31997D0027

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 3 päivänä joulukuuta 1996,

Japanista peräisin olevien kartiorullalaakereiden tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn päättämisestä (97/27/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1) ja erityisesti sen 23 artiklan,

ottaa huomioon polkumyynnillä tai vientituella muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 11 päivänä heinäkuuta 1988 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2423/88 (2), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 522/94 (3), ja erityisesti sen 9 artiklan,

on kuullut neuvoa-antavaa komiteaa asiasta kyseisen asetuksen säännösten mukaisesti,

sekä katsoo, että

A. MENETTELY

(1) Vuoden 1993 marraskuussa komissio vastaanotti valituksen, jonka Federation of European Bearing Manufacturers' Association (FEBMA) oli jättänyt sellaisten yhteisön tuottajien puolesta, joiden yhteisen tuotannon väitettiin muodostavan suuren osan yhteisön kartiorullalaakereiden kokonaistuotannosta.

(2) Valituksessa esitettiin sellaisia todisteita polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta, joita pidettiin riittävinä menettelyn aloittamiseksi. Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa asiasta komissio ilmoitti Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella (4) polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta Japanista peräisin olevien kartiorullalaakereiden tuonnissa yhteisöön.

(3) Komissio ilmoitti virallisesti tutkimuksen aloittamisesta yhteisön tuottajille, tuojille ja japanilaisille tuottajille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Japanin edustajille ja antoi asianomaisille osapuolille mahdollisuuden esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi.

(4) Komissio etsi ja tarkisti kaikki tutkimuksensa kannalta välttämättöminä pitämänsä tiedot.

(5) Tässä menettelyssä käytettiin tutkimusajanjaksona 1 päivän lokakuuta 1993 ja 30 päivän kesäkuuta 1994 välistä ajanjaksoa. Tiettyjen tekijöiden suuntauksia koskevassa arvioinnissa, jonka tarkoituksena oli päätellä, oliko yhteisön tuotannonala kärsinyt vahinkoa kyseessä olevan tuonnin perusteella, valittiin 1 päivän tammikuuta 1991 ja 30 päivän kesäkuuta 1994 välinen ajanjakso. Jotta tutkimusajanjaksoa ja edellisiä kalenterivuosia koskevien tietojen verrattavuus voitaisiin varmistaa, komissio päätteli edellä mainittujen tietojen perusteella vastaavat tiedot 12 kuukauden ajanjaksolta.

(6) Tutkimus on ylittänyt tavanomaisen keston vahingon toteamisen ja menettelyn syy-yhteyteen liittyvien seikkojen monimutkaisuuden johdosta, minkä aiheutti se, että tarkasteltavana olevaan tuotteeseen sisältyi runsaasti toisistaan erilaisia lajeja.

(7) Yhteisön tuotannonala koostuu seuraavista tuottajista:

- FAG Kugelfischer Georg Schäfer KGaA (Schweinfurt, Saksa)

- SKF GmbH (Schweinfurt, Saksa)

- SKF Industrie SpA (Cascine Vica, Italia)

- SKF Espagnola S.A. (Madrid, Espanja)

- Timken France (Colmar, Ranska)

- British Timken (Northampton, Yhdistynyt kuningaskunta) ja

- Société Nouvelle de Roulements (Annecy, Ranska).

(8) Seuraavat yritykset veivät kartiorullalaakereita Japanista Euroopan yhteisöön tutkimusajanjakson aikana:

- Koyo Seiko Co. Ltd (Osaka)

- NTN Corporation (Osaka)

- Nachi Fujikoshi Corporation (Tokio)

- NSK Ltd (Tokio)

- Maekawa Bearing Manufacturing Co. Ltd (Osaka) ja

- MC International Inc. (Osaka).

B. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

(9) Valtituksessa tarkoitettu tuote, jonka osalta menettely aloitettiin, on kartiorullalaakerit, myös ilman ulkorengasta, jotka luokitellaan CN-koodiin 8482 20 00.

(10) Kartiorullalaakereihin sisältyvät seuraavat osat: 1) kartionmuotoinen sisärengas, joka on tehty samasta aineesta kuin ulkorengas (sisä- ja ulkorenkaat muotoillaan usein samasta palasta); 2) kitkan estävät kartiorullat, jotka asennetaan sisärenkaalle, joka voi niiden avulla liikkua suhteessa ulkorenkaaseen; 3) kori, joka pitää rullat paikallaan sisärenkaalla; ja 4) ulkorengas, joka on vastakierteinen osa ja johon ulkokierteinen osa eli kartio (joka koostuu sisärenkaasta, rullista ja korista) asennetaan kokonaisen kartiorullalaakerin tuottamiseksi. Kartiorullalaakereita käytetään pääosin ajoneuvoteollisuudessa.

(11) Japanissa ja yhteisössä kartiorullalaakerit myydään pääsääntöisesti kahdelle asiakasryhmälle, eli teollisille käyttäjille ja jälleenmyyjille.

(12) Todettiin, että Japanissa tuotetut kartiorullalaakerit, jotka viedään yhteisöön sekä yhteisön tuottajien tuottamat kartiorullalaakerit ovat samankaltaisia fyysisiltä ominaisuuksiltaan ja käyttötarkoituksiltaan. Tämän vuoksi niitä on pidettävä samankaltaisina tuotteina neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2423/88 2 artiklan 12 kohdan mukaisesti.

(13) Vuonna 1991 komissio aloitti yhteisön tuotannonalan pyynnöstä erillisen polkumyynnin vastaisen menettelyn ulkorenkaiden tuonnissa (5) ja vuonna 1993 otettiin käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tämän tuotteen osalta (6).

(14) Tämän tutkimuksen yhteydessä yhteisön tuotannonala esitti, että komissio pitäisi kartiorullalaakereita ja ulkorenkaita yhtenä tuotteena ja yhdistäisi tähän menettelyyn liittyvän tutkimuksen samaan aikaan meneillään olevaan Japanista peräisin olevien ulkorenkaiden tuontiin sovellettavan polkumyynnin vastaisen menettelyn uudelleentarkasteluun (7). Japanilaiset tuottajat tukivat tätä kantaa. Komissio päätti kuitenkin Euroopan yhteisöjen ensimmäisen asteen tuomioistuimen perustelujen mukaisesti (8) pitäytyä kannassaan, että kartiorullalaakerit ja ulkorenkaat ovat kaksi eri tuotetta, joista kummankin osalta voidaan laillisesti ottaa käyttöön erillinen polkumyynnin vastainen menettely.

C. YHTEISÖN TUOTANNONALAN MÄÄRITELMÄ

(15) Yksi yhteisön tuottajista ei vastannut tyydyttävästi komission kyselylomakkeeseen tämän asettamassa määräajassa. Koska kyseinen yritys ei toiminut yhteistyössä, se suljettiin pois yhteisön tuotannonalalta sellaisena kuin se on valituksessa määritettynä, ja näin ollen myös komission vahingon määrityksestä tämän tutkimuksen yhteydessä. Tämän tutkimuksen lopun osalta ilmaisulla `yhteisön tuotannonala` tarkoitetaan yhteistyössä toimineita yhteisön tuottajia, jotka tukivat valitusta ja joiden yhteinen kartiorullalaakereiden tuotanto muodostaa suuren osan yhteisön kokonaistuotannosta asetuksen (ETY) N:o 2423/88 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

D. VAHINKO

Kulutus

(16) Vuoden 1991 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisenä aikana kartiorullalaakereiden kulutus Euroopan yhteisössä laski noin 150 miljoonasta kappaleesta 135 miljoonaan eli noin 9 prosentilla. Kyseinen markkinoiden supistuminen johtuu yleisten suhdannevaihtelujen vaikutuksesta kartiorullalaakereiden markkinoihin, minkä aikana kartiorullalaakereiden markkinoiden koko vaihtelee tuotteen käyttäjien yleisen toiminnan tason mukaisesti.

Tuonnin määrä ja markkinaosuus

(17) Vuoden 1991 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana tuonti laski 5 800 tonnista 5 000 tonniin eli 13,8 prosenttia, ja saman ajanjakson aikana tuotteen myynti laski 11 miljoonasta kappaleesta 11 miljoonaan eli 23 prosenttia.

(18) Saman ajanjakson aikana Japanista peräisin olevien kartiokuulalaakereiden markkinaosuus laski 7,4 prosentista vuonna 1991 tutkimusajanjakson 6,2 prosenttiin.

Tuontihinnat

(19) Hintatietoja toimittaneiden japanilaisten tuottajien veloittamia hintoja verrattiin asiakasryhmittäin ja asianoamisten osapuolten täysin samoina pitämien lajien osalta yhteisön tuottajien veloittamiin hintoihin neljässä jäsenvaltioissa (Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska ja Italia), joiden katsottiin edustavan koko yhteisössä vallitsevia olosuhteita.

Hintojen alittavuus todettiin tämän perusteella. Polkumyyntimarginaalin painotettu keskiarvo sellaisten viejien osalta, jotka toimivat tältä osin yhteistyössä komission kanssa on noin 13 prosenttia yhteisön tuottajien liikevaihdosta kyseisten lajien osalta. Lisäksi komissio on arvioinut viejien hinnoittelua niiden myydessä kyseisiä tuotteita johdanto-osan 11 kappaleessa mainitulle kahdelle asiakasryhmälle käyttäen edellä kuvattuja menetelmiä. Tästä arvioinnista ilmeni, että japanilaisten viejien hintojen alittavuus oli suurempi jälleenmyyjien kuin teollisten käyttäjien osalta. Tämä hinnoittelu osoittaa vääräksi yhteisön tuotannonalan väitteen, että asianomaiset viejät käyttäytyivät hyökkäävämmin markkinalohkolla, joka oli sille tärkeämpi, eli teolliset käyttäjät.

Yhteisön tuotannonalan tilanne

Markkinaosuudet

(20) Yhteisön tuotannonalan vuoden 1991 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisenä aikana tuottamien kartiorullalaakereiden markkinaosuus (kappaleina) laski 80,58 prosentista 75,52 prosenttiin. Lisäksi 12 jäsenvaltion yhteisön ulkopuolelle (pääasiallisesti Itävallassa ja Yhdysvalloissa) sijoittautuneiden pitkään toimineiden ja yhteisön tuotannonalaan etuyhteydessä olevien tuotantolaitosten markkinaosuus kasvoi 6,17 prosentista 10,08 prosenttiin saman ajanjakson aikana.

Hinnat

(21) Kävi ilmi, että yhteisön tuotannonalan kartiorullalaakereista veloittamat, ecuina lasketut hinnat laskivat vuoden 1991 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisenä aikana keskimäärin kaikkiin asiakasryhmiin suunnatussa myynnissä 2,81 prosenttia. Vuodesta 1993 hinnat laskivat 0,98 prosenttia. Teollisille käyttäjille suunnatussa myynnissä, joka muodostaa suurimman osan yhteisön tuotannonalan kokonaisliikevaihdosta, hinnat laskivat 3,18 prosenttia vuoden 1991 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisenä aikana teollisille käyttäjille ja 1,87 prosentilla vuodesta 1993. Jälleenmyyjille suunnatussa myynnissä hinnat laskivat 0,88 prosentilla vuoden 1991 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisenä aikana ja nousivat 3,74 prosenttia vuodesta 1993.

Myynti

(22) Yhteisön tuotannonalan yhteisössä valmistamien kartiorullalaakereiden myynti kappaleina laski 14 prosentilla vuoden 1991 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisenä aikana. Lisäksi, kuten edellä mainittiin, 12 jäsenvaltion yhteisön ulkopuolelle sijoittautuneiden, pitkään toimineiden ja yhteisön tuotannonalaan etuyhteydessä olevien tuotantolaitosten valmistamien kartiorullalaakereiden myynti yhteisön tuotannonalan puolesta kasvoi huomattavasti saman ajanjakson aikana. Näin ollen yhteisön tuotannonalan kartiorullalaakereiden yhteenlaskettu myynti laski 10 prosenttia, mikä vastaa edellä mainittua markkinaosuuden supistumisen prosenttilukua, mutta se kasvoi jälleen 8 prosentilla vuoden 1993 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

Kannattavuus

(23) Tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisön teollisuuden myynnin tuotto oli negatiivinen kyseessä olevan ajanjakson aikana, ja tappiot nousivat 11 prosentista 17 prosenttiin vuodesta 1991 vuoteen 1993. Yhteisön tuotannonalan tilanne parani kuitenkin vuoden 1993 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisenä aikana, jolloin tappiot olivat noin 7 prosenttia.

Tuotanto

(24) Vuoden 1991 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisenä aikana yhteisön tuotannonalan tuotanto laski noin 11 prosentilla.

Tuotantokyky/tuotantokyvyn käyttö, tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä sijoitustoiminta

(25) Yhteisön tuotannonalan tuotantokyky laski 9,3 prosenttia ja tuotantokyvyn käyttöaste laski 2,2 prosenttiyksikköä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kustannukset laskivat saman ajanjakson aikana 62 prosenttia, ja uusien sijoitusten määrä laski myös huomattavasti.

Työllisyys

(26) Vuoden 1991 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana yhteisön tuotannonalan työllisyysaste laski noin 27 prosenttia. Kyseisen ajanjakson aikana kuitenkin yhteisön teollisuus siirsi tuotantokykyä tuotannon kokonaisrakenteen sisällä ja ryhtyi mittavaan rakenneuudistukseen yleisen tuottavuuden parantamiseksi, mikä on johtanut työllisyysasteen pienenemiseen.

Vahinkoa koskeva päätelmä

(27) Edellä olevasta arvioinnista johtuva päätelmä on se, että yhteisön tuotannonala oli taloudellisissa vaikeuksissa kyseessä olevan ajanjakson aikana. Taloudelliset tulokset kuitenkin paranivat huomattavasti, vaikka ne pysyivät negatiivisina.

E. SYY-YHTEYS

(28) Komissio tutki perusasetuksen säännösten mukaisesti, johtuiko yhteisön tuotannonalan tilanne kyseessä olevan tuonnin määristä ja hinnoista, ja oliko näiden vaikutus sellainen, että vahinkoa voidaan pitää merkittävänä. Tässä tutkimuksessa huolehdittiin siitä, että yhteisön tuotannonalan huonon tilanteen ei katsottaisi johtuvan kyseessä olevasta tuonnista, jos se oli muiden tekijöiden aiheuttama.

(29) Kuten mainittiin, Japanista tulevan tuonnin määrä laski 7,4 prosentista vuonna 1991 tutkimusajanjakson 6,2 prosenttiin. Tätä olisi verrattava yhteisön tuottajien yhteisössä tuottamien kartiorullalaakereiden markkinaosuuteen, joka oli 80,58 vuonna 1991 ha 75,52 tutkimusajanjakson aikana, sekä siihen, että yhteisön tuotannonala toi yhteisöön huomattavia määriä esimerkiksi Itävallassa ja Yhdysvalloissa sijaitsevien, pitkään toimineiden tuotantolaitosten valmistamia kartiorullalaakereita jälleenmyyntiä varten. Kyseisen tuonnin markkinaosuus nousi 6,17 prosentista vuonna 1991 tutkimusajanjakson 10,08 prosenttiin. Tällä tuonnilla oli korkein markkinaosuus verrattuna muista kolmansista maista tulevaan tuontiin (joka nousi 5,86 prosentista 6,68 prosenttiin) ja sen taso oli korkeampi sekä määrältään että markkinaosuudeltaan.

(30) Japanilaisten viejien hintojen alittavuudesta huolimatta yhteisön tuotannonalan markkinaosuus yhteenlaskettuna edellä mainituista syistä siihen etuyhteydessä olevien, pitkään toimineiden tuotantolaitosten tuottamien ja yhteisön tuotujen tuotteiden kanssa, pysyi lähes muuttumattomana koko tutkimusajanjakson aikana. Näin ollen yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden pieneneminen oli itse aiheutettu, kun se johtui pääasiallisesti kolmansissa maissa sijaitsevien tuotantolaitosten valmistamien tuotteiden tuonnista. Arvioituaan Japanista tulevan tuonnin vaikutuksen yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden kehitykseen kyseessä olevan ajanjakson aikana, ottaen huomioon myös yhteisön tuotannonalaan etuyhteydessä olevien ja kolmansissa maissa sijaitsevien tuotantolaitosten valmistamien tuotteiden tuonnin komissio päätteli, että vahinkoa ei voitu pitää merkittävänä.

(31) Yhteisön tuotannonala väitti, että sen oli pakko mukauttaa hintojaan japanilaisten viejien alhaisempiin hintoihin ja hintatarjouksiin markkinaosuutensa puolustamiseksi, mikä aiheutti hintojen laskun ja jäädyttämisen sekä huomattavia taloudellisia menetyksiä, ja että japanilaiset tuottajat vaikuttivat näin ollen voimakkaasti hintatasoon yhteisössä suhteellisen alhaisesta markkinaosuudestaan huolimatta.

(32) Hintojen alittamisen olemassaoloa ja tasoa tietyillä myyntikanavilla ja niissä tapahtuvissa kaupoissa ei pidetä ratkaisevana tekijänä tämän tutkimuksen tulosten osalta. Perusasetuksen mukaisesti ainoastaan polkumyynnin vaikutus on tärkeä. Tässä yhteydessä yhteisön tuotannonala esitti, että komission laskemaan hintojen laskumarginaaliin olisi lisättävä 3 prosentin marginaali, joka vastaa tuotantoalan tuotantokustannusten keskimääräistä rekisteröityä nousua saman ajanjakson aikana, hintojen jäädyttämismarginaalin huomioon ottamiseksi. Yhteisön tuotannonala esitti, että kyseinen hintojen jäädyttäminen on erityisen tärkeä teollisten käyttäjien asiakasryhmälle suunnatun myynnin osalta. Yhteisön tuotannonala esitti, että taantuman aikana (vuodesta 1990 vuoden 1994 alkuun) yhteisön tuotannonala puolusti markkinaosuuttaan japanilaisten kilpailijoiden alhaisempia hintatarjouksia vastaan. Väitteen mukaan yhteisön tuotannonala toimi tarvittavalla tavalla taantuman aikana, koska tuotantomäärien ja markkinaosuuden lasku olisi nostanut kartiokuulalaakereiden tuotantokustannuksia yksikköä kohti ja näin ollen kasvattanut yhteisön tuotannonalan tappioita.

(33) Komissio on toki todennut, että hinnat laskivat 1 päivän tammikuuta 1991 ja 30 päivän kesäkuuta 1994 välisenä aikana. Kuitenkin, jos yhteisön tuotannonala olisi joutunut jäädyttämään hintojaan määrien ja markkinaosuuden säilyttämiseksi ennallaan, missä itse asiassa onnistuttiin suuressa määrin, taloudelliset tappiot olisivat kasvaneet. Tutkimuksen tulokset osoittivat kuitenkin päinvastaista: yhteisön tuotannonalan tulokset paranivat aikana, jolloin tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin ei sovellettu polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä.

(34) Edellä olevan johdosta komissio ei ole samaa mieltä siitä, että tarkasteltavana oleva tuonti olisi laskenut tai jäädyttänyt yhteisön tuotannonalan hintoja ratkaisevana pidettävällä määrällä, erityisesti ottaen huomioon taantuman esiintymisen kyseessä olevan ajanjakson aikana.

(35) Japanilaisten viejien hinnoittelusta todettiin, että hintojen alittavuus, jota komissio väitti niiden harjoittavan teollisille käyttäjille suunnatussa myynnissä, oli tasoltaan alhaisempi kuin jälleenmyyjille, joka oli toinen asiakasryhmä, suunnatussa myynnissä harjoitettu hintojen alittavuus. Näin ollen hintojen alittavuusmarginaalin painotettu keskiarvo muodostui pääasiallisesti korkeammasta polkumyyntimarginaalista japanilaisten viejien myynnissä teollisille käyttäjille, kun toisaalta olisi otettava huomioon, että todettu rajoitettu hintojen laskeminen tai jäädyttäminen osoitti päinvastaisen suuntauksen (eli sen taso oli korkeampi teollisille käyttäjille kuin jälleenmyyjille suunnatussa myynnissä).

(36) Yhteisön tuotannonala esitti myös, että alhaisen hintatason vuoksi se oli joutunut pienentämään sekä tuotantokykynsä yhteisössä että sijoituksensa viiteajanjakson aikana kannattavuusrajansa laskemiseksi ja tappioiden pienentämiseksi. Tämä johti tilanteeseen, jossa yhteisön tuotannonala ei voinut tyydyttää asiakkaiden kysyntää vuonna 1995. Jotta se voisi sijoittaa tuotantokykyyn, yhteisön teollisuus väittää tarvitsevansa huomattavasti korkeampaa tuottoa myynnistä, kuin minkä se sai tutkimusajanjakson aikana.

(37) Komissio on kuitenkin sitä mieltä, että kustannusten pienentäminen on tavanomaista liikekäyttäytymistä erityisesti silloin, kun tuotantoala on taloudellisessa taantumassa. Toisaalta noususuhdanteen markkinatilanteessa tuotantokyvyn lisäämistä ja sen rahoittamista tavanomaisilla rahoitusvaroilla voidaan myös pitää tavanomaisena käytäntönä. Tuotantokyvyn pienentämisen ei siis voida katsoa johtuvan kyseessä olevasta tuonnista erityisesti sen vuoksi, että tuonnin määrä pieneni enemmän kuin mitä yhteisön tuotannonalan tuotantokyky pieneni. Lisäksi tuotantokyvyn pienenemistä on tarkasteltava samassa yhteydessä kuin yhteisön tuotannonalan tuotannon siirtämistä 12 jäsenvaltion ulkopuolella sijaitsevien pitkään toimineisiin tuotantolaitoksiin.

(38) Otettuaan huomioon kaikki edellä olevat seikat komissio päätteli, että Japanista tulevan tuonnin vaikutus yhteisön tuotannonalaan ei ole niin voimakas, että sitä voitaisiin pitää merkittävänä asetuksen (ETY) N:o 2423/88 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

F. VAHINGON UHKA

(39) Yhteisön tuotannonala väitti, että tuonti Japanista muodostaa asetuksen (ETY) N:o 2423/88 4 artiklan 3 kohdan mukaisen vahingon uhan sekä väitti ja esitti todisteita siitä, että tuonti Japanista kasvoi absoluuttisesti tutkimusajanjakson jälkeen esittäen, että kyseinen tuonti laski tai jäädytti hintoja.

(40) Olisi muistettava, että komissio on todennut, että tutkimusajanjakson aikana japanilaisten viejien markkinaosuudet pienenivät, ja että kyseessä oleva tuonti ei vaikuttanut merkittävällä tavalla yhteisön tuotannonalan saman ajanjakson aikana veloittamiin hintoihin.

(41) Yhteisön tuotannonalan esittämistä tiedoista huolimatta niiden perusteella ei voida päätellä, että tuontimäärien kasvu vaikuttaisi yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden ja hinnan kehityssuuntaukseen siinä suhteessa, että sitä voitaisiin pitää asetuksen (ETY) N:o 2423/88 4 artiklan 1 kohdan mukaisena huomattavan vahingollisena vaikutuksena erityisesti ottaen huomioon markkinoiden ilmeisen nousukäänteen tutkimusajanjakson päättymisen jälkeen.

(42) Lisäksi komissiolla ei ole todisteita siitä, että Japanin tuotantokyky tai varastot ovat kasvaneet tai kasvavat lähitulevaisuudessa.

(43) Näin ollen komissio katsoo, että Japanista tulevan tuonnin aiheuttamaa tulevaa merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle ei ole ennustettavissa eikä sitä voida katsoa tapahtuvan lähiaikoina, ja että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöön ottaminen vahingon uhan perusteella ei ole perusteltua.

G. POLKUMYYNTI

(44) Edellä olevan päätelmän perusteella komissio ei pitänyt tarpeellisena arvioida, tapahtuiko kyseessä oleva tuonti polkumyynnillä, koska vaikka näin olisi ollut, tämä ei olisi vaikuttanut millään tavoin edellä olevaan arviointiin eikä se olisi näin ollen muuttanut tehtyjä päätelmiä.

H. PÄÄTELMÄ

(45) Menettely olisi näissä olosuhteissa päätettävä asetuksen (ETY) N:o 2423/88 9 artiklan mukaisesti.

(46) Komissio ilmoitti päätelmistään asianomaisille osapuolille, mukaan lukien yhteisön tuotannonala. Saatuaan komissiolta edellä mainittuja tosiasioita ja päätelmiä koskevat tiedot yhteisön tuotannonalan edustajat esittivät lisää huomautuksia sekä suullisesti että kirjallisesti kyseessä olevan Japanista tulevan tuonnin vaikutuksista yhteisön tuotannonalaan. Komissio otti kyseiset huomautukset huomioon mutta päätteli, että edellä mainittuja päätelmiä ei voitu kumota niiden perusteella. Tietyt jäsenvaltiot esittivät vastalauseita kyseisestä toimintatavasta neuvoa-antavassa komiteassa.

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

Ainoa artikla

Japanista peräisin olevien, CN-koodiin 8482 20 00 kuuluvien kartiorullalaakereiden tuontia koskeva polkumyynnin vastainen menettely päätetään.

Tehty Brysselissä 3 päivänä joulukuuta 1996.

Komission puolesta

Leon BRITTAN

Varapuheenjohtaja

(1) EYVL N:o L 56, 6.3.1996, s. 1

(2) EYVL N:o L 209, 2.8.1988, s. 1

(3) EYVL N:o L 66, 10.3.1994, s. 10

(4) EYVL N:o C 181, 2.7.1994, s. 7

(5) EYVL N:o C 2, 4.1.1991, s. 8

(6) EYVL N:o L 9, 15.1.1993, s. 7

(7) EYVL N:o C 292, 20.10.1994, s. 5

(8) Asia T-166/94 Koyo Seiko Co. Ltd. v. Euroopan unionin neuvosto. 14 päivänä heinäkuuta 1995 annettu tuomio.