i) tuotteisiin, joissa on ainoastaan yksi enintään 3 kilowatin sähkömoottori ja joissa puhallin on kytketty samaan akseliin, jota käytetään päätoiminnon käyttämiseen;

ii) kuivausrumpuihin ja kuivaaviin pyykinpesukoneisiin, joiden suurin ottoteho on enintään 3 kilowattia;

iii) liesituulettimiin, joiden suurin puhaltimeen (puhaltimiin) liittyvä kokonaisottoteho on alle 280 wattia.

a) on erityisesti suunniteltu toimimaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 94/9/EY ( 1 ) määritellyissä räjähdysvaarallisissa tiloissa;

b) on suunniteltu käytettäviksi ainoastaan lyhytaikaisesti hätätilanteissa neuvoston direktiivissä 89/106/EY ( 2 ) asetettujen paloturvallisuusvaatimusten mukaisesti;

c) on erityisesti suunniteltu toimimaan

i)

ii) siirrettävän kaasun vuotuisen keskilämpötilan ja/tai moottorin ympäristön lämpötilan, jos moottori on sijoitettu kaasuvirran ulkopuolelle, ollessa alle – 40 °C;

iii) syöttöjännitteellä > 1 000 V AC tai > 1 500 V DC;

iv) myrkyllisissä, voimakkaasti syövyttävissä tai helposti syttyvissä ympäristöissä taikka ympäristöissä, joissa on hankaavaa ainesta;

d) saatetaan markkinoille ennen 1 päivää tammikuuta 2015 varaosana samanlaisille puhaltimille, jotka on rakenteellisesti integroitu tuotteisiin, jotka saatetaan markkinoille ennen 1 päivää tammikuuta 2013;

e) on suunniteltu toimimaan siten, että optimaalinen energiatehokkuus saavutetaan kierrosnopeuden ollessa vähintään 8 000 kierrosta minuutissa.

1) ”puhaltimella” pyörivillä siivillä varustettua konetta, jota käytetään pitämään yllä sen läpi kulkevaa jatkuvaa kaasuvirtaa (yleensä ilmavirtaa), jonka voima massayksikköä kohti on enintään 25 kJ/kg, ja joka

— on suunniteltu käytettäväksi tai varustettavaksi ottoteholtaan vähintään 125 watin ja enintään 500 kilowatin (≥ 125 W ja ≤ 500 kW) sähkömoottorilla, joka pyörittää siipipyörää optimaalisessa energiatehokkuuspisteessä,

— on aksiaalipuhallin, keskipakopuhallin, ristivirtapuhallin tai sekavirtauspuhallin,

— on mahdollisesti varustettu moottorilla, kun se saatetaan markkinoille tai otetaan käyttöön;

2) ”siipipyörällä” sitä puhaltimen osaa, joka tuottaa energiaa kaasuvirtaan ja josta käytetään myös nimitystä ”puhallinpyörä”;

3) ”aksiaalipuhaltimella” puhallinta, joka puhaltaa kaasua yhden tai useamman siipipyörän pyörimisakselin suuntaisesti pyörivän siipipyörän (pyörivien siipipyörien) aikaansaamalla pyörivällä sivuttaissuuntaisella liikkeellä. Aksiaalipuhallin on mahdollisesti varustettu sylinterimäisellä kotelolla, imu- tai paineaukon johdesiivillä taikka suutinlevyllä tai -renkaalla;

4) ”imuaukon johdesiivillä” siipiä, jotka on sijoitettu siipipyörän eteen kaasuvirran ohjaamiseksi kohti siipipyörää ja jotka voivat olla säädettävissä;

5) ”paineaukon johdesiivillä” siipiä, jotka on sijoitettu siipipyörän jälkeen kaasuvirran ohjaamiseksi poispäin siipipyörästä ja jotka voivat olla säädettävissä;

6) ”suutinlevyllä” levyä, joka on varustettu aukolla, johon puhallin sijoitetaan, ja jonka avulla puhallin voidaan kiinnittää muihin rakenteisiin;

7) ”suutinrenkaalla” rengasta, joka on varustettu aukolla, johon puhallin sijoitetaan, ja jonka avulla puhallin voidaan kiinnittää muihin rakenteisiin;

8) ”keskipakopuhaltimella” puhallinta, jossa kaasu johdetaan siipipyörään (-pyöriin) pääasiassa akselin suuntaisesti ja johdetaan pois kohtisuoraan akseliin nähden. Siipipyörässä on mahdollisesti yksi tai kaksi imuaukkoa tai kotelo;

9) ”radiaalisilla siivillä varustetulla keskipakopuhaltimella” keskipakopuhallinta, jossa siipipyörän (-pyörien) siipien suunta kehällä on kohtisuora (radiaalinen) pyörimisakseliin nähden;

10) ”eteenpäin kaartuvilla siivillä varustetulla keskipakopuhaltimella” keskipakopuhallinta, jossa siipipyörän (-pyörien) siipien suunta kehällä on eteenpäin pyörimisakseliin nähden;

11) ”taaksepäin kaartuvilla siivillä varustetulla keskipakopuhaltimella” keskipakopuhallinta, jossa siipipyörän (-pyörien) siipien suunta kehällä on taaksepäin pyörimisakseliin nähden;

12) ”kotelolla” siipipyörän ympärillä olevaa suojusta, joka ohjaa kaasuvirran kohti siipipyörää, siipipyörän läpi ja pois siipipyörästä;

13) ”taaksepäin kaartuvilla siivillä varustetulla koteloidulla keskipakopuhaltimella” siipipyörällistä keskipakopuhallinta, jossa siipien suunta kehällä on taaksepäin pyörimisakseliin nähden ja joka on koteloitu;

14) ”ristivirtapuhaltimella” puhallinta, jossa sekä siipipyörään sen kehältä tuleva että sieltä lähtevä kaasuvirta siipipyörän läpi kulkee pääasiassa kohtisuorassa siipipyörän akseliin nähden;

15) ”sekavirtauspuhaltimella” puhallinta, jossa kaasuvirta siipipyörän läpi on keskipako- ja aksiaalityyppisten puhaltimien kaasuvirtojen välimuoto;

16) ”lyhytaikaiskäytöllä” moottorin käyttöä vakiokuormituksella ajan, joka ei ole riittävän pitkä normaalin käyntilämpötilan saavuttamiseksi;

17) ”ilmanvaihtopuhaltimella” puhallinta, jota ei käytetä seuraavissa energiaan liittyvissä tuotteissa:

— kuivausrummut ja kuivaavat pyykinpesukoneet, joiden suurin ottoteho on yli 3 kilowattia,

— kotitalouksien ilmastointituotteiden sisätiloihin sijoitettavat yksiköt ja sisätiloihin sijoitettavat ilmastointilaitteet, joissa ilmastoinnin suurin antoteho on enintään 12 kilowattia,

— tietotekniikkatuotteet;

18) ”ominaissuhteella” puhaltimen paineaukolla mitattua tyhjäkäyntipainetta jaettuna puhaltimen imuaukolla mitatulla tyhjäkäyntipaineella puhaltimen optimaalisessa energiatehokkuuspisteessä.

b) sovelluksissa, joissa ominaissuhde on yli 1,11;

c) kuljetuspuhaltimina, joita käytetään ei-kaasumaisten aineiden siirtämiseen teollisuusprosessien sovelluksissa.

1) ’Liitäntätapa’ tarkoittaa testi-, liitäntä- tai käyttöjärjestelyä, jolla määritellään testattavan puhaltimen imu- ja paineolosuhteet.

2) ’Liitäntätapa A’ tarkoittaa järjestelyä, jossa puhallin on vapaasti imevä ja vapaasti puhaltava.

3) ’Liitäntätapa B’ tarkoittaa järjestelyä, jossa puhallin on vapaasti imevä ja sen paineaukkoon on kiinnitetty kanava.

4) ’Liitäntätapa C’ tarkoittaa järjestelyä, jossa puhaltimen imuaukkoon on kiinnitetty kanava ja puhallin on vapaasti puhaltava.

5) ’Liitäntätapa D’ tarkoittaa järjestelyä, jossa puhaltimen imu- ja paineaukkoon on kiinnitetty kanava.

6) ’Hyötysuhdeluokka’ tarkoittaa puhaltimen kaasunpoistossa käytettävää energiamuotoa, jota käytetään puhaltimen energiatehokkuuden, joko staattisen hyötysuhteen tai kokonaishyötysuhteen, määrityksessä, jossa

a) ’puhaltimen staattista painetta’ (psf) on käytetty puhaltimen kaasutehon määritykseen puhaltimen staattisen hyötysuhteen määritykseen käytettävässä yhtälössä;

b) ’puhaltimen kokonaispainetta’ (pf) on käytetty puhaltimen kaasutehon määritykseen kokonaishyötysuhteen määritykseen käytettävässä yhtälössä.

7) ’Staattinen hyötysuhde’ tarkoittaa puhaltimen energiatehokkuutta, joka perustuu puhaltimen staattisen paineen (psf) mittaukseen.

8) ’Puhaltimen staattinen paine’ (psf) tarkoittaa puhaltimen kokonaispainetta (pf), josta vähennetään puhaltimen dynaaminen paine korjattuna Machin kertoimella.

9) ’Tyhjäkäyntipaine’ tarkoittaa painetta, joka mitataan virtaavan kaasun pisteessä, jos se pysähtyy isentrooppisen prosessin kautta.

10) ’Dynaaminen paine’ tarkoittaa painetta, jonka laskenta perustuu massavirtaan, kaasun keskimääräiseen tiheyteen puhaltimen paineaukolla ja paineaukon pinta-alaan.

11) ’Machin kerroin’ tarkoittaa tietyssä pisteessä vallitsevaan dynaamiseen paineeseen sovellettavaa korjauskerrointa, ja se määritellään tyhjäkäyntipaineeksi, josta on vähennetty paine, joka on suhteutettu absoluuttiseen nollapaineeseen, joka kohdistuu pisteeseen, joka on levossa suhteessa sitä ympäröivään kaasuun, jaettuna dynaamisella paineella.

12) ’Kokonaishyötysuhde’ tarkoittaa puhaltimen energiatehokkuutta, joka perustuu puhaltimen kokonaispaineen (pf) mittaukseen.

13) ’Puhaltimen kokonaispaine’ (pf) tarkoittaa puhaltimen paineaukolla vallitsevan tyhjäkäyntipaineen ja puhaltimen imuaukolla vallitsevan tyhjäkäyntipaineen välistä erotusta.

14) ’Hyötysuhdetaso’ tarkoittaa parametria, jota käytetään tietyn ottotehon puhaltimen tavoite-energiatehokkuuden laskennassa sen optimaalisessa energiatehokkuuspisteessä (ilmaistaan parametrina ”N” puhaltimen energiatehokkuuden laskennassa).

15) ’Tavoite-energiatehokkuus’ ηtavoite tarkoittaa vähimmäisenergiatehokkuutta, joka puhaltimen on saavutettava täyttääkseen vaatimukset ja joka perustuu puhaltimen ottotehoon sen optimaalisessa energiatehokkuuspisteessä, missä ηtavoite on arvo, joka saadaan liitteessä II olevassa 3 kohdassa olevasta asianmukaisesta yhtälöstä, kun energiatehokkuutta koskevassa kaavassa käytetään sovellettavaa hyötysuhdetason kokonaislukua N (liitteessä I olevan 2 kohdan taulukot 1 ja 2) ja puhaltimen kilowatteina ilmaistua ottotehoa Pe(d) sen optimaalisessa energiatehokkuuspisteessä.

16) ’Taajuusmuuttaja’ tarkoittaa moottoriin ja puhaltimeen integroitua – tai yhtenä järjestelmänä toimivaa – sähköistä tehonmuunninta, joka jatkuvasti muuntaa sähkömoottoriin syötettävää sähkötehoa, jotta moottorin mekaanista lähtötehoa voidaan ohjata moottorilla käytettävän kuorman momentti- ja nopeusominaisuuksien mukaan, lukuun ottamatta jännityksensäätimiä, joissa muutetaan ainoastaan moottorin syöttöjännitettä.

17) ’Yleinen hyötysuhde’ on joko ’staattinen hyötysuhde’ tai ’kokonaishyötysuhde’ riippuen siitä, kumpaa sovelletaan.

1. Jäljempänä 2 kohdan 1–14 alakohdassa luetellut tiedot puhaltimista on esitettävä

a) puhaltimien teknisessä dokumentaatiossa

b) vapaasti käytettävissä olevilla puhaltimien valmistajien internetsivustoilla.

2. Seuraavat tiedot on esitettävä:

1) yleinen hyötysuhde (η) pyöristettynä yhteen desimaaliin

2) energiatehokkuuden määrityksessä käytetty liitäntätapa (A–D)

3) hyötysuhdeluokka (staattinen tai kokonaishyötysuhde)

4) hyötysuhdetaso optimaalisessa energiatehokkuuspisteessä

5) onko puhaltimen hyötysuhteen laskennassa oletettu, että puhaltimen kanssa käytetään taajuusmuuttajaa, ja jos näin on, onko taajuusmuuttaja integroitu puhaltimeen vai onko se asennettava puhaltimen kanssa

6) valmistusvuosi

7) valmistajan nimi tai tavaramerkki, kaupparekisterinumero ja valmistuspaikka

8) tuotteen mallinumero

9) moottorin nimellinen ottoteho (nimelliset ottotehot) (kW), virtausnopeus(-nopeudet) ja paine(-et) optimaalisella energiatehokkuudella

10) kierrosnopeus minuutissa optimaalisessa energiatehokkuuspisteessä

11) ominaissuhde

12) purkamista, kierrätystä tai käytön jälkeistä käsittelyä helpottavat tiedot

13) puhaltimen asentamiseen, käyttöön ja huoltoon liittyvät tiedot, joiden avulla voidaan minimoida puhaltimen ympäristövaikutukset ja taata sen optimaalinen käyttöikä

14) kuvaus muista puhaltimen energiatehokkuuden määrityksessä käytetyistä seikoista, kuten putkista, joita ei kuvailla liitäntätavassa ja joita ei toimiteta puhaltimen kanssa.

3. Tekniseen dokumentaatioon sisältyvät tiedot on annettava 2 kohdan 1–14 alakohdan mukaisessa järjestyksessä. Luettelossa käytettyjä sanamuotoja ei tarvitse noudattaa sanatarkasti. Tekstin sijaan tiedot voidaan esittää kaavioina, kuvina tai symboleina.

4. Edellä 2 kohdan 1, 2, 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut tiedot on merkittävä kestävällä tavalla puhaltimen arvokilpeen tai sen läheisyyteen ja 2 kohdan 5 alakohdan osalta on käytettävä jompaakumpaa seuraavista sanamuodoista:

— ”Puhaltimen kanssa on asennettava taajuusmuuttaja.”

— ”Puhaltimeen on integroitu taajuusmuuttaja.”

5. Valmistajien on annettava käyttöohjeissa tiedot puhaltimia koottaessa, asennettaessa tai huollettaessa noudatettavista varotoimista. Jos tuotetietovaatimuksia koskevan 2 kohdan 5 alakohdan mukaisesti ilmoitetaan, että puhaltimen kanssa on asennettava taajuusmuuttaja, valmistajien on annettava yksityiskohtaiset tiedot taajuusmuuttajan ominaisuuksista, jotta voidaan varmistaa kokoonpanon optimaalinen käyttö.

1) ”Imuaukon tilavuusvirta tyhjäkäynnillä” (q) on puhaltimen läpi tiettyä aikayksikköä kohti kulkevan kaasun määrä (m3/s), joka lasketaan jakamalla puhaltimen liikuttaman kaasun massa (kg/s) kyseisen kaasun tiheydellä puhaltimen imuaukolla (kg/m3).

2) ”Puristuvuuskerroin” on dimensioton luku, jolla kuvataan kaasuvirran puristuvuutta testin aikana ja joka lasketaan puhaltimen kaasuun kohdistaman mekaanisen työn suhteena työhön, joka kohdistuisi puristumattomaan fluidiin samalla massavirralla, kaasun tiheydellä imuaukolla ja painesuhteella ottaen huomioon puhaltimen paine ’kokonaispaineena’ (kp) tai ’staattisena paineena’ (kps).

3) kps tarkoittaa puhaltimen staattisen kaasutehon laskennassa käytettävää puristuvuuskerrointa.

4) kp tarkoittaa puhaltimen kokonaiskaasutehon laskennassa käytettävää puristuvuuskerrointa.

5) ”Loppukokoonpano” tarkoittaa puhaltimen loppuun saatettua tai paikalla suoritettua kokoonpanoa, joka sisältää kaikki tarvittavat osatekijät puhaltimen sähköenergian muuntamiseksi kaasutehoksi ilman, että puhaltimeen on tarpeen lisätä osia tai komponentteja.

6) ”Ei lopullinen kokoonpano” tarkoittaa ainakin siipipyörän sisältävää puhaltimen osien kokoonpanoa, joka edellyttää yhtä tai useampaa ulkopuolelta toimitettua komponenttia, jotta sähkövirta voitaisiin muuntaa puhaltimen kaasutehoksi.

7) ”Suora käyttö” tarkoittaa puhaltimen käyttöjärjestelyä, jossa siipipyörä kiinnitetään moottorin akseliin joko suoraan tai koaksiaalikytkimillä ja jossa siipipyörän nopeus on identtinen moottorin pyörimisnopeuden kanssa.

8) ”Voimansiirto” tarkoittaa puhaltimen käyttöjärjestelyä, jossa ei ole kyse edellä määritellystä suorasta käytöstä. Tällaisia käyttöjärjestelyjä ovat esimerkiksi hihnakäyttö taikka vaihteiston tai liukumuhvien käyttö.

9) ”Alhaisen hyötysuhteen käyttö” tarkoittaa voimansiirtoa hihnalla, jonka leveys on alle kolminkertainen suhteessa sen korkeuteen, tai käyttäen jotakin muuta voimansiirron muotoa, ei kuitenkaan korkean hyötysuhteen käyttöä.

10) ”Korkean hyötysuhteen käyttö” tarkoittaa voimansiirtoa hihnalla, jonka leveys on vähintään kolminkertainen suhteessa sen korkeuteen, tai käyttäen hammashihnaa tai hammasvaihteita.

3.1 Jos puhallin toimitetaan loppukokoonpanona, puhaltimen kaasuteho ja ottoteho mitataan sen optimaalisessa energiatehokkuuspisteessä:

a) Jos puhaltimessa ei ole taajuusmuuttajaa, yleisen hyötysuhteen laskennassa käytetään seuraavaa yhtälöä:

ηe on yleinen hyötysuhde;

Pu(s) on 3.3 kohdan mukaisesti määritetty puhaltimen kaasuteho sen toimiessa optimaalisessa energiatehokkuuspisteessä;

Pe on puhaltimen moottorin tulonavoissa mitattu teho puhaltimen toimiessa optimaalisessa energiatehokkuuspisteessä.

b) Jos puhaltimessa on taajuusmuuttaja, yleisen hyötysuhteen laskennassa käytetään seuraavaa yhtälöä:

ηe on yleinen hyötysuhde;

Pu(s) on 3.3 kohdan mukaisesti määritetty puhaltimen kaasuteho sen toimiessa optimaalisessa energiatehokkuuspisteessä;

Ped on puhaltimen taajuusmuuttajan tulonavoissa mitattu teho puhaltimen toimiessa optimaalisessa energiatehokkuuspisteessä.

Cc on osakuorman kompensointitekijä seuraavasti:

3.2 Jos puhallinta ei toimiteta lopullisessa kokoonpanossa, puhaltimen yleinen hyötysuhde lasketaan siipipyörän optimaalisessa energiatehokkuuspisteessä käyttäen seuraavaa yhtälöä:

ηe on yleinen hyötysuhde;

ηr on puhaltimen siipipyörän hyötysuhde, joka lasketaan kaavalla Pu(s) / Pa ,

jossa

ηm on moottorin nimellishyötysuhde asetuksen (EY) N:o 640/2009 mukaisesti, jos sitä sovelletaan. Jos moottori ei kuulu asetuksen (EY) N:o 640/2009 soveltamisalaan tai jos moottoria ei toimiteta, lasketaan moottorin nimellishyötysuhteen ηm oletusarvo käyttäen seuraavia arvoja:

ηT on käyttöjärjestelyn hyötysuhde, josta on käytettävä seuraavia oletusarvoja:

Cm on kompensointitekijä komponenttien yhteensovittamisen huomioon ottamiseksi = 0,9;

Cc on osakuorman kompensointitekijä:

3.3 Puhaltimen kaasuteho Pu(s) (kW) lasketaan puhaltimen toimittajan valitseman liitäntätavan testimenetelmän mukaisesti:

a) Jos puhallin on mitattu liitäntätavan A mukaan, testauksessa käytettävä puhaltimen staattinen kaasuteho Pus saadaan yhtälöstä Pus = q · psf · kps.

b) Jos puhallin on mitattu liitäntätavan B mukaan, testauksessa käytettävä puhaltimen kaasuteho Pu saadaan yhtälöstä Pu = q · pf · kp.

c) Jos puhallin on mitattu liitäntätavan C mukaan, testauksessa käytettävä puhaltimen staattinen kaasuteho Pus saadaan yhtälöstä Pus = q · psf · kps.

d) Jos puhallin on mitattu liitäntätavan D mukaan, testauksessa käytettävä puhaltimen kaasuteho Pu saadaan yhtälöstä Pu = q · pf · kp.

4.1 Aksiaalipuhaltimien, eteenpäin kaartuvilla siivillä varustettujen keskipakopuhaltimien ja radiaalisiivillä varustettujen keskipakopuhaltimien tavoite-energiatehokkuus lasketaan seuraavilla yhtälöillä:

4.2 Taaksepäin kaartuvilla siivillä varustettujen koteloimattomien keskipakopuhaltimien, taaksepäin kaartuvilla siivillä varustettujen koteloitujen keskipakopuhaltimien ja sekavirtauspuhaltimien tavoite-energiatehokkuus lasketaan seuraavilla yhtälöillä:

4.3 Ristivirtapuhaltimien tavoite-energiatehokkuus lasketaan seuraavilla yhtälöillä:

1) Jäsenvaltion viranomaisten on tarkastettava yksi mallia edustava laite.

2) Mallin katsotaan olevan sovellettavien vaatimusten mukainen, jos

a) teknisessä dokumentaatiossa direktiivin 2009/125/EY liitteessä IV olevan 2 kohdan mukaisesti annetut arvot (ilmoitetut arvot) ja tapauksen mukaan kyseisten arvojen laskemiseen käytetyt arvot eivät ole valmistajan tai maahantuojan kannalta suotuisampia kuin mainitun kohdan g alakohdan mukaisesti tehtyjen vastaavien mittausten tulokset; ja

b) ilmoitetut arvot ovat tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten mukaiset eivätkä vaaditut valmistajan tai maahantuojan julkaisemat tuotetiedot sisällä arvoja, jotka ovat valmistajan tai maahantuojan kannalta suotuisampia kuin ilmoitetut arvot; ja

c) kun jäsenvaltion viranomaiset testaavat mallia edustavaa laitetta, määritetyt arvot (testauksessa mitatut asiaankuuluvien parametrien arvot ja näiden mittausten perusteella lasketut arvot) ovat taulukossa 3 annettujen vastaavien tarkastuksissa sallittujen poikkeamien rajoissa.

3) Jos 2 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitettuja tuloksia ei saavuteta, on katsottava, ettei kyseinen malli ole tämän asetuksen mukainen.

4) Jos 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettua tulosta ei saavuteta:

a) sellaisten mallien osalta, joita valmistetaan alle viisi kappaletta vuodessa, on katsottava, ettei malli ole tämän asetuksen mukainen;

b) sellaisten mallien osalta, joita valmistetaan vähintään viisi kappaletta vuodessa, jäsenvaltion viranomaisten on testattava vielä kolme satunnaisesti valittua saman mallin laitetta. Mallin katsotaan olevan sovellettavien vaatimusten mukainen, jos näille kolmelle laitteelle määritettyjen arvojen aritmeettinen keskiarvo on taulukossa 3 annettujen vastaavien tarkastuksissa sallittujen poikkeamien rajoissa.

5) Jos 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettua tulosta ei saavuteta, on katsottava, ettei kyseinen malli ole tämän asetuksen mukainen.

6) Jäsenvaltion viranomaisten on toimitettava kaikki asiaa koskevat tiedot muiden jäsenvaltioiden viranomaisille ja komissiolle viipymättä sen jälkeen, kun mallin vaatimustenvastaisuutta koskeva päätös on tehty 3 kohdan, 4 kohdan a alakohdan ja 5 kohdan mukaisesti.