31986R2281

KOMISSION ASETUS (ETY) N:o 2281/86,

annettu 22 päivänä heinäkuuta 1986,

vertailumenetelmistä viljojen laadun määrittämiseksi annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1908/84 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä lokakuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2727/75 (), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1579/86 (), ja erityisesti sen 7 ja 8 artiklan,

ottaa huomioon tavallisen vehnän, rukiin, ohran, maissin, durran ja durumvehnän vakiolaaduista 29 päivänä lokakuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2731/75 (), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1580/86 (), ja erityisesti sen 6 artiklan,

sekä katsoo, että

vilja-alan uusien ohjeistojen mukaisesti asetuksen (ETY) N:o 2731/75 1 artiklassa määritellään tavallisen vehnän tekniset laatuvaatimukset; tämän vuoksi olisi määriteltävä näiden perusteiden määrittämisessä tarvittavat menetelmät,

raudan prosenttimäärä rauta-ammoniumsitraatissa, jota käytetään reagenssina tanniinin määrittämisessä komission asetuksen (ETY) N:o 1908/84 (), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (ETY) N:o 2159/84 (), liitteessä III esitettyä durran sisältämien tanniinien määritysmenetelmää noudattaen, on osoittautunut liian korkeaksi; tämän vuoksi on syytä tehdä mainitun liitteen 4.4 kohtaan tarvittavat muutokset määritysten toteuttamiseksi moitteettomasti,

tämän vuoksi on syytä muuttaa asetusta (ETY) N:o 1908/84, ja

tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetusta (ETY) N:o 1908/84 seuraavasti.

1) Korvataan 1 artikla seuraavasti:

"1 artikla

Asetuksen (ETY) N:o 2727/75 7 ja 8 artiklan mukaisesti interventioon tarjottujen viljojen laadun määrittämiseksi sekä asetuksen (ETY) N:o 2731/75 soveltamiseksi käytetään seuraavia menetelmiä:

P vertailumenetelmä sellaisten ainesten, jotka eivät ole moitteettoman laatuista perusviljaa, määrittämiseksi on liitteessä I esitetty menetelmä,

P vertailumenetelmä kosteuspitoisuuden määrittämiseksi on liitteessä II esitetty menetelmä,

P vertailumenetelmä durran sisältämien tanniinien määrittämiseksi on liitteessä III esitetty menetelmä,

P vertailumenetelmä vehnästä tehdyn taikinan tarttumattomuuden ja leipoutuvuuden määrittämiseksi on liitteessä IV esitetty menetelmä,

P vertailumenetelmä jauhettujen vehnänjyvien valkuaisainepitoisuuden määrittämiseksi on Kansainvälisen viljakemian yhdistyksen (ICC) hyväksymä menetelmä, jonka standardit vahvistetaan otsikossa N:o 105, "Viljojen ja viljatuotteiden valkuaispitoisuuden määritysmenetelmä".

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin käyttää mitä tahansa muuta menetelmää. Siinä tapauksessa niiden on etukäteen todistettava komissiolle, että ICC on hyväksynyt tällä menetelmällä saatujen tulosten vastaavuuden;

P vertailumenetelmä tavallisen vehnän jauhettujen jyvien Zeleny-luvun määrittämiseksi on Kansainvälisen viljakemian yhdistyksen (ICC) hyväksymä menetelmä, jonka standardit vahvistetaan otsikoissa N:o 118, "Jauhon valmistaminen vehnänäytteistä sedimentaatiokoetta varten" ja N:o 116, "Leivontalaadun määritys sedimentaatiokokeella (Zeleny-luku)";

P vertailumenetelmä tavallisen vehnän jauhettujen jyvien sakoluvun määrittämiseksi on Kansainvälisen viljakemian yhdistyksen (ICC) hyväksymä menetelmä, jonka standardit vahvistetaan otsikoissa N:o 107, "Sakoluvun määritys (Hagberg-Pertenin mukaisesti) jyvien ja jauhojen alfa-amylaasin aktiivisuuden mittaamiseksi."

2) Korvataan liitteessä III oleva 4.4 kohta seuraavasti:

"4.4 Rauta(III)ammoniumsitraatti, jonka rautapitoisuus on 17 P20 prosenttia, liuos 3,5 g/l, valmistettu 24 tuntia ennen käyttöä.

Koska sitraatin rautapitoisuudella on vaikutusta tuloksiin, edellä mainittuja arvoja on ehdottomasti noudatettava."

3) Lisätään liite IV, joka on tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 1986.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä heinäkuuta 1986.

Komission puolesta

Frans ANDRIESSEN

Varapuheenjohtaja

() EYVL N:o L 281, 1.11.1975, s. 1

() EYVL N:o L 139, 24.5.1986, s. 29

() EYVL N:o L 281, 1.11.1975, s. 22

() EYVL N:o L 139, 24.5.1986, s. 34

() EYVL N:o L 178, 5.7.1984, s. 22

() EYVL N:o L 197, 27.7.1984, s. 18

LIITE

"LIITE IVTAVALLISEN VEHNÄN LEIPOUTUVUUDEN VÄHIMMÄISLAADUN MÄÄRITYSMENETELMÄ1. OTSIKKOMenetelmä vehnäjauhon koeleivontaan.2. SOVELTAMISALAMenetelmää sovelletaan koejauhatuksessa saatuihin vehnäjauhoihin hiivalla nostatetun leivän valmistamiseksi.3. PERIAATEValmistetaan jauhoista, vedestä, hiivasta, suolasta ja sakkaroosista taikina määrätyssä taikinakoneessa. Taikinan paloittelun ja pyörittelyn jälkeen taikinapalojen annetaan nousta 30 minuuttia; ne muotoillaan, asetetaan paistopelleille ja paistetaan määrätyn pituisen loppunostatuksen jälkeen. Arvioidaan taikinan tekniset ominaisuudet. Leivät arvioidaan niiden tilavuuden ja korkeuden perusteella.4. AINESOSAT4.1 HiivaAktiivinen Engedura-kuivahiiva (Gist-Brocades NV, Yeast Division) tai aines, jolla on samat ominaisuudet.4.2 Vesijohtovesi4.3 Sokeri-suola-askorbiinihappoliuosLiuotetaan 30 ± 0,5 g natriumkloridia (kauppalaatua), 30 ± 0,5 g sakkaroosia (kauppalaatua) ja 0,040 ± 0,001 g askorbiinihappoa 800 ± 5 g:aan vettä. Valmistetaan uusi liuos joka päivä.4.4 SokeriliuosLiuotetaan 5 ± 0,1 g sakkaroosia (kauppalaatua) 95 ± 1 g:aan vettä. Valmistetaan uusi liuos joka päivä.4.5 Mallasjauho (jolla on entsymaattinen aktiivisuus)Kauppalaatua.5. LAITTEET JA VÄLINEET5.1 LeivontahuoneJonka säätöjärjestelmällä voidaan pitää yllä 22 P25 oC:n lämpötilaa.5.2 Jäähdytin4 ± 2 oC:n lämpötilan ylläpitämiseksi.5.3 VaakaSuurin kuormitus 2 kg, tarkkuus 2 g.5.4 VaakaSuurin kuormitus 0,5 kg, tarkkuus 0,1 g.5.5 AnalyysivaakaTarkkuus 0,1 × 10 P3 g5.6 TaikinakoneStephan UMTA 10, jonka sekoittaja on mallia "Detmold" (Stephan Söhne GmbH) tai laite, jolla on vastaavat ominaisuudet.5.7 NostatuskaappiJonka säätöjärjestelmällä voidaan pitää yllä 30 ± 1 oC:n lämpötilaa.5.8 Avonainen muovilaatikkoPolymetyylimetakrylaattia (Plexiglas, Perspex), sisämitat ovat 25 × 25 cm, korkeus 1,5, seinämien paksuus 0,5 ± 0,05 cm.5.9 Nelikulmaisia muovilevyjäPolymetyylimetakrylaattia (Plexiglas, Perspex). Vähintään 30 × 30 cm, paksuus 0,5 ± 0,05 cm.5.10 LeipomakoneLeipomakone Brabender (Brabender OHG) tai laite, jolla on samat ominaisuudet.6. NÄYTTEENOTTOICC standardin N:o 101 mukaan.7. SUORITUS7.1 Hydrataation määritysVedensitomiskyky määritetään ICC standardin N:o 115 mukaan (ks. myös 10.1).7.2 Mallasjauhon lisäämisen määritysMääritetään jauhon sakoluku ISO 3093/1974:n mukaan. Jos sakoluku on suurempi kuin 250, määritetään lisättävä mallasjauhon määrä sakoluvun saamiseksi 200:n ja 250:n välille suorittamalla sarja sekoituksia, joissa jauhoon lisättävä mallasjauhon (4.5) määrä kasvaa. Jos sakoluku on pienempi kuin 250, ei ole tarpeen lisätä mallasjauhoja.7.3 Kuivahiivan uudelleen aktivointiSokeriliuoksen (4.4) lämpötila nostetaan 35 ± 1 oC:seen. Kaadetaan 1 paino-osa aktiivista kuivahiivaa 4 paino-osaan tätä haaleata sokeriliuosta. Ei hämmennetä. Sekoitetaan tarvittaessa kevyesti.Annetaan seistä 10 1 minuuttia. Hämmennetään, kunnes saadaan homogeeninen suspensio. Tämä suspensio on käytettävä seuraavan 10 minuutin aikana.7.4 Jauhon ja nestemäisten ainesten lämpötilojen mukauttaminenJauhon ja veden lämpötilat on mukautettava, jotta taikinan lämpötilaksi saadaan sekoituksen jälkeen 27 ± 1 oC.7.5 Taikinan koostumusPunnitaan 2 g:n tarkkuudella 10 y/3 g jauhoa sellaisenaan (vastaa 1 kg:aa jauhoa, jonka vesipitoisuus on 14 %), missä y on farinografikokeessa käytettävä jauhon määrä (ks. ICC standardi N:o 115, luku 9.1). Punnitaan 0,2 g:n tarkkuudella tarvittava mallasjauhon määrä sakoluvun saamiseksi 200 ja 250 sekunnin välille (7.2).Punnitaan 430 5 g sokeri-suola-askorbiinihappoliuosta (4.3) ja lisätään vettä niin, että kokonaismassaksi saadaan (x P9) 10 y/3 g, x (ks. 10.2), jossa x on farinografikokeessa käytetty veden määrä (ks. ICC standardi N:o 115, luku 9.1). Tämä kokonaismassa (tavallisesti 450 P350 g) on määritettävä 1,5 g:n tarkkuudella.Punnitaan 90 ± 1 g hiivasuspensiota (7.3).Merkitään muistiin taikinan kokonaismassa (P), joka on jauhon, sokeri-suola-askorbiinihappoliuoksen ja veden, hiivasuspension ja mallasjauhon massojen summa.7.6 SekoittaminenTaikinakoneen lämpötila nostetaan ensin 27 ± 1 oC:een käyttämällä riittävä määrä sopivan lämpöistä vettä.Nestemäiset ainekset kaadetaan taikinakoneeseen ja levitetään pinnalle jauho ja mallasjauho.Taikinakone käynnistetään (nopeus 1, 1 400 kierrosta/min), annetaan pyöriä 60 sekunnin ajan. 20 sekunnin kuluttua sekoituksen aloittamisesta käännetään taikinakoneen säiliön kanteen kiinnitettyä kaavinta kaksi kertaa.Mitataan taikinan lämpötila. Jos se ei ole 26 P28 oC, poistetaan tämä taikina ja tehdään uusi sen jälkeen, kun ainesten lämpötilat on mukautettu.Arvioidaan taikinoiden ominaisuudet käyttämällä yhtä seuraavista ilmaisuista: P tarttumaton ja koneessa leipoutuva, P tarttuva ja koneessa leipoutuva.Jotta taikinaa voitaisiin pitää tarttumattomana ja koneessa leipoutuvana sekoituksen jälkeen, sen on muodostettava kiinteä massa, joka ei tartu kiinni lähes ollenkaan taikinakoneen säiliön seinämiin ja akseliin. Tämä massa on voitava helposti koota käsillä ja poistaa säiliöstä yhdellä kertaa ilman huomattavaa hukkaa.7.7 Paloittelu ja pyörittelyPunnitaan 2 g:n tarkkuudella kolme taikinapalaa seuraavan kaavan mukaan:p = 0,25 P, jossap = taikinapalan massaP = taikinan kokonaismassa.Pyöritellään paloja välittömästi 15 sekunnin ajan leipomakoneessa (5.10), ja laitetaan ne sen jälkeen 30 ± 2 minuutiksi ylösalaisin käännetyillä muovilaatikoilla (5.8) peitetyille muovilevyille (5.9) nostatuskaappiin (5.7).Taikinapaloja ei saa jauhottaa.7.8 MuotoiluTuodaan muovilevyillä olevat, ylösalaisin käännetyillä laatikoilla peitetyt taikinapalat lähelle leipomakonetta (5.10) ja muotoillaan jokaista palaa uudelleen 15 sekunnin ajan. Palaa suojaava kansi poistetaan vasta juuri ennen muotoilua. Arvioidaan uudestaan taikinan ominaisuudet käyttämällä toista seuraavista ilmaisuista: P tarttumaton ja koneessa leipoutuva, P tarttuva ja koneessa leipoutumaton.Jotta taikinaa voitaisiin pitää tarttumattomana ja koneessa leipoutuvana, se saa tarttua kiinni säiliön seinämiin vain vähän tai ei lainkaan niin, että taikina voi laitteen toiminnan ajan pyöriä hyvin itsensä ympäri ja muodostaa pallon. Toimenpiteen jälkeen taikina ei saa tarttua kiinni leipomakoneen säiliön seinämiin, kun kantta tai säiliötä nostetaan.7.9 P7.10 P8. P9. KOESELOSTEKoeselosteessa on mainittava: P taikinan ominaisuudet sekoituksen ja vaivauksen jälkeen, P sakoluku jauholle, johon ei ole lisätty mallasjauhoa, P kaikki havaitut poikkeavuudet.Siinä on mainittava lisäksi: P käytetty menetelmä, P kaikki näytteen tunnistamiseen tarvittavat viitteet.10. YLEISIÄ HUOMAUTUKSIA10.1 ICC standardin N:o 115 englanninkielinen toisinto on todistusvoimainen.Ranskankielinen ja saksankielinen toisinto eivät ole tämän tekstin mukaisia. Tämän vuoksi niitä ei kuulu noudattaa.10.2 Nestemäisten ainesten määrän laskemiseen käytettävä kaava perustuu seuraaviin seikkoihin:Haluttu koostumus saadaan lisäämällä X ml vettä määrään, joka vastaa 300 g jauhoja, joiden kosteuspitoisuus on 14 %. Koeleivonnassa käytetään 1 kg jauhoja (joiden vesipitoisuus on 14 %), kun taas X perustuu 300 g:aan jauhoja; siksi koeleivonnassa on tarpeen käyttää X:ää, joka on jaettu kolmella ja kerrottu 10 g:lla vettä, eli 10 x/3 g.430 g sokeri-suola-askorbiinihappoliuosta sisältää 15 g suolaa ja 15 g sokeria. Tämä 430 g:n liuos sisältyy nestemäisiin aineksiin. Jotta taikinaan lisättäisiin 10 x/3 g vettä, on lisättävä (10x/3 + 30)g nestemäisiä aineksia, jotka koostuvat 430 g:sta sokeri-suola-askorbiinihappoliuosta ja lisätystä vesimäärästä.Vaikka osa hiivasuspensioon lisätystä vedestä imeytyy hiivaan, tämä suspensio sisältää myös vapaata vettä. Oletetaan, että 90 g hiivasuspensiota sisältää 60 g vapaata vettä. Tämän vuoksi nestemäisten ainesten määrää on korjattava hiivasuspensiossa olevan 60 g:n vesimäärän osalta, joten on lisättävä 10 x3 g plus 30 miinus 60 g. Siitä saadaan: (10 x/3 + 30) P 60 = 10x/3 P 30 = (x/3-3)10 =(x-9)10/3, toisin sanoen 7.5 kohdan kaava.Jos esimerkiksi farinografikokeessa käytetty vesimäärä × on 165 ml, tämä arvo sijoitetaan kaavaan niin, että 430 g:aan sokeri-suola-askorbiinihappoliuosta on lisättävä vettä, kunnes kokonaismassaksi tulee:(165 P 9) 10/3 = 156 710/3 = 520 g.10.3 Menetelmää ei voida soveltaa suoraan vehnään. Vehnän leipoutuvuuden määrittämisessä noudatettava suoritustapa on seuraava:Puhdistetaan vehnänäyte ja määritetään puhdistetun vehnän vesipitoisuus. Vehnän vesipitoisuutta ei tarvitse säätää, jos sen vesipitoisuus on 15,0 P16,0 %. Muussa tapauksessa säädetään vehnän vesipitoisuus 15,5 ± 0,5 %:iin vähintään kolme tuntia ennen jauhamista.Vehnä jauhetaan jauhoksi käyttämällä laboratoriomyllyjä Bühler MLU 202 tai Brabender Quadrumat Senior tai muuta samanlaista laitetta, jolla on samat ominaisuudet.Valitaan jauhatusmenetelmä, jolla saadaan jauhoa, jonka jauhatusaste on vähintään 72 % ja jonka tuhkapitoisuus on 0,50 P0,60 % kuiva-aineesta.Määritetään jauhon tuhkapitoisuus komission asetuksen N:o 162/67/ETY liitteen mukaisesti (EYVL N:o 128, 27.6.1967, s. 2574/67) ja vesipitoisuus neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2731/75 (EYVL N:o L 281, 1.11.1975, s. 22) mukaisesti. Lasketaan jauhatusaste seuraavan yhtälön mukaan:E = (100 Pf)F(100 Pw)W × 100 %jossa:E = jauhatusaste,f = jauhon vesipitoisuus,w = vehnän vesipitoisuus,F = tuotettu jauhon massa, jonka vesipitoisuus on f,W = jauhettu vehnän massa, jonka vesipitoisuus on w.Huomautus: Käytettyjä aineksia ja välineitä koskevat tarkemmat tiedot on lueteltu 31 päivänä maaliskuuta 1977 tehdyssä asiakirjassa T/77/300, jonka on julkaissut Instituut voor Graan, Meel en Brood, TNO-Postbus 15, Wageningen (Alankomaat)."