Back to EUR-Lex homepage

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search
You are here

Document 02013D1313-20210101

Consolidated text: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1313/2013/EU, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, unionin pelastuspalvelumekanismista (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

Access initial legal act
(

Legal status of the document In force

)

Access current version (18/12/2023)

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2013/1313/2021-01-01

02013D1313 — FI — 01.01.2021 — 003.001

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►B

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 1313/2013/EU,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2013,

unionin pelastuspalvelumekanismista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(EUVL L 347 20.12.2013, s. 924)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  N:o

sivu

päivämäärä

 M1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2018/1475, annettu 2 päivänä lokakuuta 2018,

  L 250

1

4.10.2018

►M2

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2019/420, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2019,

  L 77I

1

20.3.2019

►M3

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/836, annettu 20 päivänä toukokuuta 2021,

  L 185

1

26.5.2021



▼B

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 1313/2013/EU,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2013,

unionin pelastuspalvelumekanismista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)



I

LUKU

YLEIS- JA ERITYISTAVOITTEET, KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Yleistavoite ja kohde

1.  
Unionin pelastuspalvelumekanismin, jäljempänä 'unionin mekanismi', tarkoituksena on tehostaa unionin ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja helpottaa koordinointia pelastuspalvelun alalla, jotta voidaan parantaa niiden järjestelmien tehokkuutta, joiden tavoitteena on luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ennaltaehkäisy ja niihin varautuminen sekä avustustoimet.

▼M3

2.  
Unionin mekanismin avulla varmistettava suojelu kattaa ensisijaisesti ihmisten mutta myös ympäristön ja omaisuuden, kulttuuriperintö mukaan lukien, suojelun sekä unionin alueella että sen ulkopuolella tapahtuvien kaikenlaisten luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien yhteydessä, mukaan lukien terroritekojen seuraukset, teknologian ja säteilyonnettomuuksien aiheuttamat katastrofit sekä ympäristökatastrofit, meren pilaantuminen, hydrogeologinen epävakaus ja akuutit terveyttä uhkaavat hätätilanteet. Terroritekojen ja säteilyonnettomuuksien aiheuttamien katastrofien seurausten osalta unionin mekanismi voi kattaa ainoastaan varautumis- ja avustustoimet.
3.  
Unionin mekanismilla edistetään jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta käytännön yhteistyöllä ja koordinoinnilla ilman, että tällä on vaikutusta jäsenvaltioiden ensisijaiseen velvollisuuteen suojella katastrofeilta oman alueensa ihmisiä, ympäristöä ja omaisuutta, kulttuuriperintö mukaan lukien, ja tarjota katastrofinhallintajärjestelmilleen riittävät resurssit, jotta ne voivat ehkäistä luonteeltaan ja laajuudeltaan sellaisia katastrofeja, joita voidaan kohtuudella ennakoida tapahtuvaksi ja joihin voidaan varautua, sekä selviytyä niistä asianmukaisesti ja johdonmukaisella tavalla.

▼B

4.  
Tässä päätöksessä annetaan unionin mekanismia koskevat yleiset säännöt ja unionin mekanismin mukaisesti annettavaa rahoitustukea koskevat säännöt.
5.  
Unionin mekanismi ei vaikuta unionin voimassa olevien asiaan liittyvien säädösten, Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen tai voimassa olevien kansainvälisten sopimusten mukaisiin velvoitteisiin.
6.  
Tätä päätöstä ei sovelleta toimiin, jotka toteutetaan asetuksen (EY) N:o 1257/96, asetuksen (EY) N:o 1406/2002, asetuksen (EY) N:o 1717/2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1082/2013/EU ( 1 ) tai terveyden, sisäasioiden ja oikeuden alan toimintaohjelmia koskevan unionin lainsäädännönnojalla.

2 artikla

Soveltamisala

1.  

Tätä päätöstä sovelletaan yhteistyöhön pelastuspalvelun alalla. Tähän yhteistyöhön sisältyvät

a) 

ennaltaehkäisy- ja valmiustoimet unionissa sekä 5 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan 3 kohdan ja 28 artiklan osalta myös unionin ulkopuolella; ja

b) 

toimenpiteet, joilla annetaan apua katastrofin välittömiin haitallisiin seurauksiin unionissa ja sen ulkopuolella, 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut maat mukaan lukien, sen jälkeen kun apua on pyydetty unionin mekanismin kautta.

2.  
Tässä päätöksessä otetaan huomioon unionin eristyneiden, syrjäisimpien ja muiden alueiden tai saarien erityistarpeet katastrofien ennaltaehkäisyssä, niihin varautumisessa ja niitä koskevissa avustustoimissa sekä merentakaisten maiden ja alueiden erityistarpeet katastrofiavun osalta.

3 artikla

Erityistavoitteet

1.  

Unionin mekanismin avulla tuetaan, täydennetään ja helpotetaan jäsenvaltioiden toiminnan koordinointia seuraavien yhteisten erityistavoitteiden saavuttamiseksi:

a) 

saavuttaa korkea suojelun taso katastrofeja vastaan ehkäisemällä tai vähentämällä katastrofien mahdollisia vaikutuksia, edistämällä ennaltaehkäisyn kulttuuria sekä parantamalla pelastuspalvelun ja muiden asiaankuuluvien yksikköjen välistä yhteistyötä;

b) 

parantaa katastrofitilanteita koskevaa varautumista avustamiseen jäsenvaltioiden ja unionin tasolla;

▼M3

c) 

helpottaa nopeita ja tehokkaita avustustoimia katastrofitapauksessa tai katastrofin välittömästi uhatessa, myös toteuttamalla toimenpiteitä kyseisten katastrofien välittömien seurausten lievittämiseksi ja kannustamalla jäsenvaltioita pyrkimään byrokraattisten esteiden poistamiseen;

▼B

d) 

lisätä yleistä tietoisuutta katastrofeista ja varautumista niiden kohtaamiseen;

▼M2

e) 

lisätä katastrofeja koskevan tieteellisen tiedon saatavuutta ja käyttöä; ja

f) 

tehostaa yhteistyötä ja koordinointia rajatylittävällä tasolla ja sellaisten jäsenvaltioiden välillä, jotka ovat alttiina samantyyppisille katastrofeille.

▼B

2.  

Tämän päätöksen soveltamisen seurantaan, arviointiin ja tarvittaessa tarkistamiseen käytetään indikaattoreita. Näitä indikaattoreita ovat:

▼M2

a) 

edistyminen katastrofien ennaltaehkäisyn puitteiden toteuttamisessa mitattuna niiden jäsenvaltioiden määrällä, jotka ovat toimittaneet komissiolle 6 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetut tiedot;

▼M3

b) 

edistyminen katastrofeihin valmistautumisen tason kohottamisessa mitattuna niiden avustusvalmiuksien määrällä, jotka sisältyvät Euroopan pelastuspalvelureserviin 11 artiklassa tarkoitettujen valmiustavoitteiden osalta, yhteiseen hätäviestintä- ja tietojärjestelmään (CECIS) rekisteröityjen yksiköiden määrällä sekä niiden rescEU:n valmiuksien määrällä, jotka on otettu käyttöön avun antamiseksi äärimmäisen vaikeissa tilanteissa;

▼B

c) 

edistyminen katastrofien avustustoimien tehostamisessa mitattuna unionin mekanismin puitteissa toteutettujen avustustoimien nopeudella ja sillä, missä määrin apu vastaa kentän tarpeisiin; ja

d) 

edistyminen yleisen katastrofitietoisuuden parantamisessa ja valmiuden lisäämisessä niiden kohtaamiseen mitattuna unionin kansalaisten tietoisuudella oman alueensa riskeistä.

4 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1. 

'katastrofilla' tarkoitetaan tilannetta, jolla on tai jolla voi olla vakavia vaikutuksia ihmisiin, ympäristöön tai omaisuuteen, kulttuuriperintö mukaan lukien;

2. 

'avustustoimilla' tarkoitetaan toimia, jotka toteutetaan avunpyynnön perusteella unionin mekanismin puitteissa katastrofin välittömästi uhatessa, sen aikana tai sen jälkeen sen välittömien haitallisten vaikutusten torjumiseksi;

3. 

'varautumisella' tarkoitetaan henkilöiden ja tarvikkeiden sekä rakenteiden, yhteisöjen ja järjestöjen ennalta toteutettujen toimien avulla saatua valmiutta ja kykyä varmistaa nopeat ja tehokkaat avustustoimet katastrofitilanteessa;

4. 

'ennaltaehkäisyllä' tarkoitetaan toimia, joilla on tarkoitus vähentää riskejä tai rajoittaa katastrofeista ihmisille, ympäristölle, omaisuudelle, kulttuuriperintö mukaan lukien, aiheutuvia haitallisia seurauksia;

▼M3

4.a. 

'unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevilla tavoitteilla' tarkoitetaan ei-sitovia tavoitteita, jotka asetetaan pelastuspalvelun alalla ennaltaehkäisy- ja varautumistoimien tukemiseksi ja joiden tarkoituksena on parantaa unionin ja sen jäsenvaltioiden valmiuksia kestää sellaisen katastrofin vaikutukset, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa useita maita koskevia rajojen yli ulottuvia vaikutuksia;

▼B

5. 

'ennakkovaroituksella' tarkoitetaan oikea-aikaista ja tehokasta tiedottamista, jonka ansiosta voidaan toteuttaa toimia riskien ja katastrofin haitallisten vaikutusten välttämiseksi tai vähentämiseksi ja edistää varautumista tehokkaisiin avustustoimiin;

6. 

'yksiköllä' tarkoitetaan etukäteen määriteltyä jäsenvaltioiden voimavarojen omavaraista ja itsenäistä, tehtävä- ja tarvelähtöistä järjestelyä tai jäsenvaltioiden liikkuvaa operatiivista ryhmää, jolla on tarvittava henkilöstö ja materiaali, jotka voidaan kuvata sen toimintakykynä tai niiden tehtävien perusteella, jotka se pystyy suorittamaan;

7. 

'riskinarvioinnilla' tarkoitetaan kattavaa eri alojen välistä prosessia, jossa riskit tunnistetaan, analysoidaan ja arvioidaan kansallisella tai asianmukaisella paikallisella tasolla;

8. 

'riskinhallintakyvyllä' tarkoitetaan jäsenvaltion tai sen alueiden kykyä vähentää tai lievittää riskinarvioinneissaan tunnistamiaan riskejä (katastrofin vaikutuksia ja todennäköisyyttä) kyseisessä jäsenvaltiossa hyväksyttävissä oleville tasoille, ja mukautua niihin. Riskinhallintakykyä arvioidaan teknisenä, rahoitukseen liittyvänä ja hallinnollisena kykynä toteuttaa asianmukaisesti:

a) 

riskinarviointeja,

b) 

riskinhallintasuunnittelua ennaltaehkäisyä ja varautumista varten, ja

c) 

riskin ennaltaehkäisy- ja valmiustoimenpiteitä;

9. 

'isäntävaltion tuella' tarkoitetaan apua vastaanottavan tai lähettävän maan taikka komission valmius- ja avustusvaiheessa toteuttamia toimia ennakoitavien esteiden poistamiseksi unionin mekanismin välityksellä tarjottavalta kansainväliseltä avulta. Tähän sisältyy jäsenvaltioiden antama tuki, jolla helpotetaan avun kuljettamista niiden alueen kautta;

10. 

'avustusvalmiudella' tarkoitetaan apua, jota voidaan pyynnöstä antaa unionin mekanismin välityksellä;

11. 

'logistiikkatuella' tarkoitetaan 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen asiantuntijaryhmien tehtäviensä suorittamisessa tarvitsemia välttämättömiä tarvikkeita tai palveluja, muun muassa viestintäyhteyksiä, tilapäistä majoitusta, elintarvikkeita tai maan sisäisiä kuljetuksia;

▼M2

12. 

'osallistuvalla valtiolla' tarkoitetaan unionin mekanismiin 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti osallistuvaa kolmatta maata.

▼B



II

LUKU

ENNALTAEHKÄISY

5 artikla

Ennaltaehkäisevät toimet

1.  

Ennaltaehkäisyn tavoitteiden ja ehkäisevien toimien toteuttamiseksi komissio:

▼M2

a) 

toteuttaa toimia katastrofiriskejä koskevan tietopohjan parantamiseksi sekä yhteistyön ja osaamisen, tieteellisten tutkimustulosten ja innovaatioiden, parhaiden käytäntöjen ja tietojen jakamisen helpottamiseksi ja edistämiseksi, myös niiden jäsenvaltioiden kesken, joilla on yhteisiä riskejä;

▼B

b) 

tukee ja edistää jäsenvaltioiden riskinarviointia ja riskien kartoittamistoimia hyvien käytäntöjen jakamisen kautta ja helpottaa erityisosaamisen ja asiantuntemuksen saatavuutta yhteistä etua koskevissa kysymyksissä;

▼M3

c) 

laatii ja saattaa säännöllisesti ajan tasalle eri alat kattavan yleiskatsauksen ja kartan niistä luonnon ja ihmisen aiheuttamista katastrofiriskeistä, joita unioni voi kohdata, mukaan lukien riskit katastrofeista, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa useita maita koskevia rajojen yli ulottuvia vaikutuksia, noudattamalla johdonmukaista lähestymistapaa politiikan eri aloilla, joiden puitteissa voidaan käsitellä katastrofien ennaltaehkäisyä tai jotka voivat vaikuttaa siihen, ja ottaen asianmukaisesti huomioon ilmastonmuutoksen todennäköiset vaikutukset;

▼B

d) 

edistää ja jakaa hyviä käytäntöjä, joilla kansallisia pelastuspalvelun järjestelmiä valmistellaan selviytymään ilmastonmuutoksen vaikutuksista;

e) 

edistää ja tukee jäsenvaltioiden riskinhallintatoimien kehittämistä ja toteuttamista hyvien käytäntöjen jakamisen kautta ja helpottaa erityisosaamisen ja asiantuntemuksen saatavuutta yhteistä etua koskevissa kysymyksissä;

▼M2

f) 

kokoaa yhteen ja välittää jäsenvaltioiden antamia tietoja, järjestää kokemusten vaihtoa riskinhallintakyvyn arvioinnista sekä helpottaa hyvien käytäntöjen jakamista ennaltaehkäisyn ja varautumisen suunnittelussa, myös vapaaehtoisten vertaisarviointien kautta;

▼M3

g) 

raportoi määräajoin 6 artiklan 1 kohdan d alakohdassa asetettujen määräaikojen mukaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle 6 artiklan täytäntöönpanon edistymisestä;

▼B

h) 

edistää niiden unionin eri rahastojen käyttöä, joilla voidaan tukea kestävää kriisien ennaltaehkäisyä ja rohkaisee jäsenvaltioita ja alueita hyödyntämään näitä rahoitusmahdollisuuksia;

▼M2

i) 

korostaa riskien ennaltaehkäisyn tärkeyttä, tukee jäsenvaltioita tietoisuuden lisäämisessä, väestölle suunnatussa tiedottamisessa ja koulutuksessa sekä tukee jäsenvaltioita varoitusjärjestelmiä koskevassa tiedottamisessa tarjoamalla niille näitä järjestelmiä koskevaa ohjausta, myös rajatylittävällä tasolla;

▼B

j) 

edistää ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä jäsenvaltioissa ja 28 artiklassa tarkoitetuissa kolmansissa maissa hyvien käytäntöjen jakamisen kautta ja helpottaa erityisosaamisen ja asiantuntemuksen saatavuutta yhteistä etua koskevissa kysymyksissä; ja

k) 

toteuttaa läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa muitakin tukevia ja täydentäviä ennaltaehkäisytoimia, jotka ovat tarpeen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määritellyn tavoitteen saavuttamiseksi.

2.  
Komissio voi jäsenvaltion, kolmannen maan, Yhdistyneiden kansakuntien tai jonkin sen erityisjärjestön pyynnöstä lähettää paikan päälle asiantuntijaryhmän antamaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä koskevaa neuvontaa.

▼M2

6 artikla

Riskinhallinta

1.  

Edistääkseen tehokasta ja johdonmukaista lähestymistapaa katastrofien ennaltaehkäisyssä ja niihin varautumisessa jakamalla muita kuin arkaluonteisia tietoja, eli tietoja, joiden ilmaiseminen ei ole jäsenvaltioiden keskeisten turvallisuusetujen vastaista, ja edistääkseen parhaiden käytäntöjen vaihtoa unionin mekanismin puitteissa jäsenvaltioiden on:

a) 

kehitettävä edelleen riskinarviointeja kansallisella tai asianmukaisella paikallisella tasolla;

b) 

kehitettävä edelleen riskinhallintakyvyn arviointia kansallisella tai asianmukaisella paikallisella tasolla;

▼M3

c) 

kehitettävä ja parannettava edelleen katastrofeihin liittyvää riskinhallintasuunnitteluaan kansallisella tai asianmukaisella paikallisella tasolla, myös rajatylittävän yhteistyön osalta, ottaen huomioon 5 kohdassa tarkoitetut unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevat tavoitteet, kun ne on asetettu, sekä riskit, jotka liittyvät katastrofeihin, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa useita maita koskevia rajojen yli ulottuvia vaikutuksia;

d) 

toimitettava komissiolle yhteenveto a ja b alakohdassa tarkoitettujen arviointien asiaankuuluvista seikoista merkittävimpien riskien osalta. Jäsenvaltioiden on laadittava kuvaus ensisijaisista ennaltaehkäisy- ja varautumistoimenpiteistä sellaisten merkittävimpien riskien osalta, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia, ja sellaisiin katastrofeihin liittyvien riskien osalta, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa useita maita koskevia rajojen yli ulottuvia vaikutuksia, sekä tarvittaessa sellaisten riskien osalta, joiden todennäköisyys on pieni mutta vaikutukset huomattavia. Yhteenveto on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi sekä aina, kun on tapahtunut merkittäviä muutoksia;

e) 

osallistuttava vapaaehtoisuuden pohjalta riskinhallintakyvyn arviointeja koskeviin vertaisarviointeihin;

f) 

parannettava katastrofeista johtuvia vahinkoja koskevien tietojen keräämistä kansallisella tai asianmukaisella paikallisella tasolla kansainvälisten sitoumusten mukaisesti, jotta voidaan varmistaa 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu näyttöön perustuva skenaarioiden laatiminen ja katastrofeja koskevissa avustusvalmiuksissa olevien puutteiden tunnistaminen.

▼M2

2.  
Komissio voi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa myös ottaa käyttöön erityisiä kuulemismekanismeja tehostaakseen asianmukaista ennaltaehkäisy- ja varautumissuunnittelua ja -koordinointia sellaisten jäsenvaltioiden välillä, jotka ovat alttiina samantyyppisille katastrofeille, myös sellaisten 1 kohdan d alakohdan mukaisesti tunnistettujen rajatylittävien riskien osalta ja sellaisten riskien osalta, joiden todennäköisyys on pieni mutta vaikutukset huomattavia.
3.  
Komissio laatii jäsenvaltioiden kanssa 22 päivään joulukuuta 2019 mennessä ohjeet 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun yhteenvedon toimittamisesta.
4.  

Jos jäsenvaltio esittää unionin mekanismin välityksellä toistuvasti samantyyppisiä avunpyyntöjä saman tyyppisen katastrofin yhteydessä, komissio voi analysoituaan avunpyynnön syyt ja olosuhteet huolellisesti, ja asianomaisen jäsenvaltion tukemiseksi sen ennaltaehkäisy- ja varautumistason parantamisessa,

a) 

pyytää asianomaista jäsenvaltiota toimittamaan lisätietoja kyseisen tyyppistä katastrofia vastaavaan riskiin liittyvistä tietyistä ennaltaehkäisy- ja varautumistoimenpiteistä; ja

b) 

toimitettujen tietojen pohjalta tarvittaessa

i) 

ehdottaa asiantuntijaryhmän lähettämistä paikan päälle ennaltaehkäisy- ja varautumistoimenpiteisiin liittyvien neuvojen antamiseksi; tai

ii) 

antaa suosituksia asianomaisen jäsenvaltion ennaltaehkäisy- ja varautumistason parantamiseksi. Komissio ja kyseinen jäsenvaltio ilmoittavat toisilleen kaikista tällaisten suositusten perusteella toteutetuista toimenpiteistä.

Tapauksessa, jossa jäsenvaltio esittää unionin mekanismin välityksellä samantyyppisen avunpyynnön saman tyyppistä katastrofia varten kolme kertaa kolmen peräkkäisen vuoden aikana, sovelletaan a ja b alakohtaa, paitsi jos usein esitettyjen avunpyyntöjen syiden ja olosuhteiden huolellinen analysointi osoittaa, ettei se ole tarpeen.

▼M3

5.  
Komissio määrittää ja laatii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevat tavoitteet pelastuspalvelun alalla ja hyväksyy suosituksia niiden määrittämiseksi yhteiseksi ei-sitovaksi lähtökohdaksi ennaltaehkäisy- ja varautumistoimien tukemiselle katastrofeissa, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa useita maita koskevia rajojen yli ulottuvia vaikutuksia. Kyseisten tavoitteiden on perustuttava nykyisiin ja tulevaisuuteen suuntautuviin skenaarioihin, joissa otetaan huomioon muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutukset katastrofiriskiin, tiedot aiemmista tapahtumista ja monialainen vaikutusanalyysi kiinnittäen erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Laatiessaan katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevia unionin tavoitteita komissio ottaa huomioon jäsenvaltioita koettelevat toistuvat katastrofit ja ehdottaa, että jäsenvaltiot toteuttavat erityisiä toimenpiteitä, mukaan lukien unionin rahoituksella toteutettavat toimenpiteet, tällaisia katastrofeja koskevan valmiuden ja palautuvuuden vahvistamiseksi.

▼B



III

LUKU

VALMIUS

▼M3

7 artikla

Hätäavun koordinointikeskus

1.  
Perustetaan hätäavun koordinointikeskus (ERCC). Hätäavun koordinointikeskus huolehtii ympärivuorokautisesta toimintavalmiudestaan seitsemänä päivänä viikossa, ja se palvelee jäsenvaltioita ja komissiota unionin mekanismin tavoitteiden saavuttamisessa.

Hätäavun koordinointikeskuksen tehtävänä on erityisesti koordinoida, seurata ja tukea reaaliaikaisesti hätätilanteissa toteutettavia avustustoimia unionin tasolla. Hätäavun koordinointikeskus tekee tiivistä yhteistyötä kansallisten pelastuspalveluviranomaisten sekä asiaankuuluvien unionin elinten kanssa monialaisen lähestymistavan edistämiseksi katastrofinhallinnassa.

2.  
Hätäavun koordinointikeskus voi hyödyntää operatiivisia ja analyyttisiä sekä seuranta-, tiedonhallinta- ja viestintävalmiuksia monenlaisiin hätätilanteisiin vastaamiseksi unionissa ja sen ulkopuolella.

8 artikla

Komission yleiset varautumistoimet

1.  

Komissio toteuttaa seuraavat varautumistoimet:

a) 

se hallinnoi hätäavun koordinointikeskusta;

b) 

se hallinnoi CECIS-järjestelmää tiedonvälityksen ja tietojen jakamisen mahdollistamiseksi hätäavun koordinointikeskuksen ja jäsenvaltioiden yhteyspisteiden välillä;

c) 

se tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa

i) 

kehittääkseen unionin etua palvelevia rajatylittäviä havainto- ja ennakkovaroitusjärjestelmiä, jotta voidaan lieventää katastrofien välittömiä vaikutuksia,

ii) 

integroidakseen paremmin nykyiset rajatylittävät havainto- ja ennakkovaroitusjärjestelmät useita riskejä kattavan lähestymistavan pohjalta, jotta katastrofeja koskevat avustustoimet voitaisiin käynnistää mahdollisimman pienellä viiveellä,

iii) 

säilyttääkseen tilannetietoisuutta ja -analyysia koskevan valmiuden ja kehittääkseen sitä edelleen,

iv) 

seuratakseen katastrofeja ja tarvittaessa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja antaakseen tieteelliseen tietoon perustuvaa neuvontaa niistä,

v) 

muuntaakseen tieteelliset tiedot operatiivisiksi tiedoiksi,

vi) 

luodakseen, ylläpitääkseen ja kehittääkseen sellaisia eurooppalaisia tieteellisiä kumppanuuksia, jotka kattavat luonnon ja ihmisen aiheuttamat riskit, minkä olisi puolestaan edistettävä kansallisten ennakkovaroitus- ja hälytysjärjestelmien yhteyksiä sekä tällaisten järjestelmien yhteyksiä hätäavun koordinointikeskukseen sekä yhteiseen hätäviestintä- ja tietojärjestelmään (CECIS),

vii) 

tukeakseen jäsenvaltioiden ja toimeksiannon saaneiden kansainvälisten järjestöjen toimia tieteellisellä tiedolla, innovatiivisilla teknologioilla ja asiantuntemuksella jäsenvaltioiden ja kyseisten järjestöjen kehittäessä edelleen ennakkovaroitusjärjestelmiään, myös 13 artiklassa tarkoitetun unionin pelastuspalvelun osaamisverkoston avulla;

d) 

se luo valmiuden koota ja lähettää paikan päälle asiantuntijaryhmiä, ja hallinnoi tätä valmiutta; näiden ryhmien tehtävänä on

i) 

arvioida apua pyytävän jäsenvaltion tai kolmannen maan niitä tarpeita, joita mahdollisesti voidaan käsitellä unionin mekanismin avulla,

ii) 

edistää tarvittaessa katastrofiaputoimien koordinointia paikan päällä ja pitää yhteyttä apua pyytävän jäsenvaltion tai kolmannen maan toimivaltaisiin viranomaisiin ja

iii) 

tukea apua pyytävää jäsenvaltiota tai kolmatta maata antamalla ennaltaehkäisy-, varautumis- tai avustustoimia koskevaa asiantuntija-apua;

e) 

se luo valmiuden antaa logistiikkatukea d kohdassa tarkoitetuille asiantuntijaryhmille ja ylläpitää sitä;

f) 

se kehittää ja ylläpitää sellaisten jäsenvaltioiden koulutettujen asiantuntijoiden verkostoa, jotka voivat lyhyellä varoitusajalla avustaa hätäavun koordinointikeskusta tietojen seurannassa ja koordinoinnin helpottamisessa;

g) 

se helpottaa jäsenvaltioiden välistä koordinointia katastrofeja koskevien avustusvalmiuksien ennakoivassa sijoittamisessa unionin sisällä;

h) 

se tukee työtä, jota tehdään yksiköiden ja muiden avustusvalmiuksien yhteentoimivuuden parantamiseksi, ottaen huomioon parhaat käytännöt jäsenvaltioiden ja kansainvälisellä tasolla;

i) 

se toteuttaa toimivaltansa puitteissa toimet, joita tarvitaan isäntävaltion tuen helpottamiseksi; näitä ovat muun muassa isäntävaltion tukea koskevien ohjeiden laatiminen ja ajantasaistaminen yhdessä jäsenvaltioiden kanssa operatiivisten kokemusten pohjalta;

j) 

se tukee sellaisten vapaaehtoisten vertaisarviointiohjelmien perustamista jäsenvaltioiden varautumisstrategioita varten, jotka perustuvat ennalta määriteltyihin ehtoihin ja joiden avulla on mahdollista laatia suosituksia unionin varautumistason parantamiseksi;

k) 

se toteuttaa läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa muitakin tukevia ja täydentäviä varautumistoimia, jotka ovat tarpeen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa määritellyn tavoitteen saavuttamiseksi; ja

l) 

se tukee jäsenvaltioita näiden pyynnöstä niiden alueella tapahtuvien katastrofien yhteydessä tarjoamalla mahdollisuuden hyödyntää eurooppalaisia tieteellisiä kumppanuuksia kohdennettuja tieteellisiä analyysejä varten. Saadut analyysit voidaan vahinkoa kärsineiden jäsenvaltioiden suostumuksella jakaa yhteisen hätäviestintä- ja tietojärjestelmän (CECIS) välityksellä.

2.  
Komissio voi jäsenvaltion, kolmannen maan, Yhdistyneiden kansakuntien tai jonkin sen erityisjärjestön pyynnöstä antaa paikan päälle käyttöön asiantuntijaryhmän antamaan varautumistoimenpiteitä koskevaa neuvontaa.

▼B

9 artikla

Jäsenvaltioiden yleiset valmiustoimet

1.  
Jäsenvaltioiden on pyrittävä vapaaehtoisuuteen perustuen kehittämään yksiköitä, joilla täytetään erityisesti ensisijaiset avustus- tai tukitarpeet unionin mekanismin puitteissa.

Jäsenvaltioiden on nimettävä etukäteen toimivaltaisista yksiköistään ja erityisesti pelastuspalveluyksiköistään tai muista hätäapuyksiköistään ne yksiköt, muut avustusvalmiudet ja asiantuntijat, jotka voivat olla pyynnöstä käytettävissä avustustoimiin unionin mekanismin välityksellä. Niiden on otettava huomioon, että yksikköjen tai muun avustusvalmiuden kokoonpano voi riippua katastrofin lajista ja katastrofiin liittyvistä erityistarpeista.

2.  

Yksiköt muodostetaan yhden tai useamman jäsenvaltion resursseista, ja niiden on:

a) 

voitava suorittaa ennalta määriteltyjä tehtäviä avustustoiminnan aloilla vakiintuneiden kansainvälisten suuntaviivojen mukaisesti, minkä vuoksi

i) 

ne on voitava lähettää paikan päälle erittäin lyhyellä varoitusajalla hätäavun koordinointikeskuksen välityksellä esitetyn avunpyynnön jälkeen, ja

ii) 

niiden on pystyttävä työskentelemään omavaraisesti ja itsenäisesti tietyn määrätyn ajan;

b) 

oltava yhteentoimivia muiden yksiköiden kanssa;

c) 

osallistuttava koulutukseen ja harjoituksiin yhteentoimivuusvaatimuksen täyttämiseksi;

d) 

oltava sellaisen henkilön alaisuudessa, joka vastaa yksiköiden toiminnasta; ja

e) 

kyettävä tarvittaessa toimimaan yhteistyössä muiden unionin elinten ja/tai kansainvälisten instituutioiden, erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien, kanssa.

3.  
Jäsenvaltioiden on nimettävä vapaaehtoisuuteen perustuen etukäteen asiantuntijoita, jotka voidaan lähettää paikan päälle 8 artiklan d alakohdassa tarkoitettujen asiantuntijaryhmien jäseninä.
4.  
Jäsenvaltioiden on tarkasteltava mahdollisuuksia tarjota tarvittaessa muutakin avustusvalmiutta, joka voi olla saatavissa toimivaltaisista yksiköistä tai jota valtioista riippumattomat järjestöt ja muut asiaankuuluvat yhteisöt voivat tarjota.

Muuhun avustusvalmiuteen voi kuulua yhden tai useamman jäsenvaltion resursseja, ja niillä on tarvittaessa:

a) 

voitava suorittaa tehtäviä avustustoiminnan aloilla vakiintuneiden kansainvälisten suuntaviivojen mukaisesti, ja siitä syystä

i) 

ne on voitava lähettää paikan päälle erittäin lyhyellä varoitusajalla hätäavun koordinointikeskuksen välityksellä esitetyn avunpyynnön jälkeen, ja

ii) 

niiden on tarvittaessa pystyttävä työskentelemään omavaraisesti ja itsenäisesti tietyn määrätyn ajan;

b) 

kyettävä tarvittaessa toimimaan yhteistyössä muiden unionin elinten ja kansainvälisten instituutioiden, erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien, kanssa.

5.  
Jäsenvaltiot voivat asianmukaiset turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen antaa tietoja asianmukaisista sotilaallisista voimavaroista, joita voidaan käyttää äärimmäisenä keinona osana unionin mekanismin välityksellä annettavaa apua, ja johon voi kuulua kuljetus- ja logistiikka- tai lääkintätukea.
6.  
Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tarpeelliset tiedot 1–5 kohdassa tarkoitetuista asiantuntijoista, yksiköistä ja muista avustusvalmiuksista, joita ne tarjoavat avustustoimintaan unionin mekanismin välityksellä, ja saatettava nämä tiedot tarvittaessa ajan tasalle.
7.  
Jäsenvaltioiden on nimettävä 8 artiklan b alakohdassa tarkoitetut yhteyspisteet ja ilmoitettava ne komissiolle.
8.  
Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset varautumistoimet, joilla helpotetaan isäntävaltion tukea.
9.  
Jäsenvaltioiden on komission tuella toteutettava 23 artiklan mukaisesti tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan niiden tarjoaman avun nopea kuljetus.

▼M3

10.  
Kun hätäpalveluja tarjoaa Galileo, Copernicus, valtiollinen satelliittiviestintä (GovSatCom) tai muu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/696 ( 2 ) perustetun unionin avaruusohjelman komponentti, jokainen jäsenvaltio voi päättää käyttää niitä.

Kun jäsenvaltio päättää käyttää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja Galileon tarjoamia hätäpalveluja, sen on määritettävä ja ilmoitettava komissiolle kansalliset viranomaiset, jotka on valtuutettu käyttämään kyseisiä hätäpalveluja.

▼M3

10 artikla

Skenaarioiden laatiminen ja katastrofinhallinnan suunnittelu

1.  

Komissio ja jäsenvaltiot työskentelevät yhdessä parantaakseen unionin tasolla monialaista katastrofeihin liittyvää riskinhallintasuunnittelua, joka koskee sekä luonnon että ihmisen aiheuttamia katastrofeja, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa useita maita koskevia rajojen yli ulottuvia vaikutuksia, ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset mukaan lukien. Kyseiseen suunnitteluun on sisällyttävä katastrofien ennaltaehkäisyä, niihin varautumista ja niihin liittyviä avustustoimia koskevien skenaarioiden laatiminen unionin tasolla ottaen huomioon 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskeviin tavoitteisiin liittyvä työ ja 13 artiklassa tarkoitetun unionin pelastuspalvelun osaamisverkoston tekemä työ, ja sen on perustuttava:

i) 

edellä 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin riskinarviointeihin;

ii) 

edellä 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun riskejä koskevaan yleiskatsaukseen;

iii) 

edellä 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin jäsenvaltioiden tekemiin riskinhallintakyvyn arviointeihin;

iv) 

edellä 6 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettuihin saatavilla oleviin katastrofeista johtuvia vahinkoja koskeviin tietoihin;

v) 

katastrofeihin liittyvää riskinhallintasuunnittelua koskevien nykyisten tietojen vapaaehtoiseen vaihtamiseen kansallisella tai asianmukaisella paikallisella tasolla;

vi) 

voimavarojen kartoitukseen; ja

vii) 

avustusvalmiuksien käyttöönottoa koskevien suunnitelmien laatimiseen.

2.  
Komissio ja jäsenvaltiot määrittävät pelastuspalvelun antaman avun sekä unionin ja jäsenvaltioiden antaman humanitaarisen avun rahoituksen yhteisvaikutuksen ja edistävät sitä suunnitellessaan avustusoperaatioita humanitaarisiin kriiseihin unionin ulkopuolella.

▼B

11 artikla

▼M2

Euroopan pelastuspalvelureservi

1.  
Perustetaan Euroopan pelastuspalvelureservi. Se muodostuu jäsenvaltioiden vapaaehtoisesti ennakkoon sitomien avustusvalmiuksien reservistä, ja siihen kuuluu yksiköitä, muita avustusvalmiuksia ja asiantuntijoiden luokkia.
1 a.  
Jäsenvaltioiden Euroopan pelastuspalvelureservin kautta antaman avun on täydennettävä avunpyynnön esittäneen jäsenvaltion olemassa olevia valmiuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden ensisijaista vastuuta katastrofien ennaltaehkäisystä ja katastrofiavusta omalla alueellaan.

▼M3

2.  
Komissio määrittelee täytäntöönpanosäädöksillä Euroopan pelastuspalvelureserviin tarvittavien keskeisten avustusvalmiuksien lajit ja täsmentää niiden määrän, jäljempänä ”valmiustavoitteet”, tunnistettujen riskien, yleisten valmiuksien ja puutteiden ja 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun mahdollisesti jo olemassa olevan skenaarioiden laadinnan perusteella. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Komissio seuraa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa edistymistä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäädöksissä vahvistettujen valmiustavoitteiden saavuttamisessa ja määrittää sellaiset Euroopan pelastuspalvelureservissä olevat avustusvalmiuksien puutteet, jotka voivat olla merkittäviä. Jos tällaisia puutteita havaitaan, komissio tarkastelee, ovatko tarvittavat valmiudet jäsenvaltioiden saatavilla Euroopan pelastuspalvelureservin ulkopuolella. Komissio kannustaa jäsenvaltioita puuttumaan Euroopan pelastuspalvelureservissä oleviin merkittäviin avustusvalmiuksien puutteisiin. Se voi näiltä osin antaa jäsenvaltioille tukea 20 artiklan ja 21 artiklan 1 kohdan i alakohdan ja 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

▼B

3.  
Komissio määrittää laatuvaatimukset avustusvalmiuksille, jotka jäsenvaltiot sitovat ►M2  Euroopan pelastuspalvelureserviin ◄ . Laatuvaatimusten perustana ovat vakiintuneet kansainväliset standardit, mikäli sellaisia on jo olemassa. Jäsenvaltiot vastaavat avustusvalmiuksiensa laadun varmistamisesta.
4.  
Komissio laatii jäsenvaltioiden ►M2  Euroopan pelastuspalvelureserviin ◄ käyttöön antamia valmiuksia varten hyväksyntä- ja rekisteröintiprosessin ja hallinnoi sitä.
5.  
Jäsenvaltiot nimeävät ja rekisteröivät vapaaehtoisuuteen perustuen avustusvalmiudet, jotka ne sitovat ►M2  Euroopan pelastuspalvelureserviin ◄ . Kahden tai useamman jäsenvaltion tarjoamien monikansallisten yksikköjen rekisteröinnistä huolehtivat kaikki asianomaiset jäsenvaltiot yhdessä.
6.  
Jäsenvaltioiden ►M2  Euroopan pelastuspalvelureserviin ◄ käyttöön asettamat avustusvalmiudet ovat aina käytettävissä kansallisiin tarkoituksiin.
7.  
Jäsenvaltioiden ►M2  Euroopan pelastuspalvelureserviin ◄ käyttöön asettamat avustusvalmiudet ovat käytettävissä avustusoperaatioihin unionin mekanismin puitteissa hätäavun koordinointikeskuksen välityksellä esitetyn avunpyynnön jälkeen. Lopullisen päätöksen näiden avustusvalmiuksien käyttöönotosta tekevät ne jäsenvaltiot, jotka ovat rekisteröineet kyseiset avustusvalmiudet. Kun kansallinen hätätilanne, ylivoimainen este tai poikkeustapauksissa vakavat syyt estävät jäsenvaltiota antamasta näitä avustusvalmiuksia käyttöön tietyn katastrofin yhteydessä, asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta komissiolle mahdollisimman pian tähän artiklaan viittaamalla.
8.  
Kun jäsenvaltioiden avustusvalmiudet otetaan käyttöön, ne pysyvät niiden omassa määräysvallassa ja valvonnassa ja ne voidaan komissiota kuullen ottaa pois käytöstä, kun kansallinen hätätilanne, ylivoimainen este tai poikkeustapauksissa vakavat syyt estävät jäsenvaltiota pitämästä edelleen näitä avustusvalmiuksia käytettävinä. Komissio avustaa tarvittaessa eri avustusvalmiuksien koordinoinnissa hätäavun koordinointikeskuksen välityksellä 15 ja 16 artiklan mukaisesti.
9.  
Jäsenvaltiot ja komissio varmistavat, että avustustoimista, joihin ►M2  Euroopan pelastuspalvelureserviin ◄ käytetään, tiedotetaan yleisölle asianmukaisella tavalla.

▼M2

12 artikla

rescEU

1.  
Perustetaan rescEU, joka avustaa sellaisissa ylivoimaisissa tilanteissa, joissa kansallisella tasolla olemassa olevat yleiset valmiudet ja jäsenvaltioiden Euroopan pelastuspalvelureservin käyttöön ennakkoon sitomat valmiudet eivät riitä kyseisissä olosuhteissa varmistamaan tehokkaita avustustoimia 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa eri tyyppisissä katastrofeissa.

Jotta katastrofien yhteydessä voidaan taata tehokkaat avustustoimet, komissio ja jäsenvaltiot varmistavat tarvittaessa, että rescEU:n valmiudet jakautuvat maantieteellisesti asianmukaisella tavalla.

▼M3

2.  
Komissio määrittelee täytäntöönpanosäädöksillä ne valmiudet, joista rescEU:n on muodostuttava, muun muassa mahdollisesti jo olemassa olevan 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun skenaarioiden laadinnan perusteella ja ottaen huomioon tunnistetut ja uudet riskit sekä yleiset valmiudet ja puutteet unionin tasolla, erityisesti metsäpalojen lentosammutuksen, kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinonnettomuuksien, lääkinnällisten hätätapausten sekä kuljetuksen ja logistiikan yhteydessä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Komissio saattaa säännöllisesti ajan tasalle rescEU:n valmiuksien lajeja ja määrää koskevat tiedot ja toimittaa kyseiset tiedot Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
3.  
Jäsenvaltiot ostavat, vuokraavat, liisaavat tai hankkivat muulla tavoin sopimuksella rescEU:n valmiuksia.
3 a.  
Komissio voi vuokrata, liisata tai hankkia muulla tavoin sopimuksella 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen hyväksytyillä täytäntöönpanosäädöksillä määriteltyjä rescEU:n valmiuksia siinä määrin kuin on tarpeen kuljetus- ja logistiikka-alan puutteiden korjaamiseksi.
3 b.  

Komissio voi asianmukaisesti perustelluissa kiireellisissä tapauksissa ostaa, vuokrata, liisata tai hankkia muulla tavoin sopimuksella 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua kiireellistä menettelyä noudattaen hyväksytyillä täytäntöönpanosäädöksillä määritettyjä valmiuksia. Tällaisilla täytäntöönpanosäädöksillä

i) 

määritetään rescEU:n valmiuksiksi jo määriteltyjen tarvikkeiden ja tarvittaessa mahdollistavien tukipalvelujen tarvittava laji ja määrä; ja/tai

ii) 

määritellään lisätarvikkeet ja tarvittaessa mahdollistavat tukipalvelut rescEU:n valmiuksiksi ja määritetään näiden valmiuksien tarvittava laji ja määrä.

3 c.  
Komission ostaessa, vuokratessa, liisatessa tai hankkiessa muulla tavoin sopimuksella rescEU:n valmiuksia sovelletaan unionin varanhoitosääntöjä. Kun jäsenvaltiot ostavat, vuokraavat, liisaavat tai muulla tavoin hankkivat sopimuksella rescEU:n valmiuksia, komissio voi myöntää jäsenvaltioille suoria avustuksia ilman ehdotuspyyntöjä. Komissio ja halutessaan kaikki jäsenvaltiot voivat osallistua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 ( 3 ) (varainhoitoasetus) 165 artiklan nojalla toteutettavaan yhteishankintamenettelyyn rescEU:n valmiuksien hankkimiseksi.

rescEU:n valmiudet ovat niiden jäsenvaltioiden hallussa, jotka ostavat, vuokraavat tai liisaavat tai muulla tavoin hankkivat sopimuksella kyseiset valmiudet.

▼M2

4.  
Komissio määrittää jäsenvaltioita kuullen laatuvaatimukset rescEU:hun kuuluville avustusvalmiuksille. Laatuvaatimusten perustana ovat vakiintuneet kansainväliset standardit, mikäli sellaisia on jo olemassa.
5.  
Jäsenvaltion, joka omistaa, vuokraa tai liisaa rescEU:n valmiuksia, on varmistettava näiden valmiuksien rekisteröinti yhteiseen hätäviestintä- ja tietojärjestelmään (CECIS) ja se, että nämä valmiudet ovat käytettävissä ja otettavissa käyttöön unionin mekanismin operaatioita varten.

rescEU:n valmiuksia voidaan käyttää 23 artiklan 4 a kohdassa tarkoitettuihin kansallisiin tarkoituksiin ainoastaan silloin, kun niitä ei käytetä tai tarvita unionin mekanismin avustusoperaatioihin.

rescEU:n valmiuksia on käytettävä 32 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti annettujen täytäntöönpanosäädösten sekä komission ja tällaiset avustusvalmiudet omistavan, vuokraavan tai liisaavan jäsenvaltion välisten operatiivisten sopimusten mukaisesti; sopimuksissa määritetään rescEU:n valmiuksien käyttöönoton ehdot ja edellytykset, osallistuva henkilöstö mukaan lukien.

6.  
rescEU:n valmiudet ovat käytettävissä avustusoperaatioihin unionin mekanismin puitteissa hätäavun koordinointikeskuksen välityksellä esitetyn avunpyynnön jälkeen 15 artiklan tai 16 artiklan 1–9 ja 11, 12 ja 13 kohdan mukaisesti. Päätöksen niiden käyttöön ottamisesta ja käytöstä poistamisesta sekä kaikki päätökset tilanteissa, joissa esitetään keskenään ristiriitaisia pyyntöjä, tekee komissio koordinoiden pyynnön esittäneen jäsenvaltion ja asianomaisen valmiuden omistavan, vuokraavan tai liisaavan jäsenvaltion kanssa tämän artiklan 5 kohdan kolmannessa alakohdassa määriteltyjen operatiivisten sopimusten mukaisesti.

Se jäsenvaltio, jonka alueella rescEU:n valmiudet otetaan käyttöön, vastaa avustusoperaatioiden johtamisesta. Jos rescEU:n valmiuksia otetaan käyttöön unionin ulkopuolella, rescEU:n valmiuksia hallinnassaan pitävät jäsenvaltiot ovat vastuussa sen varmistamisesta, että rescEU:n valmiudet integroidaan täysin yleisiin avustustoimiin.

7.  
Jos rescEU:n valmiudet otetaan käyttöön, komissio sopii hätäavun koordinointikeskuksen välityksellä apua pyytäneen jäsenvaltion kanssa niiden operatiivisesta käyttöönotosta. Apua pyytäneen jäsenvaltion on helpotettava omien valmiuksiensa ja rescEU:n toimien koordinointia operaatioiden aikana.
8.  
Komissio avustaa tarvittaessa eri avustusvalmiuksien koordinoinnissa hätäavun koordinointikeskuksen välityksellä 15 ja 16 artiklan mukaisesti.
9.  
Jäsenvaltioille ilmoitetaan rescEU:n valmiuksien operatiivisesta tilasta yhteisen hätäviestintä- ja tietojärjestelmän (CECIS) kautta.
10.  
Jos unionin ulkopuolinen katastrofi voisi vaikuttaa merkittävästi yhteen tai useampaan jäsenvaltioon tai niiden kansalaisiin, rescEU:n valmiuksia voidaan ottaa käyttöön tämän artiklan 6–9 kohdan mukaisesti.

Jos rescEU:n valmiuksia otetaan käyttöön kolmansissa maissa, jäsenvaltiot voivat tietyissä tapauksissa kieltää oman henkilöstönsä käyttöönoton 32 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti annetun täytäntöönpanosäädöksen ja tämän artiklan 5 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettujen operatiivisten sopimusten yksityiskohtaisten ehtojen mukaisesti.

▼M3

13 artikla

Unionin pelastuspalvelun osaamisverkosto

1.  
Komissio perustaa unionin pelastuspalvelun osaamisverkoston, jäljempänä ”verkosto”, joka kokoaa, käsittelee ja jakaa unionin mekanismin kannalta olennaista osaamista ja tietoa useita riskejä kattavan lähestymistavan pohjalta ja jossa on mukana asiaankuuluvia pelastuspalvelu- ja katastrofinhallintatoimijoita, osaamiskeskuksia, yliopistoja ja tutkijoita.

Komissio ottaa verkoston avulla asianmukaisesti huomioon asiantuntemuksen, jota on jäsenvaltioissa, unionin tasolla, muiden kansainvälisten järjestöjen ja yhteisöjen tasolla, kolmansien maiden tasolla ja paikalla toimivien järjestöjen tasolla.

Komissio ja jäsenvaltiot edistävät sukupuolten tasapuolista osallistumista verkoston perustamiseen ja toimintaan.

Komissio tukee verkoston avulla suunnittelu- ja päätöksentekoprosessien johdonmukaisuutta helpottamalla jatkuvaa osaamisen ja tietojen vaihtoa, johon osallistuvat unionin mekanismin kaikki toiminta-alat.

Tätä varten komissio toteuttaa muun muassa seuraavat tehtävät verkoston avulla:

a) 

perustaa katastrofien ennaltaehkäisyä, katastrofeihin varautumista ja katastrofien yhteydessä toteutettavia avustustoimia koskevan, pelastuspalveluhenkilöstölle ja katastrofinhallinnan henkilöstölle suunnatun koulutus- ja harjoitusohjelman ja hallinnoi sitä. Ohjelmassa on keskityttävä pelastuspalvelu- ja katastrofinhallinta-alan, myös ilmastonmuutoksesta aiheutuvien katastrofien osalta, parhaiden käytäntöjen vaihtoon ja kannustettava siihen, ja ohjelmaan on kuuluttava yhteisiä kursseja sekä järjestelmä katastrofinhallinnan asiantuntemuksen vaihtoa varten, mukaan lukien ammattilaisten ja kokeneiden vapaaehtoisten vaihto sekä jäsenvaltioiden asiantuntijoiden komennukselle lähettäminen.

Koulutus- ja harjoitusohjelman tavoitteena on parantaa 9, 11 ja 12 artiklassa tarkoitettujen valmiuksien koordinointia, yhteensopivuutta ja keskinäistä täydentävyyttä sekä parantaa 8 artiklan 1 kohdan d ja f alakohdassa tarkoitettujen asiantuntijoiden pätevyyttä;

b) 

perustaa unionin mekanismin puitteissa toteutetuista pelastuspalvelutoimista saatuja kokemuksia katastrofinhallinnan kaikissa vaiheissa koskevan ohjelman ja hallinnoi sitä laajan perustan luomiseksi oppimisprosesseille ja osaamisen kehittämiselle. Ohjelmaan sisältyvät:

i) 

kaikkien keskeisten unionin mekanismin puitteissa toteutettujen pelastuspalvelutoimien seuranta, analysointi ja arviointi;

ii) 

saatujen kokemusten hyödyntämisen edistäminen, jotta luodaan kokemuspohjainen perusta toimien kehittämiselle katastrofinhallinnan kaikissa vaiheissa; ja

iii) 

saatujen kokemusten keräämiseen, analysointiin, niistä tiedottamiseen ja niiden hyödyntämiseen tarkoitettujen menetelmien ja välineiden kehittäminen.

Ohjelmaan on sisällytettävä tarvittaessa myös unionin ulkopuolisista avustustoimista saatuja kokemuksia, jotka koskevat unionin mekanismin välityksellä annetun avun ja humanitaarisen avustustoiminnan yhteyksien ja yhteisvaikutusten hyödyntämistä;

c) 

edistää tutkimusta ja innovointia sekä asiaankuuluvien uusien lähestymistapojen tai uusien teknologioiden tai molempien käyttöönottoa ja käyttöä unionin mekanismin puitteissa;

d) 

perustaa verkostoa palvelevan verkkoalustan ja ylläpitää sitä a, b ja c alakohdissa tarkoitettujen tehtävien täytäntöönpanon tukemiseksi ja helpottamiseksi.

2.  
Komissio ottaa 1 kohdassa säädettyjä tehtäviä suorittaessaan huomioon erityisesti samanlaisia katastrofiriskejä kohtaavien jäsenvaltioiden tarpeet ja edut sekä tarpeen tehostaa luonnon monimuotoisuuden ja kulttuuriperinnön suojelua.
3.  
Komissio tehostaa koulutukseen liittyvää yhteistyötä ja edistää tietämyksen ja kokemusten jakamista verkoston sekä kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden välillä, jotta voidaan edistää etenkin kansainvälisten sitoumusten ja erityisesti niiden sitoumusten noudattamista, jotka on tehty katastrofiriskien vähentämistä koskevassa Sendain kehyksessä 2015–2030.

▼B



IV

LUKU

AVUSTUSTOIMET

14 artikla

Unionissa tapahtuvista katastrofeista ilmoittaminen

▼M3

1.  
Jos unionissa tapahtuu tai uhkaa välittömästi tapahtua katastrofi, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa useita maita koskevia rajojen yli ulottuvia vaikutuksia taikka joka vaikuttaa tai voi vaikuttaa muihin jäsenvaltioihin, on sen jäsenvaltion, jossa katastrofi on tapahtunut tai todennäköisesti tapahtuu, viipymättä ilmoitettava siitä mahdollisesti vahinkoa kärsiville jäsenvaltioille ja, jos vaikutukset voivat olla merkittäviä, komissiolle.

▼B

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta, jos ilmoitusvelvollisuus on jo täytetty unionin muun lainsäädännön, Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen tai voimassa olevien kansainvälisten sopimusten nojalla.

2.  
Jos unionissa tapahtuu tai uhkaa välittömästi tapahtua katastrofi, joka todennäköisesti johtaa yhden tai useamman jäsenvaltion esittämään avunpyyntöön, sen jäsenvaltion, jossa katastrofi on tapahtunut tai todennäköisesti tapahtuu, on viipymättä ilmoitettava komissiolle, että hätäavun koordinointikeskuksen kautta välitettävä avunpyyntö on odotettavissa, jotta komissio voi tarvittaessa ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille ja käynnistää toimivaltaisten yksikköjensä toiminnan.
3.  
Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset on soveltuvin osin tehtävä yhteisen hätäviestintä- ja tietojärjestelmän (CECIS) kautta.

15 artikla

Unionissa tapahtuvia katastrofeja koskevat avustustoimet

▼M2

1.  
Kun unionissa tapahtuu tai uhkaa välittömästi tapahtua katastrofi, asianomainen jäsenvaltio voi pyytää apua hätäavun koordinointikeskuksen välityksellä. Pyynnön on oltava mahdollisimman yksityiskohtainen. Avunpyyntö raukeaa 90 päivän enimmäisajan kuluttua, ellei hätäavun koordinointikeskukselle esitetä uusia seikkoja, joilla perustellaan avun jatkamisen tai lisäavun tarve.

▼B

2.  
Poikkeuksellisissa lisääntyneen riskin tilanteissa jäsenvaltio voi pyytää apua myös avustusvalmiuksien väliaikaisen ennakoivan sijoittamisen muodossa.
3.  

Saatuaan avunpyynnön komissio tarvittaessa ja viipymättä

a) 

toimittaa pyynnön edelleen muiden jäsenvaltioiden yhteyspisteille;

▼M3

b) 

kerää ja analysoi yhdessä asianomaisen jäsenvaltion kanssa tilannetta koskevia vahvistettuja tietoja, jotta voidaan muodostaa yhteistä tietoisuutta tilanteesta ja sen johdosta toteutettavista avustustoimista, ja jakaa nämä tiedot suoraan jäsenvaltioille;

▼B

c) 

antaa apua pyytävää jäsenvaltiota kuullen suosituksia unionin mekanismin välityksellä toteutettavia avustustoimia varten paikan päällä todettujen tarpeiden ja mahdollisten 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen ennalta laadittujen suunnitelmien perusteella, kehottaa jäsenvaltioita antamaan käyttöön tiettyjä valmiuksia ja edistää tarvittavien avustustoimien koordinointia; sekä

d) 

toteuttaa muita toimia avustustoimien koordinoinnin helpottamiseksi.

4.  
Jäsenvaltion, jolle avunpyyntö esitetään unionin mekanismin välityksellä, on viipymättä määritettävä, pystyykö se antamaan tarvittavaa apua, ja tiedotettava päätöksestään apua pyytävälle jäsenvaltiolle yhteisen hätäviestintä- ja tietojärjestelmän kautta ilmoittamalla samalla sellaisen avun laajuuden, ehdot ja tarvittaessa kustannukset, jota se voi antaa. Hätäavun koordinointikeskus tiedottaa tästä jäsenvaltioille.
5.  
Apua pyytävä jäsenvaltio on vastuussa avustustoimien johtamisesta. Apua pyytävän jäsenvaltion viranomaisten on laadittava ohjeet ja tarvittaessa määritettävä yksiköille tai muille valmiuksille osoitettavien tehtävien rajat. Tehtävien suorittamisen yksityiskohdat ovat apua antavan jäsenvaltion nimittämän vastuuhenkilön vastuulla. Apua pyytävä jäsenvaltio voi myös pyytää asiantuntijaryhmän lähettämistä tukemaan suorittamaansa arviointia, helpottamaan jäsenvaltioiden ryhmien välistä koordinointia paikan päällä tai antamaan teknistä neuvontaa.
6.  
Apua pyytävän jäsenvaltion on toteutettava asianmukaiset toimet, joilla helpotetaan saapuvalle avulle annettavan isäntävaltion tuen saamista.
7.  
Tässä artiklassa tarkoitettu komission tehtävä ei vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan eikä niiden vastuuseen omista avustusryhmistään, yksiköistään ja muista tukeen liittyvistä valmiuksistaan, sotilaalliset valmiudet mukaan luettuina. Komission tarjoama tuki ei myöskään merkitse jäsenvaltioiden avustusryhmien, yksiköiden ja muun tuen komentoa ja valvontaa; tämä tuki annetaan käytettäväksi vapaaehtoisuuden pohjalta keskushallinnon tasolla ja paikan päällä suoritetun koordinoinnin mukaisesti.

16 artikla

Unionin ulkopuolella toteutettavien katastrofeja koskevien avustustoimien johdonmukaisuuden parantaminen

▼M2

1.  
Kun unionin ulkopuolella tapahtuu tai uhkaa välittömästi tapahtua katastrofi, asianomainen maa voi pyytää apua hätäavun koordinointikeskuksen välityksellä. Apua voidaan pyytää myös Yhdistyneiden kansakuntien tai sen erityisjärjestöjen taikka alalla toimivan kansainvälisen järjestön välityksellä, tai ne voivat itse pyytää apua. Avunpyyntö raukeaa 90 päivän enimmäisajan kuluttua, ellei hätäavun koordinointikeskukselle esitetä uusia seikkoja, joilla perustellaan avun jatkamisen tai lisäavun tarve.
2.  
Tämän artiklan mukaiset avustustoimet voidaan toteuttaa joko itsenäisinä avustustoimina tai osallistumalla kansainvälisen järjestön johtamaan avustustoimeen. Unionin koordinointi integroidaan täysin Yhdistyneiden kansakuntien humanitaaristen avun koordinointitoimiston (OCHA) suorittaman yleisen koordinoinnin kanssa ja sen johtoasemaa kunnioittaen. Jos kyseessä on ihmisen aiheuttama katastrofi tai monitahoinen hätätilanne, komissio varmistaa, että avustustoimet ovat humanitaarista apua koskevan eurooppalaisen konsensuksen mukaisia ( 4 ) ja että humanitaarisia periaatteita kunnioitetaan.

▼B

3.  

Komissio tukee avun toimittamisen johdonmukaisuutta toimin, joilla se:

a) 

pitää yllä vuoropuhelua jäsenvaltioiden yhteyspisteiden kanssa sen varmistamiseksi, että unionin mekanismin välityksellä annettavan unionin katastrofiavun panos on avustustoimien kokonaisuuden kannalta tehokas ja johdonmukainen, erityisesti

i) 

tiedottamalla jäsenvaltioille viipymättä kaikista avunpyynnöistä,

ii) 

tukemalla yhteistä tilanne- ja tarvearviointia, antamalla teknistä neuvontaa ja/tai edistämällä avun koordinointia paikan päällä olevan pelastuspalvelun asiantuntijaryhmän avulla,

iii) 

jakamalla asiaankuuluvat arvioinnit ja analyysit kaikkien asianomaisten toimijoiden kanssa,

iv) 

laatimalla yleiskatsauksen jäsenvaltioiden ja muiden toimijoiden tarjoamasta avusta,

v) 

antamalla tarvittavan avun muotoa koskevaa neuvontaa sen varmistamiseksi, että tarjottu apu vastaa tarvearviointeja, ja

vi) 

avustamalla avun toimittamiseen esimerkiksi kauttakulun ja tullin alalla liittyvien käytännön ongelmien ratkaisemisessa;

b) 

antaa välittömästi suosituksia, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä kyseisen maan kanssa, paikan päällä todettujen tarpeiden ja mahdollisten ennalta laadittujen suunnitelmien perusteella, kehottaa jäsenvaltioita antamaan käyttöön tiettyjä valmiuksia ja edistää pyydetyn avun koordinointia;

c) 

pitää yllä yhteyttä vahinkoa kärsineeseen maahan teknisten yksityiskohtien selvittämiseksi, joita voivat olla avun täsmällinen tarve, tarjousten hyväksyntä ja käytännön järjestelyt avun paikallisessa vastaanottamisessa ja jakelussa;

d) 

pitää yhteyttä OCHA:han tai tukee sitä ja tekee yhteistyötä avustustoimien kokonaisuuteen osallistuvien muiden asiaankuuluviin toimijoiden kanssa, jotta voidaan maksimoida avun yhteisvaikutus, etsiä toisiaan täydentäviä toimintoja ja välttää päällekkäisyyksiä ja puutteita; sekä

e) 

pitää yhteyttä kaikkiin asiaankuuluviin toimijoihin erityisesti unionin mekanismin puitteissa toteutetun avustustoimen lopetusvaiheessa, jotta sujuva tehtävien siirto helpottuu.

4.  
Komissio ilmoittaa mekanismin käyttöönoton yhteydessä asiasta Euroopan ulkosuhdehallinnolle, jotta pelastuspalveluoperaatio ja unionin yleiset suhteet vahinkoa kärsineeseen maahan olisivat johdonmukaisia, tämän kuitenkaan vaikuttamatta komission tehtävään sellaisena kuin se on määritelty 2 kohdassa ja ottaen huomioon unionin mekanismin kautta annettavan operatiivisen avun pakottavan kiireellisyyden. Komissio tiedottaa tästä jäsenvaltioille täysimääräisesti 3 kohdan mukaisesti.
5.  
Paikan päällä varmistetaan tarvittaessa yhteydenpito unionin edustustoon, jotta tämä voi helpottaa yhteyksiä vahinkoa kärsineen valtion hallitukseen. Tarvittaessa unionin edustusto antaa logistista tukea 3 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetuille pelastuspalvelun asiantuntijaryhmille.
6.  
Jäsenvaltion, jolle esitetään avunpyyntö unionin mekanismin välityksellä, on viipymättä määritettävä, pystyykö se antamaan pyydettyä apua, ja ilmoitettava päätöksestään hätäavun koordinointikeskukselle yhteisen hätäviestintä- ja tietojärjestelmän kautta ilmoittamalla sen avun laajuuden ja ehdot, jota se voi antaa. Hätäavun koordinointikeskus tiedottaa asiasta jäsenvaltioille.
7.  
Unionin mekanismia voidaan käyttää pelastuspalvelun tarjoamiseksi myös konsuliviranomaisten unionin kansalaisille antaman avun tukena kolmansissa maissa tapahtuvien katastrofien yhteydessä, jos asianomaisten jäsenvaltioiden konsuliviranomaiset sitä pyytävät.
8.  
Komissio voi avunpyynnön johdosta toteuttaa muita tarpeellisia tuki- ja täydennystoimia avun toimittamisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi.
9.  
Unionin mekanismin välityksellä tapahtuva koordinointi ei vaikuta jäsenvaltioiden ja vahinkoa kärsineen maan kahdenvälisiin yhteyksiin eikä yhteistyöhön jäsenvaltioiden ja Yhdistyneiden kansakuntien ja muiden asianomaisten kansainvälisten järjestöjen välillä. Näitä kahdenvälisiä yhteyksiä voidaan käyttää myös edistämään unionin mekanismin välityksellä tapahtuvaa koordinointia.
10.  
Tässä artiklassa tarkoitettu komission tehtävä ei vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan eikä niiden vastuuseen omista avustusryhmistään, yksiköistään ja muusta tuesta, sotilaalliset valmiudet mukaan luettuina. Komission tarjoama tuki merkitse jäsenvaltioiden avustusryhmien, yksiköiden ja muun tuen komentoa ja valvontaa; tämä tuki annetaan käytettäväksi vapaaehtoisuuden pohjalta keskushallinnon tasolla ja paikan päällä suoritetun koordinoinnin mukaisesti.
11.  
On pyrittävä yhteisvaikutukseen muiden unionin välineiden kanssa ja erityisesti asetuksen (EY) N:o 1257/96 mukaisesti rahoitettujen toimien kanssa. Komissio varmistaa eri välineiden välisen koordinoinnin ja tarvittaessa sen, että jäsenvaltioiden pelastuspalvelutoimet, jotka vaikuttavat laajempaan humanitaariseen avustustoimintaan, rahoitetaan mahdollisimman pitkälle tämän päätöksen perusteella.
12.  
Aina kun unionin mekanismi otetaan käyttöön, katastrofiapua antavat jäsenvaltiot tiedottavat hätäavun koordinointikeskukselle kaikista toimistaan.
13.  
Unionin mekanismin välityksellä avustustoimintaan paikan päällä osallistuvat jäsenvaltioiden ryhmät ja yksiköt pitävät tiivistä yhteyttä hätäavun koordinointikeskukseen ja 3 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuihin paikan päällä oleviin asiantuntijaryhmiin.

17 artikla

Paikan päällä annettava tuki

▼M3

1.  

Komissio voi valita, nimittää ja lähettää paikan päälle jäsenvaltioiden tarjoamista asiantuntijoista koostuvan asiantuntijaryhmän

a) 

ennaltaehkäisyyn liittyvää asiantuntemusta koskevan pyynnön perusteella 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

b) 

varautumiseen liittyvää asiantuntemusta koskevan pyynnön perusteella 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

c) 

unionissa tapahtuneen katastrofin yhteydessä 15 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuin tavoin;

d) 

unionin ulkopuolella tapahtuneen katastrofin yhteydessä 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuin tavoin.

Komission ja unionin muiden yksiköiden asiantuntijoita voidaan ottaa mukaan ryhmään ryhmän tukemiseksi ja yhteydenpidon helpottamiseksi hätäavun koordinointikeskuksen kanssa. YK:n erityisjärjestöjen tai muiden kansainvälisten järjestöjen asiantuntijoita voidaan sisällyttää ryhmään yhteistyön tehostamiseksi ja yhteisten arviointien helpottamiseksi.

Kun operatiivinen tehokkuus sitä edellyttää, komissio voi tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa helpottaa ylimääräisten asiantuntijoiden osallistumista lähettämällä heitä ja teknistä ja tieteellistä tukea ja turvautua entuudestaan saatavilla olevaan tieteelliseen erityisasiantuntemukseen sekä hätälääkintä- ja alakohtaiseen asiantuntemukseen.

2.  

Asiantuntijoiden valinta- ja nimitysmenettely on seuraava:

a) 

jäsenvaltiot nimeävät omalla vastuullaan asiantuntijoita, joita voidaan asettaa käytettäviksi asiantuntijaryhmien jäseninä;

b) 

komissio valitsee asiantuntijat ja näiden ryhmien johtajat heidän pätevyytensä ja kokemuksensa perusteella, heillä oleva unionin mekanismia koskevan koulutuksen taso sekä unionin mekanismin puitteissa toteutetuista aiemmista tehtävistä ja muusta kansainvälisestä avustustoiminnasta saatu kokemus mukaan luettuina; valinta perustuu myös muihin arviointiperusteisiin, kuten kielitaitoon, jotta voidaan varmistaa, että ryhmällä kokonaisuutena on kussakin tilanteessa tarvittavat taidot;

c) 

komissio nimittää operaatioiden asiantuntijat ja ryhmien johtajat heidät nimenneiden jäsenvaltioiden suostumuksella.

Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille 1 kohdan mukaisesti annettavasta asiantuntijoiden tarjoamasta lisätuesta.

▼B

3.  
Jos asiantuntijaryhmiä lähetetään paikan päälle, niiden on edistettävä jäsenvaltioiden avustusryhmien välistä koordinointia ja pidettävä yhteyttä apua pyytävän valtion toimivaltaisiin viranomaisiin 8 artiklan d alakohdassa säädetyn mukaisesti. Hätäavun koordinointikeskus pitää tiivistä yhteyttä asiantuntijaryhmiin ja antaa niille ohjausta sekä logistista tukea.

▼M3

18 artikla

Kuljetus ja tarvikkeet

1.  

Sekä unionissa että sen ulkopuolella tapahtuvien katastrofien yhteydessä komissio voi tukea jäsenvaltioita tarvikkeiden tai kuljetus- ja logististen voimavarojen saamiseksi seuraavasti:

a) 

antamalla ja jakamalla tietoja tarvikkeista sekä kuljetus- ja logistisista voimavaroista, joita jäsenvaltiot voivat antaa käytettäviksi, tällaisten tarvikkeiden tai kuljetus- ja logististen voimavarojen yhdistämisen helpottamiseksi;

b) 

kehittämällä kartta-aineistoa voimavarojen nopeaa käyttöönottoa ja lähettämistä varten ottaen erityisesti huomioon raja-alueiden erityispiirteet useita maita koskevien rajojen yli ulottuvien riskien varalta;

c) 

avustamalla jäsenvaltioita sellaisten kuljetus- ja logististen voimavarojen yksilöimisessä, joita voidaan saada muista lähteistä, kaupalliset markkinat mukaan luettuina, ja helpottamalla jäsenvaltioiden mahdollisuuksia käyttää näitä voimavaroja; tai

d) 

avustamalla jäsenvaltioita sellaisten tarvikkeiden yksilöimisessä, joita voidaan saada muista lähteistä, kaupalliset markkinat mukaan luettuina.

2.  
Komissio voi täydentää jäsenvaltioiden tarjoamia kuljetus- ja logistisia voimavaroja tarjoamalla lisävoimavaroja, joita tarvitaan nopean avustustoiminnan varmistamiseksi katastrofeissa.
3.  
Jäsenvaltion tai kolmannen maan pyytämä apu voi koostua ainoastaan kuljetus- ja logistisista voimavaroista, joiden tarkoituksena on toteuttaa katastrofitilanteissa avustustoimia pyynnön esittäneen jäsenvaltion tai kolmannen maan kolmanteen maahan hankkimilla avustustarvikkeilla tai -välineillä.

▼B



V

LUKU

RAHOITUSSÄÄNNÖKSET

19 artikla

Talousarviovarat

▼M2

1.  
Rahoituspuitteet unionin mekanismin täytäntöönpanoa varten kaudella 2014–2020 ovat 574 028 000 euroa käypinä hintoina.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 3 "Turvallisuus ja kansalaisuus" otetaan 425 172 000 euroa käypinä hintoina ja otsakkeesta 4 "Globaali Eurooppa" 148 856 000 euroa käypinä hintoina.

▼M3

1 a.  
Rahoituspuitteet unionin mekanismin täytäntöönpanoa varten 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välisellä kaudella ovat 1 263 000 000 euroa käypinä hintoina.

▼M3

2.  
Määrärahat, jotka saadaan edunsaajien maksettua takaisin katastrofiaputoimiin myönnettyjä varoja, ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.
3.  
Tämän artiklan 1 ja 1 a kohdassa ja 19 a artiklassa tarkoitetusta määrärahasta voidaan kattaa myös sellaisiin valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin liittyviä kuluja, joita tarvitaan unionin mekanismin hallinnoimiseen ja sen tavoitteiden saavuttamiseen.

Tällaiset kulut voivat koskea erityisesti tutkimuksia, asiantuntijakokouksia, tiedotus- ja viestintätoimia, mukaan lukien unionin poliittisia painopisteitä koskeva tiedotus, siltä osin kuin ne liittyvät unionin mekanismin yleisiin tavoitteisiin, kuluja, jotka liittyvät tietojen käsittelyyn ja vaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkostoihin, mukaan lukien niiden yhteenliittäminen alojen välisen tietojenvaihdon edistämiseksi tarkoitettuihin nykyisiin tai tuleviin järjestelmiin sekä niihin liittyviin laitteisiin, sekä kaikkia muita tekniseen tukeen ja hallinnolliseen apuun liittyviä kuluja, joita komissiolle aiheutuu ohjelman hallinnoinnista.

4.  
Tämän artiklan 1 a kohdassa tarkoitetut rahoituspuitteet ja 19 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettu määrä jaetaan kaudella 2021–2027 liitteessä I esitettyjen prosenttiosuuksien ja periaatteiden mukaisesti.
5.  
Komissio arvioi liitteessä I esitettyä jaottelua 34 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun arvioinnin tulosten perusteella.
6.  
Siirretään komissiolle valta antaa 30 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä I käytettävissä olevien talousarviomäärärahojen puitteissa ja 31 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti, kun tämä on tarpeen katastrofiapua varten erittäin kiireellisissä tapauksissa tai talousarvion toteutukseen vaikuttavien odottamattomien tapahtumien tai rescEU:n valmiuksien perustamisen vuoksi.

▼M3

19 a artikla

Euroopan unionin elpymisvälineestä myönnettävät varat

1.  
Neuvoston asetuksen (EU) 2020/2094 ( 5 ) 1 artiklan 2 kohdan d ja e alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet pannaan täytäntöön tämän päätöksen mukaisesti ottamalla käyttöön enintään 2 056 480 000 euron määrä käypinä hintoina, sellaisena kuin sitä tarkoitetaan mainitun asetuksen 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan iii alakohdassa vuoden 2018 hintoina, jollei kyseisen asetuksen 3 artiklan 3, 4, 7 ja 9 kohdasta muuta johdu.
2.  
Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu määrä on asetuksen (EU) 2020/2094 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.
3.  
Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet voivat saada rahoitustukea tässä päätöksessä säädetyin ehdoin, ja ne pannaan täytäntöön noudattaen täysimääräisesti asetuksen (EU) 2020/2094 tavoitteita.
4.  
Tässä artiklassa tarkoitettua rahoitustukea voidaan myöntää kolmannelle maalle vain, jos kyseistä tukea annettaessa noudatetaan täysimääräisesti asetuksen (EU) 2020/2094 tavoitteita riippumatta siitä, osallistuuko kyseinen kolmas maa unionin mekanismiin vai ei, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä päätöksessä säädettyjen kolmansien maiden hyväksi toteutettavia toimia koskevien tukikelpoisuusvaatimusten soveltamista.

▼B

20 artikla

Yleiset tukikelpoiset toimet

Seuraavat yleiset toimet voivat saada rahoitustukea katastrofien ennaltaehkäisyn, niihin varautumisen ja niitä koskevan tehokkaan avustustoiminnan tehostamiseksi:

a) 

osaamisen, parhaiden toimintatapojen ja tietojen jakamisen helpottamiseksi tehtävät tutkimukset, selvitykset, mallinnukset ja skenaarioiden laatiminen;

b) 

koulutus, harjoitukset, työpajat, henkilöstön ja asiantuntijoiden vaihto, verkostojen luominen, demonstraatiohankkeet sekä teknologian siirrot;

c) 

seuranta- ja arviointitoimet;

d) 

tiedottaminen, koulutus ja tietoisuuden lisääminen sekä niihin liittyvät tiedonjakamista koskevat toimet kansalaisten ottamiseksi mukaan unionissa tapahtuvien katastrofien ennaltaehkäisyyn ja niiden vaikutusten minimoimiseen ja unionin kansalaisten auttamiseksi suojautumaan entistä tehokkaammin ja kestävällä tavalla;

e) 

ohjelman perustaminen avustustoimista ja harjoituksista unionin mekanismin yhteydessä saatujen kokemusten keräämiseksi, myös ennaltaehkäisyn ja varautumisen kannalta merkittävillä aloilla, ja tämän ohjelman toteuttaminen; sekä

f) 

viestintätoimet ja toimenpiteet jäsenvaltioiden ja unionin pelastuspalvelutyötä koskevan tietoisuuden lisäämiseksi katastrofien ennaltaehkäisyn, niihin varautumisen ja niitä koskevan avustustoiminnan aloilla.

▼M3

20 a artikla

Näkyvyys ja huomionosoitukset

1.  
Unionin rahoituksen saajien sekä toimitetun avun saajien on ilmaistava kyseisen rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys, erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia, tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa useille kohderyhmille, mukaan lukien tiedotusvälineet ja suuri yleisö.

Tämän päätöksen nojalla myönnetylle rahoitukselle tai avulle on annettava riittävästi näkyvyyttä komission laatimien kutakin avustustoimea koskevien erityisohjeiden mukaisesti. Jäsenvaltioiden on erityisesti varmistettava, että unionin mekanismista rahoitettuja operaatioita koskevassa julkisessa viestinnässä

a) 

on asianmukaiset viittaukset unionin mekanismiin;

b) 

merkitsee unionin mekanismista rahoitetut tai yhteisrahoitetut valmiudet visuaalisella brändillä;

c) 

toteutetaan toimia unionin tunnuksella;

d) 

tiedotetaan proaktiivisesti unionin tukea koskevista yksityiskohdista kansallisille tiedotusvälineille ja sidosryhmille sekä omien kansallisten viestintäkanavien kautta;

e) 

tuetaan operaatioita koskevia komission viestintätoimia.

Jos rescEU:n valmiuksia käytetään 12 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin kansallisiin tarkoituksiin, jäsenvaltioiden on ilmoitettava tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilla tavoilla kyseisten valmiuksien alkuperä ja varmistettava kyseisten valmiuksien hankkimiseen käytetyn unionin rahoituksen näkyvyys.

2.  
Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat tätä päätöstä, tämän päätöksen nojalla toteutettuja toimia ja saavutettuja tuloksia, ja tukee jäsenvaltioita niiden viestintätoimissa. Tätä päätöstä varten osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia prioriteetteja koskevaa yhteisötiedotusta sikäli kuin kyseiset prioriteetit liittyvät 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.
3.  
Komissio myöntää mitaleja tunnustuksen ja arvostuksen osoituksena unionin mekanismiin liittyvästä pitkäaikaisesta sitoutumisesta ja poikkeuksellisesta toiminnasta.

▼B

21 artikla

Tukikelpoiset ennaltaehkäisy- ja valmiustoimet

1.  

Seuraavat ennaltaehkäisy- ja varautumistoimet voivat saada rahoitustukea:

a) 

hankkeiden, tutkimusten, työpajojen, selvitysten ja 5 artiklassa tarkoitettujen toimien yhteisrahoitus;

b) 

6 artiklan d alakohdassa ja 8 artiklan j alakohdassa tarkoitettujen vertaisarviointien yhteisrahoitus;

c) 

hätäavun koordinointikeskuksen tarjoamien toimintojen ylläpito 8 artiklan a alakohdan mukaisesti;

d) 

8 artiklan d alakohdassa ja 17 artiklassa tarkoitettujen asiantuntijaryhmien kokoamisen ja lähettämisen valmistelu sekä varalla olevan kapasiteetin kehittäminen ja ylläpitäminen hyödyntämällä 8 artiklan f alakohdassa tarkoitettua jäsenvaltioiden koulutettujen asiantuntijoiden verkostoa;

e) 

yhteisen hätäviestintä- ja tietojärjestelmän sekä sellaisten välineiden perustaminen ja ylläpitäminen, joiden avulla voidaan viestiä ja jakaa tietoja hätäavun koordinointikeskuksen ja jäsenvaltioiden yhteyspisteiden sekä muiden unionin mekanismin toimintaan osallistuvien tahojen välillä;

f) 

Euroopan etua palvelevien rajatylittävien havainto-, ennakkovaroitus- ja hälytysjärjestelmien kehittäminen, jotta nopeat avustustoimet ovat mahdollisia ja jotta edistetään kansallisten ennakkovaroitus- ja hälytysjärjestelmien välisiä yhteyksiä sekä niiden yhteyksiä hätäavun koordinointikeskukseen ja yhteiseen hätäviestintä- ja tietojärjestelmään. Näissä järjestelmissä on otettava huomioon olemassa olevat ja tulevat tieto-, seuranta- ja havaintolähteet ja -järjestelmät, joihin niiden olisi myös perustuttava;

▼M3

g) 

10 artiklassa tarkoitetun katastrofeihin liittyvän riskinhallintasuunnittelun kehittäminen;

▼B

h) 

13 artiklassa kuvattujen varautumistoimien tukeminen;

i) 

11 artiklassa tarkoitettujen ►M2  Euroopan pelastuspalvelureserviin ◄ kehittäminen tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti;

▼M2

j) 

rescEU:n valmiuksien perustaminen, hallinnointi ja ylläpito 12 artiklan mukaisesti;

▼B

k) 

logistiikkatuen saatavuuden varmistaminen 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille asiantuntijaryhmille;

l) 

jäsenvaltioiden välisen koordinoinnin helpottaminen sijoitettaessa ennakoivasti katastrofeja koskevia avustusvalmiuksia unionin sisällä 8 artiklan g alakohdan mukaisesti;

m) 

ennaltaehkäisy- ja valmiustoimenpiteitä koskevan neuvonnan tukeminen lähettämällä asiantuntijaryhmä paikan päälle jäsenvaltion, kolmannen maan, Yhdistyneiden kansakuntien tai jonkin sen erityisjärjestön pyynnöstä 5 artiklan 2 kohdassa ja 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun mukaisesti.

2.  

Edellä 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettujen toimien tukikelpoisuus rajoittuu seuraaviin:

a) 

11 artiklassa esitettyjen ►M2  Euroopan pelastuspalvelureserviin ◄ perustamisesta ja hallinnosta sekä asiaan liittyvistä prosesseista unionin tasolla aiheutuvat kustannukset;

b) 

niistä pakollisista koulutus-, harjoitus- ja työpajatoimista aiheutuvat kustannukset, jotka ovat edellytyksenä jäsenvaltioiden avustusvalmiuksien hyväksymiselle ►M2  Euroopan pelastuspalvelureserviin ◄ käyttöön, jäljempänä 'hyväksyntäkustannukset'. Hyväksyntäkustannukset voivat muodostua valmiuslajikohtaisesti määritetyistä yksikkökustannuksista tai kertasuorituksista ja kattaa enimmillään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista; ja

▼M2

c) 

kustannukset, jotka aiheutuvat siitä, että avustusvalmiuksia parannetaan tai korjataan käyttövalmius- ja saatavuustilaan, jotta niitä voidaan antaa käytettäviksi Euroopan pelastuspalvelureservin osana, hyväksyntäprosessin kuluessa laadittujen Euroopan pelastuspalvelureserviä koskevien laatuvaatimusten ja tarvittaessa suositusten mukaisesti, jäljempänä 'mukauttamiskustannukset'. Kyseisiin kustannuksiin voi sisältyä kuluja, jotka liittyvät kaluston käyttöön sekä yksiköiden ja muiden avustusvalmiuksien yhteentoimivuuteen, riippumattomuuteen, omavaraisuuteen, siirrettävyyteen ja pakkaamiseen, samoin kuin muita tarpeellisia kustannuksia sillä edellytyksellä, että ne liittyvät nimenomaan siihen, että valmiudet ovat osa Euroopan pelastuspalvelureserviä.

Mukauttamiskustannukset voivat kattaa:

i) 

75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista avustusvalmiuksien parantamisen yhteydessä, jos kyseinen määrä on enintään 50 prosenttia niiden keskimääräisistä kehittämiskustannuksista; ja

ii) 

75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista korjaamisen yhteydessä.

Avustusvalmiudet, jotka saavat rahoitusta i ja ii alakohdan nojalla, liitetään Euroopan pelastuspalvelureserviin myönnetystä rahoituksesta riippuen vähintään 3–10 vuodeksi alkaen siitä, kun avustusvalmiudet ovat tosiasiallisesti käytettävissä Euroopan pelastuspalvelureservin osana, paitsi jos niiden taloudellinen elinkaari on lyhyempi.

Mukauttamiskustannukset voivat muodostua yksikkökustannuksista tai kertasuorituksista, jotka määritellään valmiuslajin mukaan.

▼M2 —————

▼M3

3.  
Edellä 1 kohdan j alakohdassa tarkoitettuun toimeen myönnettävä rahoitustuki kattaa kaikki kustannukset, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että rescEU:n valmiudet ovat käytettävissä ja otettavissa käyttöön unionin mekanismin puitteissa tämän kohdan toisen alakohdan mukaisesti. Niiden tukikelpoisten kustannusten luokat, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että rescEU:n valmiudet ovat käytettävissä ja otettavissa käyttöön, esitetään liitteessä I a.

Siirretään komissiolle valta antaa 30 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tukikelpoisten kustannusten luokkia koskevaa liitettä I a.

3 a.  
Tässä artiklassa tarkoitettu rahoitustuki voidaan panna täytäntöön monivuotisilla työohjelmilla. Jos toimet kestävät yli vuoden, talousarviositoumukset voidaan jakaa vuotuisiin maksueriin.

▼M3 —————

▼M2

5.  
Edellä 3 kohdassa tarkoitetut kustannukset voivat muodostua yksikkökustannuksista, kertasuorituksista tai kiinteistä määristä, jotka määritellään tarvittaessa valmiusluokan tai -lajin mukaan.

▼B

22 artikla

Tukikelpoiset avustustoimet

Seuraavat avustustoimet voivat saada rahoitustukea:

a) 

17 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen asiantuntijaryhmien lähettäminen yhdessä logistiikkatuen ja 8 artiklan d ja e kohdassa tarkoitettujen lähetettävien asiantuntijoiden kanssa;

▼M3

b) 

jäsenvaltioiden tukeminen tarvikkeiden sekä kuljetus- ja logististen voimavarojen käyttöön saamisessa 23 artiklassa tarkoitetulla tavalla katastrofin yhteydessä; ja.

▼B

c) 

muiden tarpeellisten tukevien ja täydentävien avustustoimien toteuttaminen avunpyynnön johdosta avustustoimien koordinoinnin edistämiseksi mahdollisimman tehokkaalla tavalla.

▼M3

23 artikla

Tarvikkeisiin ja operaatioihin liittyvät tukikelpoiset toimet

1.  

Seuraavat toimet voivat saada rahoitustukea, jotta tarvikkeita sekä kuljetus- ja logistisia voimavaroja voidaan saada käyttöön unionin mekanismin puitteissa:

a) 

tietojen antaminen ja jakaminen tarvikkeista sekä kuljetus- ja logistisista voimavaroista, joita jäsenvaltiot päättävät antaa käyttöön, tällaisten tarvikkeiden sekä kuljetus- ja logististen voimavarojen yhdistämisen helpottamiseksi;

b) 

jäsenvaltioiden avustaminen sellaisten kuljetus- ja logististen voimavarojen yksilöimisessä, joita voidaan saada muista lähteistä, kaupalliset markkinat mukaan luettuina, ja näiden voimavarojen käyttöä koskevien jäsenvaltioiden mahdollisuuksien helpottaminen;

c) 

jäsenvaltioiden avustaminen sellaisten tarvikkeiden yksilöimisessä, joita voidaan saada muista lähteistä, kaupalliset markkinat mukaan luettuina;

d) 

kuljetus- ja logististen voimavarojen rahoittaminen nopean avustustoiminnan varmistamiseksi katastrofien yhteydessä. Tällaiset toimet voivat saada rahoitustukea vain, jos seuraavat perusteet täyttyvät:

i) 

unionin mekanismin puitteissa on tehty avunpyyntö 15 ja 16 artiklan mukaisesti;

ii) 

tarvitaan lisää kuljetus- ja logistisia voimavaroja tehokkaan katastrofiavun varmistamiseksi unionin mekanismin puitteissa;

iii) 

apu vastaa hätäavun koordinointikeskuksen yksilöimiä tarpeita, ja se toimitetaan teknisiä vaatimuksia, laatua, ajoitusta ja toimitustapoja koskevien hätäavun koordinointikeskuksen suositusten mukaisesti;

iv) 

apua pyytävä maa on hyväksynyt avun suoraan tai Yhdistyneiden kansakuntien tai jonkin sen erityisjärjestön tai asiaankuuluvan kansainvälisen järjestön kautta unionin mekanismin puitteissa; ja

v) 

apu täydentää kolmansien maiden katastrofeissa unionin yleistä humanitaarista avustustoimintaa.

1 a.  
Unionin osuus sellaisten valmiuksien kuljetukseen, joita ei ole sidottu ennakkoon Euroopan pelastuspalvelureservin käyttöön ja jotka otetaan käyttöön katastrofin tai välittömästi uhkaavan katastrofin yhteydessä unionissa tai sen ulkopuolella, tai mihin tahansa muuhun kuljetustukeen, jota tarvitaan katastrofitilanteessa toteutettavissa avustustoimissa, annetusta rahoitustuesta voi olla enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.
2.  
Unionin osuus Euroopan pelastuspalvelureservin käyttöön ennakkoon sidottuihin valmiuksiin annetusta rahoitustuesta on enintään 75 prosenttia kustannuksista, joita aiheutuu valmiuksien käytöstä, kuljetus mukaan lukien, jos on kyse katastrofista tai välittömästi uhkaavasta katastrofista unionissa tai sen ulkopuolella.
4.  

Kuljetus- tai logistisille voimavaroille annettava unionin rahoitustuki voi kattaa enintään 100 prosenttia a–d alakohdassa määritetyistä tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, jos tämä on tarpeen jäsenvaltioiden avun yhdistämiseksi operatiivisesti tehokkaalla tavalla ja jos kustannukset liittyvät johonkin seuraavista:

a) 

lyhytaikainen varastokapasiteetin vuokraaminen jäsenvaltioiden avun väliaikaista säilyttämistä varten avun koordinoidun kuljettamisen helpottamiseksi;

b) 

kuljetus apua tarjoavasta jäsenvaltiosta jäsenvaltioon, joka helpottaa avun koordinoitua kuljettamista;

c) 

jäsenvaltioiden avun uudelleen pakkaaminen käytettävissä olevan kuljetuskapasiteetin käyttämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla tai erityisten operatiivisten vaatimusten täyttämiseksi; tai

d) 

yhdistetyn avun paikallinen kuljetus, siirto ja varastoiminen koordinoidun toimittamisen varmistamiseksi apua pyytävässä maassa olevassa lopullisessa kohteessa.

4 a.  
Kun rescEU:n valmiuksia käytetään 12 artiklan 5 kohdan mukaisesti kansallisiin tarkoituksiin, valmiuksia käyttävä jäsenvaltio kattaa kaikki kustannukset, ylläpito- ja korjauskustannukset mukaan lukien.
4 b.  
Jos rescEU:n valmiudet otetaan käyttöön unionin mekanismin puitteissa, unionin rahoitustuki kattaa 75 prosenttia käyttökustannuksista.

Ensimmäisestä alakohdasta poiketen unionin rahoitustuki kattaa 100 prosenttia sellaisten rescEU:n valmiuksien käyttökustannuksista, joita tarvitaan katastrofeissa, joiden todennäköisyys on pieni mutta vaikutukset huomattavia, kun kyseiset valmiudet otetaan käyttöön unionin mekanismin puitteissa.

4 c.  
Kun on kyse 12 artiklan 10 kohdassa tarkoitetusta unionin ulkopuolella tapahtuvasta käyttöönotosta, unionin rahoitustuki kattaa 100 prosenttia käyttökustannuksista.
4 d.  
Jos tässä artiklassa tarkoitettu unionin rahoitustuki ei kata 100:aa prosenttia kustannuksista, kustannusten jäljelle jäävästä määrästä huolehtii avunpyynnön esittäjä, jollei apua tarjoavan jäsenvaltion tai rescEU:n valmiuksia hallussaan pitävän jäsenvaltion kanssa muuta sovita.
4 e.  
Kun on kyse rescEU:n valmiuksien käyttöönotosta, unionin rahoitustuki voi kattaa 100 prosenttia kaikista suorista kustannuksista, jotka ovat tarpeen rahdin sekä logististen voimavarojen ja palvelujen kuljettamiseksi unionissa ja unioniin kolmansista maista.
5.  
Jos yhdistettyihin kuljetusoperaatioihin osallistuu useita jäsenvaltioita, yksi jäsenvaltio voi ottaa johtavan aseman ja pyytää unionin rahoitustukea koko operaatiolle.
6.  
Jos jäsenvaltio pyytää komissiota hankkimaan kuljetuspalveluja sopimuksella, komissio pyytää kustannusten osittaista korvaamista 1 a, 2 ja 4 kohdassa säädettyjen rahoitusosuuksien mukaisesti.
6 a.  

Avun kuljetukseen annettava unionin rahoitustuki, jota tarvitaan ympäristökatastrofeissa, joihin sovelletaan saastuttaja maksaa -periaatetta, voi kattaa enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 a ja 2 kohdan soveltamista. Tällöin sovelletaan seuraavia ehtoja:

a) 

asianomainen tai apua tarjoava jäsenvaltio pyytää unionin rahoitustukea avun kuljetukseen asianmukaisesti perustellun tarvearvioinnin perusteella;

b) 

tapauksen mukaan asianomainen tai apua tarjoava jäsenvaltio toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet vaatiakseen ja saadakseen korvausta saastuttajalta kaikkien sovellettavien kansainvälisten, unionin tai kansallisten säännösten mukaisesti;

c) 

saatuaan korvauksen saastuttajalta tapauksen mukaan asianomainen tai apua tarjoava jäsenvaltio maksaa korvauksen välittömästi takaisin unionille.

Jos kyseessä on ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu ympäristökatastrofi, joka ei vaikuta jäsenvaltioon, apua tarjoavan jäsenvaltion on toteutettava a, b ja c alakohdassa tarkoitetut toimet.

7.  
Seuraaviin kustannuksiin voidaan myöntää tämän artiklan nojalla unionin rahoitustukea kuljetus- ja logistisia voimavaroja varten: kaikki kuljetus- ja logististen voimavarojen liikkumiseen liittyvät kustannukset, mukaan lukien kaikkien palvelujen kustannukset, maksut, logistiikka- ja käsittelykustannukset, polttoaine- ja mahdolliset majoituskustannukset sekä muut epäsuorat kustannukset, kuten verot ja tullit sekä kauttakulkukustannukset.
8.  
Kuljetuskustannukset voivat muodostua yksikkökustannuksista, kertasuorituksista tai kiinteistä määristä, jotka määritellään kustannusluokan mukaan.

▼B

24 artikla

Tuensaajat

Tämän päätöksen mukaista rahoitustukea voidaan antaa sekä yksityisoikeudellisille että julkisoikeudellisille oikeushenkilöille.

▼M3

25 artikla

Rahoitustuen muodot ja täytäntöönpanomenettelyt

1.  
Komissio toteuttaa unionin rahoitustuen varainhoitoasetuksen mukaisesti.
2.  
Komissio toteuttaa unionin rahoitustukea hallinnoiden sitä suoraan varainhoitoasetuksen mukaisesti tai, mikäli se on perusteltua kyseisen toimen luonteen ja sisällön vuoksi, välillisesti varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii, iv, v ja vi alakohdassa tarkoitettujen elinten kanssa.
3.  
Tämän päätöksen mukaista rahoitustukea voidaan antaa missä tahansa varanhoitoasetuksessa säädetyssä muodossa, erityisesti avustuksina, hankintoina tai rahoitusosuuksina rahastoihin.
4.  
Tämän päätöksen nojalla tuettavista toimista aiheutuneiden kustannusten voidaan varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti, ottaen huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/836 ( 6 ) viivästyneen voimaantulon ja jatkuvuuden varmistamiseksi, katsoa olevan rahoituspäätöksessä täsmennetyissä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja rajoitetun ajan avustuskelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2021, vaikka kyseiset kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä.
5.  
Komissio hyväksyy täytäntöönpanoasetuksilla tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi vuotuisia tai monivuotisia työohjelmia. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Vuotuisissa tai monivuotisissa työohjelmissa esitetään tavoitteet, odotetut tulokset, toteuttamistapa sekä rahoituksen kokonaismäärä. Niihin sisältyy myös kuvaus rahoitettavista toimista, kullekin toimelle osoitettava ohjeellinen määrä ja alustava toteutusaikataulu. Vuotuisissa tai monivuotisissa työohjelmissa kuvataan 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun rahoitustuen osalta ohjelmassa tarkoitettuja maita koskevat toimet.

Vuotuisia tai monivuotisia työohjelmia ei vaadita IV luvussa säädettyyn katastrofiapuun kuuluvien toimien osalta, joihin ei voida varautua ennakolta.

6.  
Avoimuuden ja ennustettavuuden vuoksi talousarvion toteuttaminen ja suunnitellut tulevat määrärahat esitetään ja niistä keskustellaan vuosittain 33 artiklassa tarkoitetussa komiteassa. Euroopan parlamentti pidetään ajan tasalla.
7.  
Sen lisäksi, mitä varainhoitoasetuksen 12 artiklan 4 kohdassa säädetään, maksusitoumus- ja maksumäärärahat, joita ei ole käytetty sen varainhoitovuoden loppuun mennessä, jonka vuotuiseen talousarvioon ne on otettu, siirretään ilman eri toimenpiteitä seuraavalle varainhoitovuodelle, ja ne voidaan sitoa ja maksaa enintään seuraavan varainhoitovuoden 31 päivään joulukuuta asti. Varainhoitovuodelta toiselle siirrettyjä määrärahoja voidaan käyttää ainoastaan avustustoimiin. Varainhoitovuodelta toiselle siirretyt määrärahat käytetään seuraavana varainhoitovuonna ensimmäisinä.

▼B

26 artikla

Unionin toimien täydentävyys ja johdonmukaisuus

▼M2

1.  
Tämän päätöksen mukaista rahoitustukea saavat toimet eivät saa saada tukea muista unionin rahoitusvälineistä. Asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 ( 7 ) 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti tämän päätöksen 21, 22 ja 23 artiklan nojalla myönnetty rahoitustuki ei kuitenkaan estä rahoitusta, jota myönnetään unionin muista välineistä niissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

Komissio varmistaa, että tämän päätöksen mukaisen rahoitustuen hakijat ja edunsaajat antavat komissiolle tiedot muista lähteistä, myös unionin yleisestä talousarviosta, saatavasta rahoitustuesta ja vireillä olevista tällaista tukea koskevista hakemuksista.

2.  
On kehitettävä synergiaa, täydentävyyttä ja tiiviimpää koordinointia muiden unionin välineiden, kuten koheesio-, maaseudun kehittämis-, tutkimus-, terveys-, muuttoliike- ja turvallisuuspolitiikkoja tukevien välineiden, sekä Euroopan unionin solidaarisuusrahaston kanssa. Humanitaaristen kriisien yhteydessä kolmansissa maissa toteutettavien avustustoimien osalta komissio varmistaa, että tämän päätöksen mukaisesti rahoitetut toimet ovat johdonmukaisia asetuksen (EY) N:o 1257/96 mukaisesti rahoitettujen toimien kanssa ja täydentävät niitä ja että kyseiset toimet toteutetaan humanitaarista apua koskevan eurooppalaisen konsensuksen mukaisesti.

▼B

3.  
Jos unionin mekanismin puitteissa annettu apu on osa unionin, varsinkin monimutkaisissa hätätilanteissa, harjoittamaa humanitaarista avustustoimintaa, tämän päätöksen mukaista rahoitustukea saavien toimien on perustuttava tunnistettuihin tarpeisiin ja oltava johdonmukaisia humanitaaristen periaatteiden sekä humanitaarista apua koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa tarkoitettujen pelastuspalvelujen ja sotilaallisten voimavarojen käyttöä koskevien periaatteiden kanssa.

▼M3

27 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Jos jokin kolmas maa osallistuu unionin mekanismiin kansainvälisen sopimuksen nojalla hyväksytyn päätöksen tai jonkin muun oikeudellisen välineen perusteella, kolmannen maan on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. OLAFin osalta tällaisiin oikeuksiin kuuluu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 ( 8 ) säädetty oikeus tehdä tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset.

▼B



VI

LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

28 artikla

Kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt

▼M2

1.  

Unionin mekanismin toimintaan voivat osallistua:

a) 

Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksen ehtojen mukaisesti ja muut Euroopan maat, jos sopimuksissa ja menettelyissä niin määrätään;

b) 

unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden sekä yleisten ehtojen ja edellytysten mukaisesti.

1 a.  
Osallistuminen unionin mekanismiin tarkoittaa osallistumista sen toimintaan tässä päätöksessä säädettyjen tavoitteiden, vaatimusten, perusteiden, menettelyjen ja määräaikojen mukaisesti sekä unionin ja osallistuvan valtion välisissä sopimuksissa määrättyjen erityisten edellytysten mukaisesti.

▼B

2.  
Edellä 20 artiklassa ja 21 artiklan 1 kohdan a, b, f ja h alakohdassa tarkoitettua rahoitustukea voidaan myöntää myös ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille, jotka eivät osallistu unionin mekanismin toimintaan, sekä Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluville maille, siltä osin kun tällä rahoitustuella täydennetään myöhemmin annettavan liittymistä valmistelevan tukivälineen perustamista koskevan unionin säädöksen (IPA II) ja myöhemmin annettavan Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälineen perustamista koskevan unionin säädöksen nojalla käytettävissä olevaa rahoitusta.

▼M2

3.  
Kansainväliset tai alueelliset järjestöt tai Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat voivat tehdä yhteistyötä unionin mekanismin puitteissa toteutetuissa toimissa, jos asiaankuuluvat näiden järjestöjen tai maiden ja unionin väliset kahdenväliset tai monenväliset sopimukset mahdollistavat sen.

▼B

29 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset

Jäsenvaltioiden on tämän päätöksen soveltamiseksi nimettävä toimivaltaiset viranomaiset sekä ilmoitettava nämä komissiolle.

▼M2

30 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  
Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

▼M3

2.  
Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2027 saakka 19 artiklan 6 kohdassa ja 21 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

▼M3 —————

▼M3

4.  
Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 19 artiklan 6 kohdassa ja 21 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

▼M2

5.  
Ennen kuin komissio antaa delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
6.  
Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

▼M3

7.  
Edellä olevan 19 artiklan 6 kohdan tai 21 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

▼B

31 artikla

Kiireellinen menettely

1.  
Tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan kuin niitä ei vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä.
2.  
Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat 30 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa delegoitua säädöstä. Siinä tapauksessa komissio kumoaa säädöksen viipymättä sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa sitä on annettu sille tiedoksi.

32 artikla

Täytäntöönpanosäädökset

1.  

Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä seuraavista kysymyksistä:

a) 

hätäavun koordinointikeskuksen ja jäsenvaltioiden yhteyspisteiden välinen vuorovaikutus 8 artiklan b alakohdan, 15 artiklan 3 kohdan ja 16 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti; unionissa tapahtuvia katastrofeja koskeviin avustustoimiin liittyvät operatiiviset menettelyt 15 artiklan mukaisesti sekä unionin ulkopuolella tapahtuvien osalta 16 artiklan mukaisesti, asiaankuuluvien kansainvälisen järjestöjen osoittaminen mukaan luettuna;

b) 

yhteisen hätäviestintä- ja tietojärjestelmän osat sekä järjestelmän kautta tapahtuvan tietojenvaihdon organisointi 8 artiklan b alakohdan mukaisesti;

c) 

asiantuntijaryhmien lähettämisprosessi 17 artiklan mukaisesti;

d) 

yksiköiden, muiden avustusvalmiuksien ja asiantuntijoiden osoittaminen 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

e) 

yksiköiden toiminnan ja yhteentoimivuuden operatiiviset vaatimukset 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti, niiden tehtävät, toimintakyky, tärkeimmät osatekijät, omavaraisuus ja lähettäminen mukaan luettuina;

f) 

►M2  Euroopan pelastuspalvelureserviin ◄ toiminnan edellyttämät valmiustavoitteet, laatu- ja yhteentoimivuusvaatimukset sekä hyväksyntä- ja rekisteröintimenettelyt 11 artiklan mukaisesti sekä 21 artiklan 2 kohdassa säädetyt rahoitusjärjestelyt;

▼M2

g) 

rescEU:n perustaminen, hallinnointi ja ylläpito 12 artiklan mukaisesti, mukaan lukien käyttöönottopäätösten perusteet, käyttömenettelyt sekä 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut kustannukset;

h) 

Unionin pelastuspalvelun osaamisverkoston perustaminen ja organisointi 13 artiklan mukaisesti;

ha) 

niiden riskien luokat, joiden todennäköisyys on pieni mutta vaikutukset huomattavia, ja valmiudet näiden riskien hallitsemiseksi 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

hb) 

perusteet ja menettelyt unionin pelastuspalveluun liittyvän pitkäaikaisen sitoutumisen ja poikkeuksellisen toiminnan tunnustamiseksi 20 a artiklan mukaisesti; ja

▼M3

i) 

kuljetus- ja logistisille voimavaroille annettavan tuen organisointi 18 ja 23 artiklan mukaisesti.

▼B

2.  
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

33 artikla

Komiteamenettely

1.  
Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.
2.  
Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi ja sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

▼M3

3.  
Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa yhdessä sen 5 artiklan kanssa.

▼M2

34 artikla

Arviointi

1.  
Rahoitustukea saavia toimia arvioidaan säännöllisesti täytäntöönpanon seuraamiseksi.

▼M3

2.  
Komissio toimittaa joka toinen vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen 6 artiklan 5 kohdan sekä 11 ja 12 artiklan mukaisesti toteutetuista operaatioista ja saavutetusta edistymisestä. Kertomuksessa on oltava tietoja siitä, miten 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevien tavoitteiden ja valmiustavoitteiden saavuttamisessa ja jäljellä olevien puutteiden korjaamisessa on edistytty, ottaen huomioon rescEU:n valmiuksien perustamisen 12 artiklan mukaisesti. Kertomuksessa on myös esitettävä katsaus avustusvalmiuksiin liittyvästä talousarvio- ja kustannuskehityksestä sekä arvio kyseisten valmiuksien jatkokehittämisen tarpeesta.
3.  
Komissio arvioi tämän päätöksen soveltamista ja toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023 ja sen jälkeen joka viides vuosi tiedonannon tämän päätöksen vaikuttavuudesta, kustannustehokkuudesta ja täytäntöönpanosta erityisesti 6 artiklan 4 kohdan, rescEU:n valmiuksien sekä unionin muiden politiikkatoimien, ohjelmien ja rahastojen kanssa saavutetun koordinoinnin ja synergian tason osalta, mukaan lukien lääketieteelliset hätätilanteet. Kyseiseen tiedonantoon liitetään tarvittaessa ehdotuksia tämän päätöksen muuttamiseksi.

▼B



VII

LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

▼M2

35 artikla

Siirtymäsäännökset

Unionin rahoitustuki voi 1 päivään tammikuuta 2025 saakka kattaa 75 prosenttia niistä kustannuksista, jotka ovat tarpeen, jotta 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti määriteltyjä valmiuksia vastaavien kansallisten valmiuksien nopea käyttöön saaminen voidaan varmistaa. Komissio voi myöntää jäsenvaltioille tätä varten suoria avustuksia ilman ehdotuspyyntöjä.

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut valmiudet on nimettävä rescEU:n valmiuksiksi tämän siirtymäkauden loppuun saakka.

Poiketen siitä, mitä 12 artiklan 6 kohdassa säädetään, päätöksen ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen valmiuksien käyttöön ottamisesta tekee se jäsenvaltio, joka on antanut ne käyttöön rescEU:n valmiuksiksi. Kun kansallinen hätätilanne, ylivoimainen este tai poikkeustapauksissa vakavat syyt estävät jäsenvaltiota antamasta näitä valmiuksia käyttöön tietyn katastrofin yhteydessä, asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta komissiolle mahdollisimman pian tähän artiklaan viittaamalla.

▼B

36 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätös 2007/162/EY, Euratom ja päätös 2007/779/EY, Euratom. Viittauksia kumottuihin päätöksiin pidetään viittauksina tähän päätökseen, ja ne on tulkittava tämän päätöksen liitteessä II olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

37 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

▼M2 —————

▼M3



LIITE I

Määrärahojen prosenttiosuudet 19 artiklan 1 a kohdassa tarkoitetuista unionin mekanismin täytäntöönpanoa varten varatuista rahoituspuitteista ja 19 a artiklassa tarkoitetusta määrästä kaudella 2021–2027

Ennaltaehkäisy: 5 prosenttia +/– 4 prosenttiyksikköä
Varautuminen: 85 prosenttia +/– 10 prosenttiyksikköä
Avustustoimet: 10 prosenttia +/– 9 prosenttiyksikköä

Periaatteet

Tätä päätöstä täytäntöönpantaessa otetaan asianmukaisesti huomioon unionin tavoite edistää yleisiä ilmastotavoitteita ja valtavirtaistaa luonnon monimuotoisuutta koskevat toimet unionin politiikkatoimiin, siinä määrin kuin se on mahdollista, kun otetaan huomioon katastrofeihin varautumisen ja avustustoimien ennakoimattomuus ja erityisolosuhteet.

▼M2



LIITE I A

▼M3

21 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tukikelpoisten kustannusten luokat

▼M2

1. 

Tarvikekustannukset

2. 

Ylläpitokustannukset, mukaan lukien korjauskustannukset

3. 

Vakuutuskustannukset

4. 

Koulutuskustannukset

5. 

Varastointikustannukset

6. 

Rekisteröinti- ja hyväksymiskustannukset

7. 

Kulutushyödykkeistä aiheutuvat kustannukset

8. 

Siihen henkilöstöön liittyvät kustannukset, jota tarvitaan, jotta rescEU:n valmiuksien saatavilla ja käytettävissä olo voidaan varmistaa.

▼B



LIITE II



Vastaavuustaulukko

Neuvoston päätös 2007/162 EY, Euratom

Neuvoston päätös 2007/779 EY, Euratom

Tämä päätös

1 artiklan 1 kohta

 

—

1 artiklan 2 kohta

 

1 artiklan 4 kohta

1 artiklan 3 kohta

 

—

1 artiklan 4 kohta

1 artiklan 2 kohta

2 artiklan 2 kohta

 

1 artiklan 1 kohta

—

 

1 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta

1 artiklan 2 kohta

 

1 artiklan 2 kohdan toinen alakohta

1 artiklan 5 kohta

2 artiklan 1 kohta

 

2 artiklan 1 kohdan a alakohta

2 artiklan 2 kohta

 

2 artiklan 1 kohdan b alakohta

2 artiklan 3 kohta

 

1 artiklan 6 kohta

 

2 artiklan 1 kohta

—

 

2 artiklan 2 kohta

13 artiklan 1 kohdan a alakohta

 

2 artiklan 3 kohta

20 artiklan b alakohta

 

2 artiklan 4 kohta

8 artiklan d alakohta

 

2 artiklan 5 kohta

7 artikla ja 8 artiklan a alakohta

 

2 artiklan 6 kohta

8 artiklan b alakohta

 

2 artiklan 7 kohta

8 artiklan c alakohta

 

2 artiklan 8 kohta

18 artiklan 1 kohta

 

2 artiklan 9 kohta

18 artiklan 2 kohta

 

2 artiklan 10 kohta

16 artiklan 7 kohta

 

2 artiklan 11 kohta

—

3 artikla

3 artikla

4 artikla

4 artiklan 1 kohta

 

20 artikla ja 21 artikla

4 artiklan 2 kohdan a alakohta

 

22 artiklan a alakohta

4 artiklan 2 kohdan b alakohta

 

22 artiklan b alakohta ja 23 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohta

4 artiklan 2 kohdan c alakohta

 

23 artiklan 1 kohdan d alakohta

4 artiklan 3 kohta

 

23 artiklan 2 ja 4 kohta

4 artiklan 4 kohta

 

32 artiklan 1 kohdan i alakohta

 

4 artiklan 1 kohta

9 artiklan 1 kohta

 

4 artiklan 2 kohta

9 artiklan 3 kohta

 

4 artiklan 3 kohta

9 artiklan 1 ja 2 kohta

 

4 artiklan 4 kohta

9 artiklan 4 kohta

 

4 artiklan 5 kohta

9 artiklan 5 kohta

 

4 artiklan 6 kohta

9 artiklan 6 kohta

 

4 artiklan 7 kohta

9 artiklan 9 kohta

 

4 artiklan 8 kohta

9 artiklan 7 kohta

5 artikla

 

24 artikla

 

5 artiklan 1 kohta

8 artiklan a alakohta

 

5 artiklan 2 kohta

8 artiklan b alakohta

 

5 artiklan 3 kohta

8 artiklan c alakohta

 

5 artiklan 4 kohta

8 artiklan d alakohta

 

5 artiklan 5 kohta

13 artiklan 1 kohdan a alakohta

 

5 artiklan 6 kohta

—

 

5 artiklan 7 kohta

13 artiklan 1 kohdan d alakohta

 

5 artiklan 8 kohta

13 artiklan 1 kohdan f alakohta

 

5 artiklan 9 kohta

18 artikla

 

5 artiklan 10 kohta

8 artiklan e alakohta

 

5 artiklan 11 kohta

8 artiklan g alakohta

6 artiklan 1 kohta

 

25 artiklan 1 kohta

6 artiklan 2 kohta

 

25 artiklan 2 kohta

6 artiklan 3 kohta

 

25 artiklan 3 kohta, kolmas ja neljäs virke

6 artiklan 4 kohta

 

—

6 artiklan 5 kohta

 

25 artiklan 3 kohta, ensimmäinen ja toinen virke

6 artiklan 6 kohta

 

—

 

6 artikla

14 artikla

7 artikla

 

28 artiklan 1 kohta

 

7 artiklan 1 kohta

15 artiklan 1 kohta

 

7 artiklan 2 kohta

15 artiklan 3 kohta

 

7 artiklan 2 kohdan a alakohta

15 artiklan 3 kohdan a alakohta

 

7 artiklan 2 kohdan c alakohta

15 artiklan 3 kohdan b alakohta

 

7 artiklan 2 kohdan b alakohta

15 artiklan 3 kohdan c alakohta

 

7 artiklan 3 kohta, ensimmäinen ja kolmas virke

15 artiklan 4 kohta ja 16 artiklan 6 kohta

 

7 artiklan 4 kohta

15 artiklan 5 kohta

 

7 artiklan 5 kohta

—

 

7 artiklan 6 kohta

17 artiklan 3 kohta, ensimmäinen virke

8 artikla

 

26 artikla

 

8 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta

16 artiklan 1 kohta

 

8 artiklan 1 kohdan toinen alakohta

16 artiklan 2 kohta, ensimmäinen virke

 

8 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta

—

 

8 artiklan 1 kohdan neljäs alakohta

—

 

8 artiklan 2 kohta

16 artiklan 4 kohta

 

8 artiklan 3 kohta

—

 

8 artiklan 4 kohdan a alakohta

16 artiklan 3 kohdan a alakohta

 

8 artiklan 4 kohdan b alakohta

16 artiklan 3 kohdan c alakohta

 

8 artiklan 4 kohdan c alakohta

16 artiklan 3 kohdan d alakohta

 

8 artiklan 4 kohdan d alakohta

16 artiklan 3 kohdan e alakohta

 

8 artiklan 5 kohta

16 artiklan 8 kohta

 

8 artiklan 6 kohdan ensimmäinen alakohta

17 artiklan 1 kohta ja 17 artiklan 2 kohdan b alakohta

 

8 artiklan 6 kohdan toinen alakohta

17 artiklan 3 kohta, toinen virke

 

8 artiklan 7 kohdan ensimmäinen alakohta

—

 

8 artiklan 7 kohdan toinen alakohta

16 artiklan 2 kohta, toinen virke

 

8 artiklan 7 kohdan kolmas alakohta

16 artiklan 9 kohta

 

8 artiklan 7 kohdan neljäs alakohta

16 artiklan 11 kohta

 

8 artiklan 7 kohdan viides alakohta

—

 

8 artiklan 8 kohta

16 artiklan 10 kohta

 

8 artiklan 9 kohdan a alakohta

16 artiklan 12 kohta

 

8 artiklan 9 kohdan b alakohta

16 artiklan 13 kohta

9 artikla

 

16 artiklan 2 kohta

 

9 artikla

18 artikla

10 artikla

 

19 artiklan 3 kohta

 

10 artikla

28 artikla

11 artikla

 

—

 

11 artikla

29 artikla

12 artiklan 1 kohta

 

27 artiklan 1 kohta

12 artiklan 2 kohta

 

—

12 artiklan 3 kohta

 

—

12 artiklan 4 kohta

 

—

12 artiklan 5 kohta

 

—

 

12 artiklan 1 kohta

32 artiklan 1 kohdan e alakohta

 

12 artiklan 2 kohta

32 artiklan 1 kohdan a alakohta

 

12 artiklan 3 kohta

32 artiklan 1 kohdan b alakohta

 

12 artiklan 4 kohta

32 artiklan 1 kohdan c alakohta

 

12 artiklan 5 kohta

32 artiklan 1 kohdan h alakohta

 

12 artiklan 6 kohta

32 artiklan 1 kohdan d alakohta

 

12 artiklan 7 kohta

—

 

12 artiklan 8 kohta

—

 

12 artiklan 9 kohta

32 artiklan 1 kohdan a alakohdan toinen osa

13 artikla

13 artikla

33 artikla

14 artikla

 

19 artikla

15 artikla

14 artikla

34 artikla

 

15 artikla

36 artikla

16 artikla

 

37 artikla, toinen virke

17 artikla

16 artikla

38 artiklan


( 1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1082/2013/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista ja päätöksen N:o 2119/98/EY kumoamisesta (EUVL L 293, 5.11.2013, s. 1).

( 2 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/696, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, unionin avaruusohjelman ja Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston perustamisesta sekä asetusten (EU) N:o 912/2010, (EU) N:o 1285/2013 ja (EU) N:o 377/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 69).

( 3 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

( 4 ) EUVL C 25, 30.1.2008, s. 1.

( 5 ) Neuvoston asetus (EU) 2020/2094, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseksi (EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 23).

( 6 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/836, annettu 20 päivänä toukokuuta 2021, unionin pelastuspalvelumekanismista annetun päätöksen N:o 1313/2013/EU muuttamisesta (EUVL L 185, 26.5.2021, s. 1).

( 7 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

( 8 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu ñ11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

Top