This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 22019A0627(01)
Protocol on the implementation of the Fisheries Partnership Agreement between the European Community and the Republic of Guinea-Bissau (2019-2024)
Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen täytäntöönpanoa koskeva pöytäkirja (2019–2024)
Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen täytäntöönpanoa koskeva pöytäkirja (2019–2024)
ST/8894/2019/INIT
EUVL L 173, 27.6.2019, p. 3–34
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
No longer in force, Date of end of validity: 14/06/2024
ELI: http://data.europa.eu/eli/prot/2019/1088/oj
|
27.6.2019 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 173/3 |
Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen täytäntöönpanoa koskeva
PÖYTÄKIRJA
(2019–2024)
1 artikla
Soveltamiskausi ja kalastusmahdollisuudet
Euroopan unionin aluksille, jäljempänä ’unionin alukset’, Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen (1), jäljempänä ’sopimus’, 5 artiklan mukaisesti myönnetyistä kalastusmahdollisuuksista määrätään tässä artiklassa.
1. Tämän pöytäkirjan ensimmäisenä ja toisena soveltamisvuotena kalastusmahdollisuudet ilmaistaan (bruttorekisteritonniin, brt, perustuvan) pyyntiponnistusjärjestelmän avulla seuraavasti:
|
a) |
pohjakalalajit (äyriäiset, pääjalkaiset ja kalat) ja pienet pelagiset lajit:
|
|
b) |
laajasti vaeltavat kalalajit (vuonna 1982 allekirjoitetun Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen liitteessä I luetellut lajit), lukuun ottamatta Alopiidae-heimoa, Sphyrnidae-heimoa ja seuraavia lajeja: Cetorhinus maximus, Rhincodon typus, Carcharodon carcharias, Carcharinus falciformis ja Carcharinus longimanus:
|
2. Tämän pöytäkirjan kolmannesta soveltamisvuodesta alkaen kalastusmahdollisuudet ilmaistaan (suurimpaan sallittuun saaliiseen, TAC, perustuvina) lajikohtaisina saalisrajoituksina seuraavasti:
|
a) |
pohjakalalajit (äyriäiset, pääjalkaiset ja kalat) ja pienet pelagiset lajit:
|
|
b) |
laajasti vaeltavat kalalajit (vuonna 1982 allekirjoitetun Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen liitteessä I luetellut lajit), lukuun ottamatta Alopiidae-heimoa, Sphyrnidae-heimoa ja seuraavia lajeja: Cetorhinus maximus, Rhincodon typus, Carcharodon carcharias, Carcharinus falciformis ja Carcharinus longimanus:
|
3. Siirryttäessä (brt:iin perustuvasta) pyyntiponnistuksen hallinnointijärjestelmästä (TACiin perustuvaan) saalisrajoitusjärjestelmään otetaan käyttöön sähköinen järjestelmä saaliiden ilmoittamista ja saalistietojen käsittelyä varten (Electronic Reporting System – ERS). Sopimuksen 10 artiklassa säädetty sekakomitea, jäljempänä ’sekakomitea’, laatii ennen tämän pöytäkirjan kolmatta soveltamisvuotta järjestelmää koskevat suuntaviivat, jotta varmistetaan sen yhdenmukainen soveltaminen kaikkiin teollisiin laivastoihin.
4. Tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa sovelletaan, jollei 8 ja 9 artiklasta muuta johdu.
2 artikla
Kesto
Tätä pöytäkirjaa ja sen liitteitä sovelletaan viiden vuoden ajan sen 16 artiklan mukaisesta väliaikaisen soveltamisen alkamispäivästä, jollei pöytäkirjaa sanota irti 15 artiklan mukaisesti.
3 artikla
Periaatteet
1. Osapuolet sitoutuvat edistämään vastuullista kalastusta Guinea-Bissaun tasavallan, jäljempänä ’Guinea-Bissau’, kalastusalueella syrjimättömyyden periaatetta noudattaen. Guinea-Bissau sitoutuu olemaan myöntämättä tässä pöytäkirjassa määrättyjä edellytyksiä suotuisampia teknisiä edellytyksiä muille sellaisille Guinea-Bissaun kalastusalueella toimiville ulkomaisille laivastoille, joilla on samat ominaisuudet ja jotka pyytävät samoja lajeja.
2. Osapuolet sitoutuvat varmistamaan, että pöytäkirja pannaan täytäntöön noudattaen Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna (2), jäljempänä ’Cotonoun sopimus’, 9 artiklaa, jossa määrätään kyseisen sopimuksen olennaisista osista, jotka koskevat ihmisoikeuksia sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatetta, sekä perusosasta, joka koskee hyvää hallintotapaa, kestävää kehitystä ja ympäristön kestävää ja järkevää hoitoa.
3. Osapuolet sitoutuvat julkistamaan ja vaihtamaan tietoja kaikista sopimuksista, joilla myönnetään ulkomaalaisille aluksille pääsy Guinea-Bissaun kalastusalueelle, ja niihin perustuvasta pyyntiponnistuksesta, erityisesti annettujen kalastuslupien lukumäärästä ja pyydetyistä saaliista.
4. Unionin alukset voivat sopimuksen 5 artiklan mukaisesti harjoittaa kalastusta Guinea-Bissaun kalastusalueella ainoastaan, jos niillä on tämän pöytäkirjan nojalla sen liitteen mukaisesti myönnetty kalastuslupa.
4 artikla
Taloudellinen korvaus
1. Sopimuksen 7 artiklassa tarkoitetun taloudellisen korvauksen määräksi tämän pöytäkirjan 1 artiklassa tarkoitetulla ajanjaksolla vahvistetaan 15 600 000 euroa vuodessa.
2. Taloudellinen korvaus sisältää
|
a) |
vuotuisen 11 600 000 euron määrän pääsystä kalavaroihin Guinea-Bissaun kalastusalueella; ja |
|
b) |
vuotuisen 4 000 000 euron erityismäärän, joka on tarkoitettu Guinea-Bissaun alakohtaisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanon tukemiseen. |
3. Määrä, joka vastaa sopimuksen 4 artiklan soveltamiseksi ja tämän pöytäkirjan II luvussa vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti myönnetyistä kalastusluvista alusten omistajilta perittäviä maksuja, on noin 4 000 000 euroa.
4. Tämän artiklan 1 kohtaa sovelletaan, jollei 8, 9, 14, 15 tai 16 artiklassa toisin määrätä.
5. Edellä 2 kohdan a ja b alakohdassa vahvistettu taloudellinen korvaus maksetaan ensimmäisenä vuonna 90 päivän kuluessa tämän pöytäkirjan väliaikaisen soveltamisen alkamispäivästä ja seuraavina vuosina 30 päivän kuluessa tämän pöytäkirjan väliaikaisen soveltamisen vuosipäivästä.
6. Guinea-Bissaun viranomaisilla on yksinomainen toimivalta päättää 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun taloudellisen korvauksen käyttötarkoituksesta.
7. Tässä artiklassa määrätyt maksut suoritetaan Guinea-Bissaun keskuspankkiin avatulle valtionkassan tilille, jonka viitetiedot kalastuksesta vastaava ministeriö toimittaa vuosittain. Edellä 2 kohdan b alakohdassa vahvistettu, alakohtaiseen tukeen tarkoitettu taloudellinen korvaus asetetaan Guinea-Bissaun käyttöön valtionkassan tilille. Guinea-Bissaun viranomaiset toimittavat tilitiedot vuosittain Euroopan komissiolle.
5 artikla
Alakohtainen tuki
1. Pöytäkirjan mukaisella alakohtaisella tuella edistetään kalastusta ja sinistä taloutta koskevan kansallisen strategian täytäntöönpanoa. Tuen tavoitteena on kalavarojen kestävä hoito ja alan kehittäminen erityisesti seuraavilla tavoilla:
|
— |
kalastustoimien seurannan, valvonnan ja tarkkailun parantaminen (myös ERS-järjestelmän käyttöönoton ja toimintavalmiuden varmistamisen avulla); |
|
— |
tieteellisen tiedon keräämisen ja käsittelyn sekä kalavaroja ja kalastusta koskevien analyysi- ja arviointivalmiuksien kehittäminen; |
|
— |
kalastusalan toimijoiden valmiuksien parantaminen; |
|
— |
perinteisen pienimuotoisen kalastuksen tukeminen; |
|
— |
kansainvälisen yhteistyön tiivistäminen; |
|
— |
kalastustuotteiden viennin edellytysten parantaminen ja alan investointien edistäminen; |
|
— |
kalastuksen kannalta merkityksellisen infrastruktuurin kehittäminen; |
|
— |
sinisen talouden tukeminen ja vesiviljelyn kehittäminen. |
2. Sekakomitea hyväksyy viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tämän pöytäkirjan voimaantulosta tai tapauksen mukaan väliaikaisen soveltamisen alkamisesta monivuotisen alakohtaisen ohjelman ja sen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jotka sisältävät erityisesti:
|
a) |
yksivuotiset ja monivuotiset suuntaviivat, joiden mukaisesti 4 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu taloudellinen korvaus käytetään; |
|
b) |
yksivuotiset ja monivuotiset tavoitteet kohti kestävän ja vastuullisen kalastuksen toteutumista ottaen huomioon Guinea-Bissaun kansallisen kalastuspolitiikan tai muiden asiaankuuluvien politiikkojen prioriteetit, erityisesti perinteisen pienimuotoisen kalastuksen tukemisen, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen, jäljempänä ’LIS-kalastus’, seurannan, valvonnan ja torjunnan sekä Guinea-Bissaun kalastusalan tieteellisten valmiuksien parantamisen osalta; |
|
c) |
käytettävät arviointiperusteet ja menettelyt, mukaan lukien tarvittaessa talousarvio- ja rahoitusindikaattorit, jotka mahdollistavat saavutettujen tulosten vuosittaisen arvioinnin. |
3. Osapuolten on hyväksyttävä sekakomiteassa kaikki monivuotiseen alakohtaiseen ohjelmaan ehdotetut muutokset.
4. Guinea-Bissau esittää vuosittain sekakomitealle alakohtaisen tuen avulla toteutetuista hankkeista tilannekatsauksen, jota sekakomitea tarkastelee. Guinea-Bissau toimittaa myös loppukertomuksen ennen tämän pöytäkirjan voimassaolon päättymistä.
5. Euroopan unioni, jäljempänä ’unioni’, voi tarkistaa 4 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määrättyä taloudellista korvausta tai keskeyttää sen maksamisen osittain tai kokonaan, jos tätä taloudellista korvausta ei ole pantu täytäntöön tai jos saadut tulokset eivät sekakomitean arvioinnin mukaan ole ohjelmasuunnittelun mukaisia.
6. Taloudellista korvausta aletaan maksaa uudelleen osapuolten kuulemisen jälkeen ja niiden suostumuksella, kun se on tuen täytäntöönpanon tulosten mukaan perusteltua. Kyseistä taloudellista korvausta ei kuitenkaan voida maksaa, jos tämän pöytäkirjan voimassaolon päättymisestä on kulunut kuusi kuukautta.
7. Osapuolet varmistavat alakohtaisella tuella rahoitettujen toimien näkyvyyden.
6 artikla
Tieteellinen yhteistyö vastuullisen kalastuksen alalla
1. Osapuolet sitoutuvat edistämään vastuullista kalastusta ja torjumaan LIS-kalastusta Guinea-Bissaun kalastusalueella syrjimättä mitään näillä vesillä kalastavia laivastoja ja noudattaen kalavarojen ja meriekosysteemien kestävän hoidon periaatteita.
2. Unioni ja Guinea-Bissau tekevät yhteistyötä tämän pöytäkirjan voimassaoloajan seuratakseen kalavarojen ja kalastuksen kehitystä Guinea-Bissaun kalastusalueella.
3. Osapuolet sitoutuvat edistämään Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) ja Itäisen Keski-Atlantin kalastuskomitean (CECAF) suosituksia sekä vastuulliseen kalastuksenhoitoon liittyvää yhteistyötä osa-alueen tasolla ja erityisesti osa-alueellisen kalastuskomitean (CSRP) puitteissa.
4. Osapuolet kuulevat toisiaan sekakomiteassa toteuttaakseen tarvittaessa ja yhteisestä sopimuksesta uusia kalavarojen kestävää hoitoa edistäviä toimenpiteitä.
7 artikla
Yhteinen tiedekomitea
1. Sopimuksen 4 artiklassa tarkoitettu yhteinen tiedekomitea, jäljempänä ’yhteinen tiedekomitea’, koostuu tutkijoista, joita osapuolet nimeävät yhtä monta. Yhteiseen tiedekomiteaan voidaan osapuolten päätöksellä ottaa myös tarkkailijoita, erityisesti alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen, kuten CECAF:n, edustajia.
2. Yhteinen tiedekomitea kokoontuu sopimuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti vähintään kerran vuodessa. Kokoukset on määrä pitää pääsääntöisesti vuorotellen Guinea-Bissaussa ja unionissa. Komitea voidaan jommankumman osapuolen pyynnöstä kutsua koolle muulloinkin. Osapuolet vuorottelevat kokouksen puheenjohtajana.
3. Yhteisen tiedekomitean tehtävänä on erityisesti
|
a) |
kerätä tietoja Guinea-Bissaun kalastusalueella toimivien, tämän pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvia lajeja pyytävien kansallisten ja ulkomaisten laivastojen pyyntiponnistuksista ja saaliista; |
|
b) |
ehdottaa, seurata tai analysoida kantojen arviointiprosessia edistäviä vuotuisia arviointeja, joiden avulla voidaan määritellä kalastusmahdollisuudet ja hyödyntämisvaihtoehdot, joilla taataan kalavarojen ja meren ekosysteemin säilyminen; |
|
c) |
laatia tältä pohjalta vuotuinen tieteellinen kertomus tämän pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvista kalastuksista; |
|
d) |
laatia omasta aloitteestaan tai sekakomitean tai jommankumman osapuolen pyynnöstä tieteellinen lausunto, joka koskee tämän pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvien kantojen ja kalastusten kestävän hyödyntämisen kannalta tarpeellisiksi katsottuja hoitotoimenpiteitä. |
4. ICCAT:n antamien suositusten ja päätöslauselmien sekä parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen, esimerkiksi CECAF:n lausuntojen, ja tapauksen mukaan yhteisen tiedekomitean päätelmien perusteella sekakomitea hyväksyy tämän pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvien kalavarojen kestävää hoitoa edistäviä toimenpiteitä, jotka vaikuttavat unionin alusten toimintaan.
8 artikla
Kalastusmahdollisuuksien ja teknisten toimenpiteiden tarkistaminen
1. Jos Guinea-Bissau päättää yhteisen tiedekomitean lausunnon perusteella kalavarojen säilyttämistoimenpiteenä vahvistaa kalastuskieltoalueita tai rauhoitusaikoja, sekakomitea kokoontuu tarkastelemaan päätöksen perusteita, arvioimaan kalastuskiellon vaikutusta unionin alusten toimintaan sopimuksen puitteissa ja päättämään mahdollisista korjaavista toimenpiteistä.
2. Edellä 1 kohdassa määrätyissä tapauksissa sekakomitea sopii sopimuksessa määrätyn unionin maksaman taloudellisen korvauksen oikeasuhteisesta alentamisesta ja tarvittaessa alusten omistajille tarjottavasta hyvityksestä.
3. Jos Guinea-Bissau päättää tieteellisen lausunnon perusteella kalastuskiellosta, sitä sovelletaan syrjimättä kaikkiin aluksiin, joita asianomainen kalastus koskee, mukaan lukien kansalliset alukset ja kolmansien maiden lipun alla purjehtivat alukset.
4. Edellä 1 artiklassa tarkoitettuja kalastusmahdollisuuksia voidaan tarkistaa sekakomiteassa yhteisestä sopimuksesta yhteisen tiedekomitean suosituksen perusteella. Tällöin 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua taloudellista korvausta mukautetaan vastaavasti kyseisen ajan mukaan suhteutettuna, ja tarvittavat mukautukset sisällytetään tähän pöytäkirjaan ja sen liitteeseen.
5. Sekakomitea voi tarvittaessa tarkastella ja mukauttaa yhteisestä sopimuksesta kalastuksen harjoittamisen edellytyksiin liittyviä määräyksiä sekä tässä pöytäkirjassa ja sen liitteessä määrättyjä täytäntöönpanosääntöjä, alakohtaisen tuen toteutumisen seurantaa koskevat säännöt mukaan luettuina.
9 artikla
Kokeellinen kalastus ja uudet kalastusmahdollisuudet
1. Siinä tapauksessa, että unionin alukset olisivat kiinnostuneita harjoittamaan muunlaista kuin 1 artiklassa tarkoitettua kalastusta uudenlaisen kalastuksen teknisen toteutettavuuden ja taloudellisen kannattavuuden arvioimiseksi, niille voidaan Guinea-Bissaun voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti myöntää lupia tällaisen toiminnan kokeelliseen harjoittamiseen. Kokeellisen kalastuksen on mahdollisuuksien mukaan tapahduttava käytettävissä olevaan paikalliseen tieteelliseen ja tekniseen asiantuntijuuteen nojaten. Kokeellisen kalastuksen tarkoituksena on testata uusien kalastuksien teknistä toteutettavuutta ja taloudellista kannattavuutta.
2. Tätä varten Euroopan komissio antaa Guinea-Bissaun viranomaisille tiedoksi kokeellisen kalastuksen lisenssejä koskevat hakemukset sellaisen teknisen aineiston perusteella, jossa ilmoitetaan
|
a) |
kohdelajit; |
|
b) |
aluksen tekniset ominaisuudet; |
|
c) |
aluksen päällystön kokemus asianomaisesta kalastuksesta; |
|
d) |
ehdotus kalastustoimen teknisistä parametreista (kesto, pyydys, tutkimusalueet jne.); |
|
e) |
kerättävät tiedot, joilla varmistetaan kyseisistä kalastustoimista luonnonvaroille ja ekosysteemeihin aiheutuvien vaikutusten tieteellinen seuranta. |
3. Kokeellista kalastusta koskevat luvat voidaan myöntää enintään kuudeksi kuukaudeksi. Niistä peritään Guinea-Bissaun viranomaisten vahvistama maksu.
4. Aluksella on koko toimenpiteen ajan oltava lippuvaltion tieteellinen tarkkailija ja Guinea-Bissaun valitsema tarkkailija.
5. Guinea-Bissaun viranomaiset vahvistavat kokeellisen kalastustoimen aikana sallitut saaliit. Kokeellisen kalastuksen puitteissa ja aikana saadut saaliit ovat aluksen omistajan omaisuutta. Kaloja, jotka ovat kooltaan säännösten vastaisia tai joiden kalastus ei ole Guinea-Bissaun voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti sallittua, ei saa pitää aluksella eikä kaupan.
6. Kokeellisen kalastuksen yksityiskohtaiset tulokset toimitetaan sekakomitealle ja yhteiselle tiedekomitealle arviointia varten.
7. Jos unionin alukset ovat kiinnostuneita kalastustoimista, joita ei mainita tämän pöytäkirjan 1 artiklassa, osapuolet kuulevat yhteistä tiedekomiteaa. Osapuolet sopivat kyseisiin uusiin kalastusmahdollisuuksiin sovellettavista edellytyksistä ja muuttavat tätä pöytäkirjaa ja sen liitettä siten, että muutokset ovat voimassa tämän pöytäkirjan voimassaolon päättymiseen saakka. Tällöin tämän pöytäkirjan 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua taloudellista korvausta korotetaan. Liitteessä vahvistettuja alusten omistajiin sovellettavia maksuja ja edellytyksiä muutetaan vastaavasti.
10 artikla
Unionin toimijoiden taloudelliset sidokset Guinea-Bissaun kalatalousalaan
1. Osapuolet sitoutuvat edistämään unionin toimijoiden taloudellisia sidoksia Guinea-Bissaun koko kalatalousalaan, erityisesti yhteisyritysten perustamisen ja infrastruktuurihankkeiden kautta.
2. Osapuolet tekevät yhteistyötä lisätäkseen unionin yksityisten toimijoiden tietoisuutta kaupallisista ja teollisista mahdollisuuksista erityisesti suorien investointien osalta Guinea-Bissaun koko kalatalousalalla.
3. Guinea-Bissau voi saman tavoitteen saavuttamiseksi myöntää kannustimia tällaisia investointeja tekeville unionin toimijoille.
4. Osapuolet tekevät yhteistyötä kartoittaakseen investointimahdollisuuksia ja rahoitusvälineitä tiettyjen toimien tai hankkeiden toteuttamiseksi.
5. Sekakomitea raportoi vuosittain tämän artiklan täytäntöönpanosta.
11 artikla
Tietojen vaihto
1. Osapuolet sitoutuvat asettamaan etusijalle sähköiset järjestelmät pöytäkirjan täytäntöönpanoon liittyvien tietojen ja asiakirjojen vaihtoa varten.
2. Tässä pöytäkirjassa määrättyjen asiakirjojen sähköisten versioiden katsotaan vastaavan kaikilta kohdiltaan niiden paperiversiota.
3. Osapuolet ilmoittavat toisilleen viipymättä kaikista tietojärjestelmän toimintahäiriöistä. Sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvät tiedot ja asiakirjat korvataan tällöin automaattisesti niiden paperiversioilla tämän pöytäkirjan liitteessä määriteltyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.
12 artikla
Tietojen luottamuksellisuus
1. Osapuolet sitoutuvat siihen, että kaikkia unionin aluksiin ja niiden kalastustoimiin liittyviä sopimuksen yhteydessä saatuja tietoja käsitellään kaikkina aikoina huolellisesti luottamuksellisuuden ja tietosuojan periaatteiden mukaisesti.
2. Osapuolet varmistavat, että ICCAT:n ja muiden alueellisten ja osa-alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen asianomaisten määräysten mukaisesti julkisiksi saatetaan ainoastaan koostetut tiedot unionin laivaston Guinea-Bissaun kalastusalueella harjoittamista kalastustoimista.
3. Toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää tietoja, joita voidaan pitää luottamuksellisina, yksinomaan sopimuksen täytäntöönpanoon ja kalastuksenhoitoon sekä kalastuksen seurantaan, valvontaan ja tarkkailuun.
4. Unionin välittämien henkilötietojen osalta sekakomitea voi vahvistaa asianmukaisia suojatoimia ja oikeussuojakeinoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (3) (yleinen tietosuoja-asetus) mukaisesti.
13 artikla
Sovellettava lainsäädäntö
1. Guinea-Bissaun vesillä toimivien unionin alusten toimintaa säännellään Guinea-Bissaussa sovellettavalla lainsäädännöllä, jollei sopimuksessa, tässä pöytäkirjassa tai sen liitteessä ja lisäyksissä toisin määrätä.
2. Osapuolten on ilmoitettava toisilleen kirjallisesti kaikista kalastuspolitiikkansa ja -lainsäädäntönsä muutoksista. Lainsäädännön tai sääntelyn muutoksia, jotka ovat luonteeltaan teknisiä ja vaikuttavat kalastustoimiin, sovelletaan unionin aluksiin kolmen kuukauden kuluttua muutosten virallisesta tiedoksiannosta.
14 artikla
Tämän pöytäkirjan täytäntöönpanon keskeyttäminen
1. Tämän pöytäkirjan täytäntöönpano, mukaan luettuna 4 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetun taloudellisen korvauksen maksaminen, voidaan keskeyttää sekakomiteassa käytyjen neuvottelujen jälkeen, jos yksi tai useampi seuraavista edellytyksistä täyttyy:
|
a) |
epätavalliset olosuhteet, jotka eivät ole luonnonilmiöitä, estävät kalastuksen harjoittamisen Guinea-Bissaun kalastusalueella; |
|
b) |
jommankumman osapuolen kalastuspolitiikan määrittelyn ja täytäntöönpanon merkittävät muutokset, jotka vaikuttavat tämän pöytäkirjan määräyksiin; |
|
c) |
Cotonoun sopimuksen 96 artiklan mukaisten neuvottelumenettelyjen aloittaminen mainitun sopimuksen 9 artiklassa määriteltyjen ihmisoikeuksia koskevien olennaisten ja perusosien rikkomisen johdosta; |
|
d) |
unioni on laiminlyönyt 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa määrätyn taloudellisen korvauksen maksamisen muista kuin tämän kohdan c alakohdan mukaisista syistä; |
|
e) |
osapuolten välillä syntyy vakava ja ratkaisematon erimielisyys sopimuksen tai tämän pöytäkirjan tulkinnasta tai täytäntöönpanosta. |
2. Taloudellista korvausta aletaan maksaa uudelleen osapuolten kuulemisen jälkeen ja niiden suostumuksella, kun 1 kohdassa tarkoitettuja tapahtumia edeltävä tilanne on palautunut. Edellä 4 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määrättyä taloudellista erityiskorvausta ei kuitenkaan ole maksettava, jos tämän pöytäkirjan voimassaolon päättymisestä on kulunut kuusi kuukautta.
3. Unionin aluksille myönnetyt kalastusluvat voidaan keskeyttää samalla kun 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisen taloudellisen korvauksen maksaminen keskeytetään. Jos kyseisiä kalastuslupia aletaan jälleen soveltaa, niiden voimassaoloaikaa pidennetään kalastustoiminnan keskeytymistä vastaavalla ajalla. Kaikki unionin alusten toiminta Guinea-Bissaun kalastusalueella on keskeytettävä pöytäkirjan täytäntöönpanon keskeyttämisen ajaksi.
4. Tämän pöytäkirjan täytäntöönpanon keskeyttäminen edellyttää, että asianomainen osapuoli ilmoittaa aikeestaan kirjallisesti viimeistään kolme kuukautta ennen päivää, jona kyseinen keskeytys tulisi voimaan, lukuun ottamatta 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua tilannetta, jolloin keskeytys tulee voimaan välittömästi. Sillä välin osapuolet aloittavat neuvottelut sekakomiteassa.
5. Jos pöytäkirjan soveltaminen keskeytetään, osapuolet jatkavat neuvotteluja löytääkseen erimielisyyteen sovintoratkaisun. Kun ratkaisu löydetään, tämän pöytäkirjan täytäntöönpanoa jatketaan jälleen, ja taloudellisen korvauksen määrää alennetaan vastaavasti suhteessa tämän pöytäkirjan täytäntöönpanon keskeytymisen kestoon.
15 artikla
Irtisanominen
1. Tämän pöytäkirjan irtisanomista varten asianomaisen osapuolen on ilmoitettava toiselle osapuolelle kirjallisesti aikeestaan irtisanoa tämä pöytäkirja vähintään kuusi kuukautta ennen päivää, jona irtisanominen tulee voimaan.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen lähettäminen avaa osapuolten väliset neuvottelut.
16 artikla
Väliaikainen soveltaminen
Tätä pöytäkirjaa sovelletaan väliaikaisesti sen allekirjoituspäivästä alkaen.
17 artikla
Voimaantulo
Tämä pöytäkirja tulee voimaan päivänä, jona osapuolet ilmoittavat toisilleen tätä varten tarvittavien menettelyjen saattamisesta päätökseen.
Съставено в Брюксел на петнадесети юни две хиляди и деветнадесета година.
Hecho en Bruselas, el quince de junio de dos mil diecinueve.
V Bruselu dne patnáctého června dva tisíce devatenáct.
Udfærdiget i Bruxelles den femtende juni to tusind og nitten.
Geschehen zu Brüssel am fünfzehnten Juni zweitausendneunzehn.
Kahe tuhande üheksateistkümnenda aasta juunikuu viieteistkümnendal päeval Brüsselis.
Έγινε στις Βρυξέλλες, στις δέκα πέντε Ιουνίου δύο χιλιάδες δεκαεννέα.
Done at Brussels on the fifteenth day of June in the year two thousand and nineteen.
Fait à Bruxelles, le quinze juin deux mille dix-neuf.
Sastavljeno u Bruxellesu petnaestog lipnja godine dvije tisuće devetnaeste.
Fatto a Bruxelles, addì quindici giugno duemiladiciannove.
Briselē, divi tūkstoši deviņpadsmitā gada piecpadsmitajā jūnijā.
Priimta du tūkstančiai devynioliktų metų birželio penkioliktą dieną Briuselyje.
Kelt Brüsszelben, a kétezer-tizenkilencedik év június havának tizenötödik napján.
Magħmul fi Brussell, fil-ħmistax-il jum ta’ Ġunju fis-sena elfejn u dsatax.
Gedaan te Brussel, vijftien juni tweeduizend negentien.
Sporządzono w Brukseli dnia piętnastego czerwca roku dwa tysiące dziewiętnastego.
Feito em Bruxelas, em quinze de junho de dois mil e dezanove.
Întocmit la Bruxelles la cincisprezece iunie două mii nouăsprezece.
V Bruseli pätnásteho júna dvetisícdevätnásť.
V Bruslju, dne petnajstega junija leta dva tisoč devetnajst.
Tehty Brysselissä viidentenätoista päivänä kesäkuuta vuonna kaksituhattayhdeksäntoista.
Som skedde i Bryssel den femtonde juni år tjugohundranitton.
За Европейския съюз
Рог la Unión Europea
Za Evropskou unii
For Den Europæiske Union
Für die Europäische Union
Euroopa Liidu nimel
Για την Ευρωπαϊκή Ένωση
For the European Union
Pour l'Union européenne
Za Europsku uniju
Per l'Unione europea
Eiropas Savienības vārdā –
Europos Sąjungos vardu
Az Európai Unió részéről
Għall-Unjoni Ewropea
Voor de Europese Unie
W imieniu Unii Europejskiej
Pela União Europeia
Pentru Uniunea Europeană
Za Európsku úniu
Za Evropsko unijo
Euroopan unionin puolesta
För Europeiska unionen
За Република Гвинея Бисау
Por la República de Guinea-Bissau
Za Republiku Guinea-Bissau
For Republikken Guinea-Bissau
Für die Republik Guinea-Bissau
Guinea-Bissau Vabariigi nimel
Για την Δημοκρατία της Γουινέας-Μπισάου
For the Republic of Guinea-Bissau
Pour la République de Guinée-Bissau
Za Republiku Gvineju Bissau
Per la Repubblica di Guinea-Bissau
Gvinejas-Bisavas Republikas vārdā –
Bisau Gvinėjos Respublikos vardu
A Bissau-guineai Köztársaság részéről
Għar-Repubblika tal-Ginea Bissaw
Voor de Republiek Guinee-Bissau
W imieniu Republiki Gwinei Bissau
Pela República da Guiné-Bissau
Pentru Republica Guineea-Bissau
Za Guinejsko-bissauskú republiku
Za Republiko Gvinejo Bissau
Guinea-Bissaun tasavallan puolesta
För Republiken Guinea-Bissau
(1) EUVL L 342, 27.12.2007, s. 5.
(2) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
LIITE
UNIONIN ALUSTEN GUINEA-BISSAUN KALASTUSALUEELLA HARJOITTAMAA KALASTUSTA KOSKEVAT EDELLYTYKSET
I LUKU
Yleiset määräykset
1. Toimivaltaisen viranomaisen nimeäminen
Tämän liitteen soveltamiseksi ja jollei toisin määrätä, viittauksia unionin tai Guinea-Bissaun toimivaltaiseen viranomaiseen pidetään
|
— |
unionin osalta: viittauksina Euroopan komissioon, tarvittaessa unionin Guinea-Bissaussa sijaitsevan edustuston välityksellä; |
|
— |
Guinea-Bissaun osalta: viittauksina kalastuksesta vastaavaan valtioneuvoston ministeriöön. |
2. Kalastusalue
Alue, jolla unionin alukset saavat kalastaa, käsittää Guinea-Bissaun kalastusalueen, Guinea-Bissaun ja Senegalin väliseen yhteisalueeseen kuuluva osuus mukaan luettuna, Guinea-Bissaun lainsäädännön ja niiden sovellettavien kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti, joiden osapuoli Guinea-Bissau on.
Perusviivat määritellään kansallisessa lainsäädännössä.
3. Paikallisen edustajan nimeäminen
Tonnikala-aluksia lukuun ottamatta kaikilla unionin aluksilla, jotka haluavat saada tämän pöytäkirjan mukaisen kalastusluvan, on oltava Guinea-Bissauhun sijoittautunut edustaja.
4. Pankkitili
Guinea-Bissau ilmoittaa ennen tämän pöytäkirjan voimaantuloa unionille tiedot pankkitilistä/-tileistä, jolle/joille unionin kalastusalusten sopimuksen mukaisesti maksamat määrät suoritetaan. Aluksen omistaja vastaa pankkisiirtoihin liittyvistä kuluista.
5. Yhteystahot
Osapuolet ilmoittavat toisilleen yhteystahonsa, jotta ne voivat vaihtaa tietoja tämän pöytäkirjan täytäntöönpanoon liittyvissä asioissa, kuten saaliita ja pyyntiponnistusta koskevien koostettujen tietojen vaihto, kalastuslupiin liittyvät menettelyt sekä alakohtaisen tuen täytäntöönpano.
II LUKU
Kalastusluvat
1. Ennakkoedellytys kalastusluvan saamiseksi – kelpoisuusehdot täyttävät alukset
Sopimuksen 6 artiklassa tarkoitettujen kalastuslupien myöntämisen edellytyksenä on, että alus on rekisteröity unionin kalastusalusrekisteriin ja että se noudattaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2403 (1) säännöksiä. Kaikkien sopimuksen puitteissa Guinea-Bissaussa harjoitettavaan kalastustoimintaan perustuvien, aluksen omistajaa, aluksen päällikköä tai alusta koskevien aikaisempien velvollisuuksien on oltava täytetty.
2. Kalastuslupahakemus
Unioni toimittaa Guinea-Bissaulle kalastuslupahakemuksen kunkin sellaisen aluksen osalta, joka haluaa harjoittaa sopimuksen nojalla kalastustoimintaa, vähintään 40 päivää ennen luvalle haetun voimassaoloajan alkamista, käyttäen tämän pöytäkirjan liitteessä olevassa lisäyksessä olevaa lomaketta.
Jokaiseen tämän pöytäkirjan mukaiseen ensimmäiseen kalastuslupahakemukseen tai hakemukseen, joka tehdään asianomaisen aluksen teknisen muuttamisen jälkeen, on liitettävä
|
a) |
todiste kiinteämääräisen maksun suorittamisesta haetun kalastusluvan voimassaoloajalta; |
|
b) |
aluksen paikallisen edustajan nimi ja osoite, jos sellainen on; |
|
c) |
troolarien osalta todiste siitä, että tarkkailijaan liittyvistä kustannuksista on maksettu kiinteämääräinen korvaus etukäteen; |
|
d) |
troolarien osalta lippuvaltion antama todistus aluksen vetoisuudesta. |
Uusittaessa tämän pöytäkirjan mukaista kalastuslupaa sellaisen aluksen osalta, jonka tekniset ominaisuudet eivät ole muuttuneet, uusimishakemukseen liitetään yksinomaan todiste kiinteämääräisen maksun ja tapauksen mukaan tarkkailijaan liittyvistä kustannuksista suoritettavan kiinteämääräisen korvauksen maksamisesta.
3. Kalastusluvan myöntäminen
Guinea-Bissau myöntää kalastusluvan 25 päivän kuluessa täydellisen hakemuksen vastaanottamisesta ja vähintään 15 päivää ennen kalastuskauden alkua. Lupa on lähetettävä aluksen omistajalle
|
— |
troolareiden osalta edustajan välityksellä, ja jäljennös siitä on lähetettävä unionille; ja |
|
— |
tonnikala-alusten osalta unionin Guinea-Bissaussa sijaitsevan edustuston välityksellä. |
Tonnikala-alusten osalta toimivaltaisen viranomaisen on lähetettävä kyseisen kalastusluvan jäljennös välittömästi aluksen omistajalle ja tarvittaessa tämän paikalliselle edustajalle sähköisesti, ja jäljennös siitä on lähetettävä myös unionille. Kyseisen jäljennöksen voimassaolo päättyy sen jälkeen, kun alkuperäinen kalastuslupa on vastaanotettu. Kyseinen jäljennös on säilytettävä aluksella, ja se on voimassa 40 päivää, jonka aikana sen katsotaan vastaavan alkuperäistä lupaa.
Jos kalastuslupa uusitaan tämän pöytäkirjan soveltamisaikana, uudessa kalastusluvassa on oltava selkeä viittaus alkuperäiseen kalastuslupaan.
Unioni toimittaa kalastusluvan aluksen omistajalle tai edustajalle. Jos unionin toimistot ovat kiinni, Guinea-Bissau voi toimittaa kalastusluvan suoraan aluksen omistajalle tai tämän edustajalle ja antaa siitä jäljennöksen unionille.
4. Luettelo aluksista, joilla on lupa kalastaa
Kalastusluvan myönnettyään Guinea-Bissau vahvistaa kunkin alusluokan osalta viipymättä lopullisen luettelon aluksista, joilla on lupa kalastaa Guinea-Bissaun kalastusalueella. Luettelo toimitetaan välittömästi kalastuksen valvonnasta vastaavalle kansalliselle viranomaiselle ja sähköisesti unionille.
5. Kalastusluvan voimassaoloaika
Kalastusluvat myönnetään neljännesvuodeksi, puoleksi vuodeksi tai vuodeksi.
Voimassaoloajan alkamisen määrittämiseksi ’vuosittaisella jaksolla’ tarkoitetaan
|
a) |
tämän pöytäkirjan ensimmäisen soveltamisvuoden aikana sen väliaikaisen soveltamisen alkamispäivän ja saman vuoden 31 päivän joulukuuta välistä jaksoa; |
|
b) |
sen jälkeen kutakin kokonaista kalenterivuotta; |
|
c) |
tämän pöytäkirjan viimeisen soveltamisvuoden aikana 1 päivän tammikuuta ja tämän pöytäkirjan voimassaolon päättymispäivän välistä jaksoa. |
Neljännes- ja puolivuosittainen voimassaolojakso alkaa kunkin kuukauden ensimmäisenä päivänä. Kalastuslupa ei kuitenkaan voi olla voimassa sen myöntämisvuoden 31 päivän joulukuuta jälkeen.
6. Kalastusluvan säilyttäminen aluksella
Kalastuslupa on aina säilytettävä aluksella.
Tonnikala- tai pintasiima-aluksen sallitaan kuitenkin kalastaa heti, kun se on merkitty alustavaan luetteloon. Alustava luettelo on säilytettävä tällaisilla aluksilla, kunnes niille toimitetaan niiden kalastuslupa.
7. Kalastusluvan siirtäminen
Kalastuslupa myönnetään aluskohtaisesti, eikä se ole siirrettävissä.
Ylivoimaisen esteen johdosta ja unionin pyynnöstä kalastuslupa kuitenkin korvataan uudella, korvattavan aluksen kaltaiselle toiselle alukselle myönnettävällä luvalla.
Siirto tapahtuu siten, että aluksen omistaja tai tämän Guinea-Bissauhun sijoittautunut edustaja palauttaa korvattavan kalastusluvan, ja Guinea-Bissau antaa viipymättä korvaavan luvan. Korvaava lupa toimitetaan viipymättä aluksen omistajalle tai tämän edustajalle, kun korvattava lupa palautetaan tämän luvun 9 kohdan mukaisesti suoritetun teknisen tarkastuksen jälkeen. Korvaava lupa tulee voimaan päivänä, jona korvattava lupa palautetaan.
Jos korvaavan troolarin vetoisuus on suurempi kuin korvattavan troolarin, maksun lisäosa lasketaan suhteessa vetoisuuden eroon ja jäljellä olevaan voimassaoloaikaan. Aluksen omistaja maksaa lisämaksun kalastusluvan siirron yhteydessä.
Guinea-Bissau saattaa viipymättä ajan tasalle luettelon aluksista, joilla on lupa kalastaa. Uusi luettelo toimitetaan välittömästi kalastuksen valvonnasta vastaavalle kansalliselle viranomaiselle ja unionille.
8. Tukialukset
Guinea-Bissau sallii unionin pyynnöstä, että kalastusluvan saaneilla unionin aluksilla on apunaan tukialuksia. Tukialusten on purjehdittava jonkin unionin jäsenvaltion lipun alla tai kuuluttava jollekin unionin yritykselle, eivätkä ne saa olla varustettuja kalastuksen harjoittamista varten.
Guinea-Bissau laatii luettelon sallituista tukialuksista ja toimittaa sen viipymättä kalastuksen valvonnasta vastaavalle kansalliselle viranomaiselle ja unionille.
Tukialuksilla on oltava Guinea-Bissaun lainsäädännön mukaisesti tätä tarkoitusta varten ja vuosimaksun suorittamista vastaan myönnetty lupa.
9. Troolareiden tekninen tarkastus
Kaikkien unionin troolareiden on kerran vuodessa tai sen jälkeen, kun aluksen vetoisuus on muuttunut, tai jos käytetään kalastusluokan muutoksen aiheuttavia muita pyydyksiä, käytävä Bissaun satamassa teknistä tarkastusta varten Guinea-Bissaun voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.
Teknisen tarkastuksen tarkoituksena on tarkastaa aluksen ja aluksella olevien pyydysten teknisten ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus sekä terveyttä ja guineabissaulaisten merimiesten alukselle ottamista koskevien säännösten noudattaminen.
Guinea-Bissau suorittaa teknisen tarkastuksen 48 tunnin kuluessa siitä, kun troolari saapuu satamaan, edellyttäen että saapumisesta on ilmoitettu ennalta.
Teknisen tarkastuksen päätteeksi Guinea-Bissau antaa aluksen päällikölle viipymättä vaatimustenmukaisuustodistuksen.
Vaatimustenmukaisuustodistus on voimassa yhden vuoden. Jos kalastuksessa siirrytään katkarapuluokasta tai katkarapuluokkaan, tarvitaan uusi vaatimustenmukaisuustodistus. Uusi vaatimustenmukaisuustodistus tarvitaan myös silloin kun alus on poistunut Guinea-Bissaun kalastusalueelta yli 45 päivän ajaksi.
Vaatimustenmukaisuustodistus on aina säilytettävä aluksella.
Teknisen tarkastuksen kustannuksista vastaa aluksen omistaja, ja kustannusten määrä on Guinea-Bissaun lainsäädännössä vahvistettujen tariffien mukainen. Kustannukset eivät saa korkeammat kuin kansallisten alusten tai kolmannen maan lipun alla purjehtivien alusten samasta palvelusta maksamat määrät.
Kiinteämääräisen maksun määrä vahvistetaan kunkin alusluokan osalta tämän liitteen lisäyksessä olevissa teknisissä selvityksissä. Maksu sisältää kansalliset ja paikalliset verot lukuun ottamatta satama- ja palvelumaksuja.
Jos kalastuslupa on voimassa alle vuoden, kiinteämääräisen maksun määrää mukautetaan suhteessa haettuun voimassaoloaikaan. Kyseiseen mukautettuun määrään lisätään tapauksen mukaan korotus neljännes- tai puolivuosittaisen keston perusteella vastaavissa teknisissä selvityksissä vahvistettujen tariffien mukaan.
III LUKU
Tekniset säilyttämistoimenpiteet
Kalastusluvan saaneisiin unionin aluksiin sovellettavat aluetta, pyydyksiä ja sivusaaliita koskevat tekniset toimenpiteet määritellään kalastusluokittain tämän liitteen lisäyksessä olevissa teknisissä selvityksissä.
Tonnikala- ja pintasiima-alusten on noudatettava kaikkia ICCAT:n suosituksia.
IV LUKU
Saaliiden ilmoittaminen
1. Kalastuspäiväkirja
Sopimuksen nojalla kalastavan unionin aluksen päällikön on pidettävä kalastuspäiväkirjaa. Tonnikala-alusten osalta kalastuspäiväkirjan on oltava kalastustoimintaa koskevien tietojen keruuta ja toimittamista koskevien ICCAT:n päätöslauselmien mukainen.
Päällikön on kirjattava joka päivä kalastuspäiväkirjaan kunkin pyydetyn ja aluksella pidetyn, FAO:n kolmikirjaimisella koodilla merkityn lajin määrä kilogrammoina elopainoa tai tapauksen mukaan kappalemääränä. Päällikön on mainittava kunkin pääasiallisen lajin osalta myös se, jos saaliita ei ole saatu.
Päällikön on kirjattava kalastuspäiväkirjaan joka päivä tarvittaessa myös kunkin lajin mereen heitetyt määrät kilogrammoina elopainoa tai tapauksen mukaan kappalemääränä.
Kalastuspäiväkirja on täytettävä selkeästi suuraakkosin, ja siinä on oltava päällikön allekirjoitus.
Päällikkö vastaa kalastuspäiväkirjaan merkittyjen tietojen paikkansapitävyydestä.
2. Saalisilmoitukset
2.1 Pyyntiponnistukseen perustuva hallinnointijärjestelmä tämän pöytäkirjan ensimmäisenä ja toisena soveltamisvuonna
Päällikön on ilmoitettava aluksen saaliit luovuttamalla Guinea-Bissaulle kalastuspäiväkirjansa, jotka koskevat aluksen Guinea-Bissaun kalastusalueella oloaikaa.
Päällikön on lähetettävä kalastuspäiväkirjat Guinea-Bissaulle tätä tarkoitusta varten ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen. Guinea-Bissau vahvistaa viipymättä vastaanottaneensa ne vastaamalla sähköpostiviestiin.
Vaihtoehtoisesti kalastuspäiväkirjat voidaan toimittaa myös seuraavasti:
|
a) |
jos alus poikkeaa jossakin Guinea-Bissaun satamassa, kunkin kalastuspäiväkirjan alkuperäiskappale luovutetaan Guinea-Bissaun kalastusministeriön teollisen kalastuksen pääosaston, jäljempänä ’teollisen kalastuksen pääosasto’, edustajalle, joka antaa siitä kirjallisen vastaanottoilmoituksen; |
|
b) |
jos alus poistuu Guinea-Bissaun kalastusalueelta poikkeamatta sitä ennen jossakin Guinea-Bissaun satamassa, kunkin kalastuspäiväkirjan alkuperäiskappale on lähetettävä postitse 14 päivän kuluessa siitä, kun saavutaan mihin tahansa muuhun satamaan, ja joka tapauksessa 30 päivän kuluessa Guinea-Bissaun kalastusalueelta poistumisesta. |
Päällikön on lähetettävä unionille jäljennös kaikista kalastuspäiväkirjoista. Tonnikala-alusten ja pintasiima-alusten päälliköiden on lähetettävä jäljennös kaikista kalastuspäiväkirjoistaan myös jollekin seuraavista tutkimuslaitoksista:
|
a) |
IRD (Institut de recherche pour le développement); |
|
b) |
IEO (Instituto Español de Oceanografia); tai |
|
c) |
IPMA (Instituto Português do Mar e da Atmosfera). |
Jos alus palaa Guinea-Bissaun kalastusalueelle aluksen kalastusluvan voimassaoloaikana, on tehtävä uusi toiminta- ja saalisilmoitus.
Jollei tämän luvun määräyksiä noudateta, Guinea-Bissau voi peruuttaa asianomaisen aluksen kalastusluvan siihen asti, kun puuttuvat saalisilmoitukset toimitetaan, ja rangaista aluksen omistajaa voimassa olevassa kansallisessa lainsäädännössä tätä varten vahvistettujen säännösten mukaisesti. Rikkomuksen toistuessa Guinea-Bissau voi kieltäytyä uusimasta kalastuslupaa. Guinea-Bissau ilmoittaa viipymättä unionille kaikista tässä yhteydessä sovelletuista seuraamuksista.
2.2 Kiintiöihin perustuva hallinnointijärjestelmä tämän pöytäkirjan kolmannesta soveltamisvuodesta
|
1. |
Sopimuksen nojalla kalastavan unionin aluksen päällikön on pidettävä kalastuspäiväkirjaa sovellettavien ICCAT:n päätöslauselmien ja suositusten mukaisesti. Päällikkö vastaa sähköiseen kalastuspäiväkirjaan merkittyjen tietojen paikkansapitävyydestä. |
|
2. |
Kaikilla unionin aluksilla, joilla on tämän pöytäkirjan nojalla myönnetty lisenssi, on oltava sähköinen raportointijärjestelmä, jäljempänä ’ERS-järjestelmä’, jolla pystytään rekisteröimään ja välittämään aluksen kalastustoimintaan liittyviä tietoja, jäljempänä ’ERS-tiedot’. |
|
3. |
Saaliiden ilmoittamista koskevat menettelyt ovat seuraavat:
|
|
4. |
Alus toimittaa ERS-tiedot lippuvaltiolleen, joka saattaa ne automaattisesti Guinea-Bissaun käyttöön. Lippuvaltio varmistaa tietojen vastaanottamisen ja tallentamisen sähköiseen tietokantaan, jossa ne säilyvät suojattuina vähintään 36 kuukautta. |
|
5. |
Lippuvaltio ja Guinea-Bissau huolehtivat siitä, että niillä on tarvittavat tietotekniset laitteet ja ohjelmistot ERS-tietojen automaattiseen toimittamiseen tämän liitteen lisäyksessä 4 olevassa 3 kohdassa täsmennetyssä muodossa. |
|
6. |
ERS-tietojen toimittamisessa on käytettävä sähköisiä viestintävälineitä, joita Euroopan komissio hallinnoi kalastukseen liittyvien tietojen vaihtamiseksi vakiomuodossa. |
|
7. |
Ellei saalisilmoitukseen liittyviä määräyksiä noudateta, Guinea-Bissau voi peruuttaa asianomaisen aluksen kalastusluvan siihen asti, kun puuttuvat saalisilmoitukset toimitetaan, ja rangaista aluksen omistajaa voimassa olevassa kansallisessa lainsäädännössä tätä varten vahvistettujen säännösten mukaisesti. Rikkomuksen toistuessa Guinea-Bissau voi kieltäytyä uusimasta kalastuslupaa. Guinea-Bissau ilmoittaa viipymättä unionille kaikista tässä yhteydessä sovelletuista seuraamuksista. |
|
8. |
Lippuvaltio ja Guinea-Bissau nimeävät kumpikin ERS-vastaavan, joka toimii yhteystahona tämän liitteen täytäntöönpanoon liittyvissä asioissa. Lippuvaltio ja Guinea-Bissau ilmoittavat toisilleen ERS-vastaavansa yhteystiedot ja päivittävät niitä tarvittaessa viipymättä. |
3. Siirtyminen sähköiseen järjestelmään
Osapuolet neuvottelevat sekakomiteassa järjestelyistä, joita toteutetaan siirryttäessä ERS-järjestelmään, jossa unionin alukset kirjaavat ja toimittavat Guinea-Bissaulle sopimuksen nojalla toteutettuihin kalastustoimiin liittyvät tiedot sähköisesti tämän liitteen lisäyksessä olevien määräysten mukaisesti.
Siirtymisen olisi tapahduttava viimeistään tämän pöytäkirjan kolmannen soveltamisvuoden alussa.
4. Tonnikala- ja pintasiima-aluksille kuuluvien maksujen tilitys
Unioni vahvistaa kunkin tonnikala- ja pintasiima-aluksen suoritettavaksi kuuluvien maksujen lopullisen tilityksen edelliselle kalenterivuodelle ajoittuneen kalastuskauden osalta.
Unioni lähettää lopullisen tilityksen Guinea-Bissaulle ja aluksen omistajalle ennen sitä vuotta, jona saaliit on saatu, viimeistään seuraavan vuoden 31 päivää toukokuuta.
Jos lopullisessa tilityksessä vahvistettu summa on kalastusluvan saamiseksi maksettua kiinteämääräistä maksua suurempi, aluksen omistaja suorittaa loppumaksun viipymättä Guinea-Bissaulle. Jos lopullisessa tilityksessä vahvistettu summa on kiinteämääräistä maksua pienempi, erotusta ei palauteta aluksen omistajalle.
V LUKU
Purkaminen ja jälleenlaivaus
1. Saaliin purkaminen tai jälleenlaivaus
Jos unionin alus haluaa purkaa tai jälleenlaivata Guinea-Bissaun kalastusalueella pyytämiään saaliita Bissaun satamassa, aluksen päällikön on ilmoitettava teollisen kalastuksen pääosaston edustajalle vähintään 24 tuntia ennen purkamista tai jälleenlaivausta seuraavat tiedot:
|
a) |
saaliit purkavan tai jälleenlaivaavan unionin aluksen nimi; |
|
b) |
purkamis- tai jälleenlaivaussatama; |
|
c) |
purkamista tai jälleenlaivausta varten suunniteltu päivä ja kellonaika; |
|
d) |
kunkin purettavan tai jälleenlaivattavan lajin määrä (ilmoitettu kilogrammoina elopainoa tai tapauksen mukaan kappalemääränä) (FAO:n kolmikirjaimisella koodilla merkittynä); |
|
e) |
jälleenlaivauksen osalta saaliit vastaanottavan aluksen nimi. |
Kun saaliita jälleenlaivataan, päällikön on varmistettava, että vastaanottavalla aluksella on toimivaltaisten viranomaisten tällaista toimenpidettä varten myöntämä lupa.
Jälleenlaivaus on suoritettava Bissaun sataman redillä; toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat sataman maantieteelliset koordinaatit aluksen päällikölle ja aluksen edustajalle. Saaliiden jälleenlaivaus merellä on kielletty.
Kyseisten määräysten rikkominen johtaa Guinea-Bissaun lainsäädännössä tätä varten säädettyjen seuraamusten soveltamiseen.
2. Luontoissuoritukset elintarviketurvan parantamiseksi
Troolarit ovat velvollisia purkamaan osan saaliistaan Guinea-Bissaussa osana maan elintarviketurvaa. Purkamiset on toteutettava seuraavasti:
|
— |
2,5 tonnia neljännesvuotta ja alusta kohden, kun kyseessä ovat kaloja ja pääjalkaisia pyytävät alukset; |
|
— |
1,25 tonnia neljännesvuotta ja alusta kohden, kun kyseessä ovat katkarapualukset. |
Kyseisen toimenpiteen täytäntöönpanon helpottamiseksi aluskohtaiset suoritukset voidaan koota useamman aluksen ryhmiin ja asettaa saataville kumulatiivisesti useamman vuosineljänneksen osalta. Saaliiden purkamiset on suoritettava Bissaun satamassa, ja saaliita on oltava vastaanottamassa teollisen kalastuksen pääosaston edustaja.
Teollisen kalastuksen pääosasto laatii ja allekirjoittaa luontoissuoritusten vastaanottamisesta joka kerta lomakkeen, joka palautetaan aluksen päällikölle.
Purkamiset voidaan toteuttaa osapuolten yhteisellä sopimuksella erikseen määriteltävin järjestelyin.
VI LUKU
Tarkastukset ja valvonta
1. Kalastusalueelle saapuminen ja siltä poistuminen
Kaikista kalastusluvan saaneiden unionin alusten Guinea-Bissaun kalastusalueelle saapumisista ja siltä poistumisista on ilmoitettava Guinea-Bissaulle viimeistään 24 tuntia ennen saapumista tai poistumista. Tonnikala- ja pintasiima-aluksilla kyseinen määräaika on neljä tuntia.
Saapumisestaan tai poistumisestaan ilmoittavan aluksen on annettava erityisesti seuraavat tiedot:
|
a) |
suunnitellun saapumisen tai poistumisen päivä, kellonaika ja paikka; |
|
b) |
kunkin aluksella pidetyn, FAO:n kolmikirjaimisella koodilla merkityn lajin määrä kilogrammoina elopainoa tai tapauksen mukaan kappalemääränä; |
|
c) |
tuotteiden jalostusaste. |
Ilmoitus on toimitettava ensisijaisesti sähköpostilla tai, jos se ei ole mahdollista, faksilla tai radiolla Guinea-Bissaun ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen, faksinumeroon tai radiotaajuuteen. Guinea-Bissau ilmoittaa asianomaisille aluksille ja unionille viipymättä kaikista sähköpostiosoitteeseen, faksinumeroon tai radiotaajuuteen tehdyistä muutoksista.
Alus, joka tavataan kalastamasta Guinea-Bissaun alueella ilman ennakolta tehtyä saapumisilmoitusta, katsotaan ilman lupaa kalastavaksi alukseksi.
2. Alusten sijainti-ilmoitukset – VMS-järjestelmä
Unionin aluksilla on Guinea-Bissaun alueella ollessaan oltava satelliittiseurantalaitteet (Vessel Monitoring System – VMS), joilla varmistetaan, että alusten sijainti on automaattisesti ja jatkuvasti niiden lippuvaltion kalastuksenseurantakeskuksen tiedossa.
Alukselle tietojen välittämiseksi asennetun satelliittivälitystä käyttävän ja sijainnin jatkuvasti kertovan järjestelmän poistaminen, katkaiseminen, tuhoaminen, vahingoittaminen ja toimintakyvyttömäksi tekeminen on kiellettyä; samoin on kiellettyä tarkoituksellisesti muuttaa, ohjata muualle tai väärentää kyseisen järjestelmän tuottamia tai rekisteröimiä tietoja.
Sijainti-ilmoitukset tehdään pääsääntöisesti VMS/ERS-järjestelmän kautta tai silloin, kun se ei toimi, sähköpostilla, faksilla tai radion välityksellä. Guinea-Bissau ilmoittaa asianomaisille aluksille ja unionille viipymättä kaikki sähköpostiosoitteen, faksinumeron tai radiotaajuuden muutokset.
Kussakin sijainti-ilmoituksessa on oltava seuraavat tiedot:
|
a) |
aluksen tunnistetiedot; |
|
b) |
aluksen viimeisin maantieteellinen sijainti (pituus- ja leveyspiiri) siten, että virhemarginaali on alle 500 metriä ja luotettavuusväli 99 prosenttia; |
|
c) |
sijainnin kirjaamisen päivä ja kellonaika; |
|
d) |
aluksen nopeus ja kurssi; ja |
|
e) |
annettuna lisäyksessä 3 olevan mallin muodossa. |
Alus, joka tavataan kalastamasta Guinea-Bissaun alueella ilman ennakolta tehtyä saapumisilmoitusta, katsotaan määräyksiä rikkovaksi alukseksi.
3. Tarkastukset merellä tai satamassa
Tarkastuksen kalastusluvan saaneille unionin aluksille Guinea-Bissaun kalastusalueella tai satamassa tekevät Guinea-Bissaun alukset ja tarkastajat, jotka ovat selvästi tunnistettavissa kalastuksen valvontaan osoitetuiksi tahoiksi.
Guinea-Bissaun tarkastajien on ennen unionin alukselle nousemista ilmoitettava alukselle päätöksestään tehdä tarkastus. Tarkastuksen tekee enintään kaksi tarkastajaa, joiden on ennen tarkastuksen tekemistä todistettava henkilöllisyytensä ja tarkastajan pätevyytensä. Tarkastuksiin voi tarvittaessa osallistua Guinea-Bissaun kansallisten turvallisuusjoukkojen edustajia kansainvälisen merioikeuden mukaisesti.
Guinea-Bissaun tarkastajat ovat unionin aluksella ainoastaan sen ajan, joka on tarpeen tarkastustehtävien suorittamiseksi. Heidän on tehtävä tarkastus siten, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa alukselle ja sen kalastustoiminnalle ja lastille.
Guinea-Bissau voi sallia unionin valtuuttamien tarkastajien osallistumisen tarkastukseen tarkkailijoina.
Unionin aluksen päällikön on helpotettava Guinea-Bissaun tarkastajien alukselle pääsyä ja työtä.
Guinea-Bissaun tarkastajat laativat jokaisen tarkastuksen päätteeksi tarkastusraportin. Unionin aluksen päälliköllä on oikeus tehdä tarkastusraporttiin huomautuksensa. Raportin laatinut tarkastaja ja unionin aluksen päällikkö allekirjoittavat tarkastusraportin.
Guinea-Bissaun tarkastajat antavat unionin aluksen päällikölle jäljennöksen tarkastusraportista ennen alukselta poistumistaan. Guinea-Bissau toimittaa tarkastusraportin jäljennöksen unionille kahdeksan päivän kuluessa tarkastuksesta.
4. Saaliiden valvonta
Sovellettaessa bruttorekisteritonneihin (brt) perustuvaa hallinnointijärjestelmää tämän pöytäkirjan kahden ensimmäisen soveltamisvuoden aikana otostarkastuksilla tarkastetaan, vastaavatko kalastuspäiväkirjoissa ilmoitetut tiedot ja saadut saaliit toisiaan; tarkastukset suoritetaan neljännesvuosittain, ja vuorotellen tarkastetaan kolmannes unionin troolareista, joilla on lupa kalastaa.
Tarkastus, joka kestää enintään neljä tuntia, suoritetaan kalastusmatkan päättyessä, ja siitä ilmoitetaan 24 tuntia etukäteen.
Toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat aluksen päällikölle ja aluksen edustajalle tarkastuksen suorittamispaikan maantieteelliset koordinaatit.
Sovellettaessa TACiin perustuvaa hallinnointijärjestelmää tämän pöytäkirjan kolmannesta soveltamisvuodesta alkaen saaliiden valvontatiheyttä tarkastellaan uudelleen, jotta voidaan ottaa huomioon saalistietojen varmentamiseksi käyttöönotettu ERS-järjestelmä.
VII LUKU
Rikkomukset
1. Rikkomusten käsittely
Kaikki tämän liitteen määräysten rikkomukset, joihin kalastusluvan saanut unionin alus on syyllistynyt, on mainittava tarkastusraportissa.
Tarkastusraportissa oleva päällikön allekirjoitus ei rajoita aluksen omistajan oikeutta puolustautua ilmoitetun rikkomuksen johdosta.
2. Aluksen pysäyttäminen – tiedotuskokous
Jos ilmoitetun rikkomuksen osalta kansallisessa lainsäädännössä niin säädetään, rikkomukseen syyllistynyt unionin alus voidaan pakottaa keskeyttämään kalastustoimintansa ja, jos alus on merellä, palaamaan johonkin Guinea-Bissaun satamaan.
Guinea-Bissau ilmoittaa unionille 48 tunnin kuluessa kaikista kalastusluvan saaneiden unionin alusten pysäyttämisistä. Tähän ilmoitukseen on liitettävä todisteet havaitusta rikkomuksesta.
Ennen kuin asianomaisen aluksen, päällikön tai lastin suhteen toteutetaan mitään toimenpiteitä, lukuun ottamatta todisteiden säilyttämiseksi toteutettavia toimenpiteitä, Guinea-Bissau järjestää unionin pyynnöstä yhden työpäivän kuluessa aluksen pysäyttämistä koskevasta ilmoituksesta tiedotuskokouksen niiden seikkojen selventämiseksi, jotka ovat johtaneet aluksen pysäyttämiseen, ja mahdollisten jatkotoimien selittämiseksi. Tiedotuskokoukseen voi osallistua edustaja aluksen lippuvaltiosta.
3. Rikkomuksesta määrättävä seuraamus – sovittelumenettely
Guinea-Bissau määrää ilmoitetusta rikkomuksesta asetettavan seuraamuksen sen voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
Jos rikkomuksen ratkaisu edellyttää oikeudellista menettelyä, Guinea-Bissaun ja unionin välillä aloitetaan ennen tällaisen menettelyn vireille panoa sovittelumenettely seuraamuksen ehtojen ja tason määrittämiseksi. Aluksen lippuvaltion edustaja voi osallistua kyseiseen sovittelumenettelyyn. Sovittelumenettely päättyy viimeistään neljän päivän kuluttua aluksen pysäyttämistä koskevasta ilmoituksesta.
4. Oikeudellinen menettely – pankkivakuus
Jos sovittelumenettely epäonnistuu ja rikkomus viedään toimivaltaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi, rikkomukseen syyllistyneen aluksen omistajan on asetettava Guinea-Bissaun osoittamaan pankkiin Guinea-Bissaun asettaman suuruinen vakuus, jonka määrä kattaa kaikki aluksen pysäyttämisestä, arvioidusta sakosta ja mahdollisista korvauksista aiheutuvat kustannukset. Pankkivakuutta ei voi vapauttaa ennen kuin oikeuskäsittely on päättynyt.
Vakuus vapautetaan ja palautetaan tuomion antamisen jälkeen viipymättä aluksen omistajalle
|
a) |
kokonaisuudessaan, jos seuraamuksia ei määrätä, |
|
b) |
jäljellä olevan määrän osalta, jos seuraamukseksi määrätään pankkivakuutta pienempi sakko. |
Guinea-Bissau ilmoittaa oikeudellisen menettelyn tulokset unionille kahdeksan päivän kuluessa tuomion antamisesta.
5. Aluksen vapauttaminen
Alus ja sen päällikkö saavat poistua satamasta heti, kun sovittelumenettelyssä määrätty seuraamus on suoritettu tai kun pankkivakuus on asetettu.
VIII LUKU
Merimiesten ottaminen palvelukseen
1. Palvelukseen otettavien merimiesten lukumäärä
Kukin unionin troolari ottaa kalastuslupansa voimassaoloaikana miehistöönsä guineabissaulaisia merimiehiä seuraavasti:
|
a) |
alle 250 brt:n troolarit: viisi merimiestä; |
|
b) |
250–400 brt:n troolarit: kuusi merimiestä; |
|
c) |
400–650 brt:n troolarit: seitsemän merimiestä; |
|
d) |
yli 650 brt:n troolarit: kahdeksan merimiestä. |
Unionin alusten omistajien on pyrittävä ottamaan aluksilleen ylimääräisiä guineabissaulaisia merimiehiä.
2. Merimiesten valinta
Guinea-Bissaun toimivaltaiset viranomaiset laativat ja pitävät ajan tasalla ohjeellisen luettelon pätevistä merimiehistä, joilla on (kansainvälisen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevan yleissopimuksen, STCW, normien mukainen) meriturvallisuustodistus ja siten pätevyys tulla otetuiksi palvelukseen unionin aluksille. Kyseinen luettelo ja sen säännölliset päivitykset on annettava tiedoksi unionille.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu luettelo laaditaan käyttäen arviointiperusteita, joiden perusteella on mahdollista valita päteviä merimiehiä. Merimiehellä on oltava
|
a) |
voimassa oleva Guinea-Bissaun passi; |
|
b) |
voimassa oleva merimieskirja, joka osoittaa, että hän on saanut kalastusalusten henkilöstölle tarkoitetun meriturvallisuuden peruskoulutuksen voimassa olevien kansainvälisten vaatimusten mukaisesti; |
|
c) |
todistettavaa kokemusta teollisella kalastusaluksella työskentelystä; |
|
d) |
voimassa oleva lääkärintodistus, jossa todetaan, että hän soveltuu työskentelemään kalastusaluksilla. |
Aluksen omistaja tai tämän edustaja voi valita tästä luettelosta palvelukseen otettavat merimiehet ja ilmoittaa Guinea-Bissaulle heidän ottamisestaan miehistöön.
3. Merimiesten sopimukset
Merimiesten työsopimus tehdään aluksen omistajan tai tämän edustajan sekä merimiehen, jota tarvittaessa edustaa hänen ammattiyhdistyksensä, välillä yhdessä Guinea-Bissaun kanssa. Siinä määrätään erityisesti palvelukseen ottamisen päivä ja satama.
Sopimus takaa merimiehille heihin Guinea-Bissaussa sovellettavan sosiaaliturvajärjestelmän etuudet. Niihin kuuluvat henki-, sairaus- ja tapaturmavakuutus.
Allekirjoittajille annetaan jäljennös sopimuksesta.
Guineabissaulaisiin merimiehiin sovelletaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) vahvistamia työelämän perusoikeuksia. Tämä koskee erityisesti yhdistymisvapautta ja työntekijöiden kollektiivisen neuvotteluoikeuden tosiasiallista tunnustamista sekä syrjinnän poistamista työssä ja ammatin harjoittamisen yhteydessä.
4. Merimiesten palkat
Guineabissaulaisten merimiesten palkan maksaa aluksen omistaja. Palkka vahvistetaan ennen kalastusluvan myöntämistä aluksen omistajan tai tämän edustajan ja Guinea-Bissaun yhteisestä sopimuksesta.
Palkka ei voi olla guineabissaulaisten alusten miehistöjen palkkaa eikä ILO:n vaatimuksia pienempi.
5. Merimiesten velvollisuudet
Merimiehen on ilmoittauduttava hänelle osoitetun aluksen päällikölle sopimuksessaan ilmoitettua palvelukseenottopäivää edeltävänä päivänä. Päällikön on ilmoitettava merimiehelle palvelukseen ottamisen päivämäärä ja kellonaika. Jos merimies ei saavu paikalle palvelukseen ottamiselle vahvistettuna päivänä ja kellonaikana tai jos hänen pätevyytensä ei vastaa aluksen päällikön odotuksia, kyseisen merimiehen sopimuksen katsotaan rauenneen. Hänet korvataan toisella guineabissaulaisella merimiehellä ilman, että tämä viivyttää aluksen lähtöä.
IX LUKU
Tarkkailijat
1. Kalastustoiminnan tarkkailu
Kalastusluvan saaneiden alusten sopimuksen puitteissa harjoittamaan kalastustoimintaan sovelletaan tarkkailijaohjelmaa.
Tonnikala- ja pintasiima-alusten osalta osapuolet kuulevat toisiaan ja muita asiasta kiinnostuneita maita mahdollisimman pian alueellisten tarkkailijoiden järjestelmän määrittelystä ja toimivaltaisen kalastusjärjestön valinnasta.
Muille aluksille otetaan Guinea-Bissaun nimeämä tarkkailija. Jos tarkkailija ei saavu sovittuun paikkaan sovittuna aikana, hänen tilalleen on otettava toinen tarkkailija, jotta alus voi aloittaa viipymättä toimintansa.
2. Nimetyt alukset ja tarkkailijat
Guinea-Bissau ilmoittaa kalastuslupaa myöntäessään unionille ja aluksen omistajalle tai tämän edustajalle nimetyt alukset ja tarkkailijat sekä ajan, jonka tarkkailija viettää kullakin aluksella. Guinea-Bissau ilmoittaa viipymättä unionille ja aluksen omistajalle tai tämän edustajalle kaikista nimettyjen alusten tai tarkkailijoiden muutoksista.
Tarkkailijan aluksellaoloaika ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen hänen tehtäviensä suorittamiseksi.
3. Kiinteämääräinen taloudellinen korvaus
Kalastuslupamaksun suorittamisen yhteydessä aluksen omistaja maksaa Guinea-Bissaulle kunkin aluksen osalta kiinteämääräisen summan, joka on 8 000 euroa vuodessa ja jota mukautetaan nimettyjen alusten kalastusluvan voimassaolon keston mukaan.
4. Tarkkailijan palkka
Tarkkailijan palkan ja sosiaalimaksut maksaa Guinea-Bissau.
5. Alukselle ottamisen edellytykset
Tarkkailijaa on kohdeltava kuten aluksen päällystöä. Tarkkailijalle aluksella järjestettävässä majoituksessa otetaan kuitenkin huomioon aluksen tekninen rakenne.
Aluksen omistaja vastaa majoituksesta ja ruokailusta aluksella aiheutuvista kuluista.
Aluksen päällikön on kaikin vastuulleen kuuluvin tavoin huolehdittava tarkkailijan fyysisestä turvallisuudesta ja hyvinvoinnista.
Tarkkailijalla on oltava käytettävissään kaikki tehtäviensä suorittamiseksi tarvittavat keinot. Hänellä on oltava käytössään viestintävälineet, kalastustoimintaan liittyvät asiakirjat, erityisesti kalastuspäiväkirja ja lokikirja, ja hänellä on oltava pääsy niihin aluksen osiin, jotka liittyvät suoraan hänen tehtäviinsä.
6. Tarkkailijan velvollisuudet
Tarkkailijan on koko aluksellaolonsa ajan
|
a) |
kaikin mahdollisin tavoin huolehdittava siitä, etteivät kalastustoimet keskeydy tai häiriinny; |
|
b) |
käsiteltävä hyvin aluksella olevia varusteita ja laitteistoja; |
|
c) |
ottaa huomioon aluksen kaikkien asiakirjojen luottamuksellisuuden. |
7. Tarkkailijan alukselle nousu ja alukselta poistuminen
Aluksen omistajan tai tämän edustajan on ilmoitettava Guinea-Bissaulle 10 päivää ennen alukselle nousemista tarkkailijan alukselle nousemisen päivä, kellonaika ja satama. Jos tarkkailija nousee alukselle muussa kuin kotimaassaan, aluksen omistaja vastaa kuluista, jotka aiheutuvat tarkkailijan matkustamisesta kyseiseen satamaan.
Jos tarkkailija ei poistu alukselta Guinea-Bissaun satamassa, aluksen omistaja vastaa kuluista, jotka aiheutuvat tarkkailijan mahdollisimman pikaisesta paluusta Guinea-Bissauhun.
8. Tarkkailijan tehtävät
Tarkkailijan tehtävänä on
|
a) |
tehdä havaintoja aluksen kalastustoiminnasta; |
|
b) |
tarkistaa kalastusta harjoittavan aluksen sijainti; |
|
c) |
toteuttaa tieteellisiin ohjelmiin liittyviä toimia, mukaan lukien näytteiden otto biologisiin tarkoituksiin; |
|
d) |
laatia luettelo käytetyistä pyydyksistä; |
|
e) |
tarkastaa Guinea-Bissaun alueella pyydettyjä saaliita koskevat tiedot kalastuspäiväkirjasta; |
|
f) |
tarkistaa sivusaaliiden prosenttiosuudet sen perusteella, mitä kullekin luokalle on selvityksissä määritelty, ja tehdä arvio poisheitetyistä määristä; |
|
g) |
osana tehtäviään ilmoittaa tehtäviensä yhteydessä tekemistään havainnoista kerran päivässä, mukaan luettuna aluksella olevien pää- ja sivusaaliiden määrä. |
9. Tarkkailijan raportti
Ennen alukselta poistumistaan tarkkailija esittää aluksen päällikölle raportin havainnoistaan. Aluksen päälliköllä on oikeus merkitä tarkkailijan raporttiin huomautuksensa. Tarkkailija ja päällikkö allekirjoittavat raportin. Päällikkö saa jäljennöksen tarkkailijan raportista.
Tarkkailija toimittaa raporttinsa Guinea-Bissaulle. Saaliita ja poisheitettyjä määriä koskevat tiedot toimitetaan Guinea-Bissaun tiedeinstituutille (CIPA), joka käsittelee ja analysoi ne ja esittää ne sen jälkeen yhteiselle tiedekomitealle. Tarkkailijan raportista lähetetään sähköisesti jäljennös unionille.
(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2403, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 28.12.2017, s. 81).
Liitteen lisäykset
|
Lisäys 1 |
Kalastuslupahakemuksen malli |
|
Lisäys 2 |
Kalastusluokkia koskevat tekniset selvitykset |
|
Lisäys 3 |
Alusten satelliittiseurantajärjestelmä (VMS) |
|
Lisäys 4 |
Sähköisen järjestelmän käyttöönotto kalastustoimien raportointia varten (ERS-järjestelmä) |
Lisäys 1
Kalastuslupahakemuksen malli
GUINEA-BISSAUN JA EUROOPAN UNIONIN VÄLINEN KALASTUSKUMPPANUUSSOPIMUS
Teksti kuva
Lisäys 2
Kalastusluokkia koskevat tekniset selvitykset
SELVITYS 1
KALASTUSLUOKKA 1 – KALOJA JA PÄÄJALKAISIA PYYTÄVÄT PAKASTUSTROOLARIT
|
|||||||||
|
Yli 12 meripeninkulman päässä perusviivasta sijaitsevat vedet, Guinea-Bissaun ja Senegalin yhteishoitoalue mukaan luettuna, pohjoisessa atsimuuttikulmaan 268° saakka. |
|||||||||
|
|||||||||
|
|||||||||
|
|||||||||
|
70 mm. |
|||||||||
|
|||||||||
|
Tämän pöytäkirjan kahden ensimmäisen soveltamisvuoden aikana aluksen Guinea-Bissaun kalastusalueella pyydetystä kokonaissaaliista saa kalastusmatkan lopussa enintään 5 prosenttia olla äyriäisiä. Tämän pöytäkirjan kolmannesta soveltamisvuodesta alkaen: Kaloja pyytävien alusten Guinea-Bissaun kalastusalueella pyydetystä kokonaissaaliista saa kalastusmatkan lopussa enintään 5 prosenttia olla äyriäisiä ja enintään 15 prosenttia pääjalkaisia. Kalmarisaalis (Todarodes sagittatus ja Todaropsis eblanae) sallitaan ja luetaan kohdelajeihin. Pääjalkaisia pyytävien troolareiden Guinea-Bissaun kalastusalueella pyydetystä kokonaissaaliista saa kalastusmatkan lopussa enintään 60 prosenttia olla kaloja ja enintään 5 prosenttia äyriäisiä. Sivusaaliiden sallittujen prosenttiosuuksien ylittämisestä seuraa Guinea-Bissaun sääntelyn mukainen seuraamus. Osapuolet neuvottelevat sekakomiteassa sallitun prosenttiosuuden mukauttamisesta yhteisen tiedekomitean suosituksen perusteella. |
|||||||||
|
|||||||||
|
3 500 brt vuodessa |
||||||||
|
282 euroa/brt/vuosi Kolmi- ja kuusikuukautisten lisenssien osalta maksut lasketaan suhteessa aikaan, ja niitä korotetaan vastaavasti 4 tai 2,5 prosenttia. |
||||||||
|
11 000 tonnia vuodessa pohjakalalajien osalta 1 500 tonnia vuodessa pääjalkaisten osalta |
||||||||
|
90 euroa tonnilta pohjakalojen osalta 270 euroa tonnilta pääjalkaisten osalta |
||||||||
SELVITYS 2
KALASTUSLUOKKA 2 – KATKARAPUTROOLARIT
|
|||||||||
|
Yli 12 meripeninkulman päässä perusviivasta sijaitsevat vedet, Guinea-Bissaun ja Senegalin yhteishoitoalue mukaan luettuna, pohjoisessa atsimuuttikulmaan 268° saakka. |
|||||||||
|
|||||||||
|
|||||||||
|
|||||||||
|
50 mm. |
|||||||||
|
|||||||||
|
|||||||||
|
|||||||||
|
3 700 brt vuodessa |
||||||||
|
395 euroa/brt/vuosi Kolmi- ja kuusikuukautisten lisenssien osalta maksut lasketaan suhteessa aikaan, ja niitä korotetaan vastaavasti 4 tai 2,5 prosenttia. |
||||||||
|
2 500 tonnia vuodessa |
||||||||
|
280 euroa/tonni |
||||||||
SELVITYS 3
KALASTUSLUOKKA 3 – VAPAPYYDYKSIÄ KÄYTTÄVÄT TONNIKALA-ALUKSET
|
|||||
|
|||||
|
|||||
|
|||||
|
|||||
|
|||||
|
|||||
|
2 500 euroa / 45,5 tonnia / alus |
||||
|
55 euroa/tonni |
||||
|
13 alusta |
||||
SELVITYS 4
KALASTUSLUOKKA 4 – NUOTTAA KÄYTTÄVÄT TONNIKALAN PAKASTUSALUKSET JA PINTASIIMA-ALUKSET
|
|||
|
Yli 12 meripeninkulman päässä perusviivasta sijaitsevat vedet, mukaan lukien Guinea-Bissaun ja Senegalin yhteinen kalastuksenhoitoalue, joka ulottuu pohjoisessa 268°:n atsimuuttikulmaan asti. |
|||
|
|||
|
Nuotta ja pintasiima |
|||
|
|||
|
Muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemisesta tehdyn yleissopimuksen ja asiaankuuluvien ICCAT:n suositusten mukaisesti jättiläishain (Cetorhinus maximus), valkohain (Carcharodon carcharias), isosilmäkettuhain (Alopias superciliosus), Sphyrnidae-heimon vasarahain (nuijahaita lukuun ottamatta), valkopilkkahain (Carcharhinus longimanus) ja haukkahain (Carcharhinus falciformis) pyynti on kiellettyä. Hietahain (Carcharias taurus) ja harmaahain (Galeorhinus galeus) pyynti on kiellettyä. Osapuolet neuvottelevat sekakomiteassa tämän luettelon päivittämiseksi tieteellisten suositusten perusteella. |
|||
|
|||
|
4 500 euroa / 64,3 tonnia / nuotta-alus 3 000 euroa / 54,5 tonnia / pintasiima-alus |
||
|
70 euroa/tonni nuotta-alusten osalta 55 euroa/tonni pintasiima-alusten osalta |
||
|
3 000 euroa vuodessa alusta kohden |
||
|
28 alusta |
||
SELVITYS 5
KALASTUSLUOKKA 5 – PIENIÄ PELAGISIA LAJEJA PYYTÄVÄT KALASTUSALUKSET
|
|||||||
|
Yli 12 meripeninkulman päässä perusviivasta sijaitsevat vedet, mukaan lukien Guinea-Bissaun ja Senegalin yhteinen kalastuksenhoitoalue, joka ulottuu pohjoisessa 268°:n atsimuuttikulmaan asti. |
|||||||
|
|||||||
|
Lupa myönnetään Guinea-Bissaun lainsäädännön mukaisesti ainoastaan sellaisille aluksille, joiden vetoisuus on enintään 5 000 bruttotonnia. Sallittuja pyydyksiä ovat pelaginen trooli ja teollinen kurenuotta. |
|||||||
|
|||||||
|
70 mm troolien osalta. |
|||||||
|
|||||||
|
|||||||
|
|||||||
|
15 000 brt vuodessa |
||||||
|
250 euroa/brt/vuosi Kolmi- ja kuusikuukautisten lisenssien osalta maksut lasketaan suhteessa aikaan, ja niitä korotetaan vastaavasti 4 tai 2,5 prosenttia. |
||||||
|
18 000 tonnia vuodessa |
||||||
|
100 euroa/tonni (yli 1 000 bruttotonnin alukset) 75 euroa/tonni (enintään 1 000 bruttotonnin alukset) |
||||||
Kalastusmatkan käsite:
Unionin aluksen kalastusmatkan kestolla tarkoitetaan tässä lisäyksessä seuraavaa:
|
— |
joko aika, joka kuluu Guinea-Bissaun kalastusalueelle saapumisen ja sieltä poistumisen välillä, tai |
|
— |
aika, joka kuluu Guinea-Bissaun kalastusalueelle saapumisen ja jälleenlaivauksen välillä, tai |
|
— |
aika, joka kuluu Guinea-Bissaun kalastusalueelle saapumisen ja Guinea-Bissaussa tapahtuvan purkamisen välillä. |
Lisäys 3
ALUSTEN SATELLIITTISEURANTAJÄRJESTELMÄ (VMS)
1. Alusten sijainti-ilmoitukset – VMS-järjestelmä
Ensimmäinen kirjattu sijainti Guinea-Bissaun alueelle saapumisen jälkeen merkitään koodilla ”ENT”. Kaikki sitä seuraavat sijainnit merkitään koodilla ”POS” lukuun ottamatta ensimmäistä kirjattua sijaintia Guinea-Bissaun alueelta poistumisen jälkeen, joka merkitään koodilla ”EXI”.
Lippuvaltion kalastuksenseurantakeskus huolehtii sijainti-ilmoitusten automaattisesta käsittelystä ja tarvittaessa sähköisestä toimittamisesta. Sijainti-ilmoitukset on kirjattava suojatussa muodossa ja säilytettävä kolmen vuoden ajan.
2. Aluksen sijainnin ilmoittaminen VMS-järjestelmän vioittuessa
Päällikön on varmistettava, että hänen aluksensa VMS-järjestelmä on jatkuvasti täysin toimintakykyinen ja että sijainti-ilmoitukset välittyvät lippuvaltion kalastuksenseurantakeskukselle asianmukaisesti.
Jos aluksen VMS-järjestelmä vioittuu, se on korjattava tai korvattava uudella 30 päivän kuluessa. Tämän määräajan jälkeen aluksella ei ole enää lupaa kalastaa Guinea-Bissaun kalastusalueella.
Guinea-Bissaun kalastusalueella kalastavien alusten, joiden VMS-järjestelmä on viallinen, on toimitettava kaikki pakolliset tiedot sisältävät sijainti-ilmoituksensa lippuvaltion kalastuksenseurantakeskukselle sähköpostilla, radiolla tai faksilla vähintään joka neljäs tunti.
3. Sijainti-ilmoitusten toimittaminen suojatusti Guinea-Bissaulle
Lippuvaltion kalastuksenseurantakeskus välittää asianomaisten alusten sijainti-ilmoitukset automaattisesti Guinea-Bissaun kalastuksenseurantakeskukselle. Lippuvaltion ja Guinea-Bissaun kalastuksenseurantakeskukset vaihtavat tiedot sähköpostiosoitteistaan ja ilmoittavat toisilleen viipymättä kaikista niitä koskevista muutoksista.
Sijainti-ilmoitukset välitetään lippuvaltion ja Guinea-Bissaun kalastuksenseurantakeskusten kesken sähköisesti suojatun viestintäjärjestelmän avulla.
Jos alus ei ole ilmoittanut poistuneensa Guinea-Bissaun kalastusalueelta, Guinea-Bissaun kalastuksenseurantakeskus ilmoittaa viipymättä lippuvaltion kalastuksenseurantakeskukselle ja unionille kaikista keskeytyksistä kalastusluvan saaneen aluksen peräkkäisten sijainti-ilmoitusten vastaanottamisessa.
4. Viestintäjärjestelmän toimintahäiriö
Guinea-Bissau varmistaa, että sen sähköiset laitteet ovat yhteensopivia lippuvaltion kalastuksenseurantakeskuksen laitteiden kanssa ja ilmoittaa unionille välittömästi kaikista sijainti-ilmoitusten lähettämiseen ja vastaanottamiseen liittyvistä toimintahäiriöistä teknisen ratkaisun löytämiseksi mahdollisimman pian. Jos asiasta syntyy riita, se viedään sekakomitean käsittelyyn.
Päällikön katsotaan olevan vastuussa kaikenlaisesta aluksen VMS-järjestelmään puuttumisesta, jonka tarkoituksena on häiritä sen toimintaa tai väärentää sijainti-ilmoituksia. Kaikkiin rikkomuksiin sovelletaan voimassa olevassa Guinea-Bissaun lainsäädännössä vahvistettuja seuraamuksia.
5. Sijainti-ilmoitusten toimittamistiheyden tarkistaminen
Guinea-Bissau voi rikkomuksesta todistavan asiakirja-aineiston perusteella pyytää lippuvaltion kalastuksenseurantakeskusta lisäämään aluksen sijainti-ilmoitusten toimittamistiheyden 30 minuuttiin tietyn tutkintajakson ajaksi ja toimittaa pyynnöstä jäljennöksen unionille. Guinea-Bissau toimittaa nämä asiakirjatodisteet lippuvaltion kalastuksenseurantakeskukselle ja unionille. Lippuvaltion kalastuksenseurantakeskuksen on noudatettava välittömästi uutta tiheyttä sijainti-ilmoitusten lähettämisessä Guinea-Bissaulle.
Määritellyn tutkintajakson lopuksi Guinea-Bissau ilmoittaa lippuvaltion kalastuksenseurantakeskukselle ja unionille mahdollisista jatkotoimista.
6. VMS-ilmoitusten toimittaminen Guinea-Bissaulle
|
Tieto |
Koodi |
Pakollinen (P) / Vapaaehtoinen (V) |
Sisältö |
|
Tietueen alku |
SR |
P |
Järjestelmätieto, joka osoittaa tietueen alun |
|
Vastaanottaja |
AD |
P |
Lähetystieto – Vastaanottajan kolmikirjaiminen maakoodi (ISO-3166) |
|
Lähettäjä |
FR |
P |
Lähetystieto – Lähettäjän kolmikirjaiminen maakoodi (ISO-3166) |
|
Lippuvaltio |
FS |
P |
Lähetystieto – Lippuvaltion kolmikirjaiminen maakoodi (ISO-3166) |
|
Viestityyppi |
TM |
P |
Lähetystieto – Viestityyppi (ENT, POS, EXI, MAN) |
|
Radiokutsutunnus (IRCS) |
RC |
P |
Alusta koskeva tieto – Aluksen kansainvälinen radiokutsutunnus (IRCS) |
|
Osapuolen sisäinen viitenumero |
IR |
V |
Alusta koskeva tieto – Osapuolen yksilöllinen numero –kolmikirjaiminen maakoodi (ISO-3166), jota seuraa numero |
|
Ulkoinen rekisterinumero |
XR |
P |
Alusta koskeva tieto – Aluksen kyljessä oleva numero (ISO 8859.1) |
|
Leveysaste |
LT |
P |
Aluksen sijaintitieto – Sijainti asteina ja desimaaliasteina N/S DD.ddd (WGS84) |
|
Pituusaste |
LG |
P |
Aluksen sijaintitieto – Sijainti asteina ja desimaaliasteina E/W DD.ddd (WGS84) |
|
Kurssi |
CO |
P |
Aluksen kurssi 360°:n asteikolla |
|
Nopeus |
SP |
P |
Aluksen nopeus solmuina kymmenyksen tarkkuudella |
|
Päivämäärä |
DA |
P |
Aluksen sijaintitieto – Sijainnin kirjaamisen päivä (UTC) (vvvvkkpp) |
|
Kellonaika |
TI |
P |
Aluksen sijaintitieto – Sijainnin kirjaamisen kellonaika (UTC) (TTMM) |
|
Tietueen loppu |
ER |
P |
Järjestelmätieto, joka osoittaa tietueen lopun |
Seuraavat tiedot on annettava tietojen toimittamisen yhteydessä, jotta Guinea-Bissaun kalastuksenseurantakeskus pystyy tunnistamaan tiedot lähettävän kalastuksenseurantakeskuksen:
|
|
Kalastuksenseurantakeskuksen IP-osoite tai verkkoaluetunnus |
|
|
SSL-varmenne (koko varmennepalveluketju) |
Tietojen välittämisessä käytetään seuraavaa rakennetta:
|
|
Käytettyjen kirjasinten on oltava standardin ISO 8859.1 mukaisia. |
|
|
Viestin alku ilmoitetaan kaksinkertaisella vinoviivalla (//) ja kentän koodilla ”SR” |
|
|
Jokainen tietoelementti merkitään omalla koodillaan ja erotetaan muista tietoelementeistä kaksinkertaisella vinoviivalla (//). |
|
|
Kentän koodi ja tieto erotetaan yksinkertaisella vinoviivalla (/). |
|
|
Viestin loppu ilmoitetaan koodilla ”ER”, jota seuraa kaksinkertainen vinoviiva (//). |
Lisäys 4
Sähköisen järjestelmän käyttöönotto kalastustoimien raportointia varten (ERS-järjestelmä)
Kalastustietojen kirjaaminen ja ilmoitusten antaminen ERS-järjestelmällä
|
1) |
Unionin aluksen, jolla on tämän pöytäkirjan nojalla myönnetty lisenssi, päällikön on Guinea-Bissaun kalastusalueella ollessaan
|
|
2) |
Kirjattujen ja toimitettujen tietojen paikkansapitävyydestä vastaa aluksen päällikkö. |
|
3) |
Tämän pöytäkirjan liitteessä olevan IV luvun mukaisesti lippuvaltio saattaa ERS-tiedot Guinea-Bissaun Verden kalastuksenseurantakeskuksen käyttöön.
UN/CEFACT-muodossa olevat tiedot välitetään käyttäen FLUX-verkkoa, jonka Euroopan komissio antaa käyttöön. Vaihtoehtoisesti tiedot voidaan toimittaa siirtymäkauden loppuun asti EU-ERS (v 3.1) -muodossa sähköisellä viestintävälineellä DEH (Data Exchange Highway). Lippuvaltion kalastuksenseurantakeskus toimittaa alukselta tulleet luonteeltaan hetkelliset viestit (COE, COX, PNO) automaattisesti ja viipymättä Guinea-Bissaun kalastuksenseurantakeskukselle. Myös muuntyyppiset viestit välitetään automaattisesti kerran päivässä UN/CEFACT-formaatin tosiasiallisesta käyttöpäivästä alkaen tai, sitä odotellessa, ne saatetaan automaattisesti Guinea-Bissaun lippuvaltion kalastuksenseurantakeskuksen käyttöön pyynnöstä, jonka lippuvaltion kalastuksenseurantakeskus esittää automaattisesti Euroopan komission keskussolmun kautta. Kun uusi formaatti on otettu tuloksellisesti käyttöön, aiempaa tapaa saattaa tiedot käytettäväksi käytetään vain aikaisempia tietoja koskevissa pyynnöissä. |
|
4) |
Guinea-Bissaun kalastuksenseurantakeskus vahvistaa sille toimitettujen kertaluonteisten ERS-tietojen vastaanottamisen vastaanottokuittauksen muodostavalla vastausviestillä ja vahvistaa vastaanotetun viestin pätevyyden. Vastaanottoilmoitusta ei toimiteta tiedoista, jotka Guinea-Bissau saa vastauksena itse esittämäänsä pyyntöön. Guinea-Bissau käsittelee kaikkia ERS-tietoja luottamuksellisesti. |
Aluksella olevan sähköisen tiedonsiirtojärjestelmän tai tietoliikennejärjestelmän häiriö
|
5) |
Lippuvaltion kalastuksenseurantakeskus ja Guinea-Bissaun kalastuksenseurantakeskus ilmoittavat toisilleen viipymättä kaikista tapahtumista, jotka todennäköisesti vaikuttavat yhden tai useamman aluksen ERS-tietojen toimittamiseen. |
|
6) |
Jos Guinea-Bissaun kalastuksenseurantakeskus ei saa tietoja, jotka aluksen olisi toimitettava, sen on ilmoitettava tästä viipymättä lippuvaltion kalastuksenseurantakeskukselle. Lippuvaltion kalastuksenseurantakeskus selvittää mahdollisimman pian syyt siihen, miksi ERS-tiedot ovat jääneet vastaanottamatta, ja ilmoittaa tämän tutkimuksen tuloksen Guinea-Bissaun kalastuksenseurantakeskukselle. |
|
7) |
Silloin kun aluksen ja lippuvaltion kalastuksenseurantakeskuksen välisessä tietojen siirrossa ilmenee häiriö, viimeksi mainittu ilmoittaa asiasta viipymättä aluksen päällikölle tai käyttäjälle tai näiden edustajalle (edustajille). Ilmoituksen saatuaan aluksen päällikön on toimitettava puuttuvat tiedot lippuvaltion toimivaltaisille viranomaisille millä tahansa muulla asianmukaisella televiestintävälineellä päivittäin viimeistään klo 24.00:00. |
|
8) |
Jos kyseessä on alukselle asennetun sähköisen tiedonsiirtojärjestelmän häiriö, aluksen päällikön tai käyttäjän on huolehdittava siitä, että ERS-järjestelmä korjataan tai korvataan uudella kymmenen päivän kuluessa häiriön toteamisesta. Tämän määräajan jälkeen alus ei enää saa kalastaa alueella, ja sen on poistuttava siltä tai poikettava johonkin Guinea-Bissaun satamaan 24 tunnin kuluessa. Alus saa lähteä kyseisestä satamasta tai palata kalastusalueelle vasta sitten, kun sen lippuvaltion kalastuksenseurantakeskus on todennut ERS-järjestelmän toimivan taas asianmukaisesti. |
|
9) |
Jos syynä siihen, ettei Guinea-Bissau ole saanut ERS-tietoja, on häiriö unionin tai Guinea-Bissaun valvonnassa olevissa sähköisissä järjestelmissä, asianomaisen osapuolen on toteutettava nopeasti kaikki toimenpiteet häiriön korjaamiseksi mahdollisimman pian. Ongelman ratkaisemisesta on ilmoitettava välittömästi toiselle osapuolelle. |
|
10) |
Lippuvaltion kalastuksenseurantakeskus lähettää Guinea-Bissaun kalastuksenseurantakeskukselle 24 tunnin välein millä tahansa käytettävissä olevalla sähköisellä viestintävälineellä kaikki lippuvaltion edellisen ilmoituksen jälkeen vastaanottamat ERS-tiedot. Samaa menettelyä voidaan käyttää Guinea-Bissaun pyynnöstä silloin, kun on kyse yli 24 tuntia kestävästä huoltotoimesta, joka vaikuttaa unionin valvomiin järjestelmiin. Guinea-Bissau ilmoittaa asiasta toimivaltaisille valvontayksiköilleen, jotta unionin alusten ei katsottaisi laiminlyövän ERS-tietojensa toimittamiseen liittyviä velvoitteita. Lippuvaltion kalastuksenseurantakeskuksen on varmistuttava siitä, että puuttuvat tiedot on viety sen 3 kohdan mukaisesti ylläpitämään sähköiseen tietokantaan. |