1. Kunkin jäsenvaltion on annettava komissiolle vuosittainen toimintakertomus avoimuuden parantamiseksi unionin tasolla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisten vientiluottojen valvonnasta vastaavien jäsenvaltioiden elinten oikeuksia. Jäsenvaltioiden on esitettävä kansallisen lainsäädäntökehyksensä mukaisesti tiedot varoista ja veloista, maksetuista korvauksista ja perityistä rahamääristä, uusista sitoumuksista, riskeistä sekä takuumaksuista. Jos julkisesti tuetuista vientiluottotoimista voi aiheutua vastuusitoumuksia, toimet ilmoitetaan osana vuosittaista toimintakertomusta.

2. Vuosittaisessa toimintakertomuksessa jäsenvaltioiden on kuvattava, miten ympäristöriskit, jotka voivat sisältää muita asian kannalta merkityksellisiä riskejä, otetaan huomioon niiden vientiluottolaitosten julkisesti tuetuissa vientiluottotoimissa.

3. Komissio esittää näiden tietojen pohjalta Euroopan parlamentille vuosittaisen katsauksen, jossa arvioidaan myös, miten vientiluottolaitokset noudattavat unionin tavoitteita ja velvoitteita.

4. Komissio esittää toimivaltansa mukaisesti Euroopan parlamentille vuotuisen kertomuksen erilaisilla kansainvälisillä yhteistyöfoorumeilla käydyistä neuvotteluista, joissa komissiolla on neuvotteluvaltuudet, julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevien yleisten normien aikaansaamiseksi.

a) Julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevan järjestelyn, jäljempänä ’järjestely’, tärkein tavoite on luoda kehys julkisesti tuettujen vientiluottojen asianmukaiselle käytölle.

b) Järjestelyn avulla pyritään edistämään 5 artiklan a kohdan mukaisen julkisen tuen toimintaedellytyksiä tukemalla viejien välistä kilpailua siten, että se perustuisi pikemminkin tavaroiden ja palveluiden laatuun ja hintaan kuin mahdollisimman edullisiin julkisesti tuettuihin ehtoihin.

a) Osallistujat sitoutuvat vaihtamaan tietoja järjestelyyn osallistumattomien maiden kanssa 5 artiklan a kohdan mukaiseen julkiseen tukeen liittyvistä ilmoituksista.

b) Vastavuoroisuuteen perustuen osallistuja toimittaa kilpailutilanteessa olevan osallistumattoman maan pyynnöstä vastauksen julkisen tukensa rahoitusehdoista, samalla tavoin kuin se vastaisi osallistujan pyyntöön.

a) Julkista tukea voidaan myöntää seuraavissa muodoissa:

1) Vientitakuu tai vientiluottovakuutus (pelkkä takuukate).

2) Julkinen rahoitustuki:

— suora luotto/rahoitus ja jälleenrahoitus tai

— korkotuki.

3) Edellä mainittujen mikä tahansa yhdistelmä.

b) Järjestelyä sovelletaan sidottuun apuun; IV luvun mukaisia menettelyjä sovelletaan myös kauppaan liittyvään sitomattomaan apuun.

c) Järjestelyä ei sovelleta sotateollisuuden laitteisiin eikä maataloushyödykkeisiin.

d) Julkista tukea ei saa myöntää, jos on olemassa selviä todisteita siitä, että sopimus on ensisijaisesti tehty suotuisampien takaisinmaksuehtojen saamiseksi muussa kuin tavaroiden lopullisessa kohdemaassa olevan ostajan kanssa.

a) Järjestelyyn kuuluvat seuraavista aiheista tehdyt alakohtaiset sopimukset:

— Laivat (liite I)

— Ydinvoimalaitokset (liite II)

— Siviili-ilma-alukset (liite III)

— Uusiutuvat energialähteet, ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen sopeutuminen sekä vesihankkeet (liite IV)

— Rautatieinfrastruktuuri (liite V)

— Hiilipohjaiset sähköntuotantohankkeet (liite VI).

b) Liitteen I, II, IV tai V mukaisen alakohtaisen sopimuksen osapuolet voivat soveltaa sopimuksen määräyksiä julkiseen tukeen, joka koskee kyseisen alakohtaisen sopimuksen piiriin kuuluvien tavaroiden tai palvelujen vientiä. Jos alakohtaisessa sopimuksessa ei ole vastaavaa määräystä kuin järjestelyssä, kyseisen alakohtaisen sopimuksen osapuolen on sovellettava järjestelyn määräystä.

c) Liitteen III soveltamisalaan kuuluvien tavaroiden ja/tai palvelujen viennin osalta osapuolten, jotka ovat myös kyseisen alakohtaisen sopimuksen osapuolia, on sovellettava tämän alakohtaisen sopimuksen määräyksiä.

d) Liitteen VI soveltamisalaan kuuluvien tavaroiden ja/tai palvelujen osalta sovelletaan kyseisen liitteen vastaavia määräyksiä järjestelyn määräysten sijaan. Jos liitteessä VI ei ole vastaavaa määräystä kuin järjestelyssä, kyseisen alakohtaisen sopimuksen osapuolen on sovellettava järjestelyn määräyksiä.

a) Osallistujat voivat soveltaa liitteessä VII vahvistettuja ehtoja tavaroiden ja/tai palvelujen vientiin, kun kyseessä on liitteen VII lisäyksessä 1 vahvistetut perusteet täyttävä toimi.

b) Edellä olevaa a kohtaa sovelletaan ydinvoimalaitosten vientiluottoja koskevan alakohtaisen sopimuksen, uusiutuvien energialähteiden, ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen sekä vesihankkeiden vientiluottoja koskevan alakohtaisen sopimuksen, rautatieinfrastruktuurin vientiluottoja koskevan alakohtaisen sopimuksen sekä hiilipohjaisten sähköntuotantohankkeiden vientiluottoja koskevan alakohtaisen sopimuksen piiriin kuuluvien tavaroiden ja palvelujen vientiin.

c) Edellä olevaa a kohtaa ei sovelleta siviili-ilma-alusten vientiluottoja koskevan alakohtaisen sopimuksen ja alakohtaisen laivaluottosopimuksen piiriin kuuluvien tavaroiden ja palvelujen vientiin.

a) Osallistujien on vaadittava, että julkisesti tuettujen tavaroiden ja palveluiden ostajilta peritään ennakkomaksu, jonka suuruus on vähintään 15 prosenttia vientisopimuksen arvosta, viimeistään liitteessä XV tarkoitettuna luoton alkamisajankohtana. Ennakkomaksuja arvioitaessa vientisopimuksen arvoa voidaan suhteellisesti alentaa, jos toimeen sisältyy kolmannesta maasta peräisin olevia tuotteita ja palveluita, joille ei ole myönnetty julkista tukea. Takuumaksu voidaan rahoittaa tai vakuuttaa sataprosenttisesti. Takuumaksu voidaan sisällyttää tai olla sisällyttämättä vientisopimuksen arvoon. Luoton alkamisajankohdan jälkeen tehtyjä takuumaksuja ei tässä yhteydessä pidetä ennakkomaksuina.

b) Ennakkomaksuihin ei myönnetä muuta julkista tukea kuin ennen luottoajan alkua ilmenevien tavanomaisten riskien vastaisia vakuutuksia tai takuita.

c) Lukuun ottamatta b ja d kohdassa vahvistettuja tapauksia osallistujien myöntämän julkisen tuen arvo saa olla enintään 85 prosenttia vientisopimuksen arvosta kolmansien maiden toimitukset mukaan luettuina mutta paikalliskustannuksia lukuun ottamatta.

d) Osallistujat voivat myöntää julkista tukea paikalliskustannuksiin seuraavilla edellytyksillä:

1) Paikalliskustannuksiin myönnetty julkinen tuki ei saa olla enemmän kuin 30 prosenttia vientisopimuksen arvosta.

2) Tukea paikalliskustannuksiin ei myönnetä edullisemmilla tai suotuisammilla ehdoilla kuin sellaiseen vientiin, johon nämä paikalliskustannukset liittyvät.

3) Jos paikalliskustannuksiin myönnetty julkinen tuki ylittää 15 prosenttia vientisopimuksen arvosta, tuesta on tehtävä 48 artiklan mukaisesti ennakkoilmoitus, jossa täsmennetään tuettavien paikalliskustannusten erityispiirteet.

a) Luokkaan I kuuluvat korkean tulotason ( 2 ) OECD-maat. Kaikki muut maat kuuluvat luokkaan II.

b) Maiden luokittelussa sovelletaan seuraavia toiminnallisia perusteita ja menettelyjä:

1) Järjestelyä varten tehtävän luokittelun määräytymisen perustana on Maailmanpankin luotonsaajamaiden luokittelua varten laskema bruttokansantulo asukasta kohti.

2) Jos Maailmanpankilla ei ole käytettävissään tarpeeksi tietoa asukasta kohti laskettavan bruttokansantulon määrittämiseksi, sitä pyydetään arvioimaan, onko kyseisen maan bruttokansantulo asukasta kohti tuolloisen kynnysarvon ylä- vai alapuolella. Maa luokitellaan tämän arvion perusteella, elleivät osallistujat sovi muista toimenpiteistä.

3) Jos maan luokittelua muutetaan 11 artiklan a kohdan mukaisesti, uusi luokitus tulee voimaan kaksi viikkoa sen jälkeen, kun sihteeristö on toimittanut edellä mainittujen Maailmanpankin tietojen perusteella tehdyt päätelmät kaikille osallistujille.

4) Maailmanpankin tekemiä lukujen tarkistuksia ei oteta järjestelyssä huomioon. Maan luokitusta voidaan kuitenkin muuttaa yhteisellä kannalla, ja osallistujat suhtautuvat myönteisesti muutokseen, joka johtuu sellaisista luvuissa olevista virheistä ja poisjääneistä tiedoista, jotka havaitaan myöhemmin sen vuoden aikana, jona sihteeristö toimitti alkuperäiset luvut osallistujille.

c) Maa siirtyy luokasta toiseen vasta, kun Maailmanpankin luokitus sen osalta on pysynyt samana kahden peräkkäisen vuoden ajan.

a) Luokkaan I kuuluvien maiden osalta enimmäistakaisinmaksuaika on viisi vuotta, mutta osallistujat voivat sopia takaisinmaksuajan pidentämisestä kahdeksaan ja puoleen vuoteen noudattamalla 48 artiklassa tarkoitettuja ennakkoilmoitusmenettelyjä.

b) Luokkaan II kuuluvien maiden osalta enimmäistakaisinmaksuaika on 10 vuotta.

c) Jos sopimukseen liittyy useampi kuin yksi kohdemaa, osallistujien on pyrittävä vahvistamaan yhteinen kanta 58–63 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti, jotta voitaisiin sopia tarkoituksenmukaisista ehdoista.

a) Muiden voimalaitosten kuin ydinvoimalaitosten, jotka eivät kuulu liitteen VI piiriin, enimmäistakaisinmaksuaika on 12 vuotta. Jos osallistuja aikoo myöntää tukea luotolle, jonka takaisinmaksuaika on pidempi kuin 12 artiklassa määrätään, osallistujan on tehtävä 48 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukainen ennakkoilmoitus.

b) Muilla voimalaitoksilla kuin ydinvoimalaitoksilla tarkoitetaan kokonaisia voimalaitoksia, jotka eivät toimi ydinpolttoaineella, tai niiden osia, mukaan luettuina kaikki näiden voimalaitosten rakentamisen ja käyttöönoton suoranaisesti edellyttämät osat, kalusto, materiaalit ja palvelut (myös henkilöstön kouluttaminen). Mukaan ei lueta kustannuksia, joista ostaja yleensä vastaa, esimerkiksi ydinvoimalaitoksen rajojen ulkopuoliseen maanmuokkaukseen, teiden rakentamiseen, työmaa-asuntoloihin, voimalinjoihin, kytkentäkenttiin ja vesihuoltoon liittyviä kustannuksia eikä kustannuksia, jotka johtuvat ostajan maan virallisista hyväksymismenettelyistä (kuten työmaaluvista, rakennusluvista ja polttoaineen latausluvista), paitsi

1) tapaukset, joissa kytkentäkentän ostaja on sama kuin voimalaitoksen ostaja, jolloin alkuperäisen kytkentäkentän enimmäistakaisinmaksuaika on sama kuin muun kuin ydinvoimalaitoksen enimmäistakaisinmaksuaika (eli 12 vuotta); ja

2) ala-asemat, muuntajat ja voimalinjat, joiden jännite on vähintään 100 kV. Niiden enimmäistakaisinmaksuaika on sama kuin muun voimalaitoksen kuin ydinvoimalaitoksen.

a) Vientiluoton pääoma maksetaan takaisin samansuuruisina erinä.

b) Pääomaa lyhennetään ja korkoa maksetaan vähintään joka kuudes kuukausi, ja ensimmäinen erä maksetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta.

c) Leasingtoimiin myönnettävien vientiluottojen osalta voidaan samansuuruiset pääomalyhennykset ja koronmaksut yhdistää toisiinsa sen sijaan, että käytettäisiin a kohdan mukaisia samansuuruisia pääomanlyhennyseriä.

d) Poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa vientiluottoja voidaan myöntää muillakin kuin edellä a–c kohdassa vahvistetuilla ehdoilla. Tällaisen tuen on perustuttava siihen, ettei se ajankohta, jona velallinen saa varat käyttöönsä, ole tasapainossa puolivuosittaiseen tasaeräiseen takaisinmaksuaikatauluun perustuvan velanhoitoprofiilin kanssa, ja sen yhteydessä on noudatettava seuraavia perusteita:

1) Mikään yksittäinen pääoman takaisinmaksuerä tai kuuden kuukauden sisällä tapahtuva sarja takaisinmaksuja ei saa ylittää 25:tä prosenttia luoton pääomasta.

2) Pääomaa on maksettava takaisin vähintään joka kahdestoista kuukausi. Ensimmäinen takaisinmaksuerä on suoritettava viimeistään 12 kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta, ja tuolloin on luoton pääomasta oltava maksettuna takaisin vähintään 2 prosenttia.

3) Korkoa on maksettava vähintään joka 12. kuukausi, ja ensimmäinen erä maksetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta.

4) Keskimääräinen painotettu takaisinmaksuaika ei saa ylittää seuraavia: valtio-ostajan toimet (tai toimet, joilla on valtion maksutakuu):

— valtio-ostajan toimet (tai toimet, joilla on valtion maksutakuu): neljä ja puoli vuotta luokkaan I kuuluvissa maissa toteutettavien toimien osalta ja viisi vuotta ja kolme kuukautta luokkaan II kuuluvissa maissa toteutettavien toimien osalta,

— muiden kuin valtio-ostajien toimet (joilla ei ole valtion maksutakuuta): viisi vuotta luokkaan I ja kuusi vuotta luokkaan II kuuluvien maiden osalta,

— sen estämättä, mitä kahdessa edellä olevassa luetelmakohdassa määrätään: kuusi vuotta ja kolme kuukautta toimille, joilla tuetaan 13 artiklassa tarkoitettuja muita voimalaitoksia kuin ydinvoimalaitoksia.

5) Jos osallistuja ei myönnä tukea edellä olevan a–c kohdan mukaisesti, sen on tehtävä siitä 48 artiklan mukainen ennakkoilmoitus, jossa esitetään päätöksen syyt.

e) Luoton alkamisajankohdan jälkeen erääntyvää korkoa ei saa pääomittaa.

a) Korkoon eivät sisälly

1) takuumaksut tai muut toimitusluottojen tai rahoitusluottojen vakuutus- tai takauskulut;

2) muut vientiluottoon liittyvät pankkien maksut tai palkkiot kuin vuosittaiset tai puolivuosittaiset pankkimaksut, joita maksetaan koko takaisinmaksuajan; ja

3) tuojamaan määräysten mukaiset lähdeverot.

b) Jos julkinen tuki annetaan suorina luottoina, suorana rahoituksena tai jälleenrahoituksena, takuumaksu voidaan lisätä koron nimellisarvoon tai periä erillisenä maksuna; kumpikin osatekijä on annettava osallistujille erikseen tiedoksi.

a) Osallistujien, jotka tarjoavat julkista rahoitustukea kiinteäkorkoisille lainoille, on sovellettava asianmukaisia markkinaviitekorkoja (CIRR) vähimmäiskorkoina. Markkinaviitekorot ovat seuraavien periaatteiden mukaisesti määritettyjä korkotasoja:

1) Markkinaviitekorkojen olisi edustettava lopullisia markkinalainauskorkoja kyseisen valuutan kotimarkkinoilla;

2) Markkinaviitekorkojen olisi vastattava pääosin ensimmäisen luokan kotimaisen luotonsaajan korkoa;

3) Markkinaviitekorkojen olisi perustuttava kiinteäkorkoisen rahoituksen rahoituskustannuksiin;

4) Markkinaviitekorko ei saisi johtaa kotimaisten kilpailuedellytysten vääristymiseen; ja

5) Markkinaviitekorkojen olisi pääosin vastattava ensimmäisen luokan ulkomaisen luotonsaajan saatavilla olevaa korkoa.

b) Julkisen rahoitustuen tarjoaminen ei korvaa kokonaan eikä osittain luottoriskin takuumaksua, joka 23 artiklan mukaisesti laskutetaan maksamatta jättämiseen liittyvän riskin kattamiseksi.

a) Kaikki osallistujat, jotka haluavat määrittää markkinaviitekoron, valitsevat aluksi valuutalleen toisen seuraavista peruskorkojärjestelmistä:

1) valtion kolmen vuoden joukkovelkakirjojen tuotto silloin, kun rahoituksen takaisinmaksuaika on enintään viisi vuotta, valtion viiden vuoden joukkovelkakirjojen tuotto silloin, kun takaisinmaksuaika on enemmän kuin viisi ja enintään kahdeksan ja puoli vuotta, sekä valtion seitsemän vuoden joukkovelkakirjojen tuotto silloin, kun takaisinmaksuaika on enemmän kuin kahdeksan ja puoli vuotta; tai

2) valtion viiden vuoden joukkovelkakirjojen tuotto kaikissa maturiteeteissa.

b) Markkinaviitekorot määritetään lisäämällä 100 peruspisteen suuruinen kiinteä marginaali kunkin osallistujan peruskorkoon, elleivät osallistujat muuta sovi.

c) Muut osallistujat käyttävät tietylle valuutalle määrättyä markkinaviitekorkoa, jos ne päättävät käyttää tuota valuuttaa.

d) Osallistuja voi muuttaa peruskorkojärjestelmäänsä tehtyään muutoksesta ennakkoilmoituksen kuusi kuukautta ennen sen toteuttamista ja neuvoteltuaan muiden osallistujien kanssa.

e) Osallistuja tai osallistumaton maa voi pyytää markkinaviitekoron määrittämistä sopimuksen ulkopuolisen maan valuutalle. Kuultuaan asianomaista osallistumatonta maata osallistuja tai asianomaisen osallistumattoman maan puolesta toimiva sihteeristö voi ehdottaa markkinaviitekoron määrittämistä kyseisessä valuutassa käyttämällä 58–63 artiklan mukaisia yhteistä kantaa koskevia menettelyjä.

a) Kun julkista rahoitustukea myönnetään vaihtuvakorkoisille lainoille, pankit tai muut rahoituslaitokset eivät saa tarjota lainan kestoaikana vaihtoehtoa, joka olisi alhaisempi kuin (alkuperäisen sopimuksen tekohetkellä voimassa oleva) markkinaviitekorko tai lyhyt markkinakorko.

b) Jos lainan tai sen osan takaisinmaksua vapaaehtoisesti aikaistetaan, luotonsaaja korvaa julkista rahoitustukea tarjoavalle valtion laitokselle kaikki kustannukset ja tappiot, jotka aikaistetusta takaisinmaksusta aiheutuvat, mukaan luettuina kustannukset, jotka aiheutuvat valtion laitokselle aikaistetun takaisinmaksun keskeyttämän kiinteäkorkoisen kassavirran osan korvaamisesta.

a) Sovellettava MPR määritetään seuraavien tekijöiden mukaisesti:

— sovellettava maariskiluokitus,

— riskikauden pituus (Horizon of Risk eli HOR),

— valittu velallisen ostajariskiluokka,

— poliittiseen ja kaupalliseen riskiin liittyvän tarjotun takuukatteen suuruus ja julkisen vientiluottotuotteen laatu,

— sovelletut maariskin lieventämismenetelmät ja

— sovelletut ostajariskien kattamiseen tarkoitetut lisävakuusjärjestelyt.

b) MPR:t ilmaistaan prosentteina luoton pääoman arvosta, ikään kuin takuumaksut kerättäisiin täysimääräisinä luoton ensimmäisenä nostopäivänä. MPR:ien laskemisessa käytetty tapa, myös matemaattinen kaava, esitetään liitteessä IX.

c) Määrämaasta riippumatta takuumaksut, joita osallistujat laskuttavat markkinaviitearvoihin perustuvista toimista, joissa velalliset/takaajat (eli luottoriskiyhteisöt) ovat luokkaan 0 luokitelluista maista, korkean tulotason OECD-maista ja korkean tulotason euroalueen maista ( 3 ), on määritettävä tapauskohtaisesti Jotta takuumaksut, joita laskutetaan toimista, joissa velalliset ja tarvittaessa myös takaajat ovat tällaisista maista, eivät alittaisi maksujen hinnoittelua yksityisillä markkinoilla, osallistujien on muunnettava asiaa koskevat viitearvoihin perustuvat hinnat takuumaksuiksi sovittujen käytäntöjen mukaisesti ja seuraavilla menettelyillä:

1. Jos osallistuja antaa julkista tukea osana syndikoitua lainaa joko omaisuusvakuudellisena toimena ( 4 ) tai hankerahoitustoimena ( 5 ),

— suorasta lainanannosta koostuvan osuuden kokonaiskustannukset eivät saa olla pienemmät kuin kaupallisten markkinaosallistujien laskuttamat kokonaiskustannukset syndikoidun lainan osalta;

— pelkästä takuuturvasta laskutettava takuumaksu ei saa olla pienempi kuin kaupallisten markkinaosallistujien laskuttama hinta vastaavaksi takuumaksuksi muunnettuna.

— Syndikoidusta lainasta vähintään 25 prosenttia ( 6 ) on kaupallista lainaa/takuuta, eikä siihen myönnetä minkäänlaista kahden- tai monenvälistä tukea (esimerkiksi vientiluotto- tai kehitysrahoituslaitoksilta taikka kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta tai kehityspankeilta) ( 7 ). Syndikoidussa lainassa kaikki rahoitusosapuolet ovat tasavertaisia kaikkien rahoitusehtojen suhteen, mukaan lukien vakuuspaketti, ja

— Toimen rahoitusehdot ovat kaikilta osin järjestelyn mukaisia, sellaisena kuin se on muutettuna näillä markkinaviitearvoihin perustuvaa hinnoittelua koskevilla määräyksillä syndikoitujen lainojen/takuiden osalta.

2. Kaikkien muiden markkinaviitearvoihin perustuvien toimien osalta sovelletaan seuraavia menettelyjä:

— Osallistujien on markkinatiedon saatavuus ja toimen erityispiirteet huomioon ottaen määritettävä takuumaksu, jota sovelletaan käyttämällä viitearvoina yhtä tai useampaa liitteessä X mainittua markkinaviitearvoa, ja valittava tietylle toimelle parhaiten soveltuva(t) viitearvo(t).

— Sen estämättä, mitä edellä olevassa kohdassa määrätään, osallistujat eivät saa laskuttaa takuumaksua, joka on alempi kuin TCMB-mallilla (Through the Cycle Market Benchmark Model) määritetty vastaava maksu. Tässä yhteydessä lähtökohtana käytetään riskiluokitusta ja toimen kokonaiskestoa (koko toimen painotettua keskimääräistä elinaikaa), paitsi kun markkinaviitearvo perustuu i) joukkolainaan jälkimarkkinoilla tai ii) luottotappio-swapiin (Credit Default Swap – CDS) nimetyssä yksikössä tai lähiyksikössä. Osallistujan on tehtävä 48 artiklan mukainen ennakkoilmoitus, jos se laskuttaa takuumaksun, joka on alempi kuin TCMB-mallilla määritetty vastaava maksu, kun lähtökohtana käytetään akkreditoidun luottoluokituslaitoksen ( 8 ), jäljempänä ’CRA’, antamaa nimetyn markkinaviitearvon ( 9 ) luokitusta. Laskutettava maksu ei saa kuitenkaan olla alempi kuin vastaava vakuutusmatemaattinen vähimmäistakuumaksu.

— Takuumaksua määrittäessään osallistujan on määritettävä viimeisen velallisen/takaajan riskiluokitus, mukaan lukien se, luokitteleeko velallisen/takaajan akkreditoitu CRA. Osallistuja voi antaa yhtä luokkaa paremman luokituksen (akkreditoidun CRA:n skaalassa) kuin akkreditoidun CRA:n antama luokitus. Jos akkreditoitu CRA ei ole antanut luokitusta, riskiluokitus ei saa olla kahta luokkaa korkeampi (suotuisampi) kuin CRA:n antama velallisen/takaajan sijoittautumisvaltion luokitus. Osallistujien on tehtävä 48 artiklan mukainen ennakkoilmoitus seuraavissa tilanteissa:

—

d) Luokkaan 7 kuuluviin ”suurimman riskin” maihin sovelletaan periaatteessa kyseiselle luokalle määrättyjen MPR:ien lisäksi tulevia takuumaksuja, jotka julkista tukea tarjoava osallistuja määrittelee.

e) Toimen MPR:ää laskettaessa käytetään sovellettavana maariskiluokituksena velallisen maan luokitusta ja sovellettavana ostajariskin luokituksena velallisen luokitusta ( 10 ), ellei

— suhteessa taattavan velan suuruuteen luottokelpoinen kolmas osapuoli tarjoa koko luottoajaksi vakuutta peruuttamattoman, varauksettoman, pyynnöstä maksettavan, oikeudellisesti pätevän ja täytäntöönpanokelpoisen takuun muodossa. Kun takuun antajana on kolmas osapuoli, osallistuja voi soveltaa sen maan maariskiluokitusta, jossa takuun antaja sijaitsee, ja takaajan ostajariskiluokkaa ( 11 ); tai

— 28 artiklan mukainen monenvälinen tai alueellinen instituutio toimi joko luotonsaajana tai toimen takaajana, jolloin sovellettava maariskiluokitus ja ostajariskiluokka voi olla kyseisen monenvälisen tai alueellisen instituution luokitus.

f) Edellä olevan e kohdan ensimmäisessä ja toisessa luetelmakohdassa kuvattujen tilanteiden mukaiset kolmannen osapuolen takuun soveltamiseen liittyvät perusteet ja edellytykset esitetään liitteessä XI.

g) Riskikauden pituus, jota käytetään vähimmäistakuumaksun laskemisessa, on puolet nostoajasta ja koko takaisinmaksuaika, ja oletuksena on asianmukainen vientiluoton takaisinmaksuprofiili eli pääoman takaisinmaksu puolivuosittaisina tasaerinä ja korko, jonka kertyminen alkaa kuusi kuukautta luoton alkamisen jälkeen. Takaisinmaksuprofiililtaan poikkeavien vientiluottojen vastaava takaisinmaksuaika (ilmaistuna puolivuosittaisina tasaerinä) lasketaan seuraavaa kaavaa käyttäen: vastaava takaisinmaksuaika = (keskimääräinen painotettu takaisinmaksuaika – 0,25) / 0,5.

h) Osallistujan, joka päättää soveltaa MPR:ää, joka liittyy tilanteeseen, jossa takaajana on muuhun kuin velallisen maahan sijoittautunut kolmas osapuoli, on tehtävä 47 artiklan mukainen ennakkoilmoitus. Jos osallistuja päättää soveltaa MPR:ää, joka liittyy tilanteeseen, jossa takaajana on monenvälinen tai alueellinen instituutio, sen on tehtävä siitä 48 artiklan mukainen ennakkoilmoitus.

a) Maakohtainen luottoriski muodostuu seuraavista viidestä tekijästä:

— velallisen/takaajan maan hallituksen tai sen kansallisen laitoksen, jonka kautta takaisinmaksu suoritetaan, määräämä takaisinmaksujen yleinen moratorio,

— ilmoituksen tehneen osallistujan maan ulkopuolella esiintyvät poliittiset tapahtumat ja/tai taloudelliset vaikeudet taikka kyseisen maan ulkopuolella toteutetut lainsäädännölliset tai hallinnolliset toimenpiteet, jotka estävät tai viivyttävät luottoon liittyvien jo maksettujen varojen siirtämistä,

— velallisen/takaajan maassa annetut säännökset, joiden mukaisesti paikallisessa valuutassa suoritetut lyhennykset muodostavat laillisen velanmaksun siitä huolimatta, että vaihtokurssien vaihtelun seurauksena nämä lyhennykset eivät enää luoton valuutaksi muunnettuina kata luoton koko määrää varojen siirtopäivänä,

— kaikki muiden maiden hallitusten toimenpiteet tai päätökset, jotka estävät luoton takaisinmaksun, ja

— ilmoituksen tehneen osallistujan maan ulkopuolella ilmenevät ylivoimaiset esteet, kuten sota (mukaan lukien sisällissota), pakkolunastus, vallankumous, kapina, kansalaislevottomuudet, pyörremyrskyt, tulvat, maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset, hyökyaallot ja ydinonnettomuudet.

b) Maat luokitellaan johonkin kahdeksasta maariskiluokasta (0–7). Luokille 1–7 on määritelty vähimmäistakuumaksut, mutta luokalle 0 ei, koska siihen kuuluvien maiden maakohtaista riskiä pidetään vähäpätöisenä. Luokkaan 0 luokiteltujen maiden toimiin liittyvä luottoriski koskee lähinnä velallisen/takaajan riskiä.

c) Maat luokitellaan ( 12 ) käyttäen maariskin luokitusmenetelmää, johon kuuluu

— maariskin arviointimalli, jäljempänä ’malli’, johon sisältyy maakohtaisen luottoriskin määrällinen arviointi ja joka perustuu jokaisen maan osalta kolmeen riskinosoitinryhmään: osallistujien kokemukseen maan maksukyvystä, maan rahoitustilanteeseen ja maan taloudelliseen tilanteeseen. Mallin menetelmät sisältävät eri vaiheita, kuten kyseisten kolmen riski-indikaattoriryhmän arvioinnin sekä niiden yhdistämisen ja joustavan painotuksen,

— mallin tulosten laadullinen arviointi, jossa tarkastellaan maakohtaisesti poliittisia riskejä ja/tai muita riskitekijöitä, joita ei ole otettu mallissa kokonaan tai osittain huomioon. Tämä voi tarvittaessa johtaa mallin perusteella tehdyn määrällisen arvioinnin tarkistukseen lopullisen maakohtaisen luottoriskiarvion suuntaan.

d) Maariskiluokitusta seurataan jatkuvasti, ja se tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Sihteeristö ilmoittaa välittömästi maariskiluokitusmenetelmästä johtuvat muutokset. Kun maa luokitellaan uudestaan alempaan tai korkeampaan maariskiluokkaan, osallistujat alkavat laskuttaa uuden maariskiluokan MPR:ien tasoisia tai niitä korkeampia takuumaksuja viimeistään viidentenä työpäivänä sen jälkeen, kun sihteeristö on ilmoittanut uudelleenluokituksesta.

e) Sihteeristö julkistaa maariskiluokitukset.

a) Kaikkien 25 artiklan d kohdan mukaisesti maariskin luokitusmenetelmää käyttäen luokiteltujen maiden valtion luottoriski arvioidaan niiden poikkeuksen mukaisten valtioiden yksilöimiseksi,

— jotka eivät ole maan alhaisimman riskin velallisia ja

— joiden luottoriski on merkittävästi suurempi kuin maariski.

b) Edellä a kohdassa luetellut perusteet täyttävät valtiot yksilöidään käyttäen valtion luottoriskin arviointimenetelmää, jonka osallistujat ovat laatineet ja josta ne ovat sopineet.

c) Edellä a kohdassa luetellut perusteet täyttävien valtioiden luetteloa seurataan jatkuvasti, ja sitä tarkastellaan vähintään kerran vuodessa. Sihteeristö ilmoittaa välittömästi valtion luottoriskin arviointimenetelmän käyttöön perustuvat muutokset.

d) Sihteeristö julkistaa luettelon edellä olevan b kohdan mukaisesti yksilöidyistä valtioista.

a) Ostajariskiluokitukset perustuvat velallisen/takaajan etuoikeutettujen vakuudettomien lainojen luokitukseen, jonka osallistuja on määrittänyt.

b) Sen estämättä, mitä edellä a kohdassa määrätään, liitteen VII ehtojen mukaisesti tukea saavat toimet ja toimet, joiden luoton arvo on enintään viisi miljoonaa erityisnosto-oikeutta, voidaan luokitella toimikohtaisesti eli ostajariskeihin liittyvien lisävakuusjärjestelyjen soveltamisen jälkeen. Tällaisiin toimiin – riippumatta niiden luokituksesta – ei kuitenkaan voida soveltaa alennuksia ostajariskeihin liittyvien lisävakuusjärjestelyjen perusteella.

c) Valtiovelalliset ja valtiotakaajat luokitellaan ostajariskiluokkaan SOV/CC0.

d) Poikkeustapauksissa muut kuin valtiovelalliset ja muut kuin valtiotakaajat voidaan luokitella ostajariskiluokaltaan valtion luottoriskiä parempaan luokkaan ”Better than Sovereign” (SOV+) ( 14 ), jos

— velallisella/takaajalla on akkreditoidun CRA:n myöntämä ulkomaanvaluuttainen luokitus, joka on parempi kuin saman CRA:n tämän sijaintivaltiolle myöntämä ulkomaanvaluuttainen luokitus, tai

— velallinen/takaaja sijaitsee maassa, jossa valtion luottoriski on määritelty merkittävästi maariskiä suuremmaksi.

e) Osallistujien on tehtävä 48 artiklan mukainen ennakkoilmoitus toimista, joissa

— velallisena/takaajana ei ole valtio ja joista laskutettu takuumaksu on alhaisempi kuin ostajariskiluokan CC1 mukainen maksu eli CC0 tai SOV+,

— velallisena/takaajana ei ole valtio ja joiden luoton arvo ylittää viisi miljoonaa erityisnosto-oikeutta ja joissa osallistuja arvioi akkreditoidun CRA:n jo luokittelemaa muuta kuin valtiovelallista/valtiotakaajaa koskevan riskiluokituksen paremmaksi kuin akkreditoitu CRA ( 15 ).

f) Kun osallistujat kilpailevat tietystä toimesta, jonka yhteydessä kilpailevat osallistujat ovat luokitelleet velallisen/takaajan eri ostajariskiluokkiin, niiden on pyrittävä sopimaan yhteisestä ostajariskiluokituksesta. Jos yhteisestä luokituksesta ei päästä sopimukseen, osallistujia, jotka ovat luokitelleet velallisen/takaajan korkeampaan ostajariskiluokkaan, ei estetä soveltamasta alempaa ostajariskiluokitusta.

a) Vientiluottotuotteen laatu riippuu siitä, onko tuote vakuutus, takuu vai suora luotto/rahoitus, ja vakuutustuotteiden laatu siitä, kattavatko ne korvausvaatimusten odotusajan (eli jakso velallista koskevasta eräpäivästä siihen päivään, jona viejä/rahoituslaitos voi vaatia takaisinmaksua vakuutuksen antajalta) korot ilman lisämaksua.

b) Kaikki osallistujien tarjoamat vientiluottotuotteet luokitellaan johonkin seuraavista kolmesta tuoteluokasta:

— vakiotasoa rajoitetumpi tuote eli vakuutus, joka ei kata korvausvaatimusten odotusaikaan liittyviä korkoja, ja vakuutus, joka kattaa kyseiset korot ja jossa takuumaksuihin sovelletaan asianmukaista korotusta,

— vakiotuote eli vakuutus, joka kattaa korvausvaatimusten odotusaikaan liittyvät korot ja jossa takuumaksuihin ei sovelleta korotusta, sekä suora luotto / suora rahoitus ja

— vakiotasoa täydellisempi tuote eli ehdottomat takuut.

a) Osallistujat voivat soveltaa seuraavia maariskin lieventämismenetelmiä, joita koskevat erityismääräykset sisältyvät liitteeseen XIII:

— ulkomailla sijaitseva tulevien rahavirtojen rakenne ja sulkutili,

— paikallisvaluuttamääräinen rahoitus.

b) Osallistujan, joka soveltaa maariskin lieventämismenetelmään perustuvaa MPR:ää, on tehtävä 47 artiklan mukainen ennakkoilmoitus.

c) Markkinaviitearvoihin perustuviin toimiin ei sovelleta maariskin lieventämismenetelmiä.

a) Osallistujat voivat käyttää seuraavia ostajariskien kattamiseen tarkoitettuja lisävakuusjärjestelyjä (Buyer Risk Credit Enhancement – BRCE), joiden perusteella voidaan soveltaa luoton lisävakuustekijää (Credit Enhancement Factor – CEF), joka on suurempi kuin 0:

— Sopimustuottojen tai sopimussaatavien siirtäminen

— Omaisuuseriin perustuva vakuus

— Käyttöomaisuuteen perustuva vakuus

— Sulkutili

b) BRCE:n arvot ja CEF:n enimmäisarvot määritellään liitteessä XIII sekä maariskiluokkiin 1–7 kuuluville velallisille että velallisille, joihin sovelletaan markkinaviitearvoja.

c) BRCE:itä käytetään yksinään tai yhdistelminä seuraavien edellytysten mukaisesti:

— BRCE:n käytön perusteella saatava CEF on enintään 0,35 maariskiluokkiin 1–7 kuuluvissa toimissa ja enintään 0,25 markkinaviitearvoihin perustuvissa toimissa.

— ”Omaisuuseriin perustuvaa vakuutta” ja ”käyttöomaisuuteen perustuvaa vakuutta” ei voida käyttää samassa toimessa.

— BRCE:itä ei voida soveltaa maariskiluokkiin 1–7 kuuluvassa toimessa, jos sovellettava maariskiluokitus on parantunut ”ulkomailla sijaitsevan tulevien rahavirtojen rakenteen ja sulkutilin” käytön vuoksi.

d) Osallistujien on tehtävä 48 artiklan mukainen ennakkoilmoitus toimista, joissa velallisena/takaajana ei ole valtio ja joiden luoton arvo ylittää viisi miljoonaa erityisnosto-oikeutta, jos BRCE:iden perusteella sovelletaan CEF:ää, joka on suurempi kuin 0, tai aina, kun BRCE:itä käytetään markkinaviitearvoihin perustuvassa toimessa ja tämän seurauksena hinta alittaa TCMB-mallilla määritetyn vastaavan MPR:n hinnan.

a) MPR:ien asianmukaisuuden arvioimiseksi ja mahdollisten tarkistusten tekemiseksi joko ylös- tai alaspäin MPR:ien säännöllisessä seuraamisessa ja tarkistamisessa käytetään samanaikaisesti takuumaksuja koskevia palautelähteitä (Premium Feedback Tool – PFT).

b) Palautelähteillä arvioidaan MPR:ien asianmukaisuutta virallisia vientiluottoja tarjoavien instituutioiden todellisten kokemusten ja luottoriskin hinnoittelua koskevan yksityisten markkinoiden tiedon perusteella.

c) Järjestelyn takuumaksuja koskevia sääntöjä on tarkasteltava uudelleen 31. joulukuuta 2018 mennessä kaikilta osin, erityisesti kuitenkin markkinaviitearvoihin perustuvaa hinnoittelua koskevien sääntöjen osalta.

a) Osallistujat ovat sopineet vientiluottoja ja sidottua apua koskevista täydentävistä periaatteista. Vientiluottotoimien olisi perustuttava avoimeen kilpailuun ja markkinavoimien vapaaseen toimintaan. Sidottua apua koskevien toimien avulla olisi tarjottava tarvittava ulkoinen rahoitus sellaisille maille, aloille tai hankkeille, joilla ei ole lainkaan tai on vain vähän mahdollisuuksia saada rahoitusta markkinoilta. Sidottua apua koskevien toimien avulla olisi varmistettava paras mahdollinen tuotto, rajoitettava mahdollisimman paljon kaupan vääristymistä ja edistettävä varojen käyttöä kehityksen kannalta tehokkaalla tavalla.

b) Sidottua apua koskevia järjestelyn määräyksiä ei sovelleta monenvälisten tai alueellisten instituutioiden avustusohjelmiin.

c) Nämä periaatteet eivät rajoita OECD:n kehitysapukomitean (DAC) näkemyksiä sidotun ja sitomattoman avun laadusta.

d) Osallistuja voi pyytää lisätietoja kaikenmuotoisen avun sitovuudesta. Jos on epätietoisuutta siitä, kuuluuko jokin tietty rahoituskäytäntö liitteessä XV esitetyn sidotun avun määritelmän piiriin, avunantajamaan on esitettävä todisteet siitä, että apu on liitteen XV määritelmän mukaan ”sitomatonta”.

a) yhdistelmärahoitusta ja sidottua tai osittain sitomatonta julkista kehitysapua koskevissa DAC:n suuntaviivoissa (DAC Guiding Principles for Associated Financing and Tied and Partially Untied Official Development Assistance, 1987) määritelty julkinen kehityslaina (ODA-laina);

b) yhdistelmärahoitusta ja sidottua tai osittain sitomatonta julkista kehitysapua koskevissa DAC:n suuntaviivoissa (DAC Guiding Principles for Associated Financing and Tied and Partially Untied Official Development Assistance, 1987) määritelty julkinen kehityslahjoitus (ODA-lahjoitus); ja

c) muuta julkista rahoitusta, mukaan luettuina lahjoitukset ja lainat mutta lukuun ottamatta tämän järjestelyn mukaisia julkisesti tuettuja vientiluottoja; tai

d) mitä tahansa rahoituksen myöntäjän, luotonantajan tai luotonsaajan välistä oikeudellista tai tosiasiallista yhteenliittämistä, joka on niistä jonkin hallittavissa ja johon liittyy kaksi tai useampi edellisistä tekijöistä ja/tai seuraavat rahoitustekijät:

1) tähän järjestelyyn kuuluva vientiluotto, jolle on myönnetty julkista tukea suorina luottoina / suorana rahoituksena, jälleenrahoituksena, korkotukena, takuuna tai vakuutuksena; ja

2) muut varat markkinaehdoin tai niitä lähellä olevin ehdoin taikka ennakkomaksut ostajan omista varoista.

a) Yhdistelmärahoitustoimet voidaan toteuttaa eri muodoissa, kuten sekaluottoina, sekarahoituksena, yhteisrahoituksena, rinnakkaisrahoituksena tai yksittäisinä yhteensovitettuina toimina. Niiden tärkeimpiä piirteitä ovat seuraavat:

— pehmeäehtoinen tekijä, joka liittyy oikeudellisesti tai tosiasiallisesti muuhun kuin pehmeäehtoiseen tekijään,

— joko yksittäinen osatekijä tai koko yhdistelmärahoitus on itse asiassa sidottua apua ja

— pehmeäehtoisten varojen saatavuus riippuu siitä, että rahoituksen saaja hyväksyy siihen liittyvän muun kuin pehmeäehtoisen tekijän.

b) Tosiasiallisen yhteyden tai liittämisen määrittämisessä käytetään seuraavanlaisia perusteita:

— rahoituksen myöntäjän ja sen saajan viranomaisten epävirallisten sopimusten olemassaolo,

— rahoituksen myöntäjän aikomus edistää julkisen kehitysavun käytön avulla rahoituksen hyväksyttävyyttä,

— koko rahoituksen tosiasiallinen sitominen ostoihin rahoituksen myöntävästä maasta,

— julkisen kehitysavun sitovuus sekä tarjouksen tai sopimuksen tekemisen tavat kunkin rahoitustoimen osalta tai

— muut käytännöt, jotka DAC tai osallistujat yksilöivät ja joissa on tosiasiallinen yhteys kahden tai useamman rahoitusmuodon välillä.

c) Seuraavat käytännöt eivät saa estää tosiasiallisen liittämisen tai yhteyden määrittämistä:

— sopimuksen osittaminen tekemällä sen osatekijöistä erilliset ilmoitukset,

— useissa vaiheissa rahoitettujen sopimusten osittaminen,

— sopimuksen toisistaan riippuvien osatekijöiden ilmoittamatta jättäminen ja/tai

— yhdistelmärahoituksen osittaisesta sitomattomuudesta johtuva ilmoittamatta jättäminen.

a) Sidottua apua ei myönnetä maille, joiden asukasta kohti laskettu bruttokansantulo on Maailmanpankin tietojen perusteella suurempi kuin alemman keskitulotason maiden yläraja. Maailmanpankki laskee tämän kynnysarvon uudelleen vuosittain ( 17 ). Maan luokitusta voidaan muuttaa vasta kun Maailmanpankin sille antama luokitus on säilynyt samana kaksi peräkkäistä vuotta.

b) Maiden luokittelussa sovelletaan seuraavia toiminnallisia perusteita ja menettelyjä:

1) Järjestelyä varten tehtävän luokittelun määräytymisen perustana on Maailmanpankin luotonsaajamaiden luokittelua varten laskema bruttokansantulo asukasta kohti. Sihteeristö julkistaa luokittelun.

2) Jos Maailmanpankilla ei ole käytettävissään tarpeeksi tietoa asukasta kohti laskettavan bruttokansantulon määrittämiseksi, sitä pyydetään arvioimaan, onko kyseisen maan bruttokansantulo asukasta kohti tuolloisen kynnysarvon ylä- vai alapuolella. Maa luokitellaan tämän arvion perusteella, elleivät osallistujat sovi muista toimenpiteistä.

3) Jos maan kelpoisuus sidottuun apuun muuttuu edellä olevan a kohdan mukaisesti, uusi luokitus tulee voimaan kaksi viikkoa sen jälkeen, kun sihteeristö on toimittanut edellä mainittujen Maailmanpankin tietojen perusteella tehdyt päätelmät kaikille osallistujille. Ennen uuden luokituksen voimaantuloa ei voida tehdä ilmoitusta sidotusta avustusrahoituksesta kelpoisuuskynnyksen ylittäneelle maalle eikä voimaantulo-ajankohdan jälkeen voida tehdä ilmoitusta sidotusta avustusrahoituksesta ylempään luokkaan siirtyneelle valtiolle lukuun ottamatta aiemman puiteluoton mukaisia yksittäisiä toimia, jotka voidaan ilmoittaa puiteluoton voimassaoloajan päättymiseen saakka (enintään yksi vuosi voimaantulopäivän jälkeen).

4) Maailmanpankin tekemiä lukujen tarkistuksia ei oteta järjestelyssä huomioon. Maan luokitusta voidaan kuitenkin muuttaa yhteisellä kannalla 58–63 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti, ja osallistujat suhtautuvat myönteisesti muutokseen, joka johtuu sellaisista luvuissa olevista virheistä ja puutteista, jotka havaitaan myöhemmin sen vuoden aikana, jona sihteeristö toimitti alkuperäiset luvut osallistujille.

a) Sidottua apua ei saa laajentaa koskemaan sellaisia julkisia tai yksityisiä hankkeita, jotka yleensä olisivat taloudellisesti kannattavia, jos ne rahoitettaisiin markkinaehdoin tai järjestelyssä määrätyin ehdoin.

b) Apukelpoisuuden ratkaisevana perusteena on,

— onko hanke taloudellisesti kannattamaton, eli puuttuuko hankkeelta kyky tuottaa markkinaperiaatteiden mukaisesti määritettyjen asianmukaisten hintojen avulla riittävät tulot hankkeen käyttökustannusten kattamiseksi ja käytetyn pääoman maksamiseksi, tai

— onko muiden osallistujien kanssa vaihdettujen tietojen perusteella kohtuullista päätellä, että hanketta ei todennäköisesti voida rahoittaa markkinaehdoin tai järjestelyssä määrätyin ehdoin. Hankkeissa, joiden arvo on enemmän kuin 50 miljoonaa erityisnosto-oikeutta, korostetaan tuen tarvetta tarkasteltaessa erityisesti rahoituksen todennäköistä saatavuutta joko markkinaehdoin tai järjestelyssä määrätyin ehdoin.

c) Edellä b kohdassa olevien ratkaisevien perusteiden tarkoituksena on kuvata menetelmää hankkeen arvioimiseksi, jotta voitaisiin määrittää, olisiko se rahoitettava tällaisella avulla vai vientiluotoilla markkinaehdoin tai järjestelyssä määrätyin ehdoin. Järjestelyn 51–53 artiklassa kuvatun neuvottelumenettelyn tuloksena kertynee ajan myötä sellaista kokemusta, jonka avulla voidaan sekä vientiluottolaitoksia että avustuksia myöntäviä elimiä varten tarkemmin määritellä ennakolta näiden kahden hankeluokan välinen rajaus.

a) tekninen apu: sidottu apu, jossa julkisen kehitysavun osuus koostuu yksinomaan teknisestä yhteistyöstä, jonka osuus on vähemmän kuin kolme prosenttia toimen kokonaisarvosta tai jonka arvo on vähemmän kuin yksi miljoona erityisnosto-oikeutta sen mukaan, kumpi määrä on alhaisempi; ja

b) pienet hankkeet: alle yhden miljoonan erityisnosto-oikeuden arvoiset pääomatavaraa koskevat hankkeet, jotka rahoitetaan kokonaisuudessaan kehitysapulahjoituksista.

a) 36 ja 37 artiklan määräyksiä ei sovelleta sellaiseen sidottuun apuun, jonka lahja-aste on vähintään 80 prosenttia, lukuun ottamatta 35 artiklassa tarkoitetun yhdistelmärahoituksen osana olevaa sidottua apua.

b) 37 artiklan määräyksiä ei sovelleta sellaiseen sidottuun apuun, jonka arvo on vähemmän kuin kaksi miljoonaa erityisnosto-oikeutta, lukuun ottamatta 35 artiklassa tarkoitetun yhdistelmärahoituksen osana olevaa sidottua apua.

c) 36 ja 37 artiklaa ei sovelleta Yhdistyneiden kansakuntien vähiten kehittyneiksi maiksi luokittelemille maille myönnettyyn sidottuun apuun.

d) Osallistujat suhtautuvat myönteisesti sidotun avun menettelyjen nopeuttamiseen seuraavien erityisolosuhteiden mukaisesti:

— vakavan rajatylittävän saasteongelman aiheuttavan ydinonnettomuuden tai teollisuuden aiheuttaman suuronnettomuuden sattuessa mikä tahansa osallistuja, jota tapaus koskee, voi tarjota sidottua apua onnettomuuden seurausten poistamiseksi tai lieventämiseksi, tai

— jos on olemassa huomattava riski tällaisen onnettomuuden tapahtumisesta, jokainen osallistuja, jota tapaus mahdollisesti koskisi, voi tarjota sidottua apua onnettomuuden estämiseksi.

e) Sen estämättä, mitä 36 ja 37 artiklassa määrätään, osallistuja voi poikkeuksellisesti tarjota tukea jollakin seuraavista tavoista:

— soveltamalla liitteessä XV määriteltyä ja 58–63 artiklassa kuvattua yhteinen kanta -menettelyä tai

— esittämällä oikeutetut tukiperusteet, joita huomattava osa osallistujista kannattaa 51 ja 52 artiklan mukaisesti, tai

— järjestelyn 53 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti OECD:n pääsihteerille toimitetulla kirjeellä, mikä osallistujien oletuksen mukaan on poikkeuksellinen ja harvoin käytettävä menettely.

a) Tietyssä valuutassa merkityn lainan lahja-astetta laskettaessa käytetty diskonttokorko (Differentiated Discount Rate, DDR) muuttuu vuosittain 15. tammikuuta, ja se lasketaan seuraavasti:

— keskimääräinen markkinaviitekorko + marginaali

— Marginaali (M) riippuu takaisinmaksuajasta (R) seuraavasti:

—

— Keskimääräiset markkinaviitekorot lasketaan kaikkien valuuttojen osalta kuuden kuukauden aikana – eli edellisen vuoden 15 päivästä elokuuta kyseisen vuoden 14 päivään helmikuuta – voimassa olevien kuukausittaisten markkinaviitekorkojen keskiarvon perusteella. Laskettu korko – marginaali mukaan luettuna – pyöristetään lähimpään 10 peruspisteeseen. Jos valuutalle on useampi kuin yksi markkinaviitekorko, laskennassa käytetään 20 artiklan a kohdan mukaisesti pisimpään laina-aikaan liittyvää korkoa.

b) Lahja-asteen laskennan peruspäivämäärä on liitteessä XV määritelty luoton alkamisajankohta.

c) Yhdistelmärahoituksen kokonaislahja-asteen laskemiseksi pidetään seuraavien vientiluottojen, varojen ja maksujen lahja-astetta nollana:

— tämän järjestelyn mukaiset vientiluotot,

— muut varat markkinaehdoin tai niitä lähellä olevin ehdoin,

— muut julkiset varat, joiden lahja-aste on pienempi kuin 38 artiklassa sallittu vähimmäistaso, lukuun ottamatta sopeuttamistapauksia, ja

— ostajan omista varoista suoritetut ennakkomaksut.

d) Sopeuttamistoimen diskonttokorko: jos suoritetaan sopeuttaminen kehitysapurahoitukseen, sopeuttaminen samanlaiseksi tarkoittaa sitä, että sopeuttamistoimessa on sama lahja-aste kuin alkuperäisessä tarjouksessa, joka on laskettu uudelleen sopeuttamispäivänä voimassa olevan diskonttokoron mukaan.

e) Paikalliskustannukset ja kolmansien maiden hankinnat sisällytetään lahja-asteen laskemiseen ainoastaan silloin, kun avustajavaltio rahoittaa ne.

f) Rahoituksen kokonaislahja-aste määräytyy siten, että rahoituksen jokaisen osan nimellisarvo kerrotaan kunkin osan lahja-asteella, tulokset lasketaan yhteen ja kokonaissumma jaetaan osien kokonaisnimellisarvolla.

g) Tietyn avustusluoton diskonttokorko on ilmoittamisajankohtana voimassa oleva korko. Välittömän ilmoituksen yhteydessä diskonttokorko on kuitenkin avustusluottoehtojen määrittämishetkellä voimassa oleva korko. Diskonttokoron muuttuminen luoton kestoaikana ei muuta luoton lahja-astetta.

h) Jos valuuttaa muutetaan ennen sopimuksen tekemistä, ilmoitusta on tarkistettava. Lahja-asteen laskemisessa käytettävä diskonttokorko on tarkistusajankohtana voimassa oleva korko. Tarkistusta ei tarvitse tehdä, jos vaihtoehtoinen valuutta ja kaikki tarvittava tieto lahja-asteen laskemiseksi on sisällytetty alkuperäiseen ilmoitukseen.

i) Sen estämättä, mitä edellä olevassa g kohdassa määrätään, avustuspuiteluoton mukaisesti aloitettujen yksittäisten toimien lahja-asteen laskemisessa käytettävä diskonttokorko on alun perin puiteluoton yhteydessä ilmoitettu korko.

a) Osallistujat eivät saa vahvistaa sidotun avun ehtoja pitemmäksi aikaa kuin kahdeksi vuodeksi riippumatta siitä, liittyykö apu yksittäisten toimien rahoitukseen vai avun myöntämistä koskevaan pöytäkirjaan, puiteluottoon tai vastaavaan sopimukseen. Avun myöntämistä koskevan pöytäkirjan, puiteluoton tai vastaavan sopimuksen osalta kelpoisuusaika alkaa allekirjoittamishetkestä, ja niistä on ilmoitettava 50 artiklan mukaisesti. Puiteluoton jatkamisesta on ilmoitettava, ikään kuin se olisi uusi toimi, ja siihen on liitettävä ilmoitus, jossa selitetään, että kyse on puiteluoton jatkamisesta ja että puiteluottoa jatketaan ilmoittamisajankohtana sallituin ehdoin. Yksittäisten toimien osalta, mukaan luettuina avustusten myöntämistä koskevan pöytäkirjan, puiteluoton tai vastaavan sopimuksen yhteydessä ilmoitetut toimet, kelpoisuusaika alkaa sitoumuksen ilmoituspäivästä joko 49 tai 50 artiklan mukaisesti.

b) Kun maa on ensimmäistä kertaa menettänyt oikeuden Maailmanpankin 17 vuoden lainoihin, olemassa olevien ja uusien sidotun avun myöntämistä koskevien pöytäkirjojen ja puiteluottojen kelpoisuusaika on rajoitettava yhteen vuoteen siitä, kun maan luokitusta on muutettu 36 artiklan b kohdassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti.

c) Tällaisten pöytäkirjojen ja puiteluottojen jatkaminen on mahdollista ainoastaan ehdoilla, jotka vastaavat tämän järjestelyn 36 ja 37 artiklan määräyksiä sen jälkeen, kun

— maiden luokitus on muuttunut ja

— järjestelyn määräyksiä on muutettu.

a) Kun osallistuja myöntää julkista tukea, josta se on ilmoittanut 47–50 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti, sen on ilmoitettava tästä muille osallistujille ja mainittava ilmoituksen viitenumero vastaavassa raportointilomakkeessa.

b) 55–57 artiklan mukaisen tiedonvaihdon yhteydessä osallistujan on ilmoitettava muille osallistujille luottoehdot, joita se aikoo tietyn toimen yhteydessä tukea, ja se voi pyytää vastaavaa tietoa muilta osallistujilta.

a) Ennen kuin osallistuja pyrkii sopeuttamaan ehtojaan osallistujan tai osallistumattoman maan 18 ja 42 artiklan mukaisesti oletettavasti tarjoamiin ehtoihin, osallistujan on pyrittävä parhaansa mukaan varmistamaan ryhtymällä tarvittaessa myös 57 artiklassa kuvattuihin suullisiin neuvotteluihin, että näillä ehdoilla on julkinen tuki ja ne täyttävät seuraavat edellytykset:

1) Osallistuja ilmoittaa kaikille muille osallistujille ehdoista, joita se aikoo tukea, käyttäen sopeutetuilta ehdoilta edellytettyjä ilmoitusmenettelyjä. Sopeutettaessa osallistumatonta maata sopeuttava osallistuja noudattaa samoja ilmoitusmenettelyjä, joita edellytettäisiin, jos jokin osallistuja olisi tarjonnut sopeutetut ehdot.

2) Sen estämättä, mitä edellä 1 alakohdassa esitetään, toimitaan niin, että jos sovellettava ilmoitusmenettely edellyttäisi ehtojensa sopeuttamiseen pyrkivän osallistujan pidättyvän sitoumuksesta, kunnes tarjousten antamisaika on lopullisesti päättynyt, sopeuttamiseen pyrkivä osallistuja tekee ilmoituksen sopeuttamisaikeestaan mahdollisimman pian.

3) Jos aloitteen tehnyt osallistuja muuttaa aikomustaan tukea ilmoitettuja ehtoja tai peruuttaa sen, sen on ilmoitettava siitä välittömästi kaikille muille osallistujille.

b) Osallistuja, joka aikoo tarjota samanlaisia rahoitusehtoja kuin ne, joista on ilmoitettu 47 ja 48 artiklan mukaisesti, voi tarjota niitä kyseisten artiklojen mukaisen odotusajan umpeuduttua. Kyseisen osallistujan on ilmoitettava aikeestaan mahdollisimman pian.

a) Osallistujan, jolla on perustellut syyt epäillä, että toisen osallistujan (aloitteen tehneen osallistujan) tarjoamat rahoitusehdot ovat edullisemmat kuin järjestelyn mukaiset ehdot, on ilmoitettava epäilyksistään sihteeristölle. Sihteeristö julkistaa tiedon välittömästi.

b) Aloitteen tehneen osallistujan on selvennettävä tarjouksensa rahoitusehdot kahden työpäivän kuluessa siitä, kun sihteeristö on julkistanut tiedon.

c) Sen jälkeen, kun aloitteen tehnyt osallistuja on antanut selvennyksensä, mikä tahansa osallistujista voi pyytää sihteeristöä järjestämään viiden työpäivän kuluessa osallistujien erityisneuvottelut, joissa asiaa käsitellään.

d) Julkista tukea saavat rahoitusehdot tulevat voimaan vasta, kun osallistujien erityisneuvottelujen tulos on selvillä.

a) Osallistujan on ilmoitettava kaikille muille osallistujille vähintään 10 vuorokautta ennen sitoumuksen tekemistä liitteen VIII mukaisesti, jos

— sovellettava maariskiluokitus ja MPR:n laskemisessa käytetty ostajariskiluokka on muuhun kuin velallisen maahan sijoittautuneen kolmannen osapuolen takaajan (eli määritetty 24 artiklan e kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti),

— sovellettavaa MPR:ää on alennettu soveltamalla 30 artiklan luetteloon sisältyvää maariskin lieventämismenetelmää. tai

— se aikoo myöntää tukea liitteessä IV olevan 10 artiklan a kohdan 2 alakohdan tai d kohdan mukaisesti,

— se aikoo myöntää tukea liitteessä V olevan 5 artiklan a kohdan mukaisesti.

b) Jos joku toinen osallistuja pyytää keskusteluja näiden 10 vuorokauden aikana, aloitteen tehneen osallistujan on odotettava vielä toiset kymmenen vuorokautta.

c) Saatujen kokemusten tarkastelemiseksi 69 artiklan mukaisesti käytävien keskustelujen jälkeen osallistujan on ilmoitettava kaikille muille osallistujille lopullisesta päätöksestään. Osallistujat pitävät kirjaa edellä olevan a kohdan mukaisesti ilmoitetuista takuumaksuista saamistaan kokemuksista.

a) Osallistujan on liitteen VIII mukaisesti ilmoitettava kaikille muille osallistujille vähintään 10 vuorokautta ennen sitoumuksen tekemistä aikomuksestaan

1) myöntää tukea 10 artiklan d kohdan 3 alakohdan mukaisesti,

2) tukea luokkaan I kuuluvalle maalle myönnettävää luottoa, jonka takaisinmaksuaika on pitempi kuin viisi vuotta,

3) myöntää tukea 13 artiklan a kohdan mukaisesti,

4) myöntää tukea 14 artiklan d kohdan mukaisesti,

5) soveltaa takuumaksua 24 artiklan c kohdan 1 alakohdan määräysten mukaisesti, kun se osallistuu syndikoituun lainaan,

6) soveltaa 24 artiklan c kohdan 2 alakohdan toisen luetelmakohdan mukaista takuumaksua, joka on alempi kuin TCMB-mallilla määritetty vastaava maksu,

7) myöntää tukea markkinaviitearvoihin perustuviin toimiin, kun osallistuja luokittelee velallisen/takaajan luokkaan, joka on korkeampi kuin paras luokitus, jonka tämä on saanut akkreditoidulta CRA:lta, tai jos akkreditoitu CRA ei ole antanut luokitusta, kun osallistuja luokittelee toimen vähintään luokkaan CC2 tai luokkaan AAA–A– tai yhtä suotuisaksi tai suotuisammaksi kuin paras luokitus, jonka akkreditoitu CRA on antanut velallisen/takaajan sijoittautumisvaltiolle,

8) soveltaa 24 artiklan e kohdan toisen luetelmakohdan mukaista takuumaksua, kun MPR:n laskennassa käytetty maariskiluokitus ja ostajariskiluokka on määritetty velallisena tai takaajana olevan luokitellun monenvälisen tai alueellisen instituution osallistumisen perusteella,

9) soveltaa 27 artiklan e kohdan mukaista takuumaksua, jossa MPR:n laskennassa käytetty ostajariskiluokka on toimessa,

— jossa velallisena/takaajana on muu kuin valtio, alhaisempi kuin CC1 (eli CC0 tai SOV+),

— jossa velallisena/takaajana on muu kuin valtio ja jonka luoton arvo ylittää viisi miljoonaa erityisnosto-oikeutta, parempi kuin akkreditoidun CRA:n antama luokitus,

10) soveltaa 31 artiklan a kohdan mukaista takuumaksua toimiin, joissa velallisena/takaajana ei ole valtio ja joiden luoton arvo ylittää viisi miljoonaa erityisnosto-oikeutta, kun ostajariskeihin liittyvän lisävakuusjärjestelyn käyttäminen johtaa sellaisen CEF:n soveltamiseen, joka on suurempi kuin 0, tai aina, kun BRCE:itä käytetään markkinaviitearvoihin perustuvassa toimessa ja tämän seurauksena hinta alittaa TCMB-mallilla määritetyn vastaavan MPR:n hinnan,

11) myöntää tukea liitteessä II olevan 8 artiklan a kohdan mukaisesti,

12) myöntää tukea liitteessä IV olevan 10 artiklan a kohdan 1 alakohdan mukaisesti,

13) myöntää tukea liitteessä V olevan 5 artiklan b kohdan mukaisesti,

14) myöntää tukea liitteessä VI olevan 4 artiklan a kohdan mukaisesti.

b) Jos aloitteen tehnyt osallistuja muuttaa aikomuksiaan tai peruuttaa aikeensa tukea tällaista toimea, sen on ilmoitettava siitä välittömästi kaikille muille osallistujille.

a) Osallistujan on liitteen VIII mukaisesti tehtävä ennakkoilmoitus aikoessaan myöntää julkista tukea

— kauppaan liittyvälle sitomattomalle avulle, jonka arvo on vähintään kaksi miljoonaa erityisnosto-oikeutta ja lahja-aste pienempi kuin 80 prosenttia,

— kauppaan liittyvälle sitomattomalle avulle, jonka arvo on korkeintaan kaksi miljoonaa erityisnosto-oikeutta ja (DAC:n määrittämä) lahja-aste pienempi kuin 50 prosenttia,

— kauppaan liittyvälle sidotulle avulle, jonka arvo on vähintään kaksi miljoonaa erityisnosto-oikeutta ja lahja-aste pienempi kuin 80 prosenttia, tai

— kauppaan liittyvälle sidotulle avulle, jonka arvo on korkeintaan kaksi miljoonaa erityisnosto-oikeutta ja lahja-aste pienempi kuin 50 prosenttia, lukuun ottamatta 38 artiklan a ja b kohdan mukaisia tapauksia,

— 39 artiklan d kohdan mukaiselle sidotulle avulle.

b) Ennakkoilmoitus on tehtävä viimeistään 30 työpäivää ennen tarjousten määräajan päättymistä tai sitoumuksen tekopäivää sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi.

c) Jos aloitteen tehnyt osallistuja muuttaa aikomustaan tukea ilmoitettuja ehtoja tai peruuttaa sen, sen on ilmoitettava siitä välittömästi kaikille muille osallistujille.

d) Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan sidottuun apuun, joka on osa 35 artiklassa tarkoitettua yhdistelmärahoitusta.

a) Osallistujan on liitteen VIII mukaisesti ilmoitettava kaikille muille osallistujille välittömästi eli kahden työpäivän kuluessa sitoumuksen tekemisestä, jos se antaa julkista tukea sidotulle avulle, jonka arvo on joko

— vähintään kaksi miljoonaa erityisnosto-oikeutta ja lahja-aste vähintään 80 prosenttia tai

— vähemmän kuin kaksi miljoonaa erityisnosto-oikeutta ja lahja-aste vähintään 50 prosenttia lukuun ottamatta 38 artiklan a ja b kohdan mukaisia tapauksia.

b) Osallistujan on ilmoitettava välittömästi kaikille muille osallistujille myös avustuksen myöntämistä koskevan pöytäkirjan, puiteluoton tai muun vastaavan sopimuksen allekirjoittamisesta.

c) Osallistujan ei tarvitse tehdä ennakkoilmoitusta aikoessaan sopeuttaa rahoitusehtojaan sellaisiin ehtoihin, joihin on sovellettu välitöntä ilmoitusta.

a) Osallistuja, joka haluaa selvennystä sidotun avun mahdollisiin kaupallisiin perusteluihin, voi pyytää, että sille toimitetaan täydellinen avustuksen laatua koskeva arviointi (joka esitetään yksityiskohtaisemmin liitteessä XIV).

b) Osallistuja voi lisäksi pyytää 52 artiklan mukaisia neuvotteluja muiden osallistujien kanssa. Niihin liittyy 57 artiklassa tarkoitettuja suullisia neuvotteluja, joissa keskustellaan siitä,

— täyttääkö apua koskeva tarjous 36 ja 37 artiklan vaatimukset, ja

— tarvittaessa siitä, onko apua koskeva tarjous perusteltu, vaikka 36 ja 37 artiklan mukaiset vaatimukset eivät täyty.

a) Neuvottelujen aikana osallistuja voi pyytää muun muassa seuraavanlaista tietoa:

— yksityiskohtaisen toteutettavuustutkimuksen tai hankkeen arvioinnin tulokset,

— onko olemassa kilpaileva, muuta kuin pehmeäehtoista rahoitusta koskeva tarjous tai kehitysapurahoitusta koskeva tarjous,

— hankkeen odotetut valuuttatuotot ja -säästöt,

— mahdollinen yhteistyö monikansallisten järjestöjen, kuten Maailmanpankin, kanssa,

— onko järjestetty kansainvälinen tarjouskilpailu (International Competitive Bidding, ICB), erityisesti jos rahoituksen myöntäjämaan toimittaja on antanut edullisimmaksi arvioidun tarjouksen,

— ympäristövaikutukset,

— yksityisen sektorin osallistuminen ja

— pehmeäehtoisia luottoja tai avustusluottoja koskevien ilmoitusten ajoitus (esimerkiksi kuusi kuukautta ennen tarjousten määräajan päättymistä tai sitoumuksen tekopäivää).

b) Neuvottelut on saatettava päätökseen ja sihteeristön on toimitettava molempien 51 artiklassa olevien kysymysten vastaukset osallistujille viimeistään 10 työpäivää ennen tarjousten määräajan päättymistä tai sitoumuksen tekopäivää sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi. Jos osallistujien välisissä neuvotteluissa esiintyy erimielisyyksiä, sihteeristö pyytää muita osallistujia ilmaisemaan asiasta mielipiteensä viiden työpäivän kuluessa. Se kertoo näistä mielipiteistä ilmoituksen tehneelle osallistujalle, jonka on harkittava uudelleen asiassa etenemistä, jos apua koskevalle tarjoukselle ei ole merkittävästi tukea.

a) Jos rahoituksen myöntävä maa haluaa jatkaa hanketta tuen puuttumisesta huolimatta, sen on ilmoitettava ennakolta aikeistaan muille osallistujille viimeistään 60 vuorokautta neuvottelujen päättymisen eli puheenjohtajan päätelmien hyväksymisen jälkeen. Rahoituksen myöntävän maan on myös laadittava OECD:n pääsihteerille kirje, jossa se kertoo neuvottelujen tuloksista ja selvittää ne muut kuin kauppaan liittyvät ratkaisevan tärkeät kansalliset edut, joiden vuoksi sen on toteutettava kyseinen toimi. Osallistujat olettavat, että tällainen menettely on poikkeuksellinen ja että sitä käytetään harvoin.

b) Rahoituksen myöntävä maa ilmoittaa OECD:n pääsihteerille lähetetystä kirjeestä välittömästi osallistujille ja liittää ilmoitukseen kaksoiskappaleen kirjeestä. Rahoituksen myöntävä maa tai muu osallistuja saa tehdä sidottua apua koskevan sitoumuksen aikaisintaan 10 työpäivää mainitun ilmoituksen lähettämisen jälkeen. Kun kyse on hankkeista, joiden osalta neuvottelumenettelyn aikana yksilöitiin kilpailevia kaupallisia tarjouksia, edellä mainittua 10 työpäivän määräaikaa pidennetään 15 päivään.

c) Sihteeristö seuraa neuvottelujen edistymistä ja tuloksia.

a) Osallistuja voi tiedustella toiselta osallistujalta tämän suhtautumista kolmanteen maahan, kolmannen maan elimeen tai tiettyyn kaupantekotapaan.

b) Osallistuja, joka on vastaanottanut julkista tukea koskevan hakemuksen, voi toimittaa toiselle osallistujalle kyselyn ja esittää siinä edullisimmat luottoehdot, joita se olisi halukas tukemaan.

c) Jos kysely toimitetaan useammalle kuin yhdelle osallistujalle, siihen on liitettävä luettelo vastaanottajista.

d) Sihteeristölle on lähetettävä kaksoiskappale kaikista kyselyistä.

a) Osallistujan, jolle kysely on osoitettu, on vastattava siihen seitsemän vuorokauden kuluessa ja annettava vastauksessaan mahdollisimman paljon tietoa asiasta. Osallistujan on esitettävä vastauksessaan mahdollisimman tarkkaan se päätös, joka todennäköisesti tehdään. Tarvittaessa sen on toimitettava mahdollisimman pian täydellinen vastaus. Muille kyselyn vastaanottajille ja sihteeristölle on toimitettava kaksoiskappaleet vastauksista.

b) Jos kyselyyn annetusta vastauksesta tulee myöhemmin jostain syystä pätemätön, esimerkiksi sen vuoksi, että

— on tehty hakemus, hakemusta on muutettu tai se on peruutettu tai

— harkitaan muiden ehtojen soveltamista,

a) Osallistujan on kymmenen työpäivän kuluessa myönnyttävä suullista neuvottelua koskevaan pyyntöön.

b) Suullista neuvottelua koskeva pyyntö on toimitettava osallistujille ja osallistumattomille maille. Neuvottelut järjestetään mahdollisimman pian mainitun kymmenen työpäivän määräajan päätyttyä.

c) Osallistujien puheenjohtaja koordinoi yhdessä sihteeristön kanssa mahdollisesti tarvittavat seurantatoimet, esimerkiksi yhteisen kannan. Sihteeristö julkaisee neuvottelun tulokset välittömästi.

a) Yhteisiä kantoja koskevat ehdotukset toimitetaan yksinomaan sihteeristölle. Sihteeristö toimittaa yhteistä kantaa koskevan ehdotuksen kaikille osallistujille ja myös DAC:n yhteystahoille, jos asia koskee sidottua apua. Ehdotuksen tekijää ei mainita yhteisiä kantoja koskevassa rekisterissä OLIS:n ”ilmoitustaululla” (Bulletin Board). Sihteeristö voi kuitenkin pyynnöstä nimetä suullisesti ehdotuksen tekijän osallistujalle tai DAC:n jäsenelle. Sihteeristö pitää kirjaa tällaisista pyynnöistä.

b) Yhteistä kantaa koskeva ehdotus päivätään, ja se on tehtävä seuraavassa muodossa:

— viitenumero, jonka jälkeen lisätään maininta ”yhteinen kanta”,

— tuojamaan ja ostajan nimi,

— hankkeen nimi tai kuvaus mahdollisimman täsmällisesti, jotta hanke voidaan yksilöidä,

— aloitteen tehneen maan kaavailemat ehdot,

— ehdotus yhteiseksi kannaksi,

— tiedossa olevien kilpailevien tarjoajien kansallisuus ja nimi,

— kaupallisten tarjousten ja rahoitustarjousten määräpäivä ja tarjouksen numero, jos se on tiedossa,

— muut asian kannalta tähdelliset tiedot, mukaan luettuina syyt yhteisen kannan ehdottamiselle, hanketta koskevien tutkimusten saatavuus ja/tai erityisolosuhteet.

c) 36 artiklan b kohdan 4 alakohdan mukaisesti tehty yhteistä kantaa koskeva ehdotus on toimitettava sihteeristölle ja sen kaksoiskappale on lähetettävä muille osallistujille. Yhteistä kantaa koskevan ehdotuksen tehneen osallistujan on selvitettävä perusteellisesti syyt, joiden vuoksi maan luokituksen olisi sen mielestä poikettava 36 artiklan b kohdassa määritetystä menettelystä.

d) Sihteeristö julkistaa kaikki hyväksytyt yhteiset kannat.

a) Vastaukset yhteistä kantaa koskevaan ehdotukseen on annettava 20 vuorokauden kuluessa, mutta sopimuspuolia kehotetaan vastaamaan mahdollisimman nopeasti.

b) Vastauksessa voidaan pyytää lisätietoja, hyväksyä tai hylätä ehdotus, ehdottaa muutosta yhteiseen kantaan tai esittää vaihtoehtoinen ehdotus yhteiseksi kannaksi.

c) Sellaisen osallistujan, joka ilmoittaa, että se ei ota asiaan kantaa, koska viejä tai rahoitusta saavan maan viranomaiset eivät ole ottaneet siihen yhteyttä hankkeelle myönnettävää avustusta koskevassa asiassa, katsotaan hyväksyneen ehdotuksen yhteiseksi kannaksi.

a) Sihteeristö ilmoittaa 20 vuorokauden kuluttua kaikille sopimuspuolille yhteistä kantaa koskevan ehdotuksen tilanteesta. Jos kaikki osallistujat eivät ole hyväksyneet yhteistä kantaa, mutta kukaan ei ole sitä hylännyt, ehdotus jätetään lepäämään vielä kahdeksan vuorokauden ajaksi.

b) Tämän uuden määräajan päätyttyä sellaisen osallistujan, joka ei ole nimenomaisesti hylännyt yhteistä kantaa koskevaa ehdotusta, katsotaan hyväksyneen yhteisen kannan. Osallistujat, mukaan luettuna aloitteen tehnyt osallistuja, voivat kuitenkin asettaa yhteistä kantaa koskevan hyväksymisensä ehdoksi sen, että yksi tai useampi osallistuja nimenomaisesti hyväksyy sen.

c) Jos osallistuja ei hyväksy yhtä tai useampaa yhteiseen kantaan sisältyvää osatekijää, se hyväksyy välillisesti kaikki muut yhteisen kannan osatekijät. Tällaisen osittaisen hyväksymisen vuoksi muut osallistujat voivat muuttaa suhtautumistaan ehdotettuun yhteiseen kantaan. Kaikki osallistujat voivat tarjota yhteiseen kantaan sisältymättömiä ehtoja tai sopeuttaa ehtojaan tällaisiin ehtoihin.

d) Yhteistä kantaa, jota ei ole hyväksytty, voidaan tutkia uudelleen 58 ja 59 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti. Tällöin osallistujien alkuperäiset päätökset eivät ole sitovia.

a) Yhteinen kanta on hyväksymisensä jälkeen voimassa kaksi vuotta voimaantulopäivästä, ellei sihteeristölle ilmoiteta, että yhteinen kanta ei enää ole tarkoituksenmukainen ja että kaikki osallistujat hyväksyvät tämän. Yhteisen kannan voimassaoloa voidaan pidentää kahdella vuodella, jos joku osallistujista sitä pyytää 14 vuorokauden kuluessa sen voimassaolon päättymispäivästä. Yhteisen kannan voimassaolon pidentämisestä voidaan sopia tämän jälkeen saman menettelyn mukaisesti. Järjestelyn 36 artiklan b kohdan 4 alakohdan mukaisesti hyväksytty yhteinen kanta on voimassa, kunnes seuraavaa vuotta koskevat Maailmanpankin tiedot ovat käytettävissä.

b) Sihteeristö seuraa yhteisten kantojen tilanteen kehittymistä ja tiedottaa siitä säännöllisesti osallistujille pitämällä ajan tasalla OLIS:ssä olevaa luetteloa voimassa olevien yhteisten kantojen tilanteesta (the Status of Valid Common Lines). Sihteeristö muun muassa

— lisää luetteloon uudet yhteiset kannat sen jälkeen, kun osallistujat ovat ne hyväksyneet.

— muuttaa voimassaolon päättymispäivän silloin, kun osallistuja pyytää yhteisen kannan voimassaolon pidentämistä.

— poistaa luettelosta yhteiset kannat, joiden voimassaolo on päättynyt.

— julkaisee neljännesvuosittain luettelon sellaisista yhteisistä kannoista, joiden voimassaolon on määrä päättyä seuraavan vuosineljänneksen aikana.

a) Järjestelyn 20 artiklan mukaisesti määräytyvät valuuttojen markkinaviitekorot ilmoitetaan reaaliaikaisin viestimin vähintään kerran kuukaudessa sihteeristölle, joka antaa ne tiedoksi kaikille osallistujille.

b) Tämä ilmoitus on toimitettava sihteeristölle viimeistään viisi päivää sen kuukauden päättymisen jälkeen, jota ilmoitus koskee. Sihteeristö antaa sen jälkeen välittömästi kaikille sopimuspuolille tiedon sovellettavista koroista ja julkistaa ne.

a) Osallistujat tarkastelevat järjestelyn toimintaa säännöllisesti. Tarkastelussa osallistujat tutkivat muun muassa ilmoitusmenettelyjä, DDR-järjestelmän toteuttamista ja toimintaa, sidottua apua koskevia sääntöjä ja menettelyjä, ehtojen sopeuttamista, aiempia sitoumuksia sekä mahdollisuuksia lisätä järjestelyyn osallistuvien maiden lukumäärää.

b) Tarkastelu perustuu osallistujien kokemuksiin ja niiden ehdotuksiin järjestelyn toiminnan ja tehokkuuden parantamiseksi. Osallistujat ottavat huomioon järjestelyn tavoitteet ja vallitsevat taloudelliset ja rahapoliittiset olosuhteet. Osallistujien on toimitettava tarkastelussa käytettäviksi tarkoitetut tiedot ja ehdotukset sihteeristölle viimeistään 45 vuorokautta ennen tarkastelupäivää.

a) Osallistujat tarkastelevat määräajoin markkinaviitekorkojen määrittämistä koskevan järjestelmän toimintaa sen varmistamiseksi, että ilmoitetut korot kuvastavat vallitsevia markkinaolosuhteita ja vastaavat korkojen vahvistamisen taustalla olevia tavoitteita. Nämä tarkastelut koskevat myös korkoihin niitä sovellettaessa lisättävää marginaalia.

b) Osallistuja voi esittää puheenjohtajalle ylimääräistä tarkastelua koskevan perustellun pyynnön, jos kyseisen osallistujan mielestä yhden tai useamman valuutan markkinaviitekorko ei enää vastaa vallitsevia markkinaolosuhteita.

a) maariskin ja valtion luottoriskin arviointimallin menetelmien kelpoisuuden tarkastelu saatujen kokemusten perusteella;

b) vähimmäistakuumaksujen tason tarkastelu niiden luotettavuuden varmistamiseksi riskin mittausvälineinä, minkä yhteydessä otetaan huomioon virallisia vientiluottoja tarjoavien instituutioiden todelliset kokemukset ja luottoriskin hinnoittelua koskevat yksityisten markkinoiden tiedot;

c) vähimmäistakuumaksujen eriyttäminen, jossa otetaan huomioon vientiluottotuotteiden laatuerot ja tarjottu takuukate; ja

d) kokemukset, jotka saadaan riskin lieventämisestä ja ostajariskeihin liittyvistä lisävakuusjärjestelyistä, sekä niistä mahdollisesti vähimmäistakuumaksuihin kohdistuvien erityisvaikutusten kelpoisuus ja soveltuvuus.

a) Kaikki uudet vähintään 100 bruttotonnin merialukset, joita käytetään tavaroiden tai matkustajien kuljettamiseen tai erityistehtäviin (esimerkiksi kalastusalukset, kalanjalostusalukset, jäänmurtajat ja ruoppaajat, joiden käyttövoima ja ohjauslaitteet ovat sellaiset, että alukset kaikilta osin soveltuvat pysyvästi autonomiseen navigointiin avomerellä), vähintään 365 kilowatin hinaajat sekä viimeistelyvaiheessa olevat, eivät vielä valmiit mutta vesillä olevat ja vapaasti kelluvat alusten rungot. Alakohtaista sopimusta ei sovelleta sotilasaluksiin. Myöskään uivat telakat ja liikkuvat avomeriyksiköt eivät kuulu alakohtaisen sopimuksen soveltamisalaan, mutta jos niitä koskeviin vientiluottoihin liittyy ongelmia, alakohtaisen sopimuksen osapuolet, jäljempänä ’sopimuspuolet’, voivat jonkin sopimuspuolen perusteltua pyyntöä tarkasteltuaan päättää, että niihin sovelletaan sopimusta.

b) Laivojen muuntamiset. Laivojen muuntamisella tarkoitetaan kaikkia yli 1 000 bruttotonnin merialuksiin tehtäviä muunnoksia, jos niihin liittyy rahtikaavioon, runkoon tai käyttövoimajärjestelmään tehtäviä merkittäviä muutoksia.

c)

a) Vientiluoton pääomaa lyhennetään säännöllisinä tasaerinä yleensä joka kuudes ja enintään joka 12. kuukausi.

b) Korkoa on maksettava vähintään joka kuudes kuukausi, ja ensimmäinen erä maksetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta.

c) Leasingtoimiin myönnettävien vientiluottojen osalta voidaan samansuuruiset pääomalyhennykset ja koronmaksut yhdistää toisiinsa sen sijaan, että käytettäisiin a kohdan mukaisia samansuuruisia pääomanlyhennyseriä.

d) Luoton alkamisajankohdan jälkeen erääntyvää korkoa ei saa pääomittaa.

e) Tämän alakohtaisen sopimuksen sopimuspuolet, jotka aikovat tukea koron maksua muiden kuin b kohdan ehtojen mukaisesti, on tehtävä siitä ennakkoilmoitus vähintään 10 vuorokautta ennen sitoumuksen tekemistä järjestelyn liitteen VIII mukaisesti.

a) Alakohtaista sopimusta tarkastellaan uudelleen vuosittain tai jonkin sopimuspuolen pyynnöstä laivanrakennusta käsittelevän OECD:n työryhmän toiminnan yhteydessä, ja järjestelyn sopimuspuolille laaditaan tästä kertomus.

b) Jotta voitaisiin parantaa järjestelyn ja tämän alakohtaisen sopimuksen keskinäistä johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä ja ottaa huomioon laivanrakennusteollisuuden erityispiirteet, tämän alakohtaisen sopimuksen sopimuspuolet ja järjestelyn osallistujat ovat yhteydessä toisiinsa ja koordinoivat toimintaansa tarpeen mukaan.

c) Mikäli järjestelyn osallistujat päättävät muuttaa järjestelyä, tämän alakohtaisen sopimuksen osapuolet (sopimuspuolet) tarkastelevat kyseistä päätöstä ja sen merkitystä tälle alakohtaiselle sopimukselle. Tarkasteluvaiheen aikana ei järjestelyyn tehtyjä muutoksia sovelleta tähän alakohtaiseen sopimukseen. Jos sopimuspuolet voivat hyväksyä järjestelyyn tehtävät muutokset, ne ilmoittavat siitä kirjallisesti järjestelyn osallistujille. Jos sopimuspuolet eivät voi hyväksyä järjestelyyn tehtyjen muutosten soveltamista laivanrakennustoimintaan, niiden on ilmoitettava järjestelyn osallistujille vastustuksestaan ja neuvoteltava näiden kanssa asian ratkaisemiseksi. Mikäli ryhmien välillä ei saavuteta yhteisymmärrystä, noudatetaan sopimuspuolten kantaa muutosten soveltamisesta laivanrakennukseen.

a) laativat viitteellisen luettelon aluksista, joita yleisesti pidetään kaupallisesti kannattamattomina, ottaen huomioon järjestelyssä esitetyt sidottua apua koskevat periaatteet.

b) tarkastelevat vähimmäistakuumaksujen viitearvoihin liittyviä järjestelyn sääntöjä niiden sisällyttämiseksi tähän alakohtaiseen sopimukseen.

c) keskustelevat asiaa koskevien kansainvälisten neuvottelujen kehittyessä siitä, olisiko mukaan otettava muita sääntöjä, jotka koskevat vähimmäiskorkoja, mukaan luettuina erityiset markkinaviitekorot ja vaihtuvat korot.

d) tarkastelevat järjestelyn hankerahoitusta koskevien määräysten sovellettavuutta tähän alakohtaiseen sopimukseen.

e) keskustelevat siitä, voidaanko

— pääoman ensimmäisen erän maksupäivämäärää,

— keskimääräistä painotettua takaisinmaksuaikaa

a) Tässä alakohtaisessa sopimuksessa vahvistetaan määräykset, joita sovelletaan julkisesti tuettuihin vientiluottoihin, jotka koskevat

1) kokonaisten voimalaitosten tai niiden osien, mukaan luettuina kaikki näiden voimalaitosten rakentamisen ja käyttöönoton suoranaisesti edellyttämät osat, kalusto, materiaalit ja palvelut, myös henkilöstön kouluttaminen, vientiä;

2) nykyisten ydinvoimalaitosten nykyaikaistamista tapauksissa, joissa nykyaikaistamistyön kokonaisarvo on vähintään 80 miljoonaa erityisnosto-oikeutta ja voimalaitoksen käyttöiän odotetaan pitenevän vähintään myönnettävän takaisinmaksuajan verran. Jos jompikumpi näistä ehdoista ei täyty, sovelletaan järjestelyn ehtoja;

3) ydinpolttoaineen ja rikastamispalvelujen toimittamista;

4) polttoaineen jälleenkäsittelyn tarjoamista.

b) Tätä alakohtaista sopimusta ei sovelleta

1) sellaisiin ydinvoimalaitoksen rajojen ulkopuolisiin tavaroihin ja palveluihin, joista ostaja on yleensä vastuussa ja joihin liittyy erityisesti maanmuokkaukseen, teiden rakentamiseen, työmaa-asuntoloihin, voimalinjoihin, kytkentäkenttiin ( 18 ) ja vesihuoltoon liittyviä kustannuksia sekä kustannuksia, jotka johtuvat ostajan maan virallisista hyväksymismenettelyistä (kuten työmaaluvista, rakennusluvista ja polttoaineen latausluvista);

2) ala-asemiin, muuntajiin ja voimalinjoihin, jotka sijaitsevat ydinvoimalaitoksen ulkopuolella;

3) ydinvoimalaitoksen käytöstä poistamista koskevaan julkiseen tukeen.

a) Tämän alakohtaisen sopimuksen 1 artiklan a kohdan 1 ja 2 alakohdan määräyksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen enimmäistakaisinmaksuaika on 18 vuotta.

b) Ensimmäisen polttoainelatauksen enimmäistakaisinmaksuaika on neljä vuotta toimituspäivästä. Myöhempien ydinpolttoainelatausten takaisinmaksuaika saa olla enintään kaksi vuotta toimituspäivästä.

c) Käytetyn polttoaineen hävittämistä koskeva enimmäistakaisinmaksuaika on kaksi vuotta.

d) Rikastamista ja käytetyn polttoaineen jälleenkäsittelyä koskeva enimmäistakaisinmaksuaika on viisi vuotta.

a) Sopimuspuolet noudattavat seuraavassa 1 ja 2 alakohdassa täsmennettyä pääoman takaisinmaksuprofiilia ja korkojen maksutapaa:

1) Pääoma maksetaan takaisin samansuuruisina erinä.

2) Samanaikaisesti tapahtuva pääoman takaisinmaksu ja korkojen maksu suoritetaan samansuuruisina erinä.

b) Pääomaa lyhennetään ja korkoa maksetaan vähintään joka kuudes kuukausi, ja ensimmäinen erä maksetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta.

c) Poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa tämän alakohtaisen sopimuksen 1 artiklan a kohdan 1 ja 2 alakohdassa mainittuja tavaroita ja palveluja voidaan myöntää muillakin kuin edellä a ja b kohdassa vahvistetuilla ehdoilla. Tällaisen tuen on perustuttava siihen, ettei se ajankohta, jona velallinen saa varat käyttöönsä, ole tasapainossa puolivuosittaiseen tasaeräiseen takaisinmaksuaikatauluun perustuvan velanhoitoprofiilin kanssa, ja sen yhteydessä on noudatettava seuraavia perusteita:

1) Enimmäistakaisinmaksuaika on 15 vuotta.

2) Mikään yksittäinen pääoman takaisinmaksuerä tai kuuden kuukauden sisällä tapahtuva sarja takaisinmaksuja ei saa ylittää 25:tä prosenttia luoton pääomasta.

3) Pääomaa on maksettava takaisin vähintään joka kahdestoista kuukausi. Ensimmäinen takaisinmaksuerä on suoritettava viimeistään 12 kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta, ja tuolloin on luoton pääomasta oltava maksettuna takaisin vähintään 2 prosenttia.

4) Korkoa on maksettava vähintään joka 12. kuukausi, ja ensimmäinen erä maksetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta.

5) Keskimääräinen painotettu takaisinmaksuaika ei saa ylittää yhdeksää vuotta.

d) Luoton alkamisajankohdan jälkeen erääntyvää korkoa ei saa pääomittaa.

a) Sopimuspuoli tekee järjestelyn 48 artiklan mukaisesti ennakkoilmoituksen vähintään kymmenen vuorokautta ennen sitoumuksen tekemistä, jos se aikoo myöntää tukea tämän alakohtaisen sopimuksen määräysten mukaisesti.

b) Jos tuen, jota ilmoituksen tekevä sopimuspuoli aikoo myöntää, takaisinmaksuaika on yli 15 vuotta ja/tai se myönnetään edellä olevan 3 artiklan c kohdan mukaisesti, sopimuspuolen on odotettava vielä toiset kymmenen vuorokautta, jos joku toinen sopimuspuoli pyytää keskusteluja ensimmäisten kymmenen vuorokauden aikana.

c) Saatujen kokemusten tarkastelemiseksi sopimuspuolen on keskustelujen jälkeen ilmoitettava kaikille muille sopimuspuolille lopullisesta päätöksestään.

a) vaihtuvan vähimmäiskoron järjestelmä

b) paikalliskustannuksia koskevan julkisen tuen enimmäismäärä.

a) Tämän alakohtaisen sopimuksen tarkoitus on luoda kehys julkisesti tuettujen vientiluottojen, jotka koskevat ilma-alusten ja jäljempänä 4 artiklan a kohdassa täsmennettyjen muiden tavaroiden ja palvelujen myyntiä ja leasingvuokraamista, ennakoitavalle, johdonmukaiselle ja avoimelle käytölle. Alakohtaisen sopimuksen avulla pyritään edistämään tällaisten vientiluottojen toimintaedellytyksiä tukemalla viejien välistä kilpailua siten, että se perustuisi pikemminkin tavaroiden ja palveluiden laatuun ja hintaan kuin mahdollisimman edullisiin julkisesti tuettuihin ehtoihin.

b) Tässä alakohtaisessa sopimuksessa vahvistetaan suotuisimmat ehdot, joiden mukaisesti julkisesti tuettuja vientiluottoja voidaan tarjota.

c) Tätä tavoitetta varten alakohtaisella sopimuksella pyritään saavuttamaan tasapainotila, jonka avulla kaikilla markkinoilla voidaan

1) tasapainottaa sopimuspuolten kilpailevat rahoitusehdot,

2) tasapainottaa sopimuspuolten julkisen tuen vaikutusta jäljempänä 4 artiklan a kohdassa täsmennettyjen tavaroiden ja palvelujen valintaan, ja

3) estää kilpailun vääristyminen tämän alakohtaisen sopimuksen sopimuspuolten ja muiden rahoituslähteiden välillä.

d) Tämän alakohtaisen sopimuksen osapuolet, jäljempänä ’sopimuspuolet’, tunnustavat, että alakohtaiseen sopimukseen sisällytetyt määräykset on laadittu ainoastaan tätä alakohtaista sopimusta varten ja etteivät sen määräykset rajoita julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevan järjestelyn, jäljempänä ’järjestely’, muiden osien soveltamista ja kehittämistä.

a) Tätä alakohtaista sopimusta sovelletaan kaikkeen julkishallinnon myöntämään tai sen lukuun myönnettyyn julkiseen tukeen, jonka takaisinmaksuaika on vähintään kaksi vuotta ja joka on osoitettu seuraavien vientiin:

1) uudet siviili-ilma-alukset ja niihin asennetut moottorit, myös ostajan toimittama kalusto,

2) käytetyt, muunnetut ja kunnostetut siviili-ilma-alukset ja niihin asennetut moottorit, myös ostajan toimittama kalusto,

3) varamoottorit,

4) siviili-ilma-alusten ja moottorien varaosat,

5) siviili-ilma-alusten ja moottoreiden kunnossapito- ja huoltosopimukset,

6) siviili-ilma-aluksen muunnos, merkittävät muutokset ja kunnostaminen,

7) moottorisarjat.

b) Julkista tukea voidaan myöntää seuraavissa muodoissa:

1) Vientitakuu tai vientiluottovakuutus (pelkkä takuukate).

2) Julkinen rahoitustuki:

— suora luotto/rahoitus ja jälleenrahoitus tai

— korkotuki.

c) Tätä alakohtaista sopimusta ei sovelleta julkiseen tukeen, joka on osoitettu

1) uusien tai käytettyjen sotilasilma-alusten sekä niihin liittyvien edellä a kohdassa lueteltujen tavaroiden ja palvelujen vientiin, ei myöskään siinä tapauksessa, että viimeksi mainittuja käytetään sotilaallisiin tarkoituksiin;

2) uusiin tai käytettyihin lentosimulaattoreihin.

a) Tässä alakohtaisessa sopimuksessa uudella ilma-aluksella tarkoitetaan

1) valmistajan omistamaa ilma-alusta, myös ostajan toimittamaa kalustoa, ja siihen asennettuja moottoreita, jota ei ole toimitettu eikä aikaisemmin käytetty matkustajien ja/tai rahdin kuljetukseen, ja

2) varamoottoreita ja varaosia, jos ne ovat osa alkuperäistä ilma-alustilausta jäljempänä olevan 20 artiklan a kohdan määräysten mukaisesti.

b) Sen estämättä, mitä edellä a kohdassa määrätään, sopimuspuoli voi tukea uusia ilma-aluksia koskevia ehtoja toimissa, joissa sopimuspuolen ennakkotiedon mukaan on toteutettu väliaikaisia rahoitusjärjestelyjä julkisen tuen viivästymisen vuoksi. Viivästyminen voi olla enintään 18 kuukautta. Tällaisissa tapauksissa takaisinmaksuehdot ja viimeisen takaisinmaksuerän ajankohta ovat samat, kuin ne olisivat olleet, jos ilma-aluksen myynti tai leasingvuokraus olisi saanut julkista tukea siitä päivästä alkaen, jolloin ilma-alus alun perin toimitettiin.

a) Riskiluokkaan 1 luokiteltuja ostajia/luotonsaajia (lisäykseen II sisältyvän taulukon 1 mukaan) koskevissa toimissa sopimuspuolten

1) on perittävä vähintään 20 prosenttia ilma-aluksen nettohinnasta luoton alkamisajankohtana tai sitä ennen,

2) on pidätyttävä myöntämästä julkista tukea yli 80 prosenttia ilma-aluksen nettohinnasta.

b) Riskiluokkaan 2–8 luokiteltuja ostajia/luotonsaajia (lisäykseen II sisältyvän taulukon 1 mukaan) koskevissa toimissa sopimuspuolten

1) on perittävä vähintään 15 prosenttia ilma-aluksen nettohinnasta luoton alkamisajankohtana tai sitä ennen,

2) on pidätyttävä myöntämästä julkista tukea yli 85 prosenttia ilma-aluksen nettohinnasta.

c) Sopimuspuoli, joka soveltaa edellä olevaa 8 artiklan b kohtaa, vähentää suurimman mahdollisen julkisen tuen määrästä luoton alkamisajankohdasta alkaen arvioiden mukaan maksettavaksi tulevien erien pääoman, jotta voidaan varmistaa, että jäljellä oleva määrä on maksamisajankohtana sama kuin se olisi, jos vastaava julkisesti tuettu vientiluotto olisi myönnetty toimituspäivänä. Tällaisissa tilanteissa sopimuspuoli on vastaanottanut julkista tukea koskevan hakemuksen ennen toimitusta.

a) Julkista tukea tarjoavien sopimuspuolten on laskutettava julkista tukea saaneen luoton määrästä vähintään vähimmäistakuumaksu, jota sovelletaan luottoriskeihin lisäyksen II mukaisesti.

b) Sopimuspuolet käyttävät tarvittaessa sovittua takuumaksun muuntotapaa muuntaakseen jäljellä olevan julkisen tuen määrästä lasketut vuotuiset spreadit ja julkisen tuen alkuperäisestä määrästä lasketut yksittäiset ennakkomaksut.

a) Kaikkiin uusiin ilma-aluksiin sovellettava enimmäistakaisinmaksuaika on 12 vuotta.

b) Poikkeuksellisissa tapauksissa, joissa on tehty ennakkoilmoitus, enimmäistakaisinmaksuaika voi olla enintään 15 vuotta. Tällaisessa tapauksessa sovelletaan lisäyksen II mukaisesti lasketun vähimmäistakuumaksun 35 peruspisteen korotusta.

c) Takaisinmaksuaikaa ei voida pidentää jakamalla samalla oikeuksia julkisesti tuetun vientiluoton vakuuteen kaupallisten luotonantajien kanssa.

a) Sopimuspuolet noudattavat seuraavassa 1 ja 2 kohdassa täsmennettyä pääoman takaisinmaksuprofiilia ja korkojen maksutapaa.

1) Samanaikaisesti tapahtuva pääoman takaisinmaksu ja korkojen maksu suoritetaan samansuuruisina erinä:

— Erät on maksettava vähintään joka kolmas kuukausi, ja ensimmäinen erä maksetaan viimeistään kolmen kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta.

— Vaihtoehtoisesti, ja jos tästä on tehty ennakkoilmoitus, erät maksetaan vähintään joka kuudes kuukausi, ja ensimmäinen erä maksetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta. Tällaisessa tapauksessa sovelletaan lisäyksen II mukaisesti lasketun vähimmäistakuumaksun 15 prosentin korotusta.

— Jos kyseessä on vaihtuvakorkoinen toimi, pääoman lyhentämisprofiili laaditaan koko ajalle enintään viisi työpäivää ennen maksupäivämäärää tuona päivänä voimassa olevan vaihtuvan koron tai swap-koron mukaisesti.

2) Pääoma maksetaan takaisin samansuuruisina erinä, ja korkoa maksetaan jäljellä olevasta määrästä:

— Erät on maksettava vähintään joka kolmas kuukausi, ja ensimmäinen erä maksetaan viimeistään kolmen kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta.

— Vaihtoehtoisesti, ja jos tästä on tehty ennakkoilmoitus, erät maksetaan vähintään joka kuudes kuukausi, ja ensimmäinen erä maksetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta. Tällaisessa tapauksessa sovelletaan lisäyksen II mukaisesti lasketun vähimmäistakuumaksun 15 prosentin korotusta.

b) Sen estämättä, mitä edellä a kohdassa määrätään, ja jos tästä on tehty ennakkoilmoitus, pääoman takaisinmaksu voidaan suorittaa siten, että se kattaa kaiken jäljellä olevan määrän lopullisen takaisinmaksun tiettynä päivämääränä. Tällaisessa tapauksessa ennen lopullista takaisinmaksua suoritettavat pääoman takaisinmaksut tehdään edellä olevan a kohdan mukaisesti siten, ettei lyhentämisaika ylitä tuettavien tavaroiden ja palvelujen sallittua enimmäistakaisinmaksuaikaa.

c) Sen estämättä, mitä edellä a kohdassa määrätään, pääoman takaisinmaksussa voidaan soveltaa velallisen kannalta epäsuotuisampia ehtoja.

d) Luoton alkamisajankohdan jälkeen erääntyvää korkoa ei saa pääomittaa.

a) Julkista rahoitustukea tarjoavien sopimuspuolten on sovellettava vaihtuvaa tai kiinteää vähimmäiskorkoa lisäyksen III mukaisesti.

b) Suihkukoneille, joiden nettohinta ylittää 35 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, myönnetään markkinaviitekorkoon perustuvaa julkista rahoitustukea ainoastaan poikkeustapauksissa. Sopimuspuolen, joka aikoo myöntää tällaista tukea, on ilmoitettava siitä ja kyseisestä luotonsaajasta kaikille muille sopimuspuolille vähintään 20 vuorokautta ennen lopullisen maksusitoumuksen tekemistä.

c) Korkoon eivät sisälly edellä 11 artiklassa tarkoitetut takuumaksut tai jäljempänä 16 artiklassa tarkoitetut maksut.

a) Julkista tukea pelkkänä takuukatteena tarjoavien sopimuspuolten on takuumaksukauden perusteella laskutettava seuraava takuumaksun hallinnointipalkkio julkisen tuen nostamatta olevasta määrästä takuumaksukaudella:

1) Takuumaksukauden ensimmäiseltä kuudelta kuukaudelta: nolla peruspistettä vuodessa.

2) Takuumaksukauden toiselta kuudelta kuukaudelta: 12,5 peruspistettä vuodessa.

3) Takuumaksukauden kolmannelta ja viimeiseltä kuudelta kuukaudelta: 25 peruspistettä vuodessa.

b) Suorina luottoina / suorana rahoituksena julkista tukea tarjoavat sopimuspuolet perivät seuraavat maksut:

1) Järjestely-/muodostamismaksu: kunkin maksun ajankohtana 25 peruspistettä maksettavasta summasta.

2) Sitoumusmaksu ja takuumaksun hallinnointipalkkio: takautuvasti 20 peruspistettä vuodessa julkisesti tuetun maksettavana olevan vientiluoton nostamatta olevasta määrästä takuumaksukaudella.

3) Hallinnointimaksu: takautuvasti viisi peruspistettä vuodessa jäljellä olevan julkisen tuen määrästä. Sopimuspuolet voivat vaihtoehtoisesti päättää, että tämä maksu suoritetaan maksettavan summan perusteella ennakolta kunkin maksun ajankohtana edellä olevan 11 artiklan b kohdan mukaisesti.

a) Jollei b kohdasta muuta johdu, käytettyjen ilma-alusten enimmäistakaisinmaksuaika määritetään ilma-aluksen iän perusteella seuraavan taulukon mukaisesti:

b) Sellaisten ilma-alusten, joita on muunnettu, enimmäistakaisinmaksuaika, edellyttäen että toimi täyttää kaikki lisäyksessä II olevan 19 artiklan vaatimukset ja ettei tällaiselle muuntamiselle mahdollisesti myönnettyä julkista tukea ole myönnetty 21 artiklan a kohdan mukaisesti, on vahvistettava muuntamispäivästä kuluneen ajan ja ilma-aluksen iän mukaisesti, kuten seuraavassa taulukossa esitetään:

a) Kun varamoottorit ostetaan tai tilataan samanaikaisesti uuteen ilma-alukseen asennettavien moottoreiden kanssa, niitä voidaan tukea julkisesti samoin ehdoin kuin ilma-alusta.

b) Kun varaosat ostetaan samanaikaisesti uuden ilma-aluksen kanssa, niitä voidaan tukea julkisesti samoin ehdoin kuin ilma-alusta, kunhan tuki on enintään 5 prosenttia uuden ilma-aluksen ja asennettujen moottoreiden nettohinnasta. Jäljempänä olevaa d kohtaa sovelletaan varaosiin, joiden nettohinta ylittää tämän 5 prosentin rajan.

c) Kun varamoottoreita ei osteta samanaikaisesti uuden ilma-alukseen kanssa, enimmäistakaisinmaksuaika on kahdeksan vuotta. Yksikköarvoltaan vähintään 10 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria olevien varamoottorien enimmäistakaisinmaksuaika voidaan pidentää 10 vuoteen, kunhan toimi täyttää kaikki lisäyksessä II olevan 19 artiklan vaatimukset.

d) Kun muita varaosia ei osteta samanaikaisesti uuden ilma-aluksen kanssa, enimmäistakaisinmaksuaika on

1) viisi vuotta, kun sopimuksen arvo on vähintään 5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria;

2) kaksi vuotta, kun sopimuksen arvo on alle 5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

a) Jos muunnostoimen

1) arvo on vähintään 5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, ja

— se täyttää kaikki lisäyksessä II olevan 19 artiklan vaatimukset, sopimuspuoli voi tarjota julkista tukea, jonka takaisinmaksuaika on enintään kahdeksan vuotta.

— se ei täytä kaikkia lisäyksessä II olevan 19 artiklan vaatimuksia, sopimuspuoli voi tarjota julkista tukea, jonka takaisinmaksuaika on enintään viisi vuotta.

2) arvo on alle 5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, sopimuspuoli voi tarjota julkista tukea, jonka takaisinmaksuaika on enintään kaksi vuotta.

b) Jos toimi koskee merkittävää muutosta tai kunnostamista, sopimuspuoli voi tarjota julkista tukea, jonka takaisinmaksuaika on enintään

1) viisi vuotta, jos sopimuksen arvo on vähintään 5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria;

2) kaksi vuotta, jos sopimuksen arvo on alle 5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

a) Sopimuspuolen on kuukauden kuluttua lopullisen sitoumuksen tekemisestä toimitettava lisäyksessä IV vaaditut tiedot kaikille muille sopimuspuolille ja kaksoiskappale niistä sihteeristölle.

b) Jotta viitemarginaali voidaan määrittää lisäyksessä III olevan 8 artiklan b kohdan mukaisesti, lisäyksessä III olevan 8 artiklan c ja d kohdassa tarkoitettuja pelkkien takuukatteiden marginaaleja koskevat tiedot on toimitettava sihteeristölle viimeistään kunkin kuun viidentenä päivänä.

a) Sopimuspuoli voi pyytää toiselta sopimuspuolelta tietoja tämän julkisesti tukemista vientiluotoista, jotka on tarkoitettu tässä alakohtaisessa sopimuksessa tarkoitettujen ilma-alusten myyntiä tai leasingvuokrausta varten.

b) Osallistuja, joka on vastaanottanut julkista tukea koskevan hakemuksen, voi toimittaa toiselle osallistujalle kyselyn ja esittää siinä edullisimmat luottoehdot, joita se olisi halukas tukemaan.

c) Sopimuspuolen, jolle tällainen kysely on osoitettu, on vastattava siihen seitsemän vuorokauden kuluessa ja annettava vastauksessaan mahdollisimman paljon vastavuoroista tietoa. Osallistujan on esitettävä vastauksessaan mahdollisimman tarkkaan se päätös, joka todennäköisesti tehdään. Tarvittaessa sen on toimitettava mahdollisimman pian täydellinen vastaus.

d) Sihteeristölle on lähetettävä kaksoiskappale kaikista kyselyistä ja vastauksista.

a) Sopimuspuoli voi pyytää kilpailutilanteessa suullisten neuvottelujen käymistä yhden tai useamman sopimuspuolen kanssa.

b) Sopimuspuolen on myönnyttävä pyyntöön kymmenen työpäivän kuluessa.

c) Neuvottelut järjestetään mahdollisimman pian mainitun kymmenen työpäivän määräajan päätyttyä.

d) Sopimuspuolten puheenjohtaja koordinoi yhdessä sihteeristön kanssa mahdollisesti tarvittavat seurantatoimet. Sihteeristö julkaisee neuvottelun tulokset välittömästi kaikille sopimuspuolille.

a) Sopimuspuolen (aloitteen tehneen sopimuspuolen), jolla on perustellut syyt epäillä, että toisen sopimuspuolen (vastaajana olevan sopimuspuolen) tarjoamat rahoitusehdot ovat edullisemmat kuin tämän alakohtaisen sopimuksen mukaiset ehdot, on ilmoitettava epäilyksistään sihteeristölle. Sihteeristö julkistaa tiedon välittömästi vastaajana olevalle sopimuspuolelle.

b) Vastaajana olevan sopimuspuolen on selvennettävä tarkasteltavana olevan julkisen tuen rahoitusehdot viiden työpäivän kuluessa siitä, kun sihteeristö on julkistanut tiedon.

c) Sen jälkeen, kun vastaajana oleva sopimuspuoli on antanut selvennyksensä, aloitteen tehnyt sopimuspuoli voi pyytää sihteeristöä järjestämään viiden työpäivän kuluessa sopimuspuolten erityisneuvottelut, joissa asiaa käsitellään.

d) Vastaajana oleva sopimuspuoli odottaa neuvottelujen tuloksia, jotka vahvistetaan neuvottelupäivänä, ennen toimen jatkamista.

a) Yhteisiä kantoja koskevat ehdotukset toimitetaan yksinomaan sihteeristölle. Ehdotuksen tekijää ei mainita yhteisiä kantoja koskevassa rekisterissä OLIS:ssä. Sihteeristö voi kuitenkin pyynnöstä nimetä suullisesti ehdotuksen tekijän sopimuspuolelle. Sihteeristö pitää kirjaa tällaisista pyynnöistä.

b) Yhteistä kantaa koskeva ehdotus päivätään, ja se on tehtävä seuraavassa muodossa:

1) viitenumero, jonka jälkeen lisätään maininta ”yhteinen kanta”,

2) tuojamaan ja ostajan/luotonsaajan nimi,

3) toimen nimi tai kuvaus mahdollisimman täsmällisesti, jotta toimi voidaan yksilöidä,

4) yhteinen kanta tuen edullisimmista mahdollisista ehdoista,

5) tiedossa olevien kilpailevien tarjoajien kansallisuus ja nimi,

6) tarjousten määräpäivä ja tarjouksen numero, jos se on tiedossa,

7) muut asian kannalta tähdelliset tiedot, myös syyt yhteisen kannan ehdottamiselle, ja tarvittaessa erityisolosuhteet.

a) Vastaukset yhteistä kantaa koskevaan ehdotukseen on annettava 20 vuorokauden kuluessa, mutta sopimuspuolia kehotetaan vastaamaan mahdollisimman nopeasti.

b) Vastauksessa voidaan hyväksyä tai hylätä ehdotus, pyytää lisätietoja, ehdottaa muutosta yhteiseen kantaan tai esittää vaihtoehtoinen ehdotus yhteiseksi kannaksi.

c) Sellaisen sopimuspuolen, joka vaikenee tai ilmoittaa, ettei se ota asiaan kantaa, katsotaan hyväksyneen ehdotuksen yhteiseksi kannaksi.

a) Sihteeristö ilmoittaa 20 vuorokauden kuluttua kaikille sopimuspuolille yhteistä kantaa koskevan ehdotuksen tilanteesta. Jos kaikki sopimuspuolet eivät ole hyväksyneet yhteistä kantaa, mutta kukaan ei ole sitä hylännyt, ehdotus jätetään lepäämään vielä kahdeksan vuorokauden ajaksi.

b) Tämän uuden määräajan päätyttyä sellaisen sopimuspuolen, joka ei ole nimenomaisesti hylännyt yhteistä kantaa koskevaa ehdotusta, katsotaan hyväksyneen yhteisen kannan. Sopimuspuolet, mukaan luettuna aloitteen tehnyt sopimuspuoli, voivat kuitenkin asettaa yhteistä kantaa koskevan hyväksymisensä ehdoksi sen, että yksi tai useampi sopimuspuoli nimenomaisesti hyväksyy sen.

c) Jos sopimuspuoli ei hyväksy yhtä tai useampaa yhteiseen kantaan sisältyvää osatekijää, se hyväksyy välillisesti kaikki muut yhteisen kannan osatekijät.

a) Jos aloitteen tehnyt sopimuspuoli ja muutosta tai vaihtoehtoista kantaa ehdottanut sopimuspuoli eivät pääse sopimukseen yhteisestä kannasta edellä 30 artiklassa mainittujen ylimääräisten kahdeksan vuorokauden aikana, sopimuspuolet voivat jatkaa määräaikaa keskinäisellä sopimuksella. Sihteeristö ilmoittaa kaikille sopimuspuolille määräajan jatkamisesta.

b) Yhteistä kantaa, jota ei ole hyväksytty, voidaan tutkia uudelleen 28–30 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti. Tällöin sopimuspuolten alkuperäiset päätökset eivät ole sitovia.

a) Ellei muuta sovita, yhteinen kanta on hyväksymisensä jälkeen voimassa kaksi vuotta voimaantulopäivästä, ellei sihteeristölle ilmoiteta, että yhteinen kanta ei enää ole tarkoituksenmukainen ja että kaikki sopimuspuolet hyväksyvät tämän tilanteen.

b) Jos sopimuspuoli pyytää voimassaolon pidentämistä 14 vuorokauden kuluessa alkuperäisen voimassaolon päättymispäivästä ja jos sitä ei vastusteta, yhteisen kannan voimassaoloa voidaan pidentää kahdella vuodella. Yhteisen kannan voimassaolon pidentämisestä voidaan sopia tämän jälkeen saman menettelyn mukaisesti.

c) Sihteeristö seuraa yhteisten kantojen tilanteen kehittymistä ja tiedottaa siitä säännöllisesti sopimuspuolille pitämällä ajan tasalla OLIS:ssä olevaa luetteloa voimassa olevien yhteisten kantojen tilanteesta (Status of Valid Common Lines). Sihteeristö julkaisee tämän mukaisesti muun muassa neljännesvuosittain luettelon sellaisista yhteisistä kannoista, joiden voimassaolon on määrä päättyä seuraavan vuosineljänneksen aikana.

d) Sihteeristö julkistaa yhteiset kannat pyynnöstä sopimuksen ulkopuoliselle maalle, joka valmistaa kilpailevia ilma-aluksia.

a) Sopimuspuoli voi kansainvälisiä velvoitteitaan noudattaen sopeuttaa sopimuksen ulkopuolisen maan tarjoamia rahoitusehtoja.

b) Jos sopimuksen ulkopuolisen maan tarjoamia poikkeavia rahoitusehtoja sopeutetaan,

1) sopeutuksen tekevän sopimuspuolen on pyrittävä kaikin keinon todentamaan nämä ehdot,

2) sopeutuksen tekevän sopimuspuolen on ilmoitettava vähintään kymmenen vuorokautta ennen sitoumuksen tekemistä sihteeristölle ja kaikille muille sopimuspuolille sopeuttamisen luonteesta ja tuloksesta sekä ehdoista, joita se aikoo tukea.

3) jos kilpaileva sopimuspuoli pyytää keskusteluja näiden kymmenen vuorokauden aikana, sopeutuksen tekevän sopimuspuolen on odotettava vielä toiset kymmenen vuorokautta, ennen kuin se sitoutuu tukemaan kyseisiä ehtoja.

c) Jos sopeutuksen tekevä sopimuspuoli muuttaa aikomustaan tukea ilmoitettuja ehtoja tai peruuttaa sen, sen on ilmoitettava siitä välittömästi kaikille muille sopimuspuolille.

a) Sihteeristö seuraa tämän alakohtaisen sopimuksen toteuttamista ja raportoi sopimuspuolille vuosittain.

b) Kaikista 39 artiklan a kohdan perusteella soveltuvista toimista raportoidaan 24 artiklan a kohdan ja lisäyksen IV määräysten mukaisesti.

c) Kaikista 39 artiklan b kohdan perusteella soveltuvista toimista raportoidaan 24 artiklan a kohdan ja lisäyksen IV määräysten mukaisesti, minkä lisäksi

1) raportoiva sopimuspuoli ilmoittaa toimen ja muutosluettelon välisen yhteyden;

2) muutosluetteloa seurataan puolivuosittain, ja sihteeristö tapaa tässä yhteydessä kaikki sopimuspuolet, jotta

— voidaan seurata toimitettuihin muutosluetteloihin rekisteröityjen sitovien tilausten lukumäärää,

— voidaan päivittää muutosluetteloihin rekisteröityjen toimien seuraavan vuoden toimitusaikataulu,

— voidaan yksilöidä muutosluetteloiden tilaukset, joita ei jostain syystä ole toimitettu tai toimiteta muutosluetteloihin merkitylle ostajalle. Kaikki tällaiset tilaukset poistetaan muutosluettelosta eikä niitä kohdenneta miltään osin muille ostajille.

a) Sopimuspuolet tarkastelevat tätä alakohtaista sopimusta seuraavasti:

1) kalenterivuonna 2019 ja joka neljäs vuosi tämän jälkeen niin, että sihteeristö ilmoittaa tarkastelusta kolme kuukautta etukäteen;

2) sopimuspuolen pyynnöstä asianmukaisten neuvottelujen jälkeen edellyttäen, että sihteeristö on ilmoittanut siitä kolme kuukautta etukäteen ja että pyynnön esittänyt sopimuspuoli esittää kirjallisesti tarkastelun syyt ja tavoitteet sekä esittämäänsä pyyntöä edeltäneiden neuvottelujen tiivistelmän;

3) ajantasaistamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt esitetään vähimmäistakuumaksujen osalta lisäyksessä II ja vähimmäiskorkojen osalta lisäyksessä III;

4) tarkastelut koskevat myös 16 artiklassa vahvistettuja maksuja.

b) Edellä olevan a kohdan 1 alakohdan mukaisessa tarkastelussa selvitetään,

1) missä määrin tämän alakohtaisen sopimuksen 1 artiklassa vahvistetut tavoitteet on saavutettu, ja muita seikkoja, joita sopimuspuoli haluaa käsitellä;

2) ovatko tämän alakohtaisen sopimuksen muutokset perusteltuja edellä b kohdan 1 alakohdassa esitettyjen seikkojen perusteella.

c) Tarkasteluprosessin merkityksen vuoksi ja sen varmistamiseksi, että tämän alakohtaisen sopimuksen ehdot vastaavat jatkossakin sopimuspuolten tarpeita, sopimuspuoli voi erota alakohtaisesta sopimuksesta jäljempänä olevan 40 artiklan mukaisesti.

a) sopimuspuolten ennen luoton alkamisajankohtaa soveltamat julkisen tuen myöntämiskäytännöt,

b) epäsuoriin lainoihin sovellettavat määräykset,

c) 19 artiklassa säädettyjen enimmäistakaisinmaksuaikojen pidentäminen sellaisten käytettyjen ilma-alusten osalta, joita on kunnostettu merkittävästi ennen myyntiä,

d) 21 artiklassa säädettyjen enimmäistakaisinmaksuaikojen pidentäminen sellaisten sopimusten osalta, joiden arvo on suuri,

e) muutoksiin (21 artikla) ja palveluihin (22 artikla) sovellettavat määräykset,

f) Kapkaupungin soveltuvuusprosessi,

g) ”asianomaisen sopimuspuolen” määritelmä.

a) Sopimuspuolet voivat tarjota julkista tukea 1. heinäkuuta 2007 voimaan tulleen lentokonealaa koskevan alakohtaisen sopimuksen, jäljempänä ’vuoden 2007 sopimus’, ehtojen mukaisesti, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

1) Tavaroihin ja palveluihin sovelletaan sitovaa sopimusta, joka on tehty viimeistään 31. joulukuuta 2010.

2) Vuoden 2007 sopimuksen 1 luokan ilma-aluksia koskevat tavarat ja palvelut toimitetaan fyysisesti viimeistään 31. joulukuuta 2012, ja vuoden 2007 alakohtaisen sopimuksen 2 ja 3 luokan ilma-aluksia koskevat tavarat ja palvelut toimitetaan fyysisesti viimeistään 31. joulukuuta 2013.

3) Kaikista ilmoitetuista lopullisista maksusitoumuksista laskutetaan sitoumusmaksu, joka on 20 peruspistettä vuodessa, lopullisen sitoumuksen tekemispäivämäärästä taikka (vuoden 2007 sopimuksen 1 luokan ilma-alusten osalta) 31. tammikuuta 2011 tai (vuoden 2007 sopimuksen 2 ja 3 luokan ilma-alusten osalta) 30. kesäkuuta 2011 alkaen riippuen siitä, kumpi näistä on aikaisempi, kunnes lentokone on toimitettu. Sitoumusmaksu korvaa vuoden 2007 sopimuksen 17 artiklan a kohdassa ja b kohdan 2 alakohdassa määrätyt maksut. Sitoumusmaksu peritään vähimmäistakuumaksun lisäksi.

b) Sopimuspuolet voivat tarjota julkista tukea ennen tämän alakohtaisen sopimuksen voimaantuloa voimassa ollein ehdoin, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

1) Tavaroihin ja palveluihin sovelletaan sitovaa sopimusta, joka on tehty viimeistään 31. joulukuuta 2010.

2) Julkista tukea myönnetään kutakin sopimuspuolta kohden enintään 69:lle vuoden 2007 sopimuksen 1 luokkaan kuuluvalle ilma-alukselle ja 92:lle vuoden 2007 sopimuksen 2 luokkaan kuuluvalle ilma-alukselle.

3) Jotta edellä b kohdan 2 alakohdassa tarkoitetulle ilma-alukselle voidaan myöntää tukea tämän kohdan mukaisesti, se on oltava rekisteröity luetteloihin, jäljempänä ’muutosluettelot’, jotka osallistujien on ilmoitettava sihteeristölle ennen tämän alakohtaisen sopimuksen voimaatuloa. Muutosluetteloihin on sisällyttävä:

— ilma-alusten mallit ja numerot,

— alustavat toimituspäivämäärät,

— ostajien tiedot,

— sovellettava järjestely (joko ennen vuoden 2007 sopimusta voimassa ollut lentokonealaa koskeva alakohtainen sopimus tai vuoden 2007 sopimus).

4) Edellä ensimmäisessä, toisessa ja neljännessä luetelmakohdassa tarkoitetut tiedot julkistetaan kaikille sopimuspuolille. Kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettuja tietoja käsittelevät ainoastaan sihteeristö ja puheenjohtaja.

5) Kaikkiin muutosluetteloihin sisältyviin ilma-aluksiin sovelletaan seuraavia edellytyksiä:

— Jos julkinen tuki perustuu ennen vuoden 2007 sopimusta voimassa olleeseen lentokonealaa koskevaan alakohtaiseen sopimukseen, peritään 35 peruspisteen sitoumusmaksu vuodessa lopullisen maksusitoumuksen tekemispäivämäärästä tai 31. maaliskuuta 2011 alkaen riippuen siitä, kumpi näistä on aikaisempi, kunnes lentokone on toimitettu. Laskutettava vähimmäistakuumaksu ei lisäksi voi olla alle 3 prosenttia ennakolta maksettaessa.

— Jos julkinen tuki perustuu vuoden 2007 sopimukseen, peritään 20 peruspisteen suuruinen sitoumusmaksu vuodessa lopullisen sitoumuksen tekemispäivämäärästä tai 30. kesäkuuta 2011 alkaen riippuen siitä, kumpi näistä on aikaisempi, kunnes lentokone on toimitettu.

— Kahdessa edeltävässä luetelmakohdassa vahvistettu sitoumusmaksu korvaa vuoden 2007 sopimuksen 17 artiklan a kohdassa ja b kohdan 2 alakohdassa määrätyt maksut. Sitoumusmaksu peritään vähimmäistakuumaksun lisäksi.

6) Sopimuspuolet voivat myöntää julkisesti tuettuja vientiluottoja ennen vuotta 2007 voimassa olleen lentokonealaa koskevan alakohtaisen sopimuksen ehtojen mukaisesti ainoastaan sellaisia ilma-alusten toimituksia varten, joiden on tarkoitus tapahtua viimeistään 31. joulukuuta 2010 sellaisten sitovien sopimusten mukaisesti, jotka on tehty 30. huhtikuuta 2007 mennessä ja joista on ilmoitettu sihteeristölle viimeistään 30. kesäkuuta 2007.

c) Tämän artiklan täytäntöönpanoa seurataan 35 artiklan b ja c kohdan mukaisesti.

1. Sopimuspuolet kannustavat sopimuksen ulkopuolisia maita, jotka kehittävät siviili-ilma-alusten tuotantovalmiuksia, soveltamaan tämän alakohtaisen sopimuksen määräyksiä. Sopimuspuolet kutsuvat sopimuksen ulkopuolisia maita käymään tässä yhteydessä vuoropuhelua edellytyksistä, joiden mukaisesti nämä voisivat liittyä alakohtaiseen sopimukseen.

2. Sihteeristön on varmistettava, että sopimuksen ulkopuolisille maille, jotka ovat kiinnostuneita liittymään tähän alakohtaiseen sopimukseen, annetaan kaikki tiedot niistä ehdoista, joiden mukaisesti ne voivat liittyä alakohtaiseen sopimukseen.

3. Sopimuspuolet pyytävät tällöin sopimuksen ulkopuolisen maan mukaan tämän alakohtaisen sopimuksen mukaiseen toimintaan ja osallistumaan siihen liittyviin kokouksiin tarkkailijana. Tällainen kutsu on voimassa enintään kaksi vuotta, ja se voidaan uusia kerran toiseksi kahdeksi vuodeksi. Tänä aikana sopimuksen ulkopuolista maata pyydetään esittelemään vientiluottojärjestelmänsä erityisesti siviili-ilma-alusten viennin osalta.

4. Kyseisen ajanjakson päätyttyä sopimuksen ulkopuolinen maa ilmoittaa mahdollisesta halustaan liittyä tähän alakohtaiseen sopimukseen ja noudattaa sen määräyksiä. Mikäli sopimuksen ulkopuolinen maa vahvistaa halunsa liittyä sopimukseen, se osallistuu vuosittain tämän alakohtaisen sopimuksen täytäntöönpanokustannuksiin.

5. Asianomaisesta sopimuksen ulkopuolisesta maasta tulee sopimuspuoli 30 työpäivän kuluttua siitä, kun se on antanut tämän lisäyksen 4 artiklassa tarkoitetun vahvistuksen.

1. Sopimuspuolet ovat sopineet ostajien/luotonsaajien riskiluokitusluettelosta, jäljempänä ’luettelo’. Riskiluokittelussa otetaan huomioon ostajien/luotonsaajien etuoikeutetut vakuudettomat lainat, ja siinä käytetään yhteistä luokitteluasteikkoa, esimerkiksi luottolaitosten laatimaa luokittelua.

2. Riskiluokituksia tekevät sopimuspuolten nimittämät asiantuntijat tämän lisäyksen taulukossa 1 esitettyjen riskiluokkien perusteella.

3. Luettelo on tämän lisäyksen 15 artiklan mukaisesti sitova toimen kaikissa vaiheissa (esimerkiksi kampanjointi ja toimitus).

4. Sopimuspuolet laativat ja hyväksyvät luettelon ennen tämän alakohtaisen sopimuksen voimaantuloa. Sihteeristö ylläpitää luetteloa, joka julkistetaan kaikille sopimuspuolille luottamuksellisesti.

5. Sihteeristö voi pyynnöstä tiedottaa luottamuksellisesti ilma-aluksia valmistavalle sopimuksen ulkopuoliselle maalle ostajan/luotonsaajan riskiluokituksesta. Sihteeristö ilmoittaa kaikille sopimuspuolille tällaisesta pyynnöstä. Sopimuksen ulkopuolinen maa voi milloin tahansa ehdottaa sihteeristölle lisäyksiä luetteloon. Sopimuksen ulkopuolinen maa, joka ehdottaa lisäystä luetteloon, voi osallistua riskiluokitusmenettelyyn ikään kuin se olisi asianomainen sopimuspuoli.

6. Luetteloa voidaan tämän lisäyksen 15 artiklan mukaisesti päivittää väliaikaisesti, jos sopimuspuoli ilmaisee jossain muodossa aikomuksestaan soveltaa muuta kuin luettelon riskiluokitusta tai sopimuspuoli tarvitsee sellaisen ostajan/luotonsaajan riskiluokitusta, joka ei vielä sisälly luetteloon ( 19 ) ( 20 ).

7. Mikä tahansa sopimuspuoli voi ennen vaihtoehtoisen tai uuden riskiluokituksen käyttöä esittää sihteeristölle pyynnön luettelon päivittämisestä vaihtoehtoisen tai uuden riskiluokituksen mukaisesti. Sihteeristö esittelee pyynnön kaikille sopimuspuolille kahden työpäivän kuluessa mutta ei yksilöi pyynnön esittänyttä sopimuspuolta.

8. Asianomaisten sopimuspuolten on kymmenen ( 21 ) työpäivän kuluessa joko hyväksyttävä luetteloon ehdotetut muutokset tai vastustettava niitä. Jos sopimuspuoli ei esitä kantaansa tässä ajassa, sen katsotaan hyväksyvän ehdotuksen. Jos ehdotusta ei ole vastustettu näiden kymmenen päivän aikana, luetteloon ehdotettu muutos katsotaan hyväksytyn. Sihteeristö muuttaa luetteloa tämän mukaisesti ja lähettää OLIS-viestin viiden työpäivän kuluessa. Muutettu luettelo on sitova viestin lähettämispäivämäärästä alkaen.

9. Jos ehdotettua riskiluokitusta vastustetaan, asianomaiset sopimuspuolet pyrkivät asiantuntijatasolla parhaansa mukaisesti sopimaan riskiluokituksesta kymmenen työpäivän kuluessa erimielisyydestä ilmoittamisesta. Kaikki keinot erimielisyyden ratkaisemiseksi on tutkittava, ja tässä on tarvittaessa käytettävä sihteeristön apua (esimerkiksi konferenssipuhelut tai suulliset neuvottelut). Jos asianomaiset sopimuspuolet sopivat riskiluokituksesta kymmenen työpäivän ajanjakson aikana, ne ilmoittavat tuloksesta sihteeristölle, joka päivittää luettelon sen mukaisesti ja lähettää OLIS-viestin seuraavan viiden työpäivän aikana. Muutettu luettelo on sitova tämän viestin lähettämispäivästä alkaen.

10. Jos asiantuntijat eivät saa sovittua erimielisyyttä kymmenen työpäivän aikana, asianmukaista riskiluokitusta koskeva päätöksenteko annetaan sopimuspuolten tehtäväksi viiden työpäivän kuluessa.

11. Jos lopullista yhteisymmärrystä ei saavuteta, sopimuspuoli voi pyytää riskiluokituslaitokselta apua ostajan/luotonsaajan riskiluokituksen määrittämiseksi. Tällaisissa tapauksissa sopimuspuolten puheenjohtaja antaa sopimuspuolten puolesta ostajalle/luotonsaajalle tiedonannon kymmenen työpäivän kuluessa. Tiedonannon on sisällettävä sopimuspuolten sopimat riskinarviointineuvottelujen ehdot. Riskiluokitusta koskeva neuvottelutulos rekisteröidään luetteloon, ja siitä tulee sitova välittömästi sen jälkeen, kun sihteeristö on päättänyt päivitysmenettelyn lähettämällä viiden työpäivän kuluessa OLIS-viestin.

12. Jollei muuta sovita, asianomainen ostaja/luotonsaaja maksaa kulut, jotka aiheutuvat luottolaitoksen käytöstä.

13. Tämän lisäyksen 9–11 artiklan mukaisten menettelyjen aikana sovelletaan voimassa olevaa riskiluokitusta (jos sellainen on luettelossa).

14. Pätevät ja voimassa olevat riskiluokitukset merkitään sihteeristön ylläpitämään luetteloon. Takuumaksujen ennakkotiedoissa ja sitoumuksissa voidaan käyttää ainoastaan näitä riskiluokituksia.

15. Riskiluokitukset ovat voimassa enintään 12 kuukautta siitä päivästä, jona sihteeristö on merkinnyt ne luetteloon, jotta sopimuspuolet voisivat antaa takuumaksuja koskevat ennakkotiedot ja tehdä lopulliset maksusitoumukset. Tietyn toimen voimassaoloa voidaan jatkaa toiset 18 kuukautta sen jälkeen, kun sitoumus tai lopullinen sitoumus on tehty ja takuumaksun hallinnointipalkkio on laskutettu. Riskiluokituksia voidaan tarkistaa niiden 12 kuukauden voimassaolon aikana, jos ostajan/luotonsaajan riskiprofiilit muuttuvat olennaisesti, esimerkiksi jos luottolaitos muuttaa myöntämäänsä luokitusta.

16. Ellei yksikään sopimuspuoli pyydä riskiluokituksen päivittämistä, sihteeristö poistaa riskiluokituksen seuraavasta päivitetystä luettelosta vähintään 20 työpäivää ennen riskiluokituksen voimassaolon päättymistä. Sihteeristö esittelee päivityspyynnön kaikille sopimuspuolille kahden työpäivän kuluessa yksilöimättä kuitenkaan pyynnön esittänyttä sopimuspuolta. Tässä yhteydessä sovelletaan tämän lisäyksen 9–11 artiklan mukaisia menettelyjä.

17. Jos ostaja/luotonsaaja pyytää kampanjointivaiheessa sitä koskevaa riskiluokitusta koskevan ennakkotiedon antamista ja jos sitä ei ole vielä luettelossa, ostaja/luotonsaaja voi pyytää ohjeellista riskiluokitusta luotonantajalta omalla kustannuksellaan. Tätä riskiluokitusta ei sisällytetä luetteloon, mutta sopimuspuolet voivat käyttää sitä oman riskinarviointinsa perustana.

18. Tämän lisäyksen 19–61 artiklassa vahvistetaan ostajan/luotonsaajan (tai jos kyse on eri yksiköstä, toimen pääasiallisen takaisinmaksajan) riskiluokitusta vastaavat vähimmäistakuumaksut.

19. Sopimuspuolet voivat tarjota julkista tukea vähimmäistakuumaksua vastaavan määrän tai sitä enemmän, jos jäljempänä olevat edellytykset täyttyvät:

a) Toimi on omaisuusvakuudellinen ja täyttää seuraavat perusteet:

1) Ensisijainen takaus koskee ilma-aluksia ja moottoreita tai liittyy niihin.

2) Leasingrakenteen yhteydessä siirtäminen tai ensisijainen takaus liittyy leasingmaksuihin.

3) Kaikille samojen osapuolten laillisesti ja edunsaajina omistamille ilma-aluksille ja moottoreille on ehdotetussa rahoitusjärjestelyssä taattu ristikkäinen maksukyvyttömyys tai asetettu vastavakuus, sikäli kuin se on mahdollista sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.

b) Toimeen on tarkoitus sisältyä vähintään jäljempänä taulukossa 1 kuvatut riskin lieventämistekijät:

20. Tämän lisäyksen 19 artiklan soveltamiseksi

a) sopimuspuolet voivat valita jonkin seuraavista riskin lieventämistekijöistä:

”A”-lieventämistekijät

”B”-lieventämistekijät

b) Enintään yksi ”A”-lieventämistekijä voidaan korvata sovellettavan vähimmäistakuumaksun 15 prosentin korotuksella, jos tästä ilmoitetaan ennakolta.

21. Toimeen sovellettavat vähimmäistakuumaksut voidaan asettaa ennen toimitusta joko sitoumuksen tai lopullisen sitoumuksen yhteydessä taikka muutoin kestoltaan rajoitetun takuumaksukauden alkaessa. Toimeen sovellettavan lopullisen ennakkotakuumaksun, vuotuisen spreadin tai niiden yhdistelmän on oltava näin vahvistetun vähimmäistakuumaksun samoin kuin tämän lisäyksen 19 artiklan b kohdassa kuvattujen pakollisten lieventämistekijöiden mukaisia siitä päivästä lähtien, jona vähimmäistakuumaksut asetettiin. Näitä ehtoja sovelletaan koko takuumaksukauden ajan, ja niitä voidaan tarkistaa vain kyseisen kauden päätyttyä, jolloin sovelletaan tuolloin voimassa olevia alakohtaisessa sopimuksessa määrättyjä vähimmäistakuumaksuja ja pakollisia lieventämistekijöitä, ja ne voidaan asettaa myöhempää takuumaksukautta varten.

22. Sovellettavat vähimmäistakuumaksut koostuvat tämän alakohtaisen sopimuksen 11 artiklan mukaisesti vähimmäisriskiin perustuvista maksuista (minimum risk-based rates, RBR), joihin lisätään markkinaperusteinen korotus (market reflective surcharge, MRS) jäljempänä olevien 23–36 artiklan mukaisesti.

23. Tämän alakohtaisen sopimuksen voimaantulosta alkaen sovelletaan seuraavia vähimmäisriskiin perustuvia maksuja:

24. Vähimmäisriskiin perustuvat maksut vahvistetaan vuosittain, ja ne perustuvat vuotuisen tappio-osuuden (Moody'sin Loss Given Default, LGD) neljän vuoden liukuvaan keskiarvoon. Maksujen vahvistamiseen soveltuva LGD perustuu ensimmäisiin pantattuihin etuoikeutettuihin vakuutettuihin pankkilainoihin, ja se lasketaan seuraavasti:

25. RBR:n mukauttamistekijä määritetään seuraavasti:

26. RBR:n mukauttamistekijä kerrotaan edellä taulukossa 2 asetetuilla RBR:illä, jotta uudet RBR:t voidaan määrittää.

27. Ensimmäinen RBR:n uudelleenvahvistamisprosessi tapahtuu vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä, ja sen tuloksena saatavat RBR:t tulevat voimaan 15. huhtikuuta 2012.

28. Myöhemmistä vahvistamisprosesseista saatavat RBR:t tulevat voimaan 15. huhtikuuta kunakin vuonna. Kun RBR:t on määritetty vuotuisissa vahvistamisprosesseissa, sihteeristö tiedottaa välittömästi sovellettavista maksuista sopimuspuolille ja julkistaa nämä maksut.

29. Kutakin riskiluokkaa varten lasketaan markkinaperusteinen korotus seuraavasti:

— B on yhdistelmäkerroin, joka vaihtelee 0,7:stä 0,35:een kulloisenkin riskiluokan perusteella jäljempänä olevan taulukon 4 mukaisesti.

— MCS on 90 päivän liukuva keskiarvo Moody'sin mediaaniluottospreadeista (Median Credit Spreads, MCS), jonka keskimääräinen takaisinmaksuaika on 7 vuotta.

30. Jos riskiluokitukset sisältävät useamman kuin yhden riskiluokan, spreadeista lasketaan keskiarvo. Riskiluokassa 1 käytetään spreadia BBB–.

31. MCS-spreadeista vähennetään 50 prosenttia omaisuuseriin perustuvan vakuuden huomioon ottamiseksi. MCS:n alennettuja spreadeja mukautetaan tällöin yhdistelmätekijällä, joka on 70–35 prosenttia jäljempänä olevan taulukon 4 mukaisesti ja jota sovelletaan MCS:n alennettujen spreadien ja RBR:ien eroon. Yhdistämisestä mahdollisesti saatavia negatiivisia spreadeja ei vähennetä.

32. MRS:t päivitetään neljännesvuosittain seuraavasti:

— Ensimmäinen päivitysprosessi tapahtuu vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä, ja siitä saatavat MCS:t tulevat voimaan 15. huhtikuuta 2011. Riskiluokkaan 1 sovellettavien MRS:ien päivityksen tulokset eivät kuitenkaan tule voimaan ennen 15. huhtikuuta 2012, elleivät ne johda MRS:ien kasvuun.

— Myöhemmät päivitysprosessit tapahtuvat vuoden 2011 toisella, kolmannella ja neljännellä neljänneksellä (ja niin edelleen), ja niistä saatavat MCS:t tulevat voimaan vastaavasti 15. heinäkuuta 2011, 15. lokakuuta 2011 ja 15. tammikuuta 2012 ja niin edelleen.

— Sihteeristö ilmoittaa aina päivityksen jälkeen kaikille sopimuspuolille sovellettavat MRS:t ja niistä seuraavat vähimmäismaksut, jotka se julkistaa ennen niiden voimaantulopäivää.

33. MRS:ää sovelletaan ainoastaan, jos se on positiivinen ja ylittää 25 peruspistettä.

34. MRS:n päivityksestä johtuvat vähimmäistakuumaksujen korotukset eivät voi olla yli 10 prosenttia edellisen neljännesvuoden vähimmäistakuumaksuista. Vähimmäistakuumaksut (jotka on saatu laskemalla yhteen riskiin perustuvat maksut ja markkinaperusteiset korotukset) eivät voi olla yli 100 prosenttia riskiin perustuvista maksuista.

35. Vähimmäistakuumaksujen määrittämisessä

— Seuraavaa kaavaa on käytettävä:

— Netto-MPR = MPR × (1 + RTAS) × (1 + RFAS) × (1 + RMRS) × (1 – CTCD) × (1 + NABS) – CICD,

— jossa

—

— Maksu voidaan suorittaa joko ennakkoon tai välineen elinkaaren aikana spreadeissa, jotka perustuvat vuotuisiin peruspisteisiin, tai minä tahansa ennakkomaksujen ja spreadien yhdistelmänä. Ennakkomaksut ja spreadit lasketaan käyttämällä takuumaksujen muuntomallia (Premium Rate Conversion Model, PCM) siten, että tietystä toimesta maksettavan maksun nettonykyarvo on sama riippumatta siitä, onko maksut suoritettu ennakkoon vai välineen elinkaaren aikana spreadeissa tai näiden yhdistelmänä. Toimissa, joissa ennen kateturvan alkamista sovitaan tai määrätään ehdoista, joihin sisältyy painotetun keskimääräisen takaisinmaksuajan aikana tehtävä alennus, voidaan laskuttaa ennakkomaksu (lasketaan PCM:n perusteella), joka vastaa maksettavaksi tulevan määrän osalta maksettavan määrän spreadeihin perustuvaa nettonykyarvoa.

36. Tämän alakohtaisen sopimuksen mukaisesti sen alkuperäisestä voimaatulopäivästä (1. helmikuuta 2011) lähtien sovellettavat vähimmäistakuumaksut määritetään jäljempänä olevassa taulukossa 5.

37. Tämän lisäyksen 38 artiklan mukaisesti vähimmäistakuumaksuja voidaan alentaa edellä olevan I alajakson mukaisesti, jos

a) omaisuusvakuudelliset toimet koskevat lentokalustoon liittyviä erityiskysymyksiä koskevan Kapkaupungin yleissopimuksen pöytäkirjassa tarkoitettua lentokalustoa,

b) lentokaluston käyttäjä (ja luotonsaaja/ostaja tai vuokraaja, jos tämä on eri ja jos julkista tukea tarjoava sopimuspuoli pitää sitä asianmukaisena toimen rakenteen perusteella) on sijoittautunut valtioon, joka lentokaluston maksamisen ajankohtana sisältyi niiden valtioiden luetteloon, jotka ovat oikeutettuja vähimmäistakuumaksujen alennukseen (ns. Kapkaupungin luettelo), ja soveltuvin osin joka on sijoittautunut tällaisen valtion alueelle, joka täyttää tämän lisäyksen 40 artiklan edellytykset, ja

c) toimi liittyy lentokalustoon, joka on rekisteröity Kapkaupungin yleissopimuksella ja siihen liittyvällä lentokalustoa koskevalla pöytäkirjalla, jäljempänä ’Kapkaupungin yleissopimus’ tai ’CTC’, perustettuun kansainväliseen rekisteriin.

38. Edellä olevan I alajakson mukaisesti tehtävät vähimmäistakuumaksujen alennukset voivat olla enintään 10 prosenttia sovellettavasta vähimmäistakuumaksusta.

39. Jotta valtio voidaan merkitä Kapkaupungin luetteloon, sen on

a) oltava Kapkaupungin yleissopimuksen sopimuspuoli,

b) annettava tämän lisäyksen liitteessä 1 tarkoitetut toimivaltaa koskevat julistukset, ja

c) saatettava Kapkaupungin yleissopimus, myös toimivaltaa koskevat julistukset, vaatimusten mukaisesti osaksi lakejaan ja asetuksiaan siten, että Kapkaupungin yleissopimuksen sitoumukset on sisällytetty asianmukaisesti kansalliseen lainsäädäntöön.

40. Täyttääkseen tämän lisäyksen 37 artiklan edellytykset alueen on

a) oltava sellainen alue, joka on sisällytetty Kapkaupungin yleissopimuksen soveltamisalaan,

b) oltava sellainen alue, johon tämän lisäyksen liitteessä 1 esitetyt toimivaltaa koskevat julistukset pätevät, ja

c) saatettava Kapkaupungin yleissopimus, myös toimivaltaa koskevat julistukset, vaatimusten mukaisesti osaksi lakejaan ja asetuksiaan siten, että Kapkaupungin yleissopimuksen sitoumukset on sisällytetty asianmukaisesti kansalliseen lainsäädäntöön.

41. Sopimuspuolet toimittavat alustavasti sopimansa Kapkaupungin luettelon sihteeristölle ennen tämän alakohtaisen sopimuksen voimaantuloa. Kapkaupungin luetteloa päivitetään tämän lisäyksen 42–54 artiklan mukaisesti.

42. Mikä tahansa sopimuspuoli tai sopimuksen ulkopuolinen maa, joka tarjoaa julkista tukea ilma-aluksille, voi ehdottaa sihteeristölle lisäystä Kapkaupungin luetteloon. Tällaisessa ehdotuksessa on kyseisestä valtiosta annettava

a) kaikki asiaankuuluvat tiedot Kapkaupungin yleissopimuksen ratifioinnin tallettamispäivästä ja tallettajan liittymisvälineistä,

b) kaksoiskappaleet Kapkaupungin luetteloon lisättäväksi ehdotetun valtion julistuksista,

c) kaikki asiaankuuluvat tiedot päivämäärästä, jona Kapkaupungin yleissopimus ja toimivaltaa koskevat julistukset tulivat voimaan,

d) analyysi, josta käyvät ilmi ne vaiheet, jotka Kapkaupungin luetteloon lisättäväksi ehdotettu valtio on käynyt läpi saattaakseen Kapkaupungin yleissopimuksen, myös toimivaltaa koskevat julistukset, vaatimusten mukaisesti osaksi lakejaan ja asetuksiaan siten, että Kapkaupungin yleissopimuksen sitoumusten asianmukainen täytäntöönpano kansallisessa lainsäädännössä voidaan varmistaa, ja

e) asianmukaisesti täytetty kyselylomake, joka on tämän lisäyksen liitteessä 2 (jäljempänä ’CTC-kyselylomake’) ja jonka on täyttänyt vähintään yksi sellainen asianajotoimisto, jolla on valtuudet antaa oikeusapua sen valtion oikeudenkäytöstä, jota ehdotetaan lisättäväksi Kapkaupungin luetteloon. Täytettävässä CTC-kyselylomakkeessa on täsmennettävä

i) lomakkeen täyttävän asianajotoimiston / täyttävien asianajotoimistojen nimi ja osoite,

ii) asianajotoimiston asianmukainen kokemus, joka saattaa käsittää lainsäädäntö- ja perustuslakiprosesseihin liittyvän kokemuksen sikäli, kun nämä prosessit liittyvät kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoon kyseisessä valtiossa, ja Kapkaupungin yleissopimukseen liittyviä kysymyksiä koskevan erityiskokemuksen, myös mahdollisen kokemuksen hallitukselle tai yksityiselle sektorille annetusta neuvonnasta, joka koskee Kapkaupungin yleissopimuksen täytäntöönpanoa ja soveltamista, tai luotonantajan oikeuksien täytäntöönpanosta valtiossa, jota on ehdotettu lisättäväksi Kapkaupungin luetteloon,

iii) osallistuuko asianajotoimisto tai aikooko se osallistua johonkin toimeen, jonka vähimmäistakuumaksua saatetaan alentaa, jos ehdotettu valtio lisätään CTC-luetteloon ( 22 ), ja

iv) päivämäärä, jona CTC-kyselylomake on täytetty.

43. Sihteeristö lähettää ehdotuksesta OLIS-viestin viiden työpäivän kuluessa.

44. Mikä tahansa sopimuspuoli tai sopimuksen ulkopuolinen maa, joka tarjoaa tukea ilma-aluksia varten, voi ehdottaa valtiota poistettavaksi Kapkaupungin luettelosta, jos se katsoo, että valtion toteuttamat toimet eivät ole Kapkaupungin yleissopimusta koskevien kyseisen valtion tekemien sitoumusten mukaisia tai ettei valtio ole toteuttanut niiden mukaisia toimia. Tätä tarkoitusta varten sopimuspuolen tai sopimuksen ulkopuolisen maan on sisällytettävä Kapkaupungin luettelosta poistamista koskevaan ehdotukseensa täydellinen kuvaus olosuhteista, joiden vuoksi poistamisehdotus on tehty, kuten kyseisen valtion toimet, jotka ovat ristiriidassa tämän valtion tekemien Kapkaupungin yleissopimusta koskevien sitoumusten kanssa, tai se, ettei kyseinen valtio ole pitänyt voimassa tai soveltanut lainsäädäntöä, jota sen tekemät Kapkaupungin yleissopimusta koskevat sitoumukset edellyttävät. Sopimuspuoli tai sopimuksen ulkopuolinen maa, joka ehdottaa jonkin valtion poistamista Kapkaupungin luettelosta, on esitettävä mahdollisesti saatavilla oleva poistamista tukeva asiakirja-aineisto. Sihteeristö lähettää ehdotuksesta OLIS-viestin viiden työpäivän kuluessa.

45. Mikä tahansa sopimuspuoli tai sopimuksen ulkopuolinen maa, joka myöntää julkista tukea ilma-aluksille, voi ehdottaa Kapkaupungin luettelosta aiemmin poistetun valtion palauttamista luetteloon, jos palauttaminen on perusteltua valtion tällä välin tekemien korjaavien toimien tai olosuhteiden muuttumisen vuoksi. Ehdotukseen on liitettävä kuvaus olosuhteista, joiden vuoksi kyseinen valtio poistettiin luettelosta, ja tällä välin toteutetut korjaavat toimet, jotka tukevat valtion palauttamista luetteloon. Sihteeristö lähettää ehdotuksesta OLIS-viestin viiden työpäivän kuluessa.

46. Sopimuspuolet voivat hyväksyä tai hylätä tämän lisäyksen 42–45 artiklan mukaisesti tehdyn ehdotuksen 20 työpäivän kuluessa ehdotuksen tekemisestä, jäljempänä ’ensimmäinen ajanjakso’.

47. Jos ehdotusta ei ole vastustettu tämän ensimmäisen ajanjakson aikana ja jos sovelletaan tämän lisäyksen 44 artiklaa, jollei ehdotuksen tehnyt sopimuspuoli tai sopimuksen ulkopuolinen maa ole peruuttanut ehdotusta ja toimittanut näyttöä korjaavista toimista tai olosuhteiden muuttumisesta, kaikkien sopimuspuolten katsotaan hyväksyneen Kapkaupungin luettelon päivityksen. Sihteeristö muuttaa Kapkaupungin luetteloa vastaavasti ja lähettää OLIS-viestin viiden työpäivän kuluessa. Päivitetty Kapkaupungin luettelo tulee voimaan tämän viestin lähettämispäivänä.

48. Jos ehdotettua Kapkaupungin luettelon päivitystä vastustetaan, sitä vastustavan sopimuspuolen tai vastustavien sopimuspuolten on esitettävä kirjallinen selvitys vastustamisen perusteista ensimmäisen ajanjakson kuluessa. Sen jälkeen, kun OECD:n sihteeristö on esittänyt kirjallisen vastalauseen kaikille sopimuspuolille, sopimuspuolet pyrkivät parhaansa mukaan sopimaan asiasta seuraavan kymmenen työpäivän kuluessa, jäljempänä ’toinen ajanjakso’.

49. Sopimuspuolet ilmoittavat neuvottelujensa tuloksen sihteeristölle. Jos toisen ajanjakson aikana päästään sopimukseen, sihteeristö päivittää tarvittaessa Kapkaupungin luettelon sopimuksen mukaisesti ja lähettää OLIS-viestin seuraavan viiden työpäivän kuluessa. Päivitetty Kapkaupungin luettelo tulee voimaan tämän viestin lähettämispäivänä.

50. Jos toisen ajanjakson aikana ei päästä sopuun, tämän alakohtaisen sopimuksen sopimuspuolten puheenjohtaja, jäljempänä ’puheenjohtaja’, tekee parhaansa edistääkseen sopimuspuolten välistä yhteisymmärrystä välittömästi toista ajanjaksoa seuraavan kahdenkymmenen työpäivän aikana, jäljempänä ’kolmas ajanjakso’. Jos yhteisymmärrykseen ei päästä kolmannenkaan ajanjakson aikana, lopullinen päätös tehdään seuraavassa menettelyssä:

a) Puheenjohtaja laatii kirjallisen suosituksen Kapkaupungin luettelon ehdotetusta päivittämisestä. Puheenjohtajan suositus perustuu enemmistön kantaan, joka muodostuu vähintään niiden sopimuspuolten avoimesti ilmaisemista näkemyksistä, jotka tarjoavat julkista tukea ilma-alusten vientiin. Jos enemmistön kantaa ei ole, puheenjohtaja laatii suosituksen ainoastaan sopimuspuolten esittämien näkemysten perusteella ja esittää kirjallisesti suosituksen perustelut ja, jos valtiota ei oteta luetteloon, myös ne kelpoisuusehdot, jotka eivät täyttyneet;

b) Puheenjohtajan suositus ei sisällä tietoja sopimuspuolten tämän lisäyksen 42–51 artiklan mukaisessa prosessissa ilmaisemista näkemyksistä tai kannoista; ja

c) Sopimuspuolet hyväksyvät puheenjohtajan suosituksen.

51. Jos sopimuspuolet ovat päättäneet tai puheenjohtaja on päättänyt tämän lisäyksen 42 artiklan mukaisesti tehdyn ehdotuksen perusteella, ettei kyseistä valtiota voida lisätä Kapkaupungin luetteloon, sopimuspuoli tai sopimuksen ulkopuolinen maa voi tehdä uuden ehdotuksen, jossa sopimuspuolia pyydetään tarkastelemaan uudelleen valtion ottamista luetteloon. Ehdotuksen tehneen sopimuspuolen tai sopimuksen ulkopuolisen maan on mainittava syyt, joiden vuoksi alkuperäinen päätös luetteloon sisällyttämisen epäämisestä tehtiin. Ehdotuksen tehnyt sopimuspuoli tai sopimuksen ulkopuolinen maa saa myös uuden CTC-kyselylomakkeen, joka sen on päivitettävä. Uusi ehdotus käsitellään 46–52 artiklan mukaisessa menettelyssä.

52. Jos luetteloon sisällyttämistä koskevat edellytykset täyttävien valtioiden luetteloa muutetaan tämän lisäyksen 50 artiklan mukaisissa menettelyissä, sihteeristö lähettää päivitetyn Kapkaupungin luettelon sisältävän OLIS-viestin viiden työpäivän kuluessa muutoksen tekemisestä. Päivitetty Kapkaupungin luettelo tulee voimaan tämän viestin lähettämispäivänä.

53. Valtion lisääminen tai palauttaminen Kapkaupungin luetteloon taikka sen poistaminen tästä luettelosta ilma-aluksen maksamisen jälkeen ei vaikuta tämän ilma-aluksen osalta vahvistettuihin MPR:iin.

54. Sopimuspuolet eivät saa paljastaa mitään tietoja tämän lisäyksen 42–52 artiklan mukaisessa prosessissa esitetyistä näkemyksistä tai kannoista.

55. Sopimuspuolet seuraavat tämän lisäyksen 42–54 artiklan täytäntöönpanoa ja tarkastelevat lisäystä vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla ja tämän jälkeen vuosittain tai jonkun sopimuspuolen pyynnöstä.

56. Uusien ja käytettyjen lentokoneiden osalta sovellettaviin vähimmäistakuumaksuihin voidaan tehdä seuraavia mukautuksia:

a) Sovellettavista vähimmäistakuumaksuista voidaan tehdä viiden peruspisteen (vuotuisia spreadeja kohden) tai 0,29 prosentin (ennakkomaksun osalta) vähennys, jos kyse on julkisesti tuetuista toimista ehdollisen vakuutuskatteen muodossa.

b) Vähimmäistakuumaksuja sovelletaan katettuun pääomaan.

57. Sen estämättä, mitä tämän lisäyksen 19 artiklan a kohdassa määrätään, sopimuspuolet voivat tarjota julkisia vientiluottoja omaisuusvakuudettomille toimille, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

a) Muiden kuin valtioiden toimet

1) julkisen tuen kohteena olevan vientisopimuksen arvo on enintään 15 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria,

2) enimmäistakaisinmaksuaika on 10 vuotta,

3) kolmannella osapuolella ei ole vakuutta rahoitetussa omaisuudessa, ja

4) edellä olevan I alajakson mukaisesti määritettyihin vähimmäistakuumaksuihin sovelletaan 30 prosentin vähimmäiskorotusta.

b) Jos toimi tehdään valtion kanssa tai jos sillä on peruuttamaton ja ehdoton valtion takuu, edellä olevan I alajakson mukaisesti määritettyihin vähimmäistakuumaksuihin sovelletaan jäljempänä olevan taulukon 6 mukaista vähimmäiskorotusta.

58. Tämän lisäyksen 37–53 artiklan määräyksiä ei sovelleta tämän lisäyksen 57 artiklan mukaisesti myönnettyihin julkisesti tuettuihin vientiluottoihin.

59. Kun julkista tukea myönnetään muille tämän alakohtaisen sopimuksen 3 osassa tarkoitetuille tavaroille ja palveluille kuin käytetyille ilma-aluksille, noudatetaan seuraavia vähimmäistakuumaksuja:

a) Omaisuusvakuudellisissa toimissa vähimmäistakuumaksut vastaavat edellä olevan I alajakson mukaisesti määritettyjä voimassa olevia vähimmäisspreadeja, ja pelkän takuukatteen tapauksessa ne muunnetaan ennakkomaksuiksi muuntomallin ja asianmukaisen keston perusteella.

b) Omaisuusvakuudettomissa toimissa vähimmäistakuumaksut vastaavat edellä olevan I alajakson mukaisesti määritettyjä voimassa olevia vähimmäisspreadeja, joihin lisätään 30 prosentin korotus, ja pelkän takuuturvan tapauksessa ne muunnetaan ennakkomaksuiksi muuntomallin ja asianmukaisen keston perusteella.

60. Tämän lisäyksen 37–53 artiklan määräyksiä sovelletaan tämän alakohtaisen sopimuksen 20 artiklan a ja c kohdan soveltamisalaan kuuluvaan omaisuusvakuudellisiin varamoottoreihin myönnettävään julkiseen tukeen ja tämän alakohtaisen sopimuksen 21 artiklan a kohdan 1 alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaiseen tukeen.

61. Tämän lisäyksen 56 artiklan määräyksiä sovelletaan myös kaikille muille tämän alakohtaisen sopimuksen 3 osassa tarkoitetuille tavaroille ja palveluille kuin käytetyille ilma-aluksille myönnettävään julkiseen tukeen.

1. Lisäyksessä II olevassa 2 jaksossa termillä ”toimivaltaa koskevat julistukset” ja kaikilla muilla niihin tässä alakohtaisessa sopimuksessa tehtävillä viittauksilla tarkoitetaan, että Kapkaupungin yleissopimuksen sopimuspuoli, jäljempänä ’sopimusvaltio’,

a) on antanut tämän liitteen 2 artiklan mukaiset julistukset, mutta

b) ei ole antanut tämän liitteen 3 artiklan mukaisia julistuksia.

2. Tämän liitteen 1 artiklan a kohdassa tarkoitettujen julistusten aiheena ovat

a) maksukyvyttömyys: sopimusvaltio julistaa aikovansa soveltaa lentokalustoa koskevan pöytäkirjan XI artiklan vaihtoehtoa A kaikkiin maksukyvyttömyysmenettelyihin ja että XI artiklan 3 kohdassa tarkoitettu tämän vaihtoehdon odotusaika on enintään 60 vuorokautta;

b) tietojen poistaminen rekisteristä: sopimusvaltio julistaa aikovansa soveltaa lentokalustoa koskevan pöytäkirjan XIII artiklaa;

c) lainvalinta: sopimusvaltio julistaa aikovansa soveltaa lentokalustoa koskevan pöytäkirjan VIII artiklaa;

d) oikeussuojakeinojen käyttöä koskeva menetelmä: sopimusvaltio julistaa yleissopimuksen 54 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että joitakin yleissopimuksen määräyksen mukaisia velkojan oikeussuojakeinoja, joiden osalta ei sen asianmukaisissa määräyksissä edellytetä hakemusta tuomioistuimelle, voidaan käyttää ilman tuomioistuimen lupaa (englanninkielisessä tekstissä ilmauksen ”leave of the court” edelle suositellaan lisättävän ilmaus ”without court action and”, mutta se ei ole pakollista);

e) oikeussuojakeinojen määräajat: sopimusvaltio julistaa, että se aikoo soveltaa lentokalustoa koskevan pöytäkirjan X artiklaa (5 kohdan soveltamista ei vaadita mutta se on suositeltavaa) ja että lentokalustoa koskevan pöytäkirjan X artiklan 2 kohdassa vahvistetun aikarajan mukaisesti sovellettavien työpäivien määrä on

1) yleissopimuksen 13 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa täsmennettyjen oikeussuojakeinojen (lentokaluston ja sen arvon säilyttäminen; lentokaluston haltuunotto tai valvonta ja lentokaluston siirtämisen estäminen) osalta enintään kymmenen vuorokautta ja

2) yleissopimuksen 13 artiklan 1 kohdan d ja e alakohdassa täsmennettyjen oikeussuojakeinojen (lentokaluston vuokralle antaminen ja hallinta sekä lentokaluston myynti ja myyntitulojen käyttö) osalta enintään 30 vuorokautta.

3. Tämän liitteen 1 artiklan b kohdassa tarkoitettujen julistusten aiheena ovat

a) väliaikaiset turvaamistoimenpiteet: sopimusvaltio ei ole antanut yleissopimuksen 55 artiklan mukaista julistusta, jonka mukaan se ei sovella yleissopimuksen 13 tai 43 artiklaa. Tämä edellyttää kuitenkin, että jos sopimusvaltio on antanut tämän liitteen 2 artiklan d kohdan mukaisen julistuksen, yleissopimuksen 55 artiklan mukaisen julistuksen antaminen ei estä Kapkaupungin yleissopimuksen mukaisen alennuksen soveltamista;

b) Rooman yleissopimus: sopimusvaltio ei ole antanut lentokalustoa koskevan pöytäkirjan XXXII artiklan mukaista julistusta, jonka mukaan se ei sovella mainitun pöytäkirjan XXIV artiklaa; ja

c) vuokraoikeus: sopimusvaltio ei ole antanut yleissopimuksen 54 artiklan 1 kohdan mukaista julistusta, joka estäisi vuokra-oikeuden antamisen.

4. Lentokalustoa koskevan pöytäkirjan XI artiklan yhteydessä Euroopan unionin jäsenvaltioiden osalta katsotaan, että jäsenvaltio on antanut tämän liitteen 2 artiklan a kohdan mukaisen julistuksen tässä tarkoituksessa, jos kyseisen jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä on muutettu vastaamaan lentokalustoa koskevan pöytäkirjan XI artiklan A vaihtoehdon mukaisia ehtoja (odotusaika on enintään 60 vuorokautta). Tämän liitteen 2 artiklan c ja e kohdassa tarkoitetut toimivaltaa koskevat julistukset katsotaan tämän alakohtaisen sopimuksen mukaisesti annetuiksi, jos Euroopan unionin tai kyseisen jäsenvaltion lainsäädäntö vastaa keskeisiltä osiltaan tämän liitteen asiaa koskevia artikloja. Tämän liitteen 2 artiklan c kohdan osalta Euroopan unionin lainsäädännön (asetus (EY) N:o 593/2008 sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista) katsotaan vastaavan olennaisilta osin lentokalustoa koskevan pöytäkirjan VIII artiklaa.

1. Lomakkeen täyttävän asianajotoimiston nimi ja koko osoite.

2. Asianajotoimiston asianmukainen kokemus, joka saattaa käsittää lainsäädäntö- ja perustuslakiprosesseihin liittyvän kokemuksen sikäli, kun nämä prosessit liittyvät kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoon kyseisessä valtiossa, ja CTC-asioihin liittyvän erityiskokemuksen, myös mahdollisen kokemuksen hallitukselle tai yksityiselle sektorille annetusta neuvonnasta, joka koskee Kapkaupungin yleissopimuksen täytäntöönpanoa ja soveltamista, tai luotonantajan oikeuksien täytäntöönpanosta valtiossa, jota on ehdotettu lisättäväksi Kapkaupungin luetteloon.

3. Osallistuuko asianajotoimisto tai aikooko se osallistua johonkin toimeen, jonka vähimmäistakuumaksua saatetaan alentaa, jos ehdotettu valtio lisätään CTC-luetteloon ( 23 ).

4. Lomakkeen täyttämispäivämäärä.

1.1 Onko valtio ( 24 ) antanut toimivaltaa koskevia julistuksia siviili-ilma-aluksia koskevan alakohtaisen sopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, lisäyksen II liitteessä 1 asetettujen vaatimusten mukaisesti? Täsmentäkää erityisesti, onko valtio antanut julistuksia, joiden aiheena on ”oikeussuojakeinojen käyttöä koskeva menetelmä” (2 artiklan d kohta) ja/tai ”oikeussuojakeinojen määräajat” (2 artiklan e kohta).

1.2 Kuvailkaa, miten annetut julistukset eroavat, jos eroavat, 1.1 kysymyksessä tarkoitetuista vaatimuksista.

1.3 Vahvistakaa, ettei valtio ole antanut mitään sopimuksen lisäyksen II liitteessä 1 olevassa 3 artiklassa tarkoitettua julistusta.

2.1 Onko valtio ratifioinut tai hyväksynyt Kapkaupungin yleissopimuksen ja lentokalustoa koskevan pöytäkirjan, jäljempänä ’yleissopimus’, tai liittynyt niihin? Kertokaa, milloin valtio ratifioi sopimuksen tai liittyi siihen, ja kuvatkaa lyhyesti tätä liittymis- tai ratifiointiprosessia.

2.2 Onko yleissopimuksella ja toimivaltaa koskevilla julistuksilla lainvoima koko valtion alueella ilman muita toimia, täytäntöönpanolainsäädäntöä tai muiden lakien ja asetusten antamista?

2.3 Jos näin on, selvittäkää lyhyesti prosessia, jossa yleissopimus ja toimivaltaa koskevat julistukset saavat lainvoiman.

3.1 Kuvailkaa ja soveltuvin osin luetteloikaa lainsäädäntö ja määräykset, joilla yleissopimus ja kukin valtion antama toimivaltaa koskeva julistus pannaan täytäntöön.

3.2 Korvaavatko yleissopimus ja annetut toimivaltaa koskevat julistukset, jäljempänä ’yleissopimus ja toimivaltaa koskevat julistukset’, sellaisina kuin ne on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä ( 25 ), niiden kanssa mahdollisesti ristiriidassa olevat kansalliset lait, asetukset, määräykset, oikeuskäytännön tai sääntelykäytännön tai ovatko ne ensisijaisia viimeksi mainittuihin nähden? Jos näin on, kuvailkaa tätä prosessia ( 26 ), ja jos näin ei ole, antakaa lisätietoja.

3.3 Onko yleissopimus ja toimivaltaa koskevat julistukset pantu puutteellisesti täytäntöön? Jos on, täsmentäkää, millä tavoin ( 27 ).

4.1 Kuvailkaa kaikki seikat, myös oikeudelliset, lainsäädännölliset tai hallinnolliset käytännöt, jotka saattavat johtaa siihen, etteivät tuomioistuimet, viranomaiset tai hallintoelimet pysty panemaan yleissopimusta ja toimivaltaa koskevia täysimääräisesti ja tehokkaasti täytäntöön ( 28 ) ( 29 ).

4.2 Oletteko saanut tietoonne tapauksia, joissa velkoja olisi vaatinut yleissopimuksen täytäntöönpanoa tuomioistuimessa tai hallinnollisessa menettelyssä? Jos näin on, kuvailkaa kyseisiä tapauksia, ja kertokaa, hyväksyttiinkö velkojan vaatimukset.

4.3 Onko tiedossanne, että valtion tuomioistuimet olisivat ratifioinnin/täytäntöönpanon jälkeen kieltäytyneet panemasta täytäntöön velkojan tai takaajan velkoja kyseisessä valtiossa yleissopimuksen ja toimivaltaa koskevien julistusten vastaisesti?

4.4 Onko tiedossanne muita seikkoja, joilla saattaa olla vaikutusta tuomioistuinten ja hallinnollisten elinten yleissopimuksen ja toimivaltaa koskevien julistusten mukaiseen toimintaan? Jos on, mitä ne ovat?

a) Vaihtuvana vähimmäiskorkona on soveltuvin osin Euribor, pankkivekselin swap-korko eli BBSY (Bank Bill Swap Rate), British Bankers' Associationin (BBA) julkaisema LIBOR-korko (London Interbank Offered Rate) sen valuutan ja maturiteetin mukaisesti, joka vastaa julkisesti tuettujen vientiluottojen korkojen maksutiheyttä, tai CDOR-korko (Canadian Dealer Offered Rate), ja siihen lisätään tämän lisäyksen 8 artiklan mukaisesti laskettava viitemarginaali.

b) Vaihtuvan koron vahvistamismenetelmä vaihtelee valitun takaisinmaksuprofiilin perusteella seuraavasti:

1) Kun pääoman takaisinmaksu ja koronmaksu suoritetaan samanaikaisesti tasaerinä, koko maksuaikataulun laskemisessa asiaankuuluvassa valuutassa käytetään asiaankuuluvaa Euribor-/BBSY-/LIBOR/CDOR-korkoa, joka oli voimassa kaksi työpäivää ennen luoton nostopäivää, ikään kuin se olisi kiinteä korko. Tässä yhteydessä vahvistetaan sekä pääoman maksuaikataulu että ensimmäinen koronmaksu. Myöhemmät koronmaksut lasketaan alun perin vahvistetusta pääomasta jäljellä olevasta määrästä sen asiaankuuluvan Euribor-/BBSY-/LIBOR/CDOR-koron perusteella, joka oli voimassa kaksi työpäivää ennen maksupäivää.

2) Jos pääoma maksetaan takaisin samansuuruisina erinä, jäljellä olevaan pääomaan perustuva koronmaksu lasketaan asiaankuuluvan valuutan ja maksutiheyden mukaisesti sen asiaankuuluvan Euribor-/BBSY-/LIBOR/CDOR-koron perusteella, joka oli voimassa kaksi työpäivää ennen luoton nostopäivää ja ennen kutakin maksupäivää.

c) Jos julkista rahoitustukea tarjotaan vaihtuvakorkoisille lainoille, ostajilla/luotonsaajilla on mahdollisuus vaihtaa vaihtuvasta korosta kiinteään korkoon seuraavien edellytysten mukaisesti:

1) Mahdollisuus koskee ainoastaan vaihtoa swap-korkoon.

2) Mahdollisuutta voidaan käyttää ainoastaan pyydettäessä ja kertaluonteisesti, minkä lisäksi siitä on tehtävä asianmukainen ilmoitus, jossa on viitattava tämän alakohtaisen sopimuksen 24 artiklan mukaisesti alun perin sihteeristölle lähetettyyn raportointilomakkeeseen.

a) swap-korko, joka koskee julkisesti tuetun vientiluoton valuuttaa ja jonka maturiteetti on kahden viimeisimmän saatavilla olevan vuotuisen ajanjakson laskennallinen korko suhteessa luoton keskimääräiseen painotettuun takaisinmaksuaikaan. Korko vahvistetaan kaksi työpäivää ennen kutakin nostopäivää.

b) tämän lisäyksen 3–7 artiklan mukaisesti vahvistettu markkinaviitekorko (Commercial Interest Reference Rate, CIRR),

a) Markkinaviitekorko vahvistetaan kaikkien tämän alakohtaisen sopimuksen 9 artiklassa tarkoitettujen soveltuvien valuuttojen osalta ja lasketaan lisäämällä 120 peruspisteen suuruinen kiinteä marginaali yhteen seuraavasta kolmesta tuotosta (peruskorot):

1) valtion viiden vuoden joukkovelkakirjojen tuotto silloin, kun rahoituksen takaisinmaksuaika on enintään yhdeksän vuotta,

2) valtion seitsemän vuoden joukkovelkakirjojen tuotto silloin, kun takaisinmaksuaika on enemmän kuin yhdeksän ja enintään kaksitoista vuotta, tai

3) valtion yhdeksän vuoden joukkovelkakirjojen tuotto silloin, kun takaisinmaksuaika on enemmän kuin kaksitoista ja enintään viisitoista vuotta.

b) Markkinaviitekorko lasketaan kuukausittain edellisen kuukauden tietojen perusteella ja se ilmoitetaan sihteeristölle viimeistään kunkin kuun viidentenä päivänä. Sihteeristö antaa sen jälkeen välittömästi kaikille sopimuspuolille tiedon sovellettavista koroista ja julkistaa ne. Markkinaviitekorko tulee voimaan kunkin kuun 15. päivä.

c) Sopimuspuoli tai sopimuksen ulkopuolinen maa voi pyytää markkinaviitekoron määrittämistä sopimuksen ulkopuolisen maan valuutalle. Kuultuaan sopimuksen ulkopuolista maata sopimuspuoli tai asianomaisen sopimuksen ulkopuolisen maan puolesta toimiva sihteeristö voi ehdottaa markkinaviitekoron määrittämistä kyseisessä valuutassa tämän alakohtaisen sopimuksen 28–33 artiklan mukaisissa yhteistä kantaa koskevissa menettelyissä.

a) Markkinaviitekoron voimassaolo: toimeen sovellettava markkinakorko on voimassa sen vahvistamisen (vientisopimuksen tekemispäivä tai jokin sen jälkeinen soveltamispäivä) jälkeen enintään kuusi kuukautta luottosopimuksen tekemiseen saakka. Jos luottosopimusta ei allekirjoiteta tämän ajanjakson kuluessa ja markkinaviitekorko vahvistetaan seuraavaa kuuden kuukauden ajanjaksoa varten, uusi markkinaviitekorko asetetaan sen vahvistamispäivänä voimassa olevan koron perusteella.

b) Sen jälkeen, kun luottosopimus on tehty, markkinaviitekorkoa sovelletaan enintään kuuden kuukauden luoton nostoajanjaksoihin. Ensimmäisen kuuden kuukauden nostoajanjakson jälkeen markkinaviitekorko vahvistetaan uudelleen seuraavaa kuutta kuukautta varten. Uusi markkinaviitekorko tulee voimaan uuden kuuden kuukauden ajanjakson ensimmäisenä päivänä, eikä se voi olla alun perin valittua markkinaviitekorkoa alhaisempi. (Tämä menettely toistetaan kaikkien kuuden kuukauden luoton nostoajanjaksojen osalta.)

a) Kolmen kuukauden LIBOR-koron viitemarginaali lasketaan kuukausittain b kohdan mukaisesti sihteeristölle c kohdan mukaisesti ilmoitettujen tietojen perusteella, ja se tulee voimaan kunkin kuun 15 päivänä. Kun viitemarginaali on määritetty, sihteeristö ilmoittaa sen sopimuspuolille ja julkistaa sen.

b) Kolmen kuukauden LIBOR-koron viitemarginaali on korko, joka vastaa keskiarvoa alimmasta 50 prosentista marginaaleja yli: i) kolmen kuukauden LIBOR-koron, joka laskutetaan vaihtuvakorkoisista toimista, ja ii) kolmen kuukauden LIBOR-koron, joka lasketaan vaihtamalla kiinteä korko vaihtuvaan korkoon, joka vastaa kiinteäkorkoisista toimista tai pääomamarkkinoiden liikkeeseenlaskuista laskutettua korkoa. Kummassakin tapauksessa asianomaisten sopimuspuolten viitemarginaaleista toimittamiin kuukausittaisiin raportteihin sisältyvien marginaalien on oltava edellä a kohdassa asetettua voimaantulopäivää edeltävien kolmen täyden kalenterikuukauden aikaiset marginaalit. Transaktioiden, joita käytetään viitemarginaalin laskennassa, on täytettävä seuraavat edellytykset:

1) Transaktiot ovat dollarimääräisiä transaktioita, joilla on ehdoton 100 prosentin takuu; ja

2) Julkista tukea on tarjottu ilma-alukselle, jonka arvo on vähintään 35 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria (tai vastaava määrä muussa soveltuvassa valuutassa).

c) Sopimuspuolet ilmoittavat marginaalin heti, kun se on tiedossa, ja kyseinen marginaali näkyy sopimuspuolen viitemarginaaleja koskevassa raportissa kolmen täyden kalenterikuukauden ajan. Kun on kyse yksittäisistä transaktioista, joihin liittyy useita marginaalin muutoksia, myöhempiä marginaalin muutoksia ei saa yrittää sopeuttaa jälkikäteen annettaviin ilmoituksiin.

d) Sopimuspuolet ilmoittavat toimista siitä päivästä alkaen, jona pitkän aikavälin marginaali on toteutunut. Pankkien valtuuttamien sopimusten osalta (mukaan luettuna PEFCO) marginaalin toteutumispäivä on seuraavista aikaisin: i) sopimuspuolen lopullisen maksusitoumuksen tekeminen, ii) marginaalin asettaminen maksusitoumuksen tekemisen jälkeen, iii) luoton nosto ja iv) pitkän aikavälin marginaalin asettaminen noston jälkeen. Jos saman pankkivaltuutuksen mukaisesti tehdään useita saman marginaalin mukaisia nostoja, ilmoitus tehdään ainoastaan ensimmäisestä ilma-aluksesta. Pääomamarkkinoiden liikkeeseenlaskuilla rahoitettujen luottojen osalta marginaalin toteutumispäivä on pitkän aikavälin koron asettamispäivä, joka on tyypillisesti joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskun päivämäärä. Jos saman joukkovelkakirjan puitteissa tehdään useita saman marginaalin mukaisia nostoja, ilmoitus tehdään ainoastaan ensimmäisestä ilma-aluksesta.

e) Kolmen kuukauden LIBOR-koron viitemarginaalia sovelletaan vaihtuvakorkoiseen toimeen, ja se vahvistetaan lopullisen maksusitoumuksen tekemisen yhteydessä.

f) Kiinteäkorkoisten toimien osalta toimeen sovellettava viitemarginaali määritetään vaihtamalla kolmen kuukauden LIBOR-koron viitemarginaali vastaavaksi marginaaliksi tämän lisäyksen 2 artiklassa määritettyyn sovellettavaan kiinteään korkoon nähden lopullisen maksusitoumuksen tekopäivänä, ja se asetetaan tuosta päivästä lähtien.

g) Sopimuspuolet seuraavat viitemarginaalia ja tarkastelevat siihen liittyviä menettelyjä minkä tahansa sopimuspuolen pyynnöstä.

1. Ilmoituksen tekevä maa

2. Ilmoituksen päivämäärä

3. Ilmoituksen tekevä viranomainen tai virasto

4. Tunnistenumero

5. Ostajan nimi ja maa

6. Luotonsaajan nimi ja maa

7. Takaajan nimi ja maa

8. Ostajan, luotonsaajan ja takaajan asema, esimerkiksi valtio, yksityispankki tai muu yksityinen toimija

9. Ostajan, luotonsaajan ja takaajan riskiluokitus

10. Missä muodossa julkista tukea tarjotaan, esimerkiksi pelkkä takuukate tai julkinen rahoitustuki

11. Jos julkista rahoitustukea tarjotaan, myönnetäänkö se suorina luottoina, jälleenrahoituksena tai korkotukena?

12. Tuetun toimen kuvaus, myös valmistaja, ilma-aluksen malli ja numero. Onko toimi tämän alakohtaisen sopimuksen 39 artiklan a tai b kohdassa tarkoitettu siirtymäjärjestely?

13. Lopullisen maksusitoumuksen tekopäivämäärä

14. Luoton valuutta

15. Luoton määrä seuraavan taulukon mukaisesti (miljoonaa Yhdysvaltain dollaria):

16. Julkisen tuen osuus

17. Takaisinmaksuaika

18. Takaisinmaksuprofiili ja tiheys – mukaan lukien soveltuvin osin painotettu keskimääräinen takaisinmaksuaika

19. Aika luoton alkamisajankohdasta pääoman ensimmäiseen takaisinmaksuerään

20. Korot:

— sovellettu vähimmäiskorko

— sovellettu viitemarginaali

21. Kokonaistakuumaksu, joka on laskutettu

— ennakkomaksuina (prosentteina luoton määrästä) tai

— spreadeina (vuotuiset peruspisteet, jotka ylittävät sovelletun koron)

— ilmoittakaa soveltuvin osin erikseen lisäyksessä II olevan 20 artiklan b kohdan mukaisesti sovelletusta 15 prosentin korotuksesta.

22. Suoran luoton tai rahoituksen osalta maksut, jotka on laskutettu

— järjestely- tai muodostamismaksuina

— sitoumusmaksuna ja takuumaksun hallinnointipalkkioina

— hallinnointimaksuina

23. Takuumaksukausi

24. Takuukatteen osalta takuumaksun hallinnointipalkkiot

25. Toimen muodostamista koskevat ehdot: riskin lieventämistekijät ja sovellettu takuumaksun korotus

26. Ilmoittakaa soveltuvin osin Kapkaupungin yleissopimuksen vaikutus sovellettuun vähimmäistakuumaksuun

a) Tässä alakohtaisessa sopimuksessa vahvistetaan rahoitusehdot, joita sovelletaan julkisesti tuettuihin vientiluottoihin, jotka koskevat tämän alakohtaisen sopimuksen lisäyksessä I luetteloituja seuraavien alojen sopimuksia:

1) kokonaisten uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten tai niiden osien vienti, mukaan luettuina kaikki näiden voimalaitosten rakentamisen ja käyttöönoton suoranaisesti edellyttämät osat, kalusto, materiaalit ja palvelut, myös henkilöstön kouluttaminen,

2) nykyisten uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten nykyaikaistaminen tapauksissa, joissa voimalaitoksen käyttöiän odotetaan pitenevän vähintään myönnettävän takaisinmaksuajan verran. Jos tämä ehto ei täyty, sovelletaan järjestelyn ehtoja.

b) Tätä alakohtaista sopimusta ei sovelleta sellaisiin voimalaitoksen rajojen ulkopuolisiin tavaroihin ja palveluihin, joista ostaja on yleensä vastuussa ja joihin liittyy erityisesti välittömästi voimalaitokseen liittymättömään vesihuoltoon liittyviä kustannuksia, maanmuokkaukseen, teiden rakentamiseen, työmaa-asuntoloihin, voimalinjoihin ja kytkentäkenttiin liittyviä kustannuksia sekä kustannuksia, jotka johtuvat ostajan maan virallisista hyväksymismenettelyistä (kuten työmaaluvista ja rakennusluvista), mutta

1) tapauksissa, joissa kytkentäkentän ostaja on sama kuin voimalaitoksen ostaja, ja sopimus tehdään kyseisen voimalaitoksen alkuperäisestä kytkentäkentästä, alkuperäisen kytkentäkentän ehdot eivät voi olla paremmat kuin uusiutuvia energialähteitä käyttävän voimalaitoksen ehdot, ja

2) uusiutuvia energialähteitä käyttävän voimalaitoksen ulkopuolella sijaitsevia ala-asemia, muuntajia ja jännitteeltään vähintään 60 kV:n voimalinjoja koskevat ehdot eivät voi olla edullisemmat kuin uusiutuvia energialähteitä käyttävän voimalaitoksen ehdot.

a) Tässä alakohtaisessa sopimuksessa vahvistetaan rahoitusehdot, joita sovelletaan julkisesti tuettuihin vientiluottoihin, jotka koskevat tämän alakohtaisen sopimuksen lisäyksessä II luetteloitujen alojen sopimuksia. Alojen luetteloa ja soveltuvin osin hankkeen soveltuvuuden arvioinnissa käytettäviä tekniikasta riippumattomia tehokkuusperusteita voidaan muuttaa tämän alakohtaisen sopimuksen 12 artiklaan sisältyvien uudelleentarkastelua koskevien määräysten mukaisesti.

b) Tällaisten sopimusten on koskettava kokonaisten hankkeiden tai niiden osien vientiä, mukaan luettuina kaikki yksilöitävän hankkeen rakentamisen ja käyttöönoton suoranaisesti edellyttämät osat, kalusto, materiaalit ja palvelut, myös henkilöstön kouluttaminen, edellyttäen että

1) hankkeessa saavutetaan hiilipäästöjen tai hiilidioksidiekvivalenttien vähäinen tai nollataso ja/tai hyvä energiatehokkuus;

2) hanke täyttää suunnitelmansa mukaisesti vähintään lisäyksessä II asetetut tehokkuusvaatimukset; ja

3) tarjottuja ehtoja voidaan muuttaa ainoastaan hankkeen kohtaamien erityisten rahoitusvaikeuksien perusteella, ja näiden ehtojen on perustuttava kunkin hankkeen yksilöllisiin rahoitustarpeisiin ja markkinoiden erityisedellytyksiin.

a) Tässä alakohtaisessa sopimuksessa vahvistetaan rahoitusehdot, joita sovelletaan julkisesti tuettuihin vientiluottoihin, jotka koskevat sopimuksia hankkeista, jotka täyttävät tämän alakohtaisen sopimuksen lisäyksessä III vahvistetut perusteet.

b) Tällaisten sopimusten on koskettava kokonaisten hankkeiden tai niiden osien vientiä, mukaan luettuina kaikki yksilöitävän hankkeen toteuttamisen ja käyttöönoton suoranaisesti edellyttämät osat, kalusto, materiaalit ja palvelut, myös henkilöstön kouluttaminen, edellyttäen että

1) lisäyksessä III asetetut edellytykset täyttyvät;

2) tarjottuja ehtoja voidaan muuttaa ainoastaan hankkeen kohtaamien erityisten rahoitusvaikeuksien perusteella, ja näiden ehtojen on perustuttava kunkin hankkeen yksilöllisiin rahoitustarpeisiin ja markkinoiden erityisedellytyksiin.

c) Tätä alakohtaista sopimusta sovelletaan nykyisten hankkeiden nykyaikaistamiseen ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvien näkökohtien ottamiseksi huomioon tapauksissa, joissa hankkeen elinkaaren odotetaan pitenevän vähintään myönnettävän takaisinmaksuajan verran. Jos tämä ehto ei täyty, sovelletaan järjestelyn ehtoja.

a) kunnille, myös kotitalouksille ja pienyrityksille, toimitettavan juomaveden jakeluinfrastruktuuri, ts. veden puhdistaminen juomavedeksi sekä jakeluverkosto (myös vuotojen valvonta);

b) jäteveden keruu ja käsittelylaitokset, ts. kotitalouksien ja teollisuuden jäteveden keruu ja käsittely mukaan luettuina prosessit, jotka on tarkoitettu veden uudelleen käyttämiseen tai kierrättämiseen, sekä tällaiseen toimintaan suoraan liittyvä lietteenkäsittely;

c) tällaisten laitosten nykyaikaistaminen tapauksissa, joissa voimalaitoksen käyttöiän odotetaan pitenevän vähintään myönnettävän takaisinmaksuajan verran. Jos tämä ehto ei täyty, sovelletaan järjestelyn määräyksiä.

a) Julkisesti tuettujen vientiluottojen, jotka liittyvät lisäyksessä I luetelluilla aloilla tehtyihin sopimuksiin ja tämän alakohtaisen sopimuksen 4 artiklassa määriteltyihin vesihankkeisiin, enimmäistakaisinmaksuaika on 18 vuotta.

b) Lisäyksessä II lueteltujen hankeluokkien julkisesti tuettujen vientiluottojen, joihin liittyvien sopimusten arvo on vähintään 10 miljoonaa erityisnosto-oikeutta, enimmäistakaisinmaksuaika on

1) A-luokan hankkeiden sopimuksissa 18 vuotta.

2) B-ja C-luokan hankkeiden sopimuksissa 15 vuotta.

c) Lisäyksessä II lueteltujen hankeluokkien julkisesti tuettujen vientiluottojen, joihin liittyvien sopimusten arvo on alle 10 miljoonaa erityisnosto-oikeutta, enimmäistakaisinmaksuaika määräytyy seuraavasti:

1) Järjestelyn 11 artiklan perusteella luokkaan I kuuluvien maiden osalta enimmäistakaisinmaksuaika on viisi vuotta, mutta osallistujat voivat sopia takaisinmaksuajan pidentämisestä kahdeksaan ja puoleen vuoteen noudattamalla tämän alakohtaisen sopimuksen 10 artiklassa tarkoitettuja ennakkoilmoitusmenettelyjä.

2) Luokkaan II kuuluvien maiden osalta enimmäistakaisinmaksuaika on 10 vuotta.

3) Sen estämättä, mitä edellä 1 ja 2 alakohdassa määrätään, järjestelyn 13 artiklassa tarkoitetun muun kuin ydinvoimalaitoksen enimmäistakaisinmaksuaika on 12 vuotta.

d) Lisäyksen III mukaisesti tuettujen hankkeiden julkisesti tuettujen vientiluottojen, joihin liittyvien sopimusten arvo on vähintään 10 miljoonaa erityisnosto-oikeutta, enimmäistakaisinmaksuaika on 15 vuotta.

a) Sopimuspuolet noudattavat 1 ja 2 alakohdassa täsmennettyä pääoman takaisinmaksuprofiilia ja korkojen maksutapaa:

1) Pääoma maksetaan takaisin samansuuruisina erinä.

2) Samanaikaisesti tapahtuva pääoman takaisinmaksu ja korkojen maksu suoritetaan samansuuruisina erinä.

b) Pääomaa lyhennetään ja korkoa maksetaan vähintään joka kuudes kuukausi, ja ensimmäinen erä maksetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta.

c) Poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa julkista tukea voidaan myöntää muillakin kuin edellä a ja b kohdassa vahvistetuilla ehdoilla. Tällaisen tuen on perustuttava siihen, ettei se ajankohta, jona velallinen saa varat käyttöönsä, ole tasapainossa puolivuosittaiseen tasaeräiseen takaisinmaksuaikatauluun perustuvan velanhoitoprofiilin kanssa, ja sen yhteydessä on noudatettava seuraavia perusteita:

1) Mikään yksittäinen pääoman takaisinmaksuerä tai kuuden kuukauden sisällä tapahtuva sarja takaisinmaksuja ei saa ylittää 25:tä prosenttia luoton pääomasta.

2) Pääomaa on maksettava takaisin vähintään joka kahdestoista kuukausi. Ensimmäinen takaisinmaksuerä on suoritettava viimeistään 18 kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta, ja tuolloin on luoton pääomasta oltava maksettuna takaisin vähintään 2 prosenttia.

3) Korkoa on maksettava vähintään joka kahdestoista kuukausi, ja ensimmäinen erä maksetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta.

4) Keskimääräinen painotettu takaisinmaksuaika ei saa ylittää 60:tä prosenttia käytettävissä olevasta enimmäistakaisinmaksuajasta.

d) Luoton alkamisajankohdan jälkeen erääntyvää korkoa ei saa pääomittaa.

a) Julkisesti tuetuissa vientiluotoissa, joiden sopimusten arvo on vähintään 10 miljoonaa erityisnosto-oikeutta, voidaan myöntää julkista tukea paikalliskustannuksiin enintään 30 prosenttia vientisopimuksen arvosta.

b) Julkisesti tuetuissa vientiluotoissa, joiden sopimusten arvo on alle 10 miljoonaa erityisnosto-oikeutta,

1) tämän alakohtaisen sopimuksen lisäyksessä I luetelluilla aloilla paikalliskustannuksiin myönnetty julkinen tuki ei saa olla enemmän kuin 45 prosenttia vientisopimuksen arvosta;

2) lisäyksessä II luetelluilla aloilla ja tämän alakohtaisen sopimuksen 4 artiklassa määriteltyihin vesihankkeisiin myönnetty julkinen tuki ei saa olla enemmän kuin 30 prosenttia vientisopimuksen arvosta.

c) Jos paikalliskustannuksiin myönnetty julkinen tuki ylittää 15 prosenttia vientisopimuksen arvosta, tuesta on tehtävä tämän alakohtaisen sopimuksen 10 artiklan mukainen ennakkoilmoitus, jossa täsmennetään tuettavien paikalliskustannusten erityispiirteet.

a) Sopimuspuoli, joka aikoo myöntää tukea tämän alakohtaisen sopimuksen määräysten mukaisesti, tekee ennakkoilmoituksen vähintään kymmenen vuorokautta ennen sitoumuksen tekemistä seuraavien mukaisesti:

1) järjestelyn 48 artikla, jos tukea on pidennetty tämän alakohtaisen sopimuksen 1, 2 tai 4 artiklan nojalla;

2) järjestelyn 47 artikla, jos tukea on pidennetty tämän alakohtaisen sopimuksen 3 artiklan nojalla.

b) Tämän alakohtaisen sopimuksen lisäyksessä II lueteltuihin hankeluokkiin kuuluvissa hankkeissa tällaisiin ilmoituksiin on liitettävä laajempi hankekuvaus, jossa selvitetään, miten hanke täyttää tämän alakohtaisen sopimuksen 2 artiklan b kohdassa asetetut tuen ehdot.

c) Tämän alakohtaisen sopimuksen lisäyksen III mukaisesti tuettujen hankkeiden osalta tällaiseen ilmoitukseen on sisällytettävä

1) laajempi hankekuvaus, jossa selvitetään, miten hanke täyttää tämän alakohtaisen sopimuksen 3 artiklan b kohdassa asetetut tuen ehdot, ja

2) pääsy lisäyksen III mukaisesti edellytetyn, riippumattoman kolmannen osapuolen suorittaman tarkastuksen tuloksiin.

d) Sen estämättä, mitä edellä a kohdan 1 alakohdassa määrätään, jos tuen, jota ilmoituksen tekevä sopimuspuoli aikoo myöntää, takaisinmaksuaika on yli 15 vuotta ja/tai se myönnetään tämän alakohtaisen sopimuksen 6 artiklan c kohdan mukaisesti, sopimuspuolen on järjestelyn 47 artiklan mukaisesti tehtävä ennakkoilmoitus vähintään kymmenen vuorokautta ennen sitoumuksen tekemistä.

e) Saatujen kokemusten tarkastelemiseksi sopimuspuolen on keskustelujen jälkeen ilmoitettava kaikille muille sopimuspuolille lopullisesta päätöksestään.

a) aikakorjatut riskimaksut

b) alhaisten päästöjen ja korkean energiatehokkuuden edellytykset fossiilista polttoainetta käyttävissä voimalaitoksissa, mukaan lukien valmiudet ottaa talteen ja varastoida hiilidioksidia

c) rakennukset, joiden nettoenergiankulutus on nolla

d) polttokennohankkeet.

a) Sihteeristö raportoi vuosittain tämän alakohtaisen sopimuksen toteuttamisesta.

b) Sopimuspuolet tarkastelevat säännöllisesti ja viimeistään vuoden 2017 loppuun mennessä tämän alakohtaisen sopimuksen soveltamisalaa ja muita määräyksiä.

c) Tämän alakohtaisen sopimuksen lisäystä II tarkastellaan säännöllisesti, myös sopimuspuolen pyynnöstä, ja tässä yhteydessä arvioidaan, onko siihen lisättävä tai siitä poistettava jokin hankeluokka ja/tai hanketyyppi tai onko joitakin sen kynnysarvoja muutettava. Uusia hankeluokkia ja/tai hanketyyppejä koskevien ehdotusten tueksi on esitettävä tiedot siitä, miten kyseisten luokkien/tyyppien hankkeet täyttäisivät 2 artiklan b kohdan ehdot ja miten niiden yhteydessä noudatettaisiin tämän alakohtaisen sopimuksen lisäyksen IV mukaisia menettelyjä.

d) Sopimuspuolet tarkastelevat tämän alakohtaisen sopimuksen lisäystä III viimeistään 30. kesäkuuta 2018, jotta voidaan arvioida ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä kansainvälisiä aloitteita, markkinaolosuhteita ja ilmoitusprosessista saatuja kokemuksia sen määrittämiseksi, olisiko määritelmiä, hankkeen perusteita ja ehtoja jatkettava tai muutettava.

e) Lisäykseen III liittyviä ehtoja ei sovelleta 31. joulukuuta 2018 jälkeen, elleivät sopimuspuolet toisin sovi.

a) tuulienergia ( 31 )

b) maalämpö

c) vuorovesivoima

d) aaltoenergia

e) osmoosienergia

f) aurinkosähkö

g) aurinkolämpö

h) meren lämpöenergia

i) bioenergia: kaikki uusiutuva kaatopaikkakaasu, jätevedenkäsittelylaitosten kaasu, biokaasuenergia tai biomassavoimalaitoksista saatava polttoaine. ’Biomassalla’ tarkoitetaan maataloudesta (kasvi- ja eläinaineet mukaan luettuina), metsätaloudesta ja niihin liittyvästä teollisuudesta peräisin olevien tuotteiden, jätteiden ja jätetuotteiden biohajoavaa osaa sekä teollisuus- ja yhdyskuntajätteiden biohajoavaa osaa.

j) vesivoima

k) uusiutuvia energialähteitä koskevien hankkeiden energiatehokkuus.

a) ilmastonmuutokseen sopeutuminen on hankkeen ensisijainen tavoite, ja sen on hankesuunnitelmassa ja todistusasiakirjoissa nimenomaisesti ilmoitettu ja selitetty olevan olennaista hankesuunnittelun kannalta.

b) hanke-ehdotuksessa analysoidaan ja kartoitetaan ilmastonmuutokseen liittyviä erityisiä ja merkityksellisiä riskejä ja haavoittuvuustekijöitä ja sitä, miten ehdotetuilla toimenpiteillä tai tekniikoilla käsitellään niitä suoraan.

c) riippumaton kolmas osapuoli on suorittanut hankkeesta tarkastuksen joko erikseen tai olennaisena osana hankesuunnitelmaa, ja se on asetettu julkisesti saataville, kuten julkaistu kansallisen viranomaisen verkkosivustolla. Tarkastuksessa on arvioitava ilmastonmuutokseen liittyviä erityisiä ja merkityksellisiä riskejä ja haavoittuvuustekijöitä ja sitä, miten hankkeeseen sisältyvillä ehdotetuilla toimenpiteillä käsitellään niitä suoraan.

d) hankkeen elinkaari on yli 15 vuotta.

a) arvio hankeluokan tai hanketyypin suorasta vaikutuksesta ilmastonmuutoksen torjumiseen, myös alakohtaisen tehokkuuden vertailu, joka perustuu perinteisten tekniikoiden ja uusien tekniikoiden mitattavissa oleviin tietoihin hiilipäästöistä tai CO2-ekvivalenttipäästöistä ja/tai korkeasta energiatehokkuudesta. Vertailun on aina oltava kvantitatiivista, ja se voi kuvata esimerkiksi yksikkökohtaisten päästöjen vähenemistä.

b) ehdotettuun hankeluokkaan tai hanketyyppiin liittyvän alan tekniikkaa ja tehokkuutta koskevien vaatimusten kuvaus, myös tiedot mahdollisista ja merkityksellisistä parhaista käytettävissä olevista tekniikoista (Best Available Techniques, jäljempänä ’BAT’). Tässä kuvauksessa on soveltuvin osin selvitettävä, millä tavoin tekniikka merkitsee parannusta parhaaseen käytössä olevaan tekniikkaan.

c) ehdotetun hankeluokan tai hanketyypin rahoitusesteiden kuvaus, mukaan luettuina rahoitustarpeet ja markkinaolosuhteet, ja tämän alakohtaisen sopimuksen niiden määräysten yksilöinti, joiden perusteella kyseiset hankkeet voitaisiin toteuttaa.

a) ’tekniikalla’ sekä käytettyjä menetelmiä että laitoksen suunnittelua, rakennetta, ylläpitoa, käyttöä sekä tapaa, jolla sen toiminta pysäytetään;

b) ”käytettävissä olevalla tekniikalla” tekniikkaa, joka on kehitetty sellaisessa mittakaavassa, että sen käyttö kyseisellä teollisuuden alalla taloudellisesti ja teknisesti kannattavalla tavalla, kustannukset ja hyöty huomioon ottaen, on mahdollista; tällaista tekniikkaa joko voidaan käyttää tai tuottaa kyseisen jäsenvaltion alueella, jos kyseinen toiminnanharjoittaja voi käyttää sitä kohtuullisin ehdoin;

c) ”parhaalla” tekniikkaa, jolla tehokkaimmin saavutetaan yleisesti korkea taso koko ympäristön suojelussa.

a) Tämän alakohtaisen sopimuksen soveltamisalaan kuuluviin sopimuksiin liittyvien julkisesti tuettujen vientiluottojen enimmäistakaisinmaksuaika määräytyy seuraavasti:

1) Sopimukset luokkaan I kuuluvissa maissa (siten kuin ne on määritelty järjestelyn 11 artiklassa): 12 vuotta.

2) Sopimukset luokkaan II kuuluvissa maissa (siten kuin ne on määritelty järjestelyn 11 artiklassa): 14 vuotta.

b) Jotta voidaan soveltaa edellä a kohdassa vahvistettuja takaisinmaksuaikoja, on seuraavien edellytysten täytyttävä:

1) Toimeen liittyvän sopimuksen arvo on kaiken kaikkiaan yli 10 miljoonaa erityisnosto-oikeutta; ja

2) Takaisinmaksuaika ei ylitä rahoitetun rautatieinfrastruktuuriomaisuuden käyttöikää; ja

3) Luokkaan I kuuluvissa maissa toteutettavaan toimeen liittyvät tai sille ovat luonteenominaista seuraavat:

— Osallistuminen luoton syndikointiin sellaisten yksityisten rahoituslaitosten kanssa, jotka eivät saa julkisesti tuettua vientiluottoa, jolloin

—

— Julkisen tuen takuumaksu ei alita yksityisiltä markkinoilta saatavissa olevaa rahoitusta ja on verrannollinen vastaaviin maksuihin, joita muut syndikointiin osallistuvat yksityiset rahoituslaitokset perivät.

c) Sopimuspuoli voi pyytää poikkeuslupaa edellä b kohdan 3 alakohdassa vahvistetusta ehdosta käyttämällä yhteistä kantaa järjestelyn 58–63 artiklan mukaisesti. Yhteistä kantaa ehdottavan sopimuspuolen on tällaisissa tapauksissa annettava joko ehdotetussa yhteisessä kannassa tai kussakin sen jälkeen ilmoitetussa yksittäisessä toimessa kattava selitys tuesta, mukaan luettuina erityiset tiedot hinnoittelusta ja perustelut sille, miksi b kohdan 3 alakohdan määräyksistä tarvitaan poikkeuslupa.

a) luokkaan I kuuluvissa maissa toteutettavien toimien osalta kuusi vuotta ja kolme kuukautta; ja

b) luokkaan II kuuluvissa maissa toteutettavien toimien osalta seitsemän vuotta ja kolme kuukautta.

a) enintään 12 vuoden takaisinmaksuaikoihin asianmukaisia markkinaviitekorkoja (CIRR), jotka on määritetty järjestelyn 20 artiklan mukaisesti;

b) yli 12 vuoden takaisinmaksuaikoihin järjestelyn 20 artiklan mukaisesti määritettyjä asianomaisia markkinaviitekorkoja (CIRR), joihin lisätään 20 peruspisteen korotus kaikkien valuuttojen osalta.

a) Sopimuspuoli tekee järjestelyn 47 artiklan mukaisesti ennakkoilmoituksen vähintään kymmenen vuorokautta ennen sitoumuksen tekemistä, jos se aikoo myöntää tukea luokkaan I kuuluvassa maassa toteutettavalle toimelle. Näissä ilmoituksissa on annettava kattava selitys virallisesta tuesta, mukaan luettuina erityiset tiedot hinnoittelusta.

b) Sopimuspuoli tekee järjestelyn 48 artiklan mukaisesti ennakkoilmoituksen vähintään kymmenen vuorokautta ennen sitoumuksen tekemistä, jos se aikoo myöntää tukea seuraaville:

1) luokkaan II kuuluvassa maassa toteutettava toimi; tai

2) toimi, jota tuetaan tämän alakohtaisen sopimuksen 2 artiklan c kohdan mukaisen yhteisen kannan nojalla. Tällainen ennakkoilmoitus voidaan tehdä samanaikaisesti yhteistä kantaa koskevan ehdotuksen kanssa ja edellyttäen, että yhteistä kantaa koskeva ehdotus hyväksytään.

a) Sihteeristö raportoi vuosittain tämän alakohtaisen sopimuksen toteuttamisesta.

b) Tämän alakohtaisen sopimuksen 2 artiklan b kohdan 3 alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan ii alakohdassa vahvistettu alle 50 prosentin syndikointia koskeva vaatimus korvataan 31. joulukuuta 2017 jälkeen, jollei jäljempänä olevasta c kohdasta muuta johdu, enintään 35 prosentin syndikointia koskevalla vaatimuksella, elleivät sopimuspuolet toisin sovi.

c) Sopimuspuolet tarkastelevat tätä alakohtaista sopimusta viimeistään 30. kesäkuuta 2017, jotta voidaan arvioida markkinaolosuhteita ja muita tekijöitä sen määrittämiseksi, olisiko ehtoja jatkettava tai muutettava.

d) Tämän alakohtaisen sopimuksen ehtoja ei sovelleta 31. joulukuuta 2017 jälkeen, elleivät sopimuspuolet toisin sovi.

a) Tässä alakohtaisessa sopimuksessa vahvistetaan rahoitusehdot, joita sovelletaan julkisesti tuettuihin vientiluottoihin, jotka koskevat hiilipohjaisten sähköntuotantohankkeiden sopimuksia seuraavien osalta:

1) Uusien hiilipohjaisten sähköntuotantolaitosten tai niiden osien vienti sähköverkkoa ja teollista käyttöä varten laitoksiin, joissa hiilidioksidia ei oteta talteen ja varastoida tai joissa ei ole hiilidioksidin talteenotto- ja käyttöteknologiaa, mukaan luettuina kaikki näiden laitosten rakentamisen ja käyttöönoton suoranaisesti edellyttämät osat, kalusto, materiaalit ja palvelut, myös henkilöstön kouluttaminen. Jos olemassa olevaan laitokseen lisätään uusi hiilipohjainen sähköntuotantoyksikkö, tätä pidetään uutena hiilipohjaisena sähköntuotantolaitoksena.

2) Olemassa olevan hiilipohjaisen sähköntuotantolaitoksen nykyaikaistaminen tai laitokselle toimitettavat laitteet sähköverkkoa ja teollista käyttöä varten.

b) Tätä alakohtaista sopimusta ei sovelleta sellaisiin hiilipohjaisen sähköntuotantolaitoksen rajojen ulkopuolisiin tavaroihin ja palveluihin, joista ostaja on yleensä vastuussa ja joihin liittyy erityisesti välittömästi voimalaitokseen liittymättömään vesihuoltoon liittyviä kustannuksia, maanmuokkaukseen, teiden rakentamiseen, työmaa-asuntoloihin, voimalinjoihin ja kytkentäkenttiin liittyviä kustannuksia sekä kustannuksia, jotka johtuvat ostajan maan virallisista hyväksymismenettelyistä (kuten työmaaluvista ja rakennusluvista), mutta

1) tapauksissa, joissa kytkentäkentän ostaja on sama kuin voimalaitoksen ostaja, ja sopimus tehdään kyseisen voimalaitoksen alkuperäisestä kytkentäkentästä, alkuperäisen kytkentäkentän ehdot eivät voi olla paremmat kuin hiilipohjaisen sähköntuotantohankkeen ehdot, ja

2) hiilipohjaisen sähköntuotantolaitoksen ulkopuolella sijaitsevia ala-asemia, muuntajia ja jännitteeltään vähintään 100 kV:n voimalinjoja koskevat ehdot eivät voi olla edullisemmat kuin hiilipohjaisen sähköntuotantolaitoksen ehdot.

c) Jos hiilipohjainen sähköntuotantohanke kuuluu uusiutuvien energialähteiden, ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen sekä vesihankkeiden vientiluottoja koskevan alakohtaisen sopimuksen lisäyksen II soveltamisalaan ja täyttää sen edellytykset, hankkeeseen sovelletaan kyseisessä alakohtaisessa sopimuksessa vahvistettuja rahoitusehtoja.

a) Tämän alakohtaisen sopimuksen 1 artiklan a kohdan 1 alakohdan määräysten kattamiin tavaroihin ja palveluihin liittyvien julkisesti tuettujen vientiluottojen enimmäistakaisinmaksuaika määräytyy taulukon 1 mukaan seuraavasti:

b) Pantaessa täytäntöön edellä oleva taulukko 1:

1) Tukikelpoisten alikriittisten yksikköjen osalta virallinen tuki rajoitetaan kahteen tietyssä laitoksessa sijaitsevaan yksikköön, eikä niiden yhdistetty asennettu bruttoteho saa olla yli 500 MW, paitsi jos tämän alakohtaisen sopimuksen 4 artiklan b kohdan 1 alakohdassa tarkoitetussa vaihtoehtoja koskevassa analyysissä tarkastellaan yhden suuremman yksikön mahdollisuutta suuremmassa tehokkuusluokassa ja osoitetaan, että tämä ei ole mahdollista; tällöin virallinen tuki rajoitetaan kahteen yksikköön, eikä niiden yhdistetty asennettu bruttoteho saa olla yli 600 MW.

2) Tukikelpoisten ylikriittisten yksikköjen osalta virallinen tuki rajoitetaan kahteen tietyssä laitoksessa sijaitsevaan yksikköön, paitsi jos tämän alakohtaisen sopimuksen 4 artiklan b kohdan 1 alakohdassa tarkoitetussa vaihtoehtoja koskevassa analyysissä tarkastellaan mahdollisuutta saavuttaa sama tehokkuus yhdellä tai kahdella suuremmalla yksiköllä ja osoitetaan, että tämä ei ole mahdollista.

3) IDA-kelpoisilla mailla tarkoitetaan maita, joille voidaan myöntää Kansainvälisen kehitysjärjestön (IDA) resursseja (mukaan luettuna ”IDA-only” ja ”IDA-blend” -maat) sillä hetkellä, kun asiaa koskeva täytetty vientiluottohakemus vastaanotetaan.

c) Tämän alakohtaisen sopimuksen 1 artiklan a kohdan 2 alakohdan määräysten kattamiin tavaroihin ja palveluihin liittyvien julkisesti tuettujen vientiluottojen enimmäistakaisinmaksuaika määräytyy järjestelyn 12 artiklan mukaan.

d) Hankerahoitustoimet ovat tämän alakohtaisen sopimuksen piiriin kuuluviin tavaroihin ja palveluihin liittyviä toimia, jotka täyttävät myös liitteen VII lisäyksessä I vahvistetut vaatimukset. Sopimuspuolen, joka soveltaa tällaisten toimien osalta tämän alakohtaisen sopimuksen taulukossa 1 sallittua asiaankuuluvaa takaisinmaksuaikaa, on sovellettava myös muita liitteessä VII vahvistettuja ehtoja, tämän alakohtaisen sopimuksen 3 artiklan mukaisesti.

a) Jollei b kohdasta muuta johdu, pääoman takaisinmaksun ja koron maksamisen on tapahduttava

1) järjestelyn 14 artiklan mukaisesti, tai

2) jos kyseessä ovat tämän alakohtaisen sopimuksen piiriin kuuluviin tavaroihin ja palveluihin liittyvät toimet, jotka täyttävät myös liitteen VII lisäyksessä I vahvistetut vaatimukset, kyseisen liitteen 3 artiklan mukaisesti.

b) Tuettu keskimääräinen painotettu takaisinmaksuaika saa olla enintään puolet takaisinmaksuajasta plus yksi vuosineljännes.

a) Sopimuspuoli tekee järjestelyn 48 artiklan mukaisesti ennakkoilmoituksen vähintään kymmenen vuorokautta ennen sitoumuksen tekemistä, jos se aikoo myöntää tukea tämän alakohtaisen sopimuksen määräysten mukaisesti.

b) Tällaisessa ilmoituksessa on

1) esitettävä, että vähemmän hiili-intensiiviset vaihtoehdot on arvioitu ja että ne eivät osoitetusti ole mahdollisia, ja

2) osoitettava, että hanke on isäntämaan kansallisen energiapolitiikan ja ilmastonmuutoksen hillintäpolitiikan ja -strategian mukainen, jota tuetaan kohdennetulla politiikalla uusiutuvien energialähteiden käytön laajentamiseksi ja/tai energiatehokkuuden parantamiseksi.

3) esitettävä alaviitteen 2 nojalla tukikelpoisten hankkeiden osalta selitys siitä, miten tuetulla hankkeella puututaan energiaköyhyyteen.

c) Sopimuspuolen, joka ilmoittaa ”Hankerahoituksen” mukaisesta toimesta tämän alakohtaisen sopimuksen 2 artiklan d kohdan mukaisesti, on edellä esitettyjen raportointivaatimusten lisäksi ilmoitettava liitteen VII mukaisesti vaaditut tiedot.

a) Tätä alakohtaista sopimusta on tarkasteltava viimeistään 30. kesäkuuta 2019. Tavoitteena on vahvistaa entisestään sen ehtoja toisessa vaiheessa, joka käynnistyy viimeistään 1. tammikuuta 2021, jotta voidaan edistää yhteistä tavoitetta ilmastomuutoksen torjumisesta ja jatkaa virallisen tuen asteittaista poistamista hiilipohjaisilta voimalaitoksilta, mukaan luettuna vähentämällä vähemmän tehokkaiden hiilipohjaisten voimalaitosten käyttöä.

b) Tarkastelussa on otettava huomioon seuraavat:

1) ilmastonmuutokseen liittyvät tuoreimmat tieteelliset raportit ja globaalien infrastruktuuri-investointipäätösten vaikutukset siihen, miten pysytään tavoitteessa, jonka mukaan ilmasto saisi lämmetä alle kaksi celsiusastetta verrattuna esiteollisen ajan tasoon;

2) hiilipohjaisten voimalaitosten teknologian edistyminen, mukaan luettuna integroitu kaasutuskombitekniikka (IGCC);

3) hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologian saatavuus;

4) hiilipohjaisiin voimalaitoksiin liittyvien sääntelypuitteiden kehitys sekä viejä- että ostajamaissa;

5) markkinaedellytysten kehittyminen eri maissa, mukaan luettuna erilaisten hiilipohjaisten voimalaitosteknologioiden kaupallinen toteutettavuus ja niiden toiminnasta saadut kokemukset;

6) vientiluottorahoituspolitiikan ja -käytännön kehittyminen muissa kuin OECD-maissa, erityisesti hiilipohjaisten voimalaitosten suurissa viejämaissa, ottaen huomioon, että sopimuspuolet voivat merkittävällä tavalla kannustaa muiden kuin OECD-maiden osallistumista tällä alalla; ja

7) se, miten tämä alakohtainen sopimus on vaikuttanut energiaköyhyyteen ja kansalliseen sähköistysasteeseen.

a) Tässä liitteessä esitetään ne ehdot, joiden soveltamista osallistujat voivat tukea lisäyksessä 1 vahvistetut kelpoisuusehdot täyttävien hankerahoitustoimien yhteydessä.

b) Jos tilanteista ei määrätä erikseen tässä liitteessä, niihin sovelletaan järjestelyn ehtoja.

a) Mikään yksittäinen pääoman takaisinmaksuerä tai kuuden kuukauden sisällä tapahtuva sarja takaisinmaksuja ei saa ylittää 25:tä prosenttia luoton pääomasta.

b) Ensimmäinen takaisinmaksuerä on suoritettava viimeistään 24 kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta, ja tuolloin on luoton pääomasta oltava maksettuna takaisin vähintään 2 prosenttia.

c) Korkoa on maksettava vähintään joka 12. kuukausi, ja ensimmäinen erä maksetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta.

d) Keskimääräinen painotettu takaisinmaksuaika ei saa ylittää seitsemää vuotta ja kolmea kuukautta.

e) Osallistujan on tehtävä tämän liitteen 5 artiklan mukainen ennakkoilmoitus.

a) osallistujat soveltavat enintään 12 vuoden takaisinmaksuaikoihin asianmukaisia markkinaviitekorkoja, jotka on määritetty järjestelyn 20 artiklan mukaisesti;

b) yli 12 vuoden takaisinmaksuaikoihin sovelletaan 20 peruspisteen korotusta markkinaviitekorkoihin kaikkien valuuttojen osalta.

a) tietyn taloudellisen yksikön rahoitus siten, että luotonantaja hyväksyy kyseisen taloudellisen yksikön kassavirtojen ja tuoton käyttämisen lainan takaisinmaksuun ja sen varallisuuden käyttämisen luoton vakuutena

b) Vientitoimien rahoittaminen (oikeudellisesti ja taloudellisesti) riippumattoman hankeyhtiön, esimerkiksi erityisesti tiettyä tarkoitusta varten perustetun yhtiön (special purpose company), kanssa, kun kyseessä on omia tuloja tuottava investointihanke.

c) Asianmukainen riskin hajauttaminen hankkeeseen sitoutuneiden osapuolten, esimerkiksi yksityisten tai luottokelpoisten julkisten osakkaiden, viejien, luotonantajien ja ostositoumusten antajien kesken sekä riittävä oman pääoman osuus.

d) Hankkeen kassavirran riittävyys kattamaan toimintakulut ja velanhoitokustannukset koko takaisinmaksuajan.

e) Hankkeen tuloista vähennetään ensiksi toimintakulut ja velanhoitokustannukset.

f) Kyse on muusta kuin valtio-ostajasta tai -lainaajasta ilman valtion maksutakuuta (lukuun ottamatta toimitustakausta, esimerkiksi ostositoumusjärjestelyjä).

g) Omaisuuseriin perustuvia vakuuksia hankkeen tuotoille/omaisuudelle, esimerkiksi sijoituksia, pantteja tai kassavirtatilejä.

h) Vähän tai ei lainkaan turvautumista hankkeen yksityisen sektorin osakkaisiin tai hankkeen sidosryhmiin (sponsorit) hankkeen päätökseen saamisen jälkeen.

a) Osallistuminen luoton syndikointiin sellaisten yksityisten rahoituslaitosten kanssa, jotka eivät saa julkisesti tuettua vientiluottoa, jolloin

1) osallistuja on vähemmistöosakkaana ja tasavertaisessa asemassa luoton koko kestoajan

2) osallistujien vientiluotolle myöntämän julkisen tuen osuus on alle 50 prosenttia syndikoidusta luotosta.

b) Julkisen tuen takuumaksu ei alita yksityisiltä markkinoilta saatavissa olevaa rahoitusta ja on verrannollinen vastaaviin maksuihin, joita muut syndikointiin osallistuvat yksityiset rahoituslaitokset perivät.

1. Ilmoituksen tekevä maa

2. Ilmoituksen päivämäärä

3. Ilmoituksen tekevä viranomainen tai virasto

4. Viitenumero

5. Alkuperäinen ilmoitus tai edellisen ilmoituksen tarkistus (tarkistuksen numero mainittava)

6. Erän numero (tarvittaessa)

7. Luoton viitenumero (tarvittaessa)

8. Järjestelyn artiklat, joihin ilmoitus perustuu

9. Sopeutettavan ilmoituksen viitenumero (tarvittaessa)

10. Sopeutettavan tuen kuvaus (tarvittaessa)

11. Määrämaa

1. Ostajamaa

2. Ostajan nimi

3. Ostajan sijaintipaikka

4. Ostajan asema

5. Luotonsaajamaa (jos eri kuin ostajan)

6. Luotonsaajan nimi (jos eri kuin ostajan)

7. Luotonsaajan sijaintipaikka (jos eri kuin ostajan)

8. Luotonsaajan asema (jos eri kuin ostajan)

9. Takaajamaa (tarvittaessa)

10. Takaajan nimi (tarvittaessa)

11. Takaajan sijaintipaikka (tarvittaessa)

12. Takaajan asema (tarvittaessa)

1. Vietävien tavaroiden ja/tai palvelujen kuvaus

2. Hankkeen kuvaus (tarvittaessa)

3. Hankkeen sijaintipaikka (tarvittaessa)

4. Tarjousten määräpäivä (tarvittaessa)

5. Luoton päättymispäivä (tarvittaessa)

6. Tuettavien sopimusten arvo joko todellisena arvona (kaikki luottojärjestelyt ja hankerahoitustoimet tai yksittäiset toimet vapaaehtoiselta pohjalta) tai seuraavan miljoonina erityisnosto-oikeuksina esitetyn asteikon mukaisesti:

7. Sopimusten valuutta

1. Luoton arvo: ilmoitusten, jotka koskevat luottojärjestelyjä ja hankerahoitustoimia tai vapaaehtoisesti yksittäisiä toimia, todellinen tai erityisnosto-oikeustaulukkoon perustuva arvo

2. Luoton valuutta

3. Ennakkomaksu (prosentteina tuettujen sopimusten kokonaisarvosta)

4. Paikalliskustannukset (prosentteina tuettujen sopimusten kokonaisarvosta)

5. Luoton alkamisajankohta ja viittaus sovellettavaan 10 artiklan alakohtaan

6. Takaisinmaksuajan pituus

7. Korkokanta

8. Korko tai marginaali

1. Takaisinmaksuprofiili

2. Takaisinmaksuerien maksuväli

3. Aika luoton alkamisajankohdasta pääoman ensimmäiseen takaisinmaksuerään

4. Ennen luoton alkamisajankohtaa pääomitetun koron määrä

5. Keskimääräinen painotettu takaisinmaksuaika

6. Selvitys syystä, jonka vuoksi tukea ei myönnetä 14 artiklan a–c kohdan mukaisesti

1. Velallisen maan maariskiluokitus

2. Valittu velallisen ostajariskiluokka

3. Nostoajan pituus

4. Poliittisen riskin (maariskin) takuukate prosentteina

5. Kaupallisen riskin (ostajariskin) takuukate prosentteina

6. Katteen laatu (vakiotasoa rajoitetumpi, vakiotaso, vakiotasoa täydellisempi)

7. Velallisen maan maariskiluokitukseen perustuva vähimmäistakuumaksu (MPR) ilman kolmannen maan takuuta, monenvälisen tai alueellisen instituution osallistumista, riskin lieventämistä ja/tai ostajariskin lisävakuutta

8. Sovellettavat vähimmäistakuumaksut

9. Tosiasiallinen veloitettu takuumaksu (ilmaistuna MPR-muodossa prosentteina pääomasta)

1. Velallisella/takaajalla olevat akkreditoidun CRA:n myöntämät ulkomaanvaluuttaiset luokitukset

2. Valtiolla olevat akkreditoidun CRA:n myöntämät ulkomaanvaluuttaiset luokitukset

3. TCMB-mallilla määritetty vastaava MPR, joka perustuu parhaaseen saatavilla olevaan ulkomaanvaluuttaiseen luokitukseen, jonka akkreditoitu CRA on myöntänyt velalliselle/takaajalle

4. TCMB-mallilla määritetty vastaava MPR, joka perustuu parhaaseen saatavilla olevaan ulkomaanvaluuttaiseen luokitukseen, jonka akkreditoitu CRA on myöntänyt valtiolle, kun velalliselle/takaajalle ehdotettu riskiluokitus on vähintään yhtä korkea kuin paras saatavilla olevaan luokitus, jonka akkreditoitu CRA on myöntänyt valtiolle

5. Kun velallinen/takaaja luokitellaan korkeampaan luokkaan kuin paras luokitus, jonka akkreditoitu CRA on sille antanut, tai vähintään yhtä korkeaan luokkaan kuin paras luokitus, jonka akkreditoitu CRA on antanut valtiolle, ilmoituksessa on esitettävä luokituksen perusteet

6. Kun kyseessä on syndikoidun lainan/takuun hinnoittelu, yksityiskohtainen kuvaus menetelmistä, joilla takuumaksu määritetään kokonaishinnoittelun perusteella

7. Kun kyseessä on luoton viitearvo, yksityiskohtainen kuvaus menetelmistä, joilla takuumaksu määritetään kokonaishinnoittelun perusteella

8. Kun kyseessä on nimetyn joukkolainan tai CDS:n hinnoittelu, yksityiskohtainen kuvaus menetelmistä, joilla hinnoittelu määritetään, yksityiskohtaiset perustelut hinnoittelun tarkoituksenmukaisuudelle, mukaan lukien se, liittyykö hinnoittelu tosiasialliseen velalliseen vai lähiyksikköön, ja jos se liittyy lähiyksikköön, selostus siitä, miten lähiyksikköä koskevat kriteerit täyttyvät.

1. Valittu velallisen ostajariskiluokka

2. Akkreditoidun luottolaitoksen ulkomaanvaluuttaiset luokitukset

3. Perustelut, miksi ostajariskiluokka on parempi kuin akkreditoidun luottolaitoksen antama luokitus

1. Käytetyt maariskin lieventämismenetelmät

2. Vahvistus siitä, että liitteen XII perusteet on täytetty

3. Tekniikan 1 osalta sen käytön perusteella sovellettava maariskiluokitus

4. Tekniikan 2 osalta

— käytetty paikallisvaluutta

— sovelletun paikallisvaluuttaa koskevan tekijän arvo

1. Sovelletut ostajariskien lisävakuusjärjestelyt

2. Kunkin lisävakuusjärjestelyn osalta sovellettu luoton lisävakuustekijä

3. Sovelletut luoton lisävakuustekijät yhteensä

1. Sidotun avun muoto (kehitysluotto, sekaluotto tai yhdistelmärahoitus)

2. Sidotun ja osittain sitomattoman kehitysapurahoituksen kokonaislahja-aste laskettuna 40 artiklan mukaisesti

3. Lahja-asteen laskemisessa käytetty diskonttokorko

4. Suhtautuminen käteismaksuihin lahja-astetta laskettaessa

5. Puiteluottojen käytön rajoitukset

1. Seuraavat tiedot:

— Koronmaksun ensimmäisen erän päivämäärä, jos myöhemmin kuin kuuden kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta

— Koronmaksujen maksuväli, jos harvemmin kuin kuuden kuukauden välein

1. Laajempi kuvaus vientisopimuksesta eli uudesta ydinvoimalaitoksesta, olemassa olevan ydinvoimalaitoksen nykyaikaistamisesta, ydinpolttoaineen toimituksesta ja rikastamispalveluista tai polttoaineen jälleenkäsittelypalvelusta

2. Pääoman takaisinmaksu ja koron maksaminen liitteessä II olevan 3 artiklan a kohdan 1 alakohdan, 3 artiklan a kohdan 2 alakohdan tai 3 artiklan c kohdan mukaisesti

3. Jos julkista tukea myönnetään liitteessä II olevan 3 artiklan c kohdan mukaisesti, ilmoittakaa

— takaisinmaksuprofiili

— takaisinmaksuerien maksuväli

— aika luoton alkamisajankohdasta pääoman ensimmäiseen takaisinmaksuerään

— ennen luoton alkamisajankohtaa pääomitetun koron määrä

— keskimääräinen painotettu takaisinmaksuaika

— selvitys siitä, miksi tukea ei myönnetä liitteessä II olevan 3 artiklan a ja b kohdan mukaisesti.

4. Liitteessä II olevan 4 artiklan mukaisesti sovellettu vähimmäiskorko

1. Laajempi kuvaus hankkeesta:

— uudet uusiutuvat energialähteet ja vesilaitokset tai käytössä olevien uusiutuvien energialähteiden ja vesilaitosten uudistaminen, mukaan luettuna liitteen IV lisäyksessä I luetellulla erityisalalla, tai

— jos kyse on vesivoimahankkeesta, määritellään uusi suuri vesivoimahanke (liitteen IV lisäyksen IV mukaisesti), tai

— jos kyse on liitteen IV lisäyksen II hankeluokkiin sisältyvästä hankkeesta, osoitetaan, miten hanke täyttää liitteessä IV olevan 2 artiklan b kohdassa asetetut tuen ehdot, tai

— jos kyse on liitteen IV lisäyksen III mukaisesti tuetuista hankkeista:

—

2. Pääoman takaisinmaksu ja koron maksaminen liitteessä II olevan 6 artiklan a kohdan 1 alakohdan, 6 artiklan a kohdan 2 alakohdan tai 6 artiklan c kohdan mukaisesti

3. Jos julkista tukea myönnetään liitteessä IV olevan 6 artiklan c kohdan mukaisesti, ilmoittakaa

— takaisinmaksuprofiili

— takaisinmaksuerien maksuväli

— aika luoton alkamisajankohdasta pääoman ensimmäiseen takaisinmaksuerään

— ennen luoton alkamisajankohtaa pääomitetun koron määrä

— keskimääräinen painotettu takaisinmaksuaika

— selvitys siitä, miksi tukea ei myönnetä liitteessä II olevan 6 artiklan a ja b kohdan mukaisesti.

4. Liitteessä IV olevan 7 artiklan mukaisesti sovellettu vähimmäiskorko

1. Kattava selvitys myönnetyn julkisen tuen ehdoista, mukaan luettuina

— selvitys siitä, miksi sovelletaan rautatieinfrastruktuuriin liittyviä ehtoja

— selvitys siitä, että tarjottu takaisinmaksuaika ei ylitä rahoitetun rautatieinfrastruktuurin käyttöikää

2. Luokkaan I kuuluvissa maissa toteutettavat toimet:

— hankkeen syndikoidun luoton kokonaismäärä mukaan luettuina julkisten ja yksityisten luotonantajien myöntämät lainat

— yksityisten luotonantajien myöntämän syndikoidun luoton kokonaismäärä

— osallistujien osuus syndikoidusta luotosta (prosentteina)

— vahvistus siitä, että osallistuja osallistuu luoton syndikointiin sellaisten yksityisten rahoituslaitosten kanssa, jotka eivät saa julkisesti tuettua vientiluottoa, jolloin i) osallistujan on oltava vähemmistöosakkaana ja tasavertaisessa asemassa luoton koko kestoajan ja ii) osallistujien myöntämän julkisen tuen määrä on alle 50 prosenttia syndikoidusta luotosta

— erityistiedot hinnoittelusta sen selvittämiseksi, että julkisesta tuesta perityt takuumaksut eivät alita yksityisiltä markkinoilta saatavissa olevaa rahoitusta ja ovat verrannollisia vastaaviin maksuihin, joita muut syndikointiin osallistuvat yksityiset rahoituslaitokset perivät.

1. Selvitys siitä, että vähemmän hiili-intensiiviset vaihtoehdot on arvioitu ja että ne eivät osoitetusti ole mahdollisia

2. Osoitus siitä, että hanke on isäntämaan kansallisen energiapolitiikan ja ilmastonmuutoksen hillintäpolitiikan ja -strategian mukainen, jota tuetaan kohdennetulla politiikalla uusiutuvien energialähteiden käytön laajentamiseksi ja/tai energiatehokkuuden parantamiseksi

3. Liitteessä VI olevan alaviitteen 2 nojalla tukikelpoisten hankkeiden osalta selitys siitä, miten tuetulla hankkeella puututaan energiaköyhyyteen

1. Selvitys siitä, miksi sovelletaan hankerahoitukseen liittyviä ehtoja

2. Avaimet käteen -sopimuksen arvo, alihankintasopimusten osuus jne.

3. Hankkeen laajempi kuvaus

4. Ennen luoton alkamisajankohtaa tarjotun takuun tyyppi

5. Ennen luoton alkamisajankohtaa tarjotun poliittiseen riskiin liittyvän takuukatteen suuruus prosentteina

6. Ennen luoton alkamisajankohtaa tarjotun kaupalliseen riskiin liittyvän takuukatteen suuruus prosentteina

7. Luoton alkamisajankohdan jälkeen tarjotun takuun tyyppi

8. Luoton alkamisajankohdan jälkeen tarjotun poliittiseen riskiin liittyvän takuukatteen suuruus prosentteina

9. Luoton alkamisajankohdan jälkeen tarjotun kaupalliseen riskiin liittyvän takuukatteen suuruus prosentteina

10. Rakennusajan pituus (tapauksen mukaan)

11. Nostoajan pituus

12. Keskimääräinen painotettu takaisinmaksuaika

13. Takaisinmaksuprofiili

14. Takaisinmaksuerien maksuväli

15. Aika luoton alkamisajankohdasta pääoman ensimmäiseen takaisinmaksuerään

16. Luottoajan puoleenväliin mennessä takaisin maksetun pääoman osuus prosentteina

17. Ennen luoton alkamisajankohtaa pääomitetun koron määrä

18. Muut vientiluottolaitoksen saamat maksut, kuten sitoumusmaksut (valinnainen paitsi kun ostaja on korkean tulotason OECD-maasta)

19. Takuumaksu (valinnainen paitsi kun hanke toteutetaan korkean tulotason OECD-maassa)

20. Vakuutus (ja tarvittaessa selvitys) siitä, että toimeen liittyy tai sille on luonteenomaista jokin seuraavista:

— tietyn taloudellisen yksikön rahoitus siten, että luotonantaja hyväksyy kyseisen taloudellisen yksikön kassavirtojen ja tuoton käyttämisen lainan takaisinmaksuun ja sen varallisuuden käyttämisen luoton vakuutena

— vientitoimien rahoittaminen (oikeudellisesti ja taloudellisesti) riippumattoman hankeyhtiön, esimerkiksi erityisesti tiettyä tarkoitusta varten perustetun yhtiön (special purpose company), kanssa, kun kyseessä on omia tuloja tuottava investointihanke

— asianmukainen riskin hajauttaminen hankkeeseen sitoutuneiden osapuolten, esimerkiksi yksityisten tai luottokelpoisten julkisten osakkaiden, viejien, luotonantajien ja ostositoumusten antajien kesken sekä riittävä oman pääoman osuus

— hankkeen kassavirran riittävyys kattamaan toimintakulut ja velanhoitokustannukset koko takaisinmaksuajan

— hankkeen tuloista vähennetään ensiksi toimintakulut ja velanhoitokustannukset

— muu kuin valtio-ostaja tai -lainaaja ilman valtion maksutakuuta

— omaisuuseriin perustuvia vakuuksia hankkeen tuotoille/omaisuudelle, esimerkiksi sijoituksia, pantteja tai kassavirtatilejä

— vähän tai ei lainkaan turvautumista hankkeen yksityisen sektorin osakkaisiin tai hankkeen sidosryhmiin (sponsorit) hankkeen päätökseen saamisen jälkeen.

1. Hankkeen syndikoidun luoton kokonaismäärä mukaan luettuina julkisten ja yksityisten luotonantajien myöntämät lainat

2. Yksityisten luotonantajien myöntämän syndikoidun luoton kokonaismäärä

3. Osallistujien osuus syndikoidusta luotosta (prosentteina)

4. Vakuutus seuraavista:

— Kun kyse on osallistumisesta luoton syndikointiin sellaisten yksityisten rahoituslaitosten kanssa, jotka eivät saa julkisesti tuettua vientiluottoa, osallistujan on oltava vähemmistöosakkaana ja tasavertaisessa asemassa luoton koko kestoajan.

— Edellä m kohdan 19 alakohdassa ilmoitettu takuumaksu ei alita yksityisiltä markkinoilta saatavissa olevaa rahoitusta ja on verrannollinen vastaaviin maksuihin, joita muut syndikointiin osallistuvat yksityiset rahoituslaitokset perivät.

Tavanomaisten takaisinmaksuprofiilien osalta (pääoman takaisinmaksu puolivuosittaisina tasaerinä):

HOR = (nostoajan pituus × 0,5) + takaisinmaksuajan pituus

Muiden kuin tavanomaisten maksuprofiilien osalta:

HOR = (nostoajan pituus × 0,5) + (takaisinmaksuajan keskimääräinen kesto – 0,25) / 0,5

Kun (max(PCC, PCP) ≤ 0,95, PCF = 1)

Kun (max(PCC, PCP) > 0,95, PCF = 1 + ((max(PCC, PCP) – 0,95) / 0,05) × (takuukatekerroin)

— Takuu kattaa luoton koko voimassaoloajan.

— Takuu on peruuttamaton, varaukseton ja pyynnöstä saatavilla.

— Takuu on oikeudellisesti pätevä ja täytäntöönpanokelpoinen takaajan sijaintimaan lainkäyttöalueella.

— Takaaja on luottokelpoinen taatun velan suuruuteen nähden.

— Takaajaan sovelletaan sijaintimaansa luotonannon valvontaa ja siirtomääräyksiä.

— Takuu kattaa luoton koko voimassaoloajan.

— Takuu on peruuttamaton, varaukseton ja pyynnöstä saatavilla.

— Takaaja on oikeudellisesti vastuussa luoton koko määrästä.

— Takaisinmaksut suoritetaan suoraan luotonantajalle.

— onko instituutio lainsäädännöllisesti ja taloudellisesti itsenäinen,

— onko instituution koko varallisuus suojassa kansallistamiselta tai julistamiselta menetetyksi valtiolle,

— onko instituutiolla rajoittamaton vapaus varojen siirtämiseen ja muuntamiseen,

— onko kyseessä instituutio, jonka toimintaan sen sijaintimaan hallitus ei puutu,

— onko instituution toiminta verovapaata, ja

— ovatko kaikki instituution jäsenvaltiot velvollisia antamaan lisäpääomaa sen velvoitteiden kattamiseksi.

— vahva luottoprofiili

— huomattavat ulkomaankaupan tulot suhteessa sen valuuttamääräiseen velkataakkaan

— valmiudet käyttää tytäryhtiöiden tai ulkomaantoimintojen tuotantoa ja käteisvarojen muodostusta erityisesti korkean luokituksen saaneissa valtioissa sijaitsevissa monikansallisissa yrityksissä

— yksiköllä on ulkomaalainen omistaja tai strateginen kumppani, joka on luotettava rahoitustuen lähde muodollisen takuun puuttuessa

— yksikkö on aiemmin saanut valtiolta erityiskohtelua, mukaan luettuna vapautus valuutan siirtojen ja vaihdon rajoituksista sekä vientitulojen luovutusvaatimuksista, ja suotuisaa verokohtelua

— yksiköllä on aiempia puiteluottoja korkean luokituksen saaneilta kansainvälisiltä pankeilta, erityisesti luottoja, joissa ei ole merkittäviä kielteisiä muutoksia koskevaa (Material Adverse Change, MAC) lauseketta, jonka perusteella pankit voivat irtisanoa luottovälineet valtion kriisin tai muiden riskien ilmetessä, ja

— yksiköllä on varallisuutta ulkomailla, erityisesti rahaksi muunnettavaa omaisuutta, mikä johtuu usein säännöistä, jotka sallivat viejien kuolettaa ja ylläpitää ulkomailla käteistilejä, joita voidaan käyttää velanhoitoa varten.

— julkisessa omistuksessa oleviin yksiköihin, liikelaitoksiin, valtion hallintoon kuten ministeriöihin, aluehallintoon jne.

— valtion lainkäyttöalueella sijaitseviin rahoituslaitoksiin ja

— yksiköihin, joiden myynti tapahtuu pääasiassa kotimaisilla markkinoilla paikallisvaluutassa.

— velallinen/takaaja on oikeudellisesti valtuutettu täyttämään velanmaksuvelvollisuuden valtion puolesta ja sillä on siten valtion täysi luottamus ja vakuudet ja

— valtion luottoriskin uudelleenjärjestelyn tapauksessa kyseinen velka sisällytetään uudelleenjärjestelyssä valtiolle osoitettuihin velvollisuuksiin ja maksuvelvollisuuksiin.

— julkiset yksiköt joko tapauksissa, joissa on due diligence -tarkastuksessa todettu, että ostajalla on implisiittisesti valtion täysi luottamus ja luotto/tuki, tai joissa todennäköisyys saada valtion rahoitus- ja vakavaraisuustukea on hyvin suuri sekä mahdollisessa perintä- että luottotappiotilanteessa. Valtiota vastaavat muut kuin valtion julkiset yksiköt, joihin kuuluvat myös valtio-omisteiset yhtiöt, joilla on täysi tai lähes täysi monopoliasema alan toiminnoissa (esimerkiksi energiantuotanto, öljy ja kaasu).

— yritysten yksiköt, joilla on poikkeuksellisen vahva luottoprofiili mahdollisten laiminlyönti- ja luottotappiotilanteiden varalta, minkä perusteella riskin voidaan katsoa vastaavan valtion luottoriskiä. Tällaiset ehdokkaat voivat olla vahvoja tunnettuja suuryrityksiä (ns. blue chip -yrityksiä) tai hyvin merkittäviä pankkeja, joilla on suuri todennäköisyys saada valtion rahoitus- ja vakavaraisuustukea.

— poikkeuksellisen hyvä tai erinomainen käteisvarojen ja tulojen muodostus

— poikkeuksellisen hyvä tai erinomainen likviditeetti

— poikkeuksellisen alhainen tai hyvin alhainen velkaantumisaste

— erinomainen tai hyvin vahva liiketoimintaprofiili ja toteen näytetyt hyvin vahvat hallinnolliset valmiudet.

— erinomainen tai hyvä käteisvarojen ja tulojen muodostus

— erinomainen tai hyvä likviditeetti

— hyvin alhainen tai alhainen velkaantumisaste

— hyvin vahva liiketoimintaprofiili ja toteen näytetyt hallinnolliset valmiudet.

— hyvä tai melko hyvä käteisvarojen ja tulojen muodostus

— hyvä tai melko hyvä likviditeetti

— alhainen tai melko alhainen velkaantumisaste

— melko vahva liiketoimintaprofiili ja toteen näytetyt hallinnolliset valmiudet.

— melko hyvä tai kohtalainen käteisvarojen ja tulojen muodostus

— melko hyvä tai kohtalainen likviditeetti

— melko alhainen tai kohtalainen velkaantumisaste

— kohtalainen liiketoimintaprofiili ja toteen näytetyt hallinnolliset valmiudet.

— kohtalainen tai melko heikko käteisvarojen ja tulojen muodostus

— kohtalainen tai melko heikko likviditeetti

— kohtalainen tai melko korkea velkaantumisaste

— kohtalaisen heikko liiketoimintaprofiili ja heikko näyttö hallinnollisista valmiuksista.

— melko heikko tai hyvin heikko käteisvarojen ja tulojen muodostus

— melko heikko tai heikko likviditeetti

— melko korkea tai korkea velkaantumisaste

— heikko liiketoimintaprofiili eikä näyttöä hallinnollisista valmiuksista.