31978L0317

NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 21 päivänä joulukuuta 1977,

moottoriajoneuvojen lasipintojen huurteen- ja sumunpoistojärjestelmiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (78/317/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 100 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(1),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

sekä katsoo, että

tekniset vaatimukset, jotka moottoriajoneuvojen on kansallisen lainsäädännön mukaan täytettävä, liittyvät muun muassa moottoriajoneuvojen lasipintojen huurteen- ja sumunpoistojärjestelmiin,

nämä vaatimukset eroavat jäsenvaltioittain; sen vuoksi on tarpeen, että jäsenvaltiot antavat samat vaatimukset joko voimassa olevien määräystensä lisäksi tai niiden sijasta, erityisesti, jotta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 6 päivänä helmikuuta 1970 annetussa neuvoston direktiivissä 70/156/ETY(3), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 78/315/ETY(4), säädetty ETY-tyyppihyväksyntämenettely voidaan ottaa käyttöön kaikkien ajoneuvotyyppien osalta,

nämä tekniset vaatimukset olisi laadittava siten niin, että niillä on sama tavoite kuin Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomissiossa toteutettavilla teknisiä vaatimuksia koskevilla määräyksillä,

näitä vaatimuksia sovelletaan M1-luokan moottoriajoneuvoihin (moottoriajoneuvojen kansainvälinen luokitus vahvistetaan direktiivin 70/156/ETY liitteessä I), ja

moottoriajoneuvoja koskevan jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön lähentäminen edellyttää, että jäsenvaltioiden yhteisten vaatimusten mukaisesti suorittamat tarkastukset tunnustetaan vastavuoroisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Tässä direktiivissä `ajoneuvolla` tarkoitetaan kaikkia direktiivin 70/156/ETY liitteessä I määriteltyjä M1-luokan ajoneuvoja, joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 25 km/h.

2 artikla

Jäsenvaltio ei saa evätä ajoneuvolta ETY-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää lasipintojen huurteen- ja sumunpoistojärjestelmiin liittyvistä syistä, jos kyseiset järjestelmät vastaavat liitteiden I, II, III, IV ja V vaatimuksia.

3 artikla

Jäsenvaltio ei saa evätä ajoneuvon rekisteröintiä taikka kieltää sen myyntiä, liikkeelle laskemista tai käyttöä lasipintojen huurteen- ja sumunpoistojärjestelmiin liittyvistä syistä, jos kyseiset järjestelmät vastaavat liitteiden I, II, III, IV ja V vaatimuksia.

4 artikla

Tyyppihyväksynnän antaneen jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että se saa tiedon kaikista liitteessä I olevassa 2.2 kohdassa tarkoitettujen osien tai ominaisuuksien muutoksista. Kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on päätettävä, onko muutetulle ajoneuvotyypille tarpeen tehdä uusia testejä ja laatia uusi seloste. Jos nämä testit osoittavat, ettei tämän direktiivin vaatimuksia ole noudatettu, muutoksia ei saa hyväksyä.

5 artikla

Tarvittavat muutokset liitteiden I, II, III, IV ja V vaatimusten mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen on annettava direktiivin 70/156/ETY 13 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Tätä menettelyä ei kuitenkaan sovelleta muutoksiin, joissa säädetään huurteen- ja sumunpoistojärjestelmiä koskevista vaatimuksista muiden lasipintojen kuin tuulilasien osalta.

6 artikla

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät säännökset voimaan kahdeksantoista kuukauden kuluessa tämän direktiivin tiedoksi antamisesta ja ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että niiden antamat tässä direktiivissä tarkoitettuja kysymyksiä koskevat keskeiset kansalliset säännökset toimitetaan kirjallisina komissiolle.

7 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 21 päivänä joulukuuta 1977.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. CHABERT

(1) EYVL N:o C 118, 16.5.1977, s. 33

(2) EYVL N:o C 114, 11.5.1977, s. 9

(3) EYVL N:o L 42, 23.2.1970, s. 1

(4) EYVL N:o L 81, 28.3.1978, s. 1

LIITE I

SOVELTAMISALA, MÄÄRITELMÄT, ETY-TYYPPIHYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN, ETY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄ, ERITYISET VAATIMUKSET, TESTAUSMENETTELY

1. SOVELTAMISALA

1.1 Tätä direktiiviä sovelletaan M1-luokan ajoneuvoihin kuljettajien 180° alueelle eteenpäin suuntautuvan näkökentän osalta.

1.1.1 Direktiivin tarkoituksena on varmistaa hyvä näkyvyys tietyissä olosuhteissa määrittelemällä vaatimukset M1-luokan ajoneuvojen tuulilasien huurteen- ja sumunpoistojärjestelmille.

1.2 Tämän direktiivin vaatimukset on tarkoitettu sovellettaviksi sellaisiin M1-luokan ajoneuvoihin, joissa kuljettajan paikka on vasemmalla puolella. M1-luokan ajoneuvoissa, joissa kuljettajan paikka on oikealla puolella, näitä vaatimuksia sovelletaan kääntämällä kriteerit tarkoituksenmukaisilta osin päinvastoin.

2. MÄÄRITELMÄT

(2.1)

2.2 Ajoneuvotyyppi tuulilasin huurteen- ja sumunpoistojärjestelmien osalta

`Ajoneuvotyypillä tuulilasin huurteen- ja sumunpoistojärjestelmien osalta` tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka eivät eroa seuraavien olennaisten ominaisuuksien osalta:

2.2.1 ulkoiset ja sisäiset muodot ja järjestelyt 1 kohdassa määritellyllä alueella, jotka voivat vaikuttaa näkyvyyteen;

2.2.2 tuulilasin muoto, koko, ominaisuudet ja sen asennus;

2.2.3 huurteen- ja sumunpoistojärjestelmien ominaisuudet;

2.2.4 istuinten lukumäärä.

2.3 Kolmiulotteinen vertailujärjestelmä

`Kolmiulotteisella vertailujärjestelmällä` tarkoitetaan pystysuoran pitkittäistason X-Z, vaakatason X-Y ja pystysuoran poikittaistason Y-Z muodostamaa vertailujärjestelmää (ks. liitteessä III oleva kuva 2). Järjestelmää käytetään määriteltäessä tasoilla oleville pisteille määrättyjen sijoituskohtien suhteellisia etäisyyksiä ja niiden todellisia sijoituskohtia ajoneuvossa. Menetelmä ajoneuvon sijoittamiseksi näihin kolmeen tasoon esitetään liitteessä III; kaikki maanpinnan nollatasoon nähden määrättävät koordinaatit on laskettava ajokunnossa olevalle ajoneuvolle (kuten määritellään direktiivin 70/156/ETY liitteessä I olevassa 2.6 kohdassa), jossa on lisäksi massaltaan 75,6 kg ± 1 % matkustaja etuistuimella.

2.3.1 Säädettävällä maavaralla varustetut ajoneuvot on testattava valmistajan määrittelemissä tavanomaisissa käyttöolosuhteissa.

2.4 Päävertailumerkit

`Päävertailumerkeillä` tarkoitetaan ajoneuvon korissa olevia reikiä, pintoja, merkkejä ja tunnuksia. Valmistajan on ilmoitettava käytetyn vertailumerkin tyyppi ja kunkin merkin suhteellinen paikka kolmiulotteisen vertailujärjestelmän X-, Y- ja Z-koordinaatein sekä korkeus oletetusta maanpinnan tasosta. Nämä merkit saavat olla tarkastuspisteitä, joita käytetään korin asennuksessa.

2.5 Istuimen selkänojan kulma

(ks. liite II).

2.6 Istuimen selkänojan todellinen kulma

(ks. liite II).

2.7 Istuimen selkänojan suunnittelukulma

(ks. liite II).

2.8 V-pisteet

`V-pisteillä` tarkoitetaan pisteitä, joiden sijainti matkustajatilassa on määritetty pystysuorien pitkittäistasojen avulla, jotka kulkevat etuistuimen uloimmiksi mitoitettujen istumapaikkojen keskipisteiden kautta suhteessa R-pisteeseen ja istuimen selkänojan suunnittelukulmaan, ja joita käytetään vahvistamaan sitä, että näkökenttää koskevia vaatimuksia on noudatettu.

(ks. liite IV)

2.9 R-piste tai istuimen vertailupiste

(ks. liite II).

2.10 H-piste

(ks. liite II).

2.11 Tuulilasin merkitsevät pisteet

`Tuulilasin merkitsevillä pisteillä` tarkoitetaan pisteitä, jotka sijaitsevat V-pisteistä tuulilasin ulkopintaan kulkevien suorien ja tuulilasin leikkauspisteissä.

2.12 Tuulilasin läpinäkyvä alue

`Tuulilasin läpinäkyvällä alueella` tarkoitetaan sitä aluetta ajoneuvon tuulilasissa tai muussa lasipinnassa, jonka valonläpäisykyky suorassa kulmassa pintaan nähden mitattuna on vähintään 70 %.

2.13 Istuimen vaakasuora säätelyväli

`Istuimen vaakasuoralla säätelyvälillä` tarkoitetaan ajoneuvon valmistajan suunnittelemien tavanomaisten ajoasentojen säätöväliä kuljettajan istuimen säätämiseksi X-akselin suunnassa (ks. 2.3 kohta).

2.14 Istuimen laajennettu säätelyväli

`Istuimen laajennetulla säätelyvälillä` tarkoitetaan ajoneuvon valmistajan suunnittelemien 2.13 kohdassa eriteltyjen tavanomaiset ajoasennot ylittävää istuimen säätöä X-akselin suunnassa (ks. 2.3 kohta), jota käytetään muutettaessa istuimet vuoteiksi tai helpottamaan ajoneuvoon pääsyä.

2.15 Huurteenpoistojärjestelmä

`Huurteenpoistojärjestelmällä` tarkoitetaan järjestelmää, jonka tarkoituksena on sulattaa huurre tai jää tuulilasin pinnalta näkyvyyden ylläpitämiseksi.

2.16 Huurteenpoisto

`Huurteenpoistolla` tarkoitetaan lasipintoja peittävän huurteen tai jään poistoa käyttämällä huurteenpoisto- tai tuulilasinpyyhinjärjestelmiä.

2.17 Huurteesta puhdistettu alue

`Huurteesta puhdistetulla alueella` tarkoitetaan lasipinnan sitä kuivaa aluetta, tai sellaisella sulaneella tai osittain sulaneella (märällä) huurteella peittynyttä aluetta, joka voidaan puhdistaa ulkopinnalta tuulilasin pyyhkimillä. Siihen ei kuulu kuivan huurteen peittämä tuulilasin alue.

2.18 Sumunpoistojärjestelmä

`Sumunpoistojärjestelmällä` tarkoitetaan järjestelmää, jonka tarkoituksena on poistaa tuulilasin sisäpinnalle tiivistynyt vesihöyrykerros näkyvyyden ylläpitämiseksi.

2.19 Sumu

`Sumulla` tarkoitetaan lasipintojen sisäpinnalle tiivistynyttä vesihöyrykerrosta.

2.20 Sumunpoisto

`Sumunpoistolla` tarkoitetaan lasipintoja peittävän sumun poistamista sumunpoistojärjestelmää käyttämällä.

3. ETY-TYYPPIHYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

3.1 Ajoneuvon valmistajan tai tämän edustajan on haettava ajoneuvolle siinä käytettävien huurteen- ja sumunpoistojärjestelmän osalta ETY-tyyppihyväksyntää.

3.2 Hakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat kolmena kappaleena ja seuraavat tiedot:

3.2.1 kuvaus ajoneuvosta 2.2 kohdassa tarkoitettujen kriteerien mukaisesti sekä mittapiirustukset joko matkustajatilasta otetun valokuvan tai hajotuskuvan kanssa. Ajoneuvon tunnusnumerot tai -kuvat on eriteltävä;

3.2.2 päävertailumerkkien yksityiskohdat riittävällä tarkkuudella niin, että ne voidaan helposti tunnistaa ja että niiden sijainti suhteessa toisiinsa, ja R-pisteeseen on määriteltävissä;

3.2.3 tekninen kuvaus huurteen- ja sumunpoistojärjestelmästä sekä asiaa koskevat tiedot riittävän yksityiskohtaisesti.

3.3 Hyväksyttävää ajoneuvotyyppiä edustava ajoneuvo on toimitettava tutkimuslaitokseen tyyppihyväksyntätestejä varten.

4. ETY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄ

(4.1)

(4.2)

4.3 Liitteen VI mallin mukainen todistus on liitettävä ETY-tyyppihyväksyntätodistukseen.

(4.4)

(4.5)

(4.6)

(4.7)

5. ERITYISET VAATIMUKSET

5.1 Tuulilasin huurteenpoisto

5.1.1 Kaikissa ajoneuvoissa on oltava järjestelmä, joka poistaa huurteen ja jään tuulilasin lasipinnoilta. Tuulilasin huurteenpoistojärjestelmän on oltava niin tehokas, että se takaa riittävän näkyvyyden tuulilasin läpi kylmällä säällä.

5.1. Järjestelmän tehokkuus varmistetaan määrittämällä tuulilasin huurteesta puhdistunut alue tietyin väliajoin moottorin käynnistyksen jälkeen, kun ajoneuvoa on pidetty kylmähuoneessa tietyn ajan.

5.1.3 Edellä 5.1.1 ja 5.1.2 kohdan vaatimukset on tarkastettava 6.1 kohdassa esitettyä menetelmää käyttämällä.

5.1.4 Seuraavien vaatimusten on täytyttävä:

5.1.4.1 kahdenkymmenen minuutin kuluttua testausjakson aloittamisesta on liitteessä IV olevassa 2.2 kohdassa määritellystä alueesta (alue A) 80 % oltava puhdistunut huurteesta;

5.1.4.2 kahdenkymmenenviiden minuutin kuluttua testausjakson aloittamisesta on tuulilasin matkustajan puoleisen huurteesta puhdistuneen alueen vastattava 5.1.4.1 kohdassa kuljettajan puolelle vahvistettua aluetta;

5.1.4.3 neljänkymmenen minuutin kuluttua testausjakson aloittamisesta on liitteessä IV olevassa 2.3 kohdassa määritellystä alueesta (alue B) 95 % oltava puhdistunut huurteesta.

(5.1.5)

5.2 Tuulilasin sumunpoisto

5.2.1 Jokaisessa ajoneuvossa on oltava järjestelmä, joka poistaa sumun tuulilasin sisäpuoleiselta lasipinnalta.

5.2.2 Tuulilasin sumunpoistojärjestelmän on oltava niin tehokas, että näkyvyys tuulilasin läpi voidaan sadesäällä säilyttää. Sen tehokkuus on tarkastettava 6.2. kohdassa esitetyn menetelmän avulla.

5.2.3 Seuraavien vaatimusten on täytyttävä:

5.2.3.1 liitteessä IV olevassa 2.2 kohdassa määritellystä alueesta (alue A) 90 % on puhdistuttava sumusta kymmenen minuutin kuluessa;

(5.2.3.2)

5.2.3.3 liitteessä IV olevassa 2.3 kohdassa määritellystä alueesta (alue B) 80 % on puhdistuttava sumusta kymmenen minuutin kuluessa.

(5.2.4)

6. TESTAUSMENETTELY

6.1 Tuulilasin huurteenpoisto

6.1.1 Testit on suoritettava valmistajan ohjeiden mukaisesti jommassa kummassa seuraavista lämpötiloista:

-8 ± 2 °C tai -18 ± 3 °C.

6.1.2 Testi on suoritettava kylmähuoneessa, joka on niin suuri, että koko ajoneuvo mahtuu siihen, ja joka on varustettu niin, että toinen 6.1.1 kohdassa mainituista lämpötiloista säilyy koko testin ajan ja kylmä ilma kiertää huoneessa. Kylmähuoneessa on pidettävä testauslämpötilaa tai sitä alhaisempaa lämpötilaa vähintään 24 tunnin ajan ennen ajoneuvon kylmälle altistavan testausjakson aloittamista.

6.1.3 Tuulilasin ulko- ja sisäpinnat puhdistetaan ennen testiä perusteellisesti rasvasta metyylialkoholilla tai vastaavalla rasvanpoistoaineella. Kuivumisen jälkeen pinnoille levitetään vähintään 3 prosenttista ja enintään 10 prosenttista ammoniakkiliuosta. Pinnan annetaan jälleen kuivua, jonka jälkeen se pyyhitään kuivalla puuvillakankaalla.

6.1.4 Ajoneuvo pidetään testauslämpötilassa vähintään 10 tuntia moottori sammutettuna.

6.1.4.1 Tätä jaksoa voidaan lyhentää, jos käytettävissä on laitteita, joilla voidaan todeta moottorin jäähdytysnesteen ja voiteluaineiden vakiintuneen testauslämpötilaan.

6.1.5 Edellä 6.1.4 kohdassa esitetyn jäähdytysajan jälkeen on tuulilasin koko ulkopinnalle muodostettava tasainen, pinta-alamassaltaan 0,044 g/cm²:n jääkerros levitetään koko tuulilasin ulkopinnalle 3,5 ± 0,2 baarin paineella toimivalla vesisuihkuttimella.

6.1.5.1 Suihkuttimen suutin, joka on säädetty täydelle suihkukuviolle ja enimmäisvirtaukselle, pidetään kohtisuorassa 200-250 mm etäisyydellä lasipinnasta siten suunnattuna, että tasainen kerros jäätä muodostuu koko tuulilasin poikki reunasta reunaan.

6.1.5.1.1 Suihkutinta, jossa on halkaisijaltaan 1,7 mm suutin, jonka nesteen virtaus on 0,395 l/min ja joka pystyy tuottamaan lasipinnalle halkaisijaltaan 300 mm suihkukuvion 200 mm etäisyydeltä pinnasta, voidaan käyttää 6.1.5 kohdassa vahvistettujen vaatimuksien täyttämiseksi. Muitakin laitteita, jotka täyttävät vahvistetut vaatimukset, voidaan käyttää.

6.1.6 Sen jälkeen, kun jää on muodostunut tuulilasille, ajoneuvo pidetään kylmähuoneessa vähintään 30 ja enintään 40 minuutin ajan.

6.1.7 Kun 6.1.6 kohdassa vahvistettu aika on kulunut, yhden tai kahden tarkkailijan on noustava ajoneuvoon ja moottori voidaan käynnistää, tarvittaessa ulkopuolisella avulla. Testausjakso alkaa välittömästi moottorin käynnistyttyä.

6.1.7.1 Testausjakson viiden ensimmäisen minuutin aikana moottorin pyörintänopeus tai -nopeudet voivat olla sellaiset, joita valmistaja suosittaa moottorin lämmittämiseksi kylmällä säällä tapahtuvassa käynnistyksessä.

6.1.7.2 Testausjakson viimeisten 35 minuutin aikana (tai koko testausjakson aikana, jos viiden minuutin lämmitysjaksoa ei käytetä) moottorin on käytävä:

6.1.7.2.1 pyörintänopeudella, joka ei ylitä 50 % suurinta tehoa vastaavasta pyörintänopeudesta; lisäksi,

(6.1.7.2.2)

6.1.7.2.3 akun on oltava täysin varattu;

6.1.7.2.4 jännite huurteenpoistolaitteen johtimien liitännöissä saa ylittää järjestelmän nimellisjännitteen enintään 20 prosentilla;

6.1.7.2.5 lämpötila kylmähuoneessa on mitattava tuulilasin keskipisteen korkeudelta paikasta, johon testattavan ajoneuvon lämpötila testin aikana ei merkittävästi vaikuta;

6.1.7.2.6 huonetta jäähdyttävän ilmavirran vaakasuoran osan on oltava enintään 8 km/h mittauksessa, joka suoritetaan välittömästi ennen testiä, ajoneuvon keskitasolla 300 mm etäisyydellä tuulilasin alareunasta eteenpäin ja sen ylä- ja alareunan välisen keskitason korkeudella sijaitsevasta pisteestä;

6.1.7.2.7 konepellin, ovien ja venttiilien, lukuun ottamatta lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteiston imu- ja poistoaukkoja on oltava kiinni; yksi tai kaksi ikkunaa voidaan valmistajan vaatimuksesta pitää auki kuitenkin enintään 25 mm pystysuorassa suunnassa;

6.1.7.2.8 huurteenpoistojärjestelmän lämpötilan säätölaite on asetettava enimmäisasentoon;

6.1.7.2.9 tuulilasinpyyhkijöitä voidaan testauksen aikana käyttää, jos ne toimivat ilman käsivoimaa;

6.1.7.2.10 valmistajan määräämä huurteenpoistojärjestelmää käytettäessä ajoneuvon on oltava sellaisessa valmistajan määrittelemässä kunnossa, että se toimii tyydyttävästi alhaisessa lämpötilassa.

6.1.8 Tarkkailijan tai tarkkailijoiden on merkittävä huurteesta puhdistuneen alueen rajat tuulilasin sisäpinnalle viiden minuutin välein testausjakson aloittamisesta.

6.1.9 Testin päätyttyä tuulilasin sisäpinnalle 6.1.8 kohdan vaatimusten mukaisesti merkitty kuvio on osoitettava ja merkittävä siten, että kuljettajan puoli on tunnistettavissa.

6.2 Tuulilasin sumunpoisto

6.2.1 Tuulilasin sisäpinnat puhdistetaan perusteellisesti ennen testiä rasvasta metyylialkoholilla tai vastaavalla rasvanpoistoaineella. Kuivumisen jälkeen pinnoille levitetään vähintään 3 prosenttista ja enintään 10 prosenttista ammoniakkiliuosta. Pinnan annetaan jälleen kuivua, minkä jälkeen se pyyhitään kuivalla puuvillakankaalla.

6.2.2 Testi suoritetaan ympäristöolosuhteita jäljittelevässä huoneessa, joka on niin suuri, että koko ajoneuvo mahtuu siihen, ja jossa voidaan saada aikaan -3 ± 1 °C testilämpötila ja pitää se yllä koko testin ajan.

6.2.2.1 Lämpötila testihuoneessa on mitattava tuulilasin keskipisteen korkeudella paikasta, johon testattavan ajoneuvon lämpö ei merkittävästi vaikuta.

6.2.2.2 Testihuonetta jäähdyttävän ilmavirran vaakasuoran osan on oltava mahdollisimman pieni ja aina alle 8 km/h mittauksessa, joka suoritetaan välittömästi ennen testiä, ajoneuvon keskitasolla 300 mm etäisyydellä tuulilasin alareunasta eteenpäin ja sen ylä- ja alareunan välisen keskitason korkeudella sijaitsevasta pisteestä.

6.2.2.3 Konepellin, ovien ja venttiilien, lukuun ottamatta lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteiston imu- ja poistoaukkoja, on oltava kiinni; yksi tai kaksi ikkunaa voidaan valmistajan vaatimuksesta pitää auki, kuitenkin enintään 25 mm pystysuorassa suunnassa.

6.2.3 Sumu tuotetaan liitteessä V esitetyn höyrygeneraattorin avulla. Höyrygeneraattorissa on oltava tarpeeksi vettä, jotta sillä voidaan kehittää vähintään 70 ± 5 g/h höyryä jokaista valmistajan ajoneuvoon suunnittelemaa istumapaikkaa kohden -3 ± 1 °C:n ympäristölämpötilassa.

6.2.4 Tuulilasin sisäpinta on puhdistettava kuten on vahvistettu 6.2.1 kohdassa, ja ajoneuvo on sijoitettava ympäristöolosuhteita jäljittelevään testihuoneeseen. Ympäröivän ilman lämpötilan on laskettava, kunnes moottorin jäähdytysnesteen, voiteluaineen ja ajoneuvon sisällä olevan ilman lämpötila on vakiintunut -3 ± 1 °C lämpötilaan.

6.2.5 Höyrygeneraattori asetetaan siten, että sen poistoaukot ovat ajoneuvon keskitasossa 580 ± 80 mm korkeudella kuljettajan istuimen R-pisteestä. Generaattori on yleensä sijoitettava välittömästi etuistuimen selkänojan taakse, istuimen selkänojan ollessa, jos se on mahdollista, asetettuna määrättyyn kulmaan. Jos ajoneuvon rakenne estää tämän, voidaan höyrygeneraattori sijoittaa selkänojan etupuolelle, edellä tarkoitettua paikkaa lähinnä olevaan sopivaan paikkaan.

6.2.6 Sen jälkeen, kun höyrygeneraattori on toiminut viisi minuuttia ajoneuvon sisällä, yhden tai kahden tarkkailijan on noustava ajoneuvon etuosaan ja höyrygeneraattorin päästöä on alennettava 70 ± 5 g/h tarkkailijaa kohden.

6.2.7 Minuutin kuluttua siitä, kun tarkkailija(t) on noussut ajoneuvoon, moottori on käynnistettävä valmistajan ilmoittamalla tavalla. Testausjakso alkaa välittömästi moottorin käynnistyttyä.

6.2.7.1 Moottorin on koko testin ajan käytävä:

6.2.7.1.1 pyörintänopeudella, joka ei ylitä 50 % suurinta tehoa vastaavasta pyörintänopeudesta; lisäksi,

(6.2.7.1.2)

6.2.7.1.3 ajoneuvon sumunpoistojärjestelmän säätimet on asetettava asentoon, jota ajoneuvon valmistaja suosittaa testauslämpötilassa;

6.2.7.1.4 akun on oltava täysin varattu;

6.2.7.1.5 jännite sumunpoistojärjestelmän liitännöissä saa ylittää järjestelmän nimellisjännitteen enintään 20 prosentilla.

6.2.8 Testin päätyttyä sumusta puhdistunut alue kirjataan.

(7.)

(8.)

(9.)

(10.)

(11.)

(12.)

LIITE II

MENETTELY H-PISTEEN JA ISTUIMEN SELKÄNOJAN TODELLISEN KULMAN MÄÄRITTÄMISEKSI, SEKÄ R- JA H-PISTEIDEN SUHTEELLISEN SIJAINNIN SEKÄ ISTUIMEN SELKÄNOJAN SUUNNITTELUKULMAN JA TODELLISEN KULMAN VÄLISEN SUHTEEN VAHVISTAMISEKSI

Sovelletaan moottoriajoneuvojen kuljettajien näkökenttää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 27 päivänä syyskuuta 1977 annetun neuvoston direktiivin 77/649/ETY(1) liitettä III.

(1) EYVL N:o L 267, 19.10.1977, s. 1

LIITE III

MENETELMÄ AJONEUVON PÄÄVERTAILUMERKKIEN JA KOLMIULOTTEISEN VERTAILUJÄRJESTELMÄN VÄLISTEN ULOTTUVUUSSUHTEIDEN MÄÄRITTÄMISEKSI

1. VERTAILUJÄRJESTELMÄN JA AJONEUVON PÄÄVERTAILUMERKKIEN VÄLINEN SUHDE

Tyyppihyväksyntää varten toimitetun ajoneuvon ulkoisten ja sisäisten ominaismittojen tarkastamiseksi tämän direktiivin mukaisiksi, liitteessä I olevassa 2.3 kohdassa määritellyn kolmiulotteisen vertailujärjestelmän koordinaattien, jotka alunperin on määritelty ajoneuvon suunnitteluvaiheessa, välinen suhde sekä liitteessä I olevassa 2.4 kohdassa määriteltyjen päävertailumerkkien sijainti on vahvistettava täsmällisesti ja niin, että valmistajan ajoneuvoa koskevissa piirustuksissa esittämät määrätyt pisteet voidaan paikallistaa näiden piirustusten mukaisesti valmistetuissa todellisissa ajoneuvoissa.

2. MENETELMÄ VERTAILUJÄRJESTELMÄN JA VERTAILUMERKKIEN VÄLISEN SUHTEEN VAHVISTAMISEKSI

Tätä tarkoitusta varten konstruoidaan maanpinnan vertailutaso, jossa on asteikolla X- ja Y-akselit. Tämän suorittamista koskeva menetelmä esitetään tämän liitteen kuvassa 3, jolloin vertailutasona on kova, tasainen tasopinta, jonka päälle ajoneuvo asetetaan, ja jonka pinnalle on tukevasti asetettu kaksi mitta-asteikkoa; mitta-asteikot pitää olla jaettu millimetreihin, X-X asteikko on vähintään 8 metriä pitkä ja Y-Y asteikko vähintään 4 metriä pitkä. Molemmat asteikot on asetettava oikeaan kulmaan toisiinsa nähden tämän liitteen kuvassa 3 esitetyin tavoin. Asteikkojen leikkauspiste on maanpinnan nollapiste.

3. VERTAILUTASON TARKASTUS

Vertailutason tai testausalueen pienien tasovaihteluiden huomioimiseksi on tarpeen mitata vaihtelut maanpinnan nollapisteestä sekä X- että Y-asteikkoja pitkin 250 mm välimatkoin ja kirjata saadut lukemat, jotta korjaukset voidaan tehdä ajoneuvoa tarkastettaessa.

4. TODELLINEN TESTAUSASENTO

Esimerkiksi vähäisten jousituksen korkeuden muutosten huomioimiseksi on tarpeen, että on olemassa mahdollisuus saattaa päävertailumerkit oikeisiin koordinaattipaikkoihin suhteessa suunnitteluasentoon, ennen lisämittauksien tekemistä. Lisäksi on oltava mahdollista suorittaa vähäisiä ajoneuvon asennon sivuttais- tai pitkittäiskorjauksia, jotta se voidaan asettaa oikein suhteessa vertailujärjestelmään.

5. TULOKSET

Kun ajoneuvo on sijoitettu oikein vertailujärjestelmään ja suunnitteluasentoon, voidaan suoraan määrätä niiden pisteiden sijainti, jotka ovat välttämättömiä tutkittaessa näkyvyysolosuhteita eteenpäin.

Näitä vaatimuksia koskevina testausmenetelminä voidaan käyttää teodoliitteja, valonlähteitä ja varjolaitteita tai muitakin menetelmiä, joiden voidaan osoittaa antavan vastaavat tulokset.

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

LIITE IV

MENETTELY M1-LUOKAN AJONEUVOJEN TUULILASIN NÄKYVYYSALUEIDEN MÄÄRITTÄMISEKSI SUHTEESSA V-PISTEISIIN

1. V-PISTEIDEN SIJAINTI

1.1 V-pisteiden sijainti suhteessa R-pisteeseen ilmoitettuna kolmiulotteisen vertailujärjestelmän XYZ-koordinaatein ilmenee taulukoista I ja II.

1.2 Taulukossa I osoitetaan peruskoordinaatit istuimen selkänojan 25°:n suunnittelukulmalle. Koordinaattien positiivinen suunta ilmenee liitteessä III kuvasta 1.

>TAULUKON PAIKKA>

1.3 Muiden kuin selkänojien 25° suunnittelukulmien korjaukset

1.3.1 Taulukosta II ilmenee jokaiselle V-pisteen X- ja Z-koordinaatille tehtävät lisäkorjaukset, kun istuimen selkänojan suunnittelukulma ei ole 25°. Koordinaattien positiivinen suunta ilmenee liitteessä III kuvasta 1.

>TAULUKON PAIKKA>

2. NÄKYVYYSALUEET

2.1 V-pisteistä on määritettävä kaksi näkyvyysaluetta.

2.2 Näkyvyysalue A on tuulilasin ulkopuolella oleva alue, jota rajoittavat seuraavat neljä tasoa V-pisteistä eteenpäin (ks. kuva 1):

- V1:n ja V2:n kautta kulkeva pystytaso, joka on 13° kulmassa X-akselista vasempaan,

- V1:n kautta kulkeva Y-akselin suuntainen taso, joka on 3° kulmassa X-akselista ylöspäin,

- V2:n kautta kulkeva Y-akselin suuntainen taso, joka on 1° kulmassa X-akselista alaspäin,

- V1:n ja V2:n kautta kulkeva pystytaso, joka on 20° kulmassa X-akselista oikealle.

2.3 Näkyvyysalue B on tuulilasin ulkopinnalla oleva alue, jonka etäisyys läpinäkyvän alueen ulkoreunasta on yli 25 mm ja jota rajoittaa seuraavan neljän tason ja tuulilasin ulkopinnan leikkausura (ks. kuva 2):

- V1:n kautta kulkeva Y-akselin suuntainen taso, joka on 7° kulmassa X-akselista ylöspäin,

- V2:n kautta kulkeva Y-akselin suuntainen taso, joka on 5° kulmassa X-akselista alaspäin,

- V1:n ja V2:n kautta kulkeva pystytaso, joka muodostaa 17° kulman X-akselin kanssa,

- edellisen kanssa suhteessa ajoneuvon pitkittäiseen keskitasoon symmetrinen taso.

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

LIITE V

HÖYRYGENERAATTORI

Testiin käytettävässä höyrygeneraattorissa on oltava seuraavat ominaisuudet:

a) vesisäiliön tilavuuden on oltava vähintään 2,25 litraa;

b) kiehumispisteessä syntyvä lämpöhäviö ei saa ylittää 75 W:a ympäröivän lämpötilan ollessa -3 ± 1 °C;

c) tuulettimen tehon on oltava 0,07-0,10 m³/min, kun staattinen paine on 0,5 millibaaria;

d) höyrygeneraattorin yläosan ympärillä on oltava kuusi halkaisijaltaan 6,3 mm:stä höyrynpoistoaukkoa;

e) höyrygeneraattorin on kalibroitava -3 ± 1 °C lämpötilassa antamaan lukemia asteikolla, jossa 70 ± 5 g/h arvo toistuu n kertaa tämän arvon sisältävään enimmäismäärään saakka n:n ollessa valmistajan ilmoittama istuinpaikkojen lukumäärä.

>VIITTAUS KAAVIOON>

>TAULUKON PAIKKA>

>VIITTAUS KAAVIOON>

LIITE VI

MALLI

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

(*) Tarpeeton viivataan yli

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>