22017A1027(01)

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 22017A1027(01) - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 22017A1027(01)

Help

Sopimus liikenneyhteisön perustamisesta

EUVL L 278, 27.10.2017, p. 3–53 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/agree_internation/2017/1937/oj

Related Council decision

HTML

PDF

Official Journal

27.10.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

L 278/3

SOPIMUS

liikenneyhteisön perustamisesta

Osapuolet, eli

EUROOPAN UNIONI, jäljempänä ’unioni’ tai ’Euroopan unioni’,

KAAKKOISEUROOPPALAISET OSAPUOLET, Albanian tasavalta, Bosnia ja Hertsegovina, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Kosovo (*1), jäljempänä ’Kosovo’, Montenegro ja Serbian tasavalta,

kaikki edellä mainitut osapuolet jäljempänä yhdessä ’sopimuspuolet’, jotka

TUKEUTUVAT Luxemburgissa 11 päivänä kesäkuuta 2004 allekirjoitetun Kaakkois-Euroopan keskeisen alueellisen liikenneverkon kehittämisestä tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan yhteydessä tehtyyn työhön ja TOTEAVAT, ettei mainittua yhteisymmärryspöytäkirjaa enää tarvita;

TUNNUSTAVAT, että kansainvälinen liikenne muodostaa yhtenäisen järjestelmän, ja HALUAVAT luoda Euroopan unionin ja kaakkoiseurooppalaisten osapuolten välille liikenneyhteisön, joka perustuu sopimuspuolten liikennemarkkinoiden asteittaiseen yhdentämiseen asiaa koskevan säännöstön pohjalta;

OTTAVAT HUOMIOON, että liikenneyhteisöä koskevia sääntöjä on sovellettava monenvälisesti liikenneyhteisön sisällä, minkä vuoksi tältä osin on määriteltävä erityisiä sääntöjä;

PANEVAT MERKILLE väliaikaisen sopimuksen ja siihen liittyvän käytännön toimenpiteitä koskevan pöytäkirjan, jonka Helleenien tasavalta ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia ovat allekirjoittaneet vuonna 1995;

OVAT YHTÄ MIELTÄ SIITÄ, että liikenneyhteisöä koskevien sääntöjen on aiheellista perustua tämän sopimuksen liitteessä I esitettyyn asiaa koskevaan lainsäädäntöön, joka on voimassa Euroopan unionissa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen nojalla, ja OTTAVAT HUOMIOON siihen sisältyvät muutokset, kuten ilmaisun ’Euroopan yhteisö’ korvaaminen ilmaisulla ’Euroopan unioni’;

PITÄVÄT MIELESSÄ, ettei liikennemarkkinoiden yhdentämistä voida saavuttaa yhdellä kertaa, vaan se on toteutettava asteittaisena siirtymisenä, jota helpotetaan kestoltaan rajoitetuilla erityisjärjestelyillä;

KOROSTAVAT, että liikenteenharjoittajia olisi kohdeltava syrjimättömästi, kun on kyse niiden mahdollisuuksista käyttää liikenneinfrastruktuuria;

PITÄVÄT MIELESSÄ, että kaikki kaakkoiseurooppalaiset osapuolet haluavat yhdenmukaistaa liikennettä ja siihen liittyviä asioita koskevan lainsäädäntönsä Euroopan unionin vastaavan lainsäädännön kanssa myös unionin säännöstön tulevan kehityksen osalta;

TUNNUSTAVAT teknisen avun merkityksen tältä osin;

PITÄVÄT MIELESSÄ tarpeen suojella ympäristöä ja torjua ilmastonmuutosta sekä sen, että liikennealaa on kehitettävä kestävällä tavalla;

PITÄVÄT MIELESSÄ, että on tarpeen ottaa huomioon liikenneyhteisön sosiaalinen ulottuvuus ja perustaa kaakkoiseurooppalaisissa osapuolissa rakenteet sosiaalista vuoropuhelua varten;

PITÄVÄT MIELESSÄ kaakkoiseurooppalaisten osapuolten Eurooppa-perspektiivin, joka on hiljattain vahvistettu useissa Eurooppa-neuvoston huippukokouksissa;

PANEVAT MERKILLE, että entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Montenegro, Serbian tasavalta ja Albanian tasavalta ovat Euroopan unionin ehdokasmaita ja että myös Bosnia ja Hertsegovina on hakenut jäsenyyttä;

PANEVAT MERKILLE, että Euroopan unionin jäsenvaltioiden sisäisiä menettelyjä voidaan soveltaa Kosovon viranomaisten tämän sopimuksen nojalla laatimia asiakirjoja vastaanotettaessa;

PANEVAT MERKILLE ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden määrätietoisen lähentymisen Euroopan unioniin ja sen säännöstön täytäntöönpanoon etenkin liikenteen alalla,

OVAT PÄÄTTÄNEET PERUSTAA LIIKENNEYHTEISÖN:

1 artikla

Tavoitteet ja periaatteet

1. Tämän sopimuksen tarkoituksena on luoda liikenneyhteisö maantie-, rautatie-, sisävesi- ja meriliikenteen aloilla sekä kehittää Euroopan unionin ja kaakkoiseurooppalaisten osapuolten välistä liikenneverkkoa, jäljempänä ’liikenneyhteisö’. Liikenneyhteisö perustuu kaakkoiseurooppalaisten osapuolten liikennemarkkinoiden asteittaiseen yhdentämiseen Euroopan unionin liikennemarkkinoihin muun muassa teknisten standardien, yhteentoimivuuden, turvallisuuden, turvatoimien, liikenteen hallinnan, sosiaalipolitiikan, julkisten hankintojen ja ympäristöpolitiikan alojen asiaa koskevan säännöstön pohjalta kaikkien liikennemuotojen paitsi lentoliikenteen osalta. Tätä varten tällä sopimuksella vahvistetaan säännöt, joita sovelletaan sopimuspuolten välillä jäljempänä määritetyin ehdoin. Nämä säännöt sisältävät liitteessä I lueteltujen säädösten säännökset.

2. Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan siltä osin kuin ne koskevat maantie-, rautatie-, sisävesi- ja meriliikennettä sekä liikenneverkkoja, lentoasemien infrastruktuuri mukaan luettuna, tai niihin liittyvää liitteessä I tarkoitettua asiaa.

3. Tämä sopimus koostuu seuraavista osista: artiklat, joissa kerrotaan yleisesti, miten liikenneyhteisö toimii, jäljempänä ’pääsopimus’; liitteet, joista liite I sisältää Euroopan unionin säädökset, joita sovelletaan sopimuspuolten kesken pääsopimuksen puitteissa; ja pöytäkirjat, joista vähintään yhdessä vahvistetaan kunkin kaakkoiseurooppalaisen osapuolen osalta kyseiseen osapuoleen sovellettavat siirtymäjärjestelyt.

2 artikla

1. Tätä sopimusta sovellettaessa

a)	’sopimuksella’ tarkoitetaan pääsopimusta, pääsopimuksen liitteitä, liitteessä I tarkoitettuja säädöksiä sekä pääsopimuksen pöytäkirjoja;

b)	’kaakkoiseurooppalaisilla osapuolilla’ tarkoitetaan Albanian tasavaltaa, Bosnia ja Hertsegovinaa, entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa, Kosovoa, Montenegroa ja Serbian tasavaltaa;

mikään tässä sopimuksessa, sen liitteet ja pöytäkirjat mukaan lukien, käytetty termi, sanamuoto tai määritelmä ei merkitse sitä, että Euroopan unioni tunnustaisi Kosovon itsenäiseksi valtioksi, eikä sitä, että yksittäinen jäsenvaltio tunnustaisi Kosovon itsenäiseksi valtioksi, jos ne eivät ole sitä muutoin tehneet;

d)	’yleissopimuksella’ tarkoitetaan mitä tahansa kansainvälistä liikennettä koskevaa yleissopimusta tai sopimusta, joka on avattu allekirjoitettavaksi, tätä sopimusta lukuun ottamatta;

e)	’EU:n jäsenvaltiolla’ tarkoitetaan Euroopan unionin jäsenvaltiota;

f)	’säännöstöllä’ tarkoitetaan lainsäädäntöä, jonka Euroopan unioni on antanut tavoitteidensa saavuttamiseksi.

2. Termien ”maa”, ”kansallinen”, ”kansalaiset”, ”alue” tai ”lippu” käyttö ei rajoita kunkin sopimuspuolen kansainvälisen oikeuden mukaista asemaa.

3 artikla

1. Liitteessä I tarkoitettujen tai siihen sisältyvien säädösten, siten kuin ne on mukautettu liitteen II mukaisesti, tai alueellisen ohjauskomitean päätöksiin sisältyvien säädösten sovellettavat säännökset sitovat sopimuspuolia.

2. Tällaisten säännösten on oltava osa tai ne on sisällytettävä osaksi kaakkoiseurooppalaisten osapuolten sisäistä oikeusjärjestystä seuraavasti:

a)	Euroopan unionin asetusta vastaava säädös on sisällytettävä osaksi kunkin kaakkoiseurooppalaisen osapuolen sisäistä oikeusjärjestystä alueellisen ohjauskomitean kaakkoiseurooppalaisia osapuolia varten määrittämän ajanjakson kuluessa;

b)	Euroopan unionin direktiiviä vastaavan säädöksen osalta kunkin kaakkoiseurooppalaisen osapuolen toimivaltaiset viranomaiset voivat valita täytäntöönpanon muodon ja menetelmän;

c)	Euroopan unionin päätöstä vastaava säädös on sisällytettävä osaksi kunkin kaakkoiseurooppalaisen osapuolen sisäistä oikeusjärjestystä alueellisen ohjauskomitean kaakkoiseurooppalaisia osapuolia varten määrittämän ajanjakson kuluessa ja sen määrittämällä tavalla.

3. Jos 1 kohdassa tarkoitettujen säädösten sovellettavista säännöksistä syntyy velvoitteita EU:n jäsenvaltioille, näitä velvoitteita sovelletaan EU:n jäsenvaltioihin Euroopan unionissa sovellettavien sääntöjen mukaan tehdyn päätöksen jälkeen, kun Euroopan komissio on tehnyt arvioinnin siitä, ovatko kaakkoiseurooppalaiset osapuolet panneet liitteessä I tarkoitetut Euroopan unionin säännökset täytäntöön kaikilta osin.

4 artikla

Sopimuspuolet toteuttavat kaikki aiheelliset yleiset tai erityiset toimenpiteet tästä sopimuksesta johtuvien velvoitteidensa täyttämiseksi ja pidättäytyvät kaikista toimenpiteistä, jotka voisivat vaarantaa tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen.

5 artikla

Sosiaaliset kysymykset

Kaakkoiseurooppalaiset osapuolet panevat täytäntöön liitteessä I esitetyn sosiaalisen säännöstön liikenteen osalta. Liikenneyhteisö vahvistaa ja edistää sosiaalista vuoropuhelua ja sosiaalista ulottuvuutta siten, että viitataan sosiaalisia näkökohtia koskevaan säännöstöön, työntekijöiden perusoikeuksiin sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja soveltuvalla tasolla liikennealalla toimivien kansallisten ja eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten osallistumiseen.

6 artikla

Ympäristö

Kaakkoiseurooppalaiset osapuolet panevat asiaankuuluvan ympäristöalan säännöstön täytäntöön liikenteen osalta, erityisesti liitteessä I.6 esitetyt strategisen ympäristöarvioinnin ja ympäristövaikutusten arvioinnin sekä luontoon, veteen ja ilmanlaatuun liittyvät direktiivit.

7 artikla

Julkiset hankinnat

Kaakkoiseurooppalaiset osapuolet panevat täytäntöön liitteessä I.7 esitetyn julkisia hankintoja koskevan säännöstön liikenteen osalta.

8 artikla

Infrastruktuuri

1. Kartat Euroopan laajuisen liikenneverkon, jäljempänä ’TEN-T’, kattavan verkon ja ydinverkon alustavasta laajentamisesta Länsi-Balkaniin ovat tämän sopimuksen liitteessä I.1. Alueellinen ohjauskomitea raportoi ministerineuvostolle vuosittain tässä sopimuksessa kuvatun TEN-T:n toteuttamisesta. Tekniset komiteat avustavat alueellista ohjauskomiteaa raportin laatimisessa.

2. Liikenneyhteisö tukee TEN-T:n kattavan verkon ja ydinverkon alustavaa laajentamista Länsi-Balkaniin komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/758 (1) mukaisesti, kuten liitteessä I.1 esitetään. Se ottaa huomioon sopimuspuolten tekemät asiaan liittyvät kahden- ja monenväliset sopimukset, liikenteen pullonkaulojen poistamiseen ja kansallisten verkkojen välisten yhteyksien sekä kansallisten verkkojen ja EU:n TEN-T-verkon välisten yhteyksien edistämiseen tarvittavien pää- ja liityntäyhteyksien kehittäminen mukaan luettuna.

9 artikla

1. Liikenneyhteisö laatii kahden vuoden välein viisivuotisen säännöllisesti päivitettävän työsuunnitelman, jonka avulla kehitetään TEN-T:n kattavan verkon ja ydinverkon alustavaa laajentamista Länsi-Balkanille ja tunnistetaan unionin parhaiden käytäntöjen mukaiset alueellisesti kiinnostavat ensisijaiset hankkeet, joilla edistetään talouden, aluerakenteellisen yhdentymisen, ympäristövaikutusten, sosiaalisen vaikutuksen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta tasapainoisesti kestävää kehitystä.

2. Jatkuvasti päivitettävän viisivuotisen työsuunnitelman on muun muassa

a)	oltava liitteessä I esitetyn Euroopan unionin asiaankuuluvan lainsäädännön mukainen, etenkin siinä tapauksessa, että suunnitelmaan sisältyy Euroopan unionilta saatavaa rahoitusta;

b)	osoitettava, että se on parasta vastinetta rahalle ja mitkä sen laajemmat sosioekonomiset vaikutukset ovat, avustuksenantajien sääntöjen ja parhaiden kansainvälisten käytäntöjen mukaisesti;

c)	kiinnitettävä erityistä huomiota maailmanlaajuiseen ilmastonmuutokseen ja ympäristön kestävyyteen hankkeiden määritys- ja analysointivaiheessa;

d)	sisällettävä mahdollisuudet rahoituksen saamiseen avustuksenantajilta ja kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta erityisesti Länsi-Balkanin investointikehyksen kautta.

3. Liikenneyhteisö tukee tarvittavia tutkimuksia ja analyysejä, jotka koskevat erityisesti taloudellista elinkelpoisuutta, teknisiä eritelmiä, ympäristövaikutusta, sosiaalisia seurauksia ja rahoitusmekanismeja.

4. Pysyvä sihteeristö ottaa käyttöön tiedotusjärjestelmän, jota päätöksentekijät käyttävät seuratessaan ja tarkastellessaan, mikä on tilanne TEN-T:n kattavan verkon ja ydinverkon alustavassa laajentamisessa Länsi-Balkaniin ja miten siinä edistytään.

10 artikla

Kaakkoiseurooppalaiset osapuolet kehittävät tehokkaat liikenteen hallintajärjestelmät, mukaan lukien intermodaalijärjestelmät ja älykkäät liikennejärjestelmät.

11 artikla

Rautatieliikenne

1. EU:n jäsenvaltiossa tai kaakkoiseurooppalaisessa osapuolessa toimiluvan saaneilla rautatieyrityksillä on tämän sopimuksen sekä liitteessä I mainittujen asiaankuuluvien säädösten soveltamisalan ja ehtojen rajoissa oikeus käyttää infrastruktuuria kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja kaakkoiseurooppalaisissa osapuolissa kansainvälisen henkilö- tai tavaraliikenteen harjoittamista varten.

2. EU:n tai jonkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen taikka kaakkoiseurooppalaisen osapuolen myöntämien rautatieyritysten toimilupien, niiden turvallisuustodistusten, veturinkuljettajien hyväksyntäasiakirjojen ja kalustoyksikköjen lupien voimassaoloa ei rajoiteta tämän sopimuksen sekä liitteessä I mainittujen asiaankuuluvien säädösten soveltamisalan ja ehtojen rajoissa.

12 artikla

Maantieliikenne

Kaakkoiseurooppalaiset osapuolet edistävät tehokasta, turvallista ja turvattua maantieliikennettä. Sopimuspuolet pyrkivät yhteistyöllään lähentämään lainsäädäntöään Euroopan unionin toimintastandardeihin ja maantieliikennepolitiikkaan erityisesti panemalla täytäntöön liitteessä I tarkoitetun maantieliikennesäännöstön.

13 artikla

Sisävesiliikenne

Sopimuspuolet edistävät tehokasta, turvallista ja turvattua sisävesiliikennettä. Sopimuspuolet pyrkivät yhteistyöllään lähentämään lainsäädäntöään Euroopan unionin toimintastandardeihin ja sisävesiliikennepolitiikkaan erityisesti niin, että kaakkoiseurooppalaiset osapuolet panevat täytäntöön liitteessä I esitetyt säädökset.

14 artikla

Meriliikenne

Sopimuspuolet edistävät tehokasta, turvallista ja turvattua meriliikennettä. Sopimuspuolet pyrkivät yhteistyöllään lähentämään lainsäädäntöään Euroopan unionin toimintastandardeihin ja meriliikennepolitiikkaan erityisesti niin, että kaakkoiseurooppalaiset osapuolet panevat täytäntöön liitteessä I esitetyt säädökset.

15 artikla

Hallinnollisten muodollisuuksien helpottaminen

1. Sopimuspuolet helpottavat hallinnollisia menettelyjä (muodollisuuksia), jotka liittyvät siirtymiseen yhdeltä tullialueelta toiselle Euroopan unionin ja kunkin kaakkoiseurooppalaisen osapuolen välillä sovellettavien sopimusten tulliyhteistyötä koskevien määräysten mukaisesti.

2. Kaakkoiseurooppalaiset osapuolet helpottavat samassa tarkoituksessa hallinnollisia menettelyjä, jotka liittyvät siirtymiseen yhdeltä tullialueelta toiselle niiden välillä sovellettavien sopimusten tulliyhteistyötä koskevien määräysten mukaisesti.

16 artikla

Syrjimättömyys

Kaikki kansalaisuuteen perustuva syrjintä on kielletty tämän sopimuksen soveltamisalalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sopimuksessa olevien erityismääräysten soveltamista.

17 artikla

Kilpailu

1. Tämän sopimuksen soveltamisalalla sovelletaan liitteen III määräyksiä. Jos kahden tai useamman sopimuspuolen välillä tehtyihin muihin sopimuksiin, kuten assosiaatiosopimuksiin, sisältyy kilpailu- ja valtiontukisääntöjä, mainittuja sääntöjä sovelletaan kyseisten sopimuspuolten kesken.

2. Kilpailua koskeviin liitteen III määräyksiin ei sovelleta 18, 19 ja 20 artiklaa. Niitä sovelletaan valtiontukeen.

18 artikla

Täytäntöönpanon valvonta

1. Kukin sopimuspuoli varmistaa, että tästä sopimuksesta ja erityisesti liitteessä I mainituista säädöksistä johtuviin oikeuksiin voidaan vedota kansallisissa tuomioistuimissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista.

2. Kaikki kysymykset, jotka koskevat liitteessä I luetellun Euroopan unionin lainsäädännön laillisuutta, kuuluvat Euroopan unionin tuomioistuimen, jäljempänä ’unionin tuomioistuin’, yksinomaiseen toimivaltaan.

19 artikla

Määräysten ja säännösten tulkinta

1. Siltä osin kuin tämän sopimuksen määräykset ja liitteessä I lueteltujen säädösten säännökset ovat asiasisällöltään yhteneviä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen vastaavien sääntöjen ja näiden perussopimusten nojalla annettujen säädösten kanssa, näitä määräyksiä ja säännöksiä tulkitaan niitä täytäntöön pantaessa ja sovellettaessa unionin tuomioistuimen ja Euroopan komission ennen tämän sopimuksen allekirjoittamispäivää antamien asiaa koskevien tuomioiden ja päätösten mukaisesti. Tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen annettavat tuomiot ja päätökset annetaan muille sopimuspuolille tiedoksi. Jos jokin sopimuspuolista sitä pyytää, näiden myöhemmin annettavien tuomioiden ja päätösten vaikutukset selvitetään alueellisessa ohjauskomiteassa, jota avustavat tekniset komiteat, tämän sopimuksen asianmukaisen toteutumisen varmistamiseksi. Voimassa olevat tulkinnat annetaan tiedoksi kaakkoiseurooppalaisille osapuolille ennen tämän sopimuksen allekirjoituspäivää. Päätösten, jotka alueellinen ohjauskomitea tekee tätä menettelyä noudattaen, on oltava unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisia.

2. Jos kaakkoiseurooppalaisen osapuolen tuomioistuimen ratkaistavaksi annetussa asiassa tulee esille kysymys tämän sopimuksen, liitteessä I lueteltujen säädösten sisältämien säännösten tai niiden nojalla annettujen ja asiasisällöltään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen vastaavien sääntöjen tai näiden perussopimusten nojalla annettujen säädösten kanssa yhtenevien säädösten tulkinnasta, kyseinen tuomioistuin pyytää liitteen IV mukaisesti unionin tuomioistuinta tekemään päätöksen tämän kysymyksen osalta, jos se katsoo sen olevan tuomion antamiseksi tarpeen. Kaakkoiseurooppalainen osapuoli voi liitteen IV mukaisesti tehdä päätöksen siitä, miltä osin ja minkälaisia yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen sen tuomioistuimet soveltavat tätä määräystä. Tällaisesta päätöksestä on ilmoitettava sopimuksen tallettajalle ja unionin tuomioistuimelle. Tallettaja ilmoittaa asiasta muille sopimuspuolille. Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu sitoo kaakkoiseurooppalaisen osapuolen tuomioistuimia, jotka käsittelevät tapausta, jonka yhteydessä kysymys tuli esiin.

20 artikla

Uusi lainsäädäntö

1. Tällä sopimuksella ei rajoiteta kunkin kaakkoiseurooppalaisen osapuolen oikeutta antaa yksipuolisesti uutta lainsäädäntöä tai muuttaa voimassa olevaa lainsäädäntöään liikenteen alalla tai siihen liittyvällä liitteessä I mainitulla alalla edellyttäen, että tämä tapahtuu syrjimättömyyden periaatetta ja tämän artiklan määräyksiä noudattaen. Kaakkoiseurooppalaiset osapuolet voivat antaa tällaista lainsäädäntöä ainoastaan, jos se on tämän sopimuksen mukaista.

2. Kun kaakkoiseurooppalainen osapuoli on antanut uutta lainsäädäntöä tai hyväksynyt muutoksen lainsäädäntöönsä, sen on ilmoitettava asiasta alueellisen ohjauskomitean välityksellä muille sopimuspuolille viimeistään kuukauden kuluttua lainsäädännön antamisesta. Jos jokin sopimuspuoli sitä pyytää, asiaankuuluva tekninen komitea järjestää tämän jälkeen kahden kuukauden kuluessa näkemystenvaihdon tällaisen uuden lainsäädännön tai muutoksen vaikutuksista tämän sopimuksen asianmukaiseen toteutumiseen.

3. Alueellisen ohjauskomitean tehtävänä on uusien laillisesti sitovien Euroopan unionin säädösten osalta

a)	joko tehdä päätös, jolla tarkistetaan liitettä I siten, että siihen sisällytetään, tarvittaessa vastavuoroisuutta noudattaen, kyseinen uusi säädös; tai

b)	tehdä päätös, jolla kyseinen uusi säädös katsotaan tämän sopimuksen mukaiseksi; tai

c)	päättää muista toimenpiteistä, joilla turvataan tämän sopimuksen asianmukainen toteutuminen.

4. Sellaisten uusien laillisesti sitovien Euroopan unionin säädösten osalta, jotka on annettu tämän sopimuksen allekirjoittamisen ja sen voimaantulon välisenä aikana ja joista on ilmoitettu muille sopimuspuolille, päivämääräksi, jolloin asia on annettu käsiteltäväksi, katsotaan se päivämäärä, jolloin ilmoitus on saatu. Alueellinen ohjauskomitea voi tehdä päätöksensä aikaisintaan kuudenkymmenen päivän kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta.

21 artikla

Ministerineuvosto

Perustetaan ministerineuvosto. Se varmistaa, että tässä sopimuksessa asetetut tavoitteet saavutetaan, ja sen tehtävänä on

a)	antaa yleisiä toimintapoliittisia ohjeita;

b)	seurata tämän sopimuksen täytäntöönpanon etenemistä, sosiaalifoorumin esittämien ehdotusten mukaiset jatkotoimet mukaan lukien;

c)	antaa lausuntoja pysyvän sihteeristön johtajan nimittämisestä;

d)	tehdä yksimielinen päätös pysyvän sihteeristön toimipaikasta.

22 artikla

Ministerineuvostossa on yksi edustaja kustakin sopimuspuolesta. Kaikki EU:n jäsenvaltiot voivat osallistua tarkkailijoina.

23 artikla

Ministerineuvosto kokoontuu vuosittain.

24 artikla

Alueellinen ohjauskomitea

1. Perustetaan alueellinen ohjauskomitea. Se vastaa tämän sopimuksen hallinnoinnista ja huolehtii sen asianmukaisesta täytäntöönpanosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 19 artiklan soveltamista. Tätä varten se antaa suosituksia ja tekee päätöksiä tässä sopimuksessa määrätyissä asioissa. Sopimuspuolet panevat alueellisen ohjauskomitean päätökset täytäntöön omien sääntöjensä mukaisesti.

2. Alueellinen ohjauskomitea muodostuu sopimuspuolten edustajasta ja varaedustajasta. Kaikki EU:n jäsenvaltiot voivat osallistua tarkkailijoina.

3. Alueellinen ohjauskomitea tekee päätöksensä yksimielisesti.

4. Sopimuksen asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi sopimuspuolet vaihtavat tietoja muun muassa sellaisesta uudesta lainsäädännöstä ja sellaisista uusista päätöksistä, jotka ovat tämän sopimuksen kannalta olennaisia, ja neuvottelevat alueellisessa ohjauskomiteassa muun muassa sosiaalisista kysymyksistä, jos jokin sopimuspuoli sitä pyytää.

5. Alueellinen ohjauskomitea vahvistaa työjärjestyksensä.

6. Kaakkoiseurooppalaiset osapuolet toimivat vuorotellen alueellisen ohjauskomitean puheenjohtajana ohjauskomitean työjärjestyksessä vahvistettavien järjestelyjen mukaisesti.

7. Alueellisen ohjauskomitean puheenjohtaja kutsuu sen koolle vähintään kahdesti vuodessa tämän sopimuksen yleisen toteutumisen tarkastelua varten sekä minkä tahansa sopimuspuolen pyynnöstä aina, kun olosuhteet sitä edellyttävät. Alueellinen ohjauskomitea seuraa jatkuvasti unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön kehitystä. Tätä varten Euroopan unioni toimittaa kaakkoiseurooppalaisille osapuolille kaikki tämän sopimuksen toteutumisen kannalta olennaiset unionin tuomioistuimen tuomiot. Alueellisen ohjauskomitean on ryhdyttävä toimiin kolmen kuukauden kuluessa tämän sopimuksen yhdenmukaisen tulkinnan säilyttämiseksi.

8. Alueellinen ohjauskomitea vastaa ministerineuvoston tehtäviin liittyvästä valmistelutyöstä.

25 artikla

1. Alueellisen ohjauskomitean tekemä päätös sitoo sopimuspuolia. Jos alueellisen ohjauskomitean tekemässä päätöksessä sopimuspuolelta edellytetään toimien toteuttamista, mainitun sopimuspuolen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet ja ilmoitettava asiasta alueelliselle ohjauskomitealle.

2. Alueellisen ohjauskomitean päätökset julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja kaakkoiseurooppalaisten osapuolten virallisissa lehdissä. Kussakin päätöksessä mainitaan päivämäärä, johon mennessä sopimuspuolten on pantava se täytäntöön, sekä muut talouden toimijoille mahdollisesti merkitykselliset tiedot.

26 artikla

Tekniset komiteat

1. Alueellinen ohjauskomitea päättää perustaa väliaikaisten työryhmien muodossa olevia teknisiä komiteoita. Kukin tekninen komitea voi tehdä alueelliselle ohjauskomitealle päätösehdotuksia vastuualaansa kuuluvista asioista. Tekniset komiteat koostuvat sopimuspuolten edustajista. Kaikki EU:n jäsenvaltiot voivat osallistua tarkkailijoina.

Asiaankuuluvia kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, etenkin ympäristöalan järjestöjä, kutsutaan väliaikaisiksi tarkkailijoiksi.

2. Tekniset komiteat vahvistavat työjärjestyksensä.

3. Kaakkoiseurooppalaiset osapuolet toimivat vuorotellen teknisten komiteoiden puheenjohtajana niiden työjärjestyksessä vahvistettavien järjestelyjen mukaisesti.

27 artikla

Sosiaalifoorumi

1. Sopimuspuolten on otettava sosiaalinen ulottuvuus asianmukaisesti huomioon ja tunnustettava tarve ottaa työmarkkinaosapuolet mukaan kaikilla asianmukaisilla tasoilla edistämällä sosiaalista vuoropuhelua tämän sopimuksen täytäntöönpanon seurannasta ja tämän sopimuksen vaikutuksista.

2. Niiden on otettava huomioon, että on tärkeää keskittyä seuraaviin avainaloihin:

a)	ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen, Euroopan sosiaalisen peruskirjan, työntekijöiden sosiaalisia perusoikeuksia koskevan yhteisön peruskirjan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaiset työntekijöiden perusoikeudet;

b)	työlainsäädäntö – parempien työ- ja elinolojen edistämisen osalta;

c)	työturvallisuus ja -terveys – liikennealan työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien työympäristön parannusten osalta;

d)	yhtäläiset mahdollisuudet – keskittyen tarvittaessa ottamaan käyttöön periaate, jonka mukaan miesten ja naisten olisi saatava sama palkka samasta työstä.

3. Sopimuspuolet sopivat sosiaalifoorumin perustamisesta näiden sosiaalisten näkökohtien käsittelemistä varten. Kukin sopimuspuoli nimeää omia sisäisiä menettelyjään noudattaen edustajansa, jotka voivat osallistua sosiaalifoorumiin kokouksiin. Edustajiston on katettava hallitukset, työntekijä- ja työnantajajärjestöt sekä muut asiaan liittyvät tahot, jotka katsotaan keskusteltavien aiheiden kannalta aiheellisiksi. Liikennealaan liittyvien eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten neuvottelukomiteoiden sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean edustajien on oltava kokouksissa läsnä ja osallistuttava niihin. Sosiaalifoorumi vahvistaa työjärjestyksensä.

28 artikla

Pysyvä sihteeristö

Perustetaan pysyvä sihteeristö. Sen tehtävänä on

a)	antaa hallinnollista tukea ministerineuvostolle, alueelliselle ohjauskomitealle, teknisille komiteoille ja sosiaalifoorumille;

b)	toimia liikenneobservatoriona, joka seuraa, miten TEN-T:n kattavan verkon ja ydinverkon alustava laajentaminen Länsi-Balkanille etenee;

c)	tukea kuuden Länsi-Balkanin maan (WB6) liitettävyysohjelmaa, jolla pyritään parantamaan yhteyksiä Länsi-Balkanilla sekä Länsi-Balkanin ja Euroopan unionin välillä.

29 artikla

Pysyvällä sihteeristöllä on johtaja ja liikenneyhteisön edellyttämää henkilökuntaa. Pysyvällä sihteeristöllä voi olla myös yksi tai useampi varajohtaja. Sen työkieli on englanti.

30 artikla

Alueellinen ohjauskomitea nimittää pysyvän sihteeristön johtajan ministerineuvostoa kuultuaan. Johtajan toimikausi saa olla enintään kolme vuotta. Toimikausi voidaan uusia. Alueellinen ohjauskomitea vahvistaa pysyvän sihteeristön säännöt, etenkin sihteeristön henkilöstön palkkaamista, työoloja ja maantieteellisesti tasapainoista jakautumista koskevat säännöt. Alueellinen ohjauskomitea voi myös nimittää yhden tai useamman varajohtajan. Johtaja valitsee ja nimittää henkilöstön alueellista ohjauskomiteaa kuultuaan.

31 artikla

Pysyvän sihteeristön johtaja ja henkilöstö hoitavat tehtäviään puolueettomasti kysymättä tai vastaanottamatta ohjeita miltään sopimuspuolelta. Heidän tehtävänään on ajaa liikenneyhteisön etua.

32 artikla

Pysyvän sihteeristön johtaja tai nimetty varahenkilö osallistuu ministerineuvoston, alueellisen ohjauskomitean, teknisten komiteoiden ja sosiaalifoorumin kokouksiin.

33 artikla

Pysyvän sihteeristön toimipaikka vahvistetaan 21 artiklan d alakohdan mukaisesti.

34 artikla

Talousarvio

Kunkin sopimuspuolen osuus liikenneyhteisön talousarviosta vahvistetaan liitteessä V. Osuuksia voidaan minkä tahansa sopimuspuolen pyynnöstä tarkastella uudelleen kolmen vuoden välein alueellisen ohjauskomitean päätöksellä.

35 artikla

Alueellinen ohjauskomitea hyväksyy liikenneyhteisön talousarvion vuosittain. Talousarvio kattaa liikenneyhteisön toimintamenot, jotka tarvitaan sen elinten toimintaan. Kunkin elimen menot esitetään talousarviossa erikseen. Alueellinen ohjauskomitea tekee päätöksen tarkemmasta menettelystä, jota noudatetaan talousarvion toteuttamisessa, tilinpäätöksen esittämisessä, tilintarkastuksessa ja tarkastuksissa.

36 artikla

Pysyvän sihteeristön johtaja toteuttaa talousarvion ja raportoi vuosittain alueelliselle ohjauskomitealle talousarvion toteutumisesta. Alueellinen ohjauskomitea voi tarvittaessa päättää jättää talousarvion moitteettoman toteutuksen todentamisen riippumattomien tilintarkastajien tehtäväksi.

37 artikla

Riitojen ratkaiseminen

1. Mikä tahansa sopimuspuoli voi saattaa alueellisen ohjauskomitean käsiteltäväksi tämän sopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevan riidan, ellei tässä sopimuksessa vahvisteta erityisiä menettelyjä.

2. Kun riita on saatettu alueellisen ohjauskomitean käsiteltäväksi 1 kohdan mukaisesti, pidetään välittömästi neuvottelu riidan osapuolten välillä. Tapauksissa, joissa Euroopan unioni ei ole riidan osapuolena, jokin riidan osapuolista voi kutsua Euroopan unionin edustajan mukaan neuvotteluun. Riidan osapuolet voivat laatia ratkaisuehdotuksen, joka toimitetaan välittömästi alueelliselle ohjauskomitealle. Päätösten, jotka alueellinen ohjauskomitea tekee tätä menettelyä noudattaen, on oltava unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisia.

3. Jos alueellinen ohjauskomitea ei kykene neljän kuukauden kuluessa siitä, kun asia saatettiin sen käsiteltäväksi, tekemään päätöstä riidan ratkaisemiseksi, riidan osapuolet voivat antaa riidan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi, ja sen päätös asiassa on lopullinen ja sitova. Yksityiskohtaiset säännöt riitojen antamisesta unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi vahvistetaan liitteessä IV.

38 artikla

Tietojen luovuttaminen

1. Kaikki elimet, jotka on perustettu tällä sopimuksella tai sen nojalla, varmistavat, että ne noudattavat työssään mahdollisimman laajasti avoimuutta. Tätä varten sopimuspuolten kansalaisilla ja kaikilla luonnollisilla henkilöillä tai oikeushenkilöillä, joiden asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jossakin sopimuspuolessa, on oikeus tutustua tällä sopimuksella tai sen nojalla perustettujen elinten hallussa oleviin asiakirjoihin edellyttäen, että 2 kohdan mukaisesti määritettäviä periaatteita ja ehtoja noudatetaan.

2. Alueellinen ohjauskomitea vahvistaa asiakirjoihin tutustumisoikeutta koskevat yleiset periaatteet ja rajoitukset julkisen tai yksityisen edun huomioon ottamiseksi säännöillä, jotka perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 (2) tarkoitettuihin asiakirjojen saatavuutta koskeviin Euroopan unionin sääntöihin. Alueellisen ohjauskomitean vahvistamissa säännöissä on määrättävä hallinnollisesta menettelystä, jonka mukaan asiakirjaan tutustumisen epääminen voidaan käsitellä tai tutkia uudelleen.

3. Siltä osin kuin tällä sopimuksella tai sen nojalla perustettujen elinten hallussa oleviin asiakirjoihin sisältyy ympäristötietoa, sellaisena kuin se määritellään tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa tehdyn yleissopimuksen 2 artiklan 3 kohdassa, tällaisen tiedon saaminen varmistetaan mainitun yleissopimuksen 4 artiklan mukaisesti.

Alueellinen ohjauskomitea vahvistaa tämän kohdan täytäntöönpanon varmistamista varten tarvittavat säännöt. Näissä täytäntöönpanosäännöissä on määrättävä hallinnollisesta menettelystä, jonka mukaan ympäristötietoon tutustumisen epääminen voidaan käsitellä tai tutkia uudelleen.

4. Sopimuspuolten edustajien, valtuutettujen ja asiantuntijoiden sekä tämän sopimuksen nojalla toimivien virkamiesten ja muiden toimihenkilöiden on vielä tehtäviensä päättymisen jälkeenkin pidettävä salassa tiedot, joita koskee salassapitovelvollisuus, erityisesti tiedot yrityksistä, niiden liikesuhteista ja niiden kustannustekijöistä.

39 artikla

Kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt

1. Sopimuspuolet neuvottelevat toistensa kanssa alueellisessa ohjauskomiteassa minkä tahansa sopimuspuolen pyynnöstä

a)	kansainvälisissä järjestöissä ja alueellisissa aloitteissa käsiteltävistä liikennealan kysymyksistä; ja

b)	eri näkökohdista, jotka liittyvät sopimuspuolten ja kolmansien maiden välisten suhteiden mahdolliseen kehitykseen liikenteen alalla, sekä tällä alalla tehtyjen kahden- tai monenvälisten sopimusten olennaisten osien toteutumisesta.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut neuvottelut on kiireellisissä tapauksissa järjestettävä niin pian kuin mahdollista ja joka tapauksessa kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä.

40 artikla

Siirtymäjärjestelyt

1. Pöytäkirjoissa I–VI vahvistetaan siirtymäjärjestelyt ja vastaavat siirtymäkaudet, joita sovelletaan Euroopan unionin ja asianomaisen kaakkoiseurooppalaisen osapuolen välillä.

2. Kunkin kaakkoiseurooppalaisen osapuolen asteittaista siirtymistä liikenneyhteisön täydelliseen soveltamiseen tarkastellaan arvioinneissa. Arvioinnit suorittaa Euroopan komissio yhteistyössä asianomaisen kaakkoiseurooppalaisen osapuolen kanssa. Euroopan komissio voi käynnistää arvioinnin omasta aloitteestaan tai asianomaisen kaakkoiseurooppalaisen osapuolen aloitteesta.

3. Jos Euroopan unioni katsoo edellytysten täyttyvän, se ilmoittaa asiasta alueelliselle ohjauskomitealle ja tämän jälkeen päättää, että asianomainen kaakkoiseurooppalainen osapuoli voi siirtyä seuraavaan vaiheeseen liikenneyhteisössä.

4. Jos Euroopan unioni katsoo, että edellytykset eivät täyty, se ilmoittaa asiasta alueelliselle ohjauskomitealle. Euroopan unioni antaa asianomaiselle keskieurooppalaiselle osapuolelle suosituksia tietyistä parannuksista.

VOIMAANTULO, UUDELLEENTARKASTELU, VOIMASSAOLON PÄÄTTYMINEN JA MUUT MÄÄRÄYKSET

41 artikla

Voimaantulo

1. Allekirjoittajat ratifioivat tai hyväksyvät tämän sopimuksen omien menettelyjensä mukaisesti. Ratifiointi- tai hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristöön, joka ilmoittaa siitä kaikille muille allekirjoittajille ja hoitaa kaikki muut tallettajan tehtävät.

2. Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona Euroopan unioni ja vähintään neljä kaakkoiseurooppalaista osapuolta ovat tallettaneet ratifiointi- tai hyväksymiskirjansa. Sellaisen allekirjoittajan osalta, joka ratifioi tai hyväksyy tämän sopimuksen kyseisen päivän jälkeen, sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona kyseinen allekirjoittaja on tallettanut ratifiointi- tai hyväksymiskirjansa.

3. Sen estämättä, mitä 1 ja 2 kohdassa määrätään, Euroopan unioni ja vähintään kolme kaakkoiseurooppalaista osapuolta voivat kansallisen lain mukaisesti päättää soveltaa tätä sopimusta keskenään väliaikaisesti sen allekirjoituspäivästä ilmoittamalla siitä tallettajalle, joka ilmoittaa asiasta muille sopimuspuolille.

42 artikla

Uudelleentarkastelu

Tätä sopimusta tarkastellaan uudelleen, jos jokin sopimuspuoli sitä pyytää, ja joka tapauksessa viiden vuoden kuluttua sen voimaantulosta.

43 artikla

Voimassaolon päättyminen

1. Kukin sopimuspuoli voi irtisanoa sopimuksen ilmoittamalla asiasta tallettajalle, joka puolestaan ilmoittaa irtisanomisesta muille sopimuspuolille. Jos Euroopan unioni irtisanoo tämän sopimuksen, sen voimassaolo päättyy vuoden kuluttua irtisanomisilmoituksen päivämäärästä. Jos jokin kaakkoiseurooppalainen osapuoli irtisanoo tämän sopimuksen, sen voimassaolo päättyy ainoastaan kyseisen sopimuspuolen osalta vuoden kuluttua irtisanomisilmoituksen päivämäärästä.

2. Jos kaakkoiseurooppalainen osapuoli liittyy Euroopan unioniin, kyseinen sopimuspuoli lakkaa automaattisesti olemasta tämän sopimuksen mukainen kaakkoiseurooppalainen osapuoli, ja siitä tulee sen sijaan EU:n jäsenvaltio.

44 artikla

Kielet

Tämä sopimus laaditaan Euroopan unionin toimielinten ja kaakkoiseurooppalaisten osapuolten virallisilla kielillä yhtenä alkuperäisenä kappaleena, ja kaikki tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia.

Съставено в Брюксел на девети октомври през две хиляди и седемнадесета година.

Hecho en Bruselas, el nueve de octubre de dos mil diecisiete.

V Bruselu dne devátého října dva tisíce sedmnáct.

Udfærdiget i Bruxelles den niende oktober to tusind og sytten.

Geschehen zu Brüssel am neunten Oktober zweitausendsiebzehn.

Kahe tuhande seitsmeteistkümnenda aasta oktoobrikuu üheksandal päeval Brüsselis.

Έγινε στις Βρυξέλλες, στις εννέα Οκτωβρίου δύο χιλιάδες δεκαεπτά.

Done at Brussels on the ninth day of October in the year two thousand and seventeen.

Fait à Bruxelles, le neuf octobre deux mille dix-sept.

Sastavljeno u Bruxellesu devetog listopada godine dvije tisuće sedamnaeste.

Fatto a Bruxelles, addì nove ottobre duemiladiciassette.

Briselē, divi tūkstoši septiņpadsmitā gada devītajā oktobrī.

Priimta du tūkstančiai septynioliktų metų spalio devintą dieną Briuselyje.

Kelt Brüsszelben, a kétezer-tizenhetedik év október havának kilencedik napján.

Magħmul fi Brussell, fid-disa’ jum ta’ Ottubru fis-sena elfejn u sbatax.

Gedaan te Brussel, negen oktober tweeduizend zeventien.

Sporządzono w Brukseli dnia dziewiątego października roku dwa tysiące siedemnastego.

Feito em Bruxelas, em nove de outubro de dois mil e dezassete.

Întocmit la Bruxelles la nouă octombrie două mii șaptesprezece.

V Bruseli deviateho októbra dvetisícsedemnásť.

V Bruslju, dne devetega oktobra leta dva tisoč sedemnajst.

Tehty Brysselissä yhdeksäntenä päivänä lokakuuta vuonna kaksituhattaseitsemäntoista.

Som skedde i Bryssel den nionde oktober år tjugohundrasjutton.

Sačinjeno u Briselu devetog dana oktobra u godini dvijehiljadesedamnaestoj.

Составен во Брисел на деветиот ден од месецот октомври во две илјади и седумнаесеттата година.

Sačinjeno u Briselu devetog dana oktobra dvije hiljade sedamnaeste godine.

BËRË në Bruksel, më nëntë tetor, dy mijë e shtatëmbëdhjetë.

Сачињено у Бриселу деветог дана октобра у години двијехиљадеседамнаестој.

За Европейския съюз

Por la Unión Europea

Za Evropskou unii

For Den Europæiske Union

Für die Europäische Union

Euroopa Liidu nimel

Για την Ευρωπαϊκή Ένωση

For the European Union

Pour l'Union européenne

Za Europsku uniju

Per l'Unione europea

Eiropas Savienības vārdā –

Europos Sąjungos vardu

Az Európai Unió részéről

Għall-Unjoni Ewropea

Voor de Europese Unie

W imieniu Unii Europejskiej

Pela União Europeia

Pentru Uniunea Europeană

Za Európsku úniu

Za Evropsko unijo

Euroopan unionin puolesta

För Europeiska unionen

Për Republikën e Shqipërisë

Za Bosnu i Hercegovinu

3a Боснy и Xерueroвннy

Za Bivšu Jugoslovensku Republiku Makedoniju

Për Kosovën (*2)

Za Kosovo (*3)

Za Crnu Goru

Za Republiku Srbiju

(*1) Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 (1999) ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

(1) Komission delegoitu asetus (EU) 2016/758, annettu 4 päivänä helmikuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1315/2013 muuttamisesta mukauttamalla liitettä III (EUVL L 126, 14.5.2016, s. 3).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).

(*2) Ky përcaktim nuk paragjykon qëndrimin ndaj statusit dhe është në përputhje me Rezolutën 1244/1999 dhe Opinionin e Gjykatës Ndërkombëtare të Drejtësisë mbi shpalljen e pavarësisë së Kosovës.

(*3) Ovaj naziv ne prejudicira stavove о statusu i u skladu je sa RSBUN 1244/1999 i mišljenjem Međunarodnog Suda Pravde о deklaraciji о nezavisnosti Kosova.

LIITE I

LIIKENTEESEEN JA SIIHEN LIITTYVIIN ASIOIHIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT

LIITE I.1

KAAKKOIS-EUROOPAN YDINVERKON MUODOSTAVAA LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURIA KOSKEVAT SÄÄNNÖT

Seuraavien Euroopan unionin säädösten ”sovellettavia säännöksiä” sovelletaan pääsopimuksen ja horisontaalisia mukautuksia koskevan liitteen II mukaisesti, jollei tässä liitteessä tai pöytäkirjoissa I–VI toisin määrätä. Yksittäisiä säädöksiä koskevat erityiset mukautukset esitetään tarvittaessa säädöksen jälkeen.

Seuraavissa Euroopan unionin säädöksissä viitataan näiden säädösten viimeisimpään versioon, sellaisina kuin ne ovat viimeksi muutettuina.

Sääntelyala

Lainsäädäntö

TEN-T:n kehittäminen

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).

Komission delegoitu asetus (EU) 2016/758, annettu 4 päivänä helmikuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1315/2013 muuttamisesta mukauttamalla liitettä III (EUVL L 126, 14.5.2016, s. 3).

KARTAT TEN-T:N ALUSTAVASTA LAAJENTAMISESTA LÄNSI-BALKANILLE (YDINVERKKO JA KATTAVA VERKKO)

LIITE I.2

RAUTATIELIIKENNETTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT

Seuraavissa Euroopan unionin säädöksissä viitataan näiden säädösten viimeisimpään versioon, sellaisina kuin ne ovat viimeksi muutettuina.

Sääntelyala	Lainsäädäntö
Markkinoille pääsy	Asetus N:o 11 Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 79 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta syrjinnän poistamiseksi kuljetusmaksuista ja -ehdoista (EYVL 52, 16.8.1960, s. 1121). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/34/EU, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 32). Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 869/2014, annettu 11 päivänä elokuuta 2014, uusista rautateiden henkilöliikennepalveluista (EUVL L 239, 12.8.2014, s. 1). Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/10, annettu 6 päivänä tammikuuta 2015, rautateiden ratakapasiteetin hakijoita koskevista edellytyksistä ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 870/2014 kumoamisesta (EUVL L 3, 7.1.2015, s. 34). Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/171, annettu 4 päivänä helmikuuta 2015, rautatieyritysten toimilupamenettelyn tietyistä näkökohdista (EUVL L 29, 5.2.2015, s. 3). Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/909, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2015, rautatieliikenteen harjoittamisesta suoraan aiheutuvien kustannusten yksityiskohtaisista laskentasäännöistä (EUVL L 148, 13.6.2015, s. 17). Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1100, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2015, rautatiemarkkinoiden seurantaan liittyvistä jäsenvaltioiden raportointivelvollisuuksista (EUVL L 181, 9.7.2015, s. 1). Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/545, annettu 7 päivänä huhtikuuta 2016, rautateiden ratakapasiteetin käyttöoikeuden myöntämistä koskeviin puitesopimuksiin liittyvistä menettelyistä ja perusteista (EUVL L 94, 8.4.2016, s. 1). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 913/2010, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 22).
Veturinkuljettajien lupakirjat	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/59/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, vetureita ja junia rautateillä yhteisössä ajavien veturinkuljettajien hyväksymisestä (EUVL L 315, 3.12.2007, s. 51). Komission asetus (EU) N:o 36/2010, annettu 3 päivänä joulukuuta 2009, Euroopan yhteisön malleista kuljettajan lupakirjoja, lisätodistuksia, lisätodistusten oikeaksi todistettuja jäljennöksiä sekä kuljettajan lupakirjan hakulomakkeita varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/59/EY mukaisesti (EUVL L 13, 19.1.2010, s. 1). Komission päätös 2010/17/EY, tehty 29 päivänä lokakuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/59/EY tarkoitettujen, kuljettajien lupakirjojen ja lisätodistusten rekistereitä koskevien perusparametrien hyväksymisestä (EUVL L 8, 13.1.2010, s. 17). Komission päätös 2011/765/EU, annettu 22 päivänä marraskuuta 2011, veturinkuljettajien koulutuskeskusten tunnustamisperusteista, veturinkuljettajien tutkintojen vastaanottajien tunnustamisperusteista ja tutkintojen järjestämistä koskevista perusteista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/59/EY mukaisesti (EUVL L 314, 29.11.2011, s. 36).
Yhteentoimivuus	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/797, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta Euroopan unionissa (EUVL L 138, 26.5.2016, s. 44). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/57/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä (EUVL L 191, 18.7.2008, s. 1). (Ks. kuitenkin direktiivin (EU) 2016/797 58 artikla) Komission päätös 2009/965/EY, tehty 30 päivänä marraskuuta 2009, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY 27 artiklan 4 kohdassa tarkoitetusta vertailuasiakirjasta (EUVL L 341, 22.12.2009, s. 1). Komission asetus (EU) N:o 1299/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 1). Komission asetus (EU) N:o 1300/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden esteetöntä pääsyä Euroopan unionin rautatiejärjestelmään koskevista yhteentoimivuuden teknisistä eritelmistä (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 110). Komission asetus (EU) N:o 1301/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, unionin rautatiejärjestelmän energiaosajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 179). Komission asetus (EU) N:o 1302/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston osajärjestelmää ”veturit ja henkilöliikenteen liikkuva kalusto” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 228). Komission asetus (EU) N:o 1303/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän rautatietunneleiden turvallisuutta koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 394). Komission asetus (EU) N:o 1304/2014, annettu 26 päivänä marraskuuta 2014, Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”liikkuva kalusto – melu” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä, päätöksen 2008/232/EY muuttamisesta ja päätöksen 2011/229/EU kumoamisesta (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 421). Komission asetus (EU) N:o 1305/2014, annettu 11 päivänä joulukuuta 2014, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevaa osajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja asetuksen (EY) N:o 62/2006 kumoamisesta (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 438). Komission täytäntöönpanopäätös 2011/665/EU, annettu 4 päivänä lokakuuta 2011, hyväksyttyjen raideliikenteen kalustoyksikkötyyppien eurooppalaisesta rekisteristä (EUVL L 64, 8.10.2011, s. 32). Komission täytäntöönpanopäätös 2014/880/EU, annettu 26 päivänä marraskuuta 2014, rautatieinfrastruktuurirekisteriä koskevista yhteisistä eritelmistä ja täytäntöönpanopäätöksen 2011/633/EU kumoamisesta (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 489). Komission päätös 2012/757/EU, annettu 14 päivänä marraskuuta 2012, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja päätöksen 2007/756/EY muuttamisesta (EUVL L 345, 15.12.2012, s. 1). Komission päätös 2011/229/EU, annettu 4 päivänä huhtikuuta 2011, Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”liikkuva kalusto – melu” koskevista yhteentoimivuuden teknisistä eritelmistä (EUVL L 99, 13.4.2011, s. 1). Komission päätös 2011/291/EU, annettu 26 päivänä huhtikuuta 2011, Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston osajärjestelmää ”veturit ja henkilöliikenteen liikkuva kalusto” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 139, 26.5.2011, s. 1). Komission asetus (EU) N:o 454/2011, annettu 5 päivänä toukokuuta 2011, Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”henkilöliikenteen telemaattiset sovellukset” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 123, 12.5.2011, s. 11). Komission päätös 2011/314/EU, annettu 12 päivänä toukokuuta 2011, Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 144, 31.5.2011, s. 1). Komission asetus (EU) N:o 201/2011, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2011, hyväksyttyyn raideliikenteen kalustoyksikön tyyppiin viittaavan tyypinmukaisuusvakuutuksen mallista (EUVL L 57, 2.3.2011, s. 8). Komission asetus (EU) 2016/919, annettu 27 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 158, 15.6.2016, s. 1). Komission asetus (EU) N:o 321/2013, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2013, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”liikkuva kalusto – tavaraliikenteen vaunut” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja komission päätöksen 2006/861/EY kumoamisesta (EUVL L 104, 12.4.2013, s. 1). Komission päätös 2010/713/EU, annettu 9 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY mukaisesti hyväksytyissä yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä käytettävistä vaatimustenmukaisuuden ja käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyjen ja EY-tarkastusmenettelyn moduuleista (EUVL L 319, 4.12.2010, s. 1).
Euroopan rautatievirasto	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/796, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin rautatievirastosta ja asetuksen (EY) N:o 881/2004 kumoamisesta (EUVL L 138, 26.5.2016, s. 1).
Rautateiden turvallisuus	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/798, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, rautateiden turvallisuudesta (EUVL L 138, 26.5.2016, s. 102). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/49/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, yhteisön rautateiden turvallisuudesta sekä rautatieyritysten toimiluvista annetun neuvoston direktiivin 95/18/EY ja rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta annetun direktiivin 2001/14/EY muuttamisesta (rautatieturvallisuusdirektiivi) (EUVL L 164, 30.4.2004, s. 44). (Ks. kuitenkin direktiivin (EU) 2016/798 34 artikla) Komission asetus (EY) N:o 653/2007, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2007, turvallisuustodistusten ja hakuasiakirjojen yhteisen eurooppalaisen mallin käytöstä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 10 artiklan mukaisesti sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/14/EY nojalla myönnettyjen turvallisuustodistusten pätevyydestä (EUVL L 153, 14.6.2007, s. 9). Komission asetus (EU) N:o 445/2011, annettu 10 päivänä toukokuuta 2011, tavaravaunujen kunnossapidosta vastaavien yksiköiden sertifiointijärjestelmästä ja asetuksen (EY) N:o 653/2007 muuttamisesta (EUVL L 122, 11.5.2011, s. 22). Komission asetus (EU) N:o 1158/2010, annettu 9 päivänä joulukuuta 2010, yhteisestä turvallisuusmenetelmästä rautateiden turvallisuustodistusten saamista koskevien vaatimusten noudattamisen arvioimiseksi (EUVL L 326, 10.12.2010, s. 11). Komission asetus (EU) N:o 1169/2010, annettu 10 päivänä joulukuuta 2010, yhteisestä turvallisuusmenetelmästä rautateiden turvallisuusluvan saamista koskevien vaatimusten noudattamisen arvioimiseksi (EUVL L 327, 11.12.2010, s. 13). Komission asetus (EU) N:o 1078/2012, annettu 16 päivänä marraskuuta 2012, rautatieyritysten, turvallisuustodistuksen tai turvallisuusluvan saaneiden infrastruktuurin haltijoiden sekä kunnossapidosta vastaavien yksiköiden soveltamasta omavalvontaa koskevasta yhteisestä turvallisuusmenetelmästä (EUVL L 320, 17.11.2012, s. 8). Komission asetus (EU) N:o 1077/2012, annettu 16 päivänä marraskuuta 2012, yhteisestä turvallisuusmenetelmästä kansallisten turvallisuusviranomaisten turvallisuustodistuksen tai turvallisuusluvan myöntämisen jälkeen harjoittamaa valvontaa varten (EUVL L 320, 17.11.2012, s. 3). Komission päätös 2009/460/EY, tehty 5 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 6 artiklassa tarkoitetun yhteisen turvallisuusmenetelmän hyväksymisestä turvallisuustavoitteiden saavuttamisen arviointia varten (EUVL L 150, 13.6.2009, s. 11).
Vaarallisten tavaroiden sisämaankuljetus	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/68/EY, annettu 24 päivänä syyskuuta 2008, vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista (EUVL L 260, 30.9.2008, s. 13).
Kuljetettavat painelaitteet	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/35/EU, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2010, kuljetettavista painelasteista sekä neuvoston direktiivien 76/767/ETY, 84/525/ETY, 84/526/ETY, 84/527/ETY ja 1999/36/EY kumoamisesta (EUVL L 165, 30.6.2010, s. 1).
Sosiaaliala – työaika/-tunnit	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/88/EY, annettu 4 päivänä marraskuuta 2003, tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista (EUVL L 299, 18.11.2003, s. 9). Neuvoston direktiivi 2005/47/EY, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2005, tietyistä yhteentoimivia rajatylittäviä rautatiealan palveluja suorittavien, liikkuvassa työssä olevien työntekijöiden työoloja koskevista seikoista Euroopan rautatieyhteisön (CER) ja Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) välillä tehdystä sopimuksesta – Euroopan rautatieyhteisön (CER) ja Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) tekemä sopimus tietyistä yhteentoimivia rajatylittäviä palveluja suorittavien, liikkuvassa työssä olevien työntekijöiden työoloja koskevista seikoista (EUVL L 195, 27.7.2005, s. 15).
Matkustajien oikeudet	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1371/2007, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista (EUVL L 315, 3.12.2007, s. 14).

LIITE I.3

MAANTIELIIKENNETTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT

Seuraavissa Euroopan unionin säädöksissä viitataan näiden säädösten viimeisimpään versioon, sellaisina kuin ne ovat viimeksi muutettuina.

Sääntelyala	Lainsäädäntö
Tieinfrastruktuurin käyttöön liittyvät maksut – vuotuiset ajoneuvoverot	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/62/EY verojen ja maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä (EYVL L 187, 20.7.1999, s. 42).
Pääsy tieliikenteenharjoittajan ammattiin	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1071/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä ja neuvoston direktiivin 96/26/EY kumoamisesta (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 51).
Sosiaalilainsäädäntö – ajoaika ja lepoajat	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 561/2006, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2006, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 3821/85 ja (EY) N:o 2135/98 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3820/85 kumoamisesta (EUVL L 102, 11.4.2006, s. 1). Komission asetus (EU) N:o 581/2010, annettu 1 päivänä heinäkuuta 2010, enimmäistiheydestä, jolla olennaiset tiedot on kopioitava ajoneuvoyksiköistä ja kuljettajakorteista (EUVL L 168, 2.7.2010, s. 16).
Ajopiirturi	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 165/2014, annettu 4 päivänä helmikuuta 2014, tieliikenteessä käytettävistä ajopiirtureista, tieliikenteen valvontalaitteista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 kumoamisesta sekä tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta (EUVL L 60, 28.2.2014, s. 1). Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/68, annettu 21 päivänä tammikuuta 2016, sähköisten kuljettajakorttirekistereiden yhteenliittämisen edellyttämistä yhteisistä menettelyistä ja eritelmistä (EUVL L 15, 22.1.2016, s. 51). Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/799, annettu 18 päivänä maaliskuuta 2016, ajopiirturien ja niiden osien rakentamista, testaamista, asentamista, käyttöä ja korjaamista koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 165/2014 täytäntöönpanemisesta (EUVL L 139, 26.5.2016, s. 1). Neuvoston asetus (ETY) N:o 3821/85 tieliikenteen valvontalaitteista (EYVL L 370, 31.12.1985, s. 8). (Ks. kuitenkin asetuksen (EU) N:o 165/2014 46 artikla).
Sosiaalilainsäädännön täytäntöönpanon valvonta	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/22/EY, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2006, tieliikenteen sosiaalilainsäädännöstä annettujen neuvoston asetusten (ETY) N:o 3820/85 ja (ETY) N:o 3821/85 täytäntöönpanoa koskevista vähimmäisedellytyksistä ja neuvoston direktiivin 88/599/ETY kumoamisesta (EUVL L 102, 11.4.2006, s. 35).
Todistus toiminnasta (lomake)	Komission päätös 2007/230/EY, tehty 12 päivänä huhtikuuta 2007, tieliikenteen sosiaalilainsäädäntöön liittyvästä lomakkeesta (EUVL L 99, 14.4.2007, s. 14).
Työaika	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/15/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2002, maantieliikenteen liikkuvissa tehtävissä toimivien henkilöiden työajan järjestämisestä (EYVL L 80, 23.3.2002, s. 35).
Siirrettävät painelaitteet	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/35/EU, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2010, kuljetettavista painelasteista sekä neuvoston direktiivien 76/767/ETY, 84/525/ETY, 84/526/ETY, 84/527/ETY ja 1999/36/EY kumoamisesta (EUVL L 165, 30.6.2010, s. 1).
Liikennekelpoisuus	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/45/EU, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen määräaikaiskatsastuksista sekä direktiivin 2009/40/EY kumoamisesta (EUVL L 127, 29.4.2014, s. 51). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/40/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastuksesta (EUVL L 141, 6.6.2009, s. 12). (Ks. kuitenkin direktiivin 2014/45/EU 24 artikla).
Tienvarsitarkastukset	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/47/EU, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, unionissa liikennöivien hyötyajoneuvojen liikennekelpoisuutta koskevista teknisistä tienvarsitarkastuksista ja direktiivin 2000/30/EY kumoamisesta (EUVL L 127, 29.4.2014, s. 134). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/30/EY, annettu 6 päivänä kesäkuuta 2000, Euroopan yhteisössä liikennöivien hyötyajoneuvojen teknisistä tienvarsitarkastuksista (EYVL L 203, 10.8.2000, s. 1). (Ks. kuitenkin direktiivin 2014/47/EU 27 artikla).
Nopeudenrajoittimet	Neuvoston direktiivi 92/6/ETY, annettu 10 päivänä helmikuuta 1992, tiettyjen moottoriajoneuvoluokkien nopeudenrajoittimien asentamisesta ja käytöstä yhteisössä (EYVL L 57, 2.3.1992, s. 27).
Turvavyöt	Neuvoston direktiivi 91/671/ETY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1991, ajoneuvojen turvavöiden ja lasten turvalaitteiden pakollisesta käytöstä ajoneuvoissa (EYVL L 373, 31.12.1991, s. 26).
Peilit	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/38/EY, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2007, peilien jälkiasentamisesta yhteisössä rekisteröityihin raskaisiin tavarankuljetusajoneuvoihin (EUVL L 184, 14.7.2007, s. 25).
Rekisteröintiasiakirjat	Neuvoston direktiivi 1999/37/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 1999, ajoneuvojen rekisteröintiasiakirjoista (EYVL L 138, 1.6.1999, s. 57). Neuvoston direktiivi 2006/103/EY, annettu 20 päivänä marraskuuta 2006, tiettyjen direktiivien mukauttamisesta liikennepolitiikan alalla Bulgarian ja Romanian liittymisen johdosta (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 344).
Kuljettajien koulutus	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/59/EY, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2003, maanteiden tavara- ja henkilöliikenteeseen tarkoitettujen tiettyjen ajoneuvojen kuljettajien perustason ammattipätevyydestä ja jatkokoulutuksesta, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3820/85 ja neuvoston direktiivin 91/439/ETY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 76/914/ETY kumoamisesta (EUVL L 226, 10.9.2003, s. 4).
Ajokortti	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/126/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, ajokorteista (EUVL L 403, 30.12.2006, s. 18). Komission asetus (EU) N:o 383/2012, annettu 4 päivänä toukokuuta 2012, tallennusvälineen (mikrosiru) sisältäviä ajokortteja koskevista teknisistä vaatimuksista (EUVL L 120, 5.5.2012, s. 1).
Rajatylittävä tietojenvaihto	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/413, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2015, liikenneturvallisuuteen liittyviä liikennerikkomuksia koskevan rajat ylittävän tietojenvaihdon helpottamisesta (EUVL L 68, 13.3.2015, s. 9).
Vaarallisten tavaroiden sisävesikuljetus	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/68/EY, annettu 24 päivänä syyskuuta 2008, vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista (EUVL L 260, 30.9.2008, s. 13).
Vaarallisten tavaroiden kuljetusten tarkastukset	Neuvoston direktiivi 95/50/EY, annettu 6 päivänä lokakuuta 1995, yhtenäisestä menettelystä vaarallisten aineiden tiekuljetusten tarkastuksissa (EYVL L 249, 17.10.1995, s. 35).
Tunnelit	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/54/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan laajuisen tieverkon tunnelien turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 167, 30.4.2004, s. 39).
Tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinta	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/96/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta (EUVL L 319, 29.11.2008, s. 59).
Ajoneuvojen mitat ja paino	Neuvoston direktiivi 96/53/EY, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1996, tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista (EYVL L 235, 17.9.1996, s. 59).
Matkustajien oikeudet	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 181/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, matkustajien oikeuksista linja-autoliikenteessä sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 1).
Puhtaiden ajoneuvojen ja/tai vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/33/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä (EUVL L 120, 15.5.2009, s. 5). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/94/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta (EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1).
Älykkäät liikennejärjestelmät	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista (EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1). Komission täytäntöönpanopäätös 2011/453/EU, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2011, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU mukaista jäsenvaltioiden raportointia koskevien suuntaviivojen hyväksymisestä (EUVL L 193, 23.7.2011, s. 48). Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/209, annettu 12 päivänä helmikuuta 2016, eurooppalaisille standardointiorganisaatioille osoitettavasta kaupunkialueiden älykkäitä liikennejärjestelmiä (ITS) koskevasta standardointipyynnöstä tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU tueksi (EUVL L 39, 16.2.2016, s. 48). Komission delegoitu asetus (EU) N:o 305/2013, annettu 26 päivänä marraskuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU täydentämisestä yhteentoimivan EU:n laajuisen eCall-hätäpuhelujärjestelmän yhtenäisen tarjonnan osalta (EUVL L 91, 3.4.2013, s. 1). Komission delegoitu asetus (EU) N:o 885/2013, annettu 15 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU täydentämisestä kuorma-autojen ja hyötyajoneuvojen turvallisia ja valvottuja pysäköintipaikkoja koskevien tietopalvelujen tarjoamisen osalta (EUVL L 247, 18.9.2013, s. 1). Komission delegoitu asetus (EU) N:o 886/2013, annettu 15 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU täydentämisestä datan ja menettelyjen osalta, joiden avulla mahdollisuuksien mukaan tarjotaan liikenneturvallisuuteen liittyviä yleisiä vähimmäisliikennetietoja ilmaiseksi käyttäjille (EUVL L 247, 18.9.2013, s. 6). Komission delegoitu asetus (EU) 2015/962, annettu 18 päivänä joulukuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU täydentämisestä EU:n laajuisten tosiaikaisten liikennetietopalvelujen tarjoamisen osalta (EUVL L 157, 23.6.2015, s. 21). Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 585/2014/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, yhteentoimivan EU:n laajuisen eCall-palvelun käyttöönotosta (EUVL L 164, 3.6.2014, s. 6).
Tiemaksujärjestelmät	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/52/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, sähköisten tiemaksujärjestelmien yhteentoimivuudesta yhteisössä (EUVL L 166, 30.4.2004, s. 124). Komission päätös 2009/750/EY, tehty 6 päivänä lokakuuta 2009, eurooppalaisen sähköisen tietullipalvelun ja sen teknisten osien määrittelystä (EUVL L 268, 13.10.2009, s. 11).
Tyyppihyväksyntä	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/46/EY, annettu 5 päivänä syyskuuta 2007, puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle (Puitedirektiivi) (EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1).

LIITE I.4

MERILIIKENNETTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT

Seuraavissa Euroopan unionin säädöksissä viitataan näiden säädösten viimeisimpään versioon, sellaisina kuin ne ovat viimeksi muutettuina.

Sääntelyala	Lainsäädäntö
Meripolitiikka	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1255/2011, annettu 30 päivänä marraskuuta 2011, yhdennetyn meripolitiikan edelleenkehittämistä koskevasta tukiohjelmasta (EUVL L 132, 5.12.2011, s. 1).
Pääsy markkinoille	Neuvoston asetus (ETY) N:o 3577/92, annettu 7 päivänä joulukuuta 1992, palvelujen tarjoamisen vapauden periaatteen soveltamisesta meriliikenteeseen jäsenvaltioissa (meriliikenteen kabotaasi) (EYVL L 364, 12.12.1992, s. 7). Neuvoston asetus (ETY) N:o 4055/86, annettu 22 päivänä joulukuuta 1986, palvelujen tarjoamisen vapauden periaatteen soveltamisesta jäsenvaltioiden väliseen meriliikenteeseen sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden väliseen meriliikenteeseen (EYVL L 378, 31.12.1986, s. 1). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 789/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, lasti- ja matkustaja-alusten siirtämisestä yhteisössä rekistereiden välillä ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 613/91 kumoamisesta (EUVL L 138, 30.4.2004, s. 19). Neuvoston asetus (ETY) N:o 4058/86, annettu 22 päivänä joulukuuta 1986, yhteensovitetusta toiminnasta vapaan valtameriliikenteeseen pääsyn turvaamiseksi (EYVL L 378, 31.12.1986, s. 21).
Kansainväliset suhteet	Neuvoston asetus (ETY) N:o 4057/86, annettu 22 päivänä joulukuuta 1986, kohtuuttomasta hinnoittelusta meriliikenteessä (EYVL L 378, 31.12.1986, s. 14).
Kansainväliset sopimukset	Neuvoston päätös 2012/22/EU, annettu 12 päivänä joulukuuta 2011, Euroopan unionin liittymisestä matkustajien ja matkatavaroiden kuljettamisesta meritse vuonna 1974 tehdyn Ateenan yleissopimuksen vuoden 2002 pöytäkirjaan, lukuun ottamatta sen 10 ja 11 artiklaa (EUVL L 8, 12.1.2012, s. 1). Neuvoston päätös 2012/23/EU, annettu 12 päivänä joulukuuta 2011, Euroopan unionin liittymisestä matkustajien ja matkatavaroiden kuljettamisesta meritse vuonna 1974 tehdyn Ateenan yleissopimuksen vuoden 2002 pöytäkirjaan sen 10 ja 11 artiklan osalta (EUVL L 8, 12.1.2012, s. 13).
Alusten tarkastamis- ja katsastamislaitokset – hyväksytyt laitokset	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/15/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, alusten tarkastamiseen ja katsastamiseen valtuutettuja laitoksia sekä merenkulun viranomaisten asiaan liittyviä toimia koskevista yhteisistä säännöistä ja standardeista (EUVL L 131, 28.5.2009, s. 47). Komission päätös 2009/491/EY, tehty 16 päivänä kesäkuuta 2009, perusteista, joita käytetään päätettäessä, voidaanko lippuvaltion puolesta toimivan laitoksen toiminnan laatutasoa pitää turvallisuudelle ja ympäristölle uhkana, jota ei voida hyväksyä (EUVL L 162, 25.6.2009, s. 6). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 391/2009, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, alusten tarkastamis- ja katsastamislaitoksia koskevista yhteisistä säännöistä ja standardeista (EUVL L 131, 28.5.2009, s. 11). Komission asetus (EU) N:o 788/2014, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2014, sakkojen ja uhkasakkojen määräämistä sekä alusten tarkastamis- ja katsastamislaitosten hyväksynnän peruuttamista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 391/2009 6 ja 7 artiklan mukaisesti koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 214, 19.7.2014, s. 12).
Lippuvaltio	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/21/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, lippuvaltiota koskevien vaatimusten noudattamisesta (EUVL L 131, 28.5.2009, s. 132).
Satamavaltion suorittama valvonta	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/16/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta (EUVL L 131, 28.5.2009, s. 57).
Alusliikenteen seuranta	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/59/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2002, alusliikennettä koskevan yhteisön seuranta- ja tietojärjestelmän perustamisesta sekä neuvoston direktiivin 93/75/ETY kumoamisesta (EYVL L 208, 5.8.2002, s. 10).
Kansainvälinen turvallisuusjohtamis-säännöstö	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 336/2006, annettu 15 päivänä helmikuuta 2006, kansainvälisen turvallisuusjohtamissäännöstön täytäntöönpanosta yhteisössä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 3051/95 kumoamisesta (EUVL L 64, 4.3.2006, s. 1).
Ilmoitusmuodollisuudet	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/65/EU, annettu 20 päivänä lokakuuta 2010, jäsenvaltioiden satamiin saapuvia ja/tai satamista lähteviä aluksia koskevista ilmoitusmuodollisuuksista ja direktiivin 2002/6/EY kumoamisesta (EUVL L 283, 29.10.2010, s. 1).
Laivavarusteet	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/90/EU, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, laivavarusteista ja neuvoston direktiivin 96/98/EY kumoamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 146).
Matkustaja-alukset	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/25/EY, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2003, ro-ro-matkustaja-alusten erityisistä vakavuusvaatimuksista (EUVL L 123, 17.5.2003, s. 22). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 392/2009, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, merten matkustajaliikenteen harjoittajan vastuusta onnettomuustapauksessa (EUVL L 131, 28.5.2009, s. 24). Neuvoston direktiivi 98/41/EY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 1998, yhteisön jäsenvaltioiden satamiin tai satamista liikennöivillä matkustaja-aluksilla olevien henkilöiden rekisteröinnistä (EYVL L 188, 2.7.1998, s. 35). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/45/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, matkustaja-alusten turvallisuussäännöistä ja -määräyksistä (EUVL L 163, 5.6.2009, s. 1). Neuvoston direktiivi 1999/35/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 1999, pakollisesta katsastusjärjestelmästä säännöllisen ro-ro-alusliikenteen ja suurnopeusmatkustaja-alusliikenteen turvallisen harjoittamisen varmistamiseksi (EYVL L 138, 1.6.1999, s. 1).
Kalastusalusten turvallisuus	Neuvoston direktiivi 97/70/EY, annettu 11 päivänä joulukuuta 1997, yhdenmukaistetun turvallisuusjärjestelmän luomisesta kalastusaluksille, joiden pituus on 24 metriä tai enemmän (EYVL L 34, 9.2.1998, s. 1).
Öljysäiliöalukset	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 530/2012, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2012, yksirunkoisiin öljysäiliöaluksiin sovellettavien kaksoisrunkoa tai vastaavaa rakennetta koskevien rakennevaatimusten nopeutetusta käyttöönotosta (EUVL L 172, 30.6.2012, s. 3).
Irtolastialukset	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/96/EY, annettu 4 päivänä joulukuuta 2001, irtolastialusten turvallisen lastaamisen ja lastinpurkamisen yhdenmukaistetuista edellytyksistä ja menettelyistä (EYVL L 13, 16.1.2002, s. 9).
Onnettomuuksien tutkinta	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/18/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, meriliikennealan onnettomuuksien tutkinnan perusperiaatteista ja neuvoston direktiivin 1999/35/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/59/EY muuttamisesta (EUVL L 131, 28.5.2009, s. 114). Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 651/2011, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2011, jäsenvaltioiden ja komission yhteistyössä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/18/EY 10 artiklan mukaisesti perustaman pysyvän yhteistyöjärjestelmän työjärjestyksen hyväksymisestä (EUVL L 177, 6.7.2011, s. 18). Komission asetus (EU) N:o 1286/2011, annettu 9 päivänä joulukuuta 2011, merionnettomuuksien ja merellä sattuneiden vaaratilanteiden tutkintaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/18/EY 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti kehitetyistä yhteisistä menettelytavoista (EUVL L 328, 10.12.2011, s. 36).
Vakuutus	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/20/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, alusten omistajien vakuutuksesta merioikeudellisia vaateita varten (EUVL L 131, 28.5.2009, s. 128).
Alusten aiheuttama ympäristön pilaantuminen	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/35/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, alusten aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta ja pilaamisrikoksista määrättävistä seuraamuksista, myös rikosoikeudellisista seuraamuksista (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 11).
Aluksella syntyvä jäte	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/59/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien vastaanottolaitteista satamissa (EYVL L 332, 28.12.2000, s. 81).
Orgaaniset tinayhdisteet	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 782/2003, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2003, orgaanisten tinayhdisteiden kieltämisestä aluksissa (EUVL L 115, 9.5.2003, s. 1).
Meriturvallisuus	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 725/2004, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, alusten ja satamarakenteiden turvatoimien parantamisesta (EUVL L 129, 29.4.2004, s. 6). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/65/EY, annettu 26 päivänä lokakuuta 2005, satamien turvallisuuden parantamisesta (EUVL L 310, 25.11.2005, s. 28). Komission asetus (EY) N:o 324/2008, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2008, merenkulun turvatoimien alalla suoritettavissa komission tarkastuksissa noudatettavista tarkistetuista menettelyistä (EUVL L 98, 10.4.2008, s. 5).
Merenkulkijoiden koulutus	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/106/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, merenkulkijoiden vähimmäiskoulutuksesta (EUVL L 323, 3.12.2008, s. 33). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/45/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, jäsenvaltioiden myöntämien merenkulkijoiden pätevyyskirjojen keskinäisestä tunnustamisesta (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 160).
Sosiaaliset näkökohdat	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/54/EU, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, merityötä koskevan vuoden 2006 yleissopimuksen noudattamiseen ja täytäntöönpanon valvontaan liittyvistä tietyistä lippuvaltion velvollisuuksista (EUVL L 329, 10.12.2013, s. 1). Neuvoston direktiivi 1999/63/EY, annettu 21 päivänä kesäkuuta 1999, Euroopan yhteisön kansallisten varustamoyhdistysten keskusjärjestön (ECSA) ja Euroopan unionin kuljetusalojen ammattiliiton (FST) tekemästä, merenkulkijoiden työajan järjestämistä koskevasta sopimuksesta (EYVL L 167, 2.7.1999, s. 33). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/95/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 1999, merenkulkijoiden työajan valvonnasta yhteisön satamissa käyvillä aluksilla (EYVL L 14, 20.1.2000, s. 29). Neuvoston direktiivi 2009/13/EY, annettu 16 päivänä helmikuuta 2009, Euroopan yhteisön kansallisten varustamoyhdistysten keskusjärjestön (ECSA) ja Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) merityötä koskevasta yleissopimuksesta, 2006, tekemän sopimuksen täytäntöönpanosta ja direktiivin 1999/63/EY muuttamisesta (EUVL L 124, 20.5.2009, s. 30). Neuvoston direktiivi 92/29/ETY, annettu 31 päivänä maaliskuuta 1992, terveydelle ja turvallisuudelle asetettavista vähimmäisvaatimuksista aluksilla tapahtuvan sairaanhoidon parantamiseksi (EUVL L 113, 30.4.1992, s. 19).
Meri- ja sisävesiliikenne	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1177/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, matkustajien oikeuksista meri- ja sisävesiliikenteessä sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 1).
Siirrettävät painelaitteet	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/35/EU, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2010, kuljetettavista painelasteista sekä neuvoston direktiivien 76/767/ETY, 84/525/ETY, 84/526/ETY, 84/527/ETY ja 1999/36/EY kumoamisesta (EUVL L 165, 30.6.2010, s. 1).
Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1406/2002, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2002, Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta (EYVL L 208, 5.8.2002, s. 1).
Meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä käsittelevä komitea (COSS-komitea)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2099/2002, annettu 5 päivänä marraskuuta 2002, meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä käsittelevän komitean (COSS-komitea) perustamisesta sekä meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä koskevien asetusten muuttamisesta (EYVL L 324, 29.11.2002, s. 1).

LIITE I.5

KANSAINVÄLISTÄ MERILIIKENNETTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT

Seuraavissa Euroopan unionin säädöksissä viitataan näiden säädösten viimeisimpään versioon, sellaisina kuin ne ovat viimeksi muutettuina.

Sääntelyala	Lainsäädäntö
Pääsy markkinoille	Neuvoston asetus (EY) N:o 1356/96, annettu 8 päivänä heinäkuuta 1996, jäsenvaltioiden väliseen sisävesiväylien tavara- ja matkustajaliikenteeseen sovellettavista yhteisistä säännöistä palvelujen tarjoamisen vapauden toteuttamiseksi tällaisessa liikenteessä (EYVL L 175, 13.7.1996, s. 7). Neuvoston asetus (ETY) N:o 3921/91, annettu 16 päivänä joulukuuta 1991, muita kuin jäsenvaltiosta olevia liikenteenharjoittajia koskevista edellytyksistä saada harjoittaa siellä sisävesiväylien tavara- tai henkilöliikennettä (EYVL L 373, 31.12.1991, s. 1). Neuvoston asetus (EY) N:o 718/99, annettu 29 päivänä maaliskuuta 1999, yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen edistämiseksi (EYVL L 90, 2.4.1999, s. 1). Neuvoston direktiivi 96/75/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 1996, rahtausta ja hinnanmuodostusta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tavaroiden kansallisissa tai kansainvälisissä sisävesikuljetuksissa yhteisössä (EYVL L 304, 27.11.1996, s. 12). Neuvoston asetus (ETY) N:o 2919/85, annettu 17 päivänä lokakuuta 1985, Reinin vesiliikenteestä tehdyssä tarkistetussa yleissopimuksessa tarkoitettuihin järjestelyihin pääsyn edellytyksistä Reinin navigaatioon kuuluvien alusten osalta (EYVL L 280, 22.10.1985, s. 4).
Ammattiin pääsy	Neuvoston direktiivi 87/540/ETY, annettu 9 päivänä marraskuuta 1987, vesiväylien kansallisen ja kansainvälisen tavaraliikenteen harjoittajan ammattiin pääsystä sekä tutkintotodistusten, todistusten ja muiden tähän ammattiin muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta (EYVL L 322, 12.11.1987, s. 20).
Laivurinkirjat	Neuvoston direktiivi 91/672/ETY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1991, sisävesiväylien tavara- ja matkustajaliikenteeseen myönnettyjen kansallisten pätevyyskirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta (EYVL L 373, 31.12.1991, s. 29). Neuvoston direktiivi 96/50/EY, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1996, sisävesiväylien tavara- ja matkustajaliikenteen kansallisten pätevyyskirjojen myöntämisperusteiden harmonisoinnista yhteisössä (EYVL L 235, 17.9.1996, s. 31).
Turvallisuusvaatimukset / tekniset vaatimukset	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/100/EY, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, sisävesialusten purjehduskelpoisuuslupien vastavuoroisesta tunnustamisesta (EUVL L 259, 2.10.2009, s. 8). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1629, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, sisävesialusten teknisistä vaatimuksista, direktiivin 2009/100/EY muuttamisesta ja direktiivin 2006/87/EY kumoamisesta (EUVL L 252, 16.9.2016, s. 118). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/87/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, sisävesialusten teknisistä vaatimuksista ja neuvoston direktiivin 82/714/ETY kumoamisesta (EUVL L 389, 30.12.2006, s. 1). (Ks. kuitenkin direktiivin (EU) 2016/1629 38 artikla).
Vaarallisten tavaroiden sisävesikuljetus	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/68/EY, annettu 24 päivänä syyskuuta 2008, vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista (EUVL L 260, 30.9.2008, s. 13).
Jokitiedotuspalvelut	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/44/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, yhdenmukaistetuista jokitiedotuspalveluista (RIS) Euroopan yhteisön sisävesillä (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 152). Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 909/2013, annettu 10 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2005/44/EY tarkoitetuista sisävesiliikenteen elektronista merikarttajärjestelmää (sisävesien ECDIS-järjestelmä) koskevista teknisistä eritelmistä (EUVL L 258, 28.9.2013, s. 1). Komission asetus (EU) N:o 164/2010, annettu 25 päivänä tammikuuta 2010, yhdenmukaistetuista jokitiedotuspalveluista (RIS) Euroopan yhteisön sisävesillä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/44/EY 5 artiklassa tarkoitetuista sisävesiliikenteen elektronisia alusten ilmoittautumisjärjestelmiä koskevista teknisistä eritelmistä (EUVL L 57, 6.3.2010, s. 1). Komission asetus (EY) N:o 416/2007, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2007, yhdenmukaistetuista jokitiedotuspalveluista (RIS) Euroopan yhteisön sisävesillä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/44/EY 5 artiklassa tarkoitetuista laivureille tarkoitettuja ilmoituksia koskevista teknisistä eritelmistä (EUVL L 105, 23.4.2007, s. 88). Komission asetus (EY) N:o 415/2007, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2007, yhdenmukaistetuista jokitiedotuspalveluista (RIS) Euroopan yhteisön sisävesillä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/44/EY 5 artiklassa tarkoitetuista alusten paikannus- ja seurantajärjestelmiä koskevista teknisistä eritelmistä (EUVL L 105, 23.4.2007, s. 35). Komission asetus (EY) N:o 414/2007, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2007, yhdenmukaistetuista jokitiedotuspalveluista (RIS) Euroopan yhteisön sisävesillä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/44/EY 5 artiklassa tarkoitetuista teknisistä ohjeista jokitiedotuspalvelujen suunnittelua, täytäntöönpanoa ja käyttöä varten (EUVL L 105, 23.4.2007, s. 1).
Ympäristö	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/30/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, direktiivin 98/70/EY muuttamisesta bensiinin, dieselin ja kaasuöljyn laatuvaatimusten osalta sekä kasvihuonekaasupäästöjen seurantaan ja vähentämiseen tarkoitetun mekanismin käyttöönottamisen osalta, neuvoston direktiivin 1999/32/EY muuttamisesta sisävesialusten käyttämien polttoaineiden laatuvaatimusten osalta ja direktiivin 93/12/ETY kumoamisesta (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 88). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1628, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, liikkuviin työkoneisiin tarkoitettujen polttomoottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen raja-arvoihin ja tyyppihyväksyntään liittyvistä vaatimuksista, asetusten (EU) N:o 1024/2012 ja (EU) N:o 167/2013 muuttamisesta ja direktiivin 97/68/EY muuttamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 252, 16.9.2016, s. 53).
	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/68/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1997, liikkuviin työkoneisiin asennettavien polttomoottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen torjuntatoimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EUVL L 59, 27.2.1998, s. 1). (Ks. kuitenkin asetuksen (EU) 2016/1628 64 artikla). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/26/EY, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, liikkuviin työkoneisiin asennettavien polttomoottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen torjuntatoimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun direktiivin 97/68/EY muuttamisesta (EUVL L 146, 30.4.2004, s. 1).
Meri- ja sisävesiliikenne	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1177/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, matkustajien oikeuksista meri- ja sisävesiliikenteessä sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 1).

LIITE I.6

LIIKENTEEN ALALLA SOVELLETTAVAT YMPÄRISTÖSÄÄNNÖT

Seuraavissa Euroopan unionin säädöksissä viitataan näiden säädösten viimeisimpään versioon, sellaisina kuin ne ovat viimeksi muutettuina.

Sääntelyala	Lainsäädäntö
Vaikutusten arviointi	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1). ja vuoden 1991 yleissopimus valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista (Espoon yleissopimus). Kaikkien tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien hankkeiden ympäristövaikutukset on arvioitava unionin normien mukaisesti. Rajatylittäviä näkökohtia on lisäksi tarkasteltava Espoon yleissopimuksen vaatimusten mukaisesti. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2001, tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30). ja Espoon yleissopimukseen tehty pöytäkirja strategisesta ympäristöarvioinnista (SEA-pöytäkirja). Kaikista liikenteen alan suunnitelmista ja ohjelmista on soveltuvin osin tehtävä direktiivissä 2001/42/EY säädettyä ympäristövaikutusten arviointia vastaava ympäristövaikutusten arviointi. Rajatylittäviä näkökohtia olisi lisäksi tarkasteltava Espoon yleissopimukseen tehdyn SEA-pöytäkirjan vaatimusten mukaisesti.
Suojelu	Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7). Jos hanke todennäköisesti vaikuttaa merkittäviin luonnonsuojelukohteisiin, on tehtävädirektiivin 92/43/ETY 6 artiklassa säädettyä vastaava asianmukainen luonnonsuojelullinen arviointi.
Polttoaineet	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/70/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 1998, bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta ja neuvoston direktiivin 93/12/ETY muuttamisesta (EYVL L 350, 28.12.1998, s. 58). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/802, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämisestä (EUVL L 132, 21.5.2016, s. 58).
Vesipolitiikka	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1). Kaikki tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat liikennehankkeet vesiliikenteen alalla olisi suunniteltava ja pantava täytäntöön direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan 7 kohdan mukaisesti. Kaikki tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat liikennehankkeet vesiliikenteen alalla olisi soveltuvin osin toteutettava noudattaen sisävesiliikenteestä ja kestävästä ympäristöpolitiikasta Tonavan alueella annettua yhteistä lausuntoa, sellaisena kuin Tonavan kansainvälinen suojelukomissio (ICPDR), Tonava-komissio ja Sava-komissio ovat sen hyväksyneet.

LIITE I.7

LIIKENTEEN ALALLA SOVELLETTAVAT JULKISIA HANKINTOJA KOSKEVAT SÄÄNNÖT

Seuraavissa Euroopan unionin säädöksissä viitataan näiden säädösten viimeisimpään versioon, sellaisina kuin ne ovat viimeksi muutettuina.

Sääntelyala	Lainsäädäntö
Muutoksenhaku	Neuvoston direktiivi 89/665/ETY, annettu 21 päivänä joulukuuta 1989, julkisia tavaranhankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen soveltamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EYVL L 395, 30.12.1989, s. 33). Neuvoston direktiivi 92/13/ETY, annettu 25 päivänä helmikuuta 1992, vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjä koskevien yhteisön sääntöjen soveltamiseen liittyvien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EYVL L 76, 23.3.1992, s. 14).
Hankintamenettelyt	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243). Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1986, annettu 11 päivänä marraskuuta 2015, vakiolomakkeiden vahvistamisesta julkisiin hankintamenettelyihin liittyvien ilmoitusten julkaisemista varten ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 842/2011 kumoamisesta (EUVL L 296, 12.11.2015, s. 1).
Julkiset palvelut	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1370/2007, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 1191/69 ja (ETY) N:o 1107/70 kumoamisesta (EUVL L 315, 3.12.2007, s. 1).

LIITE II

HORISONTAALISET MUKAUTUKSET JA TIETYT MENETTELYSÄÄNNÖT

Liitteessä I lueteltujen säädösten säännöksiä sovelletaan pääsopimuksen ja tämän liitteen 1–3 kohdan mukaisesti, jollei liitteessä I toisin määrätä. Yksittäisiin säädöksiin tarvittavat mukautukset on esitetty liitteessä I.

Tätä sopimusta sovelletaan tämän liitteen 4 ja 6 kohdassa määrättyjen menettelysääntöjen mukaisesti.

1. SÄÄDÖSTEN JOHDANTO-OSAT

Lueteltujen säädösten johdanto-osia ei mukauteta tätä sopimusta varten. Ne ovat olennaisia siinä määrin kuin ne ovat tarpeen kyseisiin säädöksiin sisältyvien säännösten tulkitsemiseksi ja soveltamiseksi oikein tämän sopimuksen yhteydessä.

2. SÄÄDÖSTEN YKSITTÄISET ILMAISUT

Seuraavilla liitteessä I lueteltujen säädösten ilmaisuilla tarkoitetaan tässä sopimuksessa seuraavaa:

a)	ilmaisuilla ”Euroopan yhteisö”, ”yhteisö”, ”Euroopan unioni” ja ”unioni” ilmaisua ”liikenneyhteisön alue”.

ilmaisuilla ”yhteisön oikeus”, ”yhteisön lainsäädäntö”, ”yhteisön välineet”, ”unionin oikeus”, ”unionin lainsäädäntö”, ”unionin välineet” ja ”perussopimus”, kun tällä ilmaisulla viitataan Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen tai Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen, ilmaisua ”sopimus liikenneyhteisöstä”;

c)	ilmaisulla ”rautateiden infrastruktuuri” ilmaisua ”rautateiden infrastruktuuri liikenneyhteisön alueella”;

d)	ilmaisulla ”tieinfrastruktuuri” ilmaisua ”tieinfrastruktuuri liikenneyhteisön alueella”;

e)	ilmaisulla ”lentoaseman infrastruktuuri” ilmaisua ”lentoaseman infrastruktuuri liikenneyhteisön alueella”;

f)	ilmaisulla ”sisävesiliikenneinfrastruktuuri” ilmaisua ”sisävesiliikenneinfrastruktuuri liikenneyhteisön alueella”;

g)	ilmaisuilla ”Euroopan yhteisöjen virallinen lehti” tai ”Euroopan unionin virallinen lehti” ilmaisua ”sopimuspuolten viralliset lehdet”.

3. VIITTAUKSET JÄSENVALTIOIHIN

Jos liitteessä I luetelluissa säädöksissä viitataan ”jäsenvaltioon” tai ”jäsenvaltioihin”, viittausten katsotaan tarkoittavan Euroopan unionin jäsenvaltioiden lisäksi myös kaakkoiseurooppalaisia osapuolia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän liitteen 4 kohdan soveltamista.

4. EUROOPAN UNIONIN KOMITEOITA JA KAAKKOISEUROOPPALAISTEN OSAPUOLTEN KUULEMISTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

Euroopan komissio kuulee kaakkoiseurooppalaisten osapuolten asiantuntijoita ja antaa näille mahdollisuuden esittää kantansa kaikissa tapauksissa, joissa liitteessä I luetelluissa säädöksissä säädetään, että Euroopan komission on kuultava Euroopan unionin komiteoita ja annettava näille mahdollisuus esittää kantansa ja lausuntonsa.

Kutakin kuulemista varten järjestetään yksi kokous, jonka puheenjohtajana toimii Euroopan komissio, ja kuuleminen tapahtuu alueellisessa ohjauskomiteassa Euroopan komission kutsusta ennen Euroopan unionin asianomaisen komitean kuulemista. Euroopan komissio toimittaa kullekin kaakkoiseurooppalaiselle osapuolelle vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta kaikki tarvittavat tiedot, jolleivät erityiset olosuhteet edellytä lyhyempää määräaikaa.

Kaakkoiseurooppalaisia osapuolia pyydetään esittämään kantansa Euroopan komissiolle. Euroopan komissio ottaa kaakkoiseurooppalaisten osapuolten kannat asianmukaisesti huomioon.

Edellä olevat määräykset eivät koske tässä sopimuksessa määritettyjen kilpailusääntöjen soveltamista, vaan kilpailusääntöjä sovellettaessa noudatetaan liitteessä III vahvistettuja erityisiä kuulemismenettelyjä.

5. YHTEISTYÖ JA TIETOJENVAIHTO

Jotta voitaisiin helpottaa sopimuspuolten toimivaltaisten viranomaisten asianmukaisten toimivaltuuksien käyttämistä, näiden viranomaisten on pyynnöstä vaihdettava keskenään kaikki tiedot, joita tämän sopimuksen asianmukainen toteutuminen edellyttää.

6. VIITTAUS KIELIIN

Sopimuspuolilla on oikeus käyttää tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa menettelyissä kaikkia Euroopan unionin toimielinten tai muiden sopimuspuolten virallisia kieliä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta liitteen IV soveltamista. Sopimuspuolet ovat kuitenkin tietoisia siitä, että englantia käyttämällä helpotetaan kyseisiä menettelyjä. Jos jossakin virallisessa asiakirjassa käytetään kieltä, joka ei ole Euroopan unionin toimielinten virallinen kieli, sen kanssa on samanaikaisesti toimitettava käännös jollekin Euroopan unionin toimielinten viralliselle kielelle ottaen huomioon, mitä edellisessä virkkeessä sanotaan. Jos sopimuspuoli aikoo käyttää suullisessa menettelyssä kieltä, joka ei ole Euroopan unionin toimielinten virallinen kieli, kyseisen sopimuspuolen on huolehdittava simultaanitulkkauksesta englannin kielelle.

LIITE III

PÄÄSOPIMUKSEN 17 ARTIKLASSA TARKOITETUT KILPAILU- JA VALTIONTUKISÄÄNNÖT

1 artikla

Valtion monopolit

Kaakkoiseurooppalaiset osapuolet mukauttavat asteittain kaikki valtion kaupalliset monopolit varmistaakseen, että siinä tämän sopimuksen pöytäkirjassa, joka sisältää asianomaista kaakkoiseurooppalaista osapuolta koskevat siirtymäjärjestelyt, tarkoitetun toisen siirtymäkauden loppuun mennessä tavaroiden hankinnan ja kaupan pitämisen edellytyksissä ei esiinny syrjintää sopimuspuolten kansalaisten välillä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi toteutetuista toimenpiteistä ilmoitetaan alueelliselle ohjauskomitealle.

2 artikla

Valtiontuki- ja kilpailulainsäädännön lähentäminen

1. Osapuolet tunnustavat, että on tärkeää lähentää kaakkoiseurooppalaisten osapuolten voimassa olevaa valtiontuki- ja kilpailulainsäädäntöä Euroopan unionin vastaavaan lainsäädäntöön. Kaakkoiseurooppalaiset osapuolet pyrkivät varmistamaan, että niiden voimassa olevat ja tulevat valtiontukea ja kilpailua koskevat lait saatetaan asteittain yhdenmukaiseksi unionin säännöstön kanssa.

2. Lainsäädännön lähentäminen alkaa tämän sopimuksen tullessa voimaan, ja se ulotetaan asteittain koskemaan kaikkia tässä liitteessä tarkoitettujen Euroopan unionin valtiontuki- ja kilpailusäännösten osia tämän sopimuksen pöytäkirjassa, joka sisältää asianomaista kaakkoiseurooppalaista osapuolta koskevat siirtymäjärjestelyt, tarkoitetun toisen siirtymäkauden loppuun mennessä. Asianomainen kaakkoiseurooppalainen osapuoli määrittelee lisäksi Euroopan komission kanssa sopien yksityiskohtaiset säännöt lainsäädännön lähentämisen täytäntöönpanon ja toteutettavien lainvalvontatoimien seurantaa varten.

3 artikla

Kilpailusäännöt ja muut taloutta koskevat määräykset

1. Seuraavat käytännöt ovat yhteensopimattomia tämän sopimuksen asianmukaisen toteutumisen kanssa siltä osin kuin ne voivat vaikuttaa kahden tai useamman sopimuspuolen väliseen kauppaan:

a)	yritysten väliset sopimukset, yritysten yhteenliittymien päätökset sekä yritysten väliset yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena tai seurauksena on kilpailun estäminen, rajoittaminen tai vääristäminen;

b)	yhden tai useamman yrityksen toimesta tapahtuva määräävän markkina-aseman väärinkäyttö sopimuspuolten koko alueella tai merkittävällä osalla sitä;

c)	valtiontuet, jotka vääristävät tai uhkaavat vääristää kilpailua suosimalla tiettyjä yrityksiä tai tiettyjä tuotteita.

2. Tämän artiklan vastaisia käytäntöjä arvioidaan Euroopan unionissa sovellettavien kilpailusääntöjen, erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 93, 101, 102, 106, 107 ja 108 artiklan sekä Euroopan unionin toimielinten käyttöön ottamien tulkintavälineiden, soveltamisesta johtuvien kriteerien perusteella.

3. Kukin kaakkoiseurooppalainen osapuoli varmistaa, että 1 kohdan a ja b alakohdan täysimääräiseen soveltamiseen tarvittavat toimivaltuudet annetaan toiminnaltaan riippumattomalle julkiselle elimelle yksityisten ja julkisten sekä sellaisten yritysten osalta, joille on myönnetty erityisiä oikeuksia.

4. Kukin kaakkoiseurooppalainen osapuoli nimeää tai perustaa toiminnaltaan riippumattoman viranomaisen, jolle annetaan 1 kohdan c alakohdan täysimääräiseen soveltamiseen tarvittavat toimivaltuudet. Kyseisellä viranomaisella on oltava muun muassa toimivalta hyväksyä valtiontukijärjestelmiä ja yksittäisiä tukia 2 kohdan mukaisesti sekä määrätä sääntöjenvastaisesti myönnetty valtiontuki perittäväksi takaisin.

5. Kukin sopimuspuoli varmistaa avoimuuden valtiontukien alalla muun muassa antamalla säännöllisesti muille sopimuspuolille vuosittaisen kertomuksen tai vastaavan, jossa noudatetaan valtiontukia koskevan Euroopan unionin katsauksen menetelmiä ja esitystapaa. Sopimuspuoli antaa toisen sopimuspuolen pyynnöstä tietoja yksittäisistä valtiontukitapauksista.

6. Kukin kaakkoiseurooppalainen osapuoli laatii kattavan luettelon ennen 4 kohdassa tarkoitetun viranomaisen perustamista käyttöön otetuista tukijärjestelmistä ja lähentää kyseiset tukijärjestelmät 2 kohdassa tarkoitettujen perusteiden mukaisesti.

Sovellettaessa 1 kohdan c alakohdan määräyksiä sopimuspuolet tunnustavat, että siinä tämän sopimuksen pöytäkirjassa, joka sisältää kaakkoiseurooppalaista osapuolta koskevat siirtymäjärjestelyt, tarkoitettujen siirtymäkausien aikana kyseisen kaakkoiseurooppalaisen osapuolen myöntämien valtiontukien arvioinnissa otetaan huomioon, että kyseistä kaakkoiseurooppalaista osapuolta pidetään samanlaisena alueena kuin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetut Euroopan unionin alueet, joilla elintaso on poikkeuksellisen alhainen tai joilla vajaatyöllisyys on vakava ongelma.

Siinä tämän sopimuksen pöytäkirjassa, joka sisältää kaakkoiseurooppalaista osapuolta koskevat siirtymäjärjestelyt, tarkoitetun ensimmäisen siirtymäkauden loppuun mennessä kyseinen kaakkoiseurooppalainen osapuoli esittää Euroopan komissiolle BKT:tä henkeä kohti koskevat lukunsa NUTS II -tasolle yhdenmukaistettuina. Tämän jälkeen 4 kohdassa tarkoitettu viranomainen ja Euroopan komissio arvioivat yhdessä kyseisen kaakkoiseurooppalaisen osapuolen alueiden tukikelpoisuuden ja niitä koskevat maksimaaliset tuki-intensiteetit laatiakseen alueellisen tukikartan asiaa koskevien Euroopan unionin suuntaviivojen perusteella.

8. Jos jokin sopimuspuolista katsoo, ettei tietty käytäntö ole yhteensopiva 1 kohdan kanssa, se voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet neuvoteltuaan asiasta alueellisessa ohjauskomiteassa tai 30 työpäivän kuluttua siitä, kun se on pyytänyt näitä neuvotteluja.

9. Sopimuspuolet vaihtavat tietoja ammatillisen salassapitovelvollisuuden ja liikesalaisuuden sallimissa rajoissa.

LIITE IV

ASIAN SAATTAMINEN EUROOPAN UNIONIN TUOMIOISTUIMEN KÄSITELTÄVÄKSI

1. Pääsopimuksen 19 artiklaan liittyvät yleiset periaatteet

Euroopan unionin tuomioistuimen, jäljempänä ’unionin tuomioistuin’, perussäännön määräyksiä ja sen ennakkoratkaisupyynnön esittämistä koskevia työjärjestyksen määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin, kun kaakkoiseurooppalaisen osapuolen tuomioistuin pyytää ennakkoratkaisua pääsopimuksen 19 artiklan perusteella.

Näissä tapauksissa kaakkoiseurooppalaisilla osapuolilla on tämän sopimuksen soveltamisalalla samat oikeudet esittää huomautuksia unionin tuomioistuimelle kuin EU:n jäsenvaltioilla.

2. Pääsopimuksen 19 artiklan mukaisen menettelyn soveltamisala ja menettelyä koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Kun kaakkoiseurooppalainen osapuoli tekee pääsopimuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti päätöksen siitä, miltä osin ja minkälaisia yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen asiat saatetaan unionin tuomioistuimen käsiteltäviksi, päätöksessä on säädettävä,

että jokainen kaakkoiseurooppalaisen osapuolen tuomioistuin, jonka päätöksiin ei kansallisen lain mukaan saa hakea muutosta, pyytää unionin tuomioistuinta antamaan ennakkoratkaisun kysymyksestä, joka on otettu esille ensin mainitussa tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa ja joka koskee tämän sopimuksen tai pääsopimuksen 19 artiklassa tarkoitetun säännöksen pätevyyttä tai tulkintaa, jos kyseinen tuomioistuin katsoo, että kysymyksestä on tehtävä päätös, jotta se voi antaa tuomion; tai

että jokainen kaakkoiseurooppalaisen osapuolen tuomioistuin voi pyytää unionin tuomioistuinta antamaan ennakkoratkaisun kysymyksestä, joka on otettu esille ensin mainitussa tuomioistuimessa ja joka koskee tämän sopimuksen tai pääsopimuksen 19 artiklassa tarkoitetun säännöksen pätevyyttä tai tulkintaa, jos kyseinen tuomioistuin katsoo, että kysymyksestä on tehtävä päätös, jotta se voi antaa tuomion.

Pääsopimuksen 19 artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt perustuvat periaatteille, jotka sisältyvät unionin tuomioistuimen toimintaa säänteleviin oikeussäännöksiin, mukaan luettuina Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen asiaa koskevat määräykset sekä unionin tuomioistuimen perussääntö, työjärjestys ja oikeuskäytäntö. Jos kaakkoiseurooppalainen osapuoli tekee päätöksen tämän määräyksen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, sen on otettava huomioon myös unionin tuomioistuimen kansallisille tuomioistuimille antamat suositukset, jotka koskevat ennakkoratkaisumenettelyn käynnistämistä.

3. Unionin tuomioistuimen käsiteltäviksi pääsopimuksen 37 artiklan 3 kohdan mukaisesti saatetut riidat

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 273 artiklan mukaisesti unionin tuomioistuimen käsiteltäviksi saatettuja riitoja koskevia Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön määräyksiä ja unionin tuomioistuimen työjärjestystä sovelletaan siltä osin kuin se on aiheellista unionin tuomioistuimen käsiteltäviksi pääsopimuksen 37 artiklan 3 kohdan mukaisesti saatettuihin riitoihin.

4. Asian saattaminen unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi ja kielet

Kaakkoiseurooppalaisilla osapuolilla on oikeus käyttää unionin tuomioistuimessa tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa menettelyissä mitä tahansa Euroopan unionin toimielinten tai kaakkoiseurooppalaisen osapuolen virallista kieltä. Jos virallisessa asiakirjassa käytetään kieltä, joka ei ole Euroopan unionin toimielinten virallinen kieli, asiakirjasta on samanaikaisesti toimitettava käännös ranskan kielelle. Jos kaakkoiseurooppalainen osapuoli aikoo käyttää suullisessa menettelyssä kieltä, joka ei ole Euroopan unionin toimielinten virallinen kieli, kyseisen kaakkoiseurooppalaisen osapuolen on huolehdittava simultaanitulkkauksesta ranskan kielelle.

LIITE V

OSUUDET LIIKENNEYHTEISÖN TALOUSARVIOSTA

Osapuolet	Rahoitusosuus prosentteina
Euroopan unioni	80,00
Albanian tasavalta	3,20
Bosnia ja Hertsegovina	3,55
Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia	2,88
Kosovo (*1)	2,57
Montenegro	2,38
Serbian tasavalta	5,42

Rahoitusosuudet on jaettu kahteen osaan seuraavasti: Euroopan unionin osuus on 80 prosenttia ja kuuden kaakkoiseurooppalaisen osapuolen osuus on 20 prosenttia.

Kaakkoiseurooppalaisten osapuolten 20 prosentin osuus jaotellaan myös seuraavasti: kukin osapuoli osallistuu talousarvioon 2 prosentilla, ja loput 8 prosenttia jaetaan kuuden kaakkoiseurooppalaisen osapuolen kesken sen mukaan, mikä on niiden BKT:n osuus kaakkoiseurooppalaisten osapuolten koko BKT:stä.

PÖYTÄKIRJA I

SIIRTYMÄJÄRJESTELYT EUROOPAN UNIONIN JA ALBANIAN TASAVALLAN VÄLILLÄ

I. Siirtymisen edellytykset rautatieliikenteen osalta

1 ARTIKLA

Ensimmäinen siirtymäkausi ulottuu tämän sopimuksen voimaantulosta siihen asti, kun Albanian tasavalta, jäljempänä ’Albania’, on täyttänyt kaikki tämän jakson 2 artiklan 1 kohdassa asetetut edellytykset ja edellytysten täyttyminen on varmennettu Euroopan komission pääsopimuksen 40 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tekemällä arvioinnilla.

Toinen siirtymäkausi ulottuu ensimmäisen siirtymäkauden päättymisestä siihen asti, kun Albania on täyttänyt kaikki tämän jakson 2 artiklan 2 kohdassa asetetut edellytykset ja edellytysten täyttyminen on varmennettu Euroopan komission pääsopimuksen 40 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tekemällä arvioinnilla.

Albania voi ensimmäisen siirtymäkauden lopussa pyytää Euroopan komissiota arvioimaan edistymistä pääsopimuksen 40 artiklan mukaisesti, jotta se voisi siirtyä suoraan markkinoiden yhdentämiseen pääsopimuksen 11 artiklan mukaisesti.

2 ARTIKLA

Ensimmäisen siirtymäkauden loppuun mennessä Albanian on

a)	täytynyt panna täytäntöön liitteen I mukainen rautatielainsäädäntö kokonaisuudessaan;

b)	oltava edistynyt riittävästi pääsopimuksen 17 artiklassa tarkoitettuun sopimukseen tai liitteeseen III sisältyvien valtiontuki- ja kilpailusääntöjen täytäntöönpanossa, sen mukaan, kumpaa vaihtoehtoa sovelletaan.

Toisen siirtymäkauden loppuun mennessä Albanian on sovellettava tätä sopimusta, kaikki 1 kohdassa tarkoitettu rautatielainsäädäntö sekä valtiontukea ja kilpailua koskevat säännöt mukaan lukien.

3 ARTIKLA

Sen estämättä, mitä pääsopimuksen 1 artiklan 1 kohdassa määrätään,

a)	Albaniassa toimiluvan saaneille rautatieyrityksille annetaan ensimmäisen siirtymäkauden aikana oikeus käyttää rautatieinfrastruktuuria Albaniassa;

b)	Albaniassa toimiluvan saaneet rautatieyritykset saavat toisen siirtymäkauden aikana käyttää liitteessä I tarkoitetun rautatielainsäädännön mukaisia liikenneoikeuksia minkä tahansa muun kaakkoiseurooppalaisen osapuolen rautatieinfrastruktuurissa.

II. Siirtymisen edellytykset meriliikenteen osalta

1 ARTIKLA

Ensimmäinen siirtymäkausi ulottuu tämän sopimuksen voimaantulosta siihen asti, kun Albania on täyttänyt kaikki tämän jakson 2 artiklan 1 kohdassa asetetut edellytykset ja edellytysten täyttyminen on varmennettu Euroopan komission pääsopimuksen 40 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tekemällä arvioinnilla.

2 ARTIKLA

Ensimmäisen siirtymäkauden loppuun mennessä

a)	Albanian on täytynyt panna täytäntöön liitteen I mukainen merenkulkua koskeva lainsäädäntö kokonaisuudessaan asetusta (ETY) N:o 3577/92 lukuun ottamatta;

Albanian kansalaisilla ja Albaniaan sijoittautuneilla meriliikenteen harjoittajilla on oikeus kuljettaa matkustajia tai tavaroita meritse minkä tahansa EU:n jäsenvaltion sataman ja minkä tahansa toisen EU:n jäsenvaltion tai toisen maan, joka ei ole Euroopan unionin jäsen, sataman tai off shore -rakenteen välillä. Sama koskee myös niitä Albanian kansalaisia, jotka ovat sijoittautuneet Albanian ulkopuolelle, sekä niitä meriliikenteen harjoittajia, jotka ovat sijoittautuneet Albanian ulkopuolelle mutta joissa Albanian kansalaisilla on määräysvalta, jos niiden alukset on rekisteröity Albaniassa sen lainsäädännön mukaisesti.

Vastaavasti unionin alusten omistajilla on oikeus kuljettaa matkustajia tai tavaroita meritse minkä tahansa EU:n jäsenvaltion sataman tai off shore -rakenteen ja Albanian välillä sekä minkä tahansa maan, joka ei ole Euroopan unionin jäsen, sataman tai off shore -rakenteen ja Albanian välillä. Sama koskee myös niitä EU:n jäsenvaltioiden kansalaisia, jotka ovat sijoittautuneet Euroopan unionin ulkopuolelle, sekä niitä meriliikenteen harjoittajia, jotka ovat sijoittautuneet Euroopan unionin ulkopuolelle mutta joissa EU:n jäsenvaltion kansalaisilla on määräysvalta, jos niiden alukset on rekisteröity kyseisessä EU:n jäsenvaltiossa sen lainsäädännön mukaisesti.

Toisen siirtymäkauden loppuun mennessä

a)	Albanian on sovellettava tätä sopimusta, kaikki liitteessä I esitetty lainsäädäntö mukaan lukien;

unionin alusten omistajille, jotka harjoittavat liikennettä EU:n jäsenvaltiossa tai Albaniassa rekisteröidyillä ja kyseisen jäsenvaltion tai Albanian lipun alla purjehtivilla aluksilla, myönnetään vapaus tarjota meriliikenteen palveluja Albaniassa asetuksessa (ETY) N:o 3577/92 säädetyin edellytyksin.

Vastaavasti Albanian alusten omistajille, jotka harjoittavat liikennettä EU:n jäsenvaltiossa tai Albaniassa rekisteröidyillä ja kyseisen jäsenvaltion tai Albanian lipun alla purjehtivilla aluksilla, myönnetään vapaus tarjota meriliikenteen palveluja missä tahansa EU:n jäsenvaltiossa asetuksessa (ETY) N:o 3577/92 säädetyin edellytyksin.

III. Siirtymisen edellytykset sisävesiliikenteen osalta

1 ARTIKLA

Siirtymäkausi ulottuu tämän sopimuksen voimaantulosta siihen asti, kun Albania on täyttänyt kaikki tämän jakson 2 artiklassa asetetut edellytykset ja edellytysten täyttyminen on varmennettu Euroopan komission pääsopimuksen 40 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tekemällä arvioinnilla.

2 ARTIKLA

Siirtymäkauden loppuun mennessä

a)	Albanian on sovellettava tätä sopimusta, kaikki liitteessä I esitetty lainsäädäntö mukaan lukien;

b)	Albanialla on oikeus matkustajien tai tavaroiden kuljettamiseen sisävesiväylillä minkä tahansa EU:n jäsenvaltion sataman ja jonkin toisen EU:n jäsenvaltion sataman tai off shore -rakenteen välillä.

PÖYTÄKIRJA II

SIIRTYMÄJÄRJESTELYT EUROOPAN UNIONIN JA BOSNIA JA HERTSEGOVINAN VÄLILLÄ

I. Siirtymisen edellytykset rautatieliikenteen osalta

1 ARTIKLA

Ensimmäinen siirtymäkausi ulottuu tämän sopimuksen voimaantulosta siihen asti, kun Bosnia ja Hertsegovina on täyttänyt kaikki tämän jakson 2 artiklan 1 kohdassa asetetut edellytykset ja edellytysten täyttyminen on varmennettu Euroopan komission pääsopimuksen 40 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tekemällä arvioinnilla.

Toinen siirtymäkausi ulottuu ensimmäisen siirtymäkauden päättymisestä siihen asti, kun Bosnia ja Hertsegovina on täyttänyt kaikki tämän jakson 2 artiklan 2 kohdassa asetetut edellytykset ja edellytysten täyttyminen on varmennettu Euroopan komission pääsopimuksen 40 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tekemällä arvioinnilla.

Bosnia ja Hertsegovina voi ensimmäisen siirtymäkauden lopussa pyytää Euroopan komissiota arvioimaan edistymistä pääsopimuksen 40 artiklan mukaisesti, jotta se voisi siirtyä suoraan markkinoiden yhdentämiseen pääsopimuksen 11 artiklan mukaisesti.

2 ARTIKLA

Ensimmäisen siirtymäkauden loppuun mennessä Bosnia ja Hertsegovinan on

a)	täytynyt panna täytäntöön liitteen I mukainen rautatielainsäädäntö kokonaisuudessaan;

b)	oltava edistynyt riittävästi pääsopimuksen 17 artiklassa tarkoitettuun sopimukseen tai liitteeseen III sisältyvien valtiontuki- ja kilpailusääntöjen täytäntöönpanossa, sen mukaan, kumpaa vaihtoehtoa sovelletaan.

Toisen siirtymäkauden loppuun mennessä Bosnia ja Hertsegovinan on sovellettava tätä sopimusta, kaikki 1 kohdassa tarkoitettu rautatielainsäädäntö sekä valtiontukea ja kilpailua koskevat säännöt mukaan lukien.

3 ARTIKLA

Sen estämättä, mitä pääsopimuksen 1 artiklan 1 kohdassa määrätään,

a)	Bosnia ja Hertsegovinassa toimiluvan saaneille rautatieyrityksille annetaan ensimmäisen siirtymäkauden aikana oikeus käyttää rautatieinfrastruktuuria Bosnia ja Hertsegovinassa;

b)	Bosnia ja Hertsegovinassa toimiluvan saaneet rautatieyritykset saavat toisen siirtymäkauden aikana käyttää liitteessä I tarkoitetun rautatielainsäädännön mukaisia liikenneoikeuksia minkä tahansa muun kaakkoiseurooppalaisen osapuolen rautatieinfrastruktuurissa.

II. Siirtymisen edellytykset meriliikenteen osalta

1 ARTIKLA

2 ARTIKLA

Ensimmäisen siirtymäkauden loppuun mennessä

a)	Bosnia ja Hertsegovinan on täytynyt panna täytäntöön liitteen I mukainen merenkulkua koskeva lainsäädäntö asetusta (ETY) N:o 3577/92 lukuun ottamatta;

Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisilla ja Bosnia ja Hertsegovinaan sijoittautuneilla meriliikenteen harjoittajilla on oikeus kuljettaa matkustajia tai tavaroita meritse minkä tahansa EU:n jäsenvaltion sataman ja minkä tahansa toisen EU:n jäsenvaltion tai toisen maan, joka ei ole Euroopan unionin jäsen, sataman tai off shore -rakenteen välillä. Sama koskee niitä Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisia, jotka ovat sijoittautuneet Bosnia ja Hertsegovinan ulkopuolelle, sekä niitä meriliikenteen harjoittajia, jotka ovat sijoittautuneet Bosnia ja Hertsegovinan ulkopuolelle mutta joissa Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisilla on määräysvalta, jos niiden alukset on rekisteröity Bosnia ja Hertsegovinassa sen lainsäädännön mukaisesti.

Vastaavasti unionin alusten omistajilla on oikeus kuljettaa matkustajia tai tavaroita meritse minkä tahansa EU:n jäsenvaltion sataman tai off shore -rakenteen ja Bosnia ja Hertsegovinan välillä sekä minkä tahansa maan, joka ei ole Euroopan unionin jäsen, sataman tai off shore -rakenteen ja Bosnia ja Hertsegovinan välillä. Sama koskee myös niitä EU:n jäsenvaltioiden kansalaisia, jotka ovat sijoittautuneet Euroopan unionin ulkopuolelle, sekä niitä meriliikenteen harjoittajia, jotka ovat sijoittautuneet Euroopan unionin ulkopuolelle mutta joissa EU:n jäsenvaltion kansalaisilla on määräysvalta, jos niiden alukset on rekisteröity kyseisessä EU:n jäsenvaltiossa sen lainsäädännön mukaisesti.

Toisen siirtymäkauden loppuun mennessä

a)	Bosnia ja Hertsegovinan on sovellettava tätä sopimusta, kaikki liitteessä I esitetty lainsäädäntö mukaan lukien;

unionin alusten omistajille, jotka harjoittavat liikennettä EU:n jäsenvaltiossa tai Bosnia ja Hertsegovinassa rekisteröidyillä ja kyseisen jäsenvaltion tai Bosnia ja Hertsegovinan lipun alla purjehtivilla aluksilla, myönnetään vapaus tarjota meriliikenteen palveluja Bosnia ja Hertsegovinassa asetuksessa (ETY) N:o 3577/92 säädetyin edellytyksin.

Vastaavasti Bosnia ja Hertsegovinan alusten omistajille, jotka harjoittavat liikennettä EU:n jäsenvaltiossa tai Bosnia ja Hertsegovinassa rekisteröidyillä ja kyseisen jäsenvaltion tai Bosnia ja Hertsegovinan lipun alla purjehtivilla aluksilla, myönnetään vapaus tarjota meriliikenteen palveluja missä tahansa jäsenvaltiossa asetuksessa (ETY) N:o 3577/92 säädetyin edellytyksin.

III. Siirtymisen edellytykset sisävesiliikenteen osalta

1 ARTIKLA

Siirtymäkausi ulottuu tämän sopimuksen voimaantulosta siihen asti, kun Bosnia ja Hertsegovina on täyttänyt kaikki tämän jakson 2 artiklassa asetetut edellytykset ja edellytysten täyttyminen on varmennettu Euroopan komission pääsopimuksen 40 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tekemällä arvioinnilla.

2 ARTIKLA

Siirtymäkauden loppuun mennessä

a)	Bosnia ja Hertsegovinan on sovellettava tätä sopimusta, kaikki liitteessä I esitetty lainsäädäntö mukaan lukien;

b)	Bosnia ja Hertsegovinalla on oikeus matkustajien tai tavaroiden kuljettamiseen sisävesiväylillä minkä tahansa EU:n jäsenvaltion sataman ja jonkin toisen EU:n jäsenvaltion sataman tai off shore -rakenteen välillä.

PÖYTÄKIRJA III

SIIRTYMÄJÄRJESTELYT EUROOPAN UNIONIN JA ENTISEN JUGOSLAVIAN TASAVALLAN MAKEDONIAN VÄLILLÄ

I. Siirtymisen edellytykset rautatieliikenteen osalta

1 ARTIKLA

Ensimmäinen siirtymäkausi ulottuu tämän sopimuksen voimaantulosta siihen asti, kun entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia on täyttänyt kaikki tämän jakson 2 artiklan 1 kohdassa asetetut edellytykset ja edellytysten täyttyminen on varmennettu Euroopan komission pääsopimuksen 40 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tekemällä arvioinnilla.

Toinen siirtymäkausi ulottuu ensimmäisen siirtymäkauden päättymisestä siihen asti, kun entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia on täyttänyt kaikki tämän jakson 2 artiklan 2 kohdassa asetetut edellytykset ja edellytysten täyttyminen on varmennettu Euroopan komission pääsopimuksen 40 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tekemällä arvioinnilla.

Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia voi ensimmäisen siirtymäkauden lopussa pyytää Euroopan komissiota arvioimaan edistymistä pääsopimuksen 40 artiklan mukaisesti, jotta se voisi siirtyä suoraan markkinoiden yhdentämiseen pääsopimuksen 11 artiklan mukaisesti.

2 ARTIKLA

Ensimmäisen siirtymäkauden loppuun mennessä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian on

a)	täytynyt panna täytäntöön liitteen I mukainen rautatielainsäädäntö kokonaisuudessaan;

b)	oltava edistynyt riittävästi pääsopimuksen 17 artiklassa tarkoitettuun sopimukseen tai liitteeseen III sisältyvien valtiontuki- ja kilpailusääntöjen täytäntöönpanossa, sen mukaan, kumpaa vaihtoehtoa sovelletaan.

Toisen siirtymäkauden loppuun mennessä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian on sovellettava tätä sopimusta, kaikki 1 kohdassa tarkoitettu rautatielainsäädäntö sekä valtiontukea ja kilpailua koskevat säännöt mukaan lukien.

3 ARTIKLA

Sen estämättä, mitä pääsopimuksen 1 artiklan 1 kohdassa määrätään,

a)	entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa toimiluvan saaneille rautatieyrityksille annetaan ensimmäisen siirtymäkauden aikana oikeus käyttää rautatieinfrastruktuuria entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa;

b)	entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa toimiluvan saaneet rautatieyritykset saavat toisen siirtymäkauden aikana käyttää liitteessä I tarkoitetun rautatielainsäädännön mukaisia liikenneoikeuksia minkä tahansa muun kaakkoiseurooppalaisen osapuolen rautatieinfrastruktuurissa.

II. Siirtymisen edellytykset meriliikenteen osalta

1 ARTIKLA

2 ARTIKLA

Ensimmäisen siirtymäkauden loppuun mennessä

a)	entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian on täytynyt panna täytäntöön liitteen I mukainen merenkulkua koskeva lainsäädäntö kokonaisuudessaan asetusta (ETY) N:o 3577/92 lukuun ottamatta;

entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kansalaisilla ja entiseen Jugoslavian tasavaltaan Makedoniaan sijoittautuneilla meriliikenteen harjoittajilla on oikeus kuljettaa matkustajia tai tavaroita meritse minkä tahansa EU:n jäsenvaltion sataman ja minkä tahansa toisen EU:n jäsenvaltion tai toisen maan, joka ei ole Euroopan unionin jäsen, sataman tai off shore -rakenteen välillä. Sama koskee niitä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kansalaisia, jotka ovat sijoittautuneet entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian ulkopuolelle, sekä niitä meriliikenteen harjoittajia, jotka ovat sijoittautuneet entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian ulkopuolelle mutta joissa entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kansalaisilla on määräysvalta, jos niiden alukset on rekisteröity entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa sen lainsäädännön mukaisesti.

Vastaavasti unionin alusten omistajilla on oikeus kuljettaa matkustajia tai tavaroita meritse minkä tahansa EU:n jäsenvaltion sataman tai off shore -rakenteen ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välillä sekä minkä tahansa maan, joka ei ole Euroopan unionin jäsen, sataman tai off shore -rakenteen ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välillä. Sama koskee myös niitä EU:n jäsenvaltioiden kansalaisia, jotka ovat sijoittautuneet Euroopan unionin ulkopuolelle, sekä niitä meriliikenteen harjoittajia, jotka ovat sijoittautuneet Euroopan unionin ulkopuolelle mutta joissa EU:n jäsenvaltion kansalaisilla on määräysvalta, jos niiden alukset on rekisteröity kyseisessä EU:n jäsenvaltiossa sen lainsäädännön mukaisesti.

Toisen siirtymäkauden loppuun mennessä

a)	entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian on sovellettava tätä sopimusta, kaikki liitteessä I esitetty lainsäädäntö mukaan lukien;

unionin alusten omistajille, jotka harjoittavat liikennettä EU:n jäsenvaltiossa tai entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa rekisteröidyillä ja kyseisen jäsenvaltion tai entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian lipun alla purjehtivilla aluksilla, myönnetään vapaus tarjota meriliikenteen palveluja entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa asetuksessa (ETY) N:o 3577/92 säädetyin edellytyksin.

Vastaavasti entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian alusten omistajille, jotka harjoittavat liikennettä EU:n jäsenvaltiossa tai entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa rekisteröidyillä ja kyseisen jäsenvaltion tai entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian lipun alla purjehtivilla aluksilla, myönnetään vapaus tarjota meriliikenteen palveluja missä tahansa EU:n jäsenvaltiossa asetuksessa (ETY) N:o 3577/92 säädetyin edellytyksin.

III. Siirtymisen edellytykset sisävesiliikenteen osalta

1 ARTIKLA

Siirtymäkausi ulottuu tämän sopimuksen voimaantulosta siihen asti, kun entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia on täyttänyt kaikki tämän jakson 2 artiklassa asetetut edellytykset ja edellytysten täyttyminen on varmennettu Euroopan komission pääsopimuksen 40 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tekemällä arvioinnilla.

2 ARTIKLA

Siirtymäkauden loppuun mennessä

a)	entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian on sovellettava tätä sopimusta, kaikki liitteessä I esitetty lainsäädäntö mukaan lukien;

b)	entisellä Jugoslavian tasavallalla Makedonialla on oikeus matkustajien tai tavaroiden kuljettamiseen sisävesiväylillä minkä tahansa EU:n jäsenvaltion sataman ja jonkin toisen EU:n jäsenvaltion sataman tai off shore -rakenteen välillä.

PÖYTÄKIRJA IV

SIIRTYMÄJÄRJESTELYT EUROOPAN UNIONIN JA KOSOVON (*1) VÄLILLÄ

I. Siirtymisen edellytykset rautatieliikenteen osalta

1 ARTIKLA

Ensimmäinen siirtymäkausi ulottuu tämän sopimuksen voimaantulosta siihen asti, kun Kosovo on täyttänyt kaikki tämän jakson 2 artiklan 1 kohdassa asetetut edellytykset ja edellytysten täyttyminen on varmennettu Euroopan komission pääsopimuksen 40 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tekemällä arvioinnilla.

Toinen siirtymäkausi ulottuu ensimmäisen siirtymäkauden päättymisestä siihen asti, kun Kosovo on täyttänyt kaikki tämän jakson 2 artiklan 2 kohdassa asetetut edellytykset ja edellytysten täyttyminen on varmennettu Euroopan komission pääsopimuksen 40 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tekemällä arvioinnilla.

Kosovo voi ensimmäisen siirtymäkauden lopussa pyytää Euroopan komissiota arvioimaan edistymistä pääsopimuksen 40 artiklan mukaisesti, jotta se voisi siirtyä suoraan markkinoiden yhdentämiseen pääsopimuksen 11 artiklan mukaisesti.

2 ARTIKLA

Ensimmäisen siirtymäkauden loppuun mennessä Kosovon on

a)	täytynyt panna täytäntöön liitteen I mukainen rautatielainsäädäntö kokonaisuudessaan;

b)	oltava edistynyt riittävästi pääsopimuksen 17 artiklassa tarkoitettuun sopimukseen tai liitteeseen III sisältyvien valtiontuki- ja kilpailusääntöjen täytäntöönpanossa, sen mukaan, kumpaa vaihtoehtoa sovelletaan.

Toisen siirtymäkauden loppuun mennessä Kosovon on sovellettava tätä sopimusta, kaikki 1 kohdassa tarkoitettu rautatielainsäädäntö sekä valtiontukea ja kilpailua koskevat säännöt mukaan lukien.

3 ARTIKLA

Sen estämättä, mitä pääsopimuksen 1 artiklan 1 kohdassa määrätään,

a)	Kosovossa toimiluvan saaneille rautatieyrityksille annetaan ensimmäisen siirtymäkauden aikana oikeus käyttää rautatieinfrastruktuuria Kosovossa;

b)	Kosovossa toimiluvan saaneet rautatieyritykset saavat toisen siirtymäkauden aikana käyttää liitteessä I tarkoitetun rautatielainsäädännön mukaisia liikenneoikeuksia minkä tahansa muun kaakkoiseurooppalaisen osapuolen rautatieinfrastruktuurissa.

II. Siirtymisen edellytykset tieliikenteen osalta

Euroopan unioni ja Kosovo sopivat, että sen estämättä, mitä Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Kosovon (*1) välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen (1) 61 artiklan 1 kohdassa määrätään, sen kauttakulkuliikennettä koskevaa III lukua sovelletaan edelleen, kun sopimus liikenneyhteisön perustamisesta tulee voimaan.

III. Siirtymisen edellytykset meriliikenteen osalta

1 ARTIKLA

2 ARTIKLA

Ensimmäisen siirtymäkauden loppuun mennessä

a)	Kosovon on täytynyt panna täytäntöön liitteen I mukainen merenkulkua koskeva lainsäädäntö kokonaisuudessaan asetusta (ETY) N:o 3577/92 lukuun ottamatta;

Kosovon kansalaisilla ja Kosovoon sijoittautuneilla meriliikenteen harjoittajilla on oikeus kuljettaa matkustajia tai tavaroita meritse minkä tahansa EU:n jäsenvaltion sataman ja minkä tahansa toisen EU:n jäsenvaltion tai toisen maan, joka ei ole Euroopan unionin jäsen, sataman tai off shore -rakenteen välillä. Sama koskee niitä Kosovon kansalaisia, jotka ovat sijoittautuneet Kosovon ulkopuolelle, sekä niitä meriliikenteen harjoittajia, jotka ovat sijoittautuneet Kosovon ulkopuolelle mutta joissa Kosovon kansalaisilla on määräysvalta, jos niiden alukset on rekisteröity Kosovossa sen lainsäädännön mukaisesti.

Vastaavasti unionin alusten omistajilla on oikeus kuljettaa matkustajia tai tavaroita meritse minkä tahansa EU:n jäsenvaltion sataman välillä tai off shore -rakenteen ja Kosovon välillä sekä minkä tahansa maan, joka ei ole Euroopan unionin jäsen, sataman tai off shore -rakenteen ja Kosovon välillä. Sama koskee myös niitä EU:n jäsenvaltioiden kansalaisia, jotka ovat sijoittautuneet Euroopan unionin ulkopuolelle, sekä niitä meriliikenteen harjoittajia, jotka ovat sijoittautuneet Euroopan unionin ulkopuolelle mutta joissa EU:n jäsenvaltion kansalaisilla on määräysvalta, jos niiden alukset on rekisteröity kyseisessä EU:n jäsenvaltiossa sen lainsäädännön mukaisesti.

Toisen siirtymäkauden loppuun mennessä

a)	Kosovon on sovellettava tätä sopimusta, kaikki liitteessä I esitetty lainsäädäntö mukaan lukien;

unionin alusten omistajille, jotka harjoittavat liikennettä EU:n jäsenvaltiossa tai Kosovossa rekisteröidyillä ja kyseisen EU:n jäsenvaltion tai Kosovon lipun alla purjehtivilla aluksilla, myönnetään vapaus tarjota meriliikenteen palveluja Kosovossa asetuksessa (ETY) N:o 3577/92 säädetyin edellytyksin.

Vastaavasti Kosovon alusten omistajille, jotka harjoittavat liikennettä EU:n jäsenvaltiossa tai Kosovossa rekisteröidyillä ja kyseisen EU:n jäsenvaltion tai Kosovon lipun alla purjehtivilla aluksilla, myönnetään vapaus tarjota meriliikenteen palveluja missä tahansa EU:n jäsenvaltiossa asetuksessa (ETY) N:o 3577/92 säädetyin edellytyksin.

IV. Siirtymisen edellytykset sisävesiliikenteen osalta

1 ARTIKLA

Siirtymäkausi ulottuu tämän sopimuksen voimaantulosta siihen asti, kun Kosovo on täyttänyt kaikki tämän jakson 2 artiklassa asetetut edellytykset ja edellytysten täyttyminen on varmennettu Euroopan komission pääsopimuksen 40 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tekemällä arvioinnilla.

2 ARTIKLA

Siirtymäkauden loppuun mennessä

a)	Kosovon on sovellettava tätä sopimusta, kaikki liitteessä I esitetty lainsäädäntö mukaan lukien;

b)	Kosovolla on oikeus matkustajien tai tavaroiden kuljettamiseen sisävesiväylillä minkä tahansa EU:n jäsenvaltion sataman ja jonkin toisen EU:n jäsenvaltion sataman tai off shore -rakenteen välillä.

(1) EUVL L 71, 16.3.2016, s. 3.

PÖYTÄKIRJA V

SIIRTYMÄJÄRJESTELYT EUROOPAN UNIONIN JA MONTENEGRON VÄLILLÄ

I. Siirtymisen edellytykset rautatieliikenteen osalta

1 ARTIKLA

Ensimmäinen siirtymäkausi ulottuu tämän sopimuksen voimaantulosta siihen asti, kun Montenegro on täyttänyt kaikki tämän jakson 2 artiklan 1 kohdassa asetetut edellytykset ja edellytysten täyttyminen on varmennettu Euroopan komission pääsopimuksen 40 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tekemällä arvioinnilla.

Toinen siirtymäkausi ulottuu ensimmäisen siirtymäkauden päättymisestä siihen asti, kun Montenegro on täyttänyt kaikki tämän jakson 2 artiklan 2 kohdassa asetetut edellytykset ja edellytysten täyttyminen on varmennettu Euroopan komission pääsopimuksen 40 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tekemällä arvioinnilla.

Montenegro voi ensimmäisen siirtymäkauden lopussa pyytää Euroopan komissiota arvioimaan edistymistä pääsopimuksen 40 artiklan mukaisesti, jotta se voisi siirtyä suoraan markkinoiden yhdentämiseen pääsopimuksen 11 artiklan mukaisesti.

2 ARTIKLA

Ensimmäisen siirtymäkauden loppuun mennessä Montenegron on

a)	täytynyt panna täytäntöön liitteen I mukainen rautatielainsäädäntö kokonaisuudessaan;

b)	oltava edistynyt riittävästi pääsopimuksen 17 artiklassa tarkoitettuun sopimukseen tai liitteeseen III sisältyvien valtiontuki- ja kilpailusääntöjen täytäntöönpanossa, sen mukaan, kumpaa vaihtoehtoa sovelletaan.

Toisen siirtymäkauden loppuun mennessä Montenegron on sovellettava tätä sopimusta, kaikki 1 kohdassa tarkoitettu rautatielainsäädäntö sekä valtiontukea ja kilpailua koskevat säännöt mukaan lukien.

3 ARTIKLA

Sen estämättä, mitä pääsopimuksen 1 artiklan 1 kohdassa määrätään,

a)	Montenegrossa toimiluvan saaneille rautatieyrityksille annetaan ensimmäisen siirtymäkauden aikana oikeus käyttää rautatieinfrastruktuuria Montenegrossa;

b)	Montenegrossa toimiluvan saaneet rautatieyritykset saavat toisen siirtymäkauden aikana käyttää liitteessä I tarkoitetun rautatielainsäädännön mukaisia liikenneoikeuksia minkä tahansa muun kaakkoiseurooppalaisen osapuolen rautatieinfrastruktuurissa.

II. Siirtymisen edellytykset meriliikenteen osalta

1 ARTIKLA

2 ARTIKLA

Ensimmäisen siirtymäkauden loppuun mennessä

a)	Montenegron on täytynyt panna täytäntöön liitteen I mukainen merenkulkua koskeva lainsäädäntö kokonaisuudessaan asetusta (ETY) N:o 3577/92 lukuun ottamatta;

Montenegron kansalaisilla ja Montenegroon sijoittautuneilla meriliikenteen harjoittajilla on oikeus kuljettaa matkustajia tai tavaroita meritse minkä tahansa EU:n jäsenvaltion sataman ja minkä tahansa toisen EU:n jäsenvaltion tai toisen maan, joka ei ole Euroopan unionin jäsen, sataman tai off shore -rakenteen välillä. Sama koskee niitä Montenegron kansalaisia, jotka ovat sijoittautuneet Montenegron ulkopuolelle, sekä niitä meriliikenteen harjoittajia, jotka ovat sijoittautuneet Montenegron ulkopuolelle mutta joissa Montenegron kansalaisilla on määräysvalta, jos niiden alukset on rekisteröity Montenegrossa sen lainsäädännön mukaisesti.

Vastaavasti unionin alusten omistajilla on oikeus kuljettaa matkustajia tai tavaroita meritse minkä tahansa EU:n jäsenvaltion sataman tai off shore -rakenteen ja Montenegron välillä sekä minkä tahansa maan, joka ei ole Euroopan unionin jäsen, sataman tai off shore -rakenteen ja Montenegron välillä. Sama koskee myös niitä EU:n jäsenvaltioiden kansalaisia, jotka ovat sijoittautuneet Euroopan unionin ulkopuolelle, sekä niitä meriliikenteen harjoittajia, jotka ovat sijoittautuneet Euroopan unionin ulkopuolelle mutta joissa EU:n jäsenvaltion kansalaisilla on määräysvalta, jos niiden alukset on rekisteröity kyseisessä jäsenvaltiossa sen lainsäädännön mukaisesti.

Toisen siirtymäkauden loppuun mennessä

a)	Montenegron on sovellettava tätä sopimusta, kaikki liitteessä I esitetty lainsäädäntö mukaan lukien;

unionin alusten omistajille, jotka harjoittavat liikennettä EU:n jäsenvaltiossa tai Montenegrossa rekisteröidyillä ja kyseisen EU:n jäsenvaltion tai Montenegron lipun alla purjehtivilla aluksilla, myönnetään vapaus tarjota meriliikenteen palveluja Montenegrossa asetuksessa (ETY) N:o 3577/92 säädetyin edellytyksin.

Vastaavasti Montenegron alusten omistajille, jotka harjoittavat liikennettä EU:n jäsenvaltiossa tai Montenegrossa rekisteröidyillä ja kyseisen EU:n jäsenvaltion tai Montenegron lipun alla purjehtivilla aluksilla, myönnetään vapaus tarjota meriliikenteen palveluja missä tahansa EU:n jäsenvaltiossa asetuksessa (ETY) N:o 3577/92 säädetyin edellytyksin.

III. Siirtymisen edellytykset sisävesiliikenteen osalta

1 ARTIKLA

Siirtymäkausi ulottuu tämän sopimuksen voimaantulosta siihen asti, kun Montenegro on täyttänyt kaikki tämän jakson 2 artiklassa asetetut edellytykset ja edellytysten täyttyminen on varmennettu Euroopan komission pääsopimuksen 40 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tekemällä arvioinnilla.

2 ARTIKLA

Siirtymäkauden loppuun mennessä

a)	Montenegron on sovellettava tätä sopimusta, kaikki liitteessä I esitetty lainsäädäntö mukaan lukien;

b)	Montenegrolla on oikeus matkustajien tai tavaroiden kuljettamiseen sisävesiväylillä minkä tahansa EU:n jäsenvaltion sataman ja jonkin toisen EU:n jäsenvaltion sataman tai off shore -rakenteen välillä.

PÖYTÄKIRJA VI

SIIRTYMÄJÄRJESTELYT EUROOPAN UNIONIN JA SERBIAN TASAVALLAN VÄLILLÄ

I. Siirtymisen edellytykset rautatieliikenteen osalta

1 ARTIKLA

Ensimmäinen siirtymäkausi ulottuu tämän sopimuksen voimaantulosta siihen asti, kun Serbian tasavalta, jäljempänä ’Serbia’, on täyttänyt kaikki tämän jakson 2 artiklan 1 kohdassa asetetut edellytykset ja edellytysten täyttyminen on varmennettu Euroopan komission pääsopimuksen 40 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tekemällä arvioinnilla.

Toinen siirtymäkausi ulottuu ensimmäisen siirtymäkauden päättymisestä siihen asti, kun Serbia on täyttänyt kaikki tämän jakson 2 artiklan 2 kohdassa asetetut edellytykset ja edellytysten täyttyminen on varmennettu Euroopan komission pääsopimuksen 40 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tekemällä arvioinnilla.

Serbia voi ensimmäisen siirtymäkauden lopussa pyytää Euroopan komissiota arvioimaan edistymistä pääsopimuksen 40 artiklan mukaisesti, jotta se voisi siirtyä suoraan markkinoiden yhdentämiseen pääsopimuksen 11 artiklan mukaisesti.

2 ARTIKLA

Ensimmäisen siirtymäkauden loppuun mennessä Serbian on

a)	täytynyt panna täytäntöön liitteen I mukainen rautatielainsäädäntö kokonaisuudessaan;

b)	oltava edistynyt riittävästi pääsopimuksen 17 artiklassa tarkoitettuun sopimukseen tai liitteeseen III sisältyvien valtiontuki- ja kilpailusääntöjen täytäntöönpanossa, sen mukaan, kumpaa vaihtoehtoa sovelletaan.

Toisen siirtymäkauden loppuun mennessä Serbian on sovellettava tätä sopimusta, kaikki 1 kohdassa tarkoitettu rautatielainsäädäntö sekä valtiontukea ja kilpailua koskevat säännöt mukaan lukien.

3 ARTIKLA

Sen estämättä, mitä pääsopimuksen 1 artiklan 1 kohdassa määrätään,

a)	Serbiassa toimiluvan saaneille rautatieyrityksille annetaan ensimmäisen siirtymäkauden aikana oikeus käyttää rautatieinfrastruktuuria Serbiassa;

b)	Serbiassa toimiluvan saaneet rautatieyritykset saavat toisen siirtymäkauden aikana käyttää liitteessä I tarkoitetun rautatielainsäädännön mukaisia liikenneoikeuksia minkä tahansa muun kaakkoiseurooppalaisen osapuolen rautatieinfrastruktuurissa.

II. Siirtymisen edellytykset meriliikenteen osalta

1 ARTIKLA

Ensimmäinen siirtymäkausi ulottuu tämän sopimuksen voimaantulosta siihen asti, kun Serbia on täyttänyt kaikki tämän jakson 2 artiklan 1 kohdassa asetetut edellytykset ja edellytysten täyttyminen on varmennettu Euroopan komission pääsopimuksen 40 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tekemällä arvioinnilla.

2 ARTIKLA

Ensimmäisen siirtymäkauden loppuun mennessä

a)	Serbian on täytynyt panna täytäntöön liitteen I mukainen merenkulkua koskeva lainsäädäntö kokonaisuudessaan asetusta (ETY) N:o 3577/92 lukuun ottamatta;

Serbian kansalaisilla ja Serbiaan sijoittautuneilla meriliikenteen harjoittajilla on oikeus kuljettaa matkustajia tai tavaroita meritse minkä tahansa EU:n jäsenvaltion sataman ja minkä tahansa toisen EU:n jäsenvaltion tai toisen maan, joka ei ole Euroopan unionin jäsen, sataman tai off shore -rakenteen välillä. Sama koskee niitä Serbian kansalaisia, jotka ovat sijoittautuneet Serbian ulkopuolelle, sekä niitä meriliikenteen harjoittajia, jotka ovat sijoittautuneet Serbian ulkopuolelle mutta joissa Serbian kansalaisilla on määräysvalta, jos niiden alukset on rekisteröity Serbiassa sen lainsäädännön mukaisesti.

Vastaavasti unionin alusten omistajilla on oikeus kuljettaa matkustajia tai tavaroita meritse minkä tahansa EU:n jäsenvaltion sataman tai off shore -rakenteen ja Serbian välillä sekä minkä tahansa maan, joka ei ole Euroopan unionin jäsen, sataman tai off shore -rakenteen ja Serbian välillä. Sama koskee niitä EU:n jäsenvaltioiden kansalaisia, jotka ovat sijoittautuneet Euroopan unionin ulkopuolelle, sekä niitä meriliikenteen harjoittajia, jotka ovat sijoittautuneet Euroopan unionin ulkopuolelle mutta joissa EU:n jäsenvaltion kansalaisilla on määräysvalta, jos niiden alukset on rekisteröity kyseisessä EU:n jäsenvaltiossa sen lainsäädännön mukaisesti.

Toisen siirtymäkauden loppuun mennessä

a)	Serbian on sovellettava tätä sopimusta, kaikki liitteessä I esitetty lainsäädäntö mukaan lukien;

unionin alusten omistajille, jotka harjoittavat liikennettä EU:n jäsenvaltiossa tai Serbiassa rekisteröidyillä ja kyseisen EU:n jäsenvaltion tai Serbian lipun alla purjehtivilla aluksilla, myönnetään vapaus tarjota meriliikenteen palveluja Serbiassa asetuksessa (ETY) N:o 3577/92 säädetyin edellytyksin.

Vastaavasti Serbian alusten omistajille, jotka harjoittavat liikennettä EU:n jäsenvaltiossa tai Serbiassa rekisteröidyillä ja kyseisen EU:n jäsenvaltion tai Serbian lipun alla purjehtivilla aluksilla, myönnetään vapaus tarjota meriliikenteen palveluja missä tahansa EU:n jäsenvaltiossa asetuksessa (ETY) N:o 3577/92 säädetyin edellytyksin.

III. Siirtymisen edellytykset sisävesiliikenteen osalta

1 ARTIKLA

Siirtymäkausi ulottuu tämän sopimuksen voimaantulosta siihen asti, kun Serbia on täyttänyt kaikki tämän jakson 2 artiklassa asetetut edellytykset ja edellytysten täyttyminen on varmennettu Euroopan komission pääsopimuksen 40 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tekemällä arvioinnilla.

2 ARTIKLA

Siirtymäkauden loppuun mennessä

a)	Serbian on sovellettava tätä sopimusta, kaikki liitteessä I esitetty lainsäädäntö mukaan lukien;

b)	Serbialla on oikeus matkustajien tai tavaroiden kuljettamiseen sisävesiväylillä minkä tahansa EU:n jäsenvaltion sataman ja jonkin toisen EU:n jäsenvaltion sataman tai off shore -rakenteen välillä.

Top

Choose the experimental features you want to try