31995D0404

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 19 päivänä heinäkuuta 1995,

neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2407/92 soveltamiseen liittyvästä menettelystä (Swissair/Sabena) (Ainoastaan ranskan- ja hollanninkieliset tekstit ovat todistusvoimaiset) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (95/404/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön lentoliikenteen harjoittajien toimiluvista 23 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2407/92 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 5 kohdan,

ottaa huomioon Belgian hallituksen pyynnön,

sekä katsoo, että

TAUSTA

I

Belgian valtio ja Swissair Société anonyme suisse pour la navigation aérienne, jäljempänä "Swissair" tekivät 4 päivänä toukokuuta 1995 sopimuksen, jonka mukaan jälkimmäinen hankkii 49,5 prosenttia belgialaisen lentoliikenteen harjoittajan Sabena S.A:n, jäljempänä "Sabena", osakepääomasta. Sopimuksessa vahvistetaan yksityiskohtaisesti hankintaa koskevat ehdot sekä osapuolien oikeudet ja velvollisuudet Sabenan johtamisen osalta.

Belgian hallitus esitti komissiolle 12 päivänä toukokuuta 1995 päivätyllä kirjeellä, jonka komissio kirjasi 18 päivänä toukokuuta, asetuksen (ETY) N:o 2407/92 4 artiklan 5 kohdan mukaisen pyynnön tutkia, täyttääkö Sabena artiklassa säädetyt vaatimukset erityisesti lentoliikenneyrityksen omistuksen ja valvonnan osalta edellä mainitun sopimuksen mukaisesti, ja tehdä päätös tässä asiassa. Kirjeeseen oli liitetty tekninen selonteko ja jäljennökset Swissairin kanssa tehdystä sopimuksesta sekä siihen liittyvät asiakirjat, mukaan lukien Sabenan uuden yhtiöjärjestyksen ja kahden lentoliikenteen harjoittajan yhteistyösopimuksen luonnokset.

Belgian hallitus ilmoitti komissiolle 15 päivänä kesäkuuta 1995 päivätyllä täydentävällä kirjeellä, jonka komissio kirjasi 16 päivänä kesäkuuta, että sopimuspuolet olivat päättäneet 12 päivänä kesäkuuta 1995 tehdä lisäyksen, jolla muutetaan 4 päivänä toukokuuta 1995 tehdyn sopimuksen sekä yhteistyösopimusluonnoksen tiettyjä kohtia.

Seuraava yhteenveto Belgian valtion, Swissairin ja Sabenan tekemästä kaupasta kokonaisuudessaan perustuu 12 päivänä toukokuuta sekä 15 päivänä kesäkuuta 1995 päivättyjen kahden kirjeen sekä niiden liitteiden sisältämiin tietoihin.

II

Sabena on Belgian lainsäädännön alainen osakeyhtiö, jonka rekisteröity kotipaikka on Bryssel. Siihen sovelletaan yksinomaan Belgiassa voimassa olevaa yleistä yhtiölainsäädäntöä. Sen yhtiöjärjestyksessä sen tavoitteeksi määritellään kotimaan ja kansainvälisten lentoliikennepalvelujen tarjoaminen sekä muu lentoliikennettä palveleva toiminta.

Sabenan osakkeet jakautuvat tällä hetkellä seuraavasti: Belgian valtio omistaa noin 61,6 prosenttia joko suoraan tai välillisesti Société fédérale d'investissementin (SFI) kautta, joka on valtion omistama holding-yhtiö. Osakkeista 37,49 prosenttia on Air Francen omistuksessa sen tytäryhtiön FINACTAn kautta. Loput 0,9 prosenttia ovat belgialaisilla yhteisösijoittajilla sekä vähäisessä määrin myös yhtiön entisillä ja nykyisillä työntekijöillä.

Swissairin ja Belgian valtion 4 päivänä toukokuuta 1995 tekemään sopimukseen sisältyy kolme suurempaa pääomatapahtumaa.

Ensimmäisessä SFI ostaa kaikki tällä hetkellä FINACTAn omistuksessa olevat Sabenan osakkeet. Ostaminen rahoitetaan Swissairin SFI:lle myöntämällä neljän miljardin Belgian frangin lainalla. Mainittuun lainaan liittyy 691 666 127 optiotodistusta, joilla Swissair voi tietyissä olosuhteissa ostaa lisää Sabenan osakkeita.

Toisessa Sabenan osakepääomaa korotetaan 9,5 miljardilla Belgian frangilla, joista Belgian valtion aloitteesta yhteisösijoittajat merkitsevät 2 miljardia (joka jakautuu 895 323 084 osakkeeseen), SFI 1,5 miljardia (joka jakautuu 671 492 313 osakkeeseen) ja Swissair loput 6 miljardia (joka jakautuu 2 685 969 251 osakkeeseen). Pääoman korotuksen jälkeen Swissair omistaa Sabenen äänioikeusosakkeista 49,5 prosenttia ja muut osapuolet jäljelle jäävät 50,5 prosenttia (joka vastaa 2 740 283 257 osaketta, joista vähintään 1 834 459 013 omistaa Belgian valtio tai SFI). Sopimuksessa edellytetään lisäksi, että yhteisösijoittajat toimivat yhden erityisen Belgiaan sijoittautuneen yhtymän kautta, joka on Belgian kansalaisten enemmistöomistuksessa ja tosiasiallisessa määräysvallassa. Belgian valtio ja SFI tekevät kyseisen erityisen yhtymän kanssa osakassopimuksen, joka koskee äänestykseen liittyviä yksityiskohtaisia määräyksiä ja keskinäistä etuoikeutta lunastaa Sabenan osakkeita. Näillä järjestelyillä taataan muun muassa se, että Belgian valtion ja SFI:n yhteinen kanta voittaa aina yhteisösijoittajien kannan.

Kolmannessa Swissair maksaa ylimääräisen 0,5 miljardin Belgian frangin suuruisen summan vastineena Sabenan liikkeeseen laskemasta 223 830 770 erityisestä osuustodistuksesta. Kyseisten todistusten on täytettävä seuraavat edellytykset:

- ne eivät kuulu osana Sabenan osakepääomaan,

- ne on rekisteröity,

- niihin ei sisälly äänivaltaa,

- ne antavat haltijalleen oikeuden samaan osinkoon kuin tavanomaiset osakkeet, mutta vähintään viiteen prosenttiin liikkeeseenlaskuhinnasta,

- jos yhtiö asetetaan selvitystilaan, niiden haltijalla on oikeus alkuperäisen liikkeeseenlaskuhinnan palautukseen ennen osakepääoman jakamista, mutta ei kuitenkaan osuuteen selvitystilan mahdollisesta jäännöksestä.

Molemmilla sopimuspuolilla on tietyin edellytyksin, ja jollei sopimuspuolen etuosto-oikeudesta muuta johdu, oikeus myydä tai antaa pörssiin myytäväksi joko kaikki Sabenan osakkeensa tai osa niistä. Jokainen tällainen myynti tai myytäväksi antaminen on kuitenkin tehtävä siten, että varmistetaan, että Sabena täyttää edelleen asetuksen (ETY) N:o 2407/92 mukaiset edellytykset. Lisäksi Sabenan yhtiöjärjestyksessä edellytetään, että kaikista osakkeiden siirroista on ilmoitettava lentoliikenneyrityksen hallitukselle, joka puolestaan ei hyväksy tällaista siirtoa, jos kyseiset edellytykset eivät täyty.

III

Rinnakkain II osassa kuvailtujen toimien toteuttamisen kanssa Sabena katkaisee rakenteellisen yhteytensä Air Franceen, joka perustuu 10 päivänä huhtikuuta 1992 tehtyyn sopimuspöytäkirjaan ("protocole d'accord"), ja sitä hallitsevat ja johtavat vastedes 4 päivänä toukokuuta 1995 tehdyn sopimuksen osapuolet edellä esitettyjen sääntöjen mukaisesti.

Sabenan yhtiökokouksessa äänivalta vastaa kunkin yksittäisen osapuolen prosenttimääräistä osuutta osakepääomasta. Yhtiökokouksessa päätetään 75 prosentin enemmistöllä annetuista äänistä kaikista yhtiön yhtiöjärjestykseen tehtävistä muutoksista (mukaan lukien oikeudellisen muodon ja yrityksen tavoitteiden muutokset), kaikista sen osakepääoman korotuksista tai alentamisista sekä yhtiön selvitystilaan asettamisesta, sulautumisesta tai pilkkomisesta. Lisäksi yhtiökokouksella on valtuudet päättää yksinkertaisella ääntenenemmistöllä seuraavista kysymyksistä:

- osinkojen jako,

- yhtiön tilinpäätöksen vahvistaminen,

- hallituksen jäsenten ja lain edellyttämien tilintarkastajien nimittäminen ja erottaminen,

- vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille ja lain edellyttämille tilintarkastajille,

- kaikki muut hallituksen yhtiökokouksen käsiteltäviksi saattamat asiat, jos vähintään kolmen hallituksen jäsenen edut ovat ristiriidassa.

Sekä 4 päivänä toukokuuta 1995 tehdyssä sopimuksessa että Sabenan uudessa yhtiöjärjestyksessä edellytetään, että kaikissa yhtiökokouksissa muiden kuin yhteisön jäsenvaltioiden kansalaisten tai näiden kansalaisten valvonnassa olevien henkilöiden äänten kokonaismäärän on aina oltava pienempi kuin 50 prosenttia kaikista äänistä.

Hallituksen tehtävänä on yhtiön yleinen johtaminen ja päättäminen kaikista keskeisistä toimintaperiaatteista ja strategisista kysymyksistä, kuten esimerkiksi toimintasuunnitelman ja vuotuisen talousarvion hyväksymisestä, huomattavista lentokalustoinvestoinneista ja reittiverkostoa koskevista huomattavista muutoksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhtiökokouksen toimivaltaa. Hallitus antaa yhtiön päivittäisen johtamisen toimitusjohtajan tehtäväksi, mutta tällainen tehtävien siirto ei saa vähentää hallituksen, jolla on aina lopullinen vastuu, yleistä toimivaltaa. Sopimuspuolet noudattavat näin ollen Belgian yhtiölainsäädännön yleisiä säännöksiä.

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja mukaan lukien 12 jäsentä, jotka tekevät kaikki päätökset yksinkertaisella enemmistöllä (edellyttäen, että vähintään kuusi jäsentä on läsnä tai edustettuina). Kenenkään hallituksen jäsenen ääni ei ole ratkaiseva. Heidän nimittämisessään ja erottamisessaan yhtiökokouksen on noudatettava seuraavia 4 päivänä toukokuuta 1995 tehdyssä sopimuksessa määrättyjä sääntöjä:

- viisi hallituksen jäsentä nimitetään Swissairin esityksestä,

- kuusi hallituksen jäsentä nimitetään belgialaisten osakkeenomistajien esityksestä,

- puheenjohtaja nimitetään molempien osakkeenomistajaryhmien yhteisestä esityksestä. Jos osapuolet eivät pääse yksimielisyyteen yhteisestä esityksestä tietyn määräajan kuluessa, Swissairin esitys voittaa. Toisin kuin kahden edellä mainitun jäsenryhmän ollessa kyseessä yhtiökokous saa kuitenkin vapaasti hyväksyä tai hylätä tällaisen esityksen,

- muut hallituksen jäsenet kuin puheenjohtaja erotetaan niiden osakkeenomistajien ehdotuksesta, joiden esityksestä nämä jäsenet nimitettiin, paitsi jos erottamista vastustetaan yhtiökokouksessa 75 prosentin enemmistöllä,

- puheenjohtajuus voidaan aina peruuttaa yhtiökokouksen äänten enemmistöllä.

Sopimuksessa edellytetään lisäksi, että ainakin puheenjohtajan ja belgialaisten osakkeenomistajien esityksestä nimettyjen kuuden jäsenen on oltava jäsenvaltioiden kansalaisia tai näihin verrattavia henkilöitä, mikä saattaa olla tarpeen Sabenan aseman takaamiseksi voimassa olevan yhteisön lainsäädännön ja Belgian kahdenvälisten lentoliikennesopimusten mukaisena belgialaisena lentoliikenteen harjoittajana.

Jos hallituksen jäsen erotetaan tai hänen tehtävänsä päättyvät muusta syystä, hänen sijaisensa kutsutaan tilapäisesti hallitukseen asiaankuuluvan osakkeenomistajaryhmän esityksestä, kunnes yhtiökokous pitää lopullisen äänestyksensä. Uuden puheenjohtajan kutsumisen edellytyksenä on kuitenkin molempien osakkeenomistajaryhmien yhteinen esitys. Belgian hallitus ilmoittaa 12 päivänä toukokuuta 1995 päivätyssä kirjeessä, että jos tällaisesta yhteisestä esityksestä ei päästä yksimielisyyteen, puheenjohtajan toimea ei voida täyttää kutsumalla, ja se jää näin ollen tilapäisesti täyttämättä.

Kuten jo edellä esitettiin, yhtiön päivittäinen johtaminen on uskottava toimitusjohtajalle, jonka 12 päivänä kesäkuuta 1995 tehdyn lisäyksen mukaan nimittää ja erottaa hallitus yksinkertaisella enemmistöllä, ensin puheenjohtajan ja belgialaisten osakkeenomistajien esityksestä nimettyjen kuuden hallituksen jäsenen enemmistön ja toiseksi Swissairin esityksestä nimettyjen viiden hallituksen jäsenen enemmistön yhteisestä esityksestä. Toimitusjohtajan toimi voidaan 4 päivänä toukokuuta 1995 tehdyn sopimuksen mukaisesti yhdistää hallituksen puheenjohtajan toimeen, jos sopimuspuolet niin sopivat. Belgian hallitus toteaa 12 päivänä toukokuuta 1995 päivätyssä kirjeessään, että "se ei aio sallia tällaista yhdistämistä olosuhteissa, joissa johtamisvalta keskittyisi Swissairin nimeämälle henkilölle".

Hallitus vastaa myös talousjohtajan ja muiden johdon jäsenten nimittämisestä ja erottamisesta. Kaikki tällaiset nimitykset tehdään toimitusjohtajan esityksestä tai, talousjohtajan osalta, Swissairin esityksestä.

IV

Mainitussa 4 päivänä toukokuuta 1995 tehdyssä sopimuksessa esitetään myös eräitä Sabenan johtamista koskevia perusperiaatteita. Näihin periaatteisiin sisältyy, että yhtiötä on johdettava "voittoa tavoittelevana ja kilpailukykyisenä korkean laatutason lentoyhtiönä" ja että se on läheisessä yhteistyössä Swissairin kanssa. Jälkimmäisen periaatteen osalta nämä kaksi lentoliikenteen harjoittajaa tekevät ennalta määrätyn yhteistyösopimusluonnoksen, jossa määrätään:

- Swissairin kehittämiin malleihin perustuvan yhteisen suunnittelu- ja valvontamenettelyn sekä yhteisen suunnittelutoimintojen luominen sellaisilla aloilla kuten lentokalustoinvestoinnit ja reittiverkoston kehittäminen,

- sellaisten yhteisten järjestelmähallinnon toimintojen käyttönotto, jotka vastaavat molempien lentoliikenteen harjoittajien tuotteiden suunnittelusta, valinnasta ja kaupan pitämisestä ja verkostojen kokonaiskattavuudesta,

- osana tätä yhteistyötä kahden reittialueen (Afrikan ja Euroopan liikenne Belgiaan ja Belgiasta) suunnittelu ja linjajohtamisvastuun antaminen Sabenalle ja muiden reittialueiden antaminen Swissairille, jolloin tällaiset tehtävät suoritetaan Swissairin määrittämien perusteiden ja menettelyjen mukaisesti,

- molempien sopimuspuolten toiminnan yhdistäminen tietyiltä osin sellaisilla aloilla, kuten markkinointi, varausjärjestelmät ja myyntiorganisaatiot.

Samanaikaisesti kuitenkin yhteistyösopimusluonnoksen olennaisissa lausekkeissa edellytetään nimenomaan, että kumpikin lentoliikenteen harjoittaja säilyttää oman toiminnallisen vastuunsa kaikkien yhteisten suunnittelu- ja valvontamenettelyjen yhteydessä ja että yhteiset toimintayksiköt alistavat työnsä tulokset ennalta kummankin lentoliikenteen harjoittajan hallituksen hyväksyttäviksi. Erikseen on määrätty erityisesti, että yhteiset järjstelmähallinnon toiminnot eivät merkitse kummankaan lentoliikenteen harjoittajan vastuun rajoittamista sen oman taloudellisen tuloksen osalta eikä myöskään päätösvallan siirtämistä tai reittiliikenteen jakamista lentoliikenteen harjoittajien kesken. Belgian hallitus määrää 12 päivänä toukokuuta 1995 päivätyssä kirjeessään, että sopimusluonnos koskee pääasiassa suunnitteluun ja johtamiseen liittyviä yhteistyömenettelyjä ja jättää lopullisen päätöksenteon tärkeissä kysymyksissä kummankin lentoliikenteen harjoittajan hallitukselle.

Yhteistyösopimus on tarkoitus tehdä aluksi kymmeneksi vuodeksi, ja sitä jatketaan ilman eri toimenpiteitä viiden vuoden jaksoiksi, jollei jompikumpi sopimuspuoli irtisano sitä. Sopimuspuolet tarkastavat uudelleen sopimuksen yhteisten suunnittelu- ja valvontaprosessien soveltamiseen sekä suunnittelussa ja reittialueiden linjajohtamisessa käytettäviin perusteisiin ja menettelyihin liittyviä lausekkeita vähintään joka kolmas vuosi kummankin lentoliikenteen harjoittajan mahdollisimman suuren tehokkuuden ja kilpailukyvyn saavuttamiseksi.

V

Lisäksi 4 päivänä toukokuuta 1995 tehdyssä sopimuksessa esitetään kaksi erilaista suunnitelmaa Sabenan osakkeenomistukseen tulevien rakenteellisten muutosten varalta, jotka ylittävät edellä II osassa mainitut myyntioikeudet.

Ensiksi, Belgian valtiolla on mahdollisuus hankkia kaikki Swissairin omistukseen tulevat osakkeet, jos sen yleiselle edulle aiheutuu merkittävää vahinkoa eikä tilannetta pystytä korjaamaan kuuden kuukauden kuluessa. Ennen vuoden 1998 loppua osakkeista maksettavan hinnan on vastattava Swissairin alunperin maksamaa hintaa sekä tietyn suuruista korkoa. Tämän ajankohdan jälkeen hinnan määrittää sopimuspuolten määräämä kansainvälinen investointipankki.

Toiseksi, Swissairilla on mahdollisuus hankkia enemmistö Sabenan äänivallasta lunastamalla kaikki SFI:lle myöntämänsä lainan optiotodistukset ja, jos on tarpeen, vaatimalla Belgian valtiota ja SFI:tä myymään osan niiden hallussa olevista osakkeista ja/tai pidättäytymään osallistumasta Sabenan pääoman korottamiseen. Tällaisen enemmistöoption käyttö edellyttää kuitenkin yhteisön ja Sveitsin välisen sopimuksen voimaantuloa tai yhteisön voimassa olevien säännösten yksipuolista muuttamista, joka mahdollistaisi tällaisen kaupan toteuttamisen ilman, että Sabena menettäisi asemaansa asetuksen (ETY) N:o 2407/92 mukaisena yhteisön lentoliikenteen harjoittajana. Lisäksi optiota ei voida käyttää ennen vuotta 2000, ja jos Belgian hallitus pyytäisi sen käyttöä, se voisi merkitä Sabenan pilkkomista, jotta sen jatkuva toiminta lentoliikenteen harjoittajana voitaisiin turvata kolmansien maiden kanssa voimassa olevien lentoliikennesopimusten yhteydessä. Mainitut edellytykset huomioon ottaen ja niistä seuraavan epävarmuuden vuoksi Belgian hallituksen kanta on, että Swissairin enemmistöoptio ei saisi vaikuttaa Sabenan yritysjohtoon eikä sen vuoksi sisälly esillä olevaan hallituksen pyyntöön.

Lopuksi on huomautettava, että 4 päivänä toukokuuta 1995 tehtyyn sopimukseen 12 päivänä kesäkuuta 1995 tehdyn lisäyksen voimassaolo päättyy ilman eri toimenpiteitä siinä tapauksessa, että sääntely-ympäristössä tapahtuneen muutoksen vuoksi sen säännökset eivät ole enää tarpeen Sabenan aseman turvaamiseksi asetuksen (ETY) N:o 2407/92 mukaisena yhteisön lentoliikenteen harjoittajana.

OIKEUDELLINEN ARVIOINTI

VI

Asetus (ETY) N:o 2407/92 muodostaa yhdessä neuvoston asetusten (ETY) N:o 2408/92 (2) ja (ETY) N:o 2409/92 (3) kanssa olennaisen osan 23 päivänä heinäkuuta 1992 annetusta kolmannesta ilmailupaketista, jolla perustettiin lentoliikenteen sisämarkkinat. Toisaalta asetuksen 3 artiklan 3 kohdassa säädetään, ettei yksikään yhteisössä perustettu yritys saa tarjota lentoliikennepalveluja yhteisön alueella, jos sille ei ole myönnetty asianmukaista liikennelupaa. Tällaisen luvan myöntämisen ja voimassaolon edellytys taas on, että yritys noudattaa asetuksen säännöksiä. Toisaalta kyseisten säännösten mukaisesti toimiluvan saaneella lentoliikenteen harjoittajalla on vapaa pääsy kaikille yhteisön sisäisille reiteille asetuksen (ETY) N:o 2408/92 mukaisesti - ks. komission päätös 93/347/ETY (Viva Air) (4).

Lisäksi on todettava, että ETA:n sekakomitean päätöksen N:o 7/94 (5) mukaisesti asetus (ETY) N:o 2407/92 sisällytettiin ETA-sopimuksen soveltamisalaan 1 päivästä heinäkuuta 1994. Kyseistä asetusta sovellettaessa EFTAn jäsenvaltiot, jotka ovat ETA-sopimuksen osapuolia, (ja niiden kansalaiset) on sen vuoksi samaistettava yhteisön jäsenvaltioihin (ja niiden kansalaisiin).

Esillä olevaa tapausta on arvioitava tätä taustaa vasten.

VII

Asetuksen (ETY) N:o 2407/92 4 artiklaan sisältyy neljä merkittävää vaatimusta, jotka liikenneluvan haltijan on täytettävä:

- sen päätoimipaikka tai tarvittaessa rekisteröity kotipaikka sijaitsee jäsenvaltiossa, jossa lupa on myönnetty,

- sen pääasiallisena toimintamuotona on lentoliikenne sellaisenaan tai yhdistettynä johonkin muuhun ilma-alusten käyttöön tai niiden korjaamiseen ja huoltoon liittyvään liiketoimintaan,

- sen on jatkuvasti oltava joko suoraan tai osake-enemmistön kautta jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden kansalaisten omistuksessa,

- sen on aina oltava tosiasiallisesti tällaisten valtioiden tai niiden kansalaisten määräysvallassa.

Kansallisten toimiluvista vastaavien viranomaisten on ensisijaisesti selvitettävä, täyttääkö yksittäinen yritys edellä mainitut 4 artiklan vaatimukset. Kyseisen artiklan 5 kohdassa edellytetään kuitenkin, että komissio tutkii jäsenvaltion pyynnöstä, täyttyvätkö nämä vaatimukset, ja tekee tarvittaessa asiasta päätöksen.

Komission kanta on, että kaikki jäsenvaltiot, mukaan lukien se, joka vastaa toimiluvan myöntämisestä kyseessä olevalle yritykselle, voivat esittää 4 artiklan 5 kohdan mukaisen pyynnön. Belgian hallituksen 12 päivänä toukokuuta 1995 päivättyä kirjettä voidaan pitää kyseisen artiklan mukaisena jäsenvaltion pyyntönä, joka velvoittaa komission tutkimaan, täyttääkö Sabena 4 artiklan vaatimukset Belgian valtion ja Swissairin 4 päivänä toukokuuta 1995 tekemän sopimuksen osalta. Tutkimukseen ei voi sisältyä Swissairin enemmistöoption analysointia, sillä option käyttö edellyttää nimenomaisesti sellaista sääntely-ympäristön muutosta, jonka seurauksena Swissair voisi saada omistukseensa osake-enemmistön ja tosiasiallisen määräysvallan Sabenassa. Samoista syistä tutkimus perustuu 4 päivänä toukokuuta 1995 tehdyn sopimuksen tekstiin, sellaisena kuin se on muutettuna 12 päivänä kesäkuuta 1995 tehdyllä lisäyksellä, eikä siinä oteta huomioon kyseisen lisäyksen voimassaolon mahdollista päättymistä.

On myös todettava, että 4 päivänä toukokuuta 1995 tehdyn sopimuksen kohteena oleva kauppa on huomattavan suuri ja näin ollen sen vaikutus lentoliikennemarkkinoihin on olennainen. Vielä ei ole olemassa komission tai Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tulkintaa 4 artiklassa säädetyistä vaatimuksista. Olosuhteisiin nähden ja ottaen huomioon 4 artiklan yhdenmukaisen soveltamisen merkityksen lentoliikenteen sisämarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle komissio katsoo, että päätöksen tekeminen esillä olevassa tapauksessa on tarpeen.

VIII

Ensinnäkin Sabenan on täytettävä asetuksen (ETY) N:o 2407/92 4 artiklan 1 kohtaan sisältyvät päätoimipaikkaa ja pääasiallista toimintamuotoa koskevat vaatimukset. Tältä osin voidaan todeta, että 4 päivänä toukokuuta 1995 tehdyn sopimuksen mukaan Sabena säilyy erillisenä oikeudellisena yksikkönä, jonka rekisteröity kotipaikka ja pääkonttori on Belgiassa. Lisäksi Sabenan uudessa yhtiöjärjestyksessä määritetään yhtiön tavoitteeksi kotimaan ja kansainvälisten lentoliikennepalvelujen tarjoaminen sekä muu lentoliikennettä palveleva toiminta. Tämän vuoksi komissio päätti, että 4 päivänä toukokuuta 1995 tehty sopimus ei estä Sabenaa täyttämästä edellä mainittuja kahta vaatimusta.

IX

Toiseksi komission on tarkistettava, täyttääkö Sabena myös jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden kansalaisten omistusta ja näiden tosiasiallista määräysvaltaa koskevat vaatimukset asetuksen (ETY) N:o 2407/92 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden kansalaisten omistusta ja tosiallista määräysvaltaa koskevat vaatimukset kuvastavat yhteisön tasolla kansainvälisissä lentoliikennesopimuksissa lentoliikenteen harjoittajille perinteisesti asetettuja rajoituksia. Rajoitusten, joita perusteltiin alun perin kansallisella turvallisuudella, tarkoituksena on nykyään taata, että tällaisten sopimusten perusteella vaihdettuja liikennöintioikeuksia käytetään tehokkaasti sopimuspuolia hyödyntäen ja että niitä eivät käytä suoraan tai tytäryhtiöiden välityksellä kolmansien maiden yhtiöt. Lisäksi niillä estetään tällaisia kolmansien maiden yhtiöitä harjoittamasta liikennettä kokonaan yhdessä valtiossa tai ryhmässä valtioita kyseiseen valtioon tai ryhmään valtioita sijoittautuneiden tytäryhtiöiden kautta. Tämän vuoksi komissio arvioi, että 4 artiklan 2 kohdan säännöksiä on sovellettava samansuuntaisesti. Tällaisen soveltamisen yhteydessä on aina otettava huomioon erityisesti yleinen tavoite turvata yhteisön lentoliikennealan edut. Tämä edellyttää erityisesti, että kolmansien maiden yhtiöitä on estettävä hyötymästä yksipuolisesti yhteisön lentoliikenteen sisämarkkinoiden vapautumisesta. Toisin sanoen tällaiset yhtiöt voivat hyötyä sisämarkkinoista ainoastaan 4 artiklan 2 kohdassa säädetyissä omistusta ja määräysvaltaa koskevissa rajoissa.

Kumpaakin näistä vaatimuksista eli enemmistöomistusta ja tosiasiallista määräysvaltaa koskevaa vaatimusta tarkastellaan jäljempänä erikseen edellä esitetyt näkökohdat huomioon ottaen.

X

Komission kanta on yleensä, että enemmistöomistusta koskeva vaatimus on täytetty, jos vähintään 50 prosenttia ja sen lisäksi yksi osake kyseessä olevan lentoliikenteen harjoittajan pääomasta on jäsenvaltion ja/tai jäsenvaltioiden kansalaisten omistuksessa. Loput osakkeet voivat olla yhden tai useamman kolmansien maiden sijoittajan omistuksessa, eikä tällaisen osakkeenomistuksen sinänsä voida katsoa olevan ristiriidassa 4 artiklan 2 kohdan kanssa. On kuitenkin korostettava, että kolmansien maiden sijoittajien sijoitusten suuruus ja jokaisen osakkeenomistajaryhmän sisäinen osakejakauma on otettava huomioon kaikissa kyseiseen artiklaa sisältyvän tosiasiallista määräysvaltaa koskevan vaatimuksen mukaisissa arvioinneissa.

Komissio katsoo lisäksi, että 4 artiklan 2 kohdassa viitataan yrityksen omistukseen käsitteenä, joka perustuu ensisijaisesti oman pääoman käsitteeseen. Tällaisen pääoman haltijoilla on yleensä oikeus osallistua yrityksen johtamiseen liittyvään päätöksentekoon sekä jakaa ylijäävät voitot tai, selvitystilaan asettamisen yhteydessä, yrityksen ylijäävät varat sen jälkeen, kun kaikki muut velvoitteet on hoidettu - katso Air Francen ilmoitetusta pääoman korotuksesta tehty komission päätös 94/653/EY (6). Näiden oikeuksien harjoittamisen edellytykset saattavat tietysti vaihdella osapuolten sopimuksen mukaan. Sen vuoksi kysymykseen, voidaanko tietynlaista pääomaa pitää omana pääomana ja onko se otettava huomioon 4 artiklan 2 kohdassa olevan omistuksen käsitteen mukaisesti, voidaan vastata ainoastaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon kaikki asiaan liittyvät seikat (ja erityisesti kaikki mahdolliset seuraukset tosiasiallisen määräysvallan vaatimuksen täyttymisestä). Jos pääoma ei kuitenkaan anna omistajilleen olennaisessa määrin kumpaakaan kahdesta edellä mainitusta erityisestä oikeudesta, se on yleensä jätettävä huomioimatta yrityksen omistussuhteita määritettäessä.

Esillä olevassa tapauksessa 4 päivänä toukokuuta 1995 tehdyn sopimuksen mukaisten liiketoimien tuloksena 2 685 969 251 tai 49,5 prosenttia Sabenan äänioikeusosakkeista on Swissairin omistuksessa, jota on pidettävä asetuksessa (ETY) N:o 2407/92 tarkoitettuna kolmannen maan yhtiönä (Swissairia itseään koskevat Sveitsissä sovellettavan lainsäädännön mukaiset omistus- ja määräysvaltarajoitukset). Loput 2 740 283 257 tai 50,5 prosenttia Sabenan äänioikeusosakkeista ovat Belgian valtion, SFI:n, belgialaisten yhteisösijoittajien sekä yhtiön entisten ja nykyisten työntekijöiden omistuksessa. Vähintään 2 729 782 097 jälkimmäisistä osakkeista ja näin ollen enemmän kuin 50 prosenttia äänioikeusosakkeiden kokonaismäärästä on oltava Belgian valtion, SFI:n ja pääoman korottamiseen osallistuneiden yhteisösijoittajien omistuksessa.

Mainitussa 4 päivänä toukokuuta 1995 tehdyssä sopimuksesa edellytetään myös, että Swissair saa 223 830 770 erityistä osuustodistusta vastineena 0,5 miljardin Belgian frangin lisäsuorituksesta Sabenan jakamattomista ylijäämistä muodostuvaan rahastoon. Näillä todistuksilla ei kuitenkaan ole äänivaltaa, eivätkä ne oikeuta omistajaansa selvitystilaan asettamisen yhteydessä osuuteen ylijäävistä varoista. Sitä vastoin niistä maksetaan siinä tapauksessa takaisin alkuperäinen liikkeeseenlaskuhinta ennen osakepääoman jakamista. Lisäksi ne yleensä oikeuttavat vähintään viiden prosentin tuottoon liikkeeseenlaskuhinnasta ja poistavat näin ollen suurimman osan omistajille aiheutuvasta taloudellisesta riskistä. Tämän vuoksi komission kanta on, että mainitut erityiset osuustodistukset ovat itse asiassa lainapääomaa eivätkä tässä tapauksessa muodosta omaa pääomaa. Tämän vuoksi niitä ei saa lisätä Sabenan äänioikeusosakkeisiin arvioitaessa yhtiön omistussuhteita 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Lopuksi tässä yhteydessä on todettava, että Swissair saa 691 666 127 optiotodistusta vastineena SFI:lle myöntämästään lainasta. Nämä optiotodistukset oikeuttavat omistajansa myöhemmin ostamaan lisää Sabenan osakkeita. Mainitussa 4 päivänä toukokuuta 1995 tehdyssä sopimuksessa kuitenkin edellytetään nimenomaisesti, että ellei sääntely-ympäristöä ole muutettu siten, että Swissair voi hankkia Sabenan osake-enemmistön omistuksen ja tosiasiallisen määräysvallan, Swissair ei voi käyttää optiotodistuksiin liittyviä oikeuksia kasvattaakseen osuuttaan Sabenassa suuremmaksi kuin alun perin suunniteltu 49,5 prosenttia. Näin ollen optiotodistusten käyttöä koskevat samat ehdot ja rajoitukset kuin Swissairin enemmistöoption käyttöä. Tämän vuoksi optiotodistukset eivät voi vaikuttaa Sabenan omistussuhteisiin siinä määrin kuin tämän menettelyn kuluessa on osoitettu.

Edellä esitettyjen näkökohtien osalta komissio toteaa, että Sabena täyttää 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä virkkeessä olevan enemmistöomistusta koskevan vaatimuksen 4 päivänä toukokuuta 1995 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

XI

"Tosiasiallisella määräysvallalla" tarkoitetaan asetuksen (ETY) N:o 2407/92 2 artiklan g alakohdan mukaan:

"suhdetta, joka perustuu oikeuksiin, sopimuksiin tai muihin keinoihin, joilla erikseen tai yhdessä ja ottaen huomioon tosiasialliset ja oikeudelliset seikat annetaan mahdollisuus suoraan tai välillisesti käyttää ratkaisuvaltaa yrityksessä, erityisesti

a) antamalla oikeus käyttää kaikkia yrityksen varoja tai osaa niistä;

b) oikeuksin tai sopimuksin, joiden nojalla saadaan määräävä vaikutusvalta yrityksen toimielinten kokoonpanoon, äänestyksiin tai päätöksiin taikka muutoin yrityksen liiketoimien hoitamiseen."

Komissio katsoo, että tätä tosiasiallisen määräysvallan määritelmää on tulkittava ja sovellettava ottaen huomioon 4 artiklan 2 kohdan asiayhteys kokonaisuudessaan, kuten edellä IX osastossa esitetään. Erityisesti jokainen yksittäinen tapaus on arvioitava huomioiden tavoite turvata yhteisön lentoliikennealan edut, mikä erityisesti merkitsee, että estetään kolmansien maiden lentoliikenteen harjoittajia saamasta yksipuolisesti täyttä hyötyä yhteisön lentoliikenteen sisämarkkinoiden vapautumisesta. Toisin sanoen tällaiset kolmansien maiden yhtiöt voivat hyötyä sisämarkkinoista ainoastaan 4 artiklan 2 kohdassa säädetyissä omistusta ja määräysvaltaa koskevissa rajoissa.

Samansuuntaisesti 4 artiklan 2 kohdassa edellytetään, että tosiasiallista määräysvaltaa käyttävät jäsenvaltiot ja/tai jäsenvaltoiden kansalaiset. Ne voivat tehdä sen joko toimimalla erikseen tai yhdessä muiden jäsenvaltioiden tai jäsenvaltioiden kansalaisten kanssa. Sitä vastoin sekä 4 artiklan 2 kohdan sanamuoto että edellä mainitut tavoitteet estävät tosiasiallisen määräysvallan käytön yhdessä kolmansien maiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden kanssa. Tämän vuoksi tällaisilla henkilöillä tai yhtiöillä ei saa olla 2 artiklan g alakohdan mukaista määräysvaltaa kyseessä olevassa lentoliikenneyrityksessä.

Edellä esitetyt näkökohdat huomioon ottaen komissio arvioi, että 4 artiklan 2 kohdassa edellytetään, että lopullinen päätösvalta kyseessä olevan lentoliikenneyrityksen johtamisessa kuuluu jäsenvaltioille ja/tai jäsenvaltioiden kansalaisille, joko erikseen tai yhdessä muiden jäsenvaltioiden tai jäsenvaltioiden kansalaisten kanssa. Niillä on oltava suoraan tai välillisesti nimitysten kautta lentoliikenneyrityksen ratkaisevissa toimielimissä ratkaisuvalta sellaisissa avainkysymyksissä kuin lentoliikenneyrityksen toimintasuunnitelma, sen vuotuinen talousarvio ja kaikki suuremmat investoinnit tai yhteistyöhankkeet. Tämä oikeus ei saa olla merkittävässä määrin sidoksissa kolmansien maiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden tukeen. On kuitenkin korostettava, että 2 artiklan g alakohdassa edellytetään, että näitä yleisperiaatteita sovelletaan ottaen huomioon kaikki asiaan liittyvät tosiseikat tai oikeudelliset seikat. Tämä tarkoittaa, että jokainen yksittäinen tapaus on arvioitava sen omien ansioiden perusteella ja että yleisesti ottaen tosiasiallista määräysvaltaa koskevaa vaatimusta voidaan soveltaa vain tapauskohtaisesti.

Tältä perustalta on arvioitava, täyttääkö Sabena 4 päivänä toukokuuta 1995 tehdyn sopimuksen mukaisen tosiasiallista määräysvaltaa koskevan vaatimuksen.

Äänestysjärjestelyt belgialaisten osakkeenomistajien kesken

Ensiksi komissio huomauttaa, että Belgian valtio, SFI ja pääoman korottamiseen osallistuvat belgialaiset yhteisösijoittajat, jotka yhdessä omistavat enemmistön Sabenan äänestysosakkeista, ovat velvollisia noudattamaan Belgian valtion ja SFI:n yhteisten näkemysten määräävyyden kaikissa tapauksissa varmistavat äänestysjärjestelyt sisältävää osakkeenomistajien sopimusta. Käytännössä Sabenan enemmistöosakkeenomistajat toimivat yhtenä yksittäisenä kokonaisuutena ja näin ollen pystyvät estämään Swissairia hyötymästä siitä, että Belgian puolella on useita osakkeenomistajia.

Sabenan yritysjohto

Sabenan yritysjohdon osalta on ensiksi huomattava, että päävastuu yhtiön johtamisesta on annettava sen hallitukselle. Mainitussa 4 päivänä toukokuuta 1995 tehdyssä sopimuksessa määrätään, että hallituksella "on kaikki valtuudet päättää kaikista yhtiön keskeisistä toimintaperiaatteista ja strategisista kysymyksistä, mukaan lukien (rajoituksetta) Sabenan toimintasuunnitelman ja vuotuisen talousarvion, huomattavien lentokalustoinvestointien ja reittiverkoston huomattavien muutosten hyväksyminen." Lisäksi päivittäisen johtamisen antaminen toimitusjohtajan tehtäväksi ei saa vähentää "Belgian yhtiölainsäädännön mukaisia hallituksen johtamisvaltuuksia". Komissio katsoo tästä syystä, että hallituksen kokoonpanolla ja äänestämistä hallituksessa koskevilla määräyksillä on suuri merkitys tässä yhteydessä.

Sabenan hallitus koostuu 12 jäsenestä, jotka päättävät kaikista kysymyksistä yksinkertaisella enemmistöllä. Belgialaisilla osakkeenomistajilla on oikeus nimittää ja tarpeen vaatiessa erottaa kuusi jäsentä, joiden on kaikkien oltava jäsenvaltioiden kansalaisia, kun taas Swissairilla on samat oikeudet viiden jäsenen osalta. Näin ollen ainoastaan belgialaisia osakkeenomistajia edustavat hallituksen jäsenet voivat yhdessä estää hallituksen päätökset veto-oikeudellaan ilman muiden hallituksen jäsenten tukea.

Hallituksen kahdennentoista jäsenen ja puheenjohtajan, jonka on myös oltava jäsenvaltion kansalainen, nimittämistä ja mahdollista erottamista koskevat erityiset määräykset. Mainitun kahdennentoista jäsenen nimittävät yhteisestä esityksestä molemmat osakkeenomistajaryhmät tai, jos ne eivät pääse tällaisesta yhteisestä esityksestä yksimielisyyteen, nimitys tapahtuu Swissairin esityksestä. Mainitussa 4 päivänä toukokuuta 1995 tehdyssä sopimuksessa edellytetään kuitenkin nimenomaisesti että yhtiökokouksella on vapaus hyväksyä tai hylätä mikä tahansa tällainen esitys ja että kokous voi aina äänten enemmistöllä erottaa nimitetyn puheenjohtajan. Koska belgialaisilla osakkeenomistajilla on ehdoton äänten enemmistö yhtiökokouksessa, he tekevät lopullisen puheenjohtajaa koskevan päätöksen. Vieläkin tärkeämpää on, että he voivat milloin tahansa vaatia puheenjohtajaa eroamaan tehtävästään.

Tämän vuoksi komission kanta on, että vaikka jokaisen puheenjohtajaa koskevan esityksen on saatava Swissairin tuki, puheenjohtaja on tehtävää suorittaessaan olennaisesti riippuvainen belgialaisten osakkeenomistajien jatkuvasta tuesta. Lisäksi belgialaisten osakkeenomistajien asemaa vahvistaa se seikka, että jos sopimuspuolten välinen tilanne poikkeuksellisesti lukkiutuu, belgialaisilla osakkeenomistajilla on hallituksessa ehdoton enemmistö ja he voivat siten tehdä itsenäisesti päätöksiä tarvitsematta lisätukea. Tämän seurauksena 4 päivänä toukokuuta 1995 tehdyn sopimuksen päätöksentekojärjestelmällä varmistetaan, että belgialaisten osakkeenomistajien edut lopulta voittavat hallituksen tekemissä päätöksissä.

Toiseksi on otettava huomioon, että toimitusjohtaja on vastuussa yhtiön päivittäisestä johtamisesta ainoastaan hallituksen määräämissä rajoissa ja että hallitus voi varata itselleen oikeuden tehdä mitä tahansa yksittäisiä päätöksiä. Näin ollen johtamisvaltuuksien siirtämistä toimitusjohtajalle voidaan tässä 4 artiklan 2 kohdan tosiasiallista valvontaa koskevan vaatimuksen mukaisessa arvioinnissa pitää merkitykseltään toissijaisena hallituksen asemaan nähden. Toimitusjohtajan aseman mahdollinen vahvistaminen hallituksen puheenjohtajan tehtävään yhdistämällä on alistettava Belgian valtion hyväksyttäväksi. Tässä yhteydessä komissio toteaa, että Belgian hallituksella ei ole aikomusta sallia tällaista yhdistämistä olosuhteissa, joissa johtamisvalta keskittyisi Swissairin nimittämälle henkilölle. Joka tapauksessa toimitusjohtajan nimittämistä koskevilla määräyksillä varmistetaan, että belgialaisilla osakkeenomistajilla on veto-oikeus tehtävän täyttämiseen liittyvän valintamenettelyn kaikissa vaiheissa.

Kolmanneksi 4 päivänä toukokuuta 1995 tehdyllä sopimuksella annetaan Sabenan yhtiökokoukselle ainoastaan hyvin rajoitetut valtuudet. Lukuun ottamatta edellä esitettyjä hallituksen puheenjohtajan nimitykseen ja mahdolliseen erottamiseen liittyviä valtuuksia yhtiökokouksen tehtävä rajoittuu olennaisten sijoituksiin liittyvien etujen suojelemiseen, eikä se puutu yhtiön johtamiseen. Lisäksi suurin osa yhtiökokoukselle kuuluvista kysymyksistä voidaan päättää yksinkertaisella ääntenenemmistöllä ja näin ollen belgialaisten osakkeenomistajien yhteisellä päätöksellä. Swissairilla on veto-oikeus ainoastaan, kun on kyse Sabenan yhtiöjärjestyksen muuttamisesta, sen osakepääoman korottamisesta tai alentamisesta sekä yhtiön selvitystilaan asettamisesta, sulautumisesta tai pilkkomisesta. Tällainen veto-oikeus heijastaa kuitenkin ainoastaan tavanomaista useimpien jäsenvaltioiden, myös Belgian, yhtiölainsäädännössä säädettyä vähemmistöosakkaan suojaa. Tämän vuoksi komissio katsoo, että veto-oikeudella, joka Swissairilla on yhtiökokouksessa, ei ole tässä yhteydessä merkitystä.

Edelliset näkökohdat huomioon ottaen komissio katsoo, että 4 päivänä toukokuuta 1995 tehdyssä sopimuksessa olevat Sabenan yritysjohtoon liittyvät ehdot eivät vähennä belgialaisten osakkeenomistajien lopullista päätösvaltaa eivätkä näin ollen anna Swissairille valtuuksia, jotka sinänsä olisivat ristiriidassa 4 artiklan 2 kohdan tosiasiallista valvontaa koskevan vaatimuksen kanssa.

Yhteistyösopimusluonnos

Swissairin ja Sabenan yhteistyön osalta on ensiksi todettava, että nämä kaksi lentoliikenteen harjoittajaa tekevät laajan yhteistyösopimuksen, joka on aluksi voimassa kymmenen vuotta ja jota jatketaan ilman eri toimenpiteitä viiden vuoden jaksoiksi. Sen vuoksi on katsottava, että suunnitellulla yhteistyöllä on pitkän aikavälin strateginen luonne ja että se tuo rakenteellisia muutoksia molemmille sopimuspuolille.

Komission yleinen kanta on, että 4 artiklan 2 kohtaa ei ole laadittu estämään yhteisön lentoliikenteen harjoittajia tekemästä yhteistyötä kolmansien maiden lentoliikenteen harjoittajien kanssa pitkän aikavälin strategisella perustalla, rajoittamatta kuitenkaan yhteisön lainsäädännön muita säännöksiä. Kyseistä säännöstä ei tule pitää kieltona, jolla rajoitetaan yhteisön lentoliikenteen harjoittajan vapaata liiketoimintaa tällaisen pitkän aikavälin strategisen yhteistyön osalta. Tosiasiallista määräysvaltaa koskevan vaatimuksen täyttyminen lentoliikenteen harjoittajan osalta vaarantuu ainoastaan, jos kolmannen maan lentoliikenneyrityksellä yhteistyösopimuksen mukaisesti on valtuudet korvata omilla päätöksillään merkittävässä määrin sen yhteisöön kuuluvana kumppanina olevan yhtiön toimivaltaisten toimielinten päätökset. Sen vuoksi on arvioitava, mahdollistavatko Swissairin ja Sabenan yhteistyösopimuksen lausekkeet tällaisen päätösvallan siirron.

Mainitussa 4 päivänä toukokuuta 1995 tehdyn sopimuksen liitteenä olevassa yhteistyösopimusluonnoksessa edellytetään, että Sabena noudattaa tiettyjä Swissairin kehittämiä suunnittelu- ja valvontamenettelyjä sekä Swissairin tietyille suunnittelu- ja linjajohtamistoiminnoille määrittelemiä perusteita ja menettelyjä. Swissair ottaa lisäksi vastuun tällaisesta suunnittelusta ja linjajohtamisesta tietyillä reittialueilla, joilla Sabena nykyisin liikennöi, kuten esimerkiksi Pohjois-Amerikan reitit. Yhteistyösopimusluonnoksen asiaa koskevissa lausekkeissa määrätään kuitenkin nimenomaisesti, että kaikki yhteisestä suunnittelutoiminnasta syntyvät merkittävät esitykset alistetaan kyseessä olevan lentoliikenneyrityksen hallitukselle ennalta hyväksyttäväksi. Vastaavasti suunnittelu- ja linjajohtamisvastuun antaminen ei merkitse päätösvallan siirtämistä eikä nykyisen reittiliikenteen jakamista lentoliikenteen harjoittajien kesken. Belgian hallituksen antamien asiakirjojen ja tietojen perusteella komissio katsoo tämän vuoksi, että Sabenan edellä mainitut yhteistyösopimusluonnoksen mukaiset velvoitteet näyttävät olevan pääasiassa menettelytapakysymyksiä, eivätkä ne sisällä päätösvallan siirtymistä merkittävissä kysymyksissä Swissairille.

On lisäksi todettava, että yhteistyösopimusluonnoksen merkittävimmät lausekkeet on alistettava kummankin sopimuspuolen tarkasteltaviksi vähintään joka kolmas vuosi. Näin ollen Sabenalla on mahdollisuus vaikuttaa yhteistyössä Swissairin kanssa noudatettaviin perusteisiin ja menettelyihin.

Komissio toteaa tämän vuoksi, että yhteistyösopimusluonnoksen nykyinen toisinto ei sisällä ehtoja, jotka ovat ristiriidassa 4 artiklan 2 kohdan tosiasiallista valvontaa koskevan vaatimuksen kanssa.

Yleisiä huomioita

Lopuksi on tarpeen asettaa oikeisiin yhteyksiinsä sekä edellisissä kohdissa esitetyt yksittäiset tekijät että kauppa kokonaisuudessaan.

Ensiksi on todettava, että Belgian valtiolla on oikeus peruuttaa koko kauppa käyttämällä osto-optiotaan Swissairin omistukseen tulevien osakkeiden hankkimiseksi. Vaikka tätä mahdollisuutta todennäköisesti harkitaan vakavasti ainoastaan, jos sopimuspuolten välillä on sovittamattomia erimielisyyksiä, se on kuitenkin uhka, joka saattaa vaikuttaa niin, että Swissair jatkuvasti pyrkii välttämään toteuttamasta mitään Belgian valtion olennaisten etujen vastaisia toimia. Samansuuntaisesti 4 päivänä toukokuuta 1995 tehdyssä sopimuksessa edellytetään nimenomaisesti, että Swissair tekee parhaansa sellaisten toimien välttämiseksi, jotka vaarantaisivat Sabenan aseman asetuksen (ETY) N:o 2407/92 mukaisena yhteisön lentoliikenteen harjoittajana. Lisäksi sopimuksen useissa lausekkeissa, erityisesti niissä jotka koskevat mahdollista osakkeiden siirtoa, määrätään, ettei kumpikaan sopimuspuoli saa käyttää sopimuksen mukaisia oikeuksiaan, jos tällainen käyttö vaarantaa Sabenan aseman. Komissio pitää kaikkia näitä tekijöitä ylimääräisinä suojatoimenpiteinä belgialaisten osakkeenomistajien mahdollista lopullisen päätösvallan heikkenemistä vastaan Sabenan johdossa.

Toiseksi komissio arvioi, että kolmansien maiden lentoliikenteen harjoittajien yhteisön lentoliikenneyritykseen tekemiä merkittäviä investointeja arvioitaessa olisi jatkossa otettava huomioon laajempi yhteys, jossa investointi tehdään, ja erityisesti yhteisön ilmailuun liittyvät suhteet kyseessä olevaan kolmanteen maahan. Tällaiset lisänäkökohdat ovat tarpeen omistusta ja valvontaa koskevien vaatimusten tavoitteen tarkastelun kannalta, kuten edellä IX osassa esitetään, yhteisön lentoliikenneteollisuuden etujen turvaamisesta. Erityisesti tämä tarkoittaa sitä, että kolmansien maiden lentoliikenteen harjoittajien ei tule antaa yksipuolisesti hyötyä yhteisön lentoliikenteen sisämarkkinoiden vapautumisesta.

Sveitsin lentoliikenneyritysten omistusta ja valvontaa koskevissa määräyksissä edellytetään, että vähintään 60 prosenttia lentoliikenneyrityksen osakepääomasta ja vähintään kaksi kolmasosaa sen johtavien toimielinten viroista on oltava Sveitsin kansalaisilla tai kansainvälisten sopimusten mukaisesti Sveitsin kansalaisiin verrattavissa olevilla henkilöillä. Kyseiset edellytykset ovat suurelta osin vertailukelpoisia asetuksen (ETY) N:o 2407/92 4 artiklan 2 kohdan vaatimusten kanssa. Erityisesti sekä Sveitsin että yhteisön lainsäädännössä säädetään mahdollisuudesta vapaampiin järjestelyihin kolmansien maiden kanssa vastavuoroisuuden periaatteella. Jälkimmäisen seikan osalta on todettava, että 14 päivänä maaliskuuta 1995 Euroopan unionin neuvosto teki päätöksen, jolla komissio valtuutettiin neuvottelemaan yhteisön ja Sveitsin välisestä laajasta lentoliikennesopimuksesta. Päätöksen tavoitteena on tietyin poikkeuksin ulottaa yhteisön lentoliikenteen sisämarkkinoita sääntelevät määräykset koskemaan myös Sveitsiä.

Tässä laajemmassa yhteydessä ne Belgian valtion ja Swissairin väliset järjestelyt, joita tässä päätöksessä tarkastellaan, näyttävät olevan luonteeltaan väliaikaiset. Ne tarjoavat ratkaisun toistaiseksi, kunnes Sveitsin ja yhteisön väliset voimassa olevat omistusta ja valvontaa koskevat rajoitukset poistetaan vastavuoroisesti. Näiden rajoitusten mahdollista poistamista on jo ennakoitu osapuolten 4 päivänä toukokuuta 1995 tekemässä sopimuksessa siltä osin, että sopimuksessa nimenomaisesti määrätään Swissairin mahdollisuudesta hankkia enemmistöosakkuus Sabenassa.

Päätöksen tässä osassa esitetyt lisätekijät tarjoavat lisänäyttöä sen päätelmän tueksi, että Sabena on belgialaisten osakkeenomistajien tosiasiallisessa määräysvallassa 4 päivänä toukokuuta 1995 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

XII

Edellä olevat näkökohdat huomioon ottaen ja Belgian hallituksen 12 päivänä toukokuuta ja 5 päivänä kesäkuuta 1995 päivätyillä kirjeillä antamien tietojen perusteella komissio toteaa, että Belgian valtion ja Swissairin 4 päivänä toukokuuta 1995 tekemän tiedoksi annetun sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna 12 päivänä kesäkuuta 1995 tehdyllä lisäyksellä, ehtojen perusteella Sabena täyttää asetuksen (ETY) N:o 2407/92 4 artiklan vaatimukset ja että asiasta on tarpeen tehdä päätös,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Belgian valtion ja Swissairin 4 päivänä toukokuuta 1995 tekemän tiedoksi annetun sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna 12 päivänä kesäkuuta 1995 tehdyllä lisäyksellä, ehtojen perusteella Sabena täyttää asetuksen (ETY) N:o 2407/92 4 artiklan vaatimukset.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Belgian kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä 19 päivänä heinäkuuta 1995.

Komission puolesta

Neil KINNOCK

Komission jäsen

(1) EYVL N:o L 240, 24.8.1992, s. 1

(2) EYVL N:o L 240, 24.8.1992, s. 8

(3) EYVL N:o L 240, 24.8.1992, s. 15

(4) EYVL N:o L 140, 11.6.1993, s. 51

(5) EYVL N:o L 160, 28.6.1994, s. 1

(6) EYVL N:o L 254, 30.9.1994, s. 73 (sivulla 84 oikean sarakkeen yläosa)