2002R1605 — FI — 01.01.2007 — 001.001

---

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

►B	NEUVOSTON ASETUS (EY, Euratom) N:o 1605/2002, tehty 25 päivänä kesäkuuta 2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta (EYV L 248, 16.9.2002, p.1)

Muutettu:

		Virallinen lehti
		No	page	date
►M1	NEUVOSTON ASETUS (EY, EURATOM) N:o 1995/2006, annettu 13 päivänä joulukuuta 2006,	L 390	1	30.12.2006

Oikaisu

►C1	Oikaisu, EYV L 025, 30.1.2003, s. 43  (1605/02)
C2	Oikaisu, EYV L 286, 7.9.2004, s. 3  (1605/02)

---

▼B

NEUVOSTON ASETUS (EY, Euratom) N:o 1605/2002,

tehty 25 päivänä kesäkuuta 2002,

Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta

ENSIMMÄINEN OSA

YHTEISET SÄÄNNÖKSET

I OSASTO

TARKOITUS

1 artikla

►M1  Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat Euroopan yhteisöjen yleisen talousarvion, jäljempänä ”talousarvio”, laatimista ja toteuttamista sekä tilinpäätöksen laatimista ja tilintarkastusta. ◄

Tätä asetusta sovellettaessa talous- ja sosiaalikomitea, alueiden komitea, oikeusasiamies ja Euroopan tietosuojavaltuutettu rinnastetaan yhteisöjen toimielimiin.

2 artikla

Kaikkien muissa säädöksissä olevien säännösten, jotka liittyvät talousarvion toteuttamiseen tuloina tai menoina, on noudatettava II osastossa esitettyjä budjettiperiaatteita.

II OSASTO

BUDJETTIPERIAATTEET

▼M1

3 artikla

Talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa noudatetaan tässä asetuksessa säädettyjä yhtenäisyyden, talousarvion totuudenmukaisuuden, vuotuisuuden, tasapainon, laskentayksikön, yleiskatteisuuden, erittelyn, moitteettoman varainhoidon, mikä edellyttää vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa, sekä avoimuuden periaatteita.

▼B

1 LUKU

Yhtenäisyyden ja talousarvion totuudenmukaisuuden periaateet

4 artikla

1.  Talousarvio on säädös, jossa arvioidaan ja vahvistetaan joka vuodeksi kaikki Euroopan yhteisöjen ja Euroopan atomienergiayhteisön tarpeellisiksi katsotut tulot ja menot.

2.  Yhteisöjen menoihin ja tuloihin kuuluvat:

3.  Talousarvioon otetaan yhteisöjen lainanotto- ja lainanantotoimintaan liittyvät takaukset ja suoritukset takuurahastoon ulkosuhteisiin liittyville hankkeille.

5 artikla

1.  Tulon tai menon saa suorittaa ainoastaan ottamalla sen johonkin budjettikohtaan, jollei 74 artiklasta muuta johdu.

2.  Menoon ei saa sitoutua eikä sitä saa hyväksyä maksettavaksi, jos se ylittää vahvistetun määrärahan.

3.  Talousarvioon saadaan ottaa määrärahoja vain tarpeelliseksi katsottuja menoja varten.

▼M1

4.  Jollei 5 a, 18 ja 74 artiklasta muuta johdu, yhteisöille kuuluvat korkotuotot otetaan talousarvioon sekalaisina tuloina.

▼M1

5 a artikla

1.  Ennakkomaksuista syntyvät korkotuotot sidotaan asianomaiseen ohjelmaan tai toimeen ja vähennetään saajalle suoritettavan loppumaksun määrästä.

Tämän asetuksen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetussa asetuksessa, jäljempänä ”soveltamissäännöt”, eritellään tapaukset, joissa toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä poikkeuksellisesti perii koron vuosittain. Tämä korko otetaan talousarvioon sekalaisena tulona.

2.  Yhteisöille ei tarvitse maksaa korkoa seuraavista:

▼B

2 LUKU

Vuotuisperiaate

6 artikla

Talousarvioon otetaan määrärahat yhden varainhoitovuoden ajaksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta.

7 artikla

1.  Talousarvio koostuu jaksotetuista määrärahoista, jotka ovat maksusitoumusmäärärahoja tai maksumäärärahoja, ja jaksottamattomista määrärahoista.

2.  Maksusitoumusmäärärahat kattavat tietyn varainhoitovuoden aikana tehtyjen oikeudellisten sitoumusten kokonaiskustannukset, jollei 77 artiklan 2 kohdasta tai 166 artiklan 2 kohdasta muuta johdu.

3.  Maksumäärärahat kattavat tietyn varainhoitovuoden ja/tai sitä edeltävien varainhoitovuosien aikana tehtyjen oikeudellisten sitoumusten toteuttamiseen tarvittavat maksut.

4.  Edellä 1 ja 2 kohta eivät rajoita toisen osan I, IV ja VI osaston erityissäännösten soveltamista. Ne eivät estä sitomasta kaikkia määrärahoja kerralla tai jakamasta talousarviositoumuksia vuotuisiin eriin.

8 artikla

1.  Varainhoitovuoden tulot kirjataan kyseisen varainhoitovuoden tileille sen kuluessa toteutuneiden määrien mukaisina. Seuraavan varainhoitovuoden tammikuun omat varat saadaan kuitenkin suorittaa etukäteen yhteisöjen omien varojen järjestelmästä tehdyn päätöksen soveltamisesta annetun neuvoston asetuksen mukaisesti.

2.  Arvonlisäveroon perustuviin omiin varoihin, bruttokansantuloon (BKTL) perustuviin täydentäviin omiin varoihin ja myös rahoitusosuuksiin saadaan tehdä mukautuksia 1 kohdassa mainitun asetuksen mukaisesti.

3.  Tietylle varainhoitovuodelle myönnettyjä määrärahoja saadaan käyttää ainoastaan kattamaan menot, joihin on sitouduttu ja jotka on maksettu saman varainhoitovuoden aikana sekä sellaisista sitoumuksista johtuvat määrät, jotka siirtyvät edellisiltä varainhoitovuosilta.

4.  Maksusitoumukset otetaan kirjanpitoon kattamaan 31 päivään joulukuuta mennessä tehdyt oikeudelliset sitoumukset, jollei muuta johdu 77 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista kokonaissitoumuksista tai 166 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista rahoitussopimuksista, jotka viedään kirjanpitoon 31 päivään joulukuuta mennessä tehtyjen talousarviositoumusten perusteella.

5.  Maksut kirjataan tietyn varainhoitovuoden tileille niiden maksujen perusteella, jotka tilinpitäjä on suorittanut saman vuoden joulukuun 31 päivään mennessä.

6.  Poiketen siitä, mitä 3, 4 ja 5 kohdassa säädetään, Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosaston menot kirjataan varainhoitovuoden tileille toisen osan I osastossa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

9 artikla

1.  Jos määrärahoja ei ole käytetty sen varainhoitovuoden aikana, jota varten ne on otettu talousarvioon, ne peruutetaan.

Käyttämättömät määrärahat voidaan kuitenkin viimeistään 15 päivänä helmikuuta 2 ja 3 kohdan mukaisesti asianomaisen toimielimen päätöksellä siirtää yksinomaan seuraavan varainhoitovuoden aikana käytettäviksi tai ne voidaan siirtää ilman eri toimenpiteitä 4 kohdan mukaisesti.

2.   ►M1  Maksusitoumusmäärärahoista ◄ ja jaksottamattomista määrärahoista, joita varainhoitovuoden tilit päätettäessä ei vielä ole sidottu, voidaan siirtää

3.   ►M1  Maksumäärärahoista ◄ voidaan siirtää määrät, jotka tarvitaan aiempien maksusitoumusten kattamiseen tai jotka liittyvät siirrettyihin maksusitoumusmäärärahoihin, jos seuraavan varainhoitovuoden asianomaiseen budjettikohtaan osoitetut määrärahat eivät kata rahoitustarvetta. Asianomainen toimielin käyttää ensisijaisesti kuluvalle varainhoitovuodelle vahvistettuja määrärahoja ja vasta näiden loputtua siirrettyjä määrärahoja.

4.  Jaksottamattomat määrärahat, jotka vastaavat ennen varainhoitovuoden tilinpäätöstä asianmukaisesti tehtyjä maksusitoumuksia, siirretään ilman eri toimenpiteitä vain seuraavalle varainhoitovuodelle.

5.  Asianomainen toimielin ilmoittaa viimeistään 15 päivänä maaliskuuta Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäljempänä ”budjettivallan käyttäjä”, tekemästään päätöksestä siirtää määrärahoja täsmentäen jokaisen budjettikohdan osalta, miten 2 ja 3 kohdassa säädettyjä perusteita on sovellettu.

6.  Varauksiin otettuja tai henkilöstömenoihin liittyviä määrärahoja ei saa siirtää.

10 artikla

Käyttämättömät tulot ja 18 artiklassa tarkoitetuista tuloista saadut, 31 päivänä joulukuuta käytettävissä olevat määrärahat siirretään ilman eri toimenpiteitä. Ensin on käytettävä ne määrärahat, jotka vastaavat edelliseltä varainhoitovuodelta siirrettyjä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.

11 artikla

Määrärahojen vapautuminen, joka aiheutuu niillä rahoitettavan toiminnan osittaisesta tai täydellisestä toteuttamatta jättämisestä ja joka tapahtuu sen varainhoitovuoden jälkeisten varainhoitovuosien aikana, jota varten määrärahat on otettu talousarvioon, johtaa määrärahojen peruuntumiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ►M1  157 ja 160 a artiklan ◄ soveltamista.

12 artikla

Talousarvioon otetut määrärahat voidaan sitoa talousarvion lopullisen vahvistamisen jälkeen 1 päivästä tammikuuta alkaen, jollei toisen osan I tai VI osastossa säädetyistä poikkeuksista muuta johdu.

13 artikla

1.  Jos talousarviota ei ole varainhoitovuoden alkaessa lopullisesti vahvistettu, sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 273 artiklan ensimmäistä kohtaa, ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 178 artiklan ensimmäistä kohtaa tehtäessä maksusitoumuksia ja suoritettaessa maksuja menoista, joiden ottaminen tiettyyn budjettikohtaan olisi ollut mahdollista viimeistä asianmukaisesti vahvistettua talousarviota toteuttaessa.

2.  Maksusitoumuksia voidaan tehdä luku luvulta enintään neljäsosalla kaikista asianomaiseen lukuun edelliseksi varainhoitovuodeksi hyväksytyistä määrärahoista lisättynä yhdellä kahdestoistaosalla kutakin kulunutta kuukautta kohti.

Maksaminen voidaan suorittaa kuukausittain luku luvulta enintään kahdestoistaosalla asianomaiseen lukuun edelliseksi varainhoitovuodeksi hyväksytyistä määrärahoista.

Valmisteltavassa talousarvioesityksessä varattuja määrärahoja ei saa ylittää.

3.  Jos yhteisöjen toiminnan jatkuvuus ja hallinnon tarpeet sitä edellyttävät:

Täydentävät kahdestoistaosat hyväksytään kokonaisina eikä niitä voida jakaa osiin.

4.  Jos jossain luvussa kahden tai useamman väliaikaisen kahdestoistaosan hyväksyminen 3 kohdassa määritellyissä tilanteissa ja siinä määriteltyjen menettelyjen mukaisesti ei riitä kattamaan menoja, jotka ovat tarpeellisia yhteisöjen toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi kyseisen luvun kattamalla alalla, edellisen varainhoitovuoden talousarvion vastaavaan lukuun otettujen määrärahojen määrän ylitys voidaan poikkeuksellisesti hyväksyä. Budjettivallan käyttäjä päättää asian 3 kohdassa määrättyä menettelyä noudattaen. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan saa missään tapauksessa ylittää edellisen varainhoitovuoden talousarviossa käyttöön annettujen määrärahojen kokonaismäärää.

3 LUKU

Tasapainoperiaate

14 artikla

1.  Talousarvion tulojen ja maksumäärärahojen on oltava tasapainossa.

Euroopan yhteisö ja Euroopan atomienergiayhteisö ja 185 artiklassa tarkoitetut yhteisöjen perustamat elimet eivät saa ottaa lainaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 46 artiklan 1 kohdan 4 alakohdan soveltamista.

15 artikla

1.  Varainhoitovuoden ylijäämä otetaan seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon tulona ja alijäämä maksumäärärahana.

2.  Arviot näistä tuloista tai maksumäärärahoista otetaan talousarvioon talousarviomenettelyn kuluessa ja niitä voidaan tarkistaa 34 artiklan mukaisella oikaisukirjelmällä. Nämä arviot laaditaan yhteisöjen omista varoista tehdyn päätöksen soveltamisesta annetun neuvoston asetuksen mukaisesti.

3.  Varainhoitovuoden tilinpäätöksen jälkeen poikkeamat arvioista otetaan seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon ainoastaan niitä koskevassa lisätalousarviossa. Tässä tapauksessa komission on esitettävä alustava ehdotus lisätalousarvioksi 15 päivän kuluessa siitä päivästä, jona alustavat tilinpäätökset esitettiin.

4 LUKU

Laskentayksikön periaate

16 artikla

Talousarvio laaditaan, toteutetaan ja tilinpäätös esitetään euroina.

▼M1

Jäljempänä 61 artiklassa tarkoitettuja kassavaroja varten tilinpitäjällä, ennakkomaksujärjestelmien osalta ennakoiden hoitajalla ja komission ulkomaanedustuksen hallinnon tarpeiden osalta toimivaltaisella tulojen ja menojen hyväksyjällä on valtuudet suorittaa maksutapahtumia kansallisissa valuutoissa soveltamissäännöissä säädetyin edellytyksin.

▼B

5 LUKU

Yleiskatteisuusperiaate

17 artikla

Tulojen kokonaismäärän on katettava maksumäärärahat, jollei 18 artiklasta muuta johdu. Tulot ja menot otetaan talousarvioon vähentämättä niitä toisistaan, jollei 20 artiklasta muuta johdu.

18 artikla

1.   ►M1  Seuraavat tulot osoitetaan tietyn menoerän rahoittamiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 160 artiklan 1 a kohdan ja 161 artiklan 2 kohdan säännöksiä: ◄

▼M1

▼B

▼M1

▼B

2.  Asiaan sovellettavassa perussäädöksessä voidaan myös säätää, että siitä seuraavat tulot sidotaan tiettyihin menoihin.

3.  Talousarviossa on 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja varten erityisiä budjettikohtia, joissa ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan myös tulojen määrä.

19 artikla

1.  Komissio voi ottaa vastaan erilaisia yhteisöjen hyväksi tarkoitettuja lahjoituksia, kuten rahastoja, avustuksia, lahjoja sekä testamenttilahjoituksia.

2.   ►M1  Sellaisten arvoltaan vähintään 50 000 euron suuruisten lahjoitusten vastaanottamiseen, joista voi aiheutua kuluja, joiden arvo on enemmän kuin 10 prosenttia lahjoituksen arvosta, tarvitaan Euroopan parlamentin ja neuvoston lupa; niiden molempien on annettava lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa siitä, kun ne ovat vastaanottaneet komission pyynnön. ◄ Jos lahjoitusta ei tässä määräajassa ole vastustettu, komissio päättää lopullisesti sen vastaanottamisesta.

20 artikla

1.  Soveltamissäännöissä voidaan säätää tapauksista, joissa laskuista ja maksupyynnöistä voidaan vähentää erilaisia tuloja; tässä tapauksessa ne voidaan hyväksyä nettomääräisinä.

2.  Talousarvioon kirjataan verottomana niiden yhteisöille toimitettujen tuotteiden tai palvelujen hinta, joihin sisältyvät verot jäsenvaltiot palauttavat yhteisöille Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan mukaisesti tai kolmannet maat palauttavat yhteisöille asiaan sovellettavien sopimusten perusteella.

3.  Varainhoitovuoden aikana kirjatut valuuttakurssierot voidaan oikaista. Lopputulos sisällytetään varainhoitovuoden yli- tai alijäämään.

6 LUKU

Erittelyperiaate

21 artikla

Määrärahat eritellään osastoittain ja luvuittain; luvut jaetaan momentteihin ja alamomentteihin.

▼M1

22 artikla

1.  Muut toimielimet kuin komissio voivat tehdä siirtää määrärahoja omassa pääluokassaan:

2.  Kolme viikkoa ennen 1 kohdassa tarkoitettuja määrärahasiirtoja toimielimet ilmoittavat aikeistaan budjettivallan käyttäjälle. Asianmukaisesti perustelluista syistä, jotka jompikumpi budjettivallan käyttäjä ottaa esille tämän määräajan kuluessa, sovelletaan 24 artiklan mukaista menettelyä.

3.  Muut toimielimet kuin komissio voivat esittää budjettivallan käyttäjälle omassa pääluokassaan määrärahasiirtoja osastosta toiseen, kun siirron määrä ylittää 10 prosenttia siihen budjettikohtaan osoitetuista kyseisen varainhoitovuoden määrärahoista, josta määrärahat siirretään. Näihin siirtoihin sovelletaan 24 artiklassa säädettyä menettelyä.

4.  Muut toimielimet kuin komissio voivat tehdä määrärahasiirtoja omassa pääluokassaan momentilta toiselle ilman ennakkoilmoitusta budjettivallan käyttäjälle.

▼B

23 artikla

1.  Komissio voi tehdä määrärahasiirtoja omassa pääluokassaan:

▼M1

▼B

▼M1

▼M1

Komissio ilmoittaa päätöksestään budjettivallan käyttäjälle kolme viikkoa ennen ensimmäisen alakohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen määrärahasiirtojen tekemistä. Asianmukaisesti perustelluista syistä, jotka jompikumpi budjettivallan käyttäjä ottaa esille kolmen viikon määräajassa, sovelletaan 24 artiklassa säädettyä menettelyä.

▼M1

Varainhoitovuoden viimeisten kahden kuukauden aikana komissio voi kuitenkin itsenäisesti siirtää yhteisön virkamiehiä ja muuta henkilöstöä sekä ulkopuolista henkilöstöä koskevia määrärahoja talousarvion osastosta toiseen enintään 5 prosentin rajoissa kyseisen varainhoitovuoden määrärahoista. Komissio ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle kyseisiä määrärahasiirtoja koskevasta päätöksestään kahden viikon kuluessa sen tekemisestä.

Komissio ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitettuja siirtoja koskevasta päätöksestään kahden viikon kuluessa sen tekemisestä.

▼B

2.  Komissio voi omassa pääluokassaan esittää budjettivallan käyttäjälle myös muita kuin ►M1  1 kohdassa ◄ tarkoitettuja määrärahasiirtoja.

24 artikla

1.  Budjettivallan käyttäjä päättää määrärahasiirroista 2, 3 ja 4 kohdassa säädetyin edellytyksin, jollei toisen osan I osastossa säädetyistä poikkeuksista muuta johdu.

2.  Jos määrärahasiirtoesitykset koskevat perustamissopimuksista tai niiden nojalla annetuista säädöksistä johtuvia pakollisia menoja, neuvosto tekee ratkaisunsa Euroopan parlamenttia kuultuaan määräenemmistöllä kuuden viikon kuluessa, kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta. Euroopan parlamentti antaa lausuntonsa niin ajoissa, että neuvosto voi ottaa sen huomioon ja tehdä ratkaisunsa annetussa määräajassa. Jos neuvosto ei tee päätöstä tässä määräajassa, siirtoesitys katsotaan hyväksytyksi.

3.  Jos määrärahasiirtoesitykset koskevat muita menoja kuin perustamissopimuksista tai niiden nojalla annetuista säädöksistä johtuvia pakollisia menoja, Euroopan parlamentti tekee ratkaisunsa neuvostoa kuultuaan kuuden viikon kuluessa, kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta. Neuvosto antaa lausuntonsa määräenemmistöllä niin ajoissa, että Euroopan parlamentti voi ottaa sen huomioon ja tehdä ratkaisunsa annetussa määräajassa. Jos päätöstä ei tehdä tässä määräajassa, siirtoesitys katsotaan hyväksytyksi.

4.  Määrärahasiirtoesitykset, jotka koskevat sekä perustamissopimuksista tai niiden nojalla annetuista säädöksistä johtuvia pakollisia menoja että muita menoja, katsotaan hyväksytyiksi, jos Euroopan parlamentti ja neuvosto eivät kumpikaan ole tehneet kielteistä päätöstä kuuden viikon kuluessa ehdotusten vastaanottamisesta. Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto vähentävät esitettyä määrää eri tavalla, toisen toimielimen hyväksymän alemman määrän katsotaan tulleen hyväksytyksi. Jos jompikumpi toimielin kieltäytyy hyväksymästä määrärahasiirtoa, sitä ei saa tehdä.

25 artikla

1.  Määrärahoja saadaan siirtää ainoastaan budjettikohtiin, joihin on talousarviossa vahvistettu määräraha tai jotka on varustettu merkinnällä ”pro memoria” (p.m.).

2.  Käyttötarkoitukseen sidottuja tuloja vastaavat määrärahat saadaan siirtää ainoastaan, jos kyseiset tulot pysyvät sidottuina käyttötarkoitukseensa.

26 artikla

▼M1

1.  Euroopan maatalouden tukirahaston, rakennerahastojen, koheesiorahaston, Euroopan kalatalousrahaston ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston määrärahojen sekä tutkimusmäärärahojen siirtämisestä talousarvion osastosta toiseen säädetään erikseen toisen osan I, II ja III osastossa.

▼B

2.   ►M1  Budjettivallan käyttäjä päättää komission esityksestä määrärahasiirroista, joiden tarkoituksena on käyttää hätäapua koskevaa varausta. Siirtoehdotus on esitettävä erikseen kunkin toimen osalta. ◄

Tässä tapauksessa sovelletaan 24 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettyä menettelyä. Jos budjettivallan käyttäjät eivät hyväksy komission ehdotusta eivätkä pääse kyseisten varausten käyttämistä koskevaan yhteiseen kantaan, ne pidättäytyvät päättämästä määrärahojen siirtoa koskevasta komission ehdotuksesta.

▼M1

3.  Asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa, kun varainhoitovuoden 15 päivän joulukuuta jälkeen tapahtuu jokin kansainvälinen humanitaarinen suuronnettomuus tai kriisi, komissio voi siirtää kuluvan varainhoitovuoden käyttämättä jääneitä talousarviomäärärahoja monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 4 talousarvion osastoihin, jotka koskevat hätäavun ja humanitaaristen avustustoimien toteuttamista. Komissio ilmoittaa asiasta molemmille budjettivallan käyttäjille välittömästi kyseiset määrärahasiirrot tehtyään.

▼B

7 LUKU

Moitteettoman varainhoidon periaate

27 artikla

1.  Talousarviomäärärahat on käytettävä moitteettoman varainhoidon periaatteen eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti.

2.  Taloudellisuuden periaate edellyttää, että varat, joita toimielin käyttää toimintojensa toteuttamiseksi, ovat käytettävissä oikeaan aikaan ja että ne ovat määrältään riittävät, laadultaan asianmukaiset sekä kustannuksiltaan mahdollisimman edulliset.

Tehokkuuden periaatteen tarkoituksena on saavuttaa käytetyillä varoilla parhaat mahdolliset tulokset.

Vaikuttavuuden periaatteen tarkoituksena on saavuttaa toiminnalle asetetut tavoitteet ja siltä odotetut tulokset.

3.  Kaikille talousarvion kattamille toiminnan aloille on vahvistettava erityiset mitattavissa ja toteutettavissa olevat, asiaan kuuluvat ja ajallisesti määrätyt tavoitteet. Näiden tavoitteiden toteuttamista valvotaan toiminnoittain vahvistettujen tulosindikaattoreiden avulla, ja menosta vastaavat hallinnot toimittavat tiedot budjettivallan käyttäjälle. Nämä 33 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetut tiedot toimitetaan vuosittain viipymättä ja ne esitetään myöhemmin alustavan talousarvioesityksen liiteasiakirjoissa.

4.  Päätöksenteon tehostamiseksi toimielimet arvioivat ohjelmia tai toimintoja etu- ja jälkikäteen komission määrittämien suuntaviivojen mukaisesti. Arviointia sovelletaan kaikkiin ohjelmiin ja toimiin, joista aiheutuu huomattavia menoja, ja arviointien tulokset ilmoitetaan menosta vastaaville hallinnoille sekä lainsäädäntö- ja budjettivallan käyttäjille.

28 artikla

▼M1

1.  Jokaiseen ehdotukseen tai aloitteeseen, jonka komissio tai jäsenvaltio esittää lainsäätäjälle Euroopan yhteisön perustamissopimuksen tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen asiaan sovellettavien määräysten mukaisesti ja joka saattaa vaikuttaa talousarvioon ja henkilöstön määrään, on liitettävä rahoitusselvitys sekä tämän asetuksen 27 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu arviointi.

Jokaiseen lainsäätäjälle esitettävään ehdotusta tai aloitetta koskevaan muutokseen, joka saattaa vaikuttaa huomattavasti talousarvioon ja henkilöstön määrään, on liitettävä muutosta ehdottavan toimielimen tekemä rahoitusselvitys.

▼B

2.  Komissio antaa talousarviomenettelyn yhteydessä tarvittavat tiedot määrärahatarpeen kehityksen vertailemiseksi rahoitusselvityksessä annettuihin alustaviin arvioihin. Näihin tietoihin sisältyy tilannekatsaus ja selvitys siitä, miten lainsäätäjän työ ehdotusten käsittelemiseksi on edistynyt. Määrärahatarvetta voidaan tarkistaa perussäädöksen käsittelyn edistymisen mukaan.

▼M1

3.  Väärinkäytösten ja sääntöjenvastaisuuksien riskien estämiseksi 1 kohdassa tarkoitetussa rahoitusselvityksessä annetaan tietoja käytössä tai suunnitteilla olevista petostentorjunta- ja suojelutoimenpiteistä.

▼M1

28 a artikla

1.  Talousarvion toteuttamisessa noudatetaan kulloisenkin hallintomenettelyn tarpeisiin soveltuvaa, vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa asiaa koskevien alakohtaisten asetusten mukaisesti.

2.  Talousarvion toteuttamisen yhteydessä sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan prosessia, jota sovelletaan hallinnon kaikissa vaiheissa ja jonka avulla on tarkoitus saada riittävä varmuus siitä, että seuraavat tavoitteet on saavutettu:

▼B

8 LUKU

Seurattavuusperiaate

29 artikla

1.  Talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa ja tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan seurattavuusperiaatetta.

▼M1

2.  Talousarvio ja lisätalousarviot julkaistaan lopullisessa muodossaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä Euroopan parlamentin puhemiehen pyynnöstä.

Talousarvio julkaistaan kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona talousarvion lopullinen vahvistaminen on todettu.

Kunkin toimielimen laatima konsolidoitu tilinpäätös ja selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

▼B

30 artikla

1.  Talousarvioon kuuluu liitteenä selvitys lainoista, joita yhteisöt ovat antaneet tai ottaneet kolmansien osapuolten hyväksi.

2.  Ulkoisiin toimiin liittyvät takuurahaston toimenpiteet esitetään tilinpäätöksessä.

▼M1

3.  Komissio asettaa asianmukaisella tavalla saataville hallussaan olevat tiedot talousarviosta peräisin olevien varojen saajista, kun talousarviota toteutetaan keskitetysti suoraan komission yksiköissä, sekä varojen saajia koskevat tiedot, joita ovat toimittaneet sellaiset yhteisöt, joille talousarvion toteuttamistehtävät on siirretty muiden hallintomenettelyjen nojalla.

Kyseiset tiedot on asetettava saataville noudattaen asianmukaisesti luottamuksellisuutta koskevia vaatimuksia, erityisesti yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/46/EY ( 8 ) ja yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 45/2001 ( 9 ) säädettyjä vaatimuksia henkilötietojen suojasta, sekä turvallisuutta koskevia vaatimuksia ottaen huomioon kunkin 53 artiklassa tarkoitetun hallintomenettelyn erityispiirteet ja noudattaen tarvittaessa asiaa koskevia alakohtaisia säännöksiä.

▼B

III OSASTO

TALOUSARVION LAATIMINEN JA RAKENNE

1 LUKU

Talousarvion laatiminen

31 artikla

Euroopan parlamentti, neuvosto, Euroopan yhteisöjen tuomioistuin, tilintarkastustuomioistuin, talous- ja sosiaalikomitea, alueiden komitea, oikeusasiamies ja Euroopan tietosuojavaltuutettu laativat ennakkoarvion menoistaan ja tuloistaan tulevaa varainhoitovuotta varten ja toimittavat sen komissiolle joka vuosi ennen 1 päivää heinäkuuta.

Kyseiset toimielimet toimittavat ennakkoarvionsa tiedoksi myös budjettivallan käyttäjälle joka vuosi ennen 1 päivää heinäkuuta. Komissio laatii oman ennakkoarvionsa ja toimittaa sen budjettivallan käyttäjälle ennen mainittua päivää.

Omaa ennakkoarviotaan laatiessaan komissio käyttää 32 artiklassa mainittuja tietoja.

32 artikla

Jokainen 185 artiklassa tarkoitettu elin toimittaa oman perustamissäädöksensä mukaisesti komissiolle vuosittain ennen 1 päivää huhtikuuta ennakkoarvion menoistaan ja tuloistaan ja sen mukana henkilöstötaulukon sekä työohjelmansa.

Komissio toimittaa nämä asiakirjat budjettivallan käyttäjälle tiedoksi muissa paitsi 46 artiklan 1 kohdan 3 alakohdan d alakohdassa säädetyssä tapauksessa.

33 artikla

1.  Komissio toimittaa alustavan talousarvioesityksen neuvoston käsiteltäväksi joka vuosi viimeistään 1 päivänä syyskuuta. Alustava talousarvioesitys toimitetaan samanaikaisesti Euroopan parlamentille.

Alustava talousarvioesitys käsittää yhteenvedon yhteisöjen menoista ja tuloista sekä 31 artiklassa tarkoitetut ennakkoarviot.

2.  Komissio liittää alustavaan talousarvioesitykseen:

▼M1

▼M1

▼B

34 artikla

1.  Komissio voi omasta aloitteestaan tai muiden toimielinten pääluokan osalta näiden pyynnöstä saattaa neuvoston käsiteltäväksi oikaisukirjelmän, jolla muutetaan alustavaa talousarvioesitystä sellaisten tietojen perusteella, jotka eivät olleet tiedossa sitä laadittaessa.

2.  Lukuun ottamatta poikkeustilanteita tai jos toimielimet toisin sopivat, komission on toimitettava oikaisukirjelmä neuvoston käsiteltäväksi vähintään 30 päivää ennen talousarvioesityksen ensimmäistä käsittelyä Euroopan parlamentissa. Neuvoston on toimitettava talousarvioesitystä koskeva oikaisukirjelmä Euroopan parlamentin käsiteltäväksi vähintään 15 päivää ennen mainittua ensimmäistä käsittelyä.

35 artikla

1.  Neuvosto hyväksyy talousarvioesityksen Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 272 artiklan 3 kohdassa ja Euroopan atomienergiajärjestön perustamissopimuksen 177 artiklan 3 kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti.

2.  Neuvosto toimittaa talousarvioesityksen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi viimeistään talousarvion toteuttamista edeltävän vuoden lokakuun 5 päivänä. Neuvosto liittää siihen perustelut ja täsmentää syyt, jos se poikkeaa alustavasta talousarvioesityksestä.

36 artikla

1.  Euroopan parlamentin puhemies toteaa talousarvion lopullisesti vahvistetuksi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 272 artiklan 7 kohdassa ja Euroopan atomienergiajärjestön perustamissopimuksen 177 artiklan 7 kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti.

2.  Kun talousarvio on todettu lopullisesti vahvistetuksi, kullakin jäsenvaltiolla on seuraavan varainhoitovuoden 1 päivästä tammikuuta alkaen tai siitä päivästä alkaen, jona talousarvion lopullinen vahvistaminen todetaan, jos tämä tapahtuu myöhemmin, velvollisuus asettaa yhteisöjen käytettäväksi maksut, jotka on suoritettava yhteisöjen omista varoista tehdyn päätöksen soveltamisesta annetussa neuvoston asetuksessa vahvistetuin edellytyksin.

37 artikla

1.  Komissio voi tehdä alustavia lisätalousarvioesityksiä väistämättömissä, poikkeuksellisissa tai odottamattomissa olosuhteissa.

Edellisessä 1 alakohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa laaditut, alustavia lisätalousarvioesityksiä koskevat muiden toimielinten pyynnöt toimitetaan komissiolle.

▼M1

Ennen alustavan lisätalousarvioesityksen esittämistä komissio ja muut toimielimet kuin komissio tarkastelevat asiaa koskevien määrärahojen jakamista uudelleen ottaen huomioon oletettu määrärahojen vajaakäyttö.

▼B

2.  Komissio toimittaa neuvoston käsiteltäväksi vuoden kaikki alustavat lisätalousarvioesitykset viimeistään 1 päivänä syyskuuta, poikkeustilanteita lukuun ottamatta. Se voi liittää lausunnon muiden toimielinten laatimiin alustaviin lisätalousarvioesityksiin.

3.  Budjettivallan käyttäjä käsittelee asian ottaen huomioon sen kiireellisyyden.

38 artikla

1.  Jos neuvosto saa käsiteltäväkseen alustavan lisätalousarvioesityksen, se laatii esityksen lisätalousarvioksi 35 ja 37 artiklan mukaisesti.

2.  Lisätalousarvioihin sovelletaan 35 ja 36 artiklan säännöksiä, aikataulua koskevia säännöksiä lukuun ottamatta. Lisätalousarviot on perusteltava viittaamalla siihen talousarvioon, jonka arvioita niillä muutetaan.

39 artikla

Komissio ja budjettivallan käyttäjä voivat sopia siitä, että tiettyjä ennakkoarvioiden toimittamiseen sekä alustavan talousarvioesityksen ja talousarvioesityksen hyväksymiseen ja toimittamiseen liittyviä päivämääriä aikaistetaan. Tällainen järjestely ei kuitenkaan voi johtaa siihen, että näiden tekstien tarkasteluun Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 272 artiklassa ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 177 artiklassa asetetut määräajat lyhenevät tai pitenevät.

2 LUKU

Talousarvion rakenne ja esitystapa

40 artikla

Talousarvioon kuuluu:

▼M1

▼B

41 artikla

1.  Budjettivallan käyttäjä luokittelee komission tulot sekä muiden toimielinten tulot ja menot niiden lajin tai käyttötarkoituksen mukaan osastoihin, lukuihin, momentteihin ja alamomentteihin.

2.  Komission pääluokan menotaulukko perustuu budjettivallan käyttäjän vahvistamaan budjettinimikkeistöön, jossa menot luokitellaan niiden käyttötarkoituksen mukaan.

Osasto vastaa toimintalohkoa ja luku pääsääntöisesti toimintoa.

Kussakin osastossa voi olla toimintamäärärahoja ja hallintomäärärahoja.

Osaston sisällä hallintomäärärahat kootaan yhteen lukuun.

42 artikla

Talousarvio ei saa sisältää negatiivisia tuloja.

Yhteisöjen omien varojen järjestelmästä tehdyn neuvoston päätöksen nojalla perityt omat varat ovat nettomääräisiä, ja ne merkitään talousarvion tuloja koskevaan yhteenvetoon nettomääräisinä.

43 artikla

1.  Jokaiseen talousarvion pääluokkaan voi kuulua osasto ”alustavat määrärahat”. Tähän osastoon otetaan määrärahoja kahdessa seuraavassa tapauksessa:

▼M1

Tämän osaston määrärahoja voidaan käyttää ainoastaan 23 artiklan 1 kohdan d alakohdassa säädetyn menettelyn mukaan tehdyn määrärahasiirron jälkeen, kun perussäädöksen antaminen edellyttää perustamissopimuksen 251 artiklassa säädettyä menettelyä, ja muissa tapauksissa 24 artiklassa säädetyn menettelyn mukaan tehdyn määrärahasiirron jälkeen.

▼B

2.  Jos toteuttamisessa ilmenee vakavia vaikeuksia, komissio voi varainhoitovuoden kuluessa ehdottaa määrärahojen siirtämistä osastoon ”alustavat määrärahat”. Budjettivallan käyttäjä päättää näistä siirroista 24 artiklassa säädetyin edellytyksin.

44 artikla

Komission talousarvion pääluokkaan voi kuulua ”negatiivinen varaus”, jonka enimmäismäärä on 200 miljoonaa euroa. Tämä varaus, joka otetaan erilliseen osastoon, voi koskea sekä maksusitoumusmäärärahoja että maksumäärärahoja.

Varaus on otettava käyttöön ennen varainhoitovuoden loppua ►M1  23 ja 25 artiklassa ◄ säädetyn menettelyn mukaan tehtävällä määrärahasiirrolla.

▼M1

45 artikla

1.  Komissiota koskevassa talousarvion pääluokassa on varaus kolmansille maille annettavaa hätäapua varten.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettu varaus on otettava käyttöön ennen varainhoitovuoden loppua 24 ja 26 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti tehtävällä määrärahasiirrolla.

▼B

46 artikla

1.  Talousarviossa esitetään:

▼B

▼M1

▼B

2.  Edellä 1 kohdassa mainittujen asiakirjojen lisäksi budjettivallan käyttäjä voi lisätä talousarvion liitteeksi minkä tahansa muun asiaa koskevan asiakirjan.

47 artikla

1.  Edellä 46 artiklan 1 kohdan 3 alakohdassa esitetty henkilöstötaulukko muodostaa kussakin toimielimessä tai muussa elimessä ehdottoman ylärajan nimityksille.

Kukin toimielin tai muu elin voi kuitenkin tehdä sille myönnettyjen toimien puitteissa henkilöstötaulukkoihinsa muutoksia, jotka koskevat enintään 10:tä prosenttia toimista, ►M1   palkkaluokkiin AD 16, AD 15 ja AD 14 ◄ kuuluvia toimia lukuun ottamatta, edellyttäen, että:

Kolme viikkoa ennen toisessa alakohdassa tarkoitettujen muutosten tekemistä kukin toimielin ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle aikeistaan. Asianmukaisesti perustelluista syistä, jotka jompikumpi budjettivallan käyttäjä ottaa esille edellä mainitussa määräajassa, toimielimet pidättyvät muutoksista ja sovelletaan tavanomaista menettelyä.

2.  Edellä 1 kohdan ensimmäisestä alakohdasta poiketen osa-aikaiset toimet, jotka nimittävä viranomainen on hyväksynyt henkilöstösääntöjen mukaisesti, voidaan korvata muilla nimityksillä.

IV OSASTO

TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN

1 LUKU

Yleiset säännökset

48 artikla

1.  Komissio toteuttaa talousarvion tuloja ja menoja tämän asetuksen mukaisesti, omalla vastuullaan ja annettujen määrärahojen rajoissa.

2.  Jäsenvaltiot toimivat yhteistyössä komission kanssa siten, että määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti.

▼M1

49 artikla

1.  Talousarvioon yhteisöjen toimintaa tai muuta Euroopan unionin toimintaa varten otettuja määrärahoja voidaan käyttää vasta kun on annettu perussäädös.

Perussäädös on oikeudellinen toimi, joka muodostaa oikeudellisen perustan tällaiselle toiminnalle ja sitä vastaavalle, talousarvioon otetun menon käytölle.

2.  Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja Euroopan atomienergiajärjestön perustamissopimuksen alalla perussäädös on lainsäätäjän antama säädös, joka voi olla muodoltaan asetus, direktiivi, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 249 artiklassa tarkoitettu päätös tai sui generis -päätös.

3.  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston määräyksiä (yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta) sovellettaessa perussäädös voi olla jokin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 13 artiklan 2 tai 3 kohdassa, 14 artiklassa, 18 artiklan 5 kohdassa, 23 artiklan 1 tai 2 kohdassa tai 24 artiklassa mainittu asiakirja.

4.  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston määräyksiä (poliisiyhteistyöstä ja oikeudellisesta yhteistyöstä rikosasioissa) sovellettaessa perussäädös voi olla jokin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdassa mainittu asiakirja.

5.  Suositukset ja lausunnot, päätöslauselmat, päätelmät, julistukset ja muut toimet, joilla ei ole oikeudellisia vaikutuksia, eivät ole tässä artiklassa tarkoitettuja perussäädöksiä.

6.  Poiketen siitä, mitä 1–4 kohdassa säädetään, seuraavat määrärahat voidaan kuitenkin käyttää ilman perussäädöstä edellyttäen, että rahoitettavat toimet kuuluvat yhteisöjen tai Euroopan unionin toimivaltaan:

▼B

50 artikla

Komissio tunnustaa muiden toimielinten toimivallan toteuttaa niitä koskevia talousarvion pääluokkia.

▼M1

Kukin toimielin käyttää näitä valtuuksia tämän asetuksen mukaisesti ja annettujen määrärahojen rajoissa.

▼B

51 artikla

Komissio ja muut toimielimet voivat siirtää talousarvion toteuttamisvaltuuksia yksiköidensä sisällä tässä asetuksessa sekä toimielinten työjärjestyksissä määritettyjen edellytysten mukaisesti ja valtuutusasiakirjassa vahvistamissaan rajoissa. Valtuutetut voivat toimia ainoastaan heille erikseen myönnettyjen valtuuksien rajoissa.

▼M1

52 artikla

1.  Taloushallinnon toimija tai talousarvion toteuttamiseen, varainhallintoon, tilintarkastukseen tai varainhoidon valvontaan osallistuva muu henkilö ei saa ryhtyä sellaisiin toimiin, joiden yhteydessä saattaa syntyä ristiriita henkilön omien etujen ja yhteisön etujen välille. Ristiriitatapauksessa kyseisen henkilön on pidättäydyttävä toimista ja jätettävä asia toimivaltaisen viranomaisen ratkaistavaksi.

2.  Eturistiriita vallitsee silloin, jos 1 kohdassa tarkoitetun taloushallinnon toimijan tai muun henkilön tehtävien puolueeton ja objektiivinen hoitaminen vaarantuu perhe- tai tunnesiteisiin, poliittiseen tai kansalliseen yhteenkuuluvuuteen tai taloudellisiin etuihin liittyvästä tai mistä tahansa muusta syystä, jossa asianomaisella ja edunsaajalla on yhteinen etu.

▼B

2 LUKU

Toteuttamistavat

▼M1

53 artikla

Komissio toteuttaa talousarviota 53 a – 53 d artiklan mukaisesti:

▼M1

53 a artikla

Kun komissio toteuttaa talousarviota keskitetysti, toteuttamistehtävät suoritetaan joko suoraan sen yksiköissä tai siten, että toimeenpanovalta siirretään 54 – 57 artiklan mukaisesti.

53 b artikla

1.  Kun komissio toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, talousarvion toteuttamistehtäviä siirretään jäsenvaltioille. Tätä menettelyä sovelletaan erityisesti toisen osan I ja II osastossa tarkoitettuihin toimiin.

2.  Jotta talousarviota yhteistyössä toteutettaessa varat käytettäisiin asiaan sovellettavien säännösten ja periaatteiden mukaisesti, jäsenvaltioiden on annettava kaikki tarvittavat lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset sekä toteutettava muut yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamiseksi tarvittavat toimenpiteet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asiaa koskeviin alakohtaisiin asetuksiin sisältyvien täydentävien säännösten soveltamista. Tätä varten niiden on erityisesti:

Tätä varten jäsenvaltiot toteuttavat tarkastuksia ja kehittävät 28 a artiklassa vahvistettujen säännösten mukaisen, vaikuttavan ja tehokkaan sisäisen valvontajärjestelmän. Ne ryhtyvät tarvittaessa asianmukaisiin oikeudellisiin toimiin.

3.  Jäsenvaltiot laativat asianmukaisella kansallisella tasolla vuotuisen yhteenvedon saatavilla olevista tarkastuksista ja ilmoituksista.

4.  Komissio soveltaa tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyjä tai tekee rahoituskorjauksia varmistaakseen, että varat käytetään asiaan sovellettavan lainsäädännön mukaisesti ja että sen on mahdollista kantaa lopullinen vastuu talousarvion toteuttamisesta.

53 c artikla

1.  Kun komissio toteuttaa talousarviota hajautetusti, talousarvion toteuttamistehtäviä siirretään kolmansille maille 56 artiklan ja toisen osan IV osaston säännösten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäljelle jäävien tehtävien siirtämistä 54 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille elimille.

2.  Komissio toteuttaa tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyjä tai tekee rahoituskorjauksia varmistaakseen, että varat käytetään asiaan sovellettavan lainsäädännön mukaisesti ja että sen on mahdollista kantaa lopullinen vastuu talousarvion toteuttamisesta.

3.  Kolmansien maiden, joille talousarvion toteuttamistehtäviä on siirretty, on varmistettava 30 artiklan 3 kohdan mukaisesti, että talousarviosta peräisin olevien varojen saajista julkaistaan vuosittain riittävät tiedot.

53 d artikla

1.  Kun komissio toteuttaa talousarviota yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa, tiettyjä toteuttamistehtäviä siirretään kansainvälisille järjestöille soveltamissäännöissä määriteltyjen edellytysten mukaisesti seuraavissa tapauksissa:

Nämä järjestöt soveltavat kirjanpidossa, tilintarkastuksessa, sisäisessä valvonnassa ja julkisia hankintoja koskevissa menettelyissä standardeja, jotka antavat samat takeet kuin kansainvälisesti tunnustetut standardit.

2.  Kansainvälisten järjestöjen kanssa rahoituksen myöntämisestä tehdyissä sopimuksissa on oltava yksityiskohtaiset määräykset kyseisille järjestöille annettujen tehtävien toteuttamisesta.

3.  Kansainvälisten järjestöjen, joille talousarvion toteuttamistehtäviä on siirretty, on varmistettava 30 artiklan 3 kohdan mukaisesti, että talousarviosta peräisin olevien varojen saajista julkaistaan vuosittain riittävät tiedot.

▼B

54 artikla

▼M1

1.  Komissio ei saa siirtää kolmansille osapuolille perustamissopimusten mukaisia toimeenpanovaltuuksiaan, jos niihin sisältyy poliittisia valintoja edellyttävää laajaa harkintavaltaa. Kolmansille osapuolille siirretyt toteuttamistehtävät on määriteltävä tarkasti ja niiden käyttöä on kokonaisuudessaan valvottava.

Talousarvion toteuttamista koskevien tehtävien siirtämisessä on noudatettava moitteettoman varainhoidon periaatetta, mikä edellyttää vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa, ja siinä on varmistettava syrjimättömyyden periaatteen noudattaminen ja yhteisön toiminnan näkyvyys. Näin siirretyt toteuttamistehtävät eivät saa johtaa eturistiriitaan.

▼B

2.   ►M1  Toteuttaessaan talousarviota välillisesti ja keskitetysti tai hajautetusti 53 a artiklan tai 53 c artiklan mukaisesti komissio voi 1 kohdassa säädetyin rajoituksin siirtää julkisen vallan tehtäviä, kuten talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä: ◄

▼M1

▼M1

▼B

3.  Kun toteuttamistehtäviä suorittavat 2 kohdassa tarkoitetut yhteisöt tai elimet, ne tarkastavat säännöllisesti, että talousarviosta rahoitettavat toimet on toteutettu oikein.

▼M1

Nämä elimet tai henkilöt toteuttavat toimenpiteitä estääkseen sääntöjenvastaisuudet ja petokset ja ryhtyvät tarvittaessa oikeudellisiin toimiin periäkseen takaisin aiheettomasti maksetut tai väärin käytetyt varat.

55 artikla

1.  Toimeenpanovirastot ovat yhteisön oikeuden mukaisia komission päätöksellä perustettuja oikeushenkilöitä, joille voidaan siirtää kokonaan tai osittain yhteisön ohjelman tai hankkeen toimeenpano komission puolesta ja komission vastuulla tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 ( 10 ) mukaisesti.

2.  Vastaavien toimintamäärärahojen toteuttamista koskeva toimivalta siirretään viraston johtajalle.

56 artikla

1.  Kun komissio toteuttaa talousarviota välillisesti ja keskitetysti, se vaatii ensin moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti todisteet, jotka osoittavat, että yhteisöissä, joille se antaa toteuttamistehtäviä, on käytössä seuraavat toimivat järjestelyt:

Komissio voi tunnustaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tahojen valvonta- ja laskentajärjestelmät ja hankintamenettelyt omien sääntöjensä mukaisiksi ottaen huomioon kansainvälisesti tunnustetut standardit.

2.  Talousarvion hajautetussa toteuttamisessa noudatetaan 1 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä 1 kohdan e alakohdassa vahvistettua edellytystä lukuun ottamatta, joko kokonaan tai osittain sen mukaan, minkä asteisesta hajauttamisesta on sovittu komission ja asianomaisen kolmannen maan, kansallisen tai kansainvälisen julkisoikeudellisen yhteisön kesken.

Sen estämättä, mitä 1 kohdan a alakohdassa ja 169 a artiklassa säädetään, komissio voi päättää:

soveltaa edunsaajana olevan kumppanimaan hankinta- tai avustusmenettelyjä tai avunantajien sopimia menettelyjä.

Ennen tällaisen päätöksen tekemistä komission on saatava ensin tapauskohtaisesti todisteet siitä, että kyseiset menettelyt ovat avoimuuden, tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteiden mukaiset ja että ne estävät kaikki eturistiriidat, tarjoavat kansainvälisesti tunnustettuja standardeja vastaavat takeet ja varmistavat, että noudatetaan moitteettoman varainhoidon periaatetta, mikä edellyttää vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa.

Kolmannen maan, kansallisen tai kansainvälisen julkisoikeudellisen yhteisön on sitouduttava täyttämään seuraavat velvoitteet:

3.  Komissio huolehtii muille siirrettyjen tehtävien toteuttamisen valvonnasta, arvioinnista ja tarkastuksesta. Komissio ottaa huomioon valvontajärjestelmien vastaavuuden suorittaessaan tarkastuksiaan omia valvontajärjestelmiään käyttäen.

▼B

57 artikla

▼M1

1.  Komissio ei saa siirtää talousarviosta peräisin olevien varojen käyttöön liittyviä tehtäviä, mukaan lukien maksu- ja perintätehtäviä, ulkopuolisille yksityisoikeudellisille yksiköille tai yhteisöille, paitsi 54 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa tai erityisissä tapauksissa, joissa komission määrittelemille edunsaajille suoritetaan maksuja, joiden ehdot ja määrät komissio vahvistaa ja joihin ei liity maksajayksikön tai -yhteisön harkintavaltaa.

▼B

2.  Ulkopuolisille yksityisoikeudellisille yksiköille tai yhteisöille voidaan siirtää sopimuksella ainoastaan teknisiä asiantuntijatehtäviä sekä sellaisia hallinto-, valmistelu- ja avustustehtäviä, joiden suorittaminen ei edellytä julkisen vallan eikä arviointiin tai asianmukaisuuteen liittyvän harkintavallan käyttöä; poikkeuksen muodostavat julkisen palvelun tehtäviä suorittavat yhteisöt.

3 LUKU

Taloushallinnon henkilöstö

1 Jakso

Tehtävien eriyttämisen periaate

58 artikla

Tulojen ja menojen hyväksyjä ja tilinpitäjä hoitavat eri tehtäviä, joita ei voi yhdistää keskenään.

2 Jakso

Tulojen ja menojen hyväksyjä

59 artikla

1.  Tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävistä vastaa toimielin.

▼M1

1 a.  Tässä osastossa ilmaisulla ”henkilöstö” tarkoitetaan henkilöstösääntöjen alaisia henkilöitä.

▼M1

2.  Kukin toimielin määrittää sisäisissä hallintoa koskevissa säännöissään sen henkilöstötason, joka saadaan valtuuttaa tulojen ja menojen hyväksyjän tehtäviin noudattaen työjärjestyksessään määrättyjä edellytyksiä, tehtävien laajuuden sekä valtuutettujen mahdollisuuden siirtää valtuutusta.

3.  Tulojen ja menojen hyväksyjän tehtäviä voidaan siirtää ja siirrettyjä tehtäviä siirtää edelleen ainoastaan henkilöstölle.

▼B

4.  Valtuutetut ja edelleenvaltuutetut tulojen ja menojen hyväksyjät saavat toimia vain valtuutus- tai edelleenvaltuutusasiakirjassaan määrätyissä rajoissa. Toimivaltaisen valtuutetun ja edelleenvaltuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän avustajana hänen tehtävissään voi toimia yksi tai useampi henkilö, jonka tehtävänä on suorittaa ensiksi mainitun vastuulla tiettyjä talousarvion toteuttamiseksi ja tilinpäätöksessä tarvittavia toimia.

60 artikla

1.  Tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävänä on käsitellä toimielimensä tuloja ja menoja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja huolehtia siitä, että käsittely on laillista ja asianmukaista.

2.  Menojen toteuttamiseksi valtuutettu ja edelleenvaltuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä tekee talousarviositoumuksia ja oikeudellisia sitoumuksia, vahvistaa menoja, hyväksyy niitä maksettavaksi ja valmistelee määrärahojen käyttöä.

3.  Tulojen toteuttamiseen kuuluu saamisennusteiden laatiminen, perittävien maksujen vahvistaminen sekä perintämääräysten lähettäminen. Tulojen käsittelyyn voi kuulua myös vahvistetuista saatavista luopuminen.

4.  Valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä laatii toimielimen vahvistamien vähimmäissääntöjen mukaisesti ja ottaen huomioon toimintaympäristön ja rahoitettavien toimien luonteeseen liittyvät riskit, organisaatiorakenteen sekä tehtävien toteuttamiseen soveltuvat hallinnointia ja sisäistä valvontaa koskevat järjestelmät ja menettelyt, mukaan luettuna tarvittaessa tarkastaminen jälkikäteen. Ennen toimen hyväksymistä sen toiminnalliset ja taloudelliset näkökohdat tarkastetaan; toimen aloittanut henkilö ei saa toimia tarkastajana. Toimen aloittaminen ja sen tarkastaminen etukäteen ja jälkikäteen on pidettävä erillään.

5.  Taloustapahtumia valvovalla henkilöllä on oltava tehtäviensä edellyttämä ammatillinen pätevyys. Hänen on noudatettava kyseisen toimielimen vahvistamaa johtosääntöä.

6.  Jos toimien taloushallintoon ja valvontaan osallistuva henkilö katsoo, että päätös, jonka hänen esimiehensä antaa hänen täytäntöönpantavakseen tai hyväksyttäväkseen, on sääntöjenvastainen tai vastoin moitteettoman varainhoidon periaatteita tai ammatillisia sääntöjä, joita hänen on noudatettava, hänen on ilmoitettava asiasta kirjallisesti valtuutetulle tulojen ja menojen hyväksyjälle ja, jos tämä ei puutu asiaan, 66 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulle elimelle. Jos kyseessä on laiton toiminta, petos tai lahjonta, joka saattaa vahingoittaa yhteisön etuja, hänen on ilmoitettava asiasta voimassa olevassa lainsäädännössä nimetyille viranomaisille ja elimille.

▼M1

7.  Valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä laatii toimielimelleen vuosittain tehtäviensä suorittamisesta toimintakertomuksen, joka sisältää taloutta ja hallinnointia koskevat tiedot, sekä vakuutuksen, jonka mukaan kertomuksen tiedot ovat oikeat ja riittävät, jollei tulojen ja menojen tiettyihin aloihin liittyvissä varaumissa toisin mainita.

Kertomuksesta on käytävä ilmi, vastaavatko saavutetut tulokset asetettuja tavoitteita, millaisia riskejä tehtäviin liittyy, miten käyttöön asetetut varat on käytetty, miten tehokkaasti sisäinen valvontajärjestelmä toimii ja mikä on sen vaikutus. Sisäinen tarkastaja tutustuu vuosittain annettavaan toimintakertomukseen sekä muihin yksilöityihin tietoihin. Komissio toimittaa vuosittain viimeistään 15 päivänä kesäkuuta budjettivallan käyttäjälle yhteenvedon edellisen vuoden toimintakertomuksista.

▼B

3 Jakso

Tilinpitäjä

61 artikla

1.  Kukin toimielin nimeää tilinpitäjän, jolla on seuraavat tehtävät:

2.  Tilinpitäjä saa tulojen ja menojen hyväksyjiltä kaikki näiden luotettaviksi vahvistamat tiedot, joita tarvitaan, jotta tilinpäätöksessä voidaan antaa oikea kuva yhteisöjen varallisuudesta ja talousarvion toteuttamisesta.

▼M1

2 a.  Ennen kuin toimielin hyväksyy tilinpäätöksen, tilinpitäjä varmentaa allekirjoituksellaan, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan toimielimen taloudellisesta asemasta.

Tätä varten tilinpitäjän on varmistuttava siitä, että tilinpäätös on laadittu hänen vastuullaan olevien kirjanpitosääntöjen, menetelmien ja järjestelmien mukaisesti, kuten tässä asetuksessa on hänen toimielimensä tilinpäätöksestä säädetty, ja että kaikki tulot ja menot on merkitty kirjanpitoon.

Valtuutetut tulojen ja menojen hyväksyjät toimittavat tilinpitäjälle kaikki tiedot, jotka hän tarvitsee tehtäviensä hoitamiseksi.

Tulojen ja menojen hyväksyjät vastaavat täysin hallinnoimiensa varojen asianmukaisesta käytöstä sekä valvonnassaan olevien menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta.

2 b.  Tilinpitäjä valtuutetaan tarkistamaan saamansa tiedot sekä toimittamaan sellaiset muut tarkistukset, jotka hän katsoo tarpeellisiksi voidakseen varmentaa tilinpäätöksen allekirjoituksellaan.

Tilinpitäjä esittää tarvittaessa varaumia ja tekee selkoa niiden lajista ja laajuudesta.

2 c.  Muiden toimielinten ja virastojen tilinpitäjät varmentavat tilinpäätöksensä allekirjoituksellaan ja toimittavat ne komission tilinpitäjälle.

▼M1

3.  Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, vain tilinpitäjällä on toimivalta hoitaa käteisvaroja ja muita vastaavia varoja. Hän on vastuussa niiden säilyttämisestä.

▼B

62 artikla

►M1  Tilinpitäjä voi tehtäviensä suorittamiseksi siirtää joitakin tehtävistään alaisuudessaan toimivalle henkilöstölle. ◄

Heille siirretyt tehtävät määritellään valtuutusasiakirjassa.

4 Jakso

Ennakoiden hoitaja

▼M1

63 artikla

1.  Muita kuin omia varoja koskevien tulojen kantamista ja vähäisten menojen maksamista varten voidaan perustaa ennakkotilejä soveltamissäännöissä määritellyin ehdoin.

Ennakkotilejä voidaan kuitenkin käyttää ilman määrällisiä rajoituksia, kun on kysymys 110 artiklassa tarkoitetusta hätäavusta ja humanitaarisista avustustoimista ottaen huomioon budjettivallan käyttäjän päättämät vastaavan budjettikohdan määrärahat kuluvana varainhoitovuonna.

2.  Toimielimen tilinpitäjä hankkii varat ennakkotileihin, ja niistä vastaavat toimielimen tilinpitäjän nimeämät ennakoiden hoitajat.

▼B

4 LUKU

Taloushallinnon henkilöstön vastuualueet

1 Jakso

Yleiset säännöt

64 artikla

1.  Nimittävä viranomainen voi milloin tahansa päättää peruuttaa väliaikaisesti tai lopullisesti valtuutettujen ja edelleenvaltuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien valtuutuksen tai edelleenvaltuutuksen sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisten kurinpidollisten toimenpiteiden toteuttamista.

2.  Nimittävä viranomainen voi milloin tahansa päättää pidättää tilinpitäjän väliaikaisesti tai lopullisesti virantoimituksesta sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisten kurinpidollisten toimenpiteiden toteuttamista.

3.  Nimittävä viranomainen voi milloin tahansa päättää pidättää ennakoiden hoitajat väliaikaisesti tai lopullisesti virantoimituksesta sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisten kurinpidollisten toimenpiteiden toteuttamista.

65 artikla

▼M1

1.  Tämän luvun säännökset eivät rajoita rikosoikeudellista vastuuta, joka 64 artiklassa tarkoitetulle taloushallinnon henkilöstölle saattaa aiheutua asiaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön perusteella sekä yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista ja yhteisöjen tai jäsenvaltioiden virkamiesten lahjonnan torjumista koskevien voimassa olevien säännösten perusteella.

▼B

2.  Tulojen ja menojen hyväksyjään, tilinpitäjään tai ennakoiden hoitajaan voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa korvausvelvolliseksi henkilöstösääntöjen ehtojen mukaisesti sanotun kuitenkaan rajoittamatta 66, 67 ja 68 artiklan soveltamista. Yhteisön etuja haittaava laiton toiminta, petos tai lahjonta saatetaan voimassa olevassa lainsäädännössä nimetyn viranomaisen tai elimen käsiteltäväksi.

2 Jakso

Valtuutettuihin ja edelleenvaltuutettuihin tulojen ja menojen hyväksyjiin sovellettavat säännöt

66 artikla

▼M1

1.  Tulojen ja menojen hyväksyjä voidaan saattaa taloudelliseen vastuuseen henkilöstösääntöjen ehtojen mukaisesti.

▼M1

1 a.  Korvausvelvollisuus koskee erityisesti tapauksia, joissa:

▼B

2.  Jos valtuutettu tai edelleenvaltuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä katsoo, että hänen toteutettavakseen annettuun päätökseen liittyy sääntöjenvastaisuuksia tai että päätös on moitteettoman varainhoidon periaatteiden vastainen, hänen on ilmoitettava tästä kirjallisesti valtuutuksen antajalle. Jos valtuutuksen antaja antaa valtuutetulle tai edelleenvaltuutetulle tulojen ja menojen hyväksyjälle kyseisen päätöksen tekemistä varten kirjallisesti perustellun toimeksiannon, tämä vapautuu vastuustaan.

▼M1

3.  Yksikkönsä sisällä edelleenvaltuutuksen antanut valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä on vastuussa hallinnointijärjestelmien ja sisäisen valvonnan järjestelmien tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta sekä edelleenvaltuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän valinnasta.

4.  Jokainen toimielin perustaa erityisen taloudellisten väärinkäytösten tutkintaelimen tai osallistuu usean toimielimen yhteisen tutkintaelimen perustamiseen. Tutkintaelimet toimivat riippumattomasti, ja niiden tehtävänä on selvittää, onko taloudellinen väärinkäytös tapahtunut, ja päättää mahdollisista seuraamuksista.

▼B

Toimielin päättää kyseisen elimen lausunnon perusteella, aloittaako se kurinpitomenettelyn tai saattaako se asianomaiset korvausvelvollisiksi. Jos elin on havainnut järjestelmään liittyviä ongelmia, se toimittaa tulojen ja menojen hyväksyjälle ja valtuutetulle tulojen ja menojen hyväksyjälle, jos tämä ei ole osallisena jutussa, sekä sisäiselle tarkastajalle kertomuksen, jossa se esittää asiaa koskevia suosituksia.

3 Jakso

Tilinpitäjiin ja ennakoiden hoitajiin sovellettavat säännöt

67 artikla

Tilinpitäjään voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa korvausvelvolliseksi henkilöstösääntöjen ehtojen ja niissä määrättyjen menettelyjen mukaisesti. Hänet voidaan erityisesti saattaa vastuuseen, jos:

68 artikla

Ennakoiden hoitajaan voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa korvausvelvolliseksi henkilöstösääntöjen ehtojen ja niissä määrättyjen menettelyjen mukaisesti. Hänet voidaan erityisesti saattaa vastuuseen, jos:

5 LUKU

Tulotapahtumat

1 Jakso

Omien varojen käyttöön asettaminen

69 artikla

Talousarvioon otetaan euroina ilmaistu arvio yhteisöjen omien varojen järjestelmästä tehdyssä neuvoston päätöksessä tarkoitetuista omista varoista muodostuvista tuloista. Ne asetetaan käyttöön päätöksen soveltamisesta annetun neuvoston asetuksen mukaisesti.

2 Jakso

Saamisennuste

70 artikla

1.  Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä laatii saamisennusteen jokaisesta toimenpiteestä tai tilanteesta, josta aiheutuu yhteisöille saamisia tai joka muuttaa yhteisöjen saamisia.

2.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, yhteisöjen omien varojen järjestelmästä tehdyssä neuvoston päätöksessä määritellyistä omista varoista, jotka jäsenvaltiot maksavat määrättyinä eräpäivinä, ei laadita saamisennustetta ennen kuin jäsenvaltiot asettavat varat komission käyttöön. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä laatii sen sijaan niitä koskevan perintämääräyksen.

3 Jakso

Saamisten vahvistaminen

71 artikla

1.  Saamisen vahvistaminen on toimi, jolla valtuutettu tai edelleenvaltuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä:

2.  Komission käyttöön asetetut omat varat sekä kaikki saamiset, jotka ovat selvät, rahassa määritellyt ja erääntyneet, on vahvistettava tilinpitäjälle annetulla perintämääräyksellä ja sen jälkeen velalliselle osoitetulla veloitusilmoituksella; nämä laatii toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä.

3.  Aiheettomasti maksetut määrät peritään takaisin.

4.  Yhteisöille maksettavan viivästyskoron edellytyksistä säädetään soveltamissäännöissä.

4 Jakso

Perinnän hyväksyminen

72 artikla

1.  Perintätoimen hyväksyminen on toimi, jolla toimivaltainen valtuutettu tai edelleenvaltuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä antaa tilinpitäjälle perintämääräyksellä ohjeet periä hänen vahvistamansa saaminen.

2.  Toimielin voi määrätä saamisen maksuvelvollisuuden myös muille kuin valtioille Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 256 artiklassa tarkoitetulla täytäntöönpanokelpoisella päätöksellä.

5 Jakso

Perintä

73 artikla

1.  Tilinpitäjä on vastuussa toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän asianmukaisesti laatimista saamisten perintää koskevista määräyksistä. Hän huolehtii siitä, että yhteisöjen tulot maksetaan kassaan asianmukaisesti ja että yhteisöjen oikeudet turvataan.

Periessään saamisia tilinpitäjä ottaa huomioon velallisen omat selvät, rahassa määritellyt ja erääntyneet saamiset yhteisöiltä.

▼M1

2.  Aikoessaan luopua vahvistetun saamisen perimisestä kokonaisuudessaan tai osittain toimivaltainen valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä tarkastaa, että luopuminen on asianmukainen ja moitteettoman varainhoidon ja suhteellisuuden periaatteen mukainen menettelyistä riippuen ja että soveltamissäännöissä asetettuja perusteita on noudatettu. Luopumispäätös on perusteltava. Tulojen ja menojen hyväksyjä voi siirtää tätä päätöstä koskevaa toimivaltaa ainoastaan soveltamissäännöissä säädetyin edellytyksin.

Lisäksi toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi peruuttaa vahvistetun saamisen tai mukauttaa sitä soveltamissäännöissä säädetyin edellytyksin.

▼M1

73 a artikla

Yhteisöjen saamiset kolmansilta ja kolmansien saamiset yhteisöiltä vanhentuvat viidessä vuodessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asiaan sovellettavia erityissäännöksiä tai yhteisöjen omien varojen järjestelmästä tehdyn neuvoston päätöksen soveltamista.

Vanhentumisajan alkamisajankohdasta ja vanhentumisajan keskeyttämisen edellytyksistä säädetään soveltamissäännöissä.

▼B

74 artikla

Sakoista, uhkasakoista ja maksuseuraamuksista peräisin olevia tuloja sekä niistä kertyneitä korkoja ei kirjata lopullisesti budjettituloiksi niin kauan kuin Euroopan yhteisöjen tuomioistuin voi kumota niitä koskevat päätökset.

Ensimmäisen alakohdan säännöstä ei sovelleta päätöksiin tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä tai oikaisuista.

6 LUKU

Menotapahtumat

75 artikla

1.  Kaikista menoista tehdään sitoumus, joka vahvistetaan, hyväksytään ja maksetaan.

2.  Menoon sitoutumista edeltää rahoituspäätös, jonka tekee toimielin tai ne viranomaiset, jolle se on siirtänyt päätöstä koskevan toimivallan paitsi jos on kysymyksessä määrärahat, jotka voidaan ►M1  49 artiklan 6 kohdan e alakohdassa ◄ mukaisesti toteuttaa ilman perussäädöstä.

1 Jakso

Menoihin sitoutuminen

76 artikla

1.  Talousarviositoumus on toimi, jolla maksuihin tarvittavat määrärahat varaudutaan suorittamaan talousarviosta myöhemmin oikeudellisen sitoumuksen mukaisesti.

Oikeudellisen sitoumuksen tekeminen on toimi, jolla tulojen ja menojen hyväksyjä luo tai vahvistaa velvoitteen, josta aiheutuu meno.

Talousarviositoumuksen ja oikeudellisen sitoumuksen tekee sama tulojen ja menojen hyväksyjä, paitsi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, joista säädetään soveltamissäännöissä.

2.  Talousarviositoumus on yksittäinen, jos menon edunsaaja ja määrä on määritelty.

Talousarvioon tehdään kokonaissitoumus, jos ainakin yksi yksittäisen sitoumuksen tunnuspiirre on yksilöimättä.

Talousarviositoumus on alustava, jos se on tarkoitettu kattamaan 150 artiklassa tarkoitettuja menoja tai juoksevia hallintomenoja, joiden määrää tai lopullisia edunsaajia ei ole lopullisesti vahvistettu.

3.  Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiin eriin ainoastaan silloin kun perussäädöksessä niin säädetään ja jos on kyse hallintomenoista. Talousarviositoumuksen jakamisesta vuotuisiin eriin mainitaan erikseen oikeudellisessa sitoumuksessa paitsi jos on kyse henkilöstömenoista.

77 artikla

1.  Tulojen ja menojen hyväksyjän on tehtävä talousarviositoumus jokaisesta toimenpiteestä, josta aiheutuu meno talousarvioon, ennen kuin hän voi tehdä oikeudellisen sitoumuksen kolmansiin osapuoliin nähden.

2.  Jollei toisen osan IV osaston erityissäännöksistä muuta johdu, talousarvioon tehtävät kokonaissitoumukset kattavat niihin liittyvien yksittäisten oikeudellisten sitoumusten kokonaiskulut vuoden n + 1 joulukuun 31 päivään saakka.

Yksittäisiin tai alustaviin talousarviositoumuksiin liittyvät yksittäiset oikeudelliset sitoumukset tehdään viimeistään 31 päivänä joulukuuta vuonna n, jollei 76 artiklan 3 kohdasta tai 179 artiklan 2 kohdasta muuta johdu.

Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettujen ajanjaksojen päätyttyä toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä purkaa käyttämättömiä määriä koskevat talousarviositoumukset.

Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä kirjaa ennen kokonaissitoumuksen perusteella tehdyn yksittäisen oikeudellisen sitoumuksen allekirjoittamista sen määrän talousarviokirjanpitoon vähentämällä sen kokonaissitoumuksesta.

3.  Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskeviin oikeudellisiin sitoumuksiin ja niitä vastaaviin talousarviositoumuksiin sisältyy moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti määräpäivä, johon mennessä toteuttaminen on saatettava päätökseen, paitsi silloin kun on kyse henkilöstömenoista.

Ne osat tällaisista sitoumuksista, joita ei ole käytetty kuuden kuukauden kuluttua määräajan päättymisestä, peruuntuvat 11 artiklan mukaisesti.

▼M1

Jos oikeudellisen sitoumuksen perusteella ei ole suoritettu 81 artiklassa tarkoitettua maksua kolmen vuoden kuluessa kyseisen sitoumuksen allekirjoittamisesta, oikeudellista sitoumusta vastaavan talousarviositoumuksen määrä peruuntuu.

▼B

78 artikla

1.  Talousarviositoumusta tehdessään toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä huolehtii siitä, että:

2.  Oikeudellista velvoitetta kirjatessaan tulojen ja menojen hyväksyjä huolehtii siitä, että:

2 Jakso

Menojen vahvistaminen

79 artikla

Menoja vahvistaessaan toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä:

3 Jakso

Menojen hyväksyminen

80 artikla

Menoja hyväksyessään toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä antaa tilinpitäjälle maksumääräyksellä ohjeet maksaa vahvistamansa menon määrä tarkastettuaan ensin, että määrärahat ovat käytettävissä.

▼M1

Jos toimitetuista palveluista, vuokrauspalvelut mukaan luettuina, tai tavaroista suoritetaan toistuvia maksuja, tulojen ja menojen hyväksyjä voi riskinarvioinnin perusteella määrätä, että käytetään suoraveloitusta.

▼B

4 Jakso

Menojen maksaminen

81 artikla

1.  Maksu suoritetaan, jos on olemassa todisteet siitä, että asianomainen toiminta on perussäädöksen säännösten tai sopimusmääräysten mukainen, yhdellä tai useammalla seuraavista tavoista:

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetut maksutyypit erotetaan toisistaan kirjanpidossa maksujen suorittamisajankohtana.

82 artikla

Tilinpitäjä maksaa menot käytettävissä olevien varojen rajoissa.

5 Jakso

Menotapahtumia koskevat määräajat

83 artikla

Menot on vahvistettava, hyväksyttävä ja maksettava soveltamissäännöissä vahvistettujen määräaikojen mukaisesti. Soveltamissäännöissä täsmennetään myös edellytykset, joiden täyttyessä velkojilla on oikeus saada myöhässä maksetuista määristä viivästyskorkoa. Viivästyskorko maksetaan samasta budjettikohdasta kuin alkuperäinen meno.

7 LUKU

Tietojenkäsittelyjärjestelmät

84 artikla

Kun tuloja ja menoja hallinnoidaan tietojenkäsittelyjärjestelmillä, allekirjoitukset voidaan tehdä sähköisesti.

8 LUKU

Sisäinen tarkastaja

85 artikla

Kukin toimielin perustaa sisäisen tarkastuksen tehtävän, jota on hoidettava kansainvälisten standardien mukaisesti. Toimielimen nimeämä sisäinen tarkastaja vastaa toimielimelle talousarvion toteuttamisjärjestelmien ja -menettelyjen moitteettoman toiminnan tarkastamisesta. Sisäinen tarkastaja ei saa olla samalla tulojen ja menojen hyväksyjä eikä tilinpitäjä.

86 artikla

1.  Sisäinen tarkastaja neuvoo toimielintään riskienhallinnassa, esittää riippumattomia lausuntoja hallinnointi- ja valvontajärjestelmien laadusta sekä antaa suosituksia toimintojen toteuttamisedellytysten parantamiseksi ja edistääkseen toimielimen varojen taloudellista käyttöä.

Hänen tehtävänään on erityisesti:

▼M1

▼B

2.  Sisäisen tarkastajan tehtäväkenttään kuuluvat toimielimen kaikki toiminnot ja yksiköt. Hän saa käyttöönsä rajoituksetta kaikki tiedot, joita hän tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi ja tarvittaessa paikan päällä myös jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa.

3.  Sisäinen tarkastaja antaa kertomuksen havainnoistaan ja suosituksistaan toimielimelle. Tämä varmistaa puolestaan, että tarkastusten perusteella annettuja suosituksia noudatetaan. Lisäksi sisäinen tarkastaja esittää toimielimelle sisäistä tarkastusta koskevan vuosikertomuksen, jossa ilmoitetaan tehtyjen sisäisten tarkastusten lukumäärä ja tyyppi, annetut suositukset ja näiden suositusten johdosta toteutetut jatkotoimet.

4.  Toimielin toimittaa vuosittain vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kertomuksen, jossa on yhteenveto tehtyjen tarkastusten määrästä ja tyypistä, annetuista suosituksista ja näiden suositusten johdosta toteutetuista jatkotoimista.

87 artikla

Toimielin antaa sisäiseen tarkastajaan sovellettavat erityissäännökset siten, että niissä taataan hänen täydellinen riippumattomuutensa ja määritetään hänen vastuunsa.

▼M1

Jos sisäinen tarkastaja on henkilöstöön kuuluva, hänen vastuustaan on säädetty henkilöstösäännöissä ja se on täsmennetty soveltamissäännöissä.

▼B

V OSASTO

JULKISET HANKINNAT

1 LUKU

Yleiset säännökset

1 Jakso

Soveltamisala ja tarjouskilpailujen ratkaisuperiaatteet

▼M1

88 artikla

1.  Julkiset hankinnat ovat vastikkeellisia kirjallisia sopimuksia, jotka tehdään yhden tai useamman taloudellisen toimijan sekä yhden tai useamman 104 ja 167 artiklassa tarkoitetun hankintaviranomaisen välillä ja jotka koskevat irtaimen tai kiinteän omaisuuden, työsuoritusten taikka palveluiden hankkimista yhteisöjen talousarviosta osittain tai kokonaan suoritettavaa maksua vastaan.

Tällaisia sopimuksia ovat:

2.  Puitesopimus on yhden tai useamman hankintaviranomaisen sekä yhden tai useamman taloudellisen toimijan välinen sopimus, jonka tarkoituksena on määrittää ehdot, joita sovelletaan määrätyn ajanjakson kuluessa tehtäviin hankintasopimuksiin erityisesti hintojen ja tarvittaessa myös määrien osalta. Siihen sovelletaan tämän osaston ratkaisumenettelyä ja sen julkistamista koskevia säännöksiä.

3.  Rajoittamatta 93 – 96 artiklan soveltamista tässä osastossa ei käsitellä avustuksia.

▼B

89 artikla

1.  Talousarviosta kokonaan tai osittain rahoitettavissa julkisissa hankinnoissa on noudatettava avoimuuden, suhteellisuuden, tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita.

2.  Julkiset hankinnat on kilpailutettava mahdollisimman laajasti, jollei 91 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuista neuvottelumenettelystä muuta johdu.

▼M1

Hankintaviranomaiset eivät saa käyttää puitesopimuksia väärin tai siten, että niiden tarkoituksena tai seurauksena on kilpailun estäminen, rajoittaminen tai vääristyminen.

▼B

2 Jakso

Julkaiseminen

90 artikla

▼M1

1.  Jäljempänä 105 tai 167 artiklassa säädetyn kynnysarvon ylittävistä hankinnoista on julkaistava ilmoitus Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tarjouskilpailua koskevan ennakkoilmoituksen saa jättää julkaisematta ainoastaan tämän asetuksen 91 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa soveltamissäännöissä säädetyllä tavalla ja julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY ( 11 ) liitteessä II B tarkoitettujen palveluhankintojen osalta.

▼B

Joitakin tietoja tarjouskilpailun ratkaisusta voidaan jättää julkaisematta, jos niiden julkaiseminen estäisi lain soveltamista tai olisi yleisen edun vastaista tai vahingoittaisi julkisyhteisöjen tai yksityisten yritysten laillisia kaupallisia etuja taikka haittaisi tarjoajien välistä rehellistä kilpailua.

▼M1

2.  Hankinnat, joiden arvo on pienempi kuin 105 tai 167 artiklassa säädetty kynnysarvo, sekä direktiivin 2004/18/EY liitteessä II B tarkoitetut palveluhankinnat on julkaistava asianmukaisin keinoin soveltamissäännöissä säädetyllä tavalla.

▼B

3 Jakso

Hankintamenettelyt

91 artikla

▼M1

1.  Hankintamenettelyt ovat seuraavat:

Jos hankinta- tai puitesopimus kiinnostaa kahta tai useampaa toimielintä, toimeenpanovirastoa tai 185 artiklassa tarkoitettua elintä ja aina, kun on mahdollista lisätä tehokkuutta, asianomaiset hankintaviranomaiset pyrkivät toteuttamaan hankintamenettelyn toimielinten yhteisenä menettelynä.

Jos hankinta- tai puitesopimus on tarpeen jonkin toimielimen ja jäsenvaltion hankintaviranomaisen yhteisen toimen toteuttamiseksi, toimielin ja kyseinen hankintaviranomainen voivat toteuttaa hankintamenettelyn yhteisesti soveltamissäännöissä säädetyllä tavalla.

▼B

2.  Kun hankinnan arvo on suurempi kuin 105 tai 167 artiklassa säädetty kynnysarvo eikä kyseessä ole soveltamissäännöissä tarkoitettu palveluhankinta, siihen voidaan soveltaa neuvottelumenettelyä ainoastaan soveltamissäännöissä esitetyissä tapauksissa.

▼M1 —————

▼B

3.  Kynnysarvot, jotka alittavissa hankinnoissa hankintaviranomainen voi joko soveltaa neuvottelumenettelyä tai 88 artiklan 1 kohdan ensimmäisestä alakohdasta poiketen vain maksaa laskut, määritetään soveltamissäännöissä.

▼M1

4.  Soveltamissäännöissä säädetään, mitä 1 kohdassa tarkoitetuista hankintamenettelyistä sovelletaan direktiivin 2004/18/EY liitteessä II B tarkoitettuihin palvelusopimuksiin sekä salaisiksi julistettuihin hankintasopimuksiin, joiden täyttäminen edellyttää erityisiä turvatoimenpiteitä taikka kun yhteisöjen tai Euroopan unionin olennaiset turvallisuusedut sitä vaativat.

▼M1

92 artikla

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on annettava täydellinen, selkeä ja täsmällinen määritelmä hankintasopimuksen aiheesta ja esitettävä hankintaan sovellettavat hylkäämis-, valinta- ja ratkaisuperusteet.

▼B

93 artikla

1.   ►M1  Hankintamenettelyihin ei saa osallistua ehdokas tai tarjoaja, joka: ◄

▼M1

▼M1

Ensimmäisen alakohdan a–d alakohtaa ei sovelleta tapauksiin, joissa tavaroita hankitaan erityisen edullisin ehdoin joko liiketoimintansa lopettavalta toimittajalta tai konkurssipesän pesänhoitajalta tai selvittäjältä taikka velkojien kanssa tehdyn akordin tai muun vastaavan kansallisen menettelyn tuloksena.

▼M1

2.  Ehdokkaan tai tarjoajan on osoitettava, että mikään 1 kohdassa esitetyistä tilanteista ei koske sitä. Hankintaviranomainen voi kuitenkin soveltamissäännöissä säädettävällä tavalla luopua tästä vaatimuksesta, jos avustus on hyvin vähäinen.

Jotta 1 kohtaa sovellettaisiin oikein, ehdokkaan tai tarjoajan on hankintaviranomaisen pyynnöstä

▼M1

3.  Soveltamissäännöissä säädetään enimmäismääräajasta, jona 1 kohdassa tarkoitetut tilanteet johtavat ehdokkaan tai tarjoajan sulkemiseen hankintamenettelyn ulkopuolelle. Enimmäismääräaika ei saa olla pitempi kuin 10 vuotta.

▼M1

94 artikla

Hankintamenettelyn ulkopuolelle suljetaan ehdokas tai tarjoaja, joka kyseisen hankintamenettelyn yhteydessä:

95 artikla

1.  Komissio perustaa keskustietokannan ja hoitaa sitä henkilötietojen suojelua koskevia yhteisön säännöksiä noudattaen. Keskustietokanta sisältää tiedot ehdokkaista ja tarjoajista, jotka ovat jossakin 93 tai 94 artiklassa tai 96 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tai 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista tilanteista. Tietokanta on toimielinten, toimeenpanovirastojen ja 185 artiklassa tarkoitettujen elinten yhteinen.

2.  Jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten samoin kuin talousarvion toteuttamiseen 53 ja 54 artiklan mukaisesti osallistuvien, muiden kuin 1 kohdassa tarkoitettujen elinten on annettava toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle tiedot niistä hakijoista ja tarjoajista, jotka ovat jossakin 93 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetuista tilanteista, joissa kyseisen toimijan menettely on vahingoittanut yhteisöjen taloudellisia etuja. Tulojen ja menojen hyväksyjä ottaa vastaan tiedot ja pyytää tilinpitäjää kirjaamaan tiedot tietokantaan.

Ensimmäisessä alakohdassa mainituilla viranomaisilla ja elimillä on oltava pääsy tietokannan tietoihin, ja ne voivat ottaa ne huomioon tarpeen mukaan ja omalla vastuullaan talousarvion toteuttamiseen liittyvissä hankintamenettelyissä.

3.  Soveltamissäännöissä säädetään avoimista ja johdonmukaisista perusteista poissulkemisperusteiden oikeasuhteisen soveltamisen varmistamiseksi. Komissio määrittelee tietokannan käyttöön sovellettavat vakiomenettelyt ja tekniset eritelmät.

96 artikla

1.  Hankintaviranomainen voi määrätä hallinnollisia tai taloudellisia seuraamuksia:

Kaikissa tapauksissa hankintaviranomaisen on kuitenkin annettava asianomaiselle tilaisuus esittää huomautuksensa.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen seuraamusten on oltava suhteessa hankinnan merkitykseen ja väärinkäytöksen vakavuuteen, ja se voi johtaa siihen, että:

97 artikla

1.  Tarjouskilpailu ratkaistaan sen sisältöön sovellettavien ratkaisuperusteiden perusteella, sen jälkeen kun niiden taloudellisten toimijoiden, joita ei ole suljettu pois 93 tai 94 artiklan tai 96 artiklan 2 kohdan a alakohdan perusteella, valmiudet on tarkastettu tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyjen valintaperusteiden mukaisesti.

2.  Tarjouskilpailu ratkaistaan tarjousmenettelyssä tai valitsemalla taloudellisesti edullisin tarjous.

▼B

98 artikla

▼M1

1.  Tarjousten jättäminen on järjestettävä siten, että tarjouksista syntyy todellista kilpailua ja että ne pysyvät salaisina niiden samanaikaiseen avaamiseen asti.

2.  Hankintaviranomainen voi, jos katsoo sen asianmukaiseksi ja oikeasuhteiseksi, vaatia tarjoajilta soveltamissäännöissä säädettyjen edellytysten mukaisesti vakuuden tarjousten poisvetämisen varalta.

▼B

3.  Edellä 91 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja vähäisiä hankintoja lukuun ottamatta hakemukset tai tarjoukset saa avata ainoastaan tätä varten nimitetty lautakunta. Kaikki tarjoukset tai hakemukset, jotka todetaan sääntöjenvastaisiksi, hylätään.

▼M1

4.  Osallistumispyynnöt tai tarjoukset, jotka lautakunta toteaa sääntöjenmukaisiksi, arvioidaan tarjouspyyntöasiakirjoissa määriteltyjen perusteiden mukaisesti, minkä jälkeen hankintaviranomaiselle ehdotetaan sopimuksen tekemistä tai käydään sähköinen huutokauppa.

▼B

99 artikla

Hankintamenettelyn aikana hankintaviranomainen ja ehdokas tai tarjoaja saavat olla yhteydessä toisiinsa ainoastaan silloin, kun avoimuuden ja tasapuolisen kohtelun periaatteet voidaan turvata. Yhteydenotot eivät saa johtaa sopimusehtojen tai alkuperäisten tarjousehtojen muuttamiseen.

100 artikla

1.  Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä nimeää tämän jälkeen tarjouskilpailun voittajan noudattaen tarjouspyyntöasiakirjoissa määriteltyjä valinta- ja ratkaisuperusteita ja julkisista hankinnoista annettuja sääntöjä.

2.  Hankintaviranomaisen on ilmoitettava jokaiselle hylätylle ehdokkaalle tai tarjoajalle seikat, joiden perusteella tämän ehdokkuus tai tarjous on hylätty, sekä jokaiselle valintaperusteet täyttävän tarjouksen tehneelle, joka sitä kirjallisesti pyytää, valitun tarjouksen ominaisuudet ja siihen liittyvät edut sekä valitun tarjouksen tekijän nimi.

Joitakin tietoja voidaan kuitenkin jättää ilmoittamatta, jos niiden ilmoittaminen estäisi lain soveltamista tai olisi yleisen edun vastaista tai vahingoittaisi julkisyhteisöjen tai yksityisten yritysten laillisia kaupallisia etuja taikka haittaisi tarjoajien välistä rehellistä kilpailua.

101 artikla

Hankintaviranomainen voi sopimuksen allekirjoittamiseen asti joko luopua sopimuksen tekemisestä tai peruuttaa hankintamenettelyn. Tässä tapauksessa ehdokkaat tai tarjoajat eivät voi vaatia minkäänlaista korvausta.

Tällainen päätös on perusteltava ja saatettava ehdokkaiden tai tarjoajien tietoon.

4 Jakso

Vakuudet ja valvonta

▼M1

102 artikla

1.  Hankintaviranomainen vaatii toimeksisaajilta etukäteen vakuuden soveltamissäännöissä säädetyissä tapauksissa.

2.  Hankintaviranomainen voi, jos katsoo sen asianmukaiseksi ja oikeasuhteiseksi, vaatia toimeksisaajilta etukäteen vakuuden:

103 artikla

Jos ilmenee, että ratkaisumenettelyyn on liittynyt huomattavia virheitä, väärinkäytöksiä tai petoksia, toimielinten on keskeytettävä menettely ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet, menettelyn peruuttaminen mukaan luettuna.

Jos hankintasopimuksen tekemisen jälkeen ilmenee, että ratkaisumenettelyyn tai sopimuksen täytäntöönpanoon on liittynyt huomattavia virheitä, väärinkäytöksiä tai petoksia, toimielimet voivat joko jättää sopimuksen tekemättä tai keskeyttää sen täytäntöönpanon sen mukaan, mihin menettelyn vaiheeseen on edetty, tai tarvittaessa purkaa sopimuksen.

Jos toimeksisaaja on syyllistynyt tällaisiin virheisiin, väärinkäytöksiin tai petoksiin, toimielimet voivat lisäksi kieltäytyä suorittamasta maksuja ja periä takaisin jo maksetut määrät tai purkaa kyseisen toimeksisaajan kanssa tehdyt sopimukset suhteessa virheiden, väärinkäytösten tai petosten vakavuuteen.

▼B

2 LUKU

Yhteisöjen toimielinten omaan lukuunsa tekemiin hankintoihin sovellettavat säännökset

104 artikla

Hankintaviranomaisia ovat yhteisöjen toimielimet, jotka tekevät hankintoja omaan lukuunsa. ►M1  Ne siirtävät hankintaviranomaisen tehtävien hoitamiseen tarvittavat toimivaltuutensa 59 artiklan mukaisesti. ◄

▼M1

105 artikla

1.  Jollei tämän asetuksen toisen osan IV osaston säännöksistä muuta johdu, direktiivissä 2004/18/EY vahvistetaan kynnysarvot, joilla määritetään:

2.  Jollei soveltamissäännöissä säädetyistä poikkeuksista tai edellytyksistä muuta johdu, hankintaviranomainen saa allekirjoittaa direktiivin 2004/18/EY soveltamisalaan kuuluvan sopimuksen tai puitesopimuksen tarjouskilpailun voittajan kanssa vasta odotusajan kuluttua.

▼B

106 artikla

Tarjouskilpailuun voivat osallistua tasapuolisin edellytyksin luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, jotka kuuluvat perustamissopimusten soveltamisalaan, sekä sellaisen kolmannen maan, joka on tehnyt yhteisöjen kanssa erillissopimuksen yhteistyöstä julkisten hankintojen alalla, luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, kyseisessä sopimuksessa määrätyin edellytyksin.

107 artikla

Kun on sovellettava Maailman kauppajärjestössä tehtyä julkisia hankintoja koskevaa monenkeskistä sopimusta, tarjouskilpailuihin voivat osallistua myös kyseisessä sopimuksessa määrätyin edellytyksin sellaisen valtion, joka on ratifioinut tämän sopimuksen, luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt.

VI OSASTO

AVUSTUKSET

▼M1

1 LUKU

Avustusten soveltamisala ja muoto

▼B

108 artikla

1.  Avustus on välitöntä vastikkeetonta rahoitusta, joka myönnetään talousarviosta

▼M1

Avustuksista on laadittava kirjallinen sopimus tai niistä on tehtävä hakijalle tiedoksiannettava komission päätös.

2.  Tässä osastossa tarkoitettuja avustuksia eivät ole:

▼M1

3.  Tämän osaston säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin seuraaviin, avustuksiin rinnastettaviin eriin:

4.  Kukin toimielin voi myöntää avustuksia tiedotustoimintaan tapauksissa, joissa julkisten hankintamenettelyjen käyttäminen asianmukaisesti perustelluista syistä ei olisi tarkoituksenmukaista.

108 a artikla

1.  Avustuksia ovat:

2.  Avustusten yhteenlaskettu arvo ei saa ylittää absoluuttisena arvona ilmaistua enimmäismäärää.

▼M1

2 LUKU

Periaatteet

109 artikla

1.  Avustuksiin sovelletaan avoimuuden ja tasapuolisen kohtelun periaatteita.

Päällekkäisiä tai taannehtivia avustuksia ei saa myöntää, ja avustettavaan toimintaan on saatava rahoitusta myös muista lähteistä.

Soveltamissäännöissä määriteltyä avustuskelpoisten kokonaiskustannusten yhteenlaskettua määrää ei missään tapauksessa saa ylittää.

2.  Avustuksen tarkoituksena tai tuloksena ei saa olla voiton tuottaminen avustuksen saajalle.

3.  Edellä olevaa 2 kohtaa ei sovelleta:

▼B

110 artikla

▼M1

1.  Avustusten on perustuttava varainhoitovuoden alussa julkaistavaan vuotuiseen työohjelmaan.

Vuotuinen työohjelma toteutetaan julkaisemalla ehdotuspyyntöjä paitsi poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa kiireellisissä tapauksissa tai jollei muita vaihtoehtoja ole avustuksen saajan aseman tai toiminnan luonteen vuoksi tai jos avustuksen saaja on nimetty perussäädöksessä.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta hätäapuun tai humanitaarisiin avustustoimiin.

▼B

2.  Kaikista varainhoitovuoden aikana myönnetyistä avustuksista on julkaistava vuosittain luettelo noudattaen luottamuksellisuutta ja turvallisuutta koskevia vaatimuksia.

▼M1

111 artikla

Kutakin toimintaa varten voidaan samalle saajalle myöntää ainoastaan yksi avustus talousarviosta, paitsi jos asianomaisissa perussäädöksissä toisin säädetään.

Saaja voi saada talousarviosta saman varainhoitovuoden aikana vain yhden toiminta-avustuksen.

Hakijan on ilmoitettava välittömästi tulojen ja menojen hyväksyjälle tekemistään muista hakemuksista tai saamistaan muista avustuksista, jotka liittyvät samaan toimintaan tai työohjelmaan.

Samoja kustannuksia ei missään olosuhteissa saa rahoittaa kahdesti talousarviosta.

112 artikla

1.  Avustusta ei myönnetä jo aloitettuun toimintaan, ellei hakija voi osoittaa, että toiminta oli aloitettava ennen avustuksen myöntämistä.

Tällaisissa tapauksissa rahoitettavat kustannukset eivät kuitenkaan saa olla aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämispäivää, paitsi perussäädöksessä säädetyissä asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa tai jos on kyse menoista, joita tarvitaan hätäavun ja humanitaaristen avustustoimien toteuttamiseen soveltamissäännöissä säädettyjen edellytysten mukaisesti.

Päättyneeseen toimintaan ei myönnetä avustusta takautuvasti.

2.  Toiminta-avustus on myönnettävä kuuden kuukauden kuluessa avustuksen saajan budjettivuoden alkamisesta. Rahoitettavat menot eivät saa olla aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämispäivää eivätkä ennen avustuksen saajan budjettivuoden alkamispäivää.

▼B

113 artikla

1.  Avustuksella ei saa rahoittaa koko toiminnan kustannuksia, jollei toisen osan IV osaston säännöksistä muuta johdu.

Toiminta-avustuksella ei saa rahoittaa saajayhteisön hallintomenoja kokonaan.

▼M1

2.  Ellei perussäädöksessä toisin säädetä, yleistä eurooppalaista etua edistäville elimille myönnetyt toiminta-avustukset pienenevät asteittain, kun ne uusitaan. Tätä säännöstä ei sovelleta 108 a artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuihin avustuksiin.

▼B

3 LUKU

Myöntämismenettely

▼M1

114 artikla

1.  Avustushakemus on esitettävä kirjallisena.

2.  Avustushakemus on hyväksymiskelpoinen, jos sen esittäjä on

3.  Avustusta ei myönnetä hakijalle, joka on avustuksen myöntämismenettelyn aikana jossakin 93 artiklan 1 kohdassa, 94 artiklassa tai 96 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyistä tilanteista.

Hakijan on osoitettava, että mikään ensimmäisessä alakohdassa esitetyistä tilanteista ei koske sitä. Tulojen ja menojen hyväksyjä voi kuitenkin soveltamissäännöissä säädettävällä tavalla luopua tästä vaatimuksesta, jos avustus on hyvin vähäinen.

4.  Tulojen ja menojen hyväksyjä voi määrätä hakijalle 96 artiklan mukaisesti tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia tai taloudellisia seuraamuksia.

Tällaisia seuraamuksia voidaan määrätä myös saajalle, joka on hakemuksen jättämisen tai avustussopimuksen täyttämisen yhteydessä syyllistynyt väärien tietojen antamiseen toimittaessaan tulojen ja menojen hyväksyjälle tämän vaatimia tietoja tai ei ole toimittanut vaadittuja tietoja.

▼B

115 artikla

1.  Valintaperusteiden avulla arvioidaan hakijan valmiuksia toteuttaa ehdottamansa toiminta tai toimintasuunnitelma.

2.  Avustusten myöntämisessä noudatettavien, ehdotuspyynnössä etukäteen ilmoitettujen perusteiden avulla ehdotuksia arvioidaan toiminnalle asetettujen tavoitteiden ja painopisteiden kannalta.

116 artikla

▼M1

1.  Ehdotukset arvioidaan ennakolta ilmoitettujen valinta- ja myöntämisperusteiden mukaisesti sen määrittämiseksi, mille ehdotuksille voidaan myöntää rahoitusta.

▼B

2.  Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa tämän jälkeen 1 kohdassa säädetyn arvioinnin perusteella luettelon avustuksen saajista ja avustusten määristä.

3.  Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä ilmoittaa hakijalle kirjallisesti hakemuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Jos avustushakemus hylätään, toimielimen on ilmoitettava syyt hakemuksen hylkäämiseen viittaamalla ennen kaikkea etukäteen ilmoitettuihin valinta- ja myöntämisperusteisiin.

4 LUKU

Maksaminen ja valvonta

117 artikla

Maksuaikataulu määräytyy rahoitukseen liittyvien riskien, toiminnan keston ja edistymisen tai saajalle aiheutuneiden kulujen perusteella.

▼M1

118 artikla

1.  Tulojen ja menojen hyväksyjä voi, jos katsoo sen asianmukaiseksi ja oikeasuhteiseksi, vaatia avustuksen saajalta etukäteen vakuuden ennakkomaksujen suorittamiseen liittyvien taloudellisten riskien rajoittamiseksi.

2.  Tulojen ja menojen hyväksyjä vaatii avustuksen saajalta tällaisen etukäteen asetettavan vakuuden soveltamissäännöissä säädetyissä tapauksissa.

▼B

119 artikla

1.  Avustuksen määrä vahvistetaan lopullisesti vasta sitten, kun toimielin on hyväksynyt loppuselvityksen ja kustannusselvityksen, mikä ei kuitenkaan estä toimielintä tekemästä myöhemmin tarkastuksia.

▼M1

2.  Jos avustuksen saaja ei noudata velvoitteitaan, avustusta supistetaan tai sen maksaminen keskeytetään tai lopetetaan kokonaan soveltamissäännöissä säädetyissä tapauksissa sen jälkeen, kun saajalle on annettu mahdollisuus esittää huomautuksensa.

▼B

5 LUKU

Toteuttaminen

▼M1

120 artikla

1.  Jos toiminnan toteuttaminen edellyttää avustuksen saajalta julkisia hankintoja, niiden yhteydessä noudatetaan soveltamissäännöissä säädettyjä menettelyjä.

2.  Jos toiminnan toteuttaminen edellyttää taloudellisen tuen myöntämistä kolmansille, yhteisön avustuksen saaja voi antaa tällaista tukea edellyttäen, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

Soveltamissäännöissä säädetään c alakohdan osalta taloudellisen tuen enimmäismäärästä, jonka avustuksen saaja voi maksaa kolmannelle.

3.  Jokaisessa avustuspäätöksessä ja -sopimuksessa määrätään nimenomaisesti komission ja tilintarkastustuomioistuimen valtuuksista tarkastaa kaikkien yhteisön varoja saaneiden toimeksisaajien ja alihankkijoiden tositteet ja tehdä näiden luo tarkastuskäyntejä.

▼B

VII OSASTO

TILINPÄÄTÖS JA KIRJANPITO

1 LUKU

Tilinpäätös

121 artikla

Yhteisöjen tilinpäätökseen sisältyvät:

▼M1

▼B

▼M1

122 artikla:

1.  Toimielinten ja 121 artiklassa tarkoitettujen elinten tilinpäätösten liitteissä on oltava selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa selvityksessä on esitettävä muun muassa tiedot määrärahojen toteuttamisasteesta ja yhteenveto määrärahasiirroista eri budjettikohtien välillä.

▼B

123 artikla

Tilinpäätöksen on oltava asianmukainen, totuudenmukainen ja täydellinen ja sen on annettava oikea kuva:

124 artikla

Tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan yleisesti hyväksyttyjä kirjanpitoperiaatteita, joita ovat:

125 artikla

1.  Suoriteperusteisen kirjanpidon periaatteen mukaisesti tilinpäätöksessä otetaan huomioon varainhoitovuoden kulut ja tuotot niiden maksupäivästä riippumatta.

2.  Vastaavan ja vastattavan arvo määritetään 133 artiklassa säädetyissä kirjanpitomenetelmissä vahvistettuja arvostussääntöjä noudattaen.

126 artikla

1.  Tilinpäätös laaditaan miljoonina euroina ja se sisältää:

2.  Tilinpäätöksen liitteessä täydennetään ja tulkitaan 1 kohdassa tarkoitetuissa tilinpäätöksissä esitettyjä tietoja ja annetaan kaikki muut kansainvälisen tason kirjanpitokäytännössä hyväksytyt tiedot, jos nämä tiedot ovat yhteisöjen toimintojen kannalta olennaisia.

127 artikla

Talousarvion toteuttamisselvitykset laaditaan miljoonina euroina. Niihin kuuluu:

▼M1

128 artikla

Muiden toimielinten ja 121 artiklassa tarkoitettujen elinten tilinpitäjät toimittavat alustavan tilinpäätöksensä ja selvityksensä varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 1 päivänä maaliskuuta.

Komission tilinpitäjä konsolidoi nämä alustavat tilinpäätökset komission alustavaan tilinpäätökseen ja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 31 päivänä maaliskuuta komission alustavan tilinpäätöksen, jonka liitteenä on komission selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta, sekä alustavan konsolidoidun tilinpäätöksen.

Kunkin toimielimen ja 121 artiklassa tarkoitetun elimen tilinpitäjä toimittaa selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta Euroopan parlamentille ja neuvostolle toisessa kohdassa mainittuun päivään mennessä.

▼B

129 artikla

1.  Tilintarkastustuomioistuin esittää viimeistään 15 päivänä kesäkuuta huomautuksensa kunkin toimielimen ja kunkin ►M1  121 artiklassa ◄ tarkoitetun elimen alustavista tilinpäätöksistä.

▼M1

2.  Kukin toimielin komissiota lukuun ottamatta ja kukin 121 artiklassa tarkoitettu elin laatii lopulliset tilinpäätöksensä 61 artiklan mukaisesti ja toimittaa ne päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden 1 päivään heinäkuuta mennessä komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle lopullisen konsolidoidun tilinpäätöksen laatimista varten.

▼M1

2 a.  Komission tilinpitäjän on laadittava lopullinen konsolidoitu tilinpäätös muilta toimielimiltä 2 kohdan mukaisesti saamiensa tietojen perusteella. Lopulliseen konsolidoituun tilinpäätökseen liitetään komission tilinpitäjän ilmoitus, jonka mukaan tilinpäätös on laadittu VII osaston säännösten sekä tilinpäätöksen liitteessä esitettyjen kirjanpitoperiaatteiden, -sääntöjen ja -menetelmien mukaisesti.

▼M1

3.  Komissio hyväksyy lopullisen konsolidoidun tilinpäätöksen ja oman lopullisen tilinpäätöksensä ja toimittaa ne päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden 31 päivään heinäkuuta mennessä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

▼B

4.  Konsolidoitu tilinpäätös julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ennen päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden ►M1  15 päivää marraskuuta ◄ yhdessä tilintarkastustuomioistuimen Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 248 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 160 c artiklan mukaisesti toimittaman tarkastuslausuman kanssa.

2 LUKU

Talousarvion toteuttamisen aikana toimitettavat tiedot

130 artikla

Edellä 126 ja 127 artiklassa säädettyjen selvitysten lisäksi komissio laatii Euroopan parlamentille ja neuvostolle kaksi kertaa vuodessa kertomuksen talousarviosta tehdyistä takauksista ja niihin liittyvistä riskeistä.

Kyseiset tiedot toimitetaan samaan aikaan tilintarkastustuomioistuimelle.

131 artikla

1.  Edellä 126 ja 127 artiklassa säädettyjen selvitysten lisäksi ►M1  komission tilinpitäjä ◄ toimittaa kerran kuukaudessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle sekä tulojen että määrärahoja koskevien menojen osalta talousarvion toteuttamista koskevat numerotiedot, jotka on ryhmitelty ainakin luvuittain.

Näihin tietoihin sisältyvät myös tiedot edellisiltä varainhoitovuosilta siirrettyjen määrärahojen käytöstä.

Numerotiedot toimitetaan kuukauden päättymistä seuraavien kymmenen arkipäivän kuluessa.

2.   ►M1  Komission tilinpitäjä ◄ toimittaa kolme kertaa vuodessa, kolmenkymmenen arkipäivän kuluessa 31 päivästä toukokuuta, elokuuta ja joulukuuta, Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen talousarvion toteuttamisesta sekä tulojen että menojen osalta; tiedot jaotellaan luvuittain, momenteittain ja alamomenteittain.

Kertomuksessa esitetään myös tiedot edellisiltä varainhoitovuosilta siirrettyjen määrärahojen käytöstä.

3.  Numerotiedot sekä kertomus talousarvion toteuttamisesta toimitetaan yhdessä tilintarkastustuomioistuimelle.

3 LUKU

Kirjanpito

1 Jakso

Yhteiset säännökset

132 artikla

1.  Toimielinten kirjanpito on järjestelmä, johon järjestetään talousarviota ja rahoitusta koskevat tiedot ja jonka avulla voidaan koota, luokitella ja kirjata numerotietoja.

2.  Kirjanpito muodostuu liikekirjanpidosta ja talousarviokirjanpidosta. Molempia hoidetaan kalenterivuosittain ja euromääräisinä.

3.  Liikekirjanpitoa ja talousarviokirjanpitoa koskevat tiedot vahvistetaan varainhoitovuoden päättyessä 1 luvussa tarkoitetun tilinpäätöksen laatimiseksi.

4.  Edellä 2 ja 3 kohdasta huolimatta valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä voi suorittaa kustannuslaskentaa.

133 artikla

1.  Komission tilinpitäjä vahvistaa muiden toimielinten ja ►M1  121 artiklassa ◄ tarkoitettujen elinten tilinpitäjiä kuultuaan kirjanpidossa noudatettavat säännöt ja menetelmät sekä yhdenmukaistetun tililuettelon, jota kaikkien toimielinten, toisen osan V osastossa tarkoitettujen virastojen ja ►M1  121 artiklassa ◄ tarkoitettujen elinten on noudatettava.

2.  Komission tilinpitäjä vahvistaa 1 kohdassa tarkoitetut säännöt ja menetelmät käyttäen ohjeenaan kansainvälisesti hyväksyttyjä julkisen sektorin kirjanpitosääntöjä, joista hän voi poiketa yhteisöjen toimintojen erityispiirteiden niin vaatiessa.

2 Jakso

Liikekirjanpito

134 artikla

Liikekirjanpitoon merkitään aikajärjestyksessä kahdenkertaista kirjanpitoa noudattaen tapahtumat ja toimenpiteet, jotka vaikuttavat toimielinten ja ►M1  121 artiklassa ◄ tarkoitettujen elinten taloudelliseen asemaan ja rahoitustilanteeseen sekä varallisuuteen.

135 artikla

1.  Eri tilitapahtumat ja saldot viedään kirjanpitoon.

2.  Kirjausten, myös niiden korjausten, on perustuttava tositteisiin, joilla kirjanpitotapahtuma voidaan todentaa.

3.  Kirjanpitojärjestelmän avulla on kyettävä jäljittämään kaikki kirjaukset.

136 artikla

Tilinpitäjä tekee varainhoitovuoden päätyttyä ja tilinpäätöksen esittämiseen saakka oikaisut, jotka ovat tarpeen asianmukaiset, oikeat ja riittävät tiedot sisältävän tilinpäätöksen laatimiseksi mutta jotka eivät aiheuta kyseistä varainhoitovuotta koskevia kassastamaksuja tai kassaanmaksuja.

3 Jakso

Talousarviokirjanpito

137 artikla

1.  Talousarviokirjanpidon avulla voidaan seurata yksityiskohtaisesti talousarvion toteuttamista.

2.  Edellä 1 kohdan soveltamiseksi talousarviokirjanpitoon kirjataan kaikki ensimmäisen osan IV osastossa säädetyt talousarvion toteuttamistoimet tuloina ja menoina.

4 LUKU

Omaisuusluettelo

138 artikla

1.  Kukin toimielin ja kukin ►M1  121 artiklassa ◄ tarkoitettu elin laatii kaikista yhteisöjen varallisuuden perustana olevista aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä rahoitusomaisuudesta komission tilinpitäjän laatiman mallin mukaiset pysyvät omaisuusluettelot, joihin merkitään omaisuuden määrä ja arvo.

Jokaisen toimielimen ja jokaisen ►M1  121 artiklassa ◄ tarkoitetun elimen on tarkistettava, että omaisuusluetteloon tehdyt merkinnät vastaavat todellisuutta.

2.  Irtaimen omaisuuden myymisestä on tiedotettava asianmukaisesti.

VIII OSASTO

ULKOINEN TARKASTUS JA VASTUUVAPAUS

1 LUKU

Ulkoinen tarkastus

139 artikla

1.  Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission on ilmoitettava tilintarkastus- tuomioistuimelle viipymättä kaikki päätökset ja säädökset, jotka ne ovat antaneet 9, 13, 18, 22, 23, 26 ja 36 artiklan soveltamiseksi.

▼M1

2.  Kukin toimielin toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle ja molemmille budjettivallan käyttäjille varainhoitoa koskevat sisäiset sääntönsä.

▼B

3.  Tilintarkastustuomioistuimelle on ilmoitettava tulojen ja menojen hyväksyjien, sisäisten tarkastajien, tilinpitäjien ja ennakoiden hoitajien nimeämisestä sekä 51, 61, 62, 63 ja 85 artiklan nojalla siirretyistä valtuutuksista.

140 artikla

1.  Tilintarkastustuomioistuin toimittaa tulojen ja menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden tarkastuksen perustamissopimusten määräyksiin, talousarvioon, tähän asetukseen, soveltamissääntöihin ja kaikkiin perustamissopimusten soveltamiseksi annettuihin säädöksiin nähden.

2.  Tehtäväänsä suorittaessaan tilintarkastustuomioistuin voi 142 artiklassa määritetyin ehdoin perehtyä kaikkiin niihin yksiköiden ja elinten taloushallintoon liittyviin asiakirjoihin ja tietoihin, jotka koskevat yhteisön kokonaan tai osittain rahoittamia toimia. Sillä on toimivalta kuulla jokaista henkilöä, joka on vastuussa meno- tai tulotapahtumasta, ja käyttää kaikkia edellä tarkoitetuissa yksiköissä ja elimissä soveliaita tarkastusmenetelmiä. Tarkastukset toimitetaan jäsenvaltioissa yhdessä kansallisten tilintarkastuselinten kanssa tai, jos näillä ei ole tarvittavia valtuuksia, toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kanssa. Tilintarkastustuomioistuin ja kansalliset tilintarkastuselimet toimivat luottamuksellisessa yhteistyössä riippumattomuutensa säilyttäen.

Tilintarkastustuomioistuin voi omasta pyynnöstään olla läsnä tarkastustoimenpiteissä, jotka jokin yhteisön toimielin suorittaa talousarvion toteuttamisen yhteydessä tai jotka suoritetaan tässä yhteydessä jonkin yhteisön toimielimen lukuun, saadakseen kaikki tiedot, jotka ovat välttämättömiä sille perustamissopimuksissa tai niiden soveltamiseksi annetuissa säädöksissä uskottujen tehtävien suorittamiseksi.

Toimielimet valtuuttavat tilintarkastustuomioistuimen pyynnöstä rahoituslaitokset, joissa on talletettuna yhteisöjen varoja, varaamaan tilintarkastustuomioistuimelle tilaisuuden varmistaa, että ulkopuolelta saadut tiedot täsmäävät kirjanpidon kanssa.

3.  Tehtävänsä suorittamiseksi tilintarkastustuomioistuin ilmoittaa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluville toimielimille ja viranomaisille niiden henkilöiden nimet, joilla on toimivalta toimittaa tarkastus kyseisissä toimielimissä tai kyseisten viranomaisten luona.

141 artikla

Tilintarkastustuomioistuin huolehtii siitä, että kaikki talletetut ja kassassa olevat arvopaperit ja varat tarkastetaan talletusten vastaanottajien allekirjoittamia kuitteja taikka kassaa ja arvopapereita koskevia virallisia asiakirjoja vastaan. Se voi toimittaa tällaisia tarkastuksia itse.

142 artikla

1.  Komissio, muut toimielimet, yhteisöjen puolesta tuloja ja menoja hoitavat laitokset ja talousarviosta suoritettujen maksujen lopulliset saajat avustavat tilintarkastustuomioistuinta kaikin tavoin ja antavat sille kaikki tiedot, jotka se katsoo tarvitsevansa tehtäviään suorittaessaan. Niiden on annettava tilintarkastustuomioistuimen käyttöön kaikki Euroopan yhteisöjen talousarviosta rahoitettavien hankintasopimusten tekemistä ja niiden toteuttamista koskevat asiakirjat ja kaikki rahavaroja ja aineellista omaisuutta koskevat tilit, kaikki kirjanpitotositteet ja muut kirjanpitoa koskevat asiakirjat sekä niitä koskevat hallinnolliset asiakirjat, kaikki yhteisöjen tuloja ja menoja koskevat asiakirjat, omaisuusluettelot ja hallintokaaviot, jotka tilintarkastustuomioistuin katsoo tarpeellisiksi tarkastaakseen talousarvion toteuttamista ja taloudellista tulosta koskevat kertomukset asiakirjojen perusteella tai paikan päällä sekä samaa tarkoitusta varten kaikki asiakirjat ja tiedot, jotka on laadittu tai joita säilytetään magneettisessa muodossa.

Asianomaisten kansallisten hallintojen sisäisen tarkastuksen yksiköt antavat tilintarkastustuomioistuimelle kaikki välineet, joita tämä katsoo tarvitsevansa tehtävänsä suorittamisessa.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan myös niihin luonnollisiin ja oikeushenkilöihin, joille suoritetaan maksuja Euroopan yhteisöjen talousarviosta.

2.  Henkilöstön, jonka toimintaa tilintarkastustuomioistuin tarkastaa, on:

Ainoastaan tilintarkastustuomioistuin saa pyytää ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuja tietoja.

3.  Tilintarkastustuomioistuimella on toimivalta tarkastaa sellaiset yhteisöjen tuloja ja menoja koskevat asiakirjat, jotka ovat toimielinten yksiköiden ja erityisesti tuloja ja menoja koskevista päätöksistä vastuussa olevien yksiköiden, tuloja ja menoja yhteisöjen puolesta hoitavien laitosten tai talousarviosta maksuja saavien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden hallussa.

4.  Tulojen ja menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden sekä varainhoidon moitteettomuuden tarkastus koskee myös yhteisöjen toimielinten ulkopuolisten elinten avustuksina saamien yhteisöjen varojen käyttöä.

5.  Yhteisöjen rahoitus edellyttää toimielinten ulkopuolisilta saajilta tai – jos ne eivät tähän suostu – toimeksisaajilta ja alihankkijoilta kirjallista suostumusta siihen, että tilintarkastustuomioistuin tarkastaa, miten myönnettyä rahoitusta on käytetty.

6.  Komissio toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle tämän pyynnöstä kaikki tiedot, jotka koskevat lainanotto- ja lainanantotoimenpiteitä.

7.  Integroitujen tietojenkäsittelyjärjestelmien käyttö ei saa heikentää tilintarkastustuomioistuimen oikeuksia tutustua tositteisiin.

143 artikla

1.  Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksesta säädetään tämän artiklan 2–6 kohdassa.

2.  Tilintarkastustuomioistuimen on toimitettava komissiolle ja asianomaisille toimielimille viimeistään ►M1  30 päivänä kesäkuuta ◄ huomautukset, jotka sen mielestä ovat sen laatuisia, että ne on esitettävä vuosikertomuksessa. Näiden huomautusten on säilyttävä luottamuksellisina. Kaikkien toimielinten on toimitettava vastauksensa tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään ►M1  15 päivänä lokakuuta ◄ . Muiden toimielinten on toimitettava vastauksensa samanaikaisesti komissiolle.

3.  Vuosikertomus sisältää arvion siitä, onko varainhoito ollut moitteetonta.

4.  Vuosikertomuksessa on jakso kutakin toimielintä varten. Tilintarkastustuomioistuin voi lisätä siihen yhteenvedon tai yleisluonteisia huomautuksia.

Tilintarkastustuomioistuin toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet, jotta toimielinten vastaukset sen huomautuksiin julkaistaan välittömästi asianomaisten huomautusten jälkeen.

▼M1

5.  Tilintarkastustuomioistuin toimittaa viimeistään 15 päivänä marraskuuta vastuuvapauden myöntämisestä vastaaville viranomaisille ja muille toimielimille vuosikertomuksensa yhdessä toimielinten vastausten kanssa ja varmistaa, että ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

▼B

6.  Komissio antaa heti tilintarkastustuomioistuimen toimitettua vuosikertomuksen asianomaisille jäsenvaltioille tiedoksi tämän kertomuksen sellaiset varojen hallinnointia koskevat osat, joihin nähden jäsenvaltioilla on toimivaltaa asiaan sovellettavan lainsäädännön nojalla.

Jäsenvaltiot toimittavat vastauksensa komissiolle 60 päivän kuluessa edellä mainittujen tietojen vastaanottamisesta. Komissio toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle, neuvostolle ja Euroopan parlamentille yhteenvedon ennen ►M1  28 päivää helmikuuta ◄ .

144 artikla

1.  Tilintarkastustuomioistuimen on toimitettava asianomaiselle toimielimelle kaikki huomautukset, jotka sen mielestä ovat sen laatuisia, että ne on esitettävä erityiskertomuksessa. Näiden huomautusten on säilyttävä luottamuksellisina.

Asianomaisen toimielimen on kahden ja puolen kuukauden kuluessa toimitettava tilintarkastustuomioistuimelle vastauksensa kyseisiin huomautuksiin.

Tilintarkastustuomioistuin vahvistaa seuraavan kuukauden kuluessa asianomaisen erityiskertomuksen lopullisen tekstin.

Erityiskertomukset ja niiden mukana olevat asianomaisten toimielinten vastaukset toimitetaan viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jotka päättävät kumpikin osaltaan jatkotoimenpiteistä, mahdollisesti yhdessä komission kanssa.

▼M1

Jos tilintarkastustuomioistuin päättää julkaista erityiskertomuksiaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, niihin liitetään asianomaisten toimielinten vastaukset.

▼B

2.   ►M1  Tilintarkastustuomioistuin voi julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä ne Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 248 artiklan 4 kohdassa ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 160 c artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista lausunnoista, jotka eivät liity ehdotuksiin tai hankkeisiin, joihin sovelletaan lakisääteistä kuulemismenettelyä. ◄ Tilintarkastustuomioistuin päättää julkaisemisesta kuultuaan toimielintä, joka lausunnon on pyytänyt tai jota tilintarkastustuomioistuimen selvitys koskee. Julkaistaviin lausuntoihin liitetään asianomaisten toimielinten mahdolliset huomiot.

2 LUKU

Vastuuvapaus

145 artikla

1.  Ennen vuoden n + 2 ►M1  toukokuun 15 päivää ◄ Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta komissiolle vastuuvapauden varainhoitovuoden n talousarvion toteuttamisesta.

2.  Jos 1 kohdassa säädettyä määräaikaa ei voida noudattaa, Euroopan parlamentti tai neuvosto antaa komissiolle tiedon siitä, miksi päätöstä on täytynyt lykätä.

3.  Jos Euroopan parlamentti lykkää vastuuvapauden myöntämistä koskevaa päätöstä, komissio pyrkii viipymättä toteuttamaan kaikki toimenpiteet helpottaakseen tämän päätöksen tiellä olevien esteiden poistamista.

146 artikla

1.  Päätös vastuuvapauden myöntämisestä koskee yhteisöjen kaikkien tulojen ja menojen tilejä sekä niiden saldoa ja yhteisöjen taseessa esitettyjä varoja ja velkoja.

2.  Vastuuvapauden myöntämistä varten Euroopan parlamentti tutkii neuvoston jälkeen Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 275 artiklassa ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 179 a artiklassa tarkoitetut tilit, tilinpäätöksen ja taseen. Se tutkii myös tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen, jonka liitteinä ovat tarkastettujen toimielinten vastaukset, sekä asian kannalta merkitykselliset erityiskertomukset kyseiseltä varainhoitovuodelta ja tilintarkastustuomioistuimen antaman tarkastuslausuman tilitietojen luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta.

3.  Komissio antaa Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteettomaksi toteuttamiseksi tarvittavat tiedot EY:n perustamissopimuksen 276 artiklan mukaisesti.

147 artikla

1.  Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 276 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 180 b artiklan mukaisesti komissio ja muut toimielimet pyrkivät kaikin tavoin toimimaan vastuuvapauden myöntämistä koskevaan Euroopan parlamentin päätökseen liitettyjen huomautusten sekä neuvoston vastuuvapaussuosituksiin liitettyjen selvitysten mukaisesti.

2.  Toimielimet antavat Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä selvityksen toimenpiteistä, jotka on toteutettu näiden huomautusten ja selvitysten perusteella, ja erityisesti ohjeista, jotka ne ovat antaneet talousarvion toteuttamiseen osallistuville yksiköilleen. Jäsenvaltiot ovat yhteistyössä komission kanssa ilmoittamalla sille kyseisten huomautusten perusteella toteuttamansa toimenpiteet, jotta komissio voi ottaa ne huomioon omassa selvityksessään. Toimielinten selvitykset toimitetaan myös tilintarkastustuomioistuimelle.

TOINEN OSA

ERITYISSÄÄNNÖKSET

▼M1

I OSASTO

EUROOPAN MAATALOUDEN TUKIRAHASTO

▼B

148 artikla

▼M1

1.  Euroopan maatalouden tukirahastoon, jäljempänä ”maataloustukirahasto”, sovellettavissa säännöksissä tarkoitettujen viranomaisten ja elinten rahoittamiin menoihin ja rahastojen tuloihin sovelletaan tämän asetuksen ensimmäisen ja kolmannen osan säännöksiä, jollei tässä osastossa toisin säädetä.

▼B

2.  Komission suoraan hallinnoimat toimet toteutetaan ensimmäisessä ja kolmannessa osassa vahvistettuja sääntöjä noudattaen.

149 artikla

▼M1

1.  Maataloustukirahastossa on joka vuosi jaksottamattomia määrärahoja lukuun ottamatta asetuksen (EY) N:o 1290/2005 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin liittyviä menoja, jotka katetaan jaksotetuista määrärahoista.

▼B

►C1  2.  Siirretyt määrärahat, joita ◄ ei ole käytetty ennen varainhoitovuoden loppua, peruutetaan.

▼M1

3.  Asetuksen (EY) N:o 1290/2005 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin toimiin liittyviä sitomatta olevia määrärahoja voidaan siirtää yksinomaan seuraavan varainhoitovuoden aikana käytettäväksi.

Siirron määrä ei saa olla enempää kuin 2 prosenttia ensimmäisen alakohdan mukaisista alkuperäisistä määrärahoista eikä saa ylittää yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ( 13 ) 11 artiklassa tarkoitetun, edellisen varainhoitovuoden aikana suorasta tuesta tehdyn mukautuksen määrää.

Siirretyt määrärahat palautetaan yksinomaan sellaisiin budjettikohtiin, jotka koskevat asetuksen (EY) N:o 1290/2005 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja toimia.

Tällaiset siirrot voivat johtaa lisäsuorituksiin ainoastaan sellaisille lopullisille edunsaajille, joille maksetusta suorasta tuesta on tehty mukautus asetuksen (EY) N:o 1782/2003 11 artiklan mukaisesti viimeksi kuluneen varainhoitovuoden aikana.

Komissio tekee siirtopäätöksen viimeistään 15 päivänä helmikuuta sinä varainhoitovuonna, jolle määrärahoja aiotaan siirtää, ja ilmoittaa asiasta budjettivallan käyttäjälle.

▼B

150 artikla

1.  Komissio korvaa jäsenvaltioille aiheutuneet menot.

▼M1

2.  Komission päätökset, joissa vahvistetaan nämä suoritukset, ovat alustavia kokonaissitoumuksia, joiden määrä ei saa ylittää maataloustukirahastoon otettuja kokonaismäärärahoja.

3.  Maataloustukirahaston juoksevista hallintomenoista voidaan tehdä 15 päivästä marraskuuta alkaen seuraavan varainhoitovuoden määrärahoja koskevia ennakkositoumuksia. Nämä sitoumukset eivät saa kuitenkaan olla enemmän kuin kolme neljäsosaa kuluvan varainhoitovuoden vastaavista määrärahoista. Ne saavat koskea ainoastaan menoja, jotka perustuvat voimassa olevaan perussäädökseen.

▼B

151 artikla

1.   ►M1  Menoista, joita maataloustukirahastoon sovellettavissa säännöksissä tarkoitetut viranomaiset ja elimet rahoittavat, tehdään kahden kuukauden kuluessa jäsenvaltioiden toimittamien yhteenvetojen vastaanottamisesta maksusitoumukset luvuittain, momenteittain ja alamomenteittain. Sitoumukset voidaan tehdä vielä kahden kuukauden määräajan päättymisen jälkeen, jos tarvitaan asianomaisten budjettikohtien välistä määrärahasiirtomenettelyä. Määrät kirjataan maksuiksi samassa kahden kuukauden määräajassa, lukuun ottamatta tapauksia, joissa jäsenvaltiot eivät vielä ole suorittaneet maksua tai menojen tukikelpoisuudesta ei ole varmuutta. ◄

Tämä talousarviositoumus vähennetään 150 artiklassa tarkoitetusta alustavasta kokonaissitoumuksesta.

2.  Jos varainhoitovuodelle tehdyt alustavat kokonaissitoumukset eivät ole ennen seuraavan varainhoitovuoden 1 päivää helmikuuta johtaneet budjettinimikkeistön mukaisesti eriteltyihin maksusitoumuksiin, ne peruutetaan sen varainhoitovuoden osalta, jota varten ne on alun perin otettu talousarvioon.

3.  Edellä 1 ja 2 kohtaa sovelletaan, jollei tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä muuta johdu.

▼M1

152 artikla

Menot kirjataan talousarviokirjanpidossa varainhoitovuoden tileille niiden maksujen perusteella, jotka komissio suorittaa jäsenvaltioille viimeistään kyseisen varainhoitovuoden 31 päivänä joulukuuta, edellyttäen, että tilinpitäjä saa maksumääräykset viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 31 päivänä tammikuuta.

▼B

153 artikla

▼M1

1.  Silloin kun komissio voi tehdä 23 artiklan 1 kohdan mukaisesti määrärahasiirtoja, se tekee päätöksensä viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 31 päivänä tammikuuta ja ilmoittaa siitä 23 artiklan 1 kohdassa säädetyn mukaisesti budjettivallan käyttäjälle.

▼B

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa komissio esittää budjettivallan käyttäjälle määrärahasiirrot viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 10 päivänä tammikuuta.

Budjettivallan käyttäjä päättää määrärahasiirroista 24 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti, kuitenkin kolmen viikon kuluessa.

▼M1

154 artikla

1.  Tämän osaston käyttötarkoitukseensa sidotut tulot kohdennetaan alkuperänsä mukaan 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2.  Asetuksen (EY) N:o 1290/2005 30 artiklassa tarkoitettujen tilien tarkastusta ja hyväksymistä koskevien päätösten tulos kirjataan yhdelle momentille.

II OSASTO

RAKENNERAHASTOT, KOHEESIORAHASTO, EUROOPAN KALATALOUSRAHASTO JA EUROOPAN MAASEUDUN KEHITTÄMISEN MAATALOUSRAHASTO

▼B

155 artikla

▼M1

1.  Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (EMKMR) ( 14 ), Euroopan aluekehitysrahastosta ( 15 ), Euroopan sosiaalirahastosta ( 16 ), koheesiorahastosta ( 17 ) ja Euroopan kalatalousrahastosta ( 18 ), jäljempänä ”rahastot”, annetuissa asetuksissa tarkoitettujen viranomaisten ja elinten rahoittamiin menoihin ja rahastojen tuloihin sovelletaan tämän asetuksen ensimmäisen ja kolmannen osan säännöksiä, jollei tässä osastossa toisin säädetä.

▼B

2.  Myös komission suoraan hallinnoimat toimenpiteet toteutetaan tämän asetuksen ensimmäisessä ja kolmannessa osassa vahvistettuja sääntöjä noudattaen.

▼M1 —————

▼B

156 artikla

1.  Komissio maksaa rahoitusosuutensa rahastoihin 155 artiklassa tarkoitettujen säännösten mukaisesti.

2.  Määräaika, jonka kuluessa komission on maksettava välimaksut, vahvistetaan 155 artiklassa tarkoitettujen säännösten mukaisesti.

3.  Edellä 155 artiklassa tarkoitetuissa säännöksissä säädetään siitä, miten jäsenvaltiot palauttavat maksuja ja miten palautukset vaikuttavat rahoitusosuuksiin rahastoissa.

157 artikla

Komissio purkaa sidotut määrärahat ilman eri toimenpiteitä 155 artiklassa tarkoitetuissa säännöksissä säädettyjen edellytysten mukaisesti.

▼M1

Vapautetut määrärahat voidaan ottaa uudelleen käyttöön, jos asiaan liittyy yksin komission tekemä ilmeinen virhe.

▼B

Tätä varten komissio tarkastelee edellisen varainhoitovuoden aikana purettuja maksusitoumuksia ja päättää viimeistään kuluvan varainhoitovuoden 15 päivänä helmikuuta, tarvitseeko niitä koskevat määrärahat ottaa uudelleen käyttöön.

▼M1

158 artikla

Komissio voi tehdä tässä osastossa tarkoitettujen toimintamenojen osalta, lukuun ottamatta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston toimintamenoja, määrärahasiirtoja talousarvion osastosta toiseen edellyttäen, että määrärahat on tarkoitettu saman tavoitteen toteuttamiseen 155 artiklassa tarkoitettuja rahastoja koskevien asetusten tarkoittamassa merkityksessä tai teknisestä avusta aiheutuviin menoihin.

▼B

159 artikla

Hankkeiden hallinnointia ja valintaa sekä valvontaa koskevista seikoista säädetään 155 artiklassa tarkoitetuissa säännöksissä.

III OSASTO

TUTKIMUS

160 artikla

1.  Tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen osoitettuihin määrärahoihin sovelletaan ensimmäisen ja kolmannen osan säännöksiä, jollei tässä osastossa säädetyistä poikkeuksista muuta johdu.

Nämä määrärahat otetaan joko johonkin tutkimuspolitiikan toimintalohkon epäsuoraa tai suoraa tutkimustoimintaa koskevaan talousarvion osastoon tai johonkin toiseen osastoon kuuluvaan tutkimustoimintaa koskevaan lukuun.

Ne otetaan käyttöön toteuttamalla soveltamissäännöissä luetellut toimet.

▼M1

1 a.  Määrärahat, jotka liittyvät Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen taloudellisista seurauksista ja hiili- ja terästutkimusrahastosta Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyllä pöytäkirjalla perustetun hiili- ja terästutkimusrahaston tuottamiin tuloihin, rinnastetaan 18 artiklan mukaisesti käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin. Näistä tuloista saatavat maksusitoumusmäärärahat ovat käytettävissä, kun saamisesta on laadittu ennuste, ja vastaavat maksumäärärahat ovat käytettävissä, kun tulot on vastaanotettu.

▼B

2.  Komissio voi tehdä tässä osastossa tarkoitettujen toimintamenojen osalta määrärahasiirtoja talousarvion osastosta toiseen edellyttäen, että määrärahat käytetään samaan päämäärään.

3.  Tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen osoitetuilla määrärahoilla palkattavien asiantuntijoiden palvelukseenottomenettelyt määritellään kunkin tutkimusta koskevan puiteohjelman hyväksymisen yhteydessä.

▼M1

160 a artikla

1.  Osittain tai kokonaan toteutumatta jääneisiin tutkimushankkeisiin osoitetuista maksusitoumusmäärärahoista osuus, joka vastaa hankkeiden toteutumatta jäämisen vuoksi purettujen maksusitoumusten määrää, voidaan asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa ottaa uudelleen käyttöön, kun tämä on tarpeen ohjelman toteuttamiseksi alun perin suunnitellulla tavalla, jollei kuluvan varainhoitovuoden talousarviossa ole tähän tarkoitukseen osoitettuja määrärahoja.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua varten komissio tarkastelee kunkin varainhoitovuoden alussa edellisen varainhoitovuoden aikana purettuja maksusitoumuksia ja arvioi vaatimusten perusteella tarvetta ottaa määrärahat uudelleen käyttöön.

Tämän arvion perusteella komissio voi esittää kunkin varainhoitovuoden 15 päivään helmikuuta mennessä aiheelliset ehdotukset budjettivallan käyttäjälle ja liittää niihin budjettikohdittain perustelut määrärahojen ottamiselle käyttöön uudelleen.

3.  Budjettivallan käyttäjä päättää komission ehdotuksesta kuuden viikon kuluessa. Jos päätöstä ei tehdä tässä määräajassa, ehdotukset katsotaan hyväksytyiksi.

Vuoden n aikana uudelleen käyttöön otettavat maksusitoumusmäärärahat eivät missään tapauksessa saa ylittää 25 prosenttia samasta budjettikohdasta vuonna n - 1 purettujen maksusitoumusten kokonaismäärästä.

4.  Uudelleen käyttöön otettuja maksusitoumusmäärärahoja ei saa siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle.

Uudelleen käyttöön otettuja maksusitoumusmäärärahoja koskevat oikeudelliset sitoumukset tehdään vuoden n joulukuun 31 päivään mennessä.

Jos uudelleen käyttöön otettuja maksusitoumusmäärärahoja jää käyttämättä, toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä purkaa ne lopullisesti vuoden n lopussa.

▼B

161 artikla

1.  Yhteinen tutkimuskeskus (YTK) voi saada rahoitusta myös muista kuin 160 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin osastoihin ja lukuihin otetuista määrärahoista osallistuessaan kilpailun tai neuvottelumenettelyn perusteella Euroopan yhteisön politiikan mukaiseen toimintaan, joka rahoitetaan kokonaan tai osittain yleisestä talousarviosta.

2.  Niiden toimintojen määrärahat, joihin YTK osallistuu kilpailun perusteella, rinnastetaan käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin 18 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä. Näistä tuloista saatavat maksusitoumusmäärärahat ovat käytettävissä, kun saamisesta on laadittu ennuste.

Näiden määrärahojen toteutus esitetään kustannuslaskentaan perustuvassa talousarvion toteutumalaskelmassa niiden toimintaluokkien osalta, joihin se liittyy; se erotetaan (julkisten tai yksityisten) kolmansien osapuolten rahoituksesta saaduista tuloista sekä tuloista, jotka on saatu muista komission kolmansille osapuolille suorittamista palveluista.

3.  Ensimmäisen osan V osaston sääntöjä julkisista hankinnoista ei sovelleta tehtäviin, joita YTK suorittaa kolmansille osapuolille.

4.  Komissio voi tehdä 23 artiklasta poiketen suoran tutkimustoiminnan toimintalohkoa koskevassa talousarvion osastossa määrärahasiirtoja luvusta toiseen siten, että siirrettävien määrärahojen määrä on enintään 15 prosenttia sen budjettikohdan määrärahoista, josta otto tehdään.

IV OSASTO

ULKOISET TOIMET

1 LUKU

Yleiset säännökset

162 artikla

1.  Talousarviosta rahoitettujen ulkoisten toimien menoihin sovelletaan ensimmäisen ja kolmannen osan säännöksiä, jollei tässä osastossa säädetyistä poikkeuksista muuta johdu.

2.  Komissio ottaa 1 kohdassa tarkoitettuja toimia koskevat määrärahat käyttöön

2 LUKU

Toimien toteuttaminen

163 artikla

►M1  Tässä osastossa tarkoitetut toimet voidaan toteuttaa keskitetysti komission toimesta, yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, yhteen tai useampaan kolmansiin maihin kuuluvaan edunsaajavaltioon hajautettuina tai yhdessä kansainvälisten järjestöjen kanssa 53 – 57 artiklan asiaa koskevia säännöksiä noudattaen. ◄ Ulkoisiin toimiin tarkoitetut määrärahat voidaan yhdistää muista lähteistä tuleviin varoihin yhteisen tavoitteen toteuttamiseksi.

▼M1 —————

▼B

165 artikla

Komissio valvoo edunsaajina olevien kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen tapaa toteuttaa toimet. Valvonta voidaan suorittaa joko ennakkohyväksyntänä tai jälkitarkastuksina taikka näiden yhdistelmänä.

166 artikla

1.  Toteutettavista toimista:

▼M1

Ulkoisen avun myöntämisen edellytyksistä määrätään välineessä, jonka mukaisesti hallinnoidaan tämän kohdan a ja b alakohdassa säädettyjä rahoitussopimuksia ja sopimuksia ja avustuksia.

2.  Rahoitussopimukset 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen edunsaajina olevien kolmansien maiden kanssa tehdään viimeistään vuoden n + 1 joulukuun 31 päivänä vuoden n ollessa se vuosi, jonka aikana talousarviositoumus on tehty.

Yksittäiset sopimukset ja avustuspäätökset, joilla vuoden n talousarviositoumuksiin liittyvät rahoitussopimukset pannaan täytäntöön, on tehtävä tai hyväksyttävä kolmen vuoden kuluessa siitä päivämäärästä, jona rahoitussopimus on tehty.

Tarkastusta ja arviointia koskevat yksittäiset sopimukset voidaan tehdä myöhemmin.

▼M1

3.  Edellä 2 kohdan säännöstä ei sovelleta monivuotisiin ohjelmiin seuraavissa tapauksissa:

Näihin tapauksiin sovelletaan seuraavia sääntöjä:

▼B

3 LUKU

Julkiset hankinnat

167 artikla

1.  Tässä osastossa tarkoitettuihin julkisiin hankintoihin sovelletaan 56 artiklan ja ensimmäisen osan V osaston 1 luvun säännöksiä julkisiin hankintoihin sovellettavista yleisistä säännöistä, jollei soveltamissäännöissä annetuista, Euroopan yhteisön ulkopuolella tehtäviin julkisiin hankintoihin sovellettavia kynnysarvoja ja yksityiskohtaisia menettelysääntöjä koskevista erityissäännöksistä muuta johdu. Tässä luvussa tarkoitetaan hankintaviranomaisella:

▼M1

2.  Hankintamenettelyistä on määrättävä 166 artiklassa tarkoitetussa rahoitussopimuksessa, avustuspäätöksessä tai avustussopimuksessa.

▼B

168 artikla

1.  Tarjouskilpailuun voivat osallistua tasapuolisin edellytyksin perustamissopimusten soveltamisalaan kuuluvat luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt sekä kyseistä yhteistyöalaa koskevissa perussäädöksissä olevien erityismääräysten mukaisesti edunsaajina olevien kolmansien maiden tai näissä säädöksissä erikseen mainittujen muiden kolmansien maiden luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt.

2.  Asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa voidaan yhteistyötä koskevissa perussäädöksissä olevien erityismääräysten mukaisesti päättää, että tarjouskilpailuun voivat osallistua myös muiden kuin 1 kohdassa tarkoitettujen kolmansien maiden luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt.

3.  Jos on aiheellista soveltaa tavara- ja palveluhankintojen avaamista koskevaa sopimusta, jossa yhteisö on osallisena, avataan talousarviosta rahoitettavat hankinnat myös muiden kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen kolmansien maiden kansalaisille kyseisessä sopimuksessa määrätyin edellytyksin.

▼M1

4 LUKU

Avustukset

▼B

169 artikla

Toimi voidaan rahoittaa kokonaan talousarviosta vain siinä tapauksessa, että se osoittautuu toimen toteuttamisen kannalta välttämättömäksi.

▼M1

169 a artikla

Edunsaajana olevien kolmansien maiden toteuttaman hajautetun hallinnoinnin yhteydessä sovellettavista avustusmenettelyistä määrätään 166 artiklassa tarkoitetuissa rahoitussopimuksissa. Menettelyjen on perustuttava ensimmäisen osan VI osastossa vahvistettuihin sääntöihin.

▼B

5 LUKU

Tilien tarkastaminen

▼M1

170 artikla

Rahoitus- tai avustussopimuksessa tai avustuspäätöksessä on määrättävä erikseen komission ja tilintarkastustuomioistuimen valtuudesta tarkastaa kaikkien yhteisöiltä varoja saaneiden toimeksisaajien ja alihankkijoiden tositteet ja tehdä näiden luo tarkastuskäyntejä.

▼B

V OSASTO

YHTEISÖN VIRASTOT

171 artikla

1.  ”Yhteisön virastoilla” tarkoitetaan tätä osastoa sovellettaessa yhden tai useamman toimielimen eri alojen erityistehtävien suorittamista varten perustamia hallintorakenteita.

▼M1

2.  Tätä osastoa sovelletaan Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) toimintaan lukuun ottamatta 174 artiklaa, 174 a artiklaa ja 175 artiklan 2 kohtaa.

▼B

3.  Yhteisön virastojen toimintaan sovelletaan ensimmäisen ja kolmannen osan säännöksiä, jollei tässä osastossa säädetyistä poikkeuksista muuta johdu.

172 artikla

1.  Kunkin yhteisön viraston määrärahat otetaan sille tarkoitettuun budjettikohtaan talousarvion komissiota koskevaan pääluokkaan ja eritellään yksityiskohtaisesti tähän pääluokkaan kuuluvassa liitteessä.

Liite esitetään tulo- ja menotaulukkona, joka jaotellaan samalla tavoin kuin talousarvion pääluokat.

Liitteeseen otetut määrärahat kattavat yhteisön virastojen rahoitustarpeet niiden tarjotessa tehtäviensä mukaisesti palveluja toimielimille.

2.  Yhteisön viraston henkilöstötaulukko on komission henkilöstötaulukon liitteenä.

3.  Yhteisön viraston johtaja päättää 1 kohdassa säädetyn liitteen sisällä tehtävistä määrärahasiirroista. Komissio ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle näistä määrärahasiirroista.

4.  Yhteisön virastojen tilinpäätökset ovat kiinteä osa 121 artiklassa tarkoitettua yhteisöjen tilinpäätöstä.

▼M1

173 artikla

Komissio siirtää tulojen ja menojen hyväksyjälle kuuluvan toimivallan yhteisön viraston liitteeseen otettujen määrärahojen osalta asianomaisen yhteisön viraston johtajalle 59 artiklan mukaisesti.

▼B

174 artikla

1.  Kukin toimielinten yhteinen yhteisön virasto laatii menoistaan kustannuslaskelman, jonka avulla voidaan määrittää sen kullekin toimielimelle suorittamien palvelujen osuus. ►M1  Viraston johtaja vahvistaa johtokunnan hyväksynnän saatuaan perusteet, joiden mukaan menoista pidetään kirjaa. ◄

2.  Sen budjettikohdan selvitysosassa, johon toimielinten yhteisen yhteisön viraston kokonaismäärärahat otetaan, esitetään 1 kohdassa säädettyyn kustannuslaskelmaan perustuva alustava arvio viraston kullekin toimielimelle suorittamien palvelujen kustannuksista.

3.  Kukin toimielinten yhteinen yhteisön virasto ilmoittaa kustannuslaskelmansa tulokset asianomaisille toimielimille.

▼M1

174 a artikla

1.  Toimielin voi valtuuttaa toimielinten yhteisen yhteisön viraston johtajan toimimaan tulojen ja menojen hyväksyjänä toimielintä koskevaan pääluokkaan otettujen määrärahojen hallinnoimiseksi; se vahvistaa tämän valtuutuksen rajat ja ehdot.

2.  Komission sisäinen tarkastaja hoitaa kaikki ensimmäisen osan IV osaston 8 luvussa säädetyt tehtävät.

▼M1

175 artikla

Jos yhteisön viraston tehtävä edellyttää maksullisten palvelujen tarjoamista kolmansille, johtaja vahvistaa johtokunnan hyväksynnän saatuaan erityissäännökset näiden palvelujen tarjoamisedellytyksistä ja niiden kirjanpidosta.

▼M1 —————

▼B

VI OSASTO

HALLINTOMÄÄRÄRAHAT

177 artikla

Hallintomäärärahoihin sovelletaan ensimmäisen ja kolmannen osan säännöksiä, jollei tässä osastossa säädetyistä poikkeuksista muuta johdu.

178 artikla

1.  Juoksevista hallintomenoista voidaan kunkin vuoden 15 päivästä marraskuuta alkaen tehdä seuraavan varainhoitovuoden määrärahoja koskevia ennakkositoumuksia. ►M1  Tällaiset sitoumukset eivät saa kuitenkaan ylittää neljäsosaa budjettivallan käyttäjän päättämistä vastaavan budjettikohdan määrärahoista kuluvana varainhoitovuonna. ◄ Ne eivät saa kohdistua uusiin menoihin, joiden perustetta ei ole hyväksytty viimeisessä säännönmukaisesti vahvistetussa talousarviossa.

2.  Oikeudellisten säännösten tai sopimukseen perustuvien määräysten nojalla ennalta suoritettavat menot, kuten vuokrat, voidaan maksaa 1 päivästä joulukuuta alkaen seuraavan varainhoitovuoden määrärahoista. ►M1  Tässä tapauksessa 1 kohdassa tarkoitettua enimmäismäärää ei sovelleta. ◄

179 artikla

1.  Hallintomäärärahat ovat jaksottamattomia määrärahoja.

2.  Hallintomenot sopimuksista, jotka ylittävät varainhoitovuoden keston joko paikallisen käytännön takia tai kaluston hankkimiseen liittyvistä syistä, otetaan sen varainhoitovuoden talousarvioon, jonka aikana ne on suoritettu.

3.  Toimielimet toimittavat hyvissä ajoin molemmille budjettivallan käyttäjille tiedot jokaisesta kiinteistöhankkeesta, jolla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta talousarvioon.

▼M1

Jos jompikumpi budjettivallan käyttäjä aikoo antaa lausunnon, sen on kahden viikon kuluessa kiinteistöhanketta koskevien tietojen vastaanottamisesta ilmoitettava asianomaiselle toimielimelle aikomuksestaan antaa lausunto. Jos vastausta ei anneta, asianomainen toimielin voi käynnistää suunnitellun hankkeen hallinnollisen riippumattomuutensa perusteella, jollei Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 282 artiklasta ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 185 artiklasta muuta johdu yhteisön edustuksen osalta.

Lausunto on toimitettava asianomaiselle toimielimelle kahden viikon kuluttua ilmoituksesta.

▼M1

VII OSASTO

ASIANTUNTIJAT

179 a artikla

Soveltamissäännöissä säädetään erityisestä menettelystä, jonka mukaisesti valitaan asiantuntijoita, joille maksetaan korvaus kiinteämääräisen summan perusteella, avustamaan toimielimiä erityisesti ehdotusten, avustushakemusten tai tarjousten arvioinnissa ja antamaan teknistä apua talousarviosta rahoitettujen hankkeiden seurannassa ja loppuarvioinnissa.

▼B

KOLMAS OSA

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

I OSASTO

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

▼M1 —————

▼M1

181 artikla

1.  Niiden 155 artiklan 1 kohdassa mainittujen rahastojen, joiden perussäädökset on kumottu ennen tämän asetuksen soveltamispäivää, 157 artiklan 1 kohdan mukaisesti vapautetut määrärahat voidaan ottaa uudelleen käyttöön, jos asiaan liittyy yksin komission tekemä ilmeinen virhe tai ylivoimainen este, joka vaikeuttaa vakavasti kyseisistä rahastoista tuettujen toimenpiteiden toteuttamista.

2.  Edellä 95 artiklassa tarkoitettu keskustietokanta perustetaan 1 päivään tammikuuta 2009 mennessä.

3.  Komissio voi siirtää osastosta toiseen sellaisia määrärahoja, jotka koskevat rakennerahastoista ja koheesiorahastosta annetuissa asetuksissa tarkoitettuja ohjelmakauden 2000 – 2006 toimintamenoja, joiden osalta yhteisön on vielä suoritettava maksuja maksattamatta olevien yhteisön sitoumusten selvittämiseksi tukitoimien päättämiseen asti, edellyttäen, että kyseiset määrärahat:

4.  Edellä olevan 30 artiklan 3 kohtaa sovelletaan 148 artiklan 1 kohdassa mainittuun rahastoon ensimmäisen kerran vuoden 2008 talousarvioista maksettavien maksujen osalta.

▼B

II OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

182 artikla

Euroopan parlamentilla ja neuvostolla on oikeus saada ilmoitus kaikista niiden toimivaltaan kuuluvista talousarvioasioihin liittyvistä tiedoista ja selvityksistä.

183 artikla

Komissio vahvistaa tämän varainhoitoasetuksen soveltamissäännöt.

184 artikla

Tätä asetusta tarkistetaan kolmen vuoden välein ja aina tarpeen mukaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 279 artiklassa ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 183 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen neuvottelumenettelyn jälkeen, jos Euroopan parlamentti sitä pyytää.

▼C1

▼B

185 artikla

1.   ►M1  Komissio antaa varainhoidon puiteasetuksen sellaisten yhteisöjen perustamien elinten osalta, joilla on oikeushenkilöllisyys ja jotka todellisuudessa saavat talousarviosta suoritettavaa rahoitusta. ◄ Tällaisten elinten varainhoitoa koskevat säännökset voivat poiketa puiteasetuksesta ainoastaan, jos se on välttämätöntä elinten toiminnasta johtuvien erityisvaatimusten vuoksi ja jos komissio antaa siihen suostumuksen.

2.  Euroopan parlamentti antaa neuvoston suosituksesta vastuuvapauden 1 kohdassa tarkoitettujen elinten talousarvioiden toteuttamisesta lukuun ottamatta 55 artiklassa tarkoitettuja toimeenpanovirastoja.

3.  Komission sisäisellä tarkastajalla on 1 kohdassa tarkoitettujen elinten osalta samat toimivaltuudet kuin komission yksiköiden osalta.

▼M1 —————

▼B

186 artikla

Kumotaan 21 päivänä joulukuuta 1977 annettu varainhoitoasetus.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen ja ne luetaan liitteessä olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

187 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2003 alkaen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

---

LIITE

Artiklassa 186 tarkoitettu

VASTAAVUUSTAULUKKO

---

( 1 ) EYVL C 96 E, 27.3.2001, s. 1, ja EYVL C 103 E, 30.4.2002, s. 292.

( 2 ) EYVL C 153 E, 27.6.2002, s. 236.

( 3 ) EYVL C 162, 5.6.2001, s. 1, ja EYVL C 92, 17.4.2002, s. 1.

( 4 ) EYVL C 260, 17.9.2001, s. 42.

( 5 ) EYVL L 356, 31.12.1977, s. 1. (Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, EHTY, Euratom) N:o 762/2001, EYVL L 111, 20.4.2001, s. 1).

( 6 ) EYVL L 161, 26.6.1999, s. 1.

( 7 ) EYVL L 198, 21.7.2001, s. 1.

( 8 ) EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

( 9 ) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

( 10 ) EUVL L 11, 16.1.2003, s. 1.

( 11 ) EUVL L 134, 30.4.2004, s. 114, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 2083/2005 (EUVL L 333, 20.12.2005, s. 28).

( 12 ) EUVL L 209, 11.8.2005, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 320/2006 (EUVL L 58, 28.2.2006, s. 42).

( 13 ) EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1405/2006 (EUVL L 265, 26.9.2006, s. 1).

( 14 ) Asetus (EY) N:o 1290/2005.

( 15 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1080/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan aluekehitysrahastosta (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 1).

( 16 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1081/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan sosiaalirahastosta (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 12).

( 17 ) Neuvoston asetus (EY) N:o 1084/2006, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2006, koheesiorahaston perustamisesta (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 79).

( 18 ) Neuvoston asetus (EY) N:o 1198/2006, annettu 27 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan kalatalousrahastosta (EUVL L 223, 15.8.2006, s. 1).

( 19 ) EUVL L 210, 31.7.2006, s. 82.

( 20 ) EUVL L 310, 9.11.2006, s. 1.