiheutuvat kulut, pankkien palvelumaksut (lukuun ottamatta korkoja) sekä posti- ja tietoliikennekulut (puhelin- ja teleksikulut).

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Muita toimintakuluja ei ilmoiteta erikseen yhtiön tilinpäätöksessä, vaan ne sisältyvät seuraaviin nimikkeisiin: Aineet ja tarvikkeet, Muut vieraille suoritetut kulut ja Muut varsinaisen toiminnan kulut.

Yhteydet muihin muuttujiin

Muodostavat osan nimikkeestä Tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä (13 11 0)

Tukku- ja vähittäiskaupan osalta (NACE Rev. 1:n pääluokka G) tavaroiden ja palvelujen kokonaisostoihin sisältyvät muut erät ovat: Sellaisinaan jälleenmyytäviksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä (13 12 0) Rakennuksiin ja kalustoon liittyvät toimintakulut (13 41 0) ja Myynnin kulut (13 42 0).

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Nimike kattaa kaikkeen aineelliseen käyttöomaisuuteen viitejaksolla tehdyt investoinnit. Se sisältää uudet ja jo olemassa olevat aineelliset pääomahyödykkeet, jotka on voitu ostaa ulkopuolisilta tai valmistaa omaa käyttöä varten (ts. aineellisten pääomahyödykkeiden valmistuksen omaa käyttöä varten) ja joiden käyttöikä on yli vuoden, mukaan luettuna valmistamaton aineellinen käyttöomaisuus, kuten maa-alueet. Aktivointikelpoiselta tavaralta vaadittavaa käyttöikää voidaan yhtiön tilinpitokäytännön mukaisesti pidentää, jos tavaran käyttöiän on yhtiön käytännön mukaan oltava pidempi kuin edellä mainittu yksi vuosi.

Kaikki investoinnit arvotetaan ennen arvostuserien huomioon ottamista (ne ovat siis bruttomääräisiä) ja ennen luovutuksesta saatujen tulojen vähentämistä. Ostetut tavarat arvotetaan hankintahintaan, joten hinta sisältää kuljetus- ja asennuskustannukset, maksut, verot ja muut omistajanvaihdoksen yhteydessä syntyvät kustannukset. Yksikön itse tuottama aineellinen käyttöomaisuus arvotetaan tuotantokustannuksiin. Nimike ei sisällä omaisuutta, joka saadaan liiketoiminnan uudelleenjärjestelyn yhteydessä (kuten yritysten sulautuessa, yritysvaltausten yhteydessä, yritysten purkautuessa tai itsenäisten yksiköiden irtautuessa yrityksestä). Pientyökalujen ostot, joita ei aktivoida, kirjataan juokseviin menoihin.

Nimike sisältää myös kaikki lisäykset, muutokset, parannukset ja uudistukset, jotka pidentävät pääomatavaran käyttöikää tai lisäävät sen tuottavuutta.

Siihen eivät sisälly juoksevat huoltokustannukset eivätkä sellaisten pääomatavaroiden arvo ja juoksevat kustannukset, joiden käyttö perustuu vuokra- tai leasingsopimukseen. Se ei myöskään sisällä investointeja aineettomaan omaisuuteen eikä rahoitusomaisuuteen.

Jos investointihyödykkeen laskutus, toimitus, maksu ja ensimmäinen käyttöönotto voivat ajoittua eri viitejaksoille, investoinnin kirjaamisessa olisi pyrittävä noudattamaan seuraavia periaatteita:

Investointi kirjataan, kun omistusoikeus siirtyy yksikölle, joka aikoo käyttää investointikohdetta. Omaan käyttöön tarkoitettu tuotanto kirjataan tuotantohetkellä. Jos investointi koostuu yksilöitävissä olevista vaiheittaisista osainvestoinneista, kukin osa olisi kirjattava sille viitejaksolle, jolla se tehdään.

Käytännössä tämä ei aina ole mahdollista, ja yhtiön tilinpitokäytäntö saattaa vaatia tämän menetelmän mukauttamista seuraavilla tavoilla:

i) investoinnit kirjataan sille viitejaksolle, jolla ne toimitetaan

ii) investoinnit kirjataan sille viitejaksolle, jolla ne otetaan käyttöön tuotantoprosessissa

iii) investoinnit kirjataan sille viitejaksolle, jolla ne laskutetaan

iv) investoinnit kirjataan sille viitejaksolle, jolla ne maksetaan.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Investointeja ei kirjata yhtiön taseeseen. Sen sijaan taseessa tai tilinpäätöksen liitetiedoissa ilmoitetaan kaiken käyttöomaisuuden lisäykset, vähennykset, siirrot ja arvostuserät.

Aineellinen käyttöomaisuus sisältyy yhtiön tilinpäätöksessä nimikkeeseen Käyttöomaisuus - aineelliset hyödykkeet.

Yhteydet muihin muuttujiin

Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen saadaan seuraavasta yhtälöstä:

Bruttoinvestoinnit maahan (15 12 0)

+ Bruttoinvestoinnit olemassa oleviin rakennuksiin ja rakennelmiin (15 13 0)

+ Bruttoinvestoinnit uudisrakentamiseen ja rakennusten muutostöihin (15 14 0)

+ Bruttoinvestoinnit koneisiin ja laitteisiin (15 15 0)

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Tähän nimikkeeseen kuuluvat maan lisäksi maanalaiset esiintymät, metsät ja sisävedet. Jos maakauppaan kuuluvat myös kyseisellä maa-alueella sijaitsevat rakennukset, eikä maan ja rakennusten arvoa voida erikseen määrittää, koko kauppasumma kirjataan tähän nimikkeeseen, jos maan arvo arvioidaan suuremmaksi kuin rakennusten arvo. Jos taas maalla sijaitsevien rakennusten arvo arvioidaan suuremmaksi kuin maan arvo, kokonaissumma kirjataan nimikkeeseen Bruttoinvestoinnit olemassa oleviin rakennuksiin ja rakennelmiin (15 13 10). Nimike 15 12 0 sisältää myös maanparannustyöt, joihin kuuluvat maan tasoittaminen, putkien asentaminen sekä teiden rakentaminen. Nimike ei sisällä maata, joka saadaan liiketoiminnan uudelleenjärjestelyn yhteydessä (kuten yritysten sulautuessa, yritysvaltausten yhteydessä, yritysten purkautuessa tai itsenäisten yksiköiden irtautuessa yrityksestä).

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Investointeja ei kirjata yhtiön taseeseen. Sen sijaan taseessa tai tilinpäätöksen liitetiedoissa ilmoitetaan kaiken käyttöomaisuuden lisäykset, vähennykset, siirrot ja arvostuserät.

Maa-alueita ei ilmoiteta erikseen yhtiön tilinpäätökseen sisältyvän aineellisen omaisuuden luettelon kohdassa Käyttöomaisuus - Aineelliset hyödykkeet - Maa-alueet ja rakennukset. Tähän nimikkeeseen ei kirjata tilinpäätöserään sisältyvää rakennusten osuutta. Nimike Ennakkomaksut ja rakenteilla olevat aineelliset hyödykkeet olisi sisällytettävä siltä osin kuin kysymyksessä ovat maa-alueet.

Yhteydet muihin muuttujiin

Muodostaa osan nimikkeestä Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen (15 11 0)

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Nämä investoinnit kattavat viitejakson aikana hankittujen rakennusten ja rakennelmien kustannukset. Jos maakauppaan kuuluvat myös kyseisellä maa-alueella sijaitsevat rakennukset, eikä maan ja rakennusten arvoa voida erikseen määrittää, koko kauppasumma kirjataan tähän nimikkeeseen, jos rakennusten arvo arvioidaan suuremmaksi kuin maan arvo. Jos taas maa-alueen arvo arvioidaan suuremmaksi kuin rakennusten arvo, kokonaissumma kirjataan nimikkeeseen Bruttoinvestoinnit maahan (15 12 10). Nimikkeeseen ei sisällytetä sellaisten uusien rakennusten ostoja, joita ei vielä ole otettu käyttöön. Nimike ei sisällä rakennuksia eikä rakennelmia, jotka saadaan liiketoiminnan uudelleenjärjestelyn yhteydessä (kuten yritysten sulautuessa, yritysvaltausten yhteydessä, yritysten purkautuessa tai itsenäisten yksiköiden irtautuessa yrityksestä).

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Investointeja ei kirjata yhtiön taseeseen. Sen sijaan taseessa tai tilinpäätöksen liitetiedoissa ilmoitetaan kaiken käyttöomaisuuden lisäykset, vähennykset, siirrot ja arvostuserät.

Bruttoinvestointeja olemassa oleviin rakennuksiin ei ilmoiteta erikseen yhtiön tilinpäätökseen sisältyvän aineellisen omaisuuden luettelon kohdassa Käyttöomaisuus - Aineelliset hyödykkeet - Maa-alueet ja rakennukset. Nimikkeeseen ei sisällytetä tilinpäätöserän sitä osuutta, joka liittyy maahan, rakennusten rakentamiseen ja niiden muutostöihin. Nimike Ennakkomaksut ja rakenteilla olevat aineelliset hyödykkeet olisi sisällytettävä siltä osin kuin kysymyksessä ovat olemassa olevat rakennukset ja rakenteet.

Yhteydet muihin muuttujiin

Muodostaa osan nimikkeestä Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen (15 11 0)

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Nimike kattaa rakennusten rakentamisesta ja muutostöistä viitejakson aikana aiheutuneet kustannukset. Se sisältää myös sellaisten uusien rakennusten ostot, joita ei vielä ole otettu käyttöön. Nimike kattaa myös kaikki lisäykset, muutokset, parannukset ja uudistukset, jotka pidentävät rakennuksen käyttöikää tai lisäävät sen tuottavuutta.

Näitä ovat muun muassa pysyvät rakenteet, kuten vedenjakelujärjestelmät, keskuslämmitys, ilmastointi, valaistus, sekä öljylähteisiin (öljynporaukseen), toiminnassa oleviin kaivoksiin, putkiverkkoihin, voimansiirtojohtoihin, kaasuputkiin, rautateihin, satamalaitteisiin, teihin, siltoihin, maasiltoihin, viemäreihin ja muihin työmaalla tehtäviin parannuksiin liittyvät rakennuskustannukset. Nimike ei sisällä juoksevia huoltokuluja.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Investointeja ei kirjata yhtiön taseeseen. Sen sijaan taseessa tai tilinpäätöksen liitetiedoissa ilmoitetaan kaiken käyttöomaisuuden lisäykset, vähennykset, siirrot ja arvostuserät.

Bruttoinvestointeja uudisrakentamiseen ja rakennusten muutostöihin ei ilmoiteta erikseen yhtiön tilinpäätökseen sisältyvän aineellisen omaisuuden luettelon kohdassa Käyttöomaisuus - Aineelliset hyödykkeet - Maa-alueet ja rakennukset. Nimikkeeseen ei sisällytetä tilinpäätöserän sitä osuutta, joka liittyy maahan ja olemassa oleviin rakennuksiin ja rakennelmiin. Nimike Ennakkomaksut ja rakenteilla olevat aineelliset hyödykkeet olisi sisällytettävä siltä osin kuin kysymyksessä ovat uudisrakentaminen ja rakennusten muutostyöt.

Yhteydet muihin muuttujiin

Muodostaa osan nimikkeestä Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen (15 11 0)

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Tämä nimike kattaa viitejaksolla uusina tai käytettyinä hankitut koneet (mm. konttorikoneet), yksikön alueella käytettävät erityisajoneuvot, muut koneet ja laitteet, kaikki yksikön alueen ulkopuolella käytettävät ajoneuvot ja veneet, kuten moottoriajoneuvot, liiketoimintaan liittyvät ajoneuvot, kuorma-autot, kaikentyyppiset erityisajoneuvot, veneet, junanvaunut, jne. Nimike ei sisällä koneita eikä laitteita, jotka saadaan liiketoiminnan uudelleenjärjestelyn yhteydessä (kuten yritysten sulautuessa, yritysvaltausten yhteydessä, yritysten purkautuessa tai itsenäisten yksiköiden irtautuessa yrityksestä). Nimike sisältää kaikki lisäykset, muutokset, parannukset ja uudistukset, jotka pidentävät pääomatavaran käyttöikää tai lisäävät sen tuottavuutta. Nimike ei sisällä juoksevia huoltokuluja.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Investointeja ei kirjata yhtiön taseeseen. Sen sijaan taseessa tai tilinpäätöksen liitetiedoissa ilmoitetaan kaiken käyttöomaisuuden lisäykset, vähennykset, siirrot ja arvostuserät.

Bruttoinvestoinnit koneisiin ja laitteisiin sisältyvät yhtiön tilinpäätöksen kohdan Käyttöomaisuus - Aineelliset hyödykkeet alakohtiin Kalusto ja koneet sekä Muut hyödykkeet, työkalut ja laitteet. Nimike Ennakkomaksut ja rakenteilla olevat aineelliset hyödykkeet olisi sisällytettävä siltä osin kuin kysymyksessä ovat koneet ja laitteet.

Yhteydet muihin muuttujiin

Muodostaa osan nimikkeestä Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen (15 11 0)

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Aineellisen käyttöomaisuuden myynti sisältää ulkopuolisille myytyjen, olemassa olevien aineellisten pääomahyödykkeiden arvon. Aineellisen käyttöomaisuuden myynti arvotetaan kirjanpitoarvon sijasta todelliseen kauppahintaan (ilman alv:a), josta on vähennetty myyjälle omistusoikeuden siirrosta aiheutuneet kustannukset. Nimike ei sisällä arvostuseriä eikä muita luovutuksia kuin kauppaa.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Käyttöomaisuuden myyntiä ei merkitä taseeseen. Sen sijaan taseessa tai tilinpäätöksen liitetiedoissa ilmoitetaan kaiken käyttöomaisuuden lisäykset, vähennykset ja siirrot.

Aineellisella käyttöomaisuudella tarkoitetaan yhtiön tilinpäätöksen kohdassa Käyttöomaisuus - Aineelliset hyödykkeet lueteltua omaisuutta.

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Rahoitusleasingsopimuksella vuokralleottaja saa ennalta määrätyksi pitkäksi ajaksi käyttöoikeuden kestokulutustavaraan vastineeksi maksamastaan vuokrasta. Jos kaikki omistusoikeuteen liittyvät riskit ja edut siirtyvät tosiasiallisesti, joskaan eivät lain mukaan, vuokralleantajalta vuokralleottajalle, on kyse rahoitusleasingistä. Rahoitusleasingissä vuokra-aika kattaa kestokulutustavaran koko taloudellisen käyttöiän tai suurimman osan siitä. Vuokra-ajan päättyessä vuokralleottajalle tarjotaan yleensä mahdollisuus ostaa tavara nimelliseen hintaan. Vuokralleantaja toimii ainoastaan rahoittajana.

Kirjattava arvo vastaa kyseisen tavaran markkina-arvoa ostettuna. Tämä arvo merkitään yleensä leasingsopimukseen tai se voidaan arvioida laskemalla yhteen ne osamaksuerät, joilla katetaan pääomasta maksettava korvaus. Osamaksueriin sisältyvää korkoa ei oteta huomioon.

Arvo olisi kirjattava silloin, kun tavara toimitetaan vuokralleottajalle.

Rahoitusleasingsopimuksen perusteella käytettävään omaisuuteen liittyviä vuosimaksuja ei pitäisi ottaa huomioon. Nimikkeeseen ei myöskään sisällytetä niiden tavaroiden arvoa, joiden käyttö perustuu muihin vuokrasopimuksiin kuin rahoitusleasingiin.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Huom.: Neljännessä direktiivissä ei viitata rahoitusleasingillä hankitun aineellisen käyttöomaisuuden arvoon. Se voidaan kuitenkin tietyissä maissa aktivoida voimassa olevan kirjanpitokäytännön mukaan taseessa.

Yhteydet muihin muuttujiin

Huom.: Rahoitusleasingillä hankitun aineellisen käyttöomaisuuden arvo ei sisälly nimikkeeseen Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen (15 11 0).

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Työhön osallistuvien lukumäärä sisältää kaikki tutkimuksen kohteena olevassa yksikössä työskentelevät henkilöt (joihin kuuluvat myös yksikössään työskentelevät omistajat, yksikössä säännöllisesti työskentelevät yhtiökumppanit sekä palkatonta työtä tekevät perheenjäsenet) sekä ne yksikön ulkopuolella työskentelevät henkilöt, jotka kuuluvat yksikköön ja saavat palkkansa siltä (kuten myyntiedustajat, lähetit sekä korjaus- ja huoltoyksiköt). Se sisältää myös lyhytaikaisesti työstä poissa olevat työntekijät (kuten sairaslomalla, vuosilomalla tai erityislomalla olevat työntekijät) ja lakossa olevat työntekijät, mutta se ei sisällä työntekijöitä, joilla poissaolon kesto on määrittämätön. Se sisältää myös kyseisen maan lainsäädännössä osa-aikaisiksi määritellyt, yrityksen palveluksessa olevat työntekijät ja sen palveluksessa olevat kausityöntekijät, oppisopimuskoulutuksessa olevat työntekijät ja kotona työskentelevät työntekijät.

Työhön osallistuvien lukumäärään eivät sisälly työntekijät, jotka yksikkö on saanut käyttöönsä muilta yrityksiltä, yksikössä korjaus- ja huoltotöitä tekevät ulkopuolisen yrityksen työntekijät eivätkä asevelvollisuuttaan suorittavat henkilöt.

Palkatonta työtä tekevillä perheenjäsenillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka asuvat yksikön omistajan kanssa samassa taloudessa ja työskentelevät säännöllisesti yksikössä, mutta joilla ei ole työsopimusta ja jotka eivät saa kiinteämääräistä korvausta tekemästään työstä. Määritelmän piiriin kuuluvat vain ne henkilöt, jotka eivät ole päätoimisesti jonkin toisen yrityksen palveluksessa.

Huom.: Jotta tietojen vertailukelpoisuus voidaan varmistaa, on ilmoitettava, sisältääkö nimike vapaaehtoistyöntekijät.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Työhön osallistuvien lukumäärä on ilmoitettava tilinpäätöksen liitetiedoissa (43 artiklan 8 kohta).

Yhteydet muihin muuttujiin

Työhön osallistuvien lukumäärä voidaan jakaa palkatun henkilöstön lukumäärään (16 13 0) ja palkattoman henkilöstön lukumäärään.

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Palkatun henkilöstön lukumäärä sisältää ne työnantajan palveluksessa olevat työntekijät, joilla on työsopimus ja jotka saavat työstä palkkaa. Palkka voi olla kuukausi-, tunti-, urakka- tai muu palkka, muu korvaus tai palkkio tai luontoismuotoinen korvaus.

Työsuhde on olemassa silloin, kun henkilön ja yrityksen välillä on molempien osapuolten tavallisesti vapaaehtoisesti tekemä määrä- tai vapaamuotoinen sopimus siitä, että henkilö tekee työtä yritykselle luontoismuotoista tai rahamääräistä korvausta vastaan.

Työntekijää pidetään tietyn yksikön palkallisena työntekijänä, jos hän saa yksiköltä palkkaa riippumatta siitä, missä työ tehdään (työ voidaan tehdä tuotantoyksikössä tai sen ulkopuolella). Tilapäistyövoimaa välittävän toimiston kautta hankittua työntekijää pidetään välitystoimiston eikä yksikön (asiakkaan) työntekijänä.

Palkattua henkilöstöä ovat:

- yrityksessään palkkaa vastaan työskentelevät omistajat

- opiskelijat, jotka ovat tehneet muodollisen sitoumuksen osallistumisesta yksikön tuotantoprosessiin korvausta ja/tai koulutusta vastaan

- työntekijät, jotka yritys on ottanut palvelukseensa erityisen työttömien työllistämiseen kannustavan sopimuksen perusteella

- kotona työskentelevät työntekijät, joiden kanssa on tehty nimenomainen sopimus siitä, että palkka maksetaan tehdyn työn perusteella, ja jotka ovat yrityksen palkkalistalla.

Palkatun henkilöstön lukumäärä sisältää osa-aikatyöntekijät, kausityöntekijät, lakossa olevat työntekijät sekä lyhyellä lomalla olevat työntekijät mutta ei pitkällä lomalla olevia työntekijöitä.

Palkatun henkilöstön lukumäärä ei sisällä vapaaehtoistyöntekijöitä.

Palkatun henkilöstön lukumäärä lasketaan samaan tapaan kuin työhön osallistuvien lukumäärä, eli se vastaa työpaikkojen vuosittaista keskimäärää.

Yhteydet muihin muuttujiin

Muodostaa osan nimikkeestä Työhön osallistuvien lukumäärä (16 11 0)

Nimikkeessä voidaan erottaa useita työntekijäryhmiä:

- Osa-aikaisen henkilöstön lukumäärä (16 13 1)

- Oppisopimusharjoittelijoiden lukumäärä (16 13 2)

- Kotityöntekijöiden lukumäärä (16 13 5)

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Tämä on palkatun henkilöstön alaryhmä, johon kuuluvien lukumäärä saadaan kyseisen alaryhmän palkallisten viikkotyötuntien lukumäärästä. Työtuntien määrää verrataan kyseisessä jäsenvaltiossa tai yksikössä tai kyseisellä alalla täysipituisena pidettyyn työviikkoon.

Osa-aikaisten työntekijöiden tavanomainen työaika on normaalityöaikaa lyhyempi. Määritelmä kattaa kaikki osa-aikatyön muodot (kuten puolipäivätyön tai yksi-, kaksi- tai kolmipäiväisen työviikon). Osa-aikatyöntekijöiden lukumäärä voidaan ilmoittaa kansallisella, alueellisella, toimialan ja yksikön tasolla.

Työntekijöiden lukumäärä voidaan jakaa tehtyjen viikkotuntimäärien mukaan. Työtuntien määrää verrataan kyseisessä jäsenvaltiossa, kyseisellä alueella tai alalla tai kyseisessä yksikössä täysipituisena pidettyyn normaaliin työviikkoon.

Kokoaikaisten työntekijöiden luokka on melko homogeeninen, osa-aikaisten työntekijöiden luokka sen sijaan ei, koska tähän ryhmään kuuluvat kaikki työntekijät, joiden työaika on 20-80 prosenttia tai jopa vähemmän tai enemmän työllistävän yksikön normaalityöajasta.

Osa-aikatyön ja kokoaikatyön välistä eroa ei aina voida tarkkaan määrittää, koska työaikakäytäntö vaihtelee eri jäsenvaltioissa ja eri aloilla.

Osa-aikatyöntekijät (joiden työaika on siis normaalia lyhyempi) olisi pidettävä erillään tilapäis- ja kausityöntekijöistä (jotka voivat olla kokoaikaisia, mutta joilla on lyhyt määräaikainen työsuhde, kuten tilapäisapulaisilla ja kuvausryhmillä).

Yhteydet muihin muuttujiin

Muodostaa osan nimikkeestä Palkatun henkilöstön lukumäärä (16 13 0)

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Tähän nimikkeeseen kuuluvat kaikki työntekijät, jotka eivät täysipainoisesti osallistu yksikön tuotantoprosessiin, koska he ovat tehneet oppisopimuksen tai koska he osallistuvat ammatilliseen koulutukseen, mikä vähentää heidän tuottavuuttaan merkittävästi.

Yhteydet muihin muuttujiin

Muodostaa osan nimikkeestä Palkatun henkilöstön lukumäärä (16 13 0)

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Kotityöntekijät muodostavat tutkimuskohteena olevan yksikön työhön osallistuvien alaryhmän, jonka jäsenet tekevät työtehtävänsä kotona. Nimikkeeseen sisältyvät vain yksikön palkkalistalla olevat kotityöntekijät.

Yhteydet muihin muuttujiin

Muodostaa osan nimikkeestä Palkatun henkilöstön lukumäärä (16 13 0)

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Nimike ilmoittaa henkilöstön määrän kokoaikavastaavuudeksi muunnettuna.

Niiden työntekijöiden lukumäärä, joiden työaika on kokoaikaisen ja -vuotisen työntekijän normaalityöaikaa lyhyempi, olisi ilmoitettava kokoaikavastaavuutena suhteessa yksikön kokoaikaisten ja -vuotisten työntekijöiden normaalityöaikaan.

Nimike sisältää myös työntekijät, jotka tekevät normaalia lyhyempää työpäivää, tai työviikkoa, jossa on normaalia vähemmän työpäiviä, tai työvuotta, jossa on normaalia vähemmän työviikkoja tai -kuukausia. Muunnos olisi tehtävä käyttämällä tehtyjen työtuntien, työpäivien, työviikkojen tai työkuukausien määrää.

Yhteydet muihin muuttujiin

Palkatun henkilöstön työtuntien määrää (16 15 0) tai osa-aikaisen henkilöstön lukumäärää (16 13 1) voidaan käyttää muunnettaessa palkatun henkilöstön lukumäärää (16 13 0) kokoaikavastaavuudeksi.

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Palkatun henkilöstön työtuntien kokonaismäärä ilmoittaa viitejaksolla todellisuudessa tehtyjen, yksikön tuotoksen aikaansaamiseen käytettyjen työtuntien yhteismäärän.

Tämä muuttuja ei sisällä palkallisia työtunteja, joita työntekijä ei todellisuudessa ole tehnyt, kuten vuosilomaa tai sairaslomaa. Se ei myöskään sisällä lounastaukoja eikä kodin ja työpaikan välisiin matkoihin käytettyä aikaa.

Muuttuja sisältää siis vain normaalityöaikana todellisuudessa tehdyt työtunnit, normaalityöajan lisäksi tehdyt työtunnit ja työpaikalla vietetyn ajan, joka käytetään työtilan tai työmaan valmistelun kaltaisiin tehtäviin sekä työpaikalla pidetyt lyhyet lepotauot.

Jos todellisuudessa tehtyjen työtuntien tarkkaa määrää ei tiedetä, se voidaan arvioida laskennallisten työtuntien ja keskimääräisten poissaolojen (mm. sairas- ja äitiyslomat) avulla.

Yhteydet muihin muuttujiin

Palkatun henkilöstön työtuntien määrää voidaan käyttää muunnettaessa palkatun henkilöstön lukumäärää (16 13 0) muuttujaksi palkatun henkilöstön lukumäärä kokopäivätyötä vastaavana (16 14 0).

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Muuttuja ilmoittaa tietyn yrityksen hoitamien, sekä yrityksen omistamien että sen vuokraamien vähittäismyymälöiden määrän. Myymälä määritellään kiinteäksi liiketilaksi, johon asiakkaat tulevat tekemään ostoksia. Vähittäismyymälät luokitellaan NACE Rev. 1:n kolminumerotasoille 52.1-52.5.

Yhteydet muihin muuttujiin

Muodostaa osan nimikkeestä Paikallisten yksiköiden lukumäärä (11 21 0)

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Vähittäismyymälöiden kokonaismäärän lisäksi ilmoitetaan niiden jakautuminen myyntipinta-alan mukaan.

Käytössä ovat seuraavat luokat:

- vähemmän kuin 120 m²

- 120-399 m²

- 400-999 m²

- 1 000-2 499 m²

- 2 500-4 999 m²

- 5 000-9 999 m²

- vähintään 10 000 m²

Yhteydet muihin muuttujiin

Vähittäismyymälöiden määrän (17 32 0) yhteydessä käytettävät alaluokat.

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Myyntipinta-ala ilmoittaa arvion myyntiä ja tavaroiden esillepanoa varten varatusta lattiapinta-alasta, johon kuuluvat

- asiakkaiden käytössä oleva kokonaisala, sovitustilat mukaan luettuna

- myyntitiskit ja näyteikkunat

- myyntitiskien takana oleva myyjiä varten varattu tila

Myyntipinta-alaan eivät kuulu toimistotilat, varastot ja muut työtilat, työpajat, portaikot, vaatesäilöt ja muut henkilökunnan tilat.

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Muuttuja ilmoittaa yrityksen hoitamien, sekä sen omistamien että vuokraamien kiinteiden myyntikojujen ja/tai pysyvien myyntipöytien määrän. Myyntikojut ja -pöydät poikkeavat myymälöistä siinä, että asiakkaat tekevät ostoksensa myyntikojujen ja -pöytien ulkopuolella olevassa tilassa. Kiinteät myyntikojut ja -pöydät luokitellaan NACE Rev. 1:n nelinumerotasolle 52.62.

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Nimike ilmoittaa NACE Rev. 1:n pääluokkien A-F toimialoihin liittyvän liikevaihdon.

Se ei sisällä sellaisinaan myytäviksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen jälleenmyyntiin liittyvää liikevaihtoa.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Teollisuustoimintaan liittyvää liikevaihtoa ei ilmoiteta erikseen yhtiön tilinpäätöksessä, vaan se muodostaa osan nettoliikevaihdosta.

Yhteydet muihin muuttujiin

Muodostaa osan nimikkeestä Liikevaihto (12 11 0)

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Nimike ilmoittaa yksikön pääasialliseen toimintaan liittyvän liikevaihdon. Yksikön pääasiallinen toiminta määritetään 15 päivänä maaliskuuta 1993 tilastoyksiköistä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 696/93 (1) mukaisesti.

Nimike sisältää myös alihankinnan kohteina olleiden tavaroiden ja palvelujen myyntiin liittyvän liikevaihdon. Se ei sisällä sellaisinaan myytäviksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen jälleenmyyntiin liittyvää liikevaihtoa.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Liikevaihtoa pääasiallisesta toiminnasta NACE Rev. 1:n 4-numerotasolla ei ilmoiteta erikseen yhtiön tilinpäätöksessä, vaan se muodostaa osan nettoliikevaihdosta.

Yhteydet muihin muuttujiin

Muodostaa osan nimikkeestä Liikevaihto (12 11 0)

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Nimike ilmoittaa NACE Rev. 1:n pääluokkien C-F toimialoihin liittyvän liikevaihdon.

Nimike sisältää myös alihankinnan kohteena olleiden tavaroiden ja palvelujen myyntiin liittyvän liikevaihdon. Se ei sisällä sellaisinaan myytäviksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen jälleenmyyntiin liittyvää liikevaihtoa.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Teollisuuden toimialoihin liittyvää liikevaihtoa ei ilmoiteta erikseen yhtiön tilinpäätöksessä, vaan se muodostaa osan nettoliikevaihdosta.

Yhteydet muihin muuttujiin

Muodostaa osan nimikkeestä Liikevaihto (12 11 0)

Muodostaa osan nimikkeestä Liikevaihto maatalous-, metsätalous-, kalastus- ja teollisuustoiminnasta (18 10 0)

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Nimike ilmoittaa NACE Rev. 1:n pääluokkien C-E toimialoihin liittyvän liikevaihdon.

Nimike sisältää myös alihankinnan kohteina olleiden tavaroiden ja palvelujen myyntiin liittyvän liikevaihdon. Se ei sisällä sellaisinaan myytäviksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen jälleenmyyntiin liittyvää liikevaihtoa.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Liikevaihtoa teollisuustoiminnasta rakennustoimintaa lukuun ottamatta ei ilmoiteta erikseen yhtiön tilinpäätöksessä, vaan se muodostaa osan nettoliikevaihdosta.

Yhteydet muihin muuttujiin

Muodostaa osan nimikkeestä Liikevaihto (12 11 0)

Muodostaa osan nimikkeestä Liikevaihto maatalous-, metsätalous-, kalastus- ja teollisuustoiminnasta (18 10 0)

Muodostaa osan nimikkeestä Liikevaihto teollisuuden toimialoilta (18 12 0)

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Nimike ilmoittaa NACE Rev. 1:n pääluokan F toimialoihin liittyvän liikevaihdon.

Nimike sisältää myös alihankinnan kohteena olleiden tavaroiden ja palvelujen myyntiin liittyvän liikevaihdon. Se ei sisällä sellaisinaan myytäviksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen jälleenmyyntiin liittyvää liikevaihtoa.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Rakennustoimintaan liittyvää liikevaihtoa ei ilmoiteta erikseen yhtiön tilinpäätöksessä, vaan se muodostaa osan nettoliikevaihdosta.

Yhteydet muihin muuttujiin

Muodostaa osan nimikkeestä Liikevaihto (12 11 0)

Muodostaa osan nimikkeestä Liikevaihto maatalous-, metsätalous-, kalastus- ja teollisuustoiminnasta (18 10 0)

Muodostaa osan nimikkeestä Liikevaihto teollisuuden toimialoilta (18 12 0)

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Nimike ilmoittaa yksikön liikevaihdon, joka liittyy yksikön kaupalliseen osto- ja jälleenmyyntitoimintaan. Tämä on yksikön omissa nimissään ja omaan lukuunsa ostamien ja sellaisinaan tai yksikön kaupan yrityksille tyypillisellä tavalla pakkaamina ja merkitseminä jälleenmyymien tavaroiden myynti.

Tämäntyyppinen jälleenmyynti voidaan jakaa kahteen ryhmään:

- jälleenmyynti muille kauppiaille tai ammattimaisille käyttäjille (tukkumyynti)

- jälleenmyynti kotitalouksille tai pieniä määriä kuluttaville yksiköille (vähittäismyynti)

Tämäntyyppinen toiminta luokitellaan NACE Rev. 1:n pääluokkaan G (lukuun ottamatta huoltoa ja korjausta tai laskutus- tai urakkasopimuksiin perustuvaa tukkukauppaa kolminumerotasoilla 50.2, 50.4, 51.1 ja 52.7).

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Liikevaihtoa kaupan osto- ja jälleenmyyntitoiminnasta ei ilmoiteta erikseen yhtiön tilinpäätöksessä, vaan se muodostaa osan nettoliikevaihdosta.

Yhteydet muihin muuttujiin

Muodostaa osan nimikkeestä Liikevaihto (12 11 0)

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Nimike ilmoittaa yksikön harjoittamaan tavaroiden välitystoimintaan liittyvän liikevaihdon. Se kattaa kaikki välityspalkkiot, jotka perustuvat kolmansien puolesta ja lukuun harjoitettavaan osto- ja myyntitoimintaan sekä muuhun samankaltaiseen toimintaan.

Tämä toiminta luokitellaan NACE Rev. 1:n kolminumerotasolle 51.1.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Tavaroiden välitystoimintaan liittyvää liikevaihtoa ei ilmoiteta erikseen yhtiön tilinpäätöksessä, vaan se muodostaa osan nettoliikevaihdosta.

Yhteydet muihin muuttujiin

Muodostaa osan nimikkeestä Liikevaihto (12 11 0)

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Nimike ilmoittaa palvelujen kokonaistuotantoon liittyvän liikevaihdon (pankki- ja vakuutuspalvelut, yrityspalvelut sekä henkilökohtaiset palvelut).

Muuttuja sisältää sekä pääasiallisena toimintana että sivutoimintana tuotettujen palvelujen liikevaihdon. Tiettyjä palveluja voivat tuottaa myös teollisuuden yksiköt. Nimikkeen kattamat palvelut luokitellaan NACE Rev. 1:n pääluokkiin H-K ja M-O sekä pääluokan G huoltoa ja korjausta koskeville kolminumerotasoille 50.2, 50.4 ja 52.7.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Palvelutoimintaan liittyvää liikevaihtoa ei ilmoiteta erikseen yhtiön tilinpäätöksessä, vaan se muodostaa osan nettoliikevaihdosta.

Yhteydet muihin muuttujiin

Muodostaa osan nimikkeestä Liikevaihto (12 11 0)

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Nimike ilmoittaa liikevaihdon yksikön kaupallisesta osto- ja jälleenmyyntitoiminnasta sekä yksikön harjoittamasta välitystoiminnasta. Se kattaa yksikön omissa nimissään ja omaan lukuunsa ostamien ja sellaisinaan tai yksikön kaupan yrityksille tyypillisellä tavalla pakkaamina ja merkitseminä jälleenmyymien tavaroiden myynnin ja kaikki välityspalkkiot, jotka perustuvat yksikön kolmansien puolesta ja lukuun harjoittamaan osto- ja myyntitoimintaan sekä muuhun vastaavaan toimintaan.

Jälleeenmyynti voidaan jakaa kahteen ryhmään:

- jälleenmyynti muille kauppiaille tai ammattimaisille käyttäjille (tukkumyynti)

- jälleeenmyynti kotitalouksille tai pieniä määriä kuluttaville yksiköille (vähittäismyynti)

Tämäntyyppinen toiminta luokitellaan NACE Rev. 1:n pääluokkaan G (lukuun ottamatta kolminumerotasojen 50.2, 50.4 ja 52.7 mukaista huoltoa ja korjausta).

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Kaupan osto-, jälleenmyynti- ja välitystoimintaan liittyvää liikevaihtoa ei ilmoiteta erikseen yhtiön tilinpäätöksessä, vaan se muodostaa osan nettoliikevaihdosta.

Yhteydet muihin muuttujiin

Muodostaa osan nimikkeestä Liikevaihto (12 11 0)

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Nimike ilmoittaa NACE Rev. 1:n pääluokan F toimintoihin ja rakennusluokituksessa rakennuksiksi luokiteltuihin rakenteisiin liittyvän liikevaihdon.

Nimike sisältää myös alihankinnan kohteena olleiden tavaroiden ja palvelujen myyntiin liittyvän liikevaihdon. Se ei sisällä sellaisinaan myytäviksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen jälleenmyyntiin liittyvää liikevaihtoa.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Rakennusten rakentamiseen liittyvää liikevaihtoa ei ilmoiteta erikseen yhtiön tilinpäätöksessä, vaan se muodostaa osan nettoliikevaihdosta.

Yhteydet muihin muuttujiin

Muodostaa osan nimikkeestä Liikevaihto (12 11 0)

Muodostaa osan nimikkeestä Liikevaihto maatalous-, metsätalous-, kalastus- ja teollisuustoiminnasta (18 10 0)

Muodostaa osan nimikkeestä Liikevaihto teollisuuden toimialoilta (18 12 0)

Muodostaa osan nimikkeestä Liikevaihto rakennustoiminnasta (18 12 2)

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Nimike ilmoittaa NACE Rev. 1:n pääluokan F toimintoihin ja rakennusluokituksessa maa- ja vesirakennusalan rakenteiksi luokiteltuihin rakenteisiin liittyvän liikevaihdon.

Nimike sisältää myös liikevaihdon, joka on tulosta alihankinnan kohteena olleiden tavaroiden ja palvelujen myynnistä, mutta se ei sisällä liikevaihtoa, joka on saatu sellaisinaan myytäviksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen jälleenmyynnistä.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Tie- ja vesirakentamiseen liittyvää liikevaihtoa ei ilmoiteta erikseen yhtiön tilinpäätöksessä, vaan se muodostaa osan nettoliikevaihdosta.

Yhteydet muihin muuttujiin

Muodostaa osan nimikkeestä Liikevaihto (12 11 0)

Muodostaa osan nimikkeestä Liikevaihto maatalous-, metsätalous-, kalastus- ja teollisuustoiminnasta (18 10 0)

Muodostaa osan nimikkeestä Liikevaihto teollisuuden toimialoilta (18 12 0)

Muodostaa osan nimikkeestä Liikevaihto rakennustoiminnasta (18 12 2)

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Nimikkeeseen olisi sisällytettävä vain niiden viitejakson aikana hankittujen energiatuotteiden ostot, jotka on tarkoitettu polttoaineiksi. Siihen ei pitäisi sisällyttää raaka-aineiksi tai jalostamattomina jälleenmyytäviksi hankittuja energiatuotteita. Nimikkeen osalta olisi ilmoitettava ainoastaan energiatuotteiden arvo.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Energiatuotteiden ostoja ei ilmoiteta erikseen yhtiön tilinpäätöksessä, vaan ne muodostavat osan nimikkeestä Aineet ja tarvikkeet.

Yhteydet muihin muuttujiin

Muodostavat osan nimikkeestä Tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä (13 11 0).

>TAULUKON PAIKKA>

- kivihiilen ostot

- koksin ostot

- polttoainetiilesten ostot

- kaasuöljyn ostot

- raskaan polttoöljyn ostot

- muiden öljytuotteiden ostot

- maakaasun ostot

- jalostetun kaasun ostot

- uusiutuvien energialähteiden ostot

- lämmön ostot

- sähkön ostot

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Yksittäisten energiatuotteiden ostoja ei ilmoiteta erikseen yhtiön tilinpäätöksessä, vaan ne muodostavat osan nimikkeestä Aineet ja tarvikkeet.

Yhteydet muihin muuttujiin

Muodostavat osan nimikkeestä Energiatuotteiden ostot (20 11 0).

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Nimike kattaa ne investoinnit, joiden pääasiallisena tarkoituksena on päästöjen ja kaikenlaisen ympäristön pilaantumisen ennaltaehkäiseminen, vähentäminen ja estäminen.

Nimike ei kata niitä ympäristöön myönteisesti vaikuttavia toimia, joita ei luokitella ympäristönsuojeluun kuuluviksi. Nimikkeeseen eivät siis kuulu sellaiset ympäristön kannalta myönteiset toimet, jotka toteutetaan lähinnä yrityksen teknisten tarpeiden tai sen omien, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien vaatimusten täyttämiseksi. Tämä rajoitus koskee useimpia NACE Rev. 1:n kaksinumerotasolle 37 luokiteltavia kierrätykseen liittyviä toimintoja. Tältä toimialalta kerättyjä tietoja ei pitäisi lisätä muihin NACE:n luokkiin (katso ympäristönsuojelutoimia koskeva luokitus UNECE/Eurostat DOC/CES/822).

Putkien suulle asennettavat laitteet ovat lisälaitteita, joita käytetään ympäristövalvonnassa. Nämä laitteet ovat itsenäisiä toiminnallisia yksiköitä tai erotettavissa olevia tuotantolaitoksen lisäosia, jotka käsittelevät syntyviä saasteita ja estävät niiden pääsyn tai leviämisen ympäristöön tai mittaavat niiden määrää (valvonta). Investoinnin arvo lasketaan laitteen hankintahinnan tai sen rakennuskustannusten perusteella suunnittelu- ja asennuskustannukset mukaan luettuna. Mukaan otetaan myös laitetta varten tarvittavan maan hankintakustannukset. Sen sijaan kustannuksia, jotka liittyvät pääasiassa työterveyteen ja -turvallisuuteen työpaikalla, ei oteta huomioon.

Tähän nimikkeeseen kuuluvia investointeja tehdään yleensä seuraavantyyppisen toiminnan yhteydessä: jätteiden ja jäteveden vähentäminen, niiden syntymisen estäminen ja käsittely, ilmakehään joutuvien päästöjen ennaltaehkäiseminen, vähentäminen tai estäminen, pilaantuneen maaperän ja pohjaveden käsittely tai hävittäminen, melun ja tärinän torjunta, ekologisten kokonaisuuksien suojelu ja maisemansuojelu sekä ympäristönsuojelukeinojen tehokkuuden ja syntyvän jätteen valvonta.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Investointeja ei kirjata yhtiön taseeseen. Sen sijaan taseessa tai tilinpäätöksen liitetiedoissa ilmoitetaan kaiken käyttöomaisuuden lisäykset, vähennykset, siirrot sekä arvostuserät. Investointeja laitteisiin ja laitoksiin, jotka on tarkoitettu päästöjen vähentämiseen, sekä erityisiin päästöjen vähentämislaitteisiin ei ilmoiteta erikseen yhtiön tilinpäätöksessä, vaan ne sisältyvät kohdassa Käyttöomaisuus - Aineelliset hyödykkeet lueteltuun aineelliseen omaisuuteen. Laskentatoimen neuvoa-antavan työryhmän (Advisory Accounting Forum) ehdotuksen mukaan nämä tiedot olisi ilmoitettava.

Yhteydet muihin muuttujiin

Muodostaa osan nimikkeestä Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen (15 11 0)

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Tutkimukseen ja kehittämiseen kuuluu luova työ, jota tehdään järjestelmällisesti muun muassa ihmistä, kulttuuria ja yhteiskuntaa koskevan tietämyksen lisäämiseksi, sekä tällaisen tietämyksen käyttö uusien sovellusten kehittämiseen.

Yksikön sisäisiin kuluihin kuuluvat kaikki yksikössä tehtävästä T& K:sta (tutkimuksesta ja kehittämisestä) aiheutuneet kulut rahoituslähteestä riippumatta.

T& K-kustannukset on pidettävä erillään muista T& K:hon liittyvien toimien kustannuksista. Seuraavat kustannuserät eivät kuulu T& K-kustannuksiin:

- koulutuskustannukset

- muun tieteellisen ja teknisen toiminnan kustannukset (kuten tietopalvelujen, testauksen ja standardoinnin sekä toteutettavuustutkimusten kustannukset)

- muun teollisen toiminnan kustannukset (kuten muualle luokittelemattomat teollisuuden innovaatiot)

- puhtaasti rahoitustoimintaan liittyvät kustannukset (muu hallinto ja muut välilliset tukitoimet sisällytetään nimikkeeseen).

Sisäiset kustannukset arvotetaan tuotantokustannuksiin, ja ne sisältävät kaikki toimintakulut työvoimakustannukset ja pääomamenot mukaan luettuna.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Tutkimus- ja kehittämiskustannukset voidaan kirjata kolmeen nimikkeeseen sen mukaan, mitä kansallisessa lainsäädännössä säädetään: aineettomien oikeuksien muutoksiksi, aineellisten hyödykkeiden muutoksiksi tai toimintakuluiksi.

Jos kustannukset voidaan kansallisen lainsäädännön mukaan osittain tai kokonaisuudessaan aktivoida, ne ilmoitetaan yhtiön tilinpäätöksessä aineettomien oikeuksien muutoksina kohdassa Käyttöomaisuus - Aineettomat oikeudet - Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot.

Jos näitä kustannuksia ei kansallisen lainsäädännön mukaan voida aktivoida tai ne voidaan aktivoida vain osittain, juoksevat menot ilmoitetaan kohdissa Aineet ja tarvikkeet, Muut vieraille suoritetut kulut, Henkilöstökulut ja Muut varsinaisen toiminnan kulut ja pääomamenot aineellisten hyödykkeiden muutoksina kohdassa Käyttöomaisuus - Aineelliset hyödykkeet.

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Tutkimukseen ja kehittämiseen kuuluu luova työ, jota tehdään järjestelmällisesti muun muassa ihmistä, kulttuuria ja yhteiskuntaa koskevan tietämyksen lisäämiseksi, sekä tällaisen tietämyksen käyttö uusien sovellusten kehittämiseen.

Nimikkeeseen olisi sisällytettävä kaikki välittömästi tutkimus- ja kehitystehtävissä toimivat sekä suoraan näihin tehtäviin liittyviä palveluja tuottavat työntekijät kuten T& K-johtajat ja T& K-hallinto- sekä T& K-toimistohenkilökunta. Nimikkeeseen ei pitäisi sisällyttää välillisiä palveluja tuottavaa henkilökuntaa, kuten työpaikkaruokalan henkilökuntaa tai turvatoimista vastaavaa henkilökuntaa, vaikka näiden henkilöstöryhmien palkat otetaan huomioon yleiskustannuksina T& K:n kustannuksia laskettaessa.

T& K-henkilöstö on pidettävä erillään muusta T& K:hon liittyviä tehtäviä hoitavasta henkilöstöstä. Seuraavat henkilöstöryhmät eivät kuulu T& K-henkilöstöön:

- koulutushenkilöstö

- muusta tieteellisestä ja teknisestä toiminnasta vastaava henkilöstö (kuten tietopalveluista, testauksesta ja standardoinnista sekä toteutettavuustutkimuksista vastaava henkilöstö)

- muuhun teolliseen toimintaan liittyviä tehtäviä hoitava henkilöstö (kuten muualle luokittelemattomat teollisuuden innovaatiot)

- hallintohenkilöstö ja muista välillisistä tukitoimista huolehtiva henkilöstö

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Tutkimus- ja kehittämishenkilöstön lukumäärää ei ilmoiteta erikseen yhtiön tilinpäätöksessä. Se sisältyy työhön osallistuvien lukumäärään, joka on ilmoitettava tilinpäätöksen liitetiedoissa (43 artiklan 9 kohta).

Yhteydet muihin muuttujiin

Muodostaa osan nimikkeestä Työhön osallistuvien lukumäärä (16 11 0)

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä (teollisuus - NACE Rev. 1:n pääluokat C-E)

Alihankkijoille suoritetut maksut ovat maksuja, jotka yksikkö suorittaa ulkopuolisille näiden alihankintana toimittamista teollisista tavaroista tai palveluista. Alihankinta määritellään seuraavalla tavalla:

Kahden yrityksen välillä on alihankintasuhde aina, kun A ja B kohdan ehdot täyttyvät samanaikaisesti:

A. asiakasyritys, jota kutsutaan myös päähankkijaksi, osallistuu tuotteen tuottamiseen toimittamalla vähintään osittaiset tekniset ohjeet alihankkijayritykselle, jota kutsutaan myös alihankkijaksi, ja/tai toimittaa kyseiselle yritykselle käsiteltävät materiaalit

B. asiakasyritys myy alihankinnan kohteena olleen tuotteen joko sellaisenaan tai moniosaisen tuotteen osana ja ottaa kaupan jälkeisen vastuun tuotteesta.

Huom.: Teknisiksi ohjeiksi ei katsota yksinomaan väriä, kokoa tai luettelonumeroa koskevaa ohjetta. Räätälöidyn tuotteen valmistaminen ei välttämättä aina merkitse sitä, että kyseessä on alihankinta.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Alihankkijoille suoritettuja maksuja ei välttämättä eritellä yhtiön kirjanpidossa. Ne voidaan sisällyttää muihin vieraille suoritettuihin kuluihin tai muihin varsinaisen toiminnan kuluihin.

Yhteydet muihin muuttujiin

Muodostavat osan nimikkeestä Tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä (13 11 0).

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Nimike ilmoittaa vähittäiskaupan prosenttiosuuden tukkuliikkeen liikevaihdosta (NACE Rev. 1:n kaksinumerotaso 51). Tämä osuus kattaa tavanomaisen ketjun tuottaja . tukkuliike . jälleenmyyjä . kuluttaja. Osuus lasketaan nimikkeen Liikevaihto kaupan osto- ja jälleenmyyntitoiminnasta (18 13 0) perusteella.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Vähittäiskauppaan liittyvän liikevaihdon prosenttiosuutta ei ilmoiteta erikseen yhtiön tilinpäätöksessä, vaan se muodostaa osan nettoliikevaihdosta.

Yhteydet muihin muuttujiin

Muodostaa osan nimikkeestä Liikevaihto (12 11 0)

Muodostaa osan nimikkeestä Liikevaihto kaupan osto- ja jälleenmyyntitoiminnasta (18 13 0)

Huom.: Tämä muuttuja on yksi kolmesta nimikkeen Liikevaihto kaupan osto- ja jälleenmyyntitoiminnasta (18 13 0) alaluokasta. Muut kaksi alaluokkaa ovat ammattimaiset käyttäjät (25 11 2) ja kotitaloudet (25 11 3).

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Nimike ilmoittaa ammattimaisiin käyttäjiin (yrityksiin, julkisiin ja muihin laitoksiin) sekä tukkukauppaan liittyvän prosenttiosuuden tukkuliikkeen liikevaihdosta (NACE Rev. 1:n kaksinumerotaso 51). Se ei sisällä myyntiä vähittäiskauppiaille eikä lopullisille kuluttajille. Tukkuliikkeillä saattaa olla moniportainen jakeluverkko, jossa on useita tukkuliikkeitä ennen loppukäyttäjää.

Osuus lasketaan nimikkeen Liikevaihto kaupan osto- ja jälleenmyyntitoiminnasta (18 13 0) perusteella.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Ammattikäyttäjiin liittyvän liikevaihdon prosenttiosuutta ei ilmoiteta erikseen yhtiön tilinpäätöksessä, vaan se muodostaa osan nettoliikevaihdosta.

Yhteydet muihin muuttujiin

Muodostaa osan nimikkeestä Liikevaihto (12 11 0)

Muodostaa osan nimikkeestä Liikevaihto kaupan osto- ja jälleenmyyntitoiminnasta (18 13 0)

Huom.: Tämä muuttuja on yksi kolmesta nimikkeen Liikevaihto kaupan osto- ja jälleenmyyntitoiminnasta (18 13 0) alaluokasta. Muut kaksi alaluokkaa ovat vähittäiskauppaa harjoittavat jälleenmyyjät (25 11 1) ja kotitaloudet (25 11 3).

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Nimike ilmoittaa kotitalouksien kulutuskäyttöön liittyvän osuuden tukkuliikkeen liikevaihdosta (NACE Rev. 1:n kaksinumerotaso 51). Se vastaa tukkuliikkeen sivutoimintoa vähittäisliikkeenä.

Osuus lasketaan nimikkeen Liikevaihto kaupan osto- ja jälleenmyyntitoiminnasta (18 13 0) perusteella.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Kotitalouksien kulutuskäyttöön liittyvän liikevaihdon prosenttiosuutta ei ilmoiteta erikseen yhtiön tilinpäätöksessä, vaan se muodostaa osan nettoliikevaihdosta.

Yhteydet muihin muuttujiin

Muodostaa osan nimikkeestä Liikevaihto (12 11 0)

Muodostaa osan nimikkeestä Liikevaihto kaupan osto- ja jälleenmyyntitoiminnasta (18 13 0)

Huom.: Tämä muuttuja on yksi kolmesta nimikkeen Liikevaihto kaupan osto- ja jälleenmyyntitoiminnasta (18 13 0) alaluokasta. Muut kaksi alaluokkaa ovat vähittäiskauppaa harjoittavat jälleenmyyjät (25 11 1) ja ammattimaiset käyttäjät (25 11 2).

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Tämä vähittäiskaupan jakeluverkkoa kuvaava muuttuja on jälleenmyyjän arvio niistä ostoista, jotka se on tehnyt suoraan tukkukauppiailta ja yhteisostoryhmiltä.

Näiden ostojen osuus lasketaan nimikkeen Sellaisinaan jälleenmyytäviksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä (13 12 0) perusteella.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Tukkukauppiailta ja yhteisostoryhmiltä tehtyjen ostojen prosenttiosuutta ei ilmoiteta erikseen yhtiön tilinpäätöksessä, vaan ne sisältyvät seuraaviin nimikkeisiin: Aineet ja tarvikkeet, Muut vieraille suoritetut kulut ja Muut varsinaisen toiminnan kulut.

Yhteydet muihin muuttujiin

Muodostavat osan nimikkeestä Tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä (13 11 0)

Muodostavat osan nimikkeestä Sellaisinaan jälleenmyytäviksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä (13 12 0)

Ostot tukkukauppiailta ja yhteisostoryhmiltä (25 21 1) ja ostot valmistajilta (25 21 2) eivät välttämättä yhdessä vastaa jälleenmyytäviksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen kokonaisostoja (13 12 0). Kaksi ensin mainittua muuttujaa eivät esimerkiksi sisällä ostoja jälleenmyyjiltä eivätkä käytettyjen tavaroiden ostoja ammattimaisilta tai yksityisiltä käyttäjiltä.

>TAULUKON PAIKKA>

Määritelmä

Tämä muuttuja kuvaa muuttujan 25 21 1 tapaan vähittäiskaupan jakeluverkkoa. Se ilmoittaa jälleenmyyjän arvion niistä ostoista, jotka se on tehnyt suoraan valmistajalta.

Näiden ostojen osuus lasketaan nimikkeen Sellaisinaan jälleenmyytäviksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä (13 12 0) perusteella.

Yhteys yhtiön tilinpäätökseen

Valmistajilta tehtyjen ostojen prosenttiosuutta ei ilmoiteta erikseen yhtiön tilinpäätöksessä, vaan ne sisältyvät seuraaviin nimikkeisiin: Aineet ja tarvikkeet, Muut vieraille suoritetut kulut ja Muut varsinaisen toiminnan kulut.

Yhteydet muihin muuttujiin

Muodostavat osan nimikkeestä Tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä (13 11 0)

Muodostavat osan nimikkeestä Sellaisinaan jälleenmyytäviksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä (13 12 0)

Ostot tukkukauppiailta ja yhteisostoryhmiltä (25 21 1) ja ostot valmistajilta (25 21 2) eivät välttämättä yhdessä vastaa jällenmyytäviksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen kokonaisostoja (13 12 0). Kaksi ensin mainittua muuttujaa eivät esimerkiksi sisällä ostoja jälleenmyyjiltä eivätkä käytettyjen tavaroiden ostoja ammattimaisilta tai yksityisiltä käyttäjiltä.

(1) EYVL L 76, 30.3.1993, s. 1.