31986R1866

NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 1866/86,

annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986,

tietyistä Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueiden kalavarojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön kalavarojen säilyttämis- ja hallintojärjestelmän perustamisesta 25 päivänä tammikuuta 1983 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 170/83() ja erityisesti sen 11 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo, että

asetuksen (ETY) N:o 170/83 2 artiklan mukaan mainitun asetuksen 1 artiklassa lueteltujen tavoitteiden toteutumisen edellyttämät säilyttämistoimenpiteet on valmisteltava saatavissa olevien tieteellisten lausuntojen perusteella,

yhteisön liittyminen Itämeren ja Belttien kalastusta ja elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskevaan yleissopimukseen, jäljempänä "Itämeren yleissopimus", sellaisena kuin se on muutettuna sopimusvaltioiden edustajien kokouspöytäkirjalla, on hyväksytty päätöksellä 83/414/ETY(),

Itämeren yleissopimus tuli voimaan yhteisön osalta 18 päivänä maaliskuuta 1984 yhteisö on hyväksynyt kaikki siinä Tanskalle ja Saksan liittotasavallalle määrätyt oikeudet ja velvollisuudet,

Itämeren yleissopimuksella perustettu kansainvälinen Itämeren kalastuskomissio, jäljempänä "Itämeren komissio", on perustamisensa jälkeen päättänyt Itämeren kalavarojen säilyttämistä ja hoitoa koskevasta toimenpidekokonaisuudesta, jota on viimeksi muutettu siitä 20 päivänä syyskuuta 1985 annetuilla suosituksilla, ja

Itämeren yleissopimuksen asiaan koskevien määräysten mukaan yhteisön on saatettava nämä suositukset voimaan Itämeren ja Belttien vesialueilla, jollei yleissopimuksen XI artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen esitetyistä vastalauseista muuta johdu,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Maantieteellisen alueen rajaaminen

1. Tämä asetus koskee niillä Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueilla, jotka rajoittuvat linjaan Hasenøre Hovedista Gniben Oddeen, linjaan Korshagista Spodsbiergiin ja linjaan Gilbjerg Hovedista Kulleniin, olevien kalavarojen pyyntiä ja aluksesta purkamista. Sitä ei sovelleta perusviivojen sisäpuolella oleviin vesialueisiin.

2. Tätä asetusta sovelletaan:

i) yhteisön kalastajiin 1 kohdassa esitetyllä maantieteellisellä alueella,

ii) kaikkiin kalastajiin kyseisellä alueella olevilla jäsenvaltioiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesialueilla.

3. Maantieteellinen alue jaetaan 11 osa-alueeseen, jotka on numeroitu 22:sta 32:een ja jotka määritellään liitteessä I.

2 artikla

Tiettyjä lajeja tiettyinä aikoina tietyillä maantieteellisillä alueilla koskevat pyyntikiellot

1. Seuraavilla vesialueilla ja seuraavina aikoina pyydettyjen, seuraavassa lueteltujen kalalajien pitäminen aluksella on kielletty

>TAULUKON PAIKKA>

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, on sallittua pitää aluksella turskan pyynnissä sivusaaliina saatuja kampeloita ja punakampeloita, jotka on pyydetty mainitussa kohdassa tarkoitettuina pyyntikieltoaikoina ja joiden paino on enintään 10 prosenttia aluksella olevan turskasaaliin kokonaispainosta.

3 artikla

Kalojen vähimmäismitta

1. Kalaa pidetään alamittaisena, jos se ei täytä liitteessä III kyseiselle lajille ja maantieteelliselle alueelle vahvistettuja vähimmäisvaatimuksia.

2. Kalan koko on mitattava kuonon kärjestä (suu suljettuna) pyrstöevän kärkeen.

3. Kaloja, jotka eivät täytä säädettyä vähimmäismittaa, ei saa pitää aluksella, jälleenlaivata, purkaa aluksesta, kuljettaa, jalostaa, säilöä, myydä tai varastoida, asettaa näytteille tai saattaa myyntiin, vaikka kyseessä olisivat sivusaaliit. Ne on laskettava takaisin mereen heti pyynnin jälkeen, jos suinkin mahdollista, elävinä.

4. Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, on sallittua pitää aluksella alamittaisia turskia, jotka on pyydetty linjan 59°30″ pohjoista leveyttä eteläpuolelta ja joiden paino on enintään viisi prosenttia aluksella olevan kaikkien lajien kalansaaliin kokonaispainosta.

4 artikla

Sivusaaliin prosenttiosuuden määrittäminen

1. Edellä 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen sivusaaliiden prosentuaalinen osuus on mitattava painona turskan kokonaismäärästä aluksella lajittelun jälkeen tai turskan kokonaismäärästä ruumassa tai aluksesta purettaessa.

2. Edellä 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen sivusaaliiden prosenttiosuus on mitattava painona aluksella olevasta kalan kokonaismäärästä lajittelun jälkeen tai kalan kokonaismäärästä ruumassa tai aluksesta purettaessa.

3. Sivusaaliiden prosenttiosuuden määrittämistä koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä voidaan antaa noudattaen 13 artiklassa tarkoitettua menettelyä.

5 artikla

Vähimmäissilmäkoko

1. Sellaisten troolien, ankkuroitujen kierrenuottien tai vastaavien verkkopyydysten käyttö ja vetäminen kielletään, joiden silmäkoko on pienempi kuin kyseessä olevalle maantieteelliselle alueelle ja lajille tai lajiryhmälle liitteessä IV vahvistettu silmäkoko.

2. Lohen kalastuksessa kielletään sellaisten ankkuroitujen pintaverkkojen ja ajoverkkojen käyttö, joiden silmäkoko on pienempi kuin kyseiselle lajille liitteessä IV vahvistettu silmäkoko.

6 artikla

Silmäkoon mittaaminen

1. Troolien, ankkuroitujen kierrenuottien ja vastaavien verkkopyydysten, ankkuroitujen pintaverkkojen ja ajoverkkojen silmäkoko on mitattava litteän, kahden millimetrin paksuisen tulkin avulla, joka on valmistettu kestävästä ja muotonsa säilyttävästä aineesta. Tulkissa on oltava yksi tai useampi suorareunainen sivu, joka tai jotka on yhdistetty viistoreunaisilla väliosilla kaltevuudeltaan kaksi senttimetriä kahdeksaa senttimetriä kohti. Kunkin tulkin suorareunaiseen osaan tai osiin sekä viistoihin osiin on merkittävä yhdelle puolelle leveys millimetreinä mitattuna. Viistoihin osiin on tehtävä millimetriasteikko, ja leveys on merkittävä säännöllisin välein.

2. Silmäkoon mittaamiseksi tulkki pujotetaan kapeimmasta kohdastaan silmään kohtisuorassa hapaan tasoon nähden siten, että voidaan mitata lävistäjän suuntaisesti pituussuuntaan vedetyn silmän pituusakseli. Tulkki pujotetaan käsin silmään, kunnes silmän vastus pysäyttää sen viistojen sivujen kohdalla. Silmän koko on sama kuin tulkin leveys sen pysäytyspisteessä.

3. Verkon silmäkoon on oltava verkon pituusakselilta valitun vähintään yhden 20 yhtäjaksoisen silmän sattumanvaraisesti valitun sarjan keskimitta. Silmiä, joita on alle 10 kappaletta ja 50 senttimetrin päässä jameista, nostoköydestä tai sulkuköydestä, ei mitata. Kyseinen etäisyys mitataan kohtisuorassa jameita, nostoköyttä tai sulkuköyttä vasten hapaan ollessa vedettynä mittaussuunnassa.

4. Silmäkoko voidaan mitata ainoastaan verkon ollessa märkä.

5. Silmän ei katsota olevan alle vaaditun vähimmäismitan, jos se tulkin osa, joka vastaa liitteessä IV olevassa luettelossa kullekin kyseessä olevalle lajille, maantieteelliselle alueelle ja verkkolajille määritettyä vähimmäismittaa, menee helposti kyseisen silmän läpi.

7 artikla

Osasten kiinnittäminen verkkoihin

1. Poikkeuksetta siitä, mitä 5 artiklan 1 kohdassa säädetään, sallitaan mitä tahansa kangasta, havasta tai muuta ainetta olevan kaistaleen kiinnittäminen troolin, ankkuroidun kierrenuotan tai muun vastaavan verkkopyydyksen perän alemman puoliskon ulkopuolelle, jos tarkoituksena on ehkäistä tai vähentää kulumista. Nämä kaistaleet voidaan kiinnittää ainoastaan troolin perän etu- ja sivureunoihin.

2. Poiketen siitä, mitä 5 artiklan 1 kohdassa säädetään, sallitaan troolin perän suojuksen kiinnittäminen troolin perän ja perän jatko-osan ulkopuolelle. Suojus on lieriön muotoinen verkkokaistale, joka ympäröi kokonaan troolin perän. Se voi olla valmistettu samasta tai raskaammasta aineesta kuin perä tai perän jatko-osa. Troolin perän suojuksen silmäkoon on oltava ainakin kaksi kertaa niin suuri kuin troolin perän silmäkoko, eikä se saa missään tapauksessa olla alle 80 millimetriä.

Troolin perän suojus voidaan kiinnittää seuraavista kohdista:

a) sen etummaisesta kohdasta

ja

b) sen takimmaisesta kohdasta

ja, joko

c) jamomalla rengasmaisesti troolin perän ympärille silmäriviä seuraten,

tai

d) jamomalla pitkittäissuuntaisesti yhtä silmäriviä pitkin.

3. Poiketen siitä, mitä 5 artiklan 1 kohdassa säädetään, trooleissa, ankkuroiduissa kierrenuotissa ja vastaavissa verkkopyydyksissä sallitaan sellaisen nielun käyttö, jonka silmäkoko on pienempi kuin perän.

Nielu voidaan kiinnittää joko perän sisäpuolelle tai perän etuosaan.

Nielun edessä olevan kiinnityspisteen ja perän perimmäisen osan välisen etäisyyden on oltava vähintään kolme kertaa niin pitkä kuin nielu.

8 artikla

Pyydysten käyttö

1. Pyydykset, joiden käyttö on kielletty tietyllä maantieteellisellä alueella tai tiettynä ajanjaksona, on säilytettävä aluksella siten, että ne eivät ole toimintavalmiita sillä alueella tai sinä ajanjaksona, jota kielto koskee. Varapyydykset on säilytettävä erikseen siten, että ne eivät ole käyttövalmiita.

2. Käyttövalmiina ei pidetä:

- trooleja, ankkuroituja kierrenuottia ja muita vastaavia verkkopyydyksiä, jos:

a) trooliovet on kiinnitetty reelinkiin tai troolipukkeihin

ja

b) troolin troppuvaijerit on irrotettu trooliovista tai painoista,

- lohenkalastukseen tarkoitettujen pyydysten osalta, jos:

a) verkot on ahdattu suojakankaan alle;

b ) siimat ja koukut pidetään suljetuissa laatikoissa,

- kurenuottien osalta, jos pää- tai alavaijeri on irrotettu nuotasta.

9 artikla

Lohen ja meritaimenen pyyntiponnistuksen rajoitukset

Lohen ja meritaimenen kalastuksessa 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla maantieteellisellä alueella, ei kuitenkaan liitteessä II ilmoitettujen rajojen pohjoispuolella, on kiellettyä:

- käyttää kalastettaessa ankkuroiduilla pintaverkoilla ja ajoverkoilla useampaa kuin 600:a verkkoa samanaikaisesti alusta kohti kunkin verkon ollessa enintään 35 metrin pituinen yläköydestä mitattuna,

Pyynnissä käytettävien verkkojen sallitun enimmäismäärän lisäksi aluksella ei saa missään tapauksessa olla enemmän kuin 100 varaverkkoa,

- käyttää ajosiimakalastuksessa useampaa kuin 2 000:a koukkua samanaikaisesti alusta kohti.

Ajo- ja kiintosiimoissa on pienimmän etäisyyden koukun kärjen ja varren välillä oltava vähintään 19 millimetriä.

Pyynnissä käytettävien koukkujen sallitun enimmäismäärän lisäksi aluksella saa olla enintään 200 varakoukkua.

Yleiset säännökset

10 artikla

1. Turskan ja kampeloiden (Pleuronectidae) kohdennettu pyynti aluksesta purettavaksi muihin tarkoituksiin kuin ihmisravinnoksi on kielletty.

2. Kalojen pyynnissä ei saa käyttää räjähdysaineita, myrkkyjä tai huumaavia aineita.

3. Sellaisten ankkuroitujen pyydysten tai ajopyydysten käyttö, joita ei ole merkitty poijuilla tai muilla tunnistamismerkeillä, on kielletty.

4. Uusien lajien päästäminen Itämereen, Beltteihin ja Juutinraumaan sekä uusien lajien ja sammen kalastus on kielletty, jollei sitä sallita 13 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen annetuissa ja Itämeren sopimuksesta johtuvien velvoitteiden mukaisissa säännöissä. Uusilla lajeilla tarkoitetaan lajeja, jotka eivät esiinny luonnostaan Itämeressä, Belteissä ja Juutinraumalla.

11 artikla

Tätä asetusta ei sovelleta kalastustoimintaan, jota suoritetaan yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden luvalla ja alaisuudessa, jos kyseisestä toiminnasta on annettu etukäteistieto komissiolle ja niille jäsenvaltioille, joiden vesillä tutkimukset suoritetaan.

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuihin tarkoituksiin pyydetyt kalat, äyriäiset ja nilviäiset voidaan myydä, varastoida, asettaa näytteille tai saattaa myyntiin sillä edellytyksellä, että:

- ne täyttävät liitteissä II ja III vahvistetut vaatimukset sekä yhteisestä kalastustuotealan markkinajärjestelystä 29 päivänä joulukuuta 1981 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3796/81() 2 ja 3 artiklan mukaisesti annetut kaupan pitämistä koskevat vaatimukset

tai

- ne myydään välittömästi muihin tarkoituksiin kuin ihmisravinnoksi.

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettua toimintaa harjoittavilla aluksilla on oltava mukanaan sen jäsenvaltion myöntämä lupa, jonka lipun alla ne purjehtivat.

12 artikla

Tätä asetusta ei sovelleta kalastustoimintaan, jota harjoitetaan kantojen keinotekoisen elvyttämisen tai kalojen, äyriäisten tai nilviäisten siirtoistutusten yhteydessä.

Ensimmäisessä kohdassa mainittuihin tarkoituksiin pyydettyjä kaloja, äyriäisiä tai nilviäisiä ei saa myydä suoraan ihmisravinnoksi, pitää hallussa, asettaa näytteille tai saattaa myyntiin tämän asetuksen muiden säännösten vastaisesti.

13 artikla

1. Jäsenvaltiot saavat toteuttaa kantojen säilyttämiseen ja hoitoon liittyviä toimenpiteitä, jotka koskevat:

a) pelkästään paikallisia kantoja, joilla on merkitystä ainoastaan asianomaisen jäsenvaltion kalastajille

tai

b) sellaisia edellytyksiä tai yksityiskohtaisia sääntöjä, joilla pyritään rajoittamaan pyyntiä teknisin toimenpitein:

i) täydentämällä kalastusta koskevassa yhteisön sääntelyssä määriteltyjä edellytyksiä ja yksityiskohtaisia sääntöjä

tai

ii) antamalla kyseisessä sääntelyssä määriteltyjä vähimmäisvaatimuksia tiukempia vaatimuksia,

sillä edellytyksellä, että kyseisiä toimenpiteitä sovelletaan ainoastaan asianomaisen jäsenvaltion kalastajiin ja että kyseiset toimenpiteet ovat sopusoinnussa yhteisön oikeuden kanssa ja että ne ovat yhteisen kalastuspolitiikan tai Itämeren yleissopimukseen kuuluvien velvoitteiden mukaiset.

2. Komissiolle on annettava tieto kaikista kansallisten teknisten toimenpiteiden toteuttamiseksi tai muuttamiseksi tehdyistä ehdotuksista niin hyvissä ajoin, että se voi esittää huomautuksensa.

Jos komissio esittää pyyntönsä kuukauden kuluessa kyseisestä ilmoituksesta, jäsenvaltion on lykättävä suunniteltujen toimenpiteiden täytäntöönpanoa kolmella kuukaudella ilmoituspäivästä lukien, jotta komissio voi kyseisessä määräajassa päättää, ovatko kyseiset toimenpiteet 1 kohdan säännösten mukaiset.

Jos komissio toteaa tekemässään päätöksessä, josta sen on ilmoitettava muille jäsenvaltioille, että jokin suunniteltu toimenpide ei ole 1 kohdan mukainen, asianomainen jäsenvaltio ei voi soveltaa sitä tekemättä siihen tarvittavia muutoksia.

Kyseisen jäsenvaltion on viipymättä annettava päätetyt toimenpiteet tiedoksi muille jäsenvaltioille ja komissiolle tehtyään tarvittaessa siihen tarvittavat muutokset.

3. Jäsenvaltioiden on komission pyynnöstä toimitettava sille kaikki tarvittavat tiedot sen arvioimiseksi, ovatko jäsenvaltioiden kansalliset tekniset toimenpiteet 1 kohdan mukaiset.

4. Jäsenvaltion toteuttaman kansallisen teknisen toimenpiteen yhdenmukaisuutta 1 kohdan kanssa voidaan komission aloitteesta tai minkä tahansa jäsenvaltion pyynnöstä tutkia hallintokomiteassa asetuksen (ETY) N:o 170/83 15 artiklan mukaisesti, ja päätös voidaan tehdä mainitun asetuksen 14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Jos kyseinen päätös tehdään, on 2 kohdan kolmatta ja neljättä alakohtaa sovellettava soveltuvin osin.

5. Jos komissio toteaa, että ilmoitettu toimenpide ei ole 1 kohdan mukainen, se päättää vuoden kuluessa toimenpiteen ilmoituspäivämäärästä, että jäsenvaltion on keskeytettävä kyseinen toimenpide tai muutettava sitä komission asettamassa määräajassa. Mitä 2 kohdan neljännessä alakohdassa säädetään, sovelletaan soveltuvin osin.

6. Vesiviljelyä ja rannalta tapahtuvaa kalastusta koskevat tiedot toimitetaan komissiolle ainoastaan tiedoksi.

"Vesiviljelyllä" tarkoitetaan kalojen, äyriäisten ja nilviäisten kasvatusta suola- tai murtovedessä.

14 artikla

Tämän asetuksen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan asetuksen (ETY) N:o 170/83 14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

15 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 12 päivänä kesäkuuta 1986.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. WINSEMIUS

() EYVL N:o L 24, 27.1.1983, s. 1

() EYVL N:o L 237, 26.8.1983, s. 4

() EYVL N:o L 379, 31.12.1981, s. 1

LIITE I

ARTIKLASSA TARKOITETUN MAANTIETEELLISEN ALUEEN OSA-ALUEET

Osa-alue 22

Vesialueet, joita rajoittaa linja Hasenøre Hovedista (56° 09' pohjoista leveyttä, 10° 44' itäistä pituutta) Juutinmaan itärannikolla Gniben Oddeen (56° 01' pohjoista leveyttä, 11° 18' itäistä pituutta) Sjællandin länsirannikolla; sieltä Sjællandin länsi- ja etelärannikkoa pitkin linjaan 12° 00' itäistä pituutta; sieltä suoraan etelään Falstersaarelle; sitten Falstersaaren itärannikkoa pitkin Gedser Oddeen (54° 34' pohjoista leveyttä, 11° 58' itäistä pituutta); sieltä suoraan itään 12° 00' itäistä pituutta; sitten suoraan etelään Saksan demokraattisen tasavallan rannikolle; sieltä lounaissuunnassa Saksan demokraattisen tasavallan rannikkoa pitkin, Saksan liittotasavallan ja Juutinmaan itärannikkoa pitkin alkupisteeseen.

Osa-alue 23

Vesialueet, joita rajoittaa linja Gilbjerg Hovedista (56° 08' pohjoista leveyttä, 12° 18' itäistä pituutta) Sjællandin pohjoisrannikolla ja Kulleniin (56° 18' pohjoista leveyttä, 12° 28' itäistä pituutta) Ruotsin rannikolla; sieltä eteläsuunnassa Ruotsin rannikkoa pitkin Falsterbon majakalle (55° 23' pohjoista leveyttä, 12° 50' itäistä pituutta); sieltä Juutinrauman eteläisen suuaukon poikki Stevnin majakalle (55° 19' pohjoista leveyttä, 12° 28' itäistä pituutta) Sjællandin rannikolla; sieltä pohjoissuunnassa Sjællandin itärannikkoa pitkin alkupisteeseen.

Osa-alue 24

Vesialueet, joita rajoittaa linja, joka alkaa Stevnin majakalta (55° 19' pohjoista leveyttä, 12° 28' itäistä pituutta) Sjællandin itärannikolta Juutinrauman eteläisen suuaukon kautta Falsterbon majakalle (55° 23' pohjoista leveyttä, 12° 50' itäistä pituutta) Ruotsin rannikolle; sieltä Ruotsin etelärannikkoa pitkin Sandhammaren majakalle (55° 24' pohjoista leveyttä, 14° 12' itäistä pituutta); sieltä Hammerodden majakalle (55° 18' pohjoista leveyttä, 14° 47' itäistä pituutta) Bornholmin pohjoisrannikolle; sieltä pitkin Bornholmin länsi- ja etelärannikkoa pitkin linjaan 15° 00' itäistä pituutta, sitten suoraan etelään Puolan rannikolle; sieltä länsisuunnassa Puolan ja Saksan demokraattisen tasavallan rannikkoa pitkin linjaan 12° 00' itäistä pituutta; sieltä suoraan pohjoiseen pisteeseen 54° 34' pohjoista leveyttä ja 12° 00' itäistä pituutta; sieltä suoraan länteen Gedser Oddeen (54° 34' pohjoista leveyttä ja 11° 58' itäistä pituutta); sitten pitkin Falstersaaren itä- ja pohjoisrannikkoa linjaan 12° 00' itäistä pituutta; sieltä suoraan pohjoiseen Sjællandin etelärannikolle; sieltä länsi- ja pohjoissuunnassa Sjællandin länsirannikkoa pitkin alkupisteeseen.

Osa-alue 25

Vesialueet, joita rajoittaa Ruotsin itärannikolta 56° 30' pohjoista leveyttä alkava linja, joka alkaa sitten suoraan itään Öölanninsaaren länsirannikolle; sieltä ohittaen etelästä Öölanninsaaren itärannikolle linjaan 56° 30' pohjoista leveyttä, suoraan itään pisteeseen 18° 00' itäistä pituutta; sitten suoraan etelään Puolan rannikolle; sitten länsisuunnassa Puolan rannikkoa pitkin linjaan 15° 00' itäistä pituutta; sieltä suoraan pohjoiseen Bornholmin saarelle; sieltä Bornholmin saaren eteläisen osan länsirannikkoa pitkin Hammerodden majakalle (55° 18' pohjoista leveyttä, 14° 47' itäistä pituutta); sieltä suoraan Sandhammarenin majakalle (55° 24' pohjoista leveyttä, 14° 12' itäistä pituutta) Ruotsin etelärannikolle; sieltä pohjoissuunnassa Ruotsin itärannikkoa pitkin alkupisteeseen.

Osa-alue 26

Vesialueet, joita rajoittaa linja, joka alkaa pisteestä 56° 30' pohjoista leveyttä ja 18° 00' itäistä pituutta; sieltä suoraan itään Neuvostoliiton länsirannikolle; sieltä eteläsuunnassa Neuvostoliiton ja Puolan rannikkoa pitkin linjaan 18° 00' itäistä pituutta Puolan rannikolle; sitten suoraan pohjoiseen alkupisteeseen.

Osa-alue 27

Vesialueet, joita rajoittaa linja, joka alkaa Ruotsin itäiseltä mannerrannikolta pisteestä 59° 41' pohjoista leveyttä ja 19° 00' itäistä pituutta; sieltä suoraan etelään Gotlanninsaaren pohjoisrannikolle; sieltä eteläsuunnassa Gotlanninsaaren länsirannikkoa pitkin linjaan 57° 00' pohjoista leveyttä; sieltä suoraan länteen linjaan 18° 00' itäistä pituutta; sieltä suoraan etelään linjaan 56° 30' pohjoista leveyttä; sieltä suoraan länteen Öölanninsaaren itärannikolle; sieltä ohitettuaan Öölanninsaaren etelästä sen länsirannikolle linjaan 56° 30' pohjoista leveyttä; sieltä suoraan länteen Ruotsin rannikolle; sieltä pohjoissuunnassa Ruotsin rannikkoa pitkin alkupisteeseen.

Osa-alue 28

Vesialueet, joita rajoittaa linja, joka alkaa pisteestä 58° 30' pohjoista leveyttä ja 19° 00' itäistä pituutta; sieltä suoraan itään Saarenmaan länsirannikolle; sieltä ohitettuaan Saarenmaan pohjoisesta sen itärannikolle linjaan 58° 30' pohjoista leveyttä; sitten suoraan itään Neuvostoliiton rannikolle; sitten eteläsuunnassa Neuvostoliiton länsirannikkoa pitkin linjaan, joka sijaitsee 56° 30' pohjoista leveyttä; sieltä suoraan länteen 18° 00' itäistä pituutta, sitten suoraan pohjoiseen 57° 00' pohjoista leveyttä; sitten suoraan itään Gotlannin länsirannikolle; sieltä pohjoissuunnassa Gotlannin pohjoisrannikolle linjaan 19° 00' itäistä pituutta; sieltä suoraan pohjoiseen alkupisteeseen.

Osa-alue 29

Vesialueet, joita rajoittaa Ruotsin mannerrannikolla linjaan 60° 30' pohjoista leveyttä alkava linja, sieltä suoraan itään Suomen mannerrannikolle; sieltä eteläsuunnassa Suomen länsi- ja etelärannikkoa pitkin linjaan 23° 00' itäistä pituutta mantereen eteläosassa; sieltä suoraan etelään linjaan 59° 00' pohjoista leveyttä; sieltä suoraan itään Neuvostoliiton mannerrannikolle; sieltä eteläsuunnassa Neuvostoliiton länsirannikkoa pitkin linjaan 58° 30' pohjoista leveyttä; sieltä suoraan länteen Saarenmaan itärannikolle; sitten ohitettuaan Saarenmaan pohjoisesta sen länsirannikolle linjaan 58° 30' pohjoista leveyttä; sieltä suoraan länteen linjaan 19° 00' itäistä pituutta; sieltä suoraan pohjoiseen Ruotsin itäiselle mannerrannikolle linjaan 59° 41' pohjoista leveyttä; sieltä pohjoissuunnassa Ruotsin itärannikkoa pitkin alkupisteeseen.

Osa-alue 30

Vesialueet, joita rajoittaa Ruotsin itärannikolta 63° 30' pohjoista leveyttä alkava linja, joka alkaa sieltä suoraan itään Suomen mannerrannikolle; sieltä eteläsuunnassa Suomen rannikkoa pitkin linjaan 60° 30' pohjoista leveyttä; sieltä suoraan länteen Ruotsin mannerrannikolle; sitten pohjoissuunnassa Ruotsin itärannikkoa pitkin alkupisteeseen.

Osa-alue 31

Vesialueet, joita rajoittaa Ruotsin itärannikolta 63° 30' pohjoista leveyttä alkava linja, joka alkaa sieltä, ohitettuaan Pohjanlahden pohjoisesta, Suomen mannerrannikon läntiseen osaan linjaan 63° 30' pohjoista leveyttä, sieltä suoraan länteen alkupisteeseen.

Osa-alue 32

Vesialueet, joita rajoittaa Suomen etelärannikolta 23° 00' itäistä pituutta alkava linja, sieltä ohitettuaan Suomenlahden idästä Neuvostoliiton länsirannikolle linjaan 59° 00' pohjoista leveyttä; sitten suoraan länteen linjaan 23° 00' itäistä pituutta; sieltä suoraan pohjoiseen alkupisteeseen.

LIITE II

TIETTYJEN 2 ARTIKLASSA TARKOITETTUJEN MAANTIETEELLISTEN ALUEIDEN RAJAT

Naaraskampeloiden, naaraspunakampeloiden, lohen ja meritaimenen kalastusta koskevat maantieteellisten alueiden rajat Juutinrauman, Iso-Beltin ja Pikku-Beltin merensalmissa:

- Falsterbon majakka Stevnin majakka

- Jungshoved Bøgenæssand

- Hestehovedin majakka Maddes Klint

- Skelby kyrka Flinthorne Odde

- Kappel Kirke Gulstav

- Ristingehale Ærøhale

- Skjoldnæs Pøls Huk

- Christian X:n silta Sønderborgissa

LIITE III

EDELLÄ 3 ARTIKLAN 3 KOHDASSA TARKOITETUT VÄHIMMÄISMITAT

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE IV

5 ARTIKLASSA SÄÄDETTY SILMÄKOON VÄHIMMÄISMITTA

>TAULUKON PAIKKA>