EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 01962R0031-20090101
Regulation No 31 (EEC), 11 (EAEC), laying down the Staff Regulations of Officials and the Conditions of Employment of Other Servants of the European Economic Community and the European Atomic Energy Community
Consolidated text: Asetus N:o 31 (ETY) 11 (EURATOM) Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiajärjestön virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta
Asetus N:o 31 (ETY) 11 (EURATOM) Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiajärjestön virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta
1962R0031 — FI — 01.01.2009 — 007.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
|
ASETUS N:o 31 (ETY) 11 (Euratom) (EYV P 045, 14.6.1962, p.1385) |
Muutettu:
Oikaisu
|
(*) |
Tätä asiakirjaa ei ole julkaistu suomenkielisenä. |
ASETUS N:o 31 (ETY) 11 (EURATOM)
Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiajärjestön virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta
EUROOPAN TALOUSYHTEISÖN NEUVOSTO JA EUROOPAN ATOMIENERGIAJÄRJESTÖN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 179, 212 ja 215 artiklan,
ottavat huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 152, 186 ja 188 artiklan,
ottavat huomioon Euroopan talousyhteisön erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan ja erityisesti sen 6 ja 14 artiklan,
ottavat huomioon Euroopan atomienergiayhteisön erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan ja erityisesti sen 6 ja 14 artiklan,
ottavat huomioon Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön erioikeuksista ja vapauksista tehtyjen pöytäkirjojen 14 artiklan määräysten mukaisesti tehdyt komissioiden ehdotukset,
ottavat huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,
ottavat huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen lausunnon
sekä katsovat seuraavaa:Neuvostot päättävät yksimielisesti, yhteistyössä komissioiden kanssa ja muita asianomaisia toimielimiä kuultuaan Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiajärjestön virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta.
Näissä henkilöstösäännöissä ja palvelussuhteen ehdoissa on taattava, että yhteisöillä on käytettävissään mahdollisimman riippumattomia, päteviä, suorituskykyisiä ja luotettavia virkamiehiä ja muuta henkilöstöä, jotka on otettu palvelukseen mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta yhteisöjen jäsenvaltioiden kansalaisten joukosta, samalla kun taataan, että näille virkamiehille ja muulle henkilöstölle annetaan mahdollisuus hoitaa tehtäviään oloissa, jotka takaavat yksikköjen moitteettoman toiminnan,
OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:
Ainoa artikla
Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiajärjestön virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevat palvelussuhteen ehdot vahvistetaan liitteessä olevin määräyksin, jotka ovat erottamaton osa tätä asetusta.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1962.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
EUROOPAN TALOUSYHTEISÖN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN VIRKAMIEHIIN SOVELLETTAVAT HENKILÖSTÖSÄÄNNÖT
|
SISÄLLYS |
|
|
I osasto: |
Yleiset säännökset 1—10 c artikla |
|
II osasto: |
Virkamiehen oikeudet ja velvollisuudet 11—26 a artikla |
|
III osasto: |
Virkaura |
|
1 LUKU: |
Palvelukseen ottaminen 27—34 artikla |
|
2 luku: |
Hallinnollinen asema 35 artikla |
|
1 jakso: |
Toimiminen työtehtävissä 36 artikla |
|
2 jakso: |
Tilapäinen siirto muihin tehtäviin 37—39 artikla |
|
3 jakso: |
Virkavapaus henkilökohtaisista syistä 40 artikla |
|
4 jakso: |
Tehtävistä vapauttaminen 41 artikla |
|
5 jakso: |
VIrkavapaus asepalveluksen suorittamista varten 42 artikla |
|
6 jakso: |
Vanhempainloma tai perheloma 42 a—42 b artikla |
|
3 luku: |
Arviointi, ikälisien kertyminen ja ylentäminen 43—46 artikla |
|
4 luku: |
Tehtävien lopullinen päättyminen 47 artikla |
|
1 jakso: |
Irtisanoutuminen 48 artikla |
|
2 jakso: |
Irtisanominen viran puolesta 49 artikla |
|
3 jakso: |
Eläkkeelle siirtäminen yksikön edun vuoksi 50 artikla |
|
4 jakso: |
Epäpätevyyttä koskevat menettelyt 51 artikla |
|
5 jakso: |
Eläkkeelle siirtäminen 52—53 artikla |
|
6 jakso: |
Kunniaylennys 54 artikla |
|
IV osasto: |
Virkamiehen työehdot |
|
1 luku: |
Työaika 55—56 c artikla |
|
2 luku: |
Lomat 57—60 artikla |
|
3 luku: |
Yleiset vapaapäivät 61 artikla |
|
V osasto: |
Virkamiehen palkkaus ja sosiaaliset edut |
|
1 luku: |
Palkka ja kulukorvaukset |
|
1 jakso: |
Palkka 62—70 artikla |
|
2 jakso: |
Kulujen korvaaminen 71 artikla |
|
2 luku: |
Sosiaaliturva 72—76 a artikla |
|
3 luku: |
Eläkkeet ja työkyvyttömyyskorvaus 77—84 artikla |
|
4 luku: |
Aiheettomien maksujen takaisinperintä 85 artikla |
|
5 luku: |
Yhteisöjensijaantulo 85 a artikla |
|
VI osasto: |
Kurinpitomenettely 86 artikla |
|
VII osasto: |
Muutoksenhakukeinot 90—91 a artikla |
|
VIII osasto: |
Yhteisöjen yhteisen ydintutkimuskeskuksen virkamiehiin sovellettavat erityissäännökset 92—94 artikla |
|
VIII a osasto: |
Kolmansissa maissa työskenteleviin virkamiehiin sovellettavia erityisiä poikkeusmääräyksiä 101 a artikla |
|
IX osasto: |
Siirtymä- ja loppusäännökset |
|
1 luku: |
Siirtymäsäännökset 107a artikla |
|
2 luku: |
Loppusäännökset 110 artikla |
|
LIITE I |
A. Kummankin tehtäväryhmän 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut virkatyypit |
|
B. Keskimääräisen urakehityksen vastaavuutta ohjaavat prosenttiluvut |
|
|
LIITE II |
Henkilöstösääntöjen 9 artiklassa tarkoitettujen elinten kokoonpano ja niiden toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt |
|
LIITE III |
Kilpailumenettely |
|
LIITE IV |
Henkilöstösääntöjen 41 ja 50 artiklassa tarkoitetun korvauksen myöntämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt |
|
LIITE IV a |
Osa-aikatyö |
|
LIITE V |
Lomien myöntämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt |
|
LIITE VI |
Ylityötuntien korvaamista vapaa-aikana tai palkkana koskevat yksityiskohtaiset säännöt |
|
LIITE VII |
Palkkaa ja kulujen korvaamista koskevat säännöt |
|
LIITE VIII |
Eläkejärjestelmää koskevat yksityiskohtaiset säännöt |
|
LIITE IX |
Kurinpitomenettely |
|
LIITE X |
Kolmannessa maassa työskenteleviin virkamiehiin sovellettavat erityiset poikkeusmääräykset |
|
LIITE XI |
Henkilöstösääntöjen 64 ja 65 artiklan soveltamista koskevat säännöt |
|
LIITE XII |
Henkilöstösääntöjen 83 a artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt |
|
LIITE XIII |
Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavat siirtymätoimenpiteet (Henkilöstösääntöjen 107 a artikla) |
|
LIITE XIII.1 |
Virkatyypit siirtymäkauden aikana |
I OSASTO
YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 artikla
Näitä henkilöstösääntöjä sovelletaan yhteisöjen virkamiehiin.
1a artikla
1. Näissä henkilöstösäännöissä tarkoitetaan ”yhteisöjen virkamiehellä” henkilöä, joka on nimitetty näissä henkilöstösäännöissä säädetyllä tavalla vakinaisen viran haltijaksi yhteen yhteisöjen toimielimistä kyseisen toimielimen nimittävän viranomaisen laatiman asiakirjan nojalla.
2. Tätä 1 kohdassa olevaa määritelmää sovelletaan myös yhteisön virastojen, joihin näitä henkilöstösääntöjä sovelletaan niiden perustamissäädösten nojalla, jäljempänä ”virastot”, nimittämiin henkilöihin. Näissä henkilöstösäännöissä olevia viittauksia toimielimiin sovelletaan myös virastoihin, jollei näissä henkilöstösäännöissä toisin säädetä.
1b artikla
Jollei näissä henkilöstösäännöissä toisin säädetä,
a) Euroopan sosiaali- ja talouskomiteaa,
b) alueiden komiteaa,
c) Euroopan oikeusasiamiestä ja
d) Euroopan tietosuojavaltuutettua
pidetään näitä henkilöstösääntöjä sovellettaessa yhteisöjen toimieliminä.
1c artikla
Näissä henkilöstösäännöissä viittauksella miespuoliseen henkilöön tarkoitetaan myös viittausta naispuoliseen henkilöön ja päinvastoin, ellei yhteydestä käy selvästi toisin ilmi.
►M112 1d ◄ artikla
1. Näitä henkilöstösääntöjä sovellettaessa kaikenlainen syrjintä ja esimerkiksi sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautuneisuuteen perustuva syrjintä on kiellettyä.
Näitä henkilöstösääntöjä sovellettaessa muut parisuhteet kuin avioliitto rinnastetaan avioliittoon edellyttäen, että kaikki liitteessä VII olevan 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa luetellut edellytykset täyttyvät.
2. Jotta miesten ja naisten välinen täysi tosiasiallinen tasa-arvo ►M112 , joka on yksi keskeisistä huomioon otettavista tekijöistä näiden henkilöstösääntöjen täytäntöönpanossa, ◄ toteutuisi käytännön työelämässä, tasa-arvoisen kohtelun periaate ei estä Euroopan yhteisöjen toimielimiä pitämästä voimassa tai toteuttamasta sellaisia erityisetuja tarjoavia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on helpottaa aliedustettuna olevan sukupuolen ammatillisen toiminnan harjoittamista taikka ehkäistä tai hyvittää ammattiuraan liittyviä haittoja.
3. Toimielimet määrittelevät yhteisellä sopimuksella ja kuultuaan henkilöstösääntökomiteaa toimenpiteitä ja toimia, joiden tavoitteena on edistää miesten ja naisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia näihin henkilöstösääntöihin kuuluvilla aloilla, sekä toteuttavat aiheellisia toimenpiteitä erityisesti korjatakseen todellisen epätasa-arvon, joka vaikuttaa naisten mahdollisuuksiin näihin henkilöstösääntöihin kuuluvilla aloilla.
4. Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa henkilöä pidetään vammaisena, jos hänellä on pysyvä tai todennäköisesti pysyväksi jäävä ruumiillinen tai henkinen vajavuus. Vajavuus on vahvistettava 33 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
Vammainen henkilö täyttää 28 artiklan e alakohdan edellytykset, jos hän pystyy kohtuullisten järjestelyiden turvin hoitamaan kyseiseen virkaan kuuluvat olennaiset tehtävät.
Virkaan kuuluviin olennaisiin tehtäviin liittyvillä kohtuullisilla järjestelyillä tarkoitetaan sellaisia asianmukaisia toimenpiteitä, jotka on tarvittaessa toteutettava, jotta vammainen henkilö voi päästä työpaikalle, hoitaa työtehtäviä tai edetä uralla tai osallistua koulutukseen, ellei toimenpiteistä koidu toimielimelle kohtuutonta rasitetta.
5. Kun näiden henkilöstösääntöjen soveltamisalaan kuuluva henkilö, joka katsoo tulleensa väärin kohdelluksi sen vuoksi, että hänen kohdallaan ei ole noudatettu edellä tarkoitettua tasa-arvoisen kohtelun periaatetta, esittää tosiseikkoja, joiden perusteella voidaan olettaa suoraa tai välillistä syrjintää tapahtuneen, on toimielimen osoitettava, ettei tasa-arvoisen kohtelun periaatetta ole rikottu. Tätä säännöstä ei sovelleta kurinpitomenettelyihin.
6. Kaikkien syrjimättömyysperiaatteeseen ja suhteellisuusperiaatteeseen kohdistuvien rajoitusten on oltava objektiivisesti ja tarkoituksenmukaisesti perusteltuja, ja niiden on vastattava henkilöstöpolitiikan yleisen edun mukaisia oikeutettuja tavoitteita. Nämä tavoitteet voivat erityisesti oikeuttaa vahvistamaan pakollisen eläkeiän sekä vanhuuseläkeoikeutta koskevan vähimmäisiän.
1e artikla
1. Työtehtävissä toimivilla virkamiehillä on mahdollisuus hyödyntää toimielinten hyväksymiä luonteeltaan sosiaalisia toimenpiteitä sekä 9 artiklassa tarkoitettujen sosiaaliturvaelinten tarjoamia palveluja. Entisillä virkamiehillä voi olla mahdollisuus hyödyntää tietyiltä osin luonteeltaan sosiaalisia erityistoimenpiteitä.
2. Työtehtävissä toimiville virkamiehille on järjestettävä sellaiset asianmukaiset terveys- ja turvallisuusnormit täyttävät työolot, jotka ovat vähintään samantasoiset kuin perustamissopimuksen mukaisesti näillä aloilla hyväksyttyihin toimenpiteisiin sovellettavat vähimmäisvaatimukset.
3. Kukin toimielin panee täytäntöön tämän artiklan mukaiset luonteeltaan sosiaaliset toimenpiteet tiiviissä yhteistyössä henkilöstökomitean kanssa ehdotettujen monivuotisten toimien perusteella. Nämä ehdotetut toimet annetaan joka vuosi budjettivallan käyttäjälle tiedoksi talousarviomenettelyn yhteydessä.
2 artikla
►M112 1. ◄ Kukin toimielin määrää henkilöt, jotka kyseisessä toimielimessä käyttävät näissä henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle annettua toimivaltaa.
▼M112 —————
2. Yksi tai useampi toimielin voi kuitenkin siirtää nimittävälle viranomaiselle annetun toimivallan osittain tai kokonaan jollekin toimielimistä taikka toimielinten yhteiselle elimelle, lukuun ottamatta virkamiesten nimityksiin, ylennyksiin ja siirtoihin liittyviä päätöksiä.
3 artikla
Virkamiehen nimittämiskirjassa on mainittava päivä, jona nimitys tulee voimaan; kyseinen päivä ei voi olla aikaisempi kuin päivä, jona asianomainen aloittaa tehtävässään.
4 artikla
Nimitys tai ylennys voidaan tehdä ainoastaan avoimen viran täyttämiseksi näissä henkilöstösäännöissä säädetyin edellytyksin.
Toimielimessä avoimena olevista viroista on ilmoitettava kyseisen toimielimen henkilöstölle heti, kun nimittävä viranomainen on päättänyt, että kyseinen virka täytetään.
Jos avointa virkaa ei voida täyttää siirron, 45 a artiklan mukaisen virkaan nimittämisen tai ylennyksen kautta, siitä on ilmoitettava muiden toimielinten henkilöstölle ja/tai on järjestettävä sisäinen kilpailu.
5 artikla
1. Näiden henkilöstösääntöjen soveltamisalaan kuuluvat virat luokitellaan niihin sisältyvien tehtävien luonteen ja vaativuuden mukaan hallintovirkamiesten tehtäväryhmään, jäljempänä ”AD”, ja hallintoavustajien tehtäväryhmään, jäljempänä ”AST”.
2. Tehtäväryhmässä AD on kaksitoista palkkaluokkaa, jotka vastaavat johto-, suunnittelu- ja tutkimustehtäviä sekä kielten alan ja tieteellisiä tehtäviä. Tehtäväryhmässä AST on yksitoista palkkaluokkaa, jotka vastaavat toimeenpanotehtäviä sekä teknisiä ja toimistotehtäviä.
3. Voidakseen tulla nimitetyksi virkamieheksi hakijalla on oltava vähintään:
a) tehtäväryhmän AST osalta:
i) keskiasteen jälkeisen koulutuksen suorittamisesta annettu tutkintotodistus tai
ii) ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutuksen suorittamisesta annettu tutkintotodistus, joka antaa oikeuden keskiasteen jälkeiseen koulutukseen, sekä vähintään kolmen vuoden pituinen soveltuva työkokemus tai
iii) yksikön edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavantasoinen ammatillinen koulutus tai työkokemus.
b) tehtäväryhmän AD osalta palkkaluokissa 5 ja 6:
i) vähintään kolmevuotisia yliopisto-opintoja vastaavan koulutustason suorittamisesta annettu tutkintotodistus tai
ii) yksikön edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavantasoinen ammatillinen koulutus,
c) tehtäväryhmän AD osalta palkkaluokissa 7—16:
i) yliopisto-opintoja vastaavan koulutustason suorittamisesta annettu tutkintotodistus, kun yliopisto-opintojen tavanomainen kesto on vähintään neljä vuotta tai
ii) yliopisto-opintoja vastaavan koulutustason suorittamisesta annettu tutkintotodistus ja vähintään kolmen vuoden pituinen soveltuva työkokemus, kun yliopisto-opintojen tavanomainen kesto vähintään kolme vuotta, taikka
iii) yksikön edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavantasoinen ammatillinen koulutus.
4. Eri virkatyyppejä kuvaava taulukko on liitteessä I olevassa A kohdassa. Tämän taulukon perusteella kukin toimielin päättää henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan kuhunkin virkatyyppiin liittyvistä tehtävistä ja toimivaltuuksista.
5. Samaan tehtäväryhmään kuuluviin virkamiehiin sovelletaan samoja palvelukseen ottamisen ja urakehityksen edellytyksiä.
6 artikla
1. Kutakin toimielintä koskevan talousarvion pääluokan liitteenä olevassa kyseisen toimielimen henkilöstötaulukossa vahvistetaan virkojen määrä kussakin palkkaluokassa ja tehtäväryhmässä.
2. Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 voimassa olevan urarakenteen, jäljempänä ”vanha urarakenne”, ja 1 päivästä toukokuuta 2004 alkaen voimassa olevan urarakenteen, jäljempänä ”uusi urarakenne”, keskimääräisen urakehityksen vastaavuuden varmistamiseksi ja rajoittamatta henkilöstösääntöjen 45 artiklan mukaisen ansioihin perustuvan ylennysperiaatteen soveltamista tämän taulukon avulla taataan, että jokaisessa toimielimessä henkilöstötaulukon kunkin palkkaluokan avoimien tointen määrä 1 päivänä tammikuuta kunakin vuonna vastaa edellisen vuoden 1 päivänä tammikuuta alemmassa palkkaluokassa työtehtävissä toimivien virkamiesten määrää kerrottuna liitteessä I olevassa B kohdassa kyseiselle palkkaluokalle vahvistetuilla prosenttiluvuilla. Kyseisiä prosenttilukuja sovelletaan viiden vuoden keskiarvon pohjalta 1 päivästä toukokuuta 2004.
3. Komissio antaa 5 kohdassa määritellyn menetelmän mukaisesti vuosittain budjettivallan käyttäjälle kertomuksen, jossa käsitellään kaikissa toimielimissä keskimääräisen urakehityksen muuttumista kahdessa tehtäväryhmässä ja annetaan selvitys siitä, onko vastaavuusperiaatetta noudatettu, ja jos ei ole, missä määrin sen noudattamisesta on poikettu. Jos periaatetta ei ole noudatettu, budjettivallan käyttäjä voi toteuttaa aiheellisia korjaavia suojatoimenpiteitä vastaavuuden palauttamiseksi.
4. Sen varmistamiseksi, että tämä järjestelmä pysyy johdonmukaisena suhteessa henkilöstötaulukkoon, sekä johdonmukaisena suhteessa uuden ja vanhan rakenteen vastaavuuteen sekä johdonmukaisessa suhteessa talousarvion kurinalaisuuteen, liitteessä I olevassa B kohdassa vahvistettuja prosenttilukuja tarkastellaan uudelleen viiden vuoden kuluttua 1 päivästä toukokuuta 2004 komission neuvostolle antaman kertomuksen ja komission ehdotuksen perusteella.
Neuvosto tekee päätöksen EY:n perustamissopimuksen 283 artiklan mukaisesti.
5. Keskimääräisen urakehityksen vastaavuutta arvioidaan ylennyksen ja virkaiän perusteella tietyllä viiteajanjaksolla olettaen, että henkilöstömäärät säilyvät muuttumattomina ennen 1 päivää toukokuuta 2004 toteutuneen keskimääräisen urakehityksen ja kyseisen ajankohdan jälkeen palvelukseen otettujen virkamiesten välillä.
7 artikla
1. Nimittävä viranomainen määrää nimittämällä tai toisiin tehtäviin siirtämällä kunkin virkamiehen hänen palkkaluokkaansa vastaavaan virkaan kyseisen virkamiehen tehtäväryhmässä ainoastaan yksikön edun huomioon ottaen ja kansallisuudesta riippumatta.
Virkamies voi hakea siirtoa muihin tehtäviin siinä toimielimessä, jonka palveluksessa hän on.
2. Virkamies voidaan määrätä hoitamaan väliaikaisesti oman tehtäväryhmänsä virkaa, joka vastaa hänen omaa palkkaluokkaansa ylempää palkkaluokkaa. Hän saa tällaisen väliaikaisen virkanimityksen neljännen kuukauden alusta alkaen tasoituskorvauksen, joka on yhtä suuri kuin erotus hänen palkkaluokkansa ja -tasonsa mukaisen palkan ja sen palkan välillä, jonka hän saisi hänelle kuuluvalla palkkatasolla, jos hänet olisi nimitetty hänen väliaikaisesti hoitamaansa virkaa vastaavaan palkkaluokkaan.
Tällainen väliaikainen virkanimitys voi kestää enintään vuoden, paitsi jos sen tarkoituksena on suoraan tai välillisesti korvata virkamies, joka on siirretty tilapäisesti muihin tehtäviin yksikön edun mukaisesti tai joka on kutsuttu asepalvelukseen tai joka on pitkällä sairauslomalla.
8 artikla
Virkamies, joka hoitaa tilapäisesti muita tehtäviä jossakin toisessa Euroopan kolmen yhteisön toimielimistä, voi kuuden kuukauden kuluttua hakea siirtoa kyseiseen toimielimeen.
Jos sekä toimielin, josta virkamies siirtyy, että toimielin, jossa hän työskentelee tilapäisesti, suostuvat virkamiehen hakemukseen, hänen katsotaan palvelleen yhteisöön liittyvän uransa jälkimmäisessä toimielimessä. Virkamies ei saa siirron perusteella mitään niistä taloudellisista eduista, joihin hän on näiden henkilöstösääntöjen mukaan oikeutettu, silloin kun hänen palvelussuhteensa yhteisön toimielimessä lopullisesti päättyy.
Jos päätös, jolla hakemukseen suostutaan, sisältää nimityksen korkeampaan palkkaluokkaan kuin se, joka asianomaisella oli alkuperäisessä toimielimessä, tämä katsotaan ylennykseksi ja voidaan tehdä ainoastaan 45 artiklassa säädetyin edellytyksin.
9 artikla
1. Perustetaan
a) jokaiseen toimielimeen:
— henkilöstökomitea, joka voi jakautua jaostoihin erikseen kutakin henkilöstön asemapaikkaa varten,
— pariteettikomitea tai useita pariteettikomiteoita, jos tämä on tarpeen asemapaikassa olevien virkamiesten määrän vuoksi,
— kurinpitolautakunta tai useita kurinpitolautakuntia, jos tämä on tarpeen asemapaikassa olevien virkamiesten määrän vuoksi,
— epäpätevyyttä käsittelevä neuvoa-antava pariteettikomitea tai useita neuvoa-antavia pariteettikomiteoita, jos se on tarpeen asemapaikassa olevien virkamiesten määrän vuoksi,
— tarvittaessa arviointikomitea;
b) yhteisöjen yhteinen:
— työkyvyttömyyslautakunta, jolla on näissä henkilöstösäännöissä säädetyt toimivaltuudet.
1 a Näiden henkilöstösääntöjen tiettyjen määräysten soveltamiseksi voidaan muodostaa kahden tai useamman toimielimen yhteinen sekakomitea.
2. Kukin toimielin määrittää näiden elinten kokoonpanon ja niiden toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt liitteen II säännösten mukaisesti.
Luettelo näiden elinten jäsenistä annetaan tiedoksi toimielimen henkilöstölle.
3. Henkilöstökomitea edustaa henkilöstön etua toimielimessä ja huolehtii jatkuvasta yhteydenpidosta toimielimen ja sen henkilöstön välillä. Se pyrkii edistämään yksiköiden toimintaa antamalla henkilöstölle mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä. Komitea saattaa toimielimen toimivaltaisten elinten tietoon kaikki näiden henkilöstösääntöjen tulkintaan ja soveltamiseen liittyvät yleiset ongelmat. Sitä voidaan kuulla kaikista tällaisista ongelmista.
Komitea toimittaa toimielimen toimivaltaisille elimille ehdotukset, jotka koskevat yksiköiden organisaatiota ja toimintaa tai joilla pyritään parantamaan henkilöstön työoloja tai elinoloja yleensä.
Komitea osallistuu toimielimen henkilöstöään varten perustamien sosiaalisten elinten hallintoon ja valvontaan. Komitea voi toimielimen suostumuksella tarjota tämäntyyppisiä palveluja.
4. Nimittävä viranomainen tai henkilöstökomitea voi kuulla pariteettikomiteaa tai -komiteoita paitsi tehtävistä, jotka näissä henkilöstösäännöissä on annettu kyseiselle komitealle tai kyseisille komiteoille, myös kaikista yleisluonteisista kysymyksistä, joista ne katsovat aiheelliseksi kuulla sitä tai niitä.
5. Arviointikomiteaa pyydetään antamaan lausuntonsa:
a) koeajan päättyessä toteutettavista toimenpiteistä,
b) niitä virkamiehiä koskevan luettelon vahvistamisesta, joita virkojen määrän vähentäminen koskee.
Nimittävä viranomainen voi antaa komitean tehtäväksi huolehtia, että toimielimen henkilöstön arviointi tehdään yhdenmukaisella tavalla.
6. Epäpätevyyttä käsittelevältä neuvoa-antavalta pariteettikomitealta pyydetään lausunto 51 artiklan soveltamisesta.
10 artikla
Perustetaan henkilöstösääntökomitea, johon kuuluu yhtä monta yhteisöjen toimielinten edustajaa ja kyseisten toimielinten henkilöstökomiteoiden edustajaa. Henkilöstösääntökomitean jäsenten nimittämistä koskeva menettely vahvistetaan toimielinten yhteisellä sopimuksella. Virastoilla on yhteisedustus niiden ja komission välillä yhteisesti vahvistettavien sääntöjen mukaisesti.
Komissio kuulee komiteaa henkilöstösääntöjen muutosehdotuksista; komitea antaa lausuntonsa komission asettamassa määräajassa. Riippumatta siitä, mitä tehtäviä komitealle näissä henkilöstösäännöissä osoitetaan, se voi tehdä haluamiaan ehdotuksia henkilöstösääntöjen tarkistamiseksi. Komitea kokoontuu puheenjohtajansa tai toimielimen taikka toimielimen henkilöstökomitean pyynnöstä.
Komitean kokousten pöytäkirjat toimitetaan asianomaisille elimille.
10 a artikla
Toimielin vahvistaa määräajat, joiden aikana henkilöstökomitean, sekakomitean tai henkilötösääntökomitean on annettava niiltä pyydetyt lausunnot; kyseisen määräajan on oltava vähintään 15 työpäivän pituinen. Jos lausuntoa ei anneta asetetussa määräajassa, toimielin tekee päätöksen.
10 b artikla
Jäljempänä 24 b artiklassa tarkoitetut ammattijärjestöt ja ammattialajärjestöt toimivat henkilöstön yleisen edun mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta henkilöstökomiteoiden lakisääteisiä toimivaltuuksia.
Edustavia ammattijärjestöjä ja ammattialajärjestöjä voidaan kuulla 10 artiklassa tarkoitetuista komission ehdotuksista.
10 c artikla
Kukin toimielin voi tehdä henkilöstöään koskevia sopimuksia edustavien ammattijärjestöjen ja ammattialajärjestöjen kanssa. Kyseiset sopimukset eivät saa aiheuttaa muutosta henkilöstösääntöihin tai talousarviositoumuksiin eikä niillä saa olla vaikutusta asianomaisen toimielimen toimintaan. Allekirjoittajina olevien edustavien ammattijärjestöjen ja ammattialajärjestöjen on toimittava kussakin toimielimessä henkilöstökomitean lakisääteisten toimivaltuuksien rajoissa.
II OSASTO
VIRKAMIEHEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET
11 artikla
Virkamiehen on suoritettava tehtävänsä ja toimittava ainoastaan yhteisöjen edun mukaisesti; virkamies ei saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta, viranomaiselta, organisaatiolta tai toimielimensä ulkopuoliselta henkilöltä. ►M112 Hänen on hoidettava annetut tehtävät objektiivisesti ja tasapuolisesti sekä noudattaen lojaalisuusvelvollisuuttaan yhteisöjä kohtaan. ◄
Virkamies ei saa ilman nimittävän viranomaisen lupaa ottaa vastaan miltään hallitukselta tai sen toimielimen ulkopuoliselta taholta, jossa hän työskentelee, kunnianosoitusta, kunniamerkkiä, suosionosoitusta, lahjaa tai palkkiota, paitsi sellaisista palveluksista, jotka hän on suorittanut ennen nimittämistään tai asepalveluksen tai muun kansallisen palvelun suorittamista varten annetun virkavapauden aikana, ja jos ne annetaan tällaisten palvelusten johdosta.
11 a artikla
1. Ellei jäljempänä toisin säädetä, virkamies ei tehtäviään hoitaessaan saa käsitellä sellaista asiaa, johon liittyy suoraan tai välillisesti tämän riippumattomuuden mahdollisesti vaarantava henkilökohtainen, erityisesti perheeseen liittyvä tai taloudellinen etu.
2. Virkamiehen, jonka käsiteltäväksi tulee edellä 1 kohdassa tarkoitettu asia, on ilmoitettava tästä viipymättä nimittävälle viranomaiselle. Tämä toteuttaa tarvittavat toimenpiteet ja voi myös vapauttaa virkamiehen velvollisuuksistaan kyseisen asian käsittelyssä.
3. Virkamiehellä ei saa suoraan tai välillisesti olla eikä hän saa hankkia toimielimensä valvonnan alaisessa tai siihen liikeyhteyksissä olevassa yrityksessä luonteeltaan tai merkitykseltään sellaisia etuuksia, jotka saattaisivat vaarantaa kyseisen virkamiehen riippumattomuuden tehtäviään hoitaessaan.
12 artikla
Virkamiehen on pidättäydyttävä sellaisista teoista ja sellaisesta käytöksestä, jotka voisivat heikentää kyseisen virkamiehen hoitamiin tehtäviin kohdistuvaa arvonantoa.
12 a artikla
1. Virkamiehen on pidättäydyttävä kaikenlaisesta työpaikkakiusaamisesta ja sukupuolisesta häirinnästä.
2. Toimielin ei saa aiheuttaa haittaa virkamiehelle, joka on joutunut työpaikkakiusaamisen tai sukupuolisen häirinnän uhriksi. Toimielin ei saa aiheuttaa haittaa virkamiehelle, joka on esittänyt näyttöä työpaikkakiusaamisesta tai sukupuolisesta häirinnästä, edellyttäen, että virkamies on toiminut rehellisesti.
3. ”Työpaikkakiusaamisella” tarkoitetaan kaikenlaista pysyvää, toistuvaa tai järjestelmällistä sopimatonta käytöstä, joka ilmenee tahallisissa puheissa, teoissa, eleissä ja kirjoituksissa ja joka loukkaa henkilön persoonaa, ihmisarvoa taikka fyysistä tai henkistä koskemattomuutta.
4. ”Sukupuolisella häirinnällä” tarkoitetaan sukupuolisesti värittynyttä käytöstä, jollaista sen kohteeksi joutunut henkilö ei halua ja jolla pyritään tai joka johtaa tämän henkilön ihmisarvon loukkaamiseen tai painostavan, vihamielisen, loukkaavan tai kiusallisen tunnelman luomiseen. Sukupuolista häirintää käsitellään sukupuoleen perustuvana syrjintänä.
12b artikla
1. Jollei 15 artiklasta muuta johdu, virkamiehen, joka haluaa harjoittaa viranhoitoonsa kuulumatonta toimintaa tai suorittaa yhteisöjen ulkopuolelta tulevan toimeksiannon riippumatta siitä, saako hän siitä palkkion vai ei, on pyydettävä nimittävältä viranomaiselta tähän lupa etukäteen. Lupa evätään ainoastaan, jos kyseinen toiminta tai toimeksianto on luonteeltaan sellainen, että se haittaa virkamiehen tehtävien hoitamista tai on yhteensopimaton toimielimen edun kanssa.
2. Virkamiehen on ilmoitettava nimittävälle viranomaiselle kaikista edellä tarkoitetun toiminnan tai toimeksiannon muutoksista, jotka ovat tapahtuneet sen jälkeen kun hän on pyytänyt lupaa nimittävältä viranomaiselta 1 kohdan mukaisesti. Lupa voidaan peruuttaa, jos toiminta tai toimeksianto ei enää täytä 1 kohdan viimeisessä virkkeessä säädettyjä edellytyksiä.
13 artikla
Jos virkamiehen puoliso harjoittaa ansiotoimintaa, virkamiehen on ilmoitettava tästä toimielimensä nimittävälle viranomaiselle. Jos tällainen toiminta osoittautuu yhteensopimattomaksi virkamiehen tehtävien kanssa eikä virkamies voi sitoutua siihen, että puolison toiminta päättyy tietyssä määräajassa, nimittävä viranomainen päättää pariteettikomiteaa kuultuaan, voiko virkamies ►M112 jatkaa tehtävässään vai onko hänet siirrettävä toiseen virkaan ◄ .
▼M112 —————
15 artikla
1. Virkamiehen, joka on ehdolla julkiseen tehtävään, on ilmoitettava siitä nimittävälle viranomaiselle. Tämä päättää, onko virkamiehen yksikön etu huomioon ottaen:
a) haettava virkavapautta henkilökohtaisten syiden perusteella,
b) otettava vuosilomaa,
c) annettava tehdä osa-aikatyötä vai
d) sallittava jatkaa tehtäviensä hoitamista kuten ennenkin.
2. Jos virkamies tulee valituksi tai nimitetyksi julkiseen tehtävään, hänen on ilmoitettava siitä viipymättä nimittävälle viranomaiselle. Nimittävä viranomainen tekee jonkin 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen ottaen huomioon yksikön edun, mainitun tehtävän merkityksen, sen asettamat vaatimukset sekä palkkiot ja korvaukset, joihin se oikeuttaa. Jos virkamiehen on otettava virkavapautta henkilökohtaisten syiden perusteella tai hänen annetaan tehdä osa-aikatyötä, näiden kesto on yhtä pitkä kuin virkamiehen saama toimeksianto.
16 artikla
Virkamiehen on palvelussuhteensa päätyttyä edelleen noudatettava kunniallisuutta ja pidättyvyyttä hyväksyessään tiettyjä tehtäviä tai etuja.
Virkamies, joka aikoo harjoittaa vastikkeellista tai vastikkeetonta ammattitoimintaa palvelussuhteensa päättymistä seuraavien kahden vuoden kuluessa, on ilmoitettava siitä toimielimelleen. Jos tämä toiminta liittyy työhön, jota virkamies on tehnyt palvelussuhteensa viimeisten kolmen vuoden aikana, ja jos on vaarana, että se on yhteensopimaton toimielimen oikeutetun edun kanssa, nimittävä viranomainen voi yksikön edun nimissä joko kieltää virkamiestä ottamasta vastaan tätä tehtävää tai velvoittaa virkamiehen noudattamaan aiheelliseksi katsottuja edellytyksiä. Toimielimen on annettava päätöksensä tiedoksi 30 työpäivän kuluessa kyseisen tiedon saamisesta kuultuaan pariteettikomiteaa. Jos tiedoksiantoa ei ole tehty kyseisen ajan kuluttua, tämä katsotaan hiljaiseksi hyväksynnäksi.
17 artikla
1. Virkamiehen on pidättäytyvä tehtäviensä myötä saamiensa tietojen luvattomasta luovuttamisesta, jollei tietoja ole jo julkistettu tai jolleivät ne ole yleisesti saatavilla.
2. Virkamiehen on noudatettava tätä velvollisuutta myös palvelussuhteensa päätyttyä.
17 a artikla
1. Virkamiehellä on oikeus sananvapauteen, noudattaen aiheellisella tavalla lojaalisuuden- ja puolueettomuuden periaatteita.
2. Virkamies, joka aikoo julkaista tai antaa julkaistavaksi yksin tai yhdessä muiden henkilöiden kanssa mitä tahansa yhteisöjen toimintaa koskevaa aineistoa, on ilmoitettava siitä nimittävälle viranomaiselle etukäteen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 ja 17 artiklan soveltamista.
Kun nimittävä viranomainen pystyy osoittamaan, että julkaiseminen voi saattaa yhteisöjen oikeutetun edun vakavasti uhatuksi, nimittävä viranomainen ilmoittaa päätöksestään virkamiehelle kirjallisesti 30 työpäivän kuluessa tiedon saamisesta. Jos päätöstä ei anneta tiedoksi asetetussa määräajassa, nimittävän viranomaisen katsotaan olevan vastustamatta julkaisemista.
18 artikla
1. Kaikki oikeudet, jotka johtuvat virkamiehen toiminnasta hänen hoitaessaan tehtäviään, kuuluvat sille yhteisölle, jonka toimintaan kyseiset työt liittyvät. Yhteisöillä on oikeus velvoittaa virkamies luovuttamaan sille tekijänoikeudet tällaisiin töihin.
2. Kaikki keksinnöt, jotka virkamies tekee tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä, kuuluvat kokonaisuudessaan yhteisöille. Toimielin voi omalla kustannuksellaan ja yhteisöjen puolesta hakea ja saada keksintöihin patentin kaikissa maissa. Kun virkamies tekee palvelussuhteensa päättymistä seuraavan vuoden aikana keksinnön, joka liittyy yhteisöjen toimintaan, hänen katsotaan tehneen sen tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä, ellei toisin todisteta. Jos keksintöön haetaan patentti, patentissa on mainittava keksijän nimi tai keksijöiden nimet.
3. Toimielin voi tarvittaessa myöntää patentoidun keksinnön tehneelle virkamiehelle palkkion, jonka määrän se vahvistaa.
19 artikla
Virkamies ei saa ilman nimittävän viranomaisen lupaa missään oikeudellisessa menettelyssä eikä millään perusteilla ilmaista tietoja, jotka hän on saanut tietoonsa tehtäviään hoitaessaan. Lupa voidaan evätä ainoastaan, jos yhteisöjen etu sitä vaatii ja jos epääminen ei voi aiheuttaa asianomaiselle virkamiehelle rangaistusseuraamuksia. Virkamiehen on noudatettava tätä velvollisuutta myös palvelussuhteensa päätyttyä.
Edellisen kohdan säännöksiä ei sovelleta virkamieheen tai entiseen virkamieheen hänen todistaessaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa tai jonkin toimielimen kurinpitolautakunnassa asiassa, joka koskee jonkin kolmen Euroopan yhteisön palveluksessa olevaa tai palveluksessa ollutta henkilöä.
20 artikla
Virkamiehen on asuttava asemapaikassaan tai sellaisen välimatkan päässä siitä, ettei välimatka häiritse hänen tehtäviensä hoitamista. ►M112 Hänen on ilmoitettava viipymättä nimittävälle viranomaiselle osoitteensa ja sen muutokset. ◄
21 artikla
Virkamiehen on asemastaan riippumatta avustettava esimiehiään ja annettava heille neuvojaan; virkamies vastaa hänelle annettujen tehtävien suorittamisesta.
Virkamies, joka on saanut tehtäväkseen vastata jonkin yksikön toiminnasta, on vastuussa esimiehilleen hänelle myönnetyn toimivallan käytöstä ja antamiensa määräysten täytäntöönpanosta. Virkamiehen alaisten oma vastuu ei vapauta kyseistä virkamiestä hänelle kuuluvasta vastuusta.
▼M112 —————
21 a artikla
1. Jos virkamiehelle on annettu määräys, jonka kyseinen virkamies katsoo olevan sääntöjenvastainen tai jonka täytäntöönpanon hän arvioi aiheuttavan vakavaa haittaa, hänen on ilmoitettava tästä esimiehelleen, jonka, jos ilmoitus on tehty kirjallisesti, on myös vastattava kirjallisesti. Jos esimies vahvistaa määräyksen, mutta virkamies katsoo, ettei vahvistus ole kohtuullinen vastaus esitetyn sääntöjenvastaisuuden tai haitan perusteisiin, hänen on saatettava asia kirjallisesti lähinnä ylemmän esimiehen ratkaistavaksi, ellei 2 kohdan soveltamisesta muuta johdu. Jos tämä vahvistaa määräyksen kirjallisesti, virkamiehen on pantava se täytäntöön, paitsi jos määräys on selvästi laiton tai se ei täytä voimassa olevia turvallisuusnormeja.
2. Jos esimies katsoo, ettei määräyksen täytäntöönpanoa voida siirtää, virkamiehen on pantava se täytäntöön, paitsi jos määräys on selvästi laiton tai se ei täytä voimassa olevia turvallisuusnormeja. Esimiehen on virkamiehen pyynnöstä annettava tämänkaltainen määräys kirjallisesti.
22 artikla
Virkamies voidaan velvoittaa korvaamaan kokonaan tai osittain yhteisöjen kärsimä vahinko, joka johtuu hänen tehtäviään suorittaessaan tai niiden yhteydessä tekemästään vakavasta virheestä. Nimittävä viranomainen tekee perustellun päätöksen kurinpitoasioiden käsittelyä varten vahvistettua menettelyä noudattaen. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on täysi harkintavalta tätä säännöstä koskevissa riita-asioissa.
22 a artikla
1. Virkamiehen on viipymättä ilmoitettava suoraan yksikkönsä päällikölle tai pääjohtajalleen tai, jos hän pitää sitä tarpeellisena, pääsihteerille tai vastaavissa viroissa toimiville henkilöille taikka Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) sellaisista tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä tietoonsa tulleista seikoista, jotka antavat aihetta olettaa petoksen tai korruption taikka yhteisöjen etuja vahingoittavan muun laittoman toiminnan mahdollisuutta, tai sellaisista virkatoimiin liittyvistä vakavista teoista, jotka voivat merkitä, että yhteisöjen virkamiehelle kuuluvia velvollisuuksia ei ole noudatettu.
Edellä 1 kohdassa mainittu ilmoitus on tehtävä kirjallisesti.
Tätä kohtaa sovelletaan myös siinä tapauksessa, että joku muu henkilö — toimielinten henkilöstöön kuuluva, jonkin toimielimen palveluksessa minkälaisessa suhteessa tahansa oleva henkilö tai jonkin toimielimen palvelujen suorittaja — on vastaavalla tavalla jättänyt noudattamatta velvollisuuksiaan.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen saaneen virkamiehen on ilmoitettava viipymättä Euroopan petostentorjuntavirastolle kaikista tietoonsa tulleista seikoista, jotka antavat aihetta olettaa 1 kohdassa tarkoitettujen väärinkäytösten mahdollisuutta.
3. Toimielin ei saa aiheuttaa haittaa virkamiehelle 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamisen johdosta edellyttäen, että virkamies on toiminut maltillisesti ja rehellisesti.
4. Edellä 1, 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta muodosta riippumatta asiakirjoihin, raportteihin, muistioihin tai tietoihin, jotka on tarkoitettu pidettäväksi esillä tai laadittu tai saatettu virkamiehen tietoon jonkin vireillä olevan tai päätökseen saatetun asian tuomioistuinkäsittelyn yhteydessä.
22 b artikla
1. Toimielin, johon virkamies kuuluu, ei saa aiheuttaa haittaa virkamiehelle, joka luovuttaa 22 a artiklassa tarkoitettuja tietoja komission puheenjohtajalle, tilintarkastustuomioistuimen presidentille, neuvoston puheenjohtajalle, Euroopan parlamentin puhemiehelle tai Euroopan oikeusasiamiehelle, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:
a) virkamiehen rehellinen ja maltillinen näkemys on, että luovutetut tiedot ja kaikki niihin sisältyvät väitteet ovat olennaisilta osin perusteltuja; sekä
b) virkamies on sitä ennen toimittanut samat tiedot Euroopan petostentorjuntavirastolle tai omalle toimielimelleen ja antanut petostentorjuntavirastolle tai kyseiselle toimielimelle luvan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin määräajassa, jonka virasto tai toimielin asettaa asian monimutkaisuuden mukaan. Virkamiehelle on annettava kyseinen määräaika asianmukaisesti tiedoksi 60 päivän kuluessa.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määräaikaa ei sovelleta, kun virkamies voi osoittaa sen olevan kohtuuton asian kaikki olosuhteet huomioon ottaen.
3. Mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, ei sovelleta asiakirjoihin, raportteihin, muistioihin tai tietoihin, niiden muodosta riippumatta, jotka on tarkoitettu pidettäväksi esillä tai laadittu tai saatettu virkamiehen tietoon jonkin vireillä olevan tai päätökseen saatetun asian tuomioistuinkäsittelyn yhteydessä.
23 artikla
Virkamiehen nauttimat erioikeudet ja vapaudet myönnetään ainoastaan yhteisöjen edun vuoksi. Ellei erioikeuksista ja vapauksista ►M15 tehdyn pöytäkirjan ◄ määräyksistä muuta johdu, virkamiehet eivät ole vapautettuja henkilökohtaisista velvollisuuksistaan eivätkä voimassa olevien lakien ja järjestysmääräysten noudattamisesta.
Virkamiehen on välittömästi ilmoitettava nimittävälle viranomaiselle tilanteista, joissa joudutaan vetoamaan erioikeuksiin ja vapauksiin.
Erioikeuksista ja vapauksista ►M15 pöytäkirjassa ◄ tarkoitetut kulkuluvat myönnetään virkamiehille, jotka kuuluvat ►M112 AD 12—AD 16 -palkkaluokkiin ◄ tai niitä vastaaviin palkkaluokkiin ►M39 Nimittävän viranomaisen erityisellä päätöksellä ja jos se viranhoitoon liittyvien näkökohtien vuoksi on tarpeen, kyseinen kulkulupa voidaan antaa muihin palkkaluokkiin kuuluvalle muulle henkilöstölle, joiden asemapaikka on jäsenvaltioiden alueen ulkopuolella. ◄ .
24 artikla
►M15 Yhteisöt avustavatvirkamiestä ◄ erityisesti oikeudellisissa toimenpiteissä sellaista henkilöä vastaan, joka uhkaa, loukkaa, solvaa tai herjaa virkamiestä tai hänen perheensä jäsentä tai hyökkää heitä vastaan tai vahingoittaa heidän omaisuuttaan virkamiehen aseman tai tehtävän vuoksi.
►M15 Ne korvaavatyhteisvastuullisesti ◄ tapauksissa aiheutuneet vahingot sillä edellytyksellä, että virkamies ei ole tahallisesti tai törkeästä tuottamuksesta aiheuttanut vahinkoja eikä voi saada korvausta vahingonaiheuttajalta.
24 a artikla
Näillä on helpotettava virkamiehen ammatillista täydennyskoulutusta, jos se on yksikköjen moitteetonta toimintaa koskevien vaatimusten mukaista ja vastaa yksikköjen omia etuja.
Tämä täydennyskoulutus otetaan huomioon myös urakehityksessä.
►M112 24 b ◄ artikla
Virkamiehillä on yhdistymisvapaus; he voivat erityisesti olla eurooppalaisten virkamiesten ammattijärjestöjen jäseniä.
25 artikla
Virkamies voi tehdä hakemuksia näiden henkilöstösääntöjen soveltamisalaan kuuluvista kysymyksistä.
Virkamiehelle vastaiset päätökset on perusteltava.
Tiettyä virkamiestä koskevista päätöksistä, jotka koskevat nimittämistä, vakinaistamista, ylentämistä, toisiin tehtäviin siirtämistä, hallinnollisen aseman vahvistamista ja palvelussuhteen päättymistä, on tiedotettava siinä toimielimessä, johon virkamies kuuluu. Julkistettujen tietojen on oltava koko henkilöstön saatavilla sopivan ajan.
26 artikla
Virkamiestä koskevan henkilökansion on sisällettävä
a) virkamiehen hallinnollista asemaa koskevat asiakirjat sekä hänen pätevyyttään, tehokkuuttaan ja käytöstään koskevat arvioinnit,
b) virkamiehen kyseisten asiakirjojen osalta esittämät huomautukset.
Asiakirjat on merkittävä luetteloon, numeroitava juoksevasti ja luokiteltava aukottomasti; toimielin ei voi esittää perusteeksi edellä a kohdassa tarkoitettuja asiakirjoja eikä vedota niihin vastoin virkamiehen etua, jos niitä ei ole annettu hänelle tiedoksi ennen niiden sisällyttämistä henkilökansioon.
Asiakirjan tiedoksiantaminen varmistetaan virkamiehen allekirjoituksella tai, jos tämä ei ole mahdollista, asiakirja annetaan tiedoksi kirjatulla kirjeellä ►M112 , joka lähetetään virkamiehen viimeksi ilmoittamaan osoitteeseen ◄ .
Virkamiestä koskevassa henkilökansiossa ei saa olla viittauksia virkamiehen poliittisiin, ammattijärjestöihin liittyviin, aatteellisiin tai uskonnollisiin toimiin ja näkemyksiin tai tämän rotuun, etniseen alkuperään tai sukupuoliseen suuntautumiseen.
Edellisen kohdan soveltaminen ei kuitenkaan estä lisäämästä kansioon hallinnollisia toimituskirjoja ja asiakirjoja, joista virkamies on tietoinen ja jotka ovat välttämättömiä näiden henkilöstösääntöjen soveltamiselle.
Virkamiehestä saa olla vain yksi henkilökansio.
Virkamiehellä on oikeus tutustua kaikkiin henkilökansiossaan oleviin asiakirjoihin myös palvelussuhteensa päätyttyä ►M112 ja kopioida ne ◄ .
Henkilökansio on luottamuksellinen ja siihen voi tutustua ainoastaan hallinnon toimitiloissa ►M112 tai suojatulla tietovälineellä ◄ . Se toimitetaan kuitenkin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle, jos ►M112 ————— ◄ tulee vireille virkamiestä koskeva asia.
26 a artikla
Virkamiehellä on oikeus tutustua potilastietoihinsa toimielinten vahvistamia yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen.
III OSASTO
VIRKAURA
1 LUKU
Palvelukseen ottaminen
27 artikla
Palvelukseen otettaessa on tarkoitus varmistaa, että toimielin saa palvelukseensa mahdollisimman päteviä, tehokkaita ja ehdottoman luotettavia virkamiehiä, joiden palvelukseen ottaminen tapahtuu yhteisön jäsenvaltioiden kansalaisten joukosta maantieteellisesti mahdollisimman laajalta alueelta.
▼M112 —————
Virkaa ei saa varata tietyn jäsenvaltion kansalaisille.
28 artikla
Virkamieheksi voidaan nimittää ainoastaan henkilö,
a) joka on jonkin yhteisöjen jäsenvaltion kansalainen, paitsi jos nimittävä viranomainen myöntää tästä poikkeuksen, ja jolla on täydet kansalaisoikeudet,
b) joka on täyttänyt asevelvollisuutta koskevan lainsäädännön mukaiset velvollisuutensa,
c) joka täyttää tehtäviensä hoitamisen edellyttämät hyvää mainetta koskevat vaatimukset,
d) joka on, jollei 29 artiklan 2 kohdan säännöksistä muuta johdu, joko tutkintotodistustensa tai kokeiden tai molempien perusteella läpäissyt kilpailun liitteen III mukaisesti,
e) jolla on terveydelliset edellytykset tehtäviensä hoitamiseen,
f) jolla on perusteellinen kielitaito yhdessä yhteisön kielessä ja tehtäviensä hoitamiseen riittävä kielitaito toisessa yhteisön kielessä.
29 artikla
1. Ennen toimielimessä avoinna olevan viran täyttämistä nimittävän viranomaisen on tutkittava:
a) voidaanko virka täyttää
i) siirrolla tai
ii) nimittämisellä 45 a artiklan mukaisesti tai
iii) ylennyksellä
toimielimen sisällä,
b) muiden toimielinten vastaaviin palkkaluokkiin kuuluvien virkamiesten tekemät siirtohakemukset ja/tai mahdollisuudet järjestää toimielimen sisäinen kilpailu, joka on avoin ainoastaan virkamiehille ja Euroopan yhteisöjen muuhun toimihenkilötön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklassa tarkoitetuille väliaikaisille toimihenkilöille,
ja aloitettava tämän jälkeen joko tutkintotodistuksiin tai kokeisiin tai molempiin perustuva kilpailumenettely. Kilpailumenettely vahvistetaan liitteessä III:
Kilpailumenettely voidaan aloittaa myös varallaololuettelon laatimiseksi tulevia työhönottoja varten.
2. Otettaessa palvelukseen johtavassa asemassa olevia virkamiehiä (pääjohtajia tai vastaavia palkkaluokkiin AD 16 tai AD 15 kuuluvia virkamiehiä taikka johtajia tai vastaavia palkkaluokkiin AD 15 tai AD 14 kuuluvia virkamiehiä) sekä poikkeustapauksissa, kun kyseessä ovat erityispätevyyttä vaativat tehtävät, nimittävä viranomainen voi noudattaa myös muuta palvelukseenottamismenettelyä kuin kilpailumenettelyä.
3. Toimielimet voivat järjestää kullekin tehtäväryhmälle sisäisiä kilpailuja, jotka perustuvat kyseisen toimielimen kelpoisuusehtoihin ja kokeisiin ja jotka on tarkoitettu vähintään AST 6 tai sitä ylempään tai AD 9 tai sitä ylempään palkkaluokkaan kuuluville virkamiehille.
Kilpailut ovat avoimia ainoastaan kyseisen toimielimen väliaikaisille toimihenkilöille, jotka on otettu palvelukseen Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 c artiklan nojalla. Toimielimet edellyttävät näiden kilpailujen vähimmäiskelpoisuusehtoina vähintään kymmenen vuoden palvelusaikaa väliaikaisena toimihenkilönä ja sitä, että henkilö on otettu palvelukseen väliaikaiseksi toimihenkilöksi valintamenettelyssä, jossa varmistettiin samojen normien noudattaminen kuin virkamiesten valinnalta edellytetään muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 12 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Poiketen tämän artiklan 1 kohdan a alakohdasta väliaikaisen toimihenkilön palvelukseen ottaneen toimielimen nimittävien viranomaisten on ennen toimielimen avoimen viran täyttämistä otettava valinnassa huomioon sisäiset kilpailut läpäisseiden hakijoiden ohella virkamiesten siirrot kyseisessä toimielimessä.
4. Euroopan parlamentti järjestää kerran viidessä vuodessa kelpoisuusehtoihin ja kokeisiin perustuvan sisäisen kilpailun kullekin tehtäväryhmälle, jotka vastaavat vähintään AST 6 tai sitä ylempää palkkaluokkaa tai AD 9 tai sitä ylempää palkkaluokkaa, 3 kohdan toisessa alakohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.
30 artikla
Nimittävä viranomainen nimeää jokaista kilpailua varten valintalautakunnan. Valintalautakunta laatii soveltuvien hakijoiden luettelon.
Nimittävä viranomainen valitsee tästä luettelosta hakijat, jotka nimitetään avoinna oleviin virkoihin.
31 artikla
1. Valitut hakijat nimitetään sen kilpailun, jonka he ovat läpäisseet, kilpailuilmoituksessa mainitun tehtäväryhmän palkkaluokkaan.
2. Virkamiehet voidaan ottaa palvelukseen ainoastaan palkkaluokkiin AST 1—AST 4 tai AD 5—AD 8, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 29 artiklan 2 kohdan soveltamista. Toimielin vahvistaa kilpailuilmoituksen palkkaluokan seuraavin perustein:
a) tavoite ottaa palvelukseen 27 artiklan määritelmän mukaisesti mahdollisimman korkeat vaatimukset täyttäviä virkamiehiä;
b) vaadittavan työkokemuksen laatu.
Toimielinten erityistarpeiden täyttämiseksi myös yhteisön työmarkkinatilanne voidaan ottaa huomioon otettaessa virkamiehiä palvelukseen.
3. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, toimielin voi aiheellisissa tapauksissa antaa luvan järjestää palkkaluokkia AD 9, AD 10, AD 11 koskeva kilpailu tai poikkeustapauksessa palkkaluokkaa AD 12 koskeva kilpailu. Näissä palkkaluokissa avoimina oleviin toimiin nimitettävien hakijoiden kokonaismäärä ei saa ylittää 20:tä prosenttia 30 artiklan toisen kohdan mukaisesti AD-tehtäväryhmään tehtyjen nimitysten vuotuisesta kokonaismäärästä.
32 artikla
Palvelukseen otettu virkamies luokitellaan palkkaluokkansa ensimmäiselle tasolle.
Nimittävä viranomainen voi asianomaisen virkamiehen työkokemuksen huomioon ottamiseksi myöntää tälle enintään 24 kuukauden ikälisähyvityksen. Tämän artiklan soveltamiseksi annetaan yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä.
Tilapäinen muuhun henkilöstöön kuuluva, jonka luokitus on vahvistettu toimielimen antamien luokitusperusteiden mukaisesti, säilyttää muuhun henkilöstöön kuuluvana hankkimansa ikälisät, jos hänet nimitetään virkamieheksi samassa palkkaluokassa välittömästi tämän jakson jälkeen.
33 artikla
Ennen nimittämistä virkaan siihen valitun hakijan on käytävä toimielimen asiantuntijalääkärin suorittamassa lääkärintarkastuksessa, jotta voidaan varmistaa hänen täyttävän 28 artiklan e kohdan vaatimukset.
Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun lääkärintarkastuksen perusteella annetaan kielteinen lääketieteellinen lausunto, hakija voi pyytää kahdenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun toimielin ilmoitti asiasta, että hänen tapauksensa annetaan käsiteltäväksi lääketieteelliselle komitealle, jossa on kolme lääkäriä, jotka nimittävä viranomainen on valinnut toimielimen palveluksessa olevien neuvottelevien lääkärien keskuudesta. Ensimmäisen kielteisen lausunnon antanutta neuvottelevaa lääkäriä kuullaan lääketieteellisessä komiteassa. Hakija voi antaa lääketieteelliselle komitealle valitsemansa lääkärin lausunnon. Kun lääketieteellisen komitean lausunnossa vahvistetaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa lääkärintarkastuksessa todetut johtopäätökset, hakija maksaa puolet lääkärinpalkkioista ja lisäkuluista.
34 artikla
1. ►M112 Kaikkien virkamiesten on suoritettava yhdeksän kuukauden koeaika ennen kuin heidät voidaan vakinaistaa. ◄
Jos virkamies on koeaikana estynyt hoitamasta tehtäviään sairauden, 58 artiklassa tarkoitetun äitiysloman tai tapaturman vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan, nimittävä viranomainen voi pidentää koeaikaa vastaavalla ajalla.
2. Jos koeajalla oleva virkamies osoittautuu ilmeisen soveltumattomaksi, hänestä voidaan laatia kertomus milloin tahansa koeajan kestäessä.
Tämä kertomus annetaan tiedoksi kyseiselle henkilölle, joka voi tehdä huomautuksensa kirjallisesti kahdeksan päivän kuluessa. Koeajalla olevan lähin esimies toimittaa kertomuksen ja huomautukset viipymättä nimittävälle viranomaiselle, jonka on hankittava kolmen viikon kuluessa kertomuksia käsittelevän sekakomitean lausunto koeajan jatkosta. Nimittävä viranomainen voi päättää koeaikaisen virkamiehen erottamisesta ennen koeajan päättymistä kuukauden irtisanomisajan jälkeen, kuitenkin niin, että palvelus voi kestää enintään tavanomaisen koeajan.
Nimittävä viranomainen voi kuitenkin poikkeuksellisesti antaa luvan jatkaa koeaikaa määräämällä virkamies toiseen yksikköön. Siinä tapauksessa uuden määräyksen on oltava kestoltaan vähintään kuusi kuukautta 4 kohdassa säädettyjen rajoitusten mukaisesti.
3. Viimeistään kuukausi ennen koeajan päättymistä tehdään kertomus koeaikaisen virkamiehen kyvyistä hoitaa tehtäviään sekä hänen tehokkuudestaan ja käytöksestään yksikössä. Tämä kertomus annetaan tiedoksi kyseiselle henkilölle, joka voi tehdä huomautuksensa kirjallisesti kahdeksan päivän kuluessa.
Jos kertomuksessa suositellaan erottamista tai, poikkeuksellisissa olosuhteissa, koeajan pidentämistä, koeajalla olevan virkamiehen lähin esimies toimittaa kertomuksen ja huomautukset nimittävälle viranomaiselle, jonka on hankittava kolmen viikon kuluessa kertomuksia käsittelevän sekakomitean lausunto koeajan jatkosta.
Koeaikainen virkamies, joka ei ole osoittanut riittäviä taitoja tullakseen nimitetyksi virkaan, irtisanotaan. Nimittävä viranomainen voi kuitenkin poikkeuksellisissa olosuhteissa pidentää koeaikaa enintään kuusi kuukautta.
4. Koeajan kokonaiskesto voi olla enintään viisitoista kuukautta.
5. Jollei koeaikaisella virkamiehellä ole mahdollisuutta aloittaa välittömästi uudelleen ammatillista toimintaa, hän saa kolmen kuukauden peruspalkkaansa vastaavan korvauksen, jos hän on ollut palveluksessa enemmän kuin vuoden, kahden kuukauden peruspalkkaansa vastaavan korvauksen, jos hän on ollut palveluksessa vähintään kuusi kuukautta, ja kuukauden peruspalkkaansa vastaavan korvauksen, jos hän on ollut palveluksessa vähemmän kuin kuusi kuukautta.
6. Mitä 2, 3, 4 ja 5 kohdassa säädetään, ei sovelleta virkamieheen, joka eroaa ennen koeaikansa päättymistä.
2 LUKU
Hallinnollinen asema
35 artikla
Virkamies on jossakin seuraavista hallinnollisista asemista:
a) hän toimii työtehtävissä,
b) hänet on siirretty tilapäisesti muihin tehtäviin,
c) hän on virkavapaana henkilökohtaisista syistä,
d) hänet on vapautettu tehtävistään,
e) hän on virkavapaana asepalveluksen suorittamista varten,
f) hän on vanhempainlomalla tai perhelomalla.
1 jakso
TOIMIMINEN TYÖTEHTÄVISSÄ
36 artikla
Työtehtävissä toimii virkamies, joka IV osastossa säädetyin edellytyksin hoitaa sitä virkaa vastaavia tehtäviä, johon hänet on nimitetty tai jota hän hoitaa tilapäisesti.
2 jakso
TILAPÄINEN SIIRTO MUIHIN TEHTÄVIIN
37 artikla
Muiden tehtävien tilapäisestä hoitamisesta on kyse silloin, kun ►M56 vakinainen ◄ virkamies on nimittävän viranomaisen päätöksellä
a) viranhoitoon liittyvien seikkojen vuoksi
— määrätty hoitamaan tilapäisesti tointa muualla kuin siinä toimielimessä, jonka palveluksessa häntavallisesti on, tai kun
— määrätty avustamaan tilapäisesti yhteisöjen perustamissopimuksissa tai jonkin yhteisöjen toimielimen tai muun elimen puheenjohtajaksi valittua tai Euroopan parlamentin poliittista ryhmää, taikka alueiden komitean tai Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ryhmää,
— määrätty hoitamaan tilapäisesti tointa, joka sisältyy luetteloon tutkimusmäärärahoilla ja teknologiseen kehittämiseen osoitetuilla määrärahoilla palkatusta henkilöstöstä ja jonka budjettiviranomaiset ovat luokitelleet tilapäiseksi.
b) omasta pyynnöstään:
— on siirretty Euroopan yhteisöjen muun toimielimen palvelukseen,
— on siirretty jonkin sellaisen yhteisöön liittyvän toimielimen palvelukseen, joka on merkitty yhteisöjen toimielinten yhdessä laatimaan luetteloon, josta henkilöstösääntökomitea on antanut lausuntonsa.
Virkamies säilyttää tässä asemassa 38 ja 39 artiklassa säädetyin edellytyksin kaikki oikeutensa, ja häntä koskevat edelleen kaikki velvollisuudet, jotka hänellä on sen toimielimen virkamiehenä, johon hänet alun perin nimitettiin. ►M23 Jollei eläkettä koskevista 77 artiklan kolmannen alakohdan säännöksistä muuta johdu, kuitenkin silloin, kun on kyse ensimmäisen alakohdan a alakohdan toisessa luetelmakohdassa säädetystä muiden tehtävien tilapäisestä hoitamisesta, virkamieheen sovelletaan niitä määräyksiä, joita sovelletaan samaan palkkaluokkaan kuuluvaan virkamieheen siinä toimessa, jossa hän hoitaa tilapäisesti muita tehtäviä. ◄
Työtehtävissä toimiva tai virkavapaalla henkilökohtaisista syistä oleva virkamies voi pyytää siirtoa tilapäisesti muihin tehtäviin, tai hänelle voidaan ehdottaa yksikön edun mukaista siirtoa tilapäisesti muihin tehtäviin. Kun virkamies on siirretty tilapäisesti muihin tehtäviin, henkilökohtaisista syistä myönnetty virkavapaus päättyy.
38 artikla
Yksikön edun mukaisesti tapahtuvan tilapäisen muihin tehtäviin siirron yhteydessä noudatetaan seuraavia sääntöjä:
a) Nimittävä viranomainen päättää tilapäisestä siirrosta asianomaista virkamiestä kuultuaan.
b) Nimittävä viranomainen vahvistaa tilapäisen siirron keston.
c) Asianomainen virkamies voi pyytää siirron päättymistä aina kuuden kuukauden kuluttua.
d) Virkamiehellä, joka hoitaa tilapäisesti muita tehtäviä 37 artiklan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaan, on oikeus palkan erotukseen silloin, kun muista tilapäisesti hoidettavista tehtävistä maksettava kokonaispalkka on pienempi kuin kyseiseen palkkaluokkaan ja tasoon kuuluva palkka siinä toimielimessä, jonka palveluksessa virkamies alun perin on; virkamiehellä on myös oikeus saada kaikista muista tehtävien tilapäisestä hoitamisesta aiheutuneista lisäkuluista korvaus.
e) Virkamiehen, joka hoitaa tilapäisesti muita tehtäviä 37 artiklan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaan, on maksettava eläkemaksut hänen palkkaluokkaan ja tasoon liittyvän peruspalkkansa perusteella siinä toimielimessä, jonka palveluksessa virkamies alun perin on.
f) Tilapäisesti muihin tehtäviin siirretty virkamies säilyttää virkansa sekä oikeutensa ikälisien kertymiseen ja mahdollisuuden ylennyksiin.
g) Tilapäisen siirron päättyessä virkamies palaa välittömästi hoitamaan aiemmin hoitamaansa virkaa.
39 artikla
Virkamiehen pyynnöstä tapahtuvan tilapäisen muihin tehtäviin siirron yhteydessä noudatetaan seuraavia sääntöjä:
a) Nimittävä viranomainen päättää siirrosta ja vahvistaa sen keston.
b) Kuuden kuukauden kuluttua tehtävien vastaanottamisesta virkamies voi pyytää tilapäisen siirron päättymistä. Tällöin hän palaa välittömästi hoitamaan aiemmin hoitamaansa virkaa.
c) Kyseisen määräajan päätyttyä hänen virkaansa voidaan nimittää toinen henkilö.
d) Sinä aikana, jona virkamies hoitaa tilapäisesti muita tehtäviä, eläkemaksut ja mahdolliset eläkeoikeudet lasketaan siihen toimeen, joka virkamiehellä oli siinä toimielimessä, jonka palveluksessa virkamies alun perin on, liittyvän palkkaluokan ja tason mukaisesti maksettavan peruspalkan perusteella. ►M56 Kuitenkin 37 artiklan 1 kohdan b alakohdan toisen luetelmakohdan nojalla muita tehtäviä tilapäisesti hoitava virkamies, joka voi saada eläkeoikeudet siinä toimielimessä, jossa hän hoitaa tilapäisesti muita tehtäviä, ei osallistu alkuperäisen toimielimensä eläkejärjestelmään tilapäisten tehtäviensä aikana.
Virkamiestä, jolla on oikeus ►M112 työkyvyttömyyskorvaukseen ◄ sinä kautena, jolloin hän hoitaa tilapäisesti muita tehtäviä 37 artiklan 1 kohdan b alakohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti, sekä kyseisenä kautena kuolleen virkamiehen oikeudenomistajia koskee näiden henkilöstösääntöjen säännökset ►M112 työkyvyttömyyskorvauksesta tai perhe-eläkkeestä ◄ ja niistä vähennetään sen toimielimen heille jo samoin perustein ja samaksi kaudeksi maksamat määrät, jonka palveluksessa virkamies hoitaa muita tehtäviä tilapäisesti.
Tämän säännöksen soveltamisesta ei saa seurata, että virkamies tai hänen oikeudenomistajansa saavat kokonaisuudessaan suuremman eläkkeen kuin mitä heille enintään maksettaisiin näiden henkilöstösääntöjen säännösten mukaan.
e) virkamies säilyttää tilapäisen muihin tehtäviin siirron aikana oikeutensa ikälisiin.
►M112 f) ◄ Kun muiden tehtävien tilapäinen hoitaminen päättyy, virkamies on siirrettävä ensimmäiseen palkkaluokkaansa vastaavaan toimeen, joka vapautuu ►M112 hänen tehtäväryhmässään ◄ , jos hänellä on tähän toimeen vaaditut ominaisuudet. Jos virkamies kieltäytyy hänelle tarjotusta toimesta, hän säilyttää oikeudet palata samoin edellytyksin seuraavaan palkkaluokkaansa vastaavaan toimeen, joka vapautuu ►M112 hänen tehtäväryhmässään ◄ ; jos virkamies kieltäytyy toisen kerran, hänet voidaan irtisanoa ilman eri toimenpiteitä sen jälkeen, kun sekakomiteaa on kuultu. Siihen asti kun virkamies tosiasiallisesti palaa aiempia tehtäviä vastaavaan toimeen, virkamiehen katsotaan edelleen hoitavan tilapäisesti muita tehtäviä palkatta.
3 jakso
VIRKAVAPAUS HENKILÖKOHTAISISTA SYISTÄ
40 artikla
1. ►M56 Vakituinen ◄ virkamies voi poikkeuksellisesti ja omasta pyynnöstään saada palkatonta virkavapautta henkilökohtaisten syiden vuoksi.
2. Virkavapauden kesto on enintään yksi vuosi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 15 artiklan säännösten soveltamista. Virkavapaus voidaan uusia.
Kukin uusittu virkavapaus voi kestää enintään vuoden. Henkilökohtaisista syistä myönnettävän virkavapauden kokonaispituus saa olla enintään 15 vuotta virkamiehen koko uran aikana.
Jos kuitenkin virkamies hakee kyseistä virkavapautta voidakseen:
i) kasvattaa lasta, jota pidetään liitteessä VII olevassa 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna huollettavana olevana lapsena ja jolla on toimielimen asiantuntijalääkärin toteama vakava henkinen tai ruumiillinen vamma ja joka vaatii jatkuvaa valvontaa tai hoitoa; tai
ii) seurata puolisoaan, joka on myös yhteisöjen virkamies tai muuhun henkilöstöön kuuluva, mutta jonka on tehtäviensä vuoksi perustettava pysyvä kotipaikka niin kauaksi virkavapautta hakevan virkamiehen asemapaikasta, että yhteisen asunnon perustaminen kyseiseen paikkaan haittaisi virkavapautta hakevan virkamiehen tehtävien hoitoa,
virkavapaus voidaan uusia rajoituksetta, edellyttäen, että virkavapauden myöntämistä koskeva edellytys on edelleen voimassa jokaisen uusimisen yhteydessä.
3. Virkavapauden aikana virkamiehelle ei kerry oikeutta ikälisiin eikä ylennykseen; hänen kuulumisensa 72 ja 73 artiklassa säädettyyn sosiaaliturvajärjestelmään sekä vakuutuksensa järjestelmän kattamien riskien varalta keskeytyy.
►M112 Virkamies, joka ei harjoita ansiotoimintaa, voi kuitenkin pyynnöstä, joka on esitettävä kuukauden kuluessa hänelle henkilökohtaisista syistä myönnetyn virkavapauden alkamisesta, saada kyseisissä artikloissa tarkoitetun suojan edellyttäen, että hän maksaa 72 artiklan 1 kohdassa ja 73 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen riskien kattamiseksi tarvittavista maksuista puolet henkilökohtaisista syistä myönnetyn virkavapauden ensimmäisenä vuonna ja että hän maksaa kokonaan kyseiset maksut virkavapauden muulta ajalta. Hän ei kuitenkaan voi saada suojaa 73 artiklassa tarkoitettujen riskien osalta, ellei hänellä ole suojaa myös 72 artiklassa tarkoitettujen riskien osalta. Kyseiset maksut lasketaan virkamiehen viimeisen peruspalkan perusteella. ◄ Lisäksi virkamies, joka osoittaa, että hänellä ei ole mahdollisuutta saada eläkeoikeuksia muun eläkejärjestelmän perusteella, voi pyynnöstänsä saada edelleen uudet eläkeoikeudet enintään vuoden ajan edellyttäen, että hän maksaa kolminkertaisena ►M56 83 artiklan 2 kohdassa säädetyn määrän; maksuosuus lasketaan virkamiehen palkkaluokkaan ja tasoon liittyvän peruspalkan perusteella. ◄
4. Henkilökohtaisista syistä myönnetyn virkavapauden osalta noudatetaan seuraavia sääntöjä:
a) Nimittävä viranomainen myöntää virkavapauden asianomaisen virkamiehen pyynnöstä.
b) Virkavapauden uusimista on haettava kaksi kuukautta ennen virkavapauden päättymistä.
c) Toinen henkilö voidaan nimittää virkaan, jota virkamies on hoitanut.
d) Henkilökohtaisista syistä myönnetyn loman päättyessä virkamies on siirrettävä ensimmäiseen palkkaluokkaansa vastaavaan toimeen, joka vapautuu ►M112 hänen tehtäväryhmässään ◄ , jos hänellä on tähän toimeen vaaditut ominaisuudet. Jos virkamies kieltäytyy hänelle tarjotusta toimesta, hän säilyttää oikeudet palata samoin edellytyksin seuraavaan palkkaluokkaansa vastaavaan toimeen, joka vapautuu ►M112 hänen tehtäväryhmässään ◄ ; jos virkamies kieltäytyy toisen kerran, hänet voidaan irtisanoa ilman eri toimenpiteitä sen jälkeen, kun sekakomiteaa on kuultu. Siihen asti kun virkamies tosiasiallisesti palaa aiempia tehtäviä vastaavaan toimeen ►M112 tai kun hänet siirretään tilapäisesti muihin tehtäviin ◄ , virkamiehen katsotaan olevan edelleen henkilökohtaisista syistä myönnetyllä lomalla palkatta.
4 jakso
TEHTÄVISTÄ VAPAUTTAMINEN
41 artikla
1. Tehtävistään on vapautettu virkamies, jota koskee hänen toimielimessään tapahtunut virkojen määrän vähentäminen.
2. Virkojen määrän vähentämisestä tietyssä palkkaluokassa päättää toimivaltainen budjettivallan käyttäjä talousarvion vahvistamismenettelyn yhteydessä. Nimittävä viranomainen päättää pariteettikomitean lausunnon saatuaan, millaisia virkoja tämä toimenpide koskee.
Nimittävä viranomainen vahvistaa pariteettikomitean lausunnon saatuaan luettelon niistä virkamiehistä, joita tämä toimenpide koskee, ottaen huomioon virkamiesten pätevyyden, tehokkuuden, käytöksen viranhoidossa, perhetilanteen ja virkaiän. Virkamiehet, jotka hoitavat jotakin edellisessä alakohdassa tarkoitetuista viroista ja jotka haluavat tulla vapautetuiksi tehtävistään, merkitään luetteloon ilman eri toimenpiteitä.
Luetteloon merkityt virkamiehet vapautetaan tehtävistä nimittävän viranomaisen päätöksellä.
3. Tässä asemassa oleva virkamies lakkaa hoitamasta tehtäviään ja hänen oikeutensa palkkaan ja ikälisien kertymiseen lakkaa; virkamiehen oikeudet vanhuuseläkkeeseen karttuvat kuitenkin enintään viiden vuoden ajan hänen palkkaluokkansa ja tasonsa mukaisen palkan perusteella.
Virkamiehellä on kahden vuoden ajan tehtävistä vapauttamisen jälkeen etuoikeus mihin tahansa ►M112 hänen tehtäväryhmäänsä ◄ kuuluvaan ja palkkaluokkaansa vastaavaan virkaan, joka tulee avoimeksi tai perustetaan, sillä edellytyksellä, että hänellä on virkaan vaadittu soveltuvuus.
Tehtävistä vapautettu virkamies saa korvauksen, joka lasketaan liitteessä IV vahvistettujen edellytysten mukaisesti.
Sen, jota asia koskee, uusia tehtäviä hoitaessaan saamat palkat vähennetään edellisessä alakohdassa säädetystä korvauksesta, siltä osin kuin nämä palkat yhdessä tämän korvauksen kanssa ylittävät virkamiehen viimeisen kokonaispalkan, joka perustuu sen kuukauden ensimmäisenä päivänä voimassa olevaan palkkataulukkoon, jona korvaus on maksettava.
Asianomaisen onesitettävä vaaditut kirjalliset todisteet, ja ilmoitettava toimielimelle kaikkisellaiset tekijät, jotka ovat omiaan muuttamaan hänen oikeuksiaan.
Korvaukseen ei sovelleta korjauskerrointa.
Tämän artiklan neljännessä alakohdassa tarkoitettuihin korvaukseen ja viimeiseen kokonaispalkkaan sovelletaan kuitenkin ►C4 liitteessä XI olevan 3 artiklan 5 kohdan a alakohdassa säädettyä painotusta, joka ◄ vahvistetaan sen jäsenvaltion mukaan, jossa saaja on osoittanut asuvansa edellyttäen, että kyseinen jäsenvaltio oli saajan viimeinen asemapaikka. Siinä tapauksessa, että kyseisen jäsenvaltion valuutta ei ole euro, korvaus lasketaan näiden henkilöstösääntöjen 63 artiklan mukaisten muuntokurssien perusteella.
4. Kun virkamiehen oikeus korvaukseen päättyy, hänet irtisanotaan viran puolesta. Hän voi saada oikeuden vanhuuseläkkeeseen eläkejärjestelmässä säädettyjen edellytysten mukaisesti.
5. Virkamieheltä, jolle on ennen edellä 3 kohdassa tarkoitetun kahden vuoden määräajan päättymistä tarjottu hänen palkkaluokkaansa vastaavaa virkaa ja joka on ilman hyväksyttävää syytä kieltäytynyt siitä, voidaan pariteettikomitean lausunnon saamisen jälkeen ottaa pois edellä olevien säännösten mukaiset oikeudet ja hänet voidaan irtisanoa viran puolesta.
5 jakso
VIRKAVAPAUS ASEPALVELUKSEN SUORITTAMISTA VARTEN
42 artikla
Virkamiehelle, joka kutsutaan suorittamaan pakollista asevelvollisuutta, sotilaskoulutukseen tai kertausharjoituksiin, myönnetään virkavapautta asepalveluksen suorittamista varten.
Pakolliseen asepalvelukseen kutsuttu virkamies lakkaa saamasta palkkaa, mutta säilyttää näiden henkilöstösääntöjen mukaiset oikeutensa ikälisiin ja ylennyksiin. Hän säilyttää myös eläkeoikeutensa, jos hän asepalveluksen suorittamisen jälkeen maksaa takautuvasti maksunsa eläkejärjestelmään.
Virkamies saa sotilaskoulutuksen tai kertausharjoitusten ajalta edelleen palkkansa, josta vähennetään hänen kyseisen jakson aikana saamansa sotilaspäiväraha.
6 jakso
VANHEMPAINLOMA TAI PERHELOMA
42 a artikla
Virkamiehellä on oikeus kunkin lapsen osalta enintään kuuden kuukauden pituiseen vanhempainlomaan ilman peruspalkkaa, ja se on pidettävä lapsen syntymää tai lapseksiottamista seuraavien 12 vuoden kuluessa. Toimielinten vahvistamien yleisten täytäntöönpanosäännösten nojalla yksinhuoltajiksi tunnustettujen vanhempien osalta loman pituus voi olla kaksinkertainen. Loma voidaan pitää vähintään kuukauden pituisissa erissä.
Virkamies kuuluu vanhempainlomansa aikana edelleen sairausvakuutusjärjestelmään. Hänelle kertyy edelleen vanhuuseläkettä, ja hän säilyttää oikeutensa huollettavana olevasta lapsesta maksettavaan lisään ja koulutuslisään. Hän säilyttää myös virkansa, oikeutensa ikälisien kertymiseen ja mahdollisuutensa ylennykseen. Loma voidaan pitää jäämällä kokonaan työstä pois tai tekemällä puolipäivätyötä. Puolipäivätyön muodossa otetun vanhempainloman ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu enimmäispituus kaksinkertaistetaan. Vanhempainlomansa aikana virkamiehellä on oikeus ►M122 878,32 ◄ euron lisään kuukaudessa ja puoleen siitä, jos hän tekee puolipäivätyötä; hän ei saa harjoittaa mitään muuta ansiotoimintaa. Toimielin maksaa 72 ja 73 artiklassa säädetyn sosiaaliturvamaksun kokonaisuudessaan, ja se lasketaan virkamiehen peruspalkan perusteella. Jos loma pidetään puolipäivätyötä tekemällä, tätä säännöstä sovelletaan ainoastaan koko peruspalkan ja suhteessa vähennetyn peruspalkan erotukseen. Tosiasiallisesti maksetusta peruspalkan osasta virkamiehen maksettavaksi tuleva osuus lasketaan soveltaen samoja prosenttilukuja kuin jos hän työskentelisi kokoaikaisesti.
Lisän määrä korotetaan ►M122 1 171,09 ◄ euroon kuukaudessa, tai puolipäivätyön ollessa kyseessä 50 prosenttiin tästä summasta, ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen yksinhuoltajavanhempien osalta ja vanhempainloman kolmen ensimmäisen kuukauden ajalta silloin, kun loman pitää isä äitiysloman aikana tai kumpi tahansa vanhemmista välittömästi äitiysloman jälkeen, lapseksiottamisloman aikana tai välittömästi lapseksiottamisloman jälkeen. Tässä artiklassa mainittuja määriä mukautetaan samoin edellytyksin kuin palkkaakin.
42 b artikla
Kun virkamiehen puolisolla, ylenevää polvea olevalla sukulaisella, alenevaa polvea olevalla sukulaisella, veljellä tai sisarella on lääkärintodistuksella osoitettu vakava sairaus tai vaikea vamma, virkamiehellä on oikeus perhelomaan ilman peruspalkkaa. Tämän loman kokonaispituus ei saa ylittää yhdeksää kuukautta virkamiehen koko uran aikana.
Tällöin sovelletaan 42 a artiklan toisen kohdan säännöksiä.
3 LUKU
Arviointi, ikälisien kertyminen ja ylentäminen
43 artikla
Virkamiehen pätevyydestä, tehokkuudesta ja käytöksestä viranhoidossa laaditaan arviointi vähintään kahden vuoden välein kunkin toimielimen 110 artiklan mukaisesti vahvistamien edellytysten mukaisesti. Toimielinten on vahvistettava säännökset, jotka koskevat oikeutta hakea muutosta arviointimenettelyyn ja joita on noudatettava ennen 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valituksen tekemistä.
Tehtäväryhmän AST virkamiesten osalta arviointiin voi palkkaluokasta 4 alkaen sisältyä myös lausunto siitä, onko asianomaisella hallintovirkamiehen tehtävien hoitamisessa vaadittavia ominaisuuksia.
Kyseinen arviointi annetaan tiedoksi virkamiehelle. Virkamiehellä on oikeus tehdä siihen kaikki tarpeellisiksi katsomansa huomautukset.
44 artikla
Virkamies, joka on ollut kaksi vuotta palkkaluokkansa yhdellä palkkatasolla, etenee ilman eri toimenpiteitä kyseisen palkkaluokan seuraavalle tasolle.
Kun virkamies nimitetään yksikönpäälliköksi, johtajaksi tai pääjohtajaksi samassa palkkaluokassa, hän saa takautuvasti nimityksen voimaan tullessa yhden ikälisän tässä palkkaluokassa, edellyttäen, että hän on hoitanut tyydyttävällä tavalla uusia tehtäviään ensimmäisten yhdeksän kuukauden ajan. Tämä ikälisä merkitsee kuukausittaisen peruspalkan korotusta, joka vastaa prosentteina yhtä suurta osuutta kuin eteneminen kunkin palkkaluokan ensimmäiseltä palkkatasolta toiselle palkkatasolle. Jos korotuksen määrä on pienempi tai jos virkamies on jo palkkaluokkansa viimeisellä palkkatasolla, hän saa peruspalkan korotuksen, jonka avulla varmistetaan korotus ensimmäiseltä palkkatasolta toiselle palkkatasolle, kunnes hänen seuraava ylennyksensä tulee voimaan.
45 artikla
1. Ylennyksestä päättää nimittävä viranomainen 6 artiklan 2 kohdan huomioon ottaen. Virkamies ylennetään nimityksellä lähinnä ylempään palkkaluokkaan siinä tehtäväryhmässä, johon hän kuuluu. Ylennettävät on valittava vähintään kaksi vuotta palkkaluokassaan palvelleiden virkamiesten joukosta, ja ylennyksen on perustuttava ylennyskelpoisten virkamiesten ansioiden vertailuun. Ansioita verratessaan nimittävä viranomainen ottaa erityisesti huomioon virkamiehistä tehdyt arvioinnit, virkamiesten tehtäviensä hoitamisessa käyttämät muut kielet kuin ne, joiden perusteellinen taito on osoitettu 28 artiklan f alakohdan mukaisesti, sekä soveltuvin osin virkamiesten hoitamien vastuullisten tehtävien tason.
2. Ennen palvelukseen ottamisen jälkeistä ensimmäistä ylennystä virkamiehiä vaaditaan osoittamaan kykynsä työskennellä kolmannella kielellä, jonka on oltava yksi EY:n perustamissopimuksen 314 artiklassa tarkoitetuista kielistä. Toimielimet antavat keskinäisellä sopimuksella yhteiset säännöt tämän kohdan täytäntöön panemiseksi. ►C4 Näissä on edellytettävä, että virkamiehille on annettava mahdollisuus kolmannen kielen opiskeluun sekä vahvistettava yksityiskohtaiset säännökset liitteessä III olevan 7 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti sen arvioimiseksi, että virkamies kykenee työskentelemään kolmannella kielellä. ◄
45 a artikla
1. Edellä 5 artiklan 3 kohdan b ja c alakohdasta poiketen tehtäväryhmään AST kuuluva virkamies voi palkkaluokasta 5 lähtien siirtyä tehtäväryhmään AD edellyttäen, että
a) hänet on valittu tämän artiklan 2 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen osallistumaan tämän kohdan b alakohdan mukaiseen pakolliseen koulutusohjelmaan,
b) hän on suorittanut nimittävän viranomaisen määrittelemän koulutusohjelman, joka käsittää joukon pakollisia koulutusmoduuleja, ja
c) hän on nimittävän viranomaisen laatimassa luettelossa hakijoista, jotka ovat läpäisseet suullisen ja kirjallisen kokeen, sen osoittamiseksi, että hän on osallistunut tämän kohdan b alakohdassa mainittuun koulutusohjelmaan ja suorittanut sen hyväksyttävästi. Tämän kokeen sisältö vahvistetaan liitteessä III olevan 7 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti.
2. Nimittävä viranomainen laatii alustavan luettelon tehtäväryhmään AST kuuluvista virkamiehistä, jotka on valittu osallistumaan edellä mainittuun koulutusohjelmaan 43 artiklassa tarkoitettujen arviointien ja koulutustason ja koulutuksen perusteella ja ottaen huomioon yksikön tarpeet. Alustava luettelo toimitetaan pariteettikomitealle, joka antaa siitä lausuntonsa.
Komitea voi kuulla virkamiehiä, jotka ovat hakeneet osallistumista edellä mainittuun koulutusohjelmaan, sekä nimittävän viranomaisen edustajia. Se antaa määräenemmistöllä perustellun lausunnon nimittävän viranomaisen esittämästä alustavasta luettelosta. Nimittävä viranomainen vahvistaa luettelon virkamiehistä, joilla on oikeus osallistua edellä mainittuun koulutusohjelmaan.
3. Tehtäväryhmän AD virkaan nimittäminen ei vaikuta palkkaluokkaan eikä palkkatasoon, jotka virkamiehellä on nimittämisen ajankohtana.
4. Tämän artiklan 1—3 kohdan mukaisesti tehtäväryhmän AD virkoihin tehtävien nimitysten määrä ei saa ylittää 20:tä prosenttia 30 artiklan toisen kohdan mukaisesti tehtyjen nimitysten vuotuisesta kokonaismäärästä.
5. Toimielimet vahvistavat yleiset säännökset tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi 110 artiklan mukaisesti.
46 artikla
Ylempään palkkaluokkaan 45 artiklan mukaisesti nimitetty virkamies luokitellaan tämän palkkaluokan ensimmäiselle tasolle. Palkkaluokkien AD 9—AD 13 virkamiehet, jotka on nimitetty ylempään palkkaluokkaan 45 artiklan mukaisesti ja jotka hoitavat yksikönpäällikön tehtäviä, luokitellaan heidän uuden palkkaluokkansa toiselle tasolle. Samaa järjestelyä sovelletaan virkamieheen, joka:
a) on ylennetty johtajan tai pääjohtajan virkaan, tai
b) on johtajan tai pääjohtajan virassa ja johon sovelletaan 44 artiklan toisen kohdan viimeistä virkettä.
4 LUKU
Tehtävien lopullinen päättyminen
47 artikla
Palvelussuhteen lopulliseen päättymiseen johtaa:
a) irtisanoutuminen,
b) irtisanominen viran puolesta,
c) siirtäminen eläkkeelle yksikön edun vuoksi,
d) irtisanominen epäpätevyyden vuoksi,
e) viraltapano,
f) eläkkeelle siirtäminen,
d) kuolema.
1 jakso
Irtisanoutuminen
48 artikla
Virkamiehen, joka haluaa irtisanoutua virastaan, on pyydettävä yksiselitteisellä kirjallisella ilmoituksella lopullista eroa toimielimen palveluksesta.
Nimittävän viranomaisen on annettava irtisanoutumisen vahvistava päätös kuukauden kuluessa virkamiehen eronpyynnön vastaanottamisesta. ►M23 Kuitenkin nimittävä viranomainen voi hylätä eronpyynnön, jos virkamiestä koskeva kurinpitomenettely on vireillä eropyynnön vastaanottamispäivänä tai jos tällainen menettely on pantu vireille kolmenkymmenen päivän kuluessa kyseisen päivän jälkeen. ◄
Irtisanoutuminen tulee voimaan nimittävän viranomaisen vahvistamasta päivästä alkaen; kyseinen päivä saa tehtäväryhmässä AD olla enintään kolme kuukautta ja tehtäväryhmässä AST enintään yhtä kuukautta myöhempi kuin se päivä, jota virkamies on eronpyynnössään ehdottanut.
2 jakso
Irtisanominen viran puolesta
49 artikla
Virkamies voidaan irtisanoa tehtävistään viran puolesta vain, jos hän ei enää täytä 28 artiklan a kohdassa säädettyjä edellytyksiä, sekä ►M23 edellä ►M112 ————— ◄ 39 ja 40 artiklassapa 41 artiklan 4 ja 5 kohdassa sekä liitteessä VIII olevassa 14 artiklan toisessa alakohdassa säädetyissä tapauksissa. ◄
Nimittävä viranomainen tekee asiassa perustellun päätöksen saatuaan pariteettikomitean lausunnon ja kuultuaan asianomaista virkamiestä.
3 jakso
Eläkkeelle siirtäminen yksikön edun vuoksi
50 artikla
►M112 Edellä 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu johtavassa asemassa oleva virkamies ◄ , voidaan siirtää nimittävän viranomaisen päätöksellä eläkkeelle yksikön edun vuoksi.
Tällainen eläkkeelle siirtäminen ei ole kurinpitotoimenpide. Tällä tavoin virastaan eläkkeelle siirretty virkamies, jota ei ole siirretty ►M112 ————— ◄ toiseen hänen palkkaluokkaansa vastaavaan virkaan, saa liitteessä IV vahvistetuilla edellytyksillä lasketun korvauksen.
Asianomaisen kyseisenä aikana uusia tehtäviään hoitaessaan saama palkka vähennetään edellisessä alakohdassa säädetystä korvauksesta, siltä osin kuin tämä palkka yhdessä tämän korvauksen kanssa ylittää viimeisen kokonaispalkan, jonka virkamies on saanut tehtäviään suorittaessaan.
Kyseisen henkilön uusia tehtäviään hoitaessaan saamat palkat vähennetään edellisessä alakohdassa säädetystä korvauksesta, siltä osin kuin nämä palkat yhdessä tämän korvauksen kanssa ylittävät virkamiehen viimeisen kokonaispalkan, joka perustuu sen kuukauden ensimmäisenä päivänä voimassa olevaan palkkataulukkoon, jona korvaus on maksettava.
Kyseisen henkilön on pyydettäessä toimitettava kirjallinen näyttö ja ilmoitettava toimielimelleen sellaisista seikoista, joilla saattaa olla vaikutusta etuuden saantiin.
Korvaukseen ei sovelleta korjauskerrointa.
Liitteessä VIII olevan 45 artiklan kolmatta, neljättä ja viidettä kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.
4 jakso
Epäpätevyyttä koskevat menettelyt
51 artikla
1. Kukin toimielin määrittelee menettelyt, joiden avulla se voi havaita, hoitaa ja ratkaista epäpätevyystapaukset ennalta ehkäisevällä ja aiheellisella tavalla. Kun nämä menettelyt on hyödynnetty, virkamies, joka peräkkäisten 43 artiklassa tarkoitettujen määräaika-arviointien perusteella osoittautuu epäpäteväksi hoitamaan tehtäviään, voidaan irtisanoa tai hänen palkkaluokkaansa voidaan alentaa taikka hänet voidaan siirtää alempaan tehtäväryhmään muuttamatta hänen palkkaluokkaansa tai niin, että hänen palkkaluokkaansa alennetaan.
2. Virkamiehen irtisanomista, palkkaluokan alentamista tai alempaan tehtäväryhmään luokittamista koskevassa ehdotuksessa on mainittava syyt, joiden perusteella menettelyä vaaditaan, ja ehdotus on annettava asianomaiselle virkamiehelle tiedoksi. Nimittävän viranomaisen ehdotus saatetaan 9 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun neuvoa-antavan pariteettikomitean käsiteltäväksi.
3. Virkamiehellä on oikeus nähdä itseään koskevat asiakirjat kokonaisuudessaan ja ottaa kopiot kaikista menettelyyn liittyvistä asiakirjoista. Hänellä on aikaa valmistella puolustustaan vähintään viisitoista päivää sen jälkeen, kun hän on vastaanottanut ehdotuksen. Hän voi valita avustajakseen haluamansa henkilön. Virkamies voi esittää kirjallisia huomautuksia. Neuvoa-antava pariteettikomitea kuulee häntä. Hän voi myös kutsua todistajia.
4. Toimielintä edustaa pariteettikomiteassa nimittävän viranomaisen siihen tarkoitukseen valtuuttama virkamies. Kyseisellä virkamiehellä on samat oikeudet kuin asianomaisella virkamiehellä.
5. Kun neuvoa-antava pariteettikomitea on tutustunut 2 kohdassa tarkoitettuun ehdotukseen ja tutkinut kyseisen virkamiehen ja todistajien suullisesti ja kirjallisesti antamat lausunnot, se antaa perustellun lausunnon enemmistöpäätöksellä ja ilmoittaa mahdollisesta toimenpiteestä, jonka se katsoo asianmukaiseksi sille pyynnöstä esitettyjen asioiden valossa. Se toimittaa tämän lausunnon nimittävälle viranomaiselle ja asianomaiselle virkamiehelle kahden kuukauden kuluessa päivästä, jona asia saatettiin komitean käsiteltäväksi. Puheenjohtaja osallistuu neuvoa-antavan pariteettikomitean päätöksentekoon vain kun on kyse menettelytapakysymyksistä tai kun äänet jakautuvat tasan.
Nimittävä viranomainen tekee päätöksensä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut neuvoa-antavan pariteettikomitean lausunnon, ja asianomaista virkamiestä kuultuaan. Päätöksen on oltava perusteltu. Siinä on vahvistettava päivämäärä, jolloin se tulee voimaan.
6. Epäpätevyyden vuoksi irtisanotulla virkamiehellä on 7 kohdassa määritellyn ajan oikeus kuukausittaiseen irtisanomiskorvaukseen, joka on yhtä suuri kuin palkkaluokan 1 ensimmäisen palkkatason virkamiehen kuukausittainen peruspalkka. Virkamiehellä on myös saman ajan oikeus 67 artiklassa säädettyihin perhelisiin. Kotitalouslisä lasketaan palkkaluokan 1 virkamiehen kuukausittaisen peruspalkan perusteella liitteessä VII olevan 1 artiklan mukaisesti.
Korvausta ei makseta, jos virkamies eroaa 1—3 kohdassa tarkoitetun menettelyn aloittamisen jälkeen tai jos hänellä on jo oikeus välittömästi maksettavaan täyteen eläkkeeseen. Jos hän on oikeutettu saamaan kansallista työttömyyskorvausta, tätä etuutta vastaava määrä vähennetään edellä tarkoitetusta korvauksesta.
7. Aika, jolta 6 kohdassa tarkoitetut maksut suoritetaan, lasketaan seuraavasti:
a) kun kyseinen virkamies on ollut palveluksessa alle viisi vuotta silloin kun irtisanomispäätös tehdään, kyseinen aika on kolme kuukautta,
b) kun kyseinen virkamies on ollut palveluksessa vähintään viisi mutta alle 10 vuotta, kyseinen aika on kuusi kuukautta,
c) kun kyseinen virkamies on ollut palveluksessa vähintään 10 mutta alle 20 vuotta, kyseinen aika on yhdeksän kuukautta,
d) kun kyseinen virkamies on ollut palveluksessa vähintään 20 vuotta, kyseinen aika on kaksitoista kuukautta.
8. Kun virkamiehen palkkaluokkaa on alennettu tai hänet on siirretty alempaan tehtäväryhmään epäpätevyyden vuoksi, hän voi kuuden vuoden määräajan kuluttua pyytää, että tätä toimenpidettä koskevat maininnat poistetaan hänen henkilökansiostaan.
9. Asianomaisella virkamiehellä on oikeus hänelle menettelyn kuluessa aiheutuneiden kohtuullisten kulujen, mukaan lukien toimielimen ulkopuoliselle puolustajalle maksettavat palkkiot, korvaamiseen silloin, kun tässä artiklassa säädetty käsittely lopetetaan ilman, että tehtäisiin päätöstä irtisanoa virkamies, alentaa tämän palkkaluokkaa tai siirtää virkamies alempaan tehtäväryhmään.
5 jakso
Eläkkeelle siirtäminen
52 artikla
Virkamies siirretään eläkkeelle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 50 artiklan säännösten soveltamista:
a) joko ilman eri toimenpiteitä sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka aikana hän täyttää 65 vuotta, tai
b) hänen omasta hakemuksestaan hakemuksessa esitetyn eläkkeellejäämiskuukauden viimeisenä päivänä, jos virkamies on vähintään 63 vuotta täyttänyt tai jos hän on 55—63-vuotias ja täyttää välittömästi myönnettävää eläkettä koskevat edellytykset liitteessä VIII olevan 9 artiklan mukaisesti. Sovelletaan vastaavasti, mitä 48 artiklan toisen kohdan toisessa virkkeessä säädetään.
Virkamies voi kuitenkin poikkeuksellisesti, omasta pyynnöstään, ainoastaan siinä tapauksessa että nimittävä viranomainen pitää pyyntöä perusteltuna, jatkaa työskentelyä 67-vuotiaaksi asti; siinä tapauksessa hän jää ilman eri toimenpiteitä eläkkeelle sen kuukauden viimeisenä päivänä, jona hän täyttää 67 vuotta.
53 artikla
Virkamies, jonka työkyvyttömyyslautakunta on todennut täyttävän 78 artiklassa säädetyt ►M62 siirretään viranpuolesta eläkkeelle sen kuukauden viimeisenä päivänä, jona nimittäväviranomainen toteaa virkamiehen olevan lopullisesti kyvytön hoitamaantehtäviään. ◄
6 jakso
Kunniaylennys
54 artikla
Palvelussuhteen lopullisesti päättyessä virkamiehelle voidaan nimittävän viranomaisen päätöksellä myöntää kunniaylennys ►M112 joko hänen palkkaluokassaan tai välittömästi ylemmässä palkkaluokassa ◄ . Kunniaylennyksestä ei saa rahallista etua.
IV OSASTO
VIRKAMIEHEN TYÖEHDOT
1 LUKU
Työaika
55 artikla
Työtehtävissä toimivan virkamiehen on aina oltava toimielimensä käytettävissä.
Tavanomainen työaika saa kuitenkin olla enintään ►M23 42 ◄ tuntia viikossa, ja työtunnit suoritetaan nimittävän viranomaisen vahvistaman yleisen työajan mukaisesti. Nimittävä viranomainen voi näissä rajoissa vahvistaa henkilöstökomiteaa kuultuaan asianmukaiset työajat tietyille erityistehtäviä hoitaville virkamiesryhmille.
Lisäksi ►M31 ————— ◄ virkamiestä voidaan yksikön tarpeiden tai työturvallisuusmääräysten perusteella vaatia päivystämään tavanomaisen työajan ulkopuolella työpaikallaan tai kotona. Toimielin vahvistaa tämän kohdan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt henkilöstökomiteaa kuultuaan.
55 a artikla
1. Virkamies voi hakea lupaa työskennellä osa-aikaisesti.
Nimittävä viranomainen voi myöntää luvan osa-aikaiseen työhön, jos se on yksikön edun mukaista.
2. Virkamiehellä on oikeus lupaan seuraavissa tapauksissa:
a) hoitaakseen alle 9-vuotiasta lasta,
b) hoitaakseen 9—12-vuotiasta lasta, kun työajan vähennys ei ylitä 20:tä prosenttia normaalityöajasta,
c) hoitaakseen vakavasti sairasta tai vammaista puolisoaan, ylenevää polvea olevaa sukulaistaan, alenevaa polvea olevaa sukulaistaan, veljeään tai sisartaan,
d) osallistuakseen jatkokoulutukseen tai
e) 55-vuotiaasta lähtien eläkkeelle siirtymistään edeltävien viiden vuoden ajan.
Kun lupaa osa-aikatyöhön on pyydetty jatkokoulutukseen osallistumiseksi tai 55-vuotiaasta lähtien, nimittävä viranomainen voi poikkeustapauksissa ja pakottavista yksikön edun mukaisista syistä hylätä pyynnön tai lykätä luvan voimaantuloa.
Kun käytetään mahdollisuutta myöntää lupa vakavasti sairaan puolison, ylenevää polvea olevan sukulaisen, alenevaa polvea olevan sukulaisen, veljen tai sisaren hoitamiseksi tai jatkokoulutukseen osallistumiseksi, osa-aikatyöjaksojen yhteenlaskettu kesto saa olla enintään viisi vuotta virkamiehen koko uran aikana.
3. Nimittävän viranomaisen on vastattava virkamiehen pyyntöön 60 päivän kuluessa.
4. Osa-aikatyötä koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja sen myöntämismenettely määritellään liitteessä IV a.
55b artikla
Virkamies voi pyytää lupaa tehdä puolipäivätyötä jakamalla työ, kun nimittävä viranomainen katsoo viran olevan tällaiseen työntekoon soveltuva. Lupaan tehdä puolipäivätyötä jakamalla työ ei sovelleta aikarajoitusta; nimittävä viranomainen voi kuitenkin peruuttaa luvan yksikön edun nimissä ilmoittamalla siitä etukäteen kuusi kuukautta aikaisemmin. Samalla tavalla nimittävä viranomainen voi peruuttaa luvan kyseisen virkamiehen pyynnöstä ja ilmoittamalla siitä etukäteen vähintään kuusi kuukautta aikaisemmin. Siinä tapauksessa virkamies voidaan siirtää toiseen virkaan.
Tällöin sovelletaan liitteessä IV a olevaa 3 artiklaa, lukuun ottamatta toisen kohdan kolmatta virkettä, ja 59 a artiklaa.
Nimittävä viranomainen voi vahvistaa tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.
56 artikla
Virkamiestä voidaan vaatia tekemään ylitöitä ainoastaan kiireellisissä tapauksissa tai työmäärän ollessa poikkeuksellisen suuri; yötyöhön sekä työhön sunnuntaisin ja yleisinä vapaapäivinä voidaan antaa lupa ainoastaan nimittävän viranomaisen vahvistamaa menettelyä noudattaen. ►M23 Virkamiehellä teetettyjenylityötuntien kokonaismäärä saa olla enintään 150 tuntia kuuden kuukauden jakson aikana. ◄
►M112 Tehtäväryhmän AD ja tehtäväryhmän AST 5—11 ◄ virkamiesten tekemät ylityötunnit eivät anna oikeutta korvaukseen tai palkkaan.
►M112 Tehtäväryhmän AST 1—AST 4 ◄ virkamiesten tekemät ylityötunnit oikeuttavat liitteessä VI vahvistetuin edellytyksin korvaavaan vapaaseen tai, jos yksikön tarpeiden vuoksi ei ole mahdollista antaa korvausta vapaana sitä kuukautta seuraavan kuukauden aikana, jona ylityötunnit on tehty, palkkaan.
56 a artikla
Tutkimus- ja investointimäärärahoista palkattu, ►M30 ————— ◄ laitoksen palveluksessa oleva tai epäsuoriin toimiin osallistuva virkamies, jonka edellytetään työskentelevän säännöllisesti öisin, lauantaisin, sunnuntaisin tai yleisinä vapaapäivinä, voi saada korvauksen keskeytymättömästä vuorotyöstä, joka perustuu toimielimen yksikön tarpeiden tai työturvallisuusmääräysten vuoksi tekemään päätökseen ja jonka toimielin katsoo luonteeltaan säännölliseksi ja pysyväksi.
Neuvosto määrittää korvausten saajaluokat, niiden myöntämisen edellytykset ja niiden määrät komission ehdotuksesta, jonka komissio tekee henkilöstösääntökomitean lausunnon saatuaan.
Keskeytymätöntä vuorotyötä tekevän virkamiehen tavanomainen työaika ei saa ylittää tavanomaisen työajan perusteella laskettua vuosityöaikaa.
56 b artikla
►M31 ————— ◄ Virkamies on oikeutettu korvaukseen, jos hän joutuu sellaisen päätöksen perusteella, jonka nimittävä viranomainen on tehnyt yksikön tarpeiden tai työturvallisuusmääräysten vuoksi, päivystämään säännöllisesti toimielimen palveluksessa joko työpaikalla tai kotonaan tavanomaisen työajan ulkopuolella.
Neuvosto määrittää komission ehdotuksesta, jonka komissio tekee henkilöstösääntökomitean lausunnon saatuaan, korvausten saajaluokat, niiden myöntämisen edellytykset ja niiden määrän.
56 c artikla
Tietyille virkamiehille voidaan myöntää korvaus raskaan työn vuoksi.
Neuvosto määrittää korvausten saajaluokat, niiden myöntämisen edellytykset ja niiden määrät komission ehdotuksesta, jonka komissio tekee henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan.
2 LUKU
Lomat
57 artikla
Virkamiehellä on kalenterivuoden aikana oikeus vähintään 24:n ja enintään 30 työpäivän pituiseen vuosilomaan niiden sääntöjen mukaisesti, jotka yhteisöjen toimielimet ovat vahvistaneet yhteisellä sopimuksella saatuaan henkilöstösääntökomitean lausunnon.
Tämän vuosiloman lisäksi virkamiehelle voidaan pyynnöstä myöntää poikkeuksellisesti erityislomaa. Erityislomia koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan liitteessä V.
58 artikla
Raskaana olevilla naisilla on 57 artiklassa säädettyjen lomien lisäksi lääkärintodistuksen nojalla oikeus 20 viikon lomaan. Loma saa alkaa aikaisintaan kuusi viikkoa ennen lääkärintodistuksessa ilmoitettua synnytyksen arvioitua päivämäärää ja päättyy aikaisintaan 14 viikkoa synnytyksen jälkeen. Jos lapsia syntyy kaksi tai useampia tai jos kyseessä on ennenaikainen synnytys tai jos syntynyt lapsi on vammainen, loman pituus on 24 viikkoa. Tätä säännöstä sovellettaessa ennenaikaisella synnytyksellä tarkoitetaan synnytystä, joka tapahtuu ennen 34:nnen raskausviikon päättymistä.
59 artikla
1. Virkamiehellä, joka osoittaa, ettei ole sairauden tai tapaturman vuoksi voinut hoitaa tehtäviään, on täysi oikeus sairaslomaan.
Asianomaisen virkamiehen on mahdollisimman pian ilmoitettava toimielimelleen kykenemättömyydestään hoitaa tehtäviään sekä samanaikaisesti ilmoitettava senhetkinen osoitteensa. Hänen on toimitettava lääkärintodistus, jos hän on poissa yli kolme päivää. Todistus on lähetettävä viimeistään viidentenä poissaolopäivänä, mistä postileimaa pidetään osoituksena. Ellei todistusta ole lähetetty määräajassa, poissaoloa pidetään luvattomana, paitsi jos lähettämättä jättäminen johtuu virkamiehestä riippumattomista syistä.
Sairaslomalla oleva virkamies voidaan koska tahansa velvoittaa osallistumaan toimielimen järjestämään lääkärintarkastukseen. Jos tarkastusta ei voida tehdä virkamiehestä johtuvista syistä, poissaolo katsotaan luvattomaksi siitä päivästä alkaen, jolloin lääkärintarkastus oli tarkoitus tehdä.
Jos tarkastuksen tuloksena todetaan, että virkamies kykenee hoitamaan tehtäviään, hänen poissaolonsa katsotaan perusteettomaksi tarkastuspäivästä alkaen, jollei seuraavasta alakohdasta muuta johdu.
Jos virkamies katsoo, että nimittävän viranomaisen järjestämän lääkärintarkastuksen päätelmät ovat lääketieteellisesti perusteettomia, hän tai hänen nimissään toimiva lääkäri voi kahden työpäivän kuluessa pyytää toimielimestä riippumattoman lääkärin lausuntoa.
Toimielin toimittaa pyynnön viipymättä toiselle, virkamiehen lääkärin ja toimielimen asiantuntijalääkärin yhteisestä sopimuksesta nimeämälle lääkärille. Jollei tällaiseen sopimukseen päästä viiden päivän kuluessa, toimielin valitsee yhden niistä henkilöistä, jotka on merkitty nimittävän viranomaisen yhdessä henkilöstökomitean kanssa tätä tarkoitusta varten vuosittain laatimaan riippumattomien lääkäreiden luetteloon. Virkamies voi kahden työpäivän kuluessa hakea muutosta toimielimen valintaan, jolloin toimielin valitsee luettelosta toisen henkilön; uusi valinta on lopullinen.
Riippumattoman lääkärin lausunto, jonka tämä on antanut virkamiehen lääkäriä ja toimielimen asiantuntijalääkäriä kuultuaan, on velvoittava. Siinä tapauksessa, että riippumattoman lääkärin lausunnossa vahvistetaan toimielimen järjestämän lääkärintarkastuksen päätelmät, poissaoloa käsitellään perusteettomana tarkastuspäivästä alkaen. Siinä tapauksessa, että riippumattoman lääkärin lausunnossa ei vahvisteta kyseisen tarkastuksen päätelmiä, poissaoloa käsitellään kaikissa tarkoituksissa perusteltuna.
2. Jos virkamiehellä on kahdentoista kuukauden aikana enintään kolmen vuorokauden pituisia poissaolojaksoja sairauden vuoksi yhteensä yli kaksitoista päivää, hänen on esitettävä lääkärintodistus kaikista uusista sairauden aiheuttamista poissaoloista. Hänen poissaoloaan pidetään perusteettomana kolmannestatoista sellaisesta sairauden aiheuttamasta poissaolopäivästä alkaen, josta ei ole esitetty lääkärintodistusta.
3. Edellä 1 ja 2 kohdan nojalla perusteettomana pidettävä poissaolo vähennetään tarvittaessa asianomaisen virkamiehen vuosilomapäivistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kurinpitomenettelyjä koskevien sääntöjen soveltamista. Siinä tapauksessa, että virkamiehellä ei ole enää jäljellä lomaoikeutta, hän menettää palkkaetuuden vastaavalta jaksolta.
4. Jos virkamies on kolmen vuoden aikana sairaslomalla yhteensä yli kaksitoista kuukautta, nimittävä viranomainen voi saattaa asian työkyvyttömyyslautakunnan käsiteltäväksi.
5. Virkamies voidaan siirtää lomalle toimielimen asiantuntijalääkärin suorittaman tarkastuksen perusteella, jos se on hänen terveydentilansa vuoksi tarpeen tai jos jollakulla hänen kanssaan samassa taloudessa asuvalla on tarttuva tauti.
Kiistanalaisissa tapauksissa sovelletaan 1 kohdan viidennestä seitsemänteen alakohdassa säädettyä menettelyä.
6. Virkamiehen on osallistuttava vuosittain joko nimittävän viranomaisen osoittaman asiantuntijalääkärin tai valitsemansa lääkärin suorittamaan ennalta ehkäisevään lääkärintarkastukseen.
Jälkimmäisessä tapauksessa toimielin maksaa lääkärinpalkkion siihen enimmäismäärään asti, jonka nimittävä viranomainen vahvistaa enintään kolmeksi vuodeksi saatuaan henkilöstösääntökomitean lausunnon.
59 a artikla
Kun virkamiehelle on annettu lupa hoitaa tehtäviään osa-aikaisesti, hänen vuosilomapäiviensä määrää vähennetään kyseisen osa-aikatyön ajalta vastaavassa suhteessa.
60 artikla
Virkamies ei saa olla poissa työstä ilman esimieheltään etukäteen saamaansa lupaa, paitsi jos kyseessä on sairaus tai tapaturma. Asianmukaisesti todettu luvaton poissaolo vähennetään kyseisen virkamiehen vuosilomasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kurinpitosäännösten mahdollista soveltamista. Jos vuosilomaa ei enää ole jäljellä, virkamies menettää palkan luvatonta poissaoloa vastaavalta ajalta.
Jos virkamies haluaa viettää sairauslomansa muualla kuin asemapaikassaan, hänen on saatava siihen nimittävältä viranomaiselta etukäteen lupa.
3 LUKU
Yleiset vapaapäivät
61 artikla
Luettelo yleisistä vapaapäivistä vahvistetaan yhteisöjen toimielinten yhteisellä sopimuksella henkilöstösääntökomitean lausunnon saamisen jälkeen.
V OSASTO
VIRKAMIEHEN PALKKAUS JA SOSIAALISET EDUT
1 LUKU
Palkka ja kulukorvaukset
1 jakso
PALKKA
62 artikla
Liitteessä VII vahvistetuin edellytyksin ja ellei toisin ole nimenomaisesti säädetty, tehtäväänsä nimitetyllä virkamiehellä on oikeus palkkaluokkansa ja tasonsa mukaiseen palkkaan.
Virkamies ei voi luopua tästä oikeudesta.
Palkka muodostuu peruspalkasta, perhelisistä ja muista korvauksista.
Article 63
Officials' remuneration shall be expressed in ►M94 euro ◄ . It shall be paid in the currency of the country in which the official performs his duties.
Remuneration paid in a currency other than ►M94 euro ◄ shall be calculated on the basis of the exchange rates used for the implementation of the general budget of the European Communities on ►M122 1 päivästä heinäkuuta 2008 ◄ .
This date shall be changed, at the time of the annual review of remuneration provided for in Article 65, by the Council acting by a qualified majority upon a proposal from the Commission as provided in the first indent of the second subparagraph of Articles 148 (2) of the EEC Treaty and of 118 (2) of the Euratom Treaty.
Without prejudice to the application of Articles 64 and 65, the weightings fixed pursuant to these Articles shall, whenever the above date is changed, be adjusted by the Council, which, acting in accordance with the procedure mentioned in the third paragraph, shall correct the effect of the variation inthe ►M94 euro ◄ with respect to the rates referred to in the second paragraph.
64 artikla
Virkamiehen palkkaan, joka ilmaistaan ►M15 kuin ►M94 euro ◄ ◄ , väliaikainen kotipaikka on, ja josta on vähennetty näissä henkilöstösäännöissä tai niiden soveltamisesta annetuissa asetuksissa tarkoitetut pakolliset vähennykset, sovelletaan eri asemapaikkojen elinolojen mukaan korjauskerrointa, joka on joko pienempi, suurempi tai yhtä suuri kuin 100 prosenttia.
►M15 Neuvosto vahvistaa komission ehdotuksesta ◄ Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan ensimmäisen vaihtoehdon ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 118 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan ensimmäisen vaihtoehdon mukaisella määräenemmistöllä. Yhteisöjen tilapäisissä toimipaikoissa toimessa olevien virkamiesten palkkaan sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1962 korjauskerrointa 100.
65 artikla
1. ►M15 Neuvosto suorittaa ◄ vuosittain yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen tason. Tarkistus suoritetaan syyskuussa ►M15 komission ◄ esittämän yhteisen kertomuksen perusteella, joka perustuu Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston yhteistyössä jäsenvaltioiden kansallisten tilastotoimistojen kanssa laatiman yhteisindeksin mukaiseen tilanteeseen 1 päivänä heinäkuuta yhteisöjen kussakin jäsenvaltiossa.
Tarkistuksen yhteydessä ►M15 neuvosto tutkii ◄ , onko palkkojen mukauttaminen aiheellista yhteisöjen talous- ja sosiaalipolitiikan kannalta. Tätä varten otetaan huomioon erityisesti palkkojen mahdollinen nousu julkishallinnossa ja palvelukseenottamisen tarpeet.
2. Elinkustannusten muuttuessa huomattavasti ►M15 neuvosto päättää ◄ viimeistään kahden kuukauden kuluttua korjauskertoimien mukauttamistoimenpiteistä ja tarvittaessa niiden soveltamisesta takautuvasti.
3. ►M15 Neuvosto päättää ◄ tämän artiklan soveltamisesta ►M15 komission ehdotuksesta ◄ Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan ensimmäisen vaihtoehdon ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 118 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan ensimmäisen vaihtoehdon mukaisella määräenemmistöllä.
65 a artikla
Yksityiskohtaiset säännöt henkilöstösääntöjen 64 ja 65 artiklan soveltamisesta vahvistetaan liitteessä XI.
66 artikla
Kuukausittaiset peruspalkat vahvistetaan kunkin palkkaluokan ja tason osalta jäljempänä olevan taulukon mukaisesti:
|
1.7.2008 |
PALKKATASO |
||||
|
PALKKALUOKKA |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
|
16 |
16 299,08 |
16 983,99 |
17 697,68 |
||
|
15 |
14 405,66 |
15 011,01 |
15 641,79 |
16 076,97 |
16 299,08 |
|
14 |
12 732,20 |
13 267,22 |
13 824,73 |
14 209,36 |
14 405,66 |
|
13 |
11 253,14 |
11 726,01 |
12 218,75 |
12 558,70 |
12 732,20 |
|
12 |
9 945,89 |
10 363,83 |
10 799,33 |
11 099,79 |
11 253,14 |
|
11 |
8 790,51 |
9 159,90 |
9 544,81 |
9 810,36 |
9 945,89 |
|
10 |
7 769,34 |
8 095,82 |
8 436,01 |
8 670,72 |
8 790,51 |
|
9 |
6 866,80 |
7 155,35 |
7 456,03 |
7 663,46 |
7 769,34 |
|
8 |
6 069,10 |
6 324,13 |
6 589,88 |
6 773,22 |
6 866,80 |
|
7 |
5 364,07 |
5 589,48 |
5 824,35 |
5 986,40 |
6 069,10 |
|
6 |
4 740,94 |
4 940,16 |
5 147,76 |
5 290,97 |
5 364,07 |
|
5 |
4 190,20 |
4 366,28 |
4 549,76 |
4 676,34 |
4 740,94 |
|
4 |
3 703,44 |
3 859,06 |
4 021,22 |
4 133,10 |
4 190,20 |
|
3 |
3 273,22 |
3 410,76 |
3 554,09 |
3 652,97 |
3 703,44 |
|
2 |
2 892,98 |
3 014,55 |
3 141,22 |
3 228,61 |
3 273,22 |
|
1 |
2 556,91 |
2 664,35 |
2 776,31 |
2 853,56 |
2 892,98 |
66a artikla
1. Poiketen siitä mitä Euroopan yhteisölle suoritettavaan veroon sovellettavien edellytysten ja menettelyjen vahvistamisesta 29 päivänä helmikuuta 1968 annetun neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68 ( 1 ) 3 artiklan 1 kohdassa säädetään, sovelletaan yhteisöjen henkilöstölle maksettavaa palkkaa koskevaa väliaikaista toimenpidettä, jäljempänä ”erityismaksu”, ajanjaksolla, joka alkaa 1 päivänä toukokuuta 2004 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2012.
2. Tätä erityismaksua vastaava prosenttiluku, jota sovelletaan 3 kohdassa tarkoitettuun perusteeseen, on seuraava:
|
1.5.2004—31.12.2004 |
2,50 % |
|
1.1.2005—31.12.2005 |
2,93 % |
|
1.1.2006—31.12.2006 |
3,36 % |
|
1.1.2007—31.12.2007 |
3,79 % |
|
1.1.2008—31.12.2008 |
4,21 % |
|
1.1.2009—31.12.2009 |
4,64 % |
|
1.1.2010—31.12.2010 |
5,07 % |
|
1.1.2011—31.12.2012 |
5,50 % |
3.
a) Erityismaksun perusteena on palkan laskennassa käytetty peruspalkka, josta on vähennetty:
i) sosiaaliturva- ja eläkemaksut sekä vero, joka perittäisiin ennen erityismaksua koskevan vähennyksen tekemistä sellaiselta samaan palkkaluokkaan ja -tasoon kuuluvalta virkamieheltä, jolla ei ole liitteessä VII olevassa 2 artiklassa tarkoitettuja huollettavana olevia henkilöitä sekä
ii) palkkaluokan 1 palkkatasoon 1 kuuluvan virkamiehen peruspalkan suuruinen määrä.
b) Tekijät, joita käytetään erityismaksun perusteen määrittelyssä, ilmaistaan euroina ja niihin sovelletaan painoa 100.
4. Erityismaksu peritään kuukausittain ennakonpidätyksinä; siitä saadut varat kirjataan tuloina Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon.
67 artikla
1. Perhelisiä ovat:
a) kotitalouslisä;
b) huollettavana olevaa lasta koskeva lisä;
c) koululisä.
2. Virkamiesten, jotka saavat tässä artiklassa tarkoitettuja perhelisiä, on ilmoitettava muualta saadut samanluontoiset lisät, jotka vähennetään liitteessä VII olevan l, 2 ja 3 artiklan mukaan maksetuista lisistä.
3. Huollettavana olevaa lasta koskeva lisä voidaan kaksinkertaistaa nimittävän viranomaisen erityisellä ja perustellulla päätöksellä, joka perustuu lääkärintodistuksiin, joissa vahvistetaan se, että kyseisen lapsen henkisen tai ruumiillisen vamman vuoksi virkamiehelle aiheutuu lapsesta suuria kuluja.
4. ►M95 Jos edellä mainitut perhelisät maksetaan liitteessä VII olevan 1, 2 ja 3 artiklan mukaisesti muulle henkilölle kun virkamiehelle, nämä lisät maksetaan kyseisen henkilön asuinmaan valuuttana, tarvittaessa 63 artiklan toisessa alakohdassa tarkoitettujen valuuttakurssien mukaisesti. Niihin sovelletaan kyseistä yhteisöissä sijaitsevaa valtiota varten vahvistettua korjauskerrointa tai, jos asuinmaa on yhteisöjen ulkopuolella, korjauskerrointa 100. ◄
Edellä 2 ja 3 kohtaa sovelletaan edellä tarkoitettuun perhelisien saajaan.
68 artikla
Edellä 67 artiklan l kohdassa säädetyt perhelisät on maksettava siinä tapauksessa, että virkamiehellä on oikeus Euroopan hiili- ja teräsyhteisön aiempien henkilöstösääntöjen 41 ja 50 artiklassa sekä 34 ja 42 artiklassa säädettyihin korvauksiin.
Asianomaisen on ilmoitettava samasta lapsesta muualta saadut samanluontoiset lisät, jotka vähennetään liitteessä VII olevien l, 2 ja 3 artiklan mukaan maksetuista lisistä.
68 a artikla
Virkamiehellä, joka saa hoitaa tehtäviänsä osa-aikaisesti, on oikeus liitteessä IV a vahvistettujen edellytysten mukaisesti laskettuun korvaukseen.
69 artikla
Ulkomaankorvaus on 16 prosenttia peruspalkan, ►M25 kotitalouslisä ◄ sekä huollettavana olevaa lasta koskevan lisän kokonaismäärästä, joihin virkamiehellä on oikeus. Ulkomaankorvauksen on oltava vähintään ►M122 486,88 euroa ◄ kuukaudessa.
70 artikla
Virkamiehen kuollessa hänen eloon jäävä puolisonsa tai huollettavana olevat lapset saavat vainajan kokonaispalkan hänen kuolemaansa seuraavalta kolmelta kuukaudelta.
Eläkkeensaajan tai työkyvyttömyyskorvauksen saajan kuollessa edellisen kohdan säännöksiä sovelletaan vainajan eläkkeeseen tai avustukseen.
▼M112 —————
2 jakso
KULUJEN KORVAAMINEN
71 artikla
Virkamiehellä on liitteessä VII vahvistetuin edellytyksin oikeus saada korvaus kuluista, joita hänelle aiheutuu hänen aloittaessaan tehtävänsä tai siirron tai palvelussuhteen päättymisen yhteydessä, sekä kuluista, joita hänelle aiheutuu hänen hoitaessaan tehtäviään tai niiden vuoksi.
2 LUKU
Sosiaaliturva
72 artikla
1. Sairaustapauksessa virkamiehen, hänen puolisonsa silloin, kun puoliso ei voi saada samanluonteisia ja -suuruisia suorituksia sovellettaessa kaikkia muita lainsäädännöllisiä tai hallinnollisia määräyksiä, hänen lastensa ja liitteessä VII olevassa 2 artiklassa tarkoitettujen hänen huollettavinaan olevien henkilöiden sairauskulut korvataan 80 prosentin enimmäismäärään asti yhteisöjen toimielimien yhteisellä päätöksellä antaman säädöksen perusteella henkilöstösääntökomitean annettua lausuntonsa. Kyseistä enimmäismäärää korotetaan 85 prosenttiin seuraavien etuuksien osalta: neuvottelu ja potilaskäynnit, kirurgiset toimenpiteet, sairaalahoito, lääkevalmisteet, röntgen, analyysit, laboratoriotutkimukset ja lääkärinmääräyksen perusteella annetut proteesit lukuun ottamatta hammasproteeseja. Enimmäismäärä korotetaan 100 prosenttiin tuberkuloosin, lapsihalvauksen, syövän, mielisairauden ja muiden sellaisten sairauksien osalta, joiden nimittävä viranomainen katsoo olevan yhtä vakavia, sekä seurantatutkimuksen ja synnytyksen osalta. Kuitenkaan 100 prosentin suuruiset korvaukset eivät koske ammattisairauksia tai onnettomuuksia, joihin sovelletaan 73 artiklaa.
Virkamiehen avopuoliso rinnastetaan sairausvakuutusjärjestelmässä aviopuolisoon, kun liitteessä VII olevan 1 artiklan 2 kohdan c alakohdan kolme ensimmäistä edellytystä täyttyvät.
Toimielimet voivat ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen sääntöjen nojalla siirtää jollekin toimielimistä toimivallan vahvistaa kulujen korvaamista koskevat säännöt 110 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
Virkamies maksaa tämän vakuutuksen kattamiseksi tarpeellisista kuluista kolmanneksen, kuitenkin niin, että tämä osuus voi olla enintään 2 prosenttia virkamiehen peruspalkasta.
1 a. Virkamies, joka eroaa lopullisesti tehtävistään ja joka esittää näyttöä siitä, että hänellä ei ole mahdollisuutta saada eläkeoikeuksia ►M112 koska ei harjoita ansiotoimintaa ◄ , voi tehdä viimeistään kuukauden kuluttua eroamisesta pyynnön saada enintään kuuden kuukauden ajan vakuutusturvaa l kohdassa säädetystä sairausvakuutuksesta. Edellisessä kohdassa tarkoitettu maksu lasketaan virkamiehen peruspalkan perusteella, ja virkamies maksaa puolet siitä.
Nimittävän viranomaisen päätöksellä, joka on tehty toimielimen neuvottelevan lääkärin annettua lausuntonsa, pyynnön tekemiselle asetettua kuukauden määräaikaa sekä kuuden kuukauden aikarajaa, joista säädetään edellisessä alakohdassa, ei sovelleta, jos sillä, jota asia koskee, on vakava tai pitkäaikainen sairaus, jonka hän on saanut ennen tehtävistään eroamista ja josta hän oli ilmoittanut toimielimelle ennen edellisessä alakohdassa säädetyn kuuden kuukauden määräajan päättymistä edellyttäen, että se, jota asia koskee, käy toimielimen järjestämässä lääkärintarkastuksessa.
1 b. Virkamiehen eronnut puoliso ja lapsi, joka ei ole enää virkamiehen huollettavana, sekä henkilö, jota ei enää rinnasteta liitteessä VII olevassa 2 artiklassa tarkoitettuun huollettavana olevaan lapseen ja ►M112 jos he eivät harjoita ansiotoimintaa ◄ , saa edelleen enintään vuoden ajan 1 kohdassa tarkoitetun suojan sairauksien varalta, sellaisen henkilön ominaisuudessa, joka oli vakuutettu yhdessä sen virkamiehen kanssa, jonka kautta he nauttivat näitä etuuksia; tämän vakuutuksen perusteella ei voida vaatia maksuosuutta. Edellä tarkoitettu kausi alkaa joko siitä päivästä, jona avioero on lopullinen, tai siitä päivästä jolloin huollettavana oleva lapsi tai huollettavaksi lapseksi rinnastettava henkilö menettää tämän asemansa.
2. Virkamieheen, joka on yhteisöjen palveluksessa 63 vuoden ikään asti tai jolle maksetaan työkyvyttömyyskorvausta, sovelletaan hänen palvelussuhteensa päättymisen jälkeen 1 kohdan säännöksiä. Vakuutusmaksu lasketaan eläkkeen tai korvauksen perusteella.
Henkilöön, jolle maksetaan perhe-eläkettä työtehtävissä toimineen virkamiehen tai sellaisen virkamiehen kuoleman vuoksi, joka oli ollut yhteisöjen palveluksessa 63 vuoden ikään asti tai jolle oli maksettu työkyvyttömyyskorvausta, sovelletaan samoja säännöksiä. Vakuutusmaksu lasketaan jälkeen jääneen eläkkeen perusteella.
2 a. Myös seuraaviin henkilöihin sovelletaan 1 kohdan säännöksiä sillä edellytyksellä, että he eivät harjoita ansiotoimintaa:
i) vanhuuseläkettä saava entinen virkamies, joka on eronnut yhteisöjen palveluksesta alle 63-vuotiaana,
ii) henkilö, jolle maksetaan perhe-eläkettä sellaisen entisen virkamiehen kuoleman johdosta, joka on eronnut yhteisöjen palveluksesta alle 63-vuotiaana.
Edellä 1 kohdassa tarkoitettu vakuutusmaksu lasketaan entisen virkamiehen eläkkeen perusteella ennen kuin siihen on tarvittaessa sovellettu henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 9 artiklassa säädettyä vähennyskerrointa.
Lapseneläkkeen saajaan sovelletaan 1 kohdan säännöksiä kuitenkin vain asianomaisen pyynnöstä. Vakuutusmaksu lasketaan lapseneläkkeen perusteella.
2 b. Vanhuuseläkkeen tai perhe-eläkkeen saajan 2 ja 2 a kohdassa tarkoitetun vakuutusmaksun on oltava vähintään palkkaluokan 1 ensimmäisen palkkatason peruspalkan perusteella lasketun maksun suuruinen.
2 c. Myös 51 artiklan mukaisesti irtisanottuun virkamieheen, joka ei saa vanhuuseläkettä, sovelletaan 1 kohdan säännöksiä sillä edellytyksellä, että hän ei harjoita ansiotoimintaa ja että hän maksaa puolet viimeisen peruspalkkansa perusteella lasketusta vakuutusmaksusta.
3. Jos sellaisten kulujen määrä, joista ei ole maksettu korvausta, on 12 kuukauden aikana enemmän kuin puolet virkamiehen kuukausittaisesta peruspalkasta tai asianomaiselle maksettavasta eläkkeestä, nimittävä viranomainen myöntää asianomaisen perhetilanteen huomioon ottaen erityiskorvauksen edellä 1 kohdassa tarkoitettujen määräysten perusteella.
4. ►M56 Edunsaajan on ilmoitettava itselleen saamansa tai jonkin hänen lukuunsa vakuutetun henkilön saamat korvaukset tai korvaukset, joita hänellä on oikeus vaatia muun lakisääteisen sairausvakuutuksen nojalla. ◄
Jos kyseisten korvausten kokonaismäärä, jonka hän voi saada, ylittää edellä l kohdassa säädettyjen korvausten määrän, erotus vähennetään l kohdan mukaisesti korvattavasta määrästä, lukuun ottamatta sellaisen täydentävän yksityisen sairausvakuutuksen nojalla saatavia korvauksia, jonka tarkoituksena on kattaa se osa kuluista, jota ei korvata yhteisöjen sairausvakuutusjärjestelmästä.
73 artikla
1. Henkilöstösääntökomitean lausunnon saamisen jälkeen tehdyllä yhteisöjen toimielinten yhteisellä sopimuksella vahvistetuissa määräyksissä vahvistetuin edellytyksin virkamies on tehtäviensä aloittamispäivästä lähtien vakuutettu ammattitautien ja tapaturmien varalta. Hänen on osallistuttava 0,1 prosentilla peruspalkastaan vapaa-ajan riskit kattavan vakuutuksen maksamiseen.
Riskit, joita vakuutus ei kata, on lueteltu kyseisissä määräyksissä.
2. Vakuutuksen sisältämät etuudet ovat seuraavat:
a) Kuolemantapauksen yhteydessä
jäljempänä luetelluille henkilöille maksetaan määrä, joka on viisi kertaa edesmenneen virkamiehen vuosittaisen peruspalkan suuruinen, tapaturmaa edeltävien kahdentoista kuukauden peruspalkan perusteella laskettuna:
— edesmenneen virkamiehen puolisolle ja lapsille virkamieheen sovellettavan perimyslainsäädännön mukaisesti; puolisolle maksettavan osuuden on kuitenkin oltava vähintään 25 prosenttia koko määrästä;
— ellei edellisessä luetelmakohdassa tarkoitettuja henkilöitä ole, muille jälkeläisille virkamieheen sovellettavan perimyslainsäädännön mukaisesti;
— ellei kahdessa edellisessä luetelmakohdassa tarkoitettuja henkilöitä ole, muille suoraan ylenevää polvea oleville sukulaisille virkamieheen sovellettavan perimyslainsäädännön mukaisesti;
— ellei kolmessa edellisessä luetelmakohdassa tarkoitettuja henkilöitä ole, toimielimelle.
b) Pysyvän täyden työkyvyttömyyden yhteydessä:
asianomaiselle maksetaan määrä, joka on kahdeksan kertaa hänen vuosittaisen peruspalkkansa suuruinen, tapaturmaa edeltävien kahdentoista kuukauden peruspalkan perusteella laskettuna.
c) Pysyvän osittaisen työkyvyttömyyden yhteydessä:
asianomaiselle maksetaan osa edellä b alakohdassa säädetystä korvauksesta edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa määräyksissä vahvistetun asteikon perusteella laskettuna.
Edellä säädetyt maksut voidaan kyseisissä määräyksissä vahvistetuin edellytyksin korvata elinkorolla.
Edellä luetellut suoritukset voidaan maksaa jäljempänä 3 luvussa säädettyjen suoritusten lisäksi.
3. Sairausvakuutusjärjestelmä kattaa edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa määräyksissä vahvistetuin edellytyksin myös lääkärintutkimuksista, lääkkeistä, sairaalahoidosta, kirurgisista toimenpiteistä, proteeseista, röntgentutkimuksista, hieronnasta, ortopedisesta ja kliinisestä hoidosta sekä sairaankuljetuksesta aiheutuvat kulut sekä muut tapaturmasta tai ammattitaudista aiheutuvat vastaavat kulut.
Tämä korvaus maksetaan kuitenkin vasta sen jälkeen, kun ne korvaukset, jotka virkamies saa 72 artiklan säännösten perusteella, on maksettu, ja vain siltä osin kuin ne eivät kata kuluja.
▼M62 —————
74 artikla
1. Kun virkamies saa lapsen, maksetaan ►M97 198,31 EUR:a ◄ suuruinen lisä henkilölle, joka tosiasiassa huolehtii tästä lapsesta.
Sama lisä maksetaan virkamiehelle, joka ottaa lapseksensa enintään 5-vuotiaan lapsen, joka on virkamiehen huollettavana liitteessä VII olevan 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
2. Edellä tarkoitetun korvauksen maksamisen edellytykset täyttyvät silloinkin, jos raskaus keskeytyy kestettyään vähintään seitsemän kuukautta.
3. Synnytyslisän saajan on ilmoitettava saman lapsen osalta muualta saadut samanluontoiset lisät, jotka vähennetään edellä tarkoitetusta lisästä. Jos sekä isä että äiti ovat yhteisöjen virkamiehiä, lisä maksetaan ainoastaan kerran.
75 artikla
Jos virkamies, hänen puolisonsa, huollettavana oleva lapsi tai muu liitteessä VII olevassa 2 artiklassa tarkoitettu hänen huollettavanaan oleva samassa osoitteessa asuva henkilö kuolee, toimielin korvaa ruumiin kuljettamisesta virkamiehen asemapaikasta hänen kotipaikkaansa aiheutuvat kulut.
Jos virkamies kuitenkin kuolee ollessaan komennuksella, toimielin korvaa ruumiinkuljetuksesta virkamiehen kuolinpaikasta tämän kotipaikkaan aiheutuvat kulut.
76 artikla
Virkamiehelle, entiselle virkamiehelle tai edesmenneen virkamiehen oikeudenomistajille voidaan myöntää lahjoituksia, lainoja tai ennakoita, jos heidän tilanteensa on erityisen vaikea varsinkin ►M112 vammaisuuden tai ◄ vakavan tai pitkäaikaisen sairauden tai perhetilanteen vuoksi.
76 a artikla
Eloonjääneelle puolisolle, jolla on vakava tai pitkäaikainen sairaus tai vamma, voidaan maksaa rahallista tukea, joka nostaa toimielimen myöntämän eläkkeen määrää, sairauden tai vamman kestoajaksi kyseisen henkilön sosiaalista ja terveystilannetta koskevan tutkimuksen perusteella. Säännöt tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi vahvistetaan toimielinten välisellä sopimuksella kun henkilösääntökomiteaa on kuultu.
3 LUKU
Eläkkeet ja työkyvyttömyyskorvaus
77 artikla
Virkamiehellä, joka on ollut palveluksessa vähintään kymmenen vuotta, on oikeus vanhuuseläkkeeseen. Palvelusvuosien määrää koskevaa vaatimusta ei kuitenkaan sovelleta, jos virkamies on ►M112 63 ◄ vuotta täyttänyt tai jos häntä ei ole voitu ottaa uudelleen palvelukseen tehtävistä vapauttamisen jälkeen tai jos hänet on siirretty eläkkeelle yksikön edun vuoksi.
Vanhuuseläkkeen enimmäismääräksi vahvistetaan 70 prosenttia sen palkkaluokan viimeisestä peruspalkasta, johon virkamies on kuulunut vähintään vuoden ajan. ►M112 Virkamiehelle maksetaan 1,90 prosenttia tästä viimeisestä peruspalkasta jokaista liitteessä VIII olevan 3 artiklan mukaisesti tunnustettua palvelusvuotta kohti. ◄
Kuitenkin niiden virkamiesten osalta, jotka ovat hoitaneet tehtäviään avustaen sellaista henkilöä, jonka toimikaudesta säädetään yhteisöjen perustamissopimuksissa taikka yhteisöjen yhteisen neuvoston tai yhteisen komission perustamissopimuksessa, taikka jotka avustavat yhteisöjen toimielimen tai muun elimen tai edustajakokouksen poliittisen ryhmän puheenjohtajaksi valittua henkilöä, edellä mainittuja tehtäviä hoidettaessa kertyneitä palvelusvuosia vastaavat eläkeoikeudet lasketaan kyseisiä tehtäviä hoidettaessa saadun viimeisen peruspalkan perusteella, jos kyseinen peruspalkka on suurempi kuin tämän artiklan toisessa alakohdassa säädetyissä määräyksissä huomioon otettu palkka.
Oikeus vanhuuseläkkeeseen on ►M112 63 ◄ vuotta täyttäneellä.
78 artikla
Virkamiehellä on liitteessä VIII olevassa 13—16 artiklassa vahvistetuin edellytyksin oikeus työkyvyttömyyskorvaukseen, kun häntä kohtaa pysyvä, täydelliseksi katsottu työkyvyttömyys, joka estää häntä hoitamasta mihinkään hänen tehtäväryhmänsä toimeen kuuluvia tehtäviä.
Mitä 52 artiklassa säädetään, sovelletaan soveltuvin osin työkyvyttömyyskorvauksen saajiin. Jos työkyvyttömyyskorvauksen saaja jää eläkkeelle ennen 65 vuoden ikää ja jos hän ei ole saavuttanut täysimääräisiä eläkeoikeuksia, häneen sovelletaan vanhuuseläkettä koskevia yleisiä sääntöjä. Myönnetty vanhuuseläke vahvistetaan sitä palkkaluokkaa ja -tasoa koskevan luokituksen mukaisen palkan perusteella, joka virkamiehellä oli työkyvyttömäksi tullessaan.
Työkyvyttömyyskorvauksen määräksi vahvistetaan 70 prosenttia virkamiehen viimeisestä peruspalkasta. Korvauksen on kuitenkin oltava vähintään vähimmäistoimeentulon suuruinen.
Työkyvyttömyyskorvauksesta maksetaan yhteisön eläkejärjestelmään osuus, joka lasketaan kyseisen korvauksen perusteella.
Jos työkyvyttömyyden syynä on tapaturma, joka on sattunut virkamiehelle hänen hoitaessaan tehtäviään tai niiden vuoksi, ammattitauti tai yleisen edun vuoksi suoritettu uroteko tai se, että hän on vaarantanut henkensä pelastaakseen toisen ihmisen hengen, työkyvyttömyyskorvauksen vähimmäismäärä on 120 prosenttia vähimmäistoimeentulosta. Lisäksi tällaisessa tapauksessa eläkevakuutusmaksu maksetaan kokonaan 1 b artiklassa tarkoitetun toimielimen tai viraston talousarviosta.
79 artikla
Virkamiehen tai entisen virkamiehen ►M112 eloon jääneellä puolisolla ◄ on liitteessä VIII olevassa 4 luvussa vahvistetuin edellytyksin oikeus perhe-eläkkeeseen, jonka määrä on ►M5 60% ◄ siitä ►M112 vanhuuseläkkeestä tai työkyvyttömyyskorvauksesta ◄ , jota hänen puolisonsa kuollessaan sai tai johon hänellä olisi ollut oikeus palvelusvuosia ►M62 tai ikää ◄ koskevien vaatimusten täyttymistä edellyttämättä.
Sen perhe-eläkkeen määrä, jota maksetaan jossakin edellä 35 artiklassa tarkoitetussa hallinnollisessa asemassa, ►M62 ————— ◄ , olleen virkamiehen kuoltua hänen ►M112 eloon jääneelle puolisolleen ◄ , on vähintään yhtä suuri kuin vähimmäistoimeentulo ja vähintään ►M23 35 prosenttia ◄ virkamiehen viimeisestä peruspalkasta.
Kyseisen määrän on oltava vähintään 42 prosenttia virkamiehen viimeisestä peruspalkasta, kun hänen kuolemansa on aiheutunut jostakin ►M112 78 artiklan viidennessä kohdassa ◄ tarkoitetusta seikasta.
▼M112 —————
80 artikla
Kun virkamies tai vanhuus- tai työkyvyttömyyskorvauksen saaja kuolee jättämättä jälkeensä puolisoa, jolla olisi oikeus perhe-eläkkeeseen, virkamiehen huollettavana kuolemantapauksen ajankohtana liitteessä VII olevassa 2 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä huollettavina olevilla lapsilla on oikeus lapseneläkkeeseen liitteessä VIII olevassa 21 artiklassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.
Sama oikeus on lapsilla, jotka täyttävät nämä edellytykset perhe-eläkkeen saajan ►M62 puolison ◄ kuollessa tai avioituessa uudelleen.
Kun virkamies tai ►M112 vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta ◄ saaja kuolee ilman, että edellä ensimmäisessä alakohdassa säädetyt edellytykset olisivat täyttyneet, liitteessä VII olevassa 2 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä virkamiehen huollettavana olevilla lapsilla on oikeus orvoneläkkeeseen liitteessä VIII olevassa 21 artiklassa tarkoitettujen edellytysten mukaisesti; eläke.on kuitenkin puolet kyseisen artiklan määräyksien mukaisesti saadusta määrästä.
Kun kyseessä on henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu huollettavana olevaan lapseen rinnastettava henkilö, lapseneläkkeen määrä ei voi olla suurempi kuin huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä kaksinkertaisena.
Lapseksiottamisen tapauksessa luonnollisen vanhemman, joka on korvattu ottovanhemmalla, kuolema ei voi antaa oikeutta lapseneläkkeeseen.
Ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa kohdassa säädettyjä oikeuksia sovelletaan, jos sellainen entinen virkamies kuolee, joka saa korvauksen henkilöstösääntöjen 50 artiklan tai asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 5 artiklan tai asetuksen (Euratom, EHTY, ETY) N:o 2530/72 3 artiklan tai asetuksen (EHTY, ETY, Euratom) N:o 1543/73 3 artiklan mukaan ►M62 samoin kuin sellaisen entisen virkamiehen kuollessa, virkasuhde on päättynyt ennen kuin hän on täyttänyt ►M112 63 ◄ vuotta ja joka on pyytänyt, että hänen oikeutensa vanhuuseläkkeeseen lykätään sen kalenterikuukauden ensimmäiseen päivään, jona hän täyttää ►M112 63 ◄ vuotta ◄ .
Lapseneläkkeen saaja ei voi saada useaa yhteisön lapseneläkettä samanaikaisesti. Tällöin hänelle maksetaan mahdollisista eläkkeistä korkeinta.
81 artikla
Vanhuuseläkkeen saajalla, työkyvyttömyyskorvauksen saajalla tai perhe-eläkkeen saajalla on liitteessä VII säädetyin edellytyksin oikeus 67 artiklassa tarkoitettuihin perhelisiin; kotitalouslisä lasketaan edun saajan eläkkeen tai korvauksen perusteella. Perhe-eläkkeen saajalla on oikeus näihin lisiin ainoastaan, jos virkamiehellä tai entisellä virkamiehellä oli kuolemantapauksen ajankohtana lapsia huollettavanaan.
Kuitenkin jälkeenjääneen eläkkeen saajalle maksettava huollettavana olevaa lasta koskeva lisä on 67 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyn lisän määrä kaksinkertaisena.
81 a artikla
1. Sen estämättä, mitä muissa, etenkin jälkeenjääneen eläkkeeseen oikeutettujen oikeudenomistajien saaman eläkkeen vähimmäismääriä koskevissa määräyksissä säädetään, jälkeenjääneen eläkkeiden kokonaismäärä, jota on korotettu kotitalouslisillä ja josta on vähennetty verot ja muut pakolliset pidätykset, joita leski ja muut oikeudenomistajat voivat vaatia, voi olla enintään:
a) jos kyse on johonkin 35 artiklassa tarkoitettuun asemaan kuuluvasta virkamiehestä, sen peruspalkan määrä, johon asianomaisella olisi oikeus samassa palkkaluokassa ja samalla tasolla, jos hän olisi elossa, korotettuna kotitalouslisillä, jotka olisi maksettu hänelle tässä tapauksessa ja joista olisi vähennetty verot ja muut pakolliset pidätykset;
b) sitä päivää edeltävällä kaudella, jolloin a alakohdassa tarkoitettu virkamies olisi täyttänyt 65 vuotta, sen vanhuuseläkkeen määrä,johon hänellä elossa ollessaan olisi ollut oikeus kyseisestä päivästä alkaen,ja joka perustui virkamiehen kuolinhetkellään saavuttamaan palkkaluokkaan ja tasoon, siten, että kyseistä määrää korotetaan perhelisillä, joihin asianomaisella olisi ollut oikeus ja siitä vähennetään verot ja muut pakolliset pidätykset;
c) sellaisen entisen virkamiehen kuollessa, joka sai ►M112 vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta ◄ , eläkkeenmäärä, johon asianomaisella olisi ollut oikeus, jos hän olisi elossa, ja kyseiseen määrään lisätään tai siitä vähennetään b alakohdassa tarkoitetut tekijät;
d) sellaisen entisen virkamiehen kuollessa, jonka virkasuhde on päättynyt ennen kuin hän on täyttänyt ►M112 63 ◄ vuotta ja joka on pyytänyt että, hänen eläkkeensä siirrettäisiin alkamaan sen kalenterikuukauden ensimmäisenä päivänä, joka on sitä kuukautta seuraava kuukausi, jonka aikana hän on täyttänyt ►M112 63 ◄ vuotta, vanhuuseläkkeen määrä, johon asianomaisella olisi ollut oikeus täytettyään ►M112 63 ◄ vuotta, jos hänolisi elossa, siten, että kyseiseen määrään lisätään tai siitä vähennetään balakohdassa tarkoitetut tekijät,
e) sellaisen virkamiehen tai entisen virkamiehen kuollessa, jolla kuolinpäivänään oli oikeus korvaukseen joko henkilöstösääntöjen 41 tai 50 artiklan mukaan, asetuksen (ETY, Euratom, ETHY) N:o 259/68 5 artiklan mukaan,asetuksen (Euratom, ETHY, ETY) N:o 2530/72 3 artiklan mukaan, asetuksen (EHTY,ETY, Euratom) N:o 1543/73 3 artiklan mukaan, asetuksen (EHTY, ETY, Euratom) N:o2150/82 2 artiklan mukaan tai asetuksen (EHTY, ETY, Euratom) N:o 1679/85 3artiklan mukaan, korvauksen määrä, johon asianomaisella olisi ollut oikeus, jos hän olisi elossa, siten, että kyseiseen määrään lisätään tai siitä vähennetään b alakohdan tarkoitetut tekijät, ja
f) sitä päivää seuraavalta kaudelta, jolloin e alakohdassa tarkoitetun entisen virkamiehen oikeudet korvaukseen olisivat päättyneet, vanhuuseläkkeen määrä, johon asianomaisella olisi ollut oikeus, jos hän olisi elossa, ja jos eläkeoikeuksien saamiselle asetetut ikää koskevat edellytykset olisivat hänen osaltaan täyttyneet kyseisenä päivänä siten, että kyseiseen määrään lisätään tai siitä vähennetään b alakohdassa tarkoitetut tekijät.
2. Sovellettaessa, mitä 1 kohdassa säädetään, sellaisia korjauskertoimia, jotka voivat vaikuttaa kyseisiin määriin, ei oteta huomioon.
3. Edellä 1 kohdan a—f alakohdassa määritetty enimmäismäärä jaetaan niille, jotka saavat jälkeenjääneen eläkettä suhteessa heille kullekin kuuluviin oikeuksiin 1 kohtaa lukuun ottamatta.
Henkilöstösääntöjen 82 artiklan 1 kohdan toista, ►M112 ja kolmannen ◄ alakohtaa sovelletaan kyseisestä jaosta saatuihin määriin.
82 artikla
1. Edellä tarkoitetut eläkkeet lasketaan sen palkkataulukon perusteella, joka on voimassa sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona oikeus eläkkeeseen alkaa.
Eläkkeisiin ei sovelleta korjauskertoimia.
Euroina ilmoitetut eläkkeet maksetaan jossakin henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 45 artiklassa tarkoitetussa valuutassa.
2. Jos neuvosto päättää 65 artiklan 1 kohdan mukaisesti palkkojen mukauttamisesta, sama mukautus koskee eläkkeitä.
3. Työkyvyttömyyskorvauksen saajiin sovelletaan 1 ja 2 kohdan säännöksiä soveltuvin osin.
83 artikla
1. Tämän eläkejärjestelmän mukaiset etuudet maksetaan yhteisöjen talousarviosta. Jäsenvaltiot takaavat yhteisesti etuuksien maksamisen kyseisten menojen rahoittamiseksi vahvistetun jakoperusteen mukaisesti.
Neuvosto päättää määräenemmistöllä komission ehdotuksesta henkilöstösääntökomitean annettua lausuntonsa Euroopan hiili- ja teräsyhteisön entisten henkilöstösääntöjen 83 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun eläkerahaston varojen käytöstä.
2. Virkamiehet maksavat kolmanneksen tämän eläkejärjestelmän rahoituksesta. Eläkemaksun määräksi vahvistetaan ►M123 10,9 prosenttia ◄ asianomaisen peruspalkasta; 64 artiklassa säädettyjä korjauskertoimia ei oteta huomioon. ►M112 Maksu mukautetaan liitteessä XII vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. ◄
Kyseinen maksu vähennetään kuukausittain asianomaisen palkasta.
3. Eläkkeiden maksua koskevista yksityiskohtaisista säännöistä niiden virkamiesten osalta, jotka ovat suorittaneet osan virkatehtävistään Euroopan hiili- ja teräsyhteisön palveluksessa tai jotka kuuluvat johonkin yhteisöjen yhteiseen toimielimeen tai yhteiseen muuhun elimeen, sekä näiden eläkkeiden maksamisesta aiheutuvien kulujen jakamisesta Euroopan hiili- ja teräsyhteisön eläkerahaston ja Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön talousarvioiden välillä säädetään asetuksella, jonka neuvostot ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisön puheenjohtajien komissio antavat yhteisellä sopimuksella henkilöstösääntökomitean annettua lausuntonsa.
▼M112 —————
83 a artikla
1. Eläkejärjestelmän tasapaino varmistetaan liitteessä XII vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.
2. Edellä 1 a artiklassa tarkoitetut virastot, jotka eivät saa avustusta yhteisöjen talousarviosta, maksavat mainittuun talousarvioon eläkejärjestelmän rahoittamiseen tarvittavat maksut kokonaisuudessaan.
3. Varmistaakseen järjestelmän tasapainon neuvosto päättää liitteen XII mukaisesti viiden vuoden välein tehtävän eläkejärjestelmän vakuutusmatemaattisen arvioinnin yhteydessä eläkemaksun määrän ja eläkeikään mahdollisesti tehtävän muutoksen.
4. Komissio esittää neuvostolle vuosittain vakuutusmatemaattisen arvioinnin ajantasaistetun version liitteessä XII olevan 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Jos parhaillaan sovellettavan eläkemaksun määrän ja vakuutusmatemaattisen tasapainon säilyttämiseksi tarvittavan maksuosuuden määrän välillä on vähintään 0,25 prosentin suuruinen ero, neuvosto tarkastelee, onko määrää aiheellista mukauttaa liitteessä XII vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.
5. Neuvosto päättää tämän artiklan 3 ja 4 kohdan soveltamisesta komission ehdotuksesta EY:n perustamissopimuksen 205 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisella määräenemmistöllä. Komissio tekee 3 kohdan soveltamista koskevan ehdotuksensa henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan.
84 artikla
Edellä tarkoitettua eläkejärjestelmää koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan liitteessä VIII.
4 LUKU
Aiheettomien maksujen takaisinperintä
85 artikla
Kaikki aiheettomin perustein saadut määrät on maksettava takaisin, jos edunsaaja on ollut tietoinen väärästä perusteesta tai jos on ilmeistä, että hän ei olisi voinut olla tietämättä asiasta.
Takaisinperimispyyntö on tehtävä viiden vuoden määräajassa siitä päivästä, jolloin määrä on suoritettu. Jos nimittävä viranomainen pystyy osoittamaan, että asianomainen on tahallisesti johtanut hallintoa harhaan kyseisen määrän saadakseen, takaisinperimispyyntö on voimassa vielä kyseisen määräajan päättymisen jälkeenkin.
5 LUKU
YHTEISÖJEN SIJAANTULO
85 a artikla
1. Jos ulkopuolinen on vastuussa näissä henkilöstösäännöissä tarkoitetun henkilön kuolemasta, tapaturmasta tai sairaudesta, uhrin tai hänen oikeudenomistajiensa oikeudet vastuussa olevia ulkopuolisia vastaan käytävässä oikeudenkäynnissä siirtyvät suoraan yhteisöille niissä rajoissa, joissa yhteisöille henkilöstösääntöjen perusteella syntyy velvollisuuksia vahinkotapahtuman vuoksi.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun sijaantulon soveltamisalaan kuuluvat:
— palkat, jotka onmaksettu 59 artiklan mukaisesti virkamiehelle tämän tilapäisen työkyvyttömyyden aikana,
— henkilöstösääntöjen 70 artiklan mukaisesti suoritetut maksut eläkettä saavan virkamiehen ta ientisen virkamiehen kuoleman vuoksi,
— sairaus- ja vahinkovakuutusta koskevat etuudet, jotka on annettu henkilöstösääntöjen 72 ja 73 artiklan ja niiden soveltamista koskevien säännösten mukaan,
— 75 artiklassa tarkoitettujen ruumiin kuljetuksesta aiheutuneiden matkakulujen maksaminen,
— täydentävät kotitalouslisät, jotka maksetaan 67 artiklan 3 kohdan ja liitteessä VII olevan 2 artiklan 3 ja 5 kohdan mukaisesti huollettavana olevan lapsen vakavan sairauden, vamman tai työkyvyttömyyden vuoksi,
— ►M112 työkyvyttömyyskorvauksia ◄ ,jotka maksetaan sellaisen onnettomuuden tai sairauden vuoksi, joka aiheuttaavirkamiehelle lopullisen työkyvyttömyyden hoitaa tehtäviään,
— jälkeenjääneeneläkkeet, jotka maksetaan virkamiehen tai entisen virkamiehen kuoleman vuoksi tai eläkettä saavan virkamiehen tai entisen virkamiehen puolison kuoleman vuoksi, joka ei ole virkamies eikä tilapäiseen muuhun henkilöstöön kuuluva,
— orvoneläkkeet, jotka maksetaan iästä riippumatta virkamiehen tai entisen virkamiehen lapselle, jos kyseisellä lapsella on vakava sairaus, vamma tai työkyvyttömyys, joka estää häntä huolehtimasta toimeentulostaan huoltajansa kuoleman jälkeen.
3. Yhteisöjen sijaantulo ei kuitenkaan koske sellaisten yksinomaan henkilökohtaisten tapahtumasta johtuneiden seikkojen hyvittämistä, kuten henkisen loukkauksen, kivun ja säryn korvaamista, eikä sitä osaa kosmeettista haittaa ja muita haittoja, joka on suurempi kuin näistä vahingoista ja menetyksistä 73 artiklaa soveltaen maksettava määrä.
4. Edellä 1, 2 ja 3 kohdan määräykset eivät voi olla esteenä yhteisöjen välittömille toimille.
VI OSASTO
KURINPITOMENETTELY
86 artikla
1. Virkamiehelle tai entiselle virkamiehelle, joka tahallisesti tai tuottamuksellisesti jättää täyttämättä näiden henkilöstösääntöjen mukaiset velvollisuutensa, voidaan määrätä kurinpitoseuraamus.
2. Kun nimittävä viranomainen tai Euroopan petostentorjuntavirasto saa tietoonsa todisteita, jotka antavat aiheen olettaa, että on tapahtunut 1 kohdassa tarkoitettu velvollisuuksien täyttämättä jättäminen, ne voivat aloittaa hallinnollisen tutkimuksen tarkistaakseen, onko tällainen velvollisuuksien täyttämättä jättäminen tapahtunut.
3. Kurinpidolliset säännöt, menettelyt ja toimenpiteet sekä hallinnollisia tutkimuksia koskevat säännöt ja menettelyt vahvistetaan liitteessä IX.
▼M112 —————
VII OSASTO
MUUTOKSENHAKUKEINOT
90 artikla
1. Jokainen näissä henkilöstösäännöissä tarkoitettu henkilö voi tehdä nimittävälle viranomaiselle hakemuksen, että tämä tekisi häneen liittyvän päätöksen. Viranomainen ilmoittaa perustellusta päätöksestänsä sille, jota asia koskee, neljän kuukauden kuluessa pyynnön esittämis-päivästä. Jos pyyntöön ei ole vastattu tämän määräajan kuluessa, asian katsotaan tulleen hylätyksi hiljaisella päätöksellä, josta voi tehdä valituksen seuraavan kohdan mukaisesti.
2. Jokainen näissä henkilöstösäännöissä tarkoitettu henkilö voi tehdä häntä koskevasta toimenpiteestä valituksen nimittävälle viranomaiselle, jos kyseinen viranomainen on tehnyt päätöksen tai jos se on jättänyt henkilöstösäännöissä edellytetyn toimenpiteen tekemättä. Valitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa. Tämä määräaika alkaa:
— päivänä, jona toimenpiteestä julkaistaan tieto, jos on kyse yleisluontoisesta toimenpiteestä,
— päivänä, jolloin päätös on ilmoitettu asianomaiselle, ja joka tapauksessa viimeistään sinä päivänä, jolloin se, jota asia koskee, on saanut tiedon siitä, jos kyse on yksilöön kohdistuvasta toimenpiteestä; ►C3 kuitenkin, jos yksilöön kohdistuva toimenpide vaikuttaa kielteisesti muuhun henkilöön, määräaika ◄ kyseisen henkilön osalta alkaa siitä päivästä, jolloin hänon saanut tiedon siitä, mutta joka tapauksessa viimeistään julkaisupäivänä, ja
— vastauksen antamiselle asetetun määräajan päättymispäivästä, kun valitus koskee l kohdassa tarkoitettua hiljaista hylkäämispäätöstä.
Viranomainen antaa perustellun päätöksensä sille, jota asia koskee, neljän kuukauden kuluessa valituksen esittämispäivästä. Jos valitukseen ei ole vastattu tämän määräajan kuluessa, asian katsotaan tulleen hylätyksi hiljaisella päätöksellä, josta voi tehdä valituksen 91 artiklan mukaan.
▼M112 —————
90a artikla
Jokainen näissä henkilöstösäännöissä tarkoitettu henkilö voi toimittaa Euroopan petostentorjuntaviraston johtajalle 90 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vaatimuksen, jossa tätä pyydetään tekemään petostentorjuntaviraston tutkimukseen liittyvä häntä koskeva päätös. Hän voi myös toimittaa Euroopan petostentorjuntaviraston johtajalle 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valituksen petostentorjuntaviraston tutkimukseen liittyvästä hänelle vastaisesta toimenpiteestä.
90b artikla
Jokainen näissä henkilöstösäännöissä tarkoitettu henkilö voi toimittaa Euroopan tietosuojavaltuutetulle tämän toimivaltaan kuuluvassa asiassa 90 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vaatimuksen tai 2 kohdassa tarkoitetun valituksen.
90c artikla
Vaatimukset ja valitukset aloilla, joihin on sovellettu 2 artiklan 2 kohtaa, jätetään nimittävän viranomaisen siirretyn toimivallan haltijalle.
91 artikla
1. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista kaikki yhteisöjen ja henkilöstösäännöissä tarkoitetun henkilön väliset riidat, jotka koskevat sellaisen toimenpiteen laillisuutta, joka 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla vaikuttaa kielteisesti kyseiseen henkilöön.
Raha-asioita koskevissa riidoissa yhteisön tuomioistuimella on täysi harkintavalta.
2. Kanne otetaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen käsiteltäväksi vain, jos:
— nimittävälle viranomaiselle on toimitettu 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valitus sille säädetyssä määräajassa, ja
— tämä valitus on nimenomaisesti tai hiljaisesti hylätty.
3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu kanne on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa. Tämä määräaika alkaa:
— päivänä, jona valitusta koskeva päätös on annettu tiedoksi, ja
— vastauksen antamiselle asetetun määräajan päättymispäivästä, kun kanne koskee 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valituksen hiljaista hylkäystä; kuitenkin jos valituksen hiljaisen hylkäämispäätöksen jälkeen, mutta kanteen tekemiselle asetetussa määräajassa, tehdään nimenomainen hylkäämispäätös, kanteen tekemiselle asetettu määräaika alkaa uudelleen.
4. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, se, jota asia koskee, voi toimitettuaan nimittävälle viranomaiselle 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valituksen saattaa välittömästi yhteisön tuomioistuimen käsiteltäväksi kanteen sillä edellytyksellä, että tähän kanteeseen on liitetty hakemus joko kanteen kohteena olevan toimenpiteen täytäntöönpanon keskeyttämisestä tai välitoimien toteuttamisesta. Tässä tapauksessa pääasian käsittely yhteisön tuomioistuimessa keskeytetään siihen saakka kun valitus hylätään nimenomaisella tai hiljaisella päätöksellä.
5. Tässä artiklassa tarkoitetut kanteet tutkitaan ja käsitellään Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksessä määrätyllä tavalla.
91a artikla
Kanteet aloilla, joihin on sovellettu 2 artiklan 2 kohdan säännöksiä, nostetaan sitä toimielintä vastaan, jonka alaisuuteen nimittävän viranomaisen siirretyn toimivallan haltija kuuluu.
VIII OSASTO
►M15 YHTEISÖJEN ◄ YHTEISEN YDINTUTKIMUSKESKUKSEN ►M9 ————— ◄ VIRKAMIEHIIN SOVELLETTAVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET
92 artikla
Tässä osastossa vahvistetaan niihin yhteisöjen virkamiehiin sovellettavat erityissäännökset, jotka toimivat viroissa, joiden palkka maksetaan talousarvion tutkimus- ja investointimäärärahoista ja jotka luokitellaan liitteessä I olevan A osan A kohdan mukaisesti.
93 artikla
Tietyille 92 artiklassa tarkoitetuille virkamiehille voidaan myöntää korvaus raskaan työn vuoksi.
Neuvosto päättää komission ehdotuksesta tällaisten korvausten saajat, myöntämisen edellytykset ja korvausten määrän.
94 artikla
Poiketen siitä, mitä 56 a artiklan toisessa kohdassa ja 56 b artiklan toisessa kohdassa säädetään, ja ainoastaan yksikön vaatimusten, turvallisuusmääräysten taikka kansallisten tai kansainvälisten velvollisuuksien oikeuttamissa poikkeuksellisissa tapauksissa nimittävä viranomainen nimeää ne 92 artiklassa tarkoitetut virkamiehet, joihin sovelletaan mainittujen artiklojen säännöksiä.
▼M112 —————
VIII a OSASTO
KOLMANSISSA MAISSA TYÖSKENTELEVIIN VIRKAMIEHIIN SOVELLETTAVIA ERITYISIÄ POIKKEUSMÄÄRÄYKSIÄ
101 a artikla
Liitteessä X määrätään kolmannessa maassa työskenteleviin virkamiehiin sovellettavista erityisistä poikkeusmääräyksistä, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta henkilöstösääntöjen muiden säännösten soveltamista.
IX OSASTO
SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET
1 LUKU
Siirtymäsäännökset
▼M112 —————
▼M23 —————
▼M62 —————
▼M112 —————
107a artikla
Siirtymäsäännökset vahvistetaan liitteessä XIII.
▼M23 —————
2 LUKU
Loppusäännökset
110 artikla
1. Kukin toimielin antaa yleiset säännökset näiden henkilöstösääntöjen täytäntöönpanemiseksi kuultuaan henkilöstökomiteaansa ja henkilöstösääntökomiteaa. ”Virastot vahvistavat näiden henkilöstösääntöjen täytäntöönpanon varmistamiseksi tarvittavat yksityiskohtaiset säännöt asianomaista henkilöstökomiteaa kuultuaan ja yhteisymmärryksessä komission kanssa.”.
2. Kun sääntöjä hyväksytään toimielinten välisellä sopimuksella, virastoja ei rinnasteta toimielimiin. Komissio kuulee virastoja ennen sääntöjen vahv
istamista.
3. Ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut yleiset täytäntöönpanosäännökset sekä toimielinten yhteisellä sopimuksella vahvistetut määräykset on saatettava henkilöstön tietoon.
4. Toimielinten hallintoyksiköt kuulevat toisiaan säännöllisesti henkilöstösääntöjen soveltamisesta. Virastoilla on näissä neuvotteluissa yhteisedustus niiden välisellä sopimuksella vahvistettavien sääntöjen mukaisesti.
LIITE I
A. Kummankin tehtäväryhmän 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut virkatyypit
|
Tehtäväryhmä AD |
Tehtäväryhmä AST |
||
|
Pääjohtaja |
AD 16 |
||
|
Pääjohtaja/johtaja |
AD 15 |
||
|
Hallintovirkamies esimerkiksi virkanimikkeellä: Johtaja/ Yksikönpäällikkö/ Neuvonantaja/ kielten asiantuntija; talouden asiantuntija; oikeudellinen asiantuntija; lääketieteen asiantuntija; eläinlääketieteen asiantuntija; tieteellinen asiantuntija; tutkimusasiantuntija; rahoitusasiantuntija; tilintarkastuksen asiantuntija |
AD 14 |
||
|
Hallintovirkamies esimerkiksi virkanimikkeellä: Yksikönpäällikkö/ Neuvonantaja/ kielten asiantuntija; talouden asiantuntija; oikeudellinen asiantuntija; lääketieteen asiantuntija; eläinlääketieteen asiantuntija; tieteellinen asiantuntija; tutkimusasiantuntija; rahoitusasiantuntija; tilintarkastuksen asiantuntija |
AD 13 |
||
|
Hallintovirkamies esimerkiksi virkanimikkeellä: Yksikönpäällikkö/ johtava kielenkääntäjä, johtava tulkki, johtava ekonomisti; johtava lakimies; johtava asiantuntijalääkäri; johtava eläinlääkintätarkastaja; johtava tieteellinen toimihenkilö; johtava tutkija; johtava rahoitustoimihenkilö; johtava tilintarkastuksen toimihenkilö |
AD 12 |
||
|
Hallintovirkamies esimerkiksi virkanimikkeellä: Yksikönpäällikkö/ johtava kielenkääntäjä, johtava tulkki, johtava ekonomisti; johtava lakimies; johtava asiantuntijalääkäri; johtava eläinlääkintätarkastaja; johtava tieteellinen toimihenkilö; johtava tutkija; johtava rahoitustoimihenkilö; johtava tilintarkastuksen toimihenkilö |
AD 11 |
AST 11 |
Hallintoavustaja esimerkiksi virkanimikkeellä: Henkilökohtainen hallintoavustaja; toimistovirkailija; tekninen toimihenkilö; tietotekniikan toimihenkilö |
|
Hallintovirkamies esimerkiksi virkanimikkeellä: Yksikönpäällikkö/ vanhempi kielenkääntäjä, vanhempi tulkki, vanhempi ekonomisti, vanhempi lakimies, vanhempi asiantuntijalääkäri; vanhempi eläinlääkintätarkastaja; vanhempi tieteellinen toimihenkilö, vanhempi tutkija, vanhempi rahoitustoimihenkilö; vanhempi tilintarkastuksen toimihenkilö |
AD 10 |
AST 10 |
Hallintoavustaja esimerkiksi virkanimikkeellä: Henkilökohtainen hallintoavustaja; toimistovirkailija; tekninen toimihenkilö; tietotekniikan toimihenkilö |
|
Hallintovirkamies esimerkiksi virkanimikkeellä: Yksikönpäällikkö/ vanhempi kielenkääntäjä, vanhempi tulkki, vanhempi ekonomisti, vanhempi lakimies, vanhempi asiantuntijalääkäri; vanhempi eläinlääkintätarkastaja; vanhempi tieteellinen toimihenkilö, vanhempi tutkija, vanhempi rahoitustoimihenkilö; vanhempi tilintarkastuksen toimihenkilö |
AD 9 |
AST 9 |
Hallintoavustaja esimerkiksi virkanimikkeellä: Henkilökohtainen hallintoavustaja; toimistovirkailija; tekninen toimihenkilö; tietotekniikan toimihenkilö |
|
Hallintovirkamies esimerkiksi virkanimikkeellä: Kielenkääntäjä; tulkki; ekonomisti; lakimies; asiantuntijalääkäri; eläinlääkintätarkastaja; tieteellinen toimihenkilö; tutkija; rahoitustoimihenkilö; tilintarkastaja |
AD 8 |
AST 8 |
Hallintoavustaja esimerkiksi virkanimikkeellä: Vanhempi virkailija; vanhempi informaatikko; vanhempi teknikko, vanhempi tietotekniikan työntekijä |
|
Hallintovirkamies esimerkiksi virkanimikkeellä: Kielenkääntäjä; tulkki; ekonomisti; lakimies; asiantuntijalääkäri; eläinlääkintätarkastaja; tieteellinen toimihenkilö; tutkija; rahoitustoimihenkilö; tilintarkastaja |
AD 7 |
AST 7 |
Hallintoavustaja esimerkiksi virkanimikkeellä: Vanhempi virkailija; vanhempi informaatikko; vanhempi teknikko, vanhempi tietotekniikan työntekijä |
|
Hallintovirkamies esimerkiksi virkanimikkeellä: Nuorempi kääntäjä, nuorempi tulkki, nuorempi ekonomisti, nuorempi lakimies; nuorempi asiantuntijalääkäri; nuorempi eläinlääkintätarkastaja; nuorempi tieteellinen toimihenkilö; nuorempi tutkija; nuorempi rahoitustoimihenkilö; nuorempi tilintarkastaja |
AD 6 |
AST 6 |
Hallintoavustaja esimerkiksi virkanimikkeellä: Virkailija; informaatikko; teknikko; tietotekniikan työntekijä |
|
Hallintovirkamies esimerkiksi virkanimikkeellä: Nuorempi kääntäjä, nuorempi tulkki, nuorempi ekonomisti, nuorempi lakimies; nuorempi asiantuntijalääkäri; nuorempi eläinlääkintätarkastaja; nuorempi tieteellinen toimihenkilö; nuorempi tutkija; nuorempi rahoitustoimihenkilö; nuorempi tilintarkastaja |
AD 5 |
AST 5 |
Hallintoavustaja esimerkiksi virkanimikkeellä: Virkailija; informaatikko; teknikko; tietotekniikan työntekijä |
|
AST 4 |
Hallintoavustaja esimerkiksi virkanimikkeellä: Nuorempi virkailija; nuorempi informaatikko; nuorempi teknikko, nuorempi tietotekniikan työntekijä |
||
|
AST 3 |
Hallintoavustaja esimerkiksi virkanimikkeellä:Nuorempi virkailija; nuorempi informaatikko; nuorempi teknikko, nuorempi tietotekniikan työntekijä, parlamentin vahtimestari (1) |
||
|
AST 2 |
Hallintoavustaja esimerkiksi virkanimikkeellä: Arkistotyöntekijä; avustava tekninen työntekijä; avustava tietotekniikan työntekijä, parlamentin vahtimestari (1) |
||
|
AST 1 |
Hallintoavustaja esimerkiksi virkanimikkeellä: Arkistotyöntekijä; avustava tekninen työntekijä; avustava tietotekniikan työntekijä, parlamentin vahtimestari (1). |
||
|
(1) Parlamentin vahtimestarien lukumäärä Euroopan parlamentissa ei saa olla suurempi kuin 85. |
|||
B. Keskimääräisen urakehityksen vastaavuutta ohjaavat prosenttiluvut
|
Palkkaluokka |
Hallintoavustajat |
Hallintovirkamiehet |
|
13 |
— |
20 % |
|
12 |
— |
25 % |
|
11 |
— |
25 % |
|
10 |
20 % |
25 % |
|
9 |
20 % |
25 % |
|
8 |
25 % |
33 % |
|
7 |
25 % |
33 % |
|
6 |
25 % |
33 % |
|
5 |
25 % |
33 % |
|
4 |
33 % |
— |
|
3 |
33 % |
— |
|
2 |
33 % |
— |
|
1 |
33 % |
— |
LIITE II
Henkilöstösääntöjen 9 artiklassa tarkoitettujen elinten kokoonpano ja niiden toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt
|
SISÄLLYS |
|
|
1 jakso: |
Henkilöstökomitea 1 artikla |
|
2 jakso: |
Pariteettikomitea 2—3 a artikla |
|
3 jakso: |
Työkyvyttömyyslautakunta 7—9 artikla |
|
4 jakso: |
Arviointikomitea 10—11 artikla |
|
5 jakso: |
Epäpätevyyttä käsittelevä neuvoa-antava pariteettikomitea 12 artikla |
1 jakso
HENKILÖSTÖKOMITEA
1 artikla
Henkilöstökomitea muodostuu varsinaisista jäsenistä ja tarvittaessa varajäsenistä, joiden toimikausi on kolme vuotta. Toimielin voi kuitenkin vahvistaa toimikauden lyhyemmäksi, mutta sen on oltava vähintään yksi vuosi. Kaikilla toimielimen virkamiehillä on äänioikeus ja he ovat vaalikelpoisia.
Henkilöstökomitean vaalia koskevat edellytykset, kun komiteaa ei ole jaettu paikallisjaostoihin, tai kun henkilöstökomitea on jaettu paikallisjaostoihin, yhtä paikallisten jaoston vaalia koskevat edellytykset vahvistaa kyseisessä asemapaikassa olevan toimielimen virkamiesten henkilöstökokous. ►M112 Toimielimellä on kuitenkin mahdollisuus päättää, että vaalia koskevat edellytykset vahvistetaan toimielimen henkilöstön neuvoa-antavassa äänestyksessä ilmaiseman kannan mukaisesti. ◄ Vaalit ovat salaiset.
Kun henkilöstökomitea on jaettu paikallisjaostoihin, kyseisessä asemapaikassa olevan toimielimen virkamiesten henkilöstökokous vahvistaa keskuskomitean jäsenten nimeämistä koskevat edellytykset kunkin asemapaikan osalta. Keskuskomitean jäseniksi voidaan nimetä ainoastaan kyseisen paikallisjaoston jäseniä.
Sellaisen henkilöstökomitean, jota ei ole jaettu paikallisjaostoihin, tai paikallisjaostoihin jaetun henkilöstökomitean, paikallisjaoston kokoonpanon on oltava sellainen, että siinä taataan kaikkien henkilöstösääntöjen 5 artiklassa tarkoitettujen ►M112 molempien tehtäväryhmien ◄ edustus sekä yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien henkilöstösääntöjen 7 artiklassa tarkoitettujen muuhun henkilöstöön kuuluvien edustus. Paikallisjaostoihin jaetun henkilöstökomitean keskuskomitea on laillisesti perustettu heti, kun enemmistö sen jäsenistä on nimetty.
Sellaisen henkilöstökomitean vaalit, jota ei ole jaettu paikallisjaostoihin, tai paikallisjaostoihin jaetun henkilöstökomitean, paikallisjaoston vaali on laillisesti toimitettu, ja kaksi kolmasosaa äänioikeutetuista on osallistunut siihen. Kuitenkin jos tällaista vaaliosallistumisen tasoa ei saavuteta, toisen kierroksen vaali on laillisesti toimitettu, jos enemmistö valitsijoista on osallistunut siihen.
Henkilöstökomitean jäsenten ja niiden virkamiesten, jotka henkilöstökomitea on nimennyt henkilöstösäännöissä tarkoitettuihin toimielimiin tai yhteisön toimielinten perustamiin toimielimiin, suorittamia tehtäviä pidetään osana heidän toimielimessään suorittamiaan tavanomaisia tehtäviä. Sille, joka hoitaa kyseisiä tehtäviä, ei saa aiheutua haittaa näiden tehtävien hoitamisesta.
2 jakso
PARITEETTIKOMITEA
2 artikla
Toimielimen sekakomiteassa tai sekakomiteoissa on:
— nimittävän viranomaisen vuosittain nimeämä puheenjohtaja,
— nimittävän viranomaisen ja henkilöstökomitean samaan aikaan ja tasalukuisesti nimeämät jäsenet ja varajäsenet, jotka nämä nimeävät samanaikaisesti ja kumpiakin yhtä suuren määrän.
Yhden tai useamman toimielimen yhteisessä sekakomiteassa on:
— henkilöstösääntöjen 2 artiklan kolmannessa alakohdassa tarkoitetun nimittävän viranomaisen nimeämä puheenjohtaja,
— yhteisessä sekakomiteassa ja henkilöstökomiteoissa edustettuina olevien toimielinten nimittävien viranomaisten määräämät jäsenet ja varajäsenet, joita kukin nimittävä viranomainen määrää yhtä suuren määrän.
Perustamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan yhteisessä sekakomiteassa edustettuina olevien toimielinten yhteisellä päätöksellä näiden kuultua henkilöstökomiteoitaan.
Varajäsen äänestää vain jäsenen poissa ollessa.
3 artikla
Pariteettikomitea kokoontuu nimittävän viranomaisen kutsusta tai henkilöstökomitean pyynnöstä.
Pariteettikomitean kokous on päätösvaltainen ainoastaan, jos läsnä ovat kaikki varsinaiset jäsenet tai, heidän ollessaan estyneitä, varajäsenet.
Komitean puheenjohtaja osallistuu päätöksentekoon ainoastaan, jos kyse on menettelytapakysymyksistä.
▼M23 —————
►M23 Komission lausunto ◄ annetaan kirjallisesti tiedoksi nimittävälle viranomaiselle ja henkilöstökomitealle viiden päivän kuluessa lausunnon antamisesta.
Komitean jäsen voi vaatia mielipiteensä sisällyttämistä lausuntoon.
3 a artikla
Yhteinen sekakomitea kokoontuu joko henkilöstösääntöjen ►M112 2 artiklan 2 kohdassa ◄ tarkoitetun nimittävän viranomaisen tai tässä komiteassa edustettuna olevan toimielimen nimittävän viranomaisen tai henkilöstökomitean kutsusta.
Yhteinen sekakomitea on päätösvaltainen vain, jos kaikki jäsenet tai heidän varajäsenensä ovat paikalla.
Yhteisen sekakomitean puheenjohtaja ei osallistu muiden kuin menettelytapakysymyksiä koskevien päätösten tekoon.
Yhteisen sekakomitean lausunto toimitetaan kirjallisesti henkilöstösääntöjen ►M112 2 artiklan 2 kohdassa ◄ tarkoitetulle nimittävälle viranomaiselle, muille nimittäville viranomaisille sekä niiden henkilöstökomiteoille viiden päivän kuluessa siitä, kun ne on vahvistettu.
Jokainen yhteisen sekakomitean jäsen voi vaatia, että hänen mielipiteensä kirjataan yhteisen sekakomitean lausuntoon.
3 jakso
TYÖKYVYTTÖMYYSLAUTAKUNTA
7 artikla
Työkyvyttömyyttä käsittelevässä komiteassa on kolme lääkäriä, joista:
— yhden on nimennyt toimielin, johon kyseinen virkamies kuuluu,
— toisen on nimennyt se, jota asia koskee, ja
— näiden kahden nimetyn lääkärin yhteisellä sopimuksella on nimetty kolmas lääkäri.
Jos kyseinen virkamies ei ole nimennyt lääkäriä, sen määrää Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen presidentti.
Jos kolmannen lääkärin nimeämisestä ei voida sopia kahden kuukauden kuluessa siitä, kun toinen lääkäri nimettiin, kolmannen lääkärin nimeää ilman eri toimenpiteitä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen presidentti jonkin osapuolen aloitteesta.
8 artikla
Työkyvyttömyyslautakunnan työskentelyn aiheuttamista kustannuksista vastaa se toimielin, jonka palveluksessa asianomainen on.
Jos asianomaisen valitsema lääkäri asuu hänen asemapaikkansa ulkopuolella, asianomainen vastaa itse tästä aiheutuvista lisäkustannuksista, lukuun ottamatta matkakuluja ensimmäisessä luokassa, jotka toimielin korvaa.
9 artikla
Virkamies voi toimittaa työkyvyttömyyslautakunnalle kaikki henkilökohtaisen lääkärinsä tai muiden häntä hoitaneiden lääkärien antamat lausunnot ja lääkärintodistukset.
Lautakunnan päätelmät toimitetaan nimittävälle viranomaiselle ja asianomaiselle.
Lautakunnan työskentely on salaista.
4 jakso
ARVIOINTIKOMITEA
10 artikla
Arviointikomitean jäsenet nimetään vuosittain toimielimen tehtäväryhmä AD virkamiesten joukosta siten, että nimittävä viranomainen ja henkilöstökomitea nimeävät yhtä monta jäsentä. Komitea valitsee puheenjohtajansa. Pariteettikomitean jäsenet eivät saa olla jäseninä arviointikomiteassa.
Jos arviointikomiteaa pyydetään antamaan suositus sellaista virkamiestä koskevassa asiassa, jonka esimies on komitean jäsen, tämä ei osallistu asian käsittelyyn.
11 artikla
Komitean työskentely on salaista.
5 jakso
EPÄPÄTEVYYTTÄ KÄSITTELEVÄ NEUVOA-ANTAVA PARITEETTIKOMITEA
12 artikla
Epäpätevyyttä käsittelevän neuvoa-antavan pariteettikomitean muodostavat puheenjohtaja ja vähintään kaksi jäsentä, joiden on oltava vähintään palkkaluokan AD 14 virkamiehiä. Puheenjohtaja ja jäsenet nimitetään kolmeksi vuodeksi. Jäsenistä puolet nimittää henkilöstökomitea ja puolet nimittävä viranomainen. Puheenjohtajan nimittää nimittävä viranomainen henkilöstökomitean kanssa yhdessä laaditun ehdokasluettelon perusteella.
Kun neuvoa-antavan pariteettikomitean käsiteltävänä on palkkaluokkaan AD 14 tai sitä alempaan palkkaluokkaan kuuluvaa virkamiestä koskeva tapaus, komiteaa täydennetään kahdella lisäjäsenellä, jotka nimitetään samalla tavoin kuin varsinaiset jäsenet ja joiden on kuuluttava samaan tehtäväryhmään ja samaan palkkaluokkaan kuin asianomainen virkamies.
Kun neuvoa-antavan pariteettikomitean käsiteltävänä on henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua johtavassa asemassa olevaa virkamiestä koskeva tapaus, muodostetaan erityinen tilapäinen neuvoa-antava pariteettikomitea, jonka jäsenistä kaksi nimittää henkilöstökomitea ja toiset kaksi nimittävä viranomainen; jäsenten on kuuluttava vähintään samaan palkkaluokkaan kuin kyseessä oleva virkamies.
Nimittävä viranomainen ja henkilöstökomitea sopivat tilapäismenettelystä niiden toisessa kohdassa tarkoitettujen lisäjäsenten nimittämiseksi, joiden on osallistuttava asian käsittelyyn silloin, kun kyseessä on sopimussuhteinen toimihenkilö tai Euroopan unionin ulkopuolisessa maassa työskentelevä virkamies.
LIITE III
Kilpailumenettely
1 artikla
1. ►M23 Kilpailua koskevan ilmoituksen vahvistaa nimittävä viranomainen sekakomiteaa kuultuaan. ◄
Kilpailuilmoituksessa on täsmennettävä:
a) kilpailun luonne (toimielimen sisäinen kilpailu, toimielinten sisäinen kilpailu, avoin kilpailu ►M85 , tarvittaessa kahden tai useamman toimielimen yhteinen kilpailu ◄ ),
b) kilpailumenettely (joko tutkintotodistuksiin tai kokeisiin tai molempiin perustuva kilpailu),
c) täytettäviin virkoihin liittyvien tehtävien ja velvollisuuksien luonne ►M112 sekä tehtäväryhmä ja palkkaluokka ◄ ,
d) ►M112 näiden henkilöstösääntöjen 5 artiklan 3 kohdan mukaan ◄ täytettäviin virkoihin vaadittavat tutkinnot ja todistukset tai työkokemus,
e) kokeisiin perustuvissa kilpailuissa kokeiden luonne ja niiden arvostelu,
f) täytettävien virkojen erityisluonteesta johtuvat mahdolliset kielitaitovaatimukset,
g) mahdollinen enimmäisikä sekä ikärajan nostaminen, jota sovelletaan niihin muuhun henkilöstöön kuuluviin, jotka ovat hoitaneet tehtäviään vähintään vuoden ajan,
h) hakemusten viimeinen jättöpäivä,
i) tarvittaessa henkilöstösääntöjen 28 artiklan a kohdan nojalla myönnettävät poikkeukset.
Henkilöstösääntöjen ►M112 2 artiklan 2 kohdassa ◄ tarkoitettu nimittävä viranomainen vahvistaa yhteistä sekakomiteaa kuultuaan ilmoituksen kahden tai useamman toimielimen yhteisestä yleisestä kilpailusta.
2. Avointa kilpailua koskeva ilmoitus on julkaistava Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä vähintään kuukautta ennen hakemusten viimeistä jättöpäivää ja tarvittaessa vähintään kaksi kuukautta ennen kokeiden päivämäärää.
3. Kaikki kilpailut julkistetaan kaikkien kolmen Euroopan yhteisön toimielimissä samaan aikaan.
2 artikla
Hakijoiden on täytettävä lomake, jonka sanamuodon nimittävä viranomainen vahvistaa.
Heitä voidaan vaatia toimittamaan erilaisia täydentäviä asiakirjoja tai tietoja.
3 artikla
Valintalautakuntaan kuuluu nimittävän viranomaisen nimeämä puheenjohtaja sekä yhtä monta nimittävän viranomaisen ja henkilöstökomitean nimeämää jäsentä.
Kahden tai useamman toimielimen yhteistä yleistä kilpailua varten valintalautakunnassa on henkilöstösääntöjen ►M112 2 artiklan 2 kohdassa ◄ tarkoitetun nimittävän viranomaisen nimeämä puheenjohtaja sekä henkilöstösääntöjen ►M112 2 artiklan 2 kohdassa ◄ tarkoitetun nimittävän viranomaisen toimielinten ehdotuksesta nimeämiä jäseniä sekä toimielinten henkilöstökomiteoiden yhteisellä päätöksellä nimittämiä jäseniä tasapuolisen edustuksen mukaisesti.
Valintalautakunta voi käyttää tietyissä kokeissa apunaan yhtä tai useampaa neuvoa-antavaa lisäjäsentä.
Virkamiesten joukosta valittujen valintalautakunnan jäsenten on kuuluttava vähintään samaan ►M112 tehtäväryhmään ja ◄ palkkaluokkaan kuin täytettävä virka.
Jos valintalautakunnassa on enemmän kuin neljä jäsentä, siihen on kuuluttava vähintään kaksi kutakin sukupuolta edustavaa jäsentä.
4 artikla
Nimittävä viranomainen vahvistaa luettelon hakijoista, jotka täyttävät henkilöstösääntöjen 28 artiklan a, b ja c kohdassa säädetyt edellytykset, ja toimittaa luettelon valintalautakunnan puheenjohtajalle yhdessä hakemusasiakirjojen kanssa.
5 artikla
Tutustuttuaan hakemusasiakirjoihin valintalautakunta laatii luettelon hakijoista, jotka täyttävät kilpailuilmoituksessa vahvistetut edellytykset.
Kokeisiin perustuvassa kilpailussa kaikki tähän luetteloon otetut hakijat hyväksytään kokeisiin.
Todistuksiin perustuvassa kilpailussa valintalautakunta vahvistaa ensin perusteet, joilla se arvioi hakijoiden todistuksia, ja tutkii sen jälkeen edellä ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuun luetteloon otettujen hakijoiden todistukset.
Kun kyseessä on sekä todistuksiin että kokeisiin perustuva kilpailu, valintalautakunta nimeää tästä luettelosta ne hakijat, jotka hyväksytään kokeisiin.
Työnsä päätteeksi valintalautakunta laatii henkilöstösääntöjen 30 artiklassa säädetyn soveltuvien hakijoiden luettelon. Luettelossa on mahdollisuuksien mukaan oltava kaksi kertaa niin paljon hakijoita kuin kilpailussa on avoimia virkoja.
Valintalautakunta esittää nimittävälle viranomaiselle soveltuvien hakijoiden luettelon, jonka liitteenä on valintalautakunnan perusteltu kertomus mahdollisine jäsenten tekemine huomautuksineen.
6 artikla
Valintalautakunnan työskentely on salaista.
7 artikla
1. Toimielimet antavat henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan Euroopan yhteisöjen henkilöstövalintatoimiston, jäljempänä ”toimisto”, tehtäväksi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että yhteisöjen virkamiehiä koskevissa valintamenettelyissä sekä henkilöstösääntöjen 45 ja 45 a artiklassa tarkoitetuissa arvioinneissa ja kokeissa noudatetaan yhdenmukaisia normeja.
2. Toimiston tehtävänä on
a) järjestää avoimia kilpailuja toimielinten pyynnöstä,
b) antaa yksittäisen toimielimen pyynnöstä teknistä tukea sen järjestämissä sisäisissä kilpailuissa,
c) määritellä toimielinten järjestämien kaikkien kokeiden sisältö sen varmistamiseksi, että henkilöstösääntöjen 45 a artiklan 1 kohdan c alakohdan vaatimukset täytetään yhdenmukaisella ja johdonmukaisella tavalla.
d) ottaa yleisesti vastatakseen kielitaidon määrittelystä ja sen arvioinnin järjestämisestä sen varmistamiseksi, että henkilöstösääntöjen 45 artiklan 2 kohdassa säädetyt vaatimukset täytetään yhdenmukaisella ja yhtenäisellä tavalla.
3. Toimisto voi yksittäisen toimielimen pyynnöstä suorittaa muita virkamiesten valintaan liittyviä tehtäviä.
4. Toimiston tehtävänä on avustaa eri toimielimiä niiden pyynnöstä tilapäisen henkilöstön valinnassa, erityisesti määrittelemällä kokeiden sisällön ja järjestämällä ”valintakokeet”.
LIITE IV
Henkilöstösääntöjen 41 ja 50 artiklassa tarkoitetun korvauksen myöntämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt
Ainoa artikla
1. Jos virkamieheen on sovellettu henkilöstösääntöjen 41 tai 50 artiklaa, hänellä on oikeus
a) kolmen kuukauden ajan kuukausittaiseen korvaukseen, jonka määrä on yhtä suuri kuin hänen peruspalkkansa,
b) aikana, joka määräytyy jäljempänä 3 kohdassa esitettävän taulukon mukaan hänen ikänsä ja palvelusaikansa perusteella, kuukausittaiseen korvaukseen, jonka määrä on
— 85 prosenttia hänen peruspalkastaan neljännestä kuukaudesta kuudenteen kuukauteen,
— 70 prosenttia hänen peruspalkastaan seuraavien viiden vuoden ajan,
— 60 prosenttia hänen peruspalkastaan tämän jälkeen.
Oikeus korvaukseen lakkaa päivänä, jona virkamies täyttää ►M112 63 ◄ vuotta.
Virkamies saa ylittäessään tämän iän ja enintään 65-vuotiaaksi asti kuitenkin edelleen korvausta kunnes hän saavuttaa vanhuuseläkkeen enimmäismäärän.
Tässä artiklassa tarkoitettu peruspalkka on henkilöstösääntöjen 66 artiklassa säädetyssä taulukossa oleva palkka, joka on voimassa sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona tämä korvaus on maksettava.
2. Tämän liitteen säännökset tarkistetaan kymmenen vuoden kuluttua henkilöstösääntöjen voimaantulosta.
3. Määritettäessä virkamiehen iän perusteella se ajanjakso, jolta hänelle maksetaan henkilöstösääntöjen 41 ja 50 artiklassa säädetty korvaus, hänen virkaikäänsä sovelletaan jäljempänä esitetyn taulukon mukaan vahvistettua korjauskerrointa. Pyöristys suoritetaan tarvittaessa alempaan kuukausimäärään.
|
lkä |
% |
|
20 |
18 |
|
21 |
19,5 |
|
22 |
21 |
|
23 |
22,5 |
|
24 |
24 |
|
25 |
25,5 |
|
26 |
27 |
|
27 |
28,5 |
|
28 |
30 |
|
29 |
31,5 |
|
30 |
33 |
|
31 |
34,5 |
|
32 |
36 |
|
33 |
37,5 |
|
34 |
39 |
|
35 |
40,5 |
|
36 |
42 |
|
37 |
43,5 |
|
38 |
45 |
|
39 |
46,5 |
|
40 |
48 |
|
41 |
49,5 |
|
42 |
51 |
|
43 |
52,5 |
|
44 |
54 |
|
45 |
55,5 |
|
46 |
57 |
|
47 |
58,5 |
|
48 |
60 |
|
49 |
61,5 |
|
50 |
63 |
|
51 |
64,5 |
|
52 |
66 |
|
53 |
67,5 |
|
54 |
69 |
|
55 |
70,5 |
|
56 |
72 |
|
57 |
73,5 |
|
58 |
75 |
|
►M23 59-64 ◄ |
►M23 76,5 ◄ |
4. Henkilöstösääntöjen 41 ja 50 artiklassa tarkoitetulla virkamiehellä on sen jakson aikana, jolloin hänellä on oikeus korvaukseen, ja tätä jaksoa seuraavan kuuden kuukauden aikana oikeus saada omalta ja kauttaan vakuutettujen toisten henkilöiden osalta henkilöstösääntöjen 72 artiklassa säädetyt sairausvakuutusjärjestelmän mukaiset etuudet edellyttäen, että hän maksaa 1 kohdassa tarkoitetun peruspalkan tai sen osan perusteella lasketun vakuutusmaksun ja että hän ei harjoita ansiotoimintaa.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kauden päätyttyä ja siinä säädetyin edellytyksin se, jota asia koskee, voi pyynnöstään saada edelleen kyseisen sairausvakuutusjärjestelmän takaamia korvauksia edellyttäen, että hän maksaa henkilöstösääntöjen 72 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun maksun kokonaan.
Sen kauden päätyttyä, jonka aikana sillä, jota asia koskee, on oikeus korvaukseen, maksu lasketaan viimeisen kuukausittaisen korvauksen perusteella.
Kun virkamies saa henkilöstösäännöissä säädetyn eläkejärjestelmän perusteella maksettavaa eläkettä, hänet rinnastetaan henkilöstösääntöjen 72 artiklan määräysten soveltamiseksi virkamieheen, joka on ollut palveluksessa ►M112 63 ◄ -vuotiaaksi asti.
LIITE IV a
Osa-aikatyö
1 artikla
Virkamiehen on toimitettava osa-aikatyön tekemistä koskeva hakemuksensa lähimmälle esimiehelleen vähintään kaksi kuukautta ennen toivottua alkamisajankohtaa, asianmukaisesti perusteltuja kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta.
Lupa voidaan myöntää vähintään kuukauden ja enintään kolmen vuoden pituiseksi ajaksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 15 artiklassa ja 55 a artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan viidennessä luetelmakohdassa tarkoitettuja tapauksia.
Lupa voidaan uusia samoin edellytyksin. Asianomaisen virkamiehen on esitettävä luvan uusimista koskeva hakemus vähintään kaksi kuukautta ennen sen kauden päättymistä, jonka ajaksi lupa on myönnetty. Osa-aikatyön on oltava vähintään puolet normaalista työajasta.
Osa-aikatyö alkaa kuukauden ensimmäisenä päivänä, asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta.
2 artikla
Nimittävä viranomainen voi asianomaisen virkamiehen hakemuksesta peruuttaa luvan ennen sen kauden päättymistä, jonka ajaksi lupa on myönnetty. Peruuttamisajankohta ei saa olla yli kahta kuukautta virkamiehen ehdottamaa myöhempi, tai yli neljää kuukautta myöhempi, jos osa-aikatyö on myönnetty yli vuoden pituiseksi ajaksi.
Nimittävä viranomainen voi poikkeuksellisissa tilanteissa ja yksikön edun nimissä peruuttaa luvan ennen sen kauden päättymistä, jonka ajaksi lupa on myönnetty, ilmoittamalla siitä kaksi kuukautta etukäteen.
3 artikla
Virkamiehellä on oikeus saada tekemänsä työajan osuutta normaalista työajasta vastaava prosenttiosuus palkastaan siltä ajalta, jolloin hänellä on lupa tehdä osa-aikatyötä. Tätä prosenttiosuutta ei kuitenkaan sovelleta huollettavana olevasta lapsesta maksettavaan lisään, kotitalouslisän perusosaan eikä koulutuslisään.
Sairausvakuutusmaksut lasketaan kokoaikaisesti työskentelevän virkamiehen peruspalkan perusteella. Eläkemaksut lasketaan osa-aikaisesti työskentelevän virkamiehen peruspalkan perusteella. Virkamies voi myös pyytää, että eläkemaksut laskettaisiin kokoaikaisesti työskentelevän virkamiehen peruspalkan perusteella henkilöstösääntöjen 83 artiklan säännösten mukaisesti. Liitteessä VIII olevan 2, 3 ja 5 artiklan tarkoituksissa saadut eläkeoikeudet lasketaan suhteessa suoritettujen maksujen prosenttiosuuteen.
Virkamies ei osa-aikatyötä tehdessään saa tehdä ylitöitä eikä harjoittaa mitään muuta ansiotoimintaa kuin henkilöstösääntöjen 15 artiklassa tarkoitettua toimintaa.
4 artikla
Poiketen siitä, mitä 3 artiklan ensimmäisen kohdan ensimmäisessä virkkeessä säädetään, yli 55-vuotias virkamies, joka saa vähentää työaikansa puoleen valmistautuakseen eläkkeelle jäämiseen, saa alennettua peruspalkkaa, jonka määrä vastaa suurempaa seuraavista prosenttiosuuksista:
a) joko 60 prosenttia, tai
b) se prosenttiosuus, joka puolipäivätyön alkaessa laskettuna vastaa liitteessä VIII olevassa 2, 3, 4, 5, 9 ja 9 a artiklassa tarkoitettuja palvelusvuosia, lisättynä 10 prosentilla.
Virkamiehen, johon sovelletaan tämän artiklan säännöksiä, on puolipäivätyönsä päättyessä joko jäätävä eläkkeelle tai maksettava takaisin ne puolipäivätyötä tehdessään saamansa määrät, jotka ylittävät 50 prosenttia hänen peruspalkastaan.
5 artikla
Nimittävä viranomainen voi vahvistaa näiden säännösten soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.
LIITE V
Lomien myöntämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt
|
SISÄLLYS |
|
|
1 jakso: |
Vuosiloma 1—5 artikla |
|
2 jakso: |
Erityislomat 6 artikla |
|
3 jakso: |
Matkapäivät 7 artikla |
1 jakso
VUOSILOMA
1 artikla
Sinä vuonna, jolloin virkamies aloittaa palveluksensa tai jolloin hänen palvelussuhteensa päättyy, hänellä on oikeus kahden arkipäivän lomaan täyttä palveluskuukautta kohti; vajaasta palveluskuukaudesta saa lomaa kaksi arkipäivää, jos palvelusaika on pidempi kuin 15 päivää, ja yhden arkipäivän, jos palvelusaika on enintään 15 päivää.
2 artikla
Virkamies voi pitää vuosilomansa yhtenä tai useampana jaksona toivomuksensa mukaan ja yksikön tarpeet huomioon ottaen. Lomaan on kuitenkin sisällyttävä vähintään yksi yhtäjaksoinen kahden viikon jakso. Lomaa myönnetään palveluksensa aloittaville virkamiehille vasta kolmen palveluskuukauden jälkeen; asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa lomaa voidaan myöntää jo ennen tämän määräajan päättymistä.
3 artikla
Jos virkamies sairastuu vuosilomansa aikana niin, että se olisi estänyt häntä hoitamasta tehtäviään, jos hän ei olisi ollut lomalla, vuosilomaa pidennetään tämän työkyvyttömyysjakson verran edellyttäen, että tästä esitetään asianmukainen lääkärintodistus.
4 artikla
Jos virkamies ei ole pitänyt koko vuosilomaansa ennen kuluvan kalenterivuoden loppua muista kuin yksikön tarpeista johtuvista syistä, vuosilomasta voidaan siirtää seuraavaan vuoteen enintään 12 päivää.
Jos virkamies ei ole palvelussuhteensa päättyessä pitänyt koko vuosilomaansa, hänelle maksetaan kustakin pitämättömästä lomapäivästä korvaus, joka on kolmaskymmenesosa hänen kuukausipalkastaan palvelussuhteen päättymishetkellä.
Jos virkamies on palvelussuhteensa päättyessä pitänyt vuosilomaa enemmän kuin mihin hänellä on sillä hetkellä oikeus, häneltä peritään edellisessä kohdassa kuvatulla tavalla laskettu määrä.
5 artikla
Jos virkamies kutsutaan takaisin vuosilomaltaan tai jos hänen lomansa peruutetaan yksikön tarpeiden vuoksi, hänelle korvataan tästä aiheutuneet asianmukaisesti perustellut kulut, ja hänelle myönnetään uudet matkapäivät.
2 jakso
ERITYISLOMAT
6 artikla
Vuosiloman lisäksi virkamiehelle voidaan myöntää hakemuksesta erityislomaa. Tällaista lomaa myönnetään varsinkin jäljempänä luetelluissa tapauksissa seuraavin rajoituksin:
— virkamiehen avioituminen: neljä päivää;
— virkamiehen muutto: enintään kaksi päivää;
— puolison vakava sairaus: enintään kolme päivää;
— puolison kuolema: neljä päivää;
— ylenevää polvea olevan sukulaisen vakava sairaus: enintään kaksi päivää;
— ylenevää polvea olevan sukulaisen kuolema: kaksi päivää;
— lapsen ►M112 ————— ◄ avioituminen: kaksi päivää;
— lapsen syntymä: 10 päivää, jotka on pidettävä syntymää seuraavien 14 viikon aikana;
— vaimon kuolema äitiysloman aikana: äitiyslomasta jäljellä olevien päivien lukumäärää vastaava määrä päiviä; jos vaimo ei ole virkamies, äitiysloman jäljellä oleva kesto määritellään soveltamalla soveltuvin osin henkilöstösääntöjen 58 artiklaa;
— lapsen vakava sairaus: enintään 2 päivää;
— lääkärintodistuksella osoitettu lapsen erittäin vakava sairaus tai enintään 12-vuotiaan lapsen sairaalahoito: enintään 5 päivää;
— lapsen kuolema: neljä päivää;
— apseksiottaminen: 20 viikkoa, ja 24 viikkoa vammaisen ottolapsen tapauksessa:
— Kutakin ottolasta kohden voi saada vain yhden erityisloman, jonka ottovanhemmat voivat jakaa keskenään, jos molemmat ovat virkamiehiä. Loma myönnetään ainoastaan, jos virkamiehen puoliso harjoittaa vähintään puolipäiväistä ansiotoimintaa. Jos puoliso työskentelee muualla kuin yhteisöjen toimielimissä ja saa vastaavanlaista lomaa, virkamiehen oikeuksista vähennetään vastaava määrä päiviä.
— Nimittävä viranomainen voi tarvittaessa myöntää ylimääräistä erityislomaa, jos sen maan kansallinen lainsäädäntö, jossa lapseksiottamismenettely tapahtuu ja joka ei ole se maa, jossa ottolapsen ottava virkamies työskentelee, vaatii jommankumman tai molempien ottovanhempien läsnäoloa;
— virkamiehelle myönnetään 10 päivän erityisloma, jos hänellä ei ole oikeutta tämän luetelmakohdan ensimmäisen virkkeen nojalla myönnettävään kokonaiskestoltaan 20 viikon tai 24 viikon pituiseen erityislomaan; tällaisen ylimääräisen erityisloman voi saada ainoastaan yhden kerran kutakin ottolasta kohti.
Lisäksi toimielin voi myöntää erityisen loman, kun on kyse ammatillisesta täydennyskoulutuksesta, sellaista täydennyskoulutusta koskevalle ohjelmalle asetetuissa rajoissa, jonka toimielin on vahvistanut ►M112 henkilöstösääntöjen 24 a artiklan mukaisesti ◄ .
Tätä artiklaa sovellettaessa virkamiehen avopuoliso rinnastetaan aviopuolisoon, jos liitteessä VII olevan 1 artiklan 2 kohdan c alakohdan kolme ensimmäistä ehtoa täyttyvät.
3 jakso
MATKAPÄIVÄT
7 artikla
To the period of leave provided for in Section 1 above shall be added travelling time based on the distance by rail between the place of leave and the place of employment, calculated as follows:
— 50 to 250km: one day for the outward-and-return journey,
— 251 to 650km: two days for the outward-and-return journey,
— 601 to 900km: three days for the outward-and-return journey,
— 901 to 1 400km: four days for the outward-and-return journey,
— 1 401 to 2 000km: five days for the outward-and-return journey,
— more than 2 000km: six days for the outward-and-return journey.
▼M112 —————
For the purpose of this Article, the place of leave in respect of annual leave shall be the place of origin.
Edellä olevia säännöksiä sovelletaan virkamiehiin, joiden asemapaikka sijaitsee jäsenvaltioiden alueella. Jos asemapaikka sijaitsee tämän alueen ulkopuolella, matkapäivien määrä vahvistetaan erityisellä päätöksellä tarvittavat seikat huomioon ottaen.
Where special leave is granted in pursuance of Section 2 above, any travelling time shall be fixed by special decision taking into account particular needs.
LIITE VI
Ylityötuntien korvaamista vapaa-aikana tai palkkana koskevat yksityiskohtaiset säännöt
1 artikla
►M112 Palkkaluokkien AST 1—4 ◄ virkamiehillä on henkilöstösääntöjen 56 artiklassa vahvistetuin rajoituksin oikeus saada tekemistään ylitöistä korvaus vapaana tai palkkana seuraavasti:
a) Kustakin ylityötunnista saa korvauksena ►M39 puolitoista tuntia vapaa-aikana ◄ ; jos ylityötunti on kuitenkin tehty klo 22.00—7.00 taikka sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, siitä saa korvauksena ►M39 kaksi tuntia vapaa-aikana ◄ ; korvauksena saatavaa vapaata myönnettäessä otetaan huomioon yksikön tarpeet ja asianomaisen henkilön toivomukset.
b) Jos tätä korvausta ei yksikön tarpeiden vuoksi ole voitu antaa sitä kuukautta seuraavan kuukauden aikana, jona ylityötunnit on tehty, nimittävä viranomainen antaa luvan hyvittämättömien ylityötuntien korvaamiseen edellä a kohdassa vahvistetuin perustein palkkana, joka on ►M39 0,56 prosenttia ◄ peruskuukausipalkasta kultakin ylityötunnilta.
c) Jotta ylityötunnista saisi korvauksen tai palkan, sen on täytynyt kestää yli 30 minuuttia.
2 artikla
Virkamatkapaikalle matkustamiseen tarvittavaa aikaa ei katsota tässä liitteessä tarkoitetuiksi ylityötunneiksi. Virkamatkapaikalla tehdyistä tavanomaisen työtuntimäärän ylittävistä työtunneista voi saada korvauksen vapaana tai mahdollisesti palkkana nimittävän viranomaisen päätöksellä.
3 artikla
Tämän liitteen edellisistä säännöksistä poiketen tietyt erityisolosuhteissa työskentelevät ►M112 palkkaluokkien AST 1—4 ◄ virkamiesten ryhmät voivat saada ylityötunneista kiinteämääräisen korvauksen, jonka määrän ja myöntämisedellytykset nimittävä viranomainen vahvistaa pariteettikomitean lausunnon saatuaan.
LIITE VII
Palkkaa ja kulujen korvaamista koskevat säännöt
|
SISÄLLYS |
|
|
1 jakso: |
Perhelisät 1—3 artikla |
|
2 jakso: |
Ulkomaankorvaus 4 artikla |
|
3 jakso: |
Kulujen korvaaminen |
|
A. |
Asettautumiskorvaus 5 artikla |
|
B. |
Uudelleenasettautumiskorvaus 6 artikla |
|
C. |
Matkakulut 7—8 artikla |
|
D. |
Muuttokulut 9 artikla |
|
E. |
Päiväraha 10 artikla |
|
F. |
Virkamatkakulut 11—13 a artikla |
|
G. |
Kiinteämääräinen kulukorvaus 14—15 artikla |
|
4 jakso: |
Maksaminen Artiklarna 16-17 |
1 jakso
PERHELISÄT
1 artikla
1. Vahvistetaan kotitalouslisän määräksi perusosa ►M122 164,27 euroa ◄ lisättynä 2 prosentilla virkamiehen peruspalkasta.
2. Kotitalouslisään on oikeutettu:
a) naimisissa oleva virkamies,
b) virkamies, joka on jäänyt leskeksi tai eronnut tai elää virallisessa asumuserossa tai on naimaton ja jolla on huollettavanaan yksi tai useampi lapsi 2 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä,
c) virkamies, joka on rekisteröity muun vakiintuneen parisuhteen kuin avioliiton osapuoleksi edellyttäen, että:
i) pari toimittaa jonkin jäsenvaltion tai jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen viralliseksi tunnustaman asiakirjan, jossa todistetaan heidän asemansa muun parisuhteen kuin avioliiton osapuolina,
ii) kumpikaan osapuolista ei ole naimisissa eikä ennestään muussa parisuhteessa kuin avioliitossa,
iii) osapuolten välillä ei ole mitään seuraavista sukulaisuussuhteista: vanhempi, lapsi, isovanhempi, lapsenlapsi, veli, sisar, täti, setä, eno, veljen- tai sisarenpoika, veljen- tai sisarentytär, vävy tai miniä,
iv) pari ei voi solmia laillista avioliittoa jäsenvaltiossa; tätä luetelmakohtaa sovellettaessa parilla katsotaan olevan mahdollisuus solmia laillinen avioliitto ainoastaan sellaisissa tapauksissa, joissa osapuolet täyttävät kaikki tällaisen parin avioliiton hyväksymiselle jäsenvaltion lainsäädännössä asetetut edellytykset;
►M112 d) ◄ erityisellä ja perustellulla päätöksellä, jonka nimittävä viranomainen tekee todistusvoimaisten asiakirjojen perusteella, virkamies, joka ►M112 a, b ja c alakohdassa säädettyjä ◄ edellytyksiä täyttämättä tosiasiallisesti huolehtii perheen elatuksesta.
3. Jos virkamiehen puoliso harjoittaa ansiotoimintaa, josta saatavat tulot ennen verojen vähentämistä ovat korkeammat kuin ►M39 ►M112 palkkaluokan 3 toisen palkkatason ◄ virkamiehen vuosittainen peruspalkka, johon sovelletaan sen valtion osalta vahvistettua korjauskerrointa, jossa puoliso harjoittaa ammatillista toimintaansa ◄ , kotitalouslisään oikeutettu virkamies ei saa tätä lisää, paitsi jos nimittävä viranomainen tekee asiasta erityisen päätöksen. Lisä maksetaan kuitenkin aina, kun puolisoilla on huollettavanaan yksi tai useampia lapsia.
4. Jos yhteisöjen palveluksessa olevista puolisoista kumpikin on edellä tarkoitettujen säännösten perusteella oikeutettu kotitalouslisään, lisä maksetaan ainoastaan sille puolisolle, jonka peruspalkka on suurempi.
5. Jos virkamiehellä on oikeus kotitalouslisään ainoastaan 2 kohdan b alakohdan mukaan ja jos kaikki 2 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä hänen huollettavanaan olevat lapset on annettu toisen henkilön huollettavaksi laissa olevien määräysten perusteella taikka oikeuden päätöksellä tai toimivaltaisen hallinnollisen viranomaisen päätöksellä, kotitalouslisä maksetaan viimeksi mainitulle henkilölle virkamiehen lukuun ja hänen nimissään. Täysi-ikäisten huollettavana olevien lasten osalta tämän edellytyksen katsotaan täyttyvän siinä tapauksessa, että he asuvat pääsääntöisesti toisen vanhemman luona.
Kuitenkin jos virkamiehen lapset annetaan usean henkilön huollettavaksi, kotitalouslisä jaetaan näille henkilöille huollettavaksi annettujen lasten lukumäärän mukaisesti.
Jos henkilöllä, jolle maksetaan virkamiestä koskeva kotitalouslisä edellisten määräysten mukaan on itsellään oikeus tähän lisään, sillä perusteella, että hän on virkamies tai muuhun henkilöstöön kuuluva, hänelle maksetaan ainoastaan se kotitalouslisä, joka on näistä suurempi.
2 artikla
1. Virkamies, jolla on yksi tai useampi lapsi huollettavanaan, saa 2 ja 3 kohdassa mainittujen edellytysten mukaisesti ►M122 358,96 euroa ◄ lisän kuukaudessa kutakin hänen huollettavanaan olevaa lasta kohden.
2. Huollettavana olevaksi lapseksi katsotaan virkamiehen tai hänen puolisonsa avioliitossa syntynyt lapsi, avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi tai ottolapsi, jos virkamies tosiasiallisesti huolehtii lapsesta.
Huollettavana olevaksi lapseksi katsotaan myös lapsi, josta on tehty lapseksiottamista koskeva hakemus ja jonka osalta lapseksiottamista koskeva menettely on aloitettu.
Lapsi, jonka elatusvastuu kuuluu virkamiehelle alaikäisten suojelua koskevaan jäsenvaltion lainsäädäntöön perustuvan päätöksen nojalla, rinnastetaan huollettavana olevaan lapseen.
3. Lisä myönnetään:
a) ilman eri toimenpiteitä jokaisesta alle 18-vuotiaasta lapsesta, ja
b) kyseisen virkamiehen perustellusta pyynnöstä jokaisesta koulua käyvästä tai ammatillista koulutusta saavasta 18—26-vuotiaasta lapsesta.
4. Poikkeustapauksessa huollettavana olevaan lapseen voidaan rinnastaa todistusvoimaisiin asiakirjoihin perustuvalla nimittävän viranomaisen erityisellä, perustellulla päätöksellä sellainen henkilö, jonka suhteen virkamiehellä on lakisääteinen elatusvelvollisuus ja jonka elatus aiheuttaa hänelle huomattavia kustannuksia.
5. Jos lapsella on vakava sairaus tai vamma, jonka vuoksi hän ei pysty elättämään itseään, lisän maksamista jatketaan ilman mitään ikärajoitusta sairauden tai vamman koko keston ajan.
6. Kultakin tässä artiklassa tarkoitetulta huollettavana olevalta lapselta maksetaan ainoastaan yksi huollettavana olevalta lapselta maksettava lisä, vaikka vanhemmat olisivat kolmen Euroopan yhteisön kahden eri toimielimen palveluksessa.
7. Kun 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu huollettavana oleva lapsi annetaan toisen henkilön huollettavaksi laissa olevan määräyksen perusteella taikka oikeuden päätöksellä tai toimivaltaisen hallinnollisen viranomaisen päätöksellä, lisä maksetaan viimeksi mainitulle henkilölle virkamiehen lukuun ja hänen nimissään.
3 artikla
1. Virkamies saa yleisissä täytäntöönpanosäännöksissä vahvistetuin edellytyksin kustakin tämän liitteen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta huollettavanaan olevasta vähintään 5-vuotiaasta lapsesta, joka saa säännöllisesti ja täysipäiväisesti opetusta maksullisessa peruskoulussa tai keskiasteen oppilaitoksessa taikka korkeakoulussa, koulutuslisän, joka on tarkoitettu kattamaan virkamiehelle koulutuksesta aiheutuvat kulut, kuitenkin enintään ►M122 243,55 euroa ◄ kuukaudessa. Maksullisen koulun käyntiä koskevaa edellytystä ei kuitenkaan sovelleta koulumatkakulujen korvaamiseen.
Oikeus lisään alkaa sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jonka aikana lapsi aloittaa peruskoulun, ja päättyy sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka aikana lapsi täyttää 26 vuotta.
Lisä maksetaan enintään kaksinkertaisena ensimmäisessä kohdassa säädettyyn enimmäismäärään verrattuna:
— virkamies, jonka asemapaikka on vähintään 50 kilometrin etäisyydellä:
—— Eurooppa-koulusta tai
— oppilaitoksesta, jossa opetusta annetaan oppilaan äidinkielellä ja jota lapsi käy asianmukaisesti perustelluista opetuksellisista syistä.
— an official whose place of employment is at least 50 km from an establishment of higher education in the country of which he is a national or working in his language, provided that the child actually attends an establishment of higher education at least 50 km from the place of employment and the official is entitled to the expatriation allowance; the latter condition shall not apply if there is no such establishment in the country of which the official is a national ►M112 tai jos lapsi opiskelee korkea-asteen oppilaitoksessa jossakin muussa maassa kuin siinä, jossa virkamiehen asemapaikka sijaitsee ◄ .
— lisään oikeutetuille, jotka eivät toimi työtehtävissä, samoilla edellytyksillä kuin kahdessa edeltävässä luetelmakohdassa, ottaen asemapaikan sijasta huomioon asuinpaikan.
Maksullisen koulun käyntiä koskevaa edellytystä ei sovelleta kolmannen alakohdan mukaisiin maksuihin.
Kun lapsi, jolla on oikeus koulutuslisään, annetaan toisen henkilön huollettavaksi lainsäädännön taikka oikeuden tai toimivaltaisen hallinnollisen viranomaisen päätöksellä, koulutuslisä maksetaan kyseiselle henkilölle virkamiehen lukuun ja hänen nimissään. Tässä tapauksessa kolmannessa kohdassa tarkoitettu vähintään 50 kilometrin välimatka lasketaan sen henkilön kotipaikasta, jolla lapsi on huollettavana.
2. Tämän lisän määräksi vahvistetaan ►M122 87,69 euroa ◄ kuukaudessa kutakin 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua huollettavana olevaa lasta kohti, joka on alle viiden vuoden ikäinen tai joka ei saa vielä säännöllistä ja kokopäiväistä perus- tai keskiasteen opetusta. Tällöin sovelletaan 1 kohdan viimeisen alakohdan ensimmäistä virkettä.
2 jakso
ULKOMAANKORVAUS
4 artikla
An expatriation allowance equal to 16% of the total of the basic salary, ►M25 kotitalouslisä ◄ and dependent child allowance ►M25 virkamiehelle maksettava ◄ shall be paid:
◄
a) virkamiehelle,
— joka ei ole eikä ole koskaan ollut sen valtion kansalainen, jonka ►M39 ————— ◄ alueella hänen asemapaikkansa sijaitsee,
— joka ei ole kuusi kuukautta ennen tehtäviensä aloittamista päättyvän viiden vuoden jakson aikana asunut vakituisesti tai harjoittanut pääasiallista ansiotoimintaansa kyseisen valtion eurooppalaisella alueella. Tätä säännöstä sovellettaessa ei oteta huomioon olosuhteita, jotka aiheutuvat toiselle valtiolle tai kansainväliselle organisaatiolle suoritetuista palveluksista.
b) virkamiehelle, joka on tai on ollut sen valtion kansalainen, jonka alueella hänen asemapaikkansa sijaitsee, ja joka on ennen palvelukseen tuloaan asunut vakituisesti kymmenen vuotta kyseisen valtion eurooppalaisen alueen ulkopuolella muusta syystä kuin hoitaakseen tehtäviään jonkin valtion tai kansainvälisen organisaation palveluksessa.
Ulkomaankorvauksen on oltava vähintään ►M122 486,88 euroa ◄ kuukaudessa.
▼M25 —————
2. Virkamiehellä, jolla ei ole eikä ole koskaan ollut sen jäsenvaltion kansalaisuutta, jossa hänen asemapaikkansa on, ja joka ei täytä 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, on oikeus maastamuutto-korvaukseen, joka on neljännes ulkomaankor-vauksesta.
3. Edellä 1 ja 2 kohtien soveltamiseksi virkamies, joka avioliiton solmimisen myötä on saanut ilman eri toimenpiteitä ja ilman mahdollisuutta luopua siitä, sen jäsenvaltion kansalaisuuden, jossa hänen asemapaikkansa on, rinnastetaan 1 kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettuun virkamieheen.
▼M112 —————
3 jakso
KULUJEN KORVAAMINEN
A.
Asettautumiskorvaus
5 artikla
1. Vakinaisella virkamiehellä, joka osoittaa, että hänen on ollut vaihdettava asuinpaikkaa täyttääkseen henkilöstösääntöjen 20 artiklan mukaiset edellytykset, on oikeus asettautumiskorvaukseen, joka on kotitalouslisään oikeutetun virkamiehen osalta kahden kuukauden peruspalkan suuruinen ja sellaisen virkamiehen osalta, jolla ei ole oikeutta tähän lisään, yhden kuukauden peruspalkan suuruinen.
Kun molemmilla yhteisöjen virkamiehinä olevilla puolisoilla on oikeus asettautumiskorvaukseen, se maksetaan ainoastaan sille puolisolle, jonka peruspalkka on suurempi.
Asettautumiskorvaukseen sovelletaan virkamiesten asemapaikalle vahvistettua korjausker-rointa.
2. Samansuuruinen asettautumiskorvaus maksetaan uuden asemapaikan osoittamisen yhteydessä virkamiehelle, jonka on vaihdettava asuinpaikkaansa täyttääkseen henkilöstösääntöjen 20 artiklan velvoitteet.
3. Asettautumiskorvaus lasketaan sen siviilisäädyn ja palkan mukaan, joka virkamiehellä on joko vakinaistamispäivänä tai päivänä, jolloin uusi asemapaikka osoitetaan.
Asettautumiskorvaus maksetaan esitettäessä todisteet siitä, että virkamies — ja perheenhuoltajana olevan virkamiehen osalta myös hänen perheensä — on asettautunut asemapaikkaan.
4. Jos ►M25 kotitalouslisään oikeutettu ◄ virkamies ei asettaudu asemapaikkaansa perheensä kanssa, hän saa ainoastaan puolet siitä korvauksesta, johon hänellä muuten olisi oikeus. Toinen puoli maksetaan, kun hänen perheensä asettautuu asemapaikkaan, jos se tapahtuu jäljempänä olevan 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa määräajassa. Jos asettautumista ei ole tapahtunut ja jos virkamies siirretään paikkaan, jossa hänen perheensä asuu, hänellä ei ole oikeutta asettautumiskorvaukseen.
5. Kun vakinainen virkamies, joka on saanut asettautumiskorvauksen, irtisanoutuu yhteisöjen palveluksesta omasta tahdostaan ennen kuin hänen palvelukseen tulostaan on kulunut kaksi vuotta, hänen on palveluksesta lähtiessään palautettava saamastaan korvauksesta osa, joka lasketaan sen mukaan, paljonko kahden vuoden jaksosta on jäljellä.
6. Virkamiehen, joka saa asettautumiskorvauksen, on ilmoitettava muualta saamansa saman-luontoiset korvaukset ja nämä korvaukset vähennetään tässä artiklassa säädetyistä korvauksista.
B.
Uudelleenasettautumiskorvaus
6 artikla
1. Vakinaisella virkamiehellä, ►M112 joka osoittaa vaihtaneensa asuinpaikkaa ◄ , on palvelussuhteensa päättyessä oikeus uudelleenasettautumiskorvaukseen, joka on ►M25 kotitalouslisään oikeutetun ◄ virkamiehen osalta kahden kuukauden peruspalkan suuruinen ja muun kuin ►M25 kotitalouslisään oikeutetun ◄ virkamiehen osalta kuukauden peruspalkan suuruinen, jos hän on ollut palveluksessa neljä vuotta eikä saa samanluonteista korvausta uudessa työssään. ►M25 Kun molemmilla yhteisöjen virkamiehinä olevilla puolisoilla on oikeus uudelleenasettautumiskorvaukseen, se maksetaan ainoastaan sille puolisolle, jonka peruspalkka on suurempi. ◄
Tämän ajanjakson laskemisessa otetaan huomioon vuodet, jolloin asianomainen henkilö on ollut jossakin henkilöstösääntöjen 35 artiklassa tarkoitetussa hallinnollisessa asemassa, lukuun ottamatta virkavapautta henkilökohtaisista syistä.
Tätä vähimmäisaikaa koskevaa edellytystä ei sovelleta, jos virkamies siirretään eläkkeelle yksikön edun vuoksi.
Uudelleenasettautumiskorvaukseen sovelletaan virkamiehen viimeiselle asemapaikalle vahvistettua korjauskerrointa.
2. Jos vakinainen virkamies kuolee, uudelleenasettautumiskorvaus maksetaan eloon jäävälle puolisolle, tai jos tällaista henkilöä ei ole, 2 artiklassa tarkoitetuille huollettavana oleville henkilöille, vaikka 1 kohdassa säädetty palvelusaikaa koskeva edellytys ei täyttyisikään.
3. Uudelleenasettautumiskorvaus lasketaan sen siviilisäädyn ja palkan mukaan, joka virkamiehellä on palvelussuhteen lopullisesti päättyessä.
4. Uudelleenasettautumiskorvaus maksetaan esitettäessä todisteet siitä, että virkamies ja hänen perheensä ovat asettautuneet uudelleen vähintään 70 kilometrin päähän asemapaikasta, tai jos virkamies on kuollut, siitä, että hänen perheensä on asettautunut uudelleen vähintään saman etäisyyden päähän.
Virkamiehen tai edesmenneen virkamiehen perheen uudelleenasettautumisen on tapahduttava kolmen vuoden kuluessa palvelussuhteen päättymisestä.
Oikeudenomistajat eivät menetä tätä oikeutta kyseisen määräajan umpeutumisen vuoksi, jos he voivat todistaa, etteivät olleet tietoisia edeltävistä säännöksistä.
C.
Matkakulut
7 artikla
1. Virkamiehellä on oikeus saada korvaus matkakuluista sekä omalta osaltaan että puolisonsa ja talouteensa kuuluvien huollettavana olevien henkilöiden osalta
a) palvelukseen tulemisen yhteydessä matkakuluista palvelukseenottopaikkakunnalta asemapaikkaan,
b) palvelussuhteen päättyessä lopullisesti henkilöstösääntöjen 47 artiklan mukaisesti asemapaikalta jäljempänä 3 kohdassa määritellylle lähtöpaikkakunnalle,
c) kaikkien siirtojen yhteydessä, joiden vuoksi hänen asemapaikkansa muuttuu.
Virkamiehen kuoltua on naispuolisella leskellä ja huollettavana olevilla henkilöillä oikeus saada korvaus matkakuluista samoin edellytyksin.
Matkakuluihin sisältyvät myös kulut mahdollisista paikkavarauksista ja matkatavaroiden kuljetuksesta sekä tarvittaessa välttämättömät hotellikulut.
2. Korvaus suoritetaan käyttäen perusteena tavanomaista lyhintä ja edullisinta reittiä rautateitse ensimmäisessä luokassa asemapaikan ja palvelukseenotto- tai lähtöpaikkakunnan välillä.
Kun ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu matka on pidempi kuin 500 kilometriä ja kun tavanomaiseen reittiin sisältyy merimatka, asianomaisella henkilöllä on matkaliput esittämällä oikeus saada korvaus lentomatkakuluista liikemiesluokan tai sitä vastaavan luokan mukaisesti. Jos matkaan käytetään jotakin muuta kuin edellä tarkoitettua kulkuneuvoa, korvaus suoritetaan junalipun hinnan perusteella, lukuun ottamatta makuuvaunupaikkaa. Jos korvausta ei voida laskea tällä perusteella, korvauksen laskutapa vahvistetaan nimittävän viranomaisen tekemällä erityisellä päätöksellä.
3. Virkamiehen lähtöpaikkakunta määritetään hänen tullessaan palvelukseen ottaen huomioon hänen palvelukseenottopaikkakuntansa tai se paikka, johon hänellä on luontaiset siteet. Tätä määritystä voidaan myöhemmin tarkistaa nimittävän viranomaisen erityisellä päätöksellä sinä aikana, jolloin henkilö on palveluksessa, tai hänen lähtiessään palveluksesta. Asianomaisen ollessa palveluksessa tämä päätös voidaan tehdä ainoastaan poikkeuksellisesti ja sen jälkeen kun kyseinen henkilö on esittänyt asianmukaiset todisteet hakemuksensa perusteeksi. Tässä tarkistuksessa ei kuitenkaan voida hyväksyä paikaksi, johon kyseisellä henkilöllä on luontaiset siteet, yhteisöjen jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella tai Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen liitteessä IV mainittujen valtioiden ja alueiden ulkopuolella sijaitsevaa paikkaa.
8 artikla
1. Virkamiehellä on oikeus saada vuosittain omalta osaltaan, ja jos hänellä on oikeus kotitalouslisään, puolisonsa ja 2 artiklassa tarkoitettujen huollettavinaan olevien henkilöiden osalta kiinteämääräinen korvaus matkakuluista asemapaikasta 7 artiklassa määritellylle lähtöpaikkakunnalle.
Jos molemmat puolisot ovat yhteisöjen virkamiehiä, kummallakin on oikeus saada omalta ja huollettavinaan olevien henkilöiden osalta kiinteämääräinen korvaus matkakuluista edellä olevien säännösten mukaisesti; kukin huollettavana oleva henkilö oikeuttaa ainoastaan yhteen korvaukseen. Huollettavana olevien lasten osalta tämä korvaus määritetään puolisoiden hakemuksesta jommankumman puolison lähtöpaikkakunnan perusteella.
Jos virkamies avioituu keskellä vuotta ja on sen jälkeen oikeutettu kotitalouslisään, puolison osalta korvattavat matkakulut lasketaan sen jakson mukaan, joka alkaa avioitumispäivästä ja päättyy avioitumisvuoden lopussa.
Mahdolliset laskentaperusteiden muutokset, jotka aiheutuvat kyseisten korvausten maksamisen jälkeen tapahtuneesta perhesuhteiden muutoksesta, eivät velvoita virkamiestä maksamaan korvausta takaisin.
2—10 -vuotiaan lapsen matkakulujen laskentaperusteena on puolet kilometrikorvauksesta ja puolet kiinteämääräisestä lisäkorvauksesta; tätä laskettaessa lapsen katsotaan täyttäneen kaksi tai kymmenen vuotta 1 päivänä tammikuuta kyseisenä vuonna.
2. Kiinteämääräinen korvaus suoritetaan virkamiehen asemapaikan ja hänen palvelukseenottopaikkakuntansa tai lähtöpaikkakuntansa välisen matkan mukaan laskettavan kilometrikorvauksen perusteella; etäisyys lasketaan 7 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa vahvistetun menetelmän mukaisesti.
Korvaus on:
0 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on 0–200 km
0,3651 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on 201–1 000 km
0,6085 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on 1 001–2 000 km
0,3651 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on 2 001–3 000 km
0,1216 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on 3 001–4 000 km
0,0586 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on 4 001–10 000 km
0 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus ylittää 10 000 km.
Edellä oleviin lisätään kiinteämääräinen lisäkorvaus seuraavasti:
— 182,54 euroa, jos asemapaikan ja lähtöpaikkakunnan välinen etäisyys rautateitse on 725–1 450 kilometriä,
— 365,04 euroa, jos asemapaikan ja lähtöpaikkakunnan välinen etäisyys rautateitse on yli 1 450 kilometriä.
Edellä olevia kilometrikorvauksia ja kiinteämääräisiä korvauksia mukautetaan vuosittain palkkojen vuosittaista mukautusta vastaavasti.
3. Kun virkamies on ollut kalenterivuoden aikana Euroopan kolmen yhteisön toimielinten palveluksessa alle yhdeksän kuukautta siksi, että hänen palvelussuhteensa on päättynyt muusta syystä kuin kuoleman takia tai siksi, että hän on ollut kyseisen vuoden aikana virkavapaalla henkilökohtaisista syistä, hänellä on oikeus ainoastaan osaan edellä 1 kohdassa tarkoitetusta korvauksesta; korvauksen määrä lasketaan sen jakson mukaan, jonka aikana virkamies on toiminut työtehtävissä.
4. Edellä olevia säännöksiä sovelletaan virkamiehiin, joiden asemapaikka sijaitsee jäsenvaltioiden alueella. Virkamiehellä, jonka lähtöpaikkakunta ja/tai asemapaikka sijaitsee jäsenvaltioiden alueen ulkopuolella, on oikeus omalta osaltaan, ja jos hänellä on oikeus kotitalouslisään, puolisonsa ja 2 artiklassa tarkoitettujen huollettavinaan olevien henkilöiden osalta, saada kalenterivuosittain korvaus matkakuluista lähtöpaikkakunnalleen tai johonkin toiseen paikkaan, kuitenkin siten, että korvauksen enimmäismäärä on yhtä suuri kuin matkakulut lähtöpaikkakunnalle. Jos puoliso ja 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut huollettavina olevat henkilöt eivät asu virkamiehen kanssa tämän asemapaikassa, heillä on kuitenkin oikeus saada kalenterivuosittain korvaus matkakuluista lähtöpaikkakunnalta asemapaikkaan tai johonkin toiseen paikkaan, kuitenkin siten, että korvauksen enimmäismäärä on yhtä suuri kuin matkakulut lähtöpaikkakunnalta asemapaikkaan.
Nämä matkakulut korvataan kiinteämääräisenä maksuna, joka perustuu turistiluokkaa välittömästi ylemmän luokan lentomatkan kustannuksiin.
D.
Muuttokulut
9 artikla
1. Henkilökohtaisen irtaimiston siirtämisestä aiheutuvat kulut, mukaan luettuina vakuutukset tavanomaisten riskien (rikkoutuminen, varkaus, tulipalo) varalta, korvataan virkamiehelle, jonka on vaihdettava asuinpaikkaa täyttääkseen henkilöstösääntöjen 20 artiklan velvoitteet ja joka ei ole saanut muualta korvausta samoista kuluista. Kyseinen korvaus maksetaan ennalta hyväksytetyn kustannusarvion rajoissa. Toimielimen toimivaltaisille yksiköille on esitettävä vähintään kaksi kustannusarviota. Jos esitetyt kustannusarviot eivät näiden yksiköiden mielestä ole kohtuullisia, ne voivat valita muun muuttoyrityksen. Tällöin voidaan päättää, että virkamiehen saama korvaus perustuu viimeksi mainitun muuttoyrityksen kustannusarvioon.
2. Palvelussuhteen päättyessä tai virkamiehen kuollessa korvataan muuttokulut asemapaikasta lähtöpaikkakunnalle.
Jos kuollut virkamies oli naimaton, nämä kulut korvataan oikeudenomistajille.
3. Vakinaisen virkamiehen muuton on tapahduttava vuoden kuluessa koeajan päättymisestä.
Tehtävien päättyessä lopullisesti muuton on tapahduttava 6 artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa säädetyssä kolmen vuoden määräajassa.
Edellä tarkoitettujen määräaikojen jälkeen aiheutuvat muuttokulut voidaan korvata ainoastaan poikkeustapauksissa nimittävän viranomaisen erityisellä päätöksellä.
E.
Päiväraha
10 artikla
1. Virkamiehellä, joka voi osoittaa, että hänen on vaihdettava asuinpaikkaa täyttääkseen henkilöstösääntöjen 20 artiklan edellytykset, on oikeus tämän artiklan 2 kohdassa määriteltynä aikana kalenteripäiväkohtaiseen päivärahaan, jonka määrä vahvistetaan seuraavasti:
— 37,73 euroa virkamiehelle, jolla on oikeus kotitalouslisään,
— 30,42 euroa virkamiehelle, jolla ei ole oikeutta kotitalouslisään.
Edellä olevaa taulukkoa tarkistetaan aina kun palkkatasoa tarkistetaan henkilöstösääntöjen 65 artiklan mukaisesti.
2. Päivärahaan oikeuttava aika määritetään seuraavasti:
a) kun kyseessä on virkamies, ►M25 jolla ei ole oikeutta kotitalouslisään ◄ : 120 päivää, ja
b) kun kyseessä on virkamies, ►M25 jolla on oikeus kotitalouslisään ◄ : 180 päivää, tai jos kyseinen virkamies on virkamiesharjoittelija, harjoitteluaika lisättynä yhdellä kuukaudella.
Kun molemmilla yhteisöjen ►M112 tai muuhun henkilökuntaan kuuluvilla ◄ puolisoilla on oikeus päivärahaan, b alakohdassa säädettyä päivärahakautta sovelletaan siihen puolisoon, jonka palkka on suurempi. Toiseen puolisoon sovelletaan a alakohdassa säädettyä päivärahakautta.
Päivärahaa ei myönnetä missään tapauksessa sen päivän jälkeen, jolloin virkamies on muuttanut täyttääkseen henkilöstösääntöjen 20 artiklan mukaiset velvoitteet.
▼M112 —————
F.
Virkamatkakulut
11 artikla
1. Virkamiehellä, jolla on matkamääräys, on oikeus matkustuskulujen korvaukseen ja päivärahaan jäljempänä säädettävin edellytyksin.
▼M112 —————
2. ►M112 Matkamääräyksessä vahvistetaan virkamatkan todennäköinen kesto, jonka perusteella lasketaan säädetystä päivärahasta virkamatkan tekijälle mahdollisesti maksettava ennakko. ◄ Ellei asiasta ole tehty erityistä päätöstä, päivärahaa ei kuitenkaan makseta ennakkoon, jos työmatkan on määrä kestää enintään 24 tuntia ja jos se suuntautuu maahan, jossa käytetään samaa valuuttaa kuin asianomaisen asemapaikassa.
3. Lukuun ottamatta erityistapauksia, joista on tehtävä erityispäätös, ja erityisesti silloin kun loma keskeytyy tai lomalta kutsutaan takaisin, virkamatkakulut korvataan siihen määrään asti, joka vastaa edullisimman käytettävissä olevan vaihtoehdon matkakustannuksia asemapaikan ja virkamatkapaikan välillä niin, ettei virkamatkan tekijän tarvitse merkittävästi pidentää oleskeluaan paikalla.
12 artikla
1. Juna
Junalla tehdyn virkamatkan matkakulut korvataan tositteiden perusteella käyttäen perusteena ensimmäisen luokan junalipun hintaa asemapaikan ja virkamatkapaikan välisen lyhimmän reitin mukaan.
2. Lentokone
Virkamiehet saavat käyttää lentokonetta, jos edestakaisen matkan pituus on junamatkan perusteella laskettuna vähintään 800 kilometriä.
3. Laiva
Nimittävä viranomainen tekee päätökset sovellettavista laivamatkojen matkustusluokista ja korvattavista hyttimaksuista tapauskohtaisesti matkan kestosta ja kustannuksista riippuen.
4. Henkilöauto
Matkakustannukset korvataan kiinteämääräisesti junalipun hinnan perusteella 1 kohdan säännösten mukaisesti; muita lisäkuluja ei korvata.
Nimittävä viranomainen voi kuitenkin päättää myöntää virkamiehelle kilometrikorvauksen edellä säädetyn matkakulukorvauksen asemesta, jos tämä tekee virkamatkansa erityisolosuhteissa ja jos julkisten liikennevälineiden käyttäminen tuottaa ilmeisiä hankaluuksia.
13 artikla
1. Virkamatkapäiväraha kattaa kiinteämääräisesti kaikki virkamatkan tekijälle aiheutuvat menot: aamiaisen, kaksi pääateriaa ja muut juoksevat menot paikallisliikenne mukaan luettuna. Majoituskulut paikallisine veroineen korvataan tositteita vastaan kullekin maalle vahvistetun enimmäismäärän rajoissa.
2.
a) Euroopan unionin jäsenvaltioita koskeva taulukko:
|
(euroina) |
||
|
Matkakohde |
Majoituskulujenenimmäismäärä (hotelli) |
Päiväraha |
|
Belgia |
140 |
92 |
|
Bulgaria |
169 |
58 |
|
Tšekki |
155 |
75 |
|
Tanska |
150 |
120 |
|
Saksa |
115 |
93 |
|
Viro |
110 |
71 |
|
Kreikka |
140 |
82 |
|
Espanja |
125 |
87 |
|
Ranska |
150 |
95 |
|
Irlanti |
150 |
104 |
|
Italia |
135 |
95 |
|
Kypros |
145 |
93 |
|
Latvia |
145 |
66 |
|
Liettua |
115 |
68 |
|
Luxemburg |
145 |
92 |
|
Unkari |
150 |
72 |
|
Malta |
115 |
90 |
|
Alankomaat |
170 |
93 |
|
Itävalta |
130 |
95 |
|
Puola |
145 |
72 |
|
Portugali |
120 |
84 |
|
Romania |
170 |
52 |
|
Slovenia |
110 |
70 |
|
Slovakia |
125 |
80 |
|
Suomi |
140 |
104 |
|
Ruotsi |
160 |
97 |
|
Yhdistynyt kuningaskunta |
175 |
101 |
Kun jokin yhteisöjen toimielimistä tai yhteisöjen ulkopuolinen hallintoelin tai organisaatio tarjoaa tai korvaa virkamatkalla olevan virkamiehen aterian tai majoituksen, hänen on tehtävä siitä ilmoitus. Tällöin sovelletaan vastaavia vähennyksiä.
b) Nimittävä viranomainen vahvistaa ja mukauttaa määräajoin jäsenvaltioiden Euroopassa sijaitsevan alueen ulkopuolelle suuntautuvia virkamatkoja koskevat korvaukset.
3. Neuvosto tarkistaa joka toinen vuosi 2 (a) kohdassa mainitut määrät. Tämä tarkistus suoritetaan hotellien, ravintoloiden ja ateriapalvelujen hintoja koskevan komission selvityksen perusteella, ja siinä otetaan huomioon mainittujen hintojen kehitystä kuvaavat indeksit. Neuvosto päättää tästä tarkistuksesta komission ehdotuksesta määräenemmistöllä siten kuin EY:n perustamissopimuksen 205 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa määrätään.
13 a artikla
Eri toimielimet vahvistavat tämän liitteen 11, 12 ja 13 artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt yleisten täytäntöönpanosäännösten mukaisesti.
G.
Kiinteämääräinen kulukorvaus
14 artikla
1. Jos tietyille virkamiehille aiheutuu heille annettujen tehtävien luonteen vuoksi säännöllisesti edustuskuluja, nimittävä viranomainen voi myöntää heille kiinteämääräisen korvauksen, jonka määrästä se päättää.
Erityistapauksissa nimittävä viranomainen voi lisäksi päättää, että toimielin maksaa osan asianomaisten virkamiesten majoituskuluista.
2. Jos virkamiehille aiheutuu heille annettujen erityisohjeiden perusteella satunnaisia yksikön tarpeista johtuvia edustuskuluja, edustuskorvauksen määrä vahvistetaan tapauskohtaisesti perusteena olevien tositteiden nojalla ja nimittävän viranomaisen vahvistamin edellytyksin.
▼M112 —————
15 artikla
Nimittävän viranomaisen päätöksellä voivat ►M112 henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut johtavassa asemassa olevat virkamiehet ◄ , joilla ei ole käytössään virka-autoa, saada kiinteämääräisen korvauksen, jonka määrä voi olla enintään ►M97 892,42 EUR:a ◄ vuodessa, kattamaan heidän matkakulunsa sen kaupungin alueella, jossa heidän asemapaikkansa on.
Oikeus tähän korvaukseen voidaan myöntää nimittävän viranomaisen perustellulla päätöksellä virkamiehelle, jonka on tehtäviensä vuoksi tehtävä jatkuvasti sellaisia matkoja, joilla hänellä on oikeus käyttää omaa autoaan.
4 jakso
MAKSAMINEN
16 artikla
1. Palkka maksetaan virkamiehelle jokaisen kuukauden 15. päivänä kuluvan kuukauden osalta. Palkan määrä pyöristetään ylöspäin seuraavaan ►M94 senttiin ◄ .
2. Kun palkkasaatava ei koske koko kuukausipalkkaa, se jaetaan kolmaskymmenesosiin:
a) Jos maksettavien päivien todellinen lukumäärä on enintään viisitoista, maksettavien kolmaskymmenesosien lukumäärä on sama kuin maksettavien päivien todellinen lukumäärä.
b) Jos maksettavien päivien todellinen lukumäärä on yli viisitoista, maksettavien kolmaskymmenesosien lukumäärä on kolmenkymmenen ja muiden kuin maksettavien päivien todellisen lukumäärän välinen erotus.
3. Jos virkamies saa oikeuden perhelisiin ja ulkomaankorvaukseen sen jälkeen kun hän on aloittanut palveluksensa, ne maksetaan hänelle sen kuukauden ensimmäisestä päivästä, jonka kuluessa kyseinen peruste muodostuu. Kun oikeus näihin lisiin ja tähän korvaukseen päättyy, ne maksetaan virkamiehelle sen kuukauden viimeiseen päivään asti, jonka kuluessa kyseinen peruste lakkaa olemasta voimassa.
Article 17
1. Payment shall be made to each official at the place and in the currency of the country where he carries out his duties.
2. Yhteisöjen toimielinten yhteisymmärryksessä ja henkilöstösääntökomitean lausunnon saatuaan laatimien säännösten mukaisesti vahvistetuilla edellytyksillä virkamies voi siirrättää säännöllisesti osan palkastaan johonkin toiseen jäsenvaltioon sen toimielimen välityksellä, jonka palveluksessa hän on.
Tällainen siirto voi koskea jompaakumpaa tai molempia seuraavista:
a) toisessa jäsenvaltiossa olevassa oppilaitoksessa opiskelevaa huollettavana olevaa lasta kohti enintään määrä, joka vastaa kyseisestä lapsesta tosiasiallisesti saadun koulutuslisän määrää;
b) kenelle tahansa kyseisessä jäsenvaltiossa asuvalle henkilölle, johon nähden virkamiehellä on todistettavasti velvoitteita oikeuden päätöksen tai toimivaltaisen hallintoviranomaisen päätöksen nojalla, suoritettavat säännölliset maksut, joista on esitettävä pätevät todistusasiakirjat.
Toisessa luetelmakohdassa tarkoitetut siirrot eivät voi olla enempää kuin 5 prosenttia virkamiehen peruspalkasta.
3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa siirroissa käytetään henkilöstösääntöjen 63 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettua valuuttakurssia. Siirrettyihin määriin sovelletaan kerrointa, joka edustaa sille maalle, jonka valuuttana siirto tehdään, henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevan 3 artiklan 5 kohdan b alakohdan mukaan vahvistetun korjauskertoimen ja virkamiehen palkanmaksuun sovelletun, henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevan 3 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitetun korjauskertoimen välistä eroa.
4. Edellä 1—3 kohdassa tarkoitettujen siirtojen lisäksi virkamies voi pyytää säännöllistä siirtoa toiseen jäsenvaltioon kuukausittaisella valuuttakurssilla, johon ei sovelleta korjauskerrointa. Tällainen siirto voi olla enintään 25 prosenttia virkamiehen peruspalkasta.
LIITE VIII
Eläkejärjestelmää koskevat yksityiskohtaiset säännöt
|
SISÄLLYS |
|
|
1 luku: |
Yleiset säännökset 1 artikla |
|
2 luku: |
Vanhuuseläke ja eroraha |
|
1 jakso: |
Vanhuuseläke 2—11 artikla |
|
2 jakso: |
Eroraha 12 artikla |
|
3 luku: |
Työkyvyttömyyskorvaus 13—15 artikla |
|
4 luku: |
Perhe-eläke 17—29 artikla |
|
5 luku: |
Väliaikaiset eläkkeet 30—33 artikla |
|
6 luku: |
Eläkkeen korotus huollettavien lasten perusteella 34—35 artikla |
|
7 luku: |
|
|
1 jakso: |
Eläkejärjestelmän rahoitus 36—38 artikla |
|
2 jakso: |
Eläkkeen laskeminen 40—44 artikla |
|
3 jakso: |
Eläke-etuuksien maksaminen 45—46 artikla |
|
8 luku: |
Siirtymäsäännökset 48—51 artikla |
1 LUKU
Yleiset säännökset
1 artikla
1. Jos virkamiehelle ennen palvelukseen tuloa tehdyssä lääkärintarkastuksessa käy ilmi, että hänellä on jokin sairaus tai vamma, nimittävä viranomainen voi päättää, että hän saa työkyvyttömyys- tai henkivakuutukseen liittyvät takuut tämän sairauden tai vamman osalta vasta viiden vuoden kuluttua siitä, kun hän on tullut yhteisöjen palvelukseen.
Virkamies voi tehdä tätä päätöstä koskevan valituksen työkyvyttömyyslautakunnalle.
2. Virkamies, joka on virkavapaana asepalveluksen suorittamista varten, lakkaa saamasta työkyvyttömyys- tai henkivakuutukseen liittyviä takuita sellaisten tapaturmien ja sairauksien osalta, jotka aiheutuvat välittömästi asepalveluksen suorittamisesta. Edellä olevat säännökset eivät vaikuta niihin siirrettäviin eläkeoikeuksiin, jotka virkamies on hankkinut siihen päivään mennessä, jolloin hän jää virkavapaalle asepalveluksen suorittamista varten.
2 LUKU
Vanhuuseläke ja eroraha
1 jakso
VANHUUSELÄKE
2 artikla
Vanhuuseläke lasketaan virkamiehen palvelusvuosien kokonaismäärän perusteella. Jokainen jäljempänä olevassa 3 artiklassa vahvistetuin edellytyksin huomioon otettava vuosi lasketaan yhdeksi palvelusvuodeksi ja jokainen kokonainen kuukausi palvelusvuoden yhdeksi kahdestoistaosaksi.
Vanhuuseläkettä laskettaessa huomioon otettavien palvelusvuosien enimmäismäärä on ►M112 henkilöstösääntöjen 77 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettuun eläkkeen enimmäismäärään vaadittava palvelusvuosien määrä ◄ .
3 artikla
Edellyttäen, että asianomainen toimihenkilö on maksanut säädetyt eläkemaksut palvelusajaltaan, 2 artiklan mukaisia palvelusvuosia laskettaessa otetaan huomioon:
a) palvelusaika virkamiehenä jossakiuj n toimielimessä jossakin henkilöstösääntöjen 35 artiklan a, b, c, e ja f alakohdassa tarkoitetussa asemassa. Henkilöstösääntöjen 40 artiklan nojalla virkavapautta saaneisiin henkilöihin sovelletaan kuitenkin mainitun artiklan 3 kohdan toisen alakohdan viimeisessä virkkeessä säädettyjä edellytyksiä;
b) kaudet, joiden aikana asianomaisella on ollut oikeus henkilöstösääntöjen 41 ja 50 artiklassa tarkoitettuun korvaukseen, enintään viiden vuoden ajalta;
c) aika, jona henkilölle on maksettu työkyvyttömyyskorvausta;
d) kertynyt palvelusaika muihin toimihenkilöihin sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisessa asemassa. Kun mainitun säännöstön mukaisesta sopimussuhteisesta toimihenkilöstä tulee virkamies, eläkkeeseen oikeuttavat palvelusvuodet sopimussuhteisena toimihenkilönä oikeuttavat virkamiehen eläkevuosien määrään, joka lasketaan sopimussuhteisena toimihenkilönä saadun viimeisen peruspalkan ja virkamiehenä saadun ensimmäisen peruspalkan välisessä suhteessa todellisten palvelusvuosien määrän rajoissa. Mahdollisesti liikaa suoritetut maksut, jotka vastaavat eläkkeeseen laskettujen palvelusvuosien ja todellisten palvelusvuosien lukumäärän välistä erotusta, palautetaan asianomaiselle henkilölle sopimussuhteisena toimihenkilönä saadun viimeisen peruspalkan perusteella. Tätä säännöstä sovelletaan soveltuvilta osin tapauksessa, jossa virkamiehestä tulee sopimussuhteinen toimihenkilö.
4 artikla
1. Virkamies, joka on ollut aiemmin jonkin yhteisöjen toimielimen palveluksessa joko virkamiehenä tai väliaikaisena toimihenkilönä taikka sopimussuhteisena toimihenkilönä ja joka otetaan uudestaan jonkin yhteisöjen toimielimen palvelukseen, alkaa saada uusia eläkeoikeuksia. Hän voi pyytää, että eläkeoikeuksia laskettaessa otetaan huomioon tämän liitteen 3 artiklan mukaisesti virkamiehenä, väliaikaisena toimihenkilönä tai sopimussuhteisena toimihenkilönä täyttynyt palvelusaika, jolta eläkemaksut on suoritettu, edellyttäen että:
a) 12 artiklan nojalla suoritettu eroraha, johon on lisätty ►M123 3,1 ◄ prosentin vuotuinen koronkorko, maksetaan takaisin. Jos asianomainen on saanut muihin toimihenkilöihin sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 42 tai 112 artiklan mukaisia etuuksia, mainittujen artiklojen nojalla suoritetut määrät, joihin on lisätty edellä mainitun prosentin mukainen koronkorko, on myös maksettava takaisin;
b) tähän tarkoitukseen varataan ennen 11 artiklan 2 kohdassa säädetyn palvelusvuosihyvityksen laskemista ja edellyttäen, että asianomainen on pyytänyt tämän artiklan mukaisia etuuksia ja hän on ne saanut sen jälkeen, kun hänet on otettu uudestaan palvelukseen, se osa yhteisön eläkejärjestelmään siirretystä määrästä, joka vastaa 11 artiklan 1 kohdan tai 12 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla vakuutusmatemaattisesti laskettua ja lähtöjärjestelmään siirrettyä määrää ja johon on lisätty ►M123 3,1 ◄ prosentin vuotuinen koronkorko.
Jos asianomainen on saanut muihin toimihenkilöihin sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 42 tai 112 artiklan mukaisia etuuksia, varattavassa määrässä otetaan huomioon myös näiden artiklojen nojalla suoritettu määrä, johon on lisätty ►M123 3,1 ◄ prosentin vuotuinen koronkorko.
Jos yhteisön järjestelmään siirretty määrä ei riitä palauttamaan koko aiempaan palvelusaikaan liittyviä eläkeoikeuksia, virkamies voi omasta pyynnöstään täydentää ensimmäisen alakohdan b alakohdassa säädettyä määrää.
2. Edellä 1 kohdassa säädettyä korkoprosenttia voidaan tarkistaa liitteessä XII olevassa 10 artiklassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.
5 artikla
Sen estämättä, mitä tämän liitteen 2 artiklassa säädetään, virkamiehellä, joka jatkaa palveluksessa täytettyään 63 vuotta, on oikeus saada kultakin mainitun iän täyttämisen jälkeiseltä palvelusvuodelta eläkkeeseensä korotus, joka on 2 prosenttia eläkkeen laskennassa huomioon otetusta peruspalkasta; eläkkeen kokonaismäärä voi kuitenkin olla enintään 70 prosenttia viimeisestä peruspalkasta, joka määritetään tapauskohtaisesti henkilöstösääntöjen 77 artiklan toisen tai kolmannen kohdan mukaan.
Korotus myönnetään myös kuolemantapauksessa, jos virkamies on jäänyt palvelukseen täytettyään ►M112 63 ◄ vuotta.
6 artikla
Se vähimmäistoimeentulon määrä, joka otetaan huomioon palkkaa laskettaessa, vastaa ►M112 1 -palkkaluokan ◄ l tason virkamiehen peruspalkkaa.
▼M112 —————
8 artikla
Vanhuuseläkkeen ”vakuutusmatemaattisella arvolla” tarkoitetaan virkamiehelle kertyvien etuuksien pääoma-arvoa, joka on laskettu liitteessä XII olevassa 9 artiklassa mainitun kuolevuustaulukon ja ►M123 3,1 ◄ prosentin vuotuisen koron perusteella, jota voidaan tarkistaa liitteessä XII olevassa 10 artiklassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan.
9 artikla
1. Virkamies, jonka palvelussuhde päättyy ennen 63 vuoden ikää, voi pyytää, että hänen vanhuuseläkkeensä
a) Maksamista siirretään sitä kalenterikuukautta seuraavan kalenterikuukauden ensimmäiseen päivään, jonka aikana hän täyttää 63 vuotta, tai
b) maksetaan hänelle heti, jos hän on täyttänyt vähintään 55 vuotta. Tällöin vanhuuseläkkeen määrää vähennetään suhteessa virkamiehen ikään eläkkeenmaksun aloittamishetkellä.
Eläkkeeseen sovelletaan 3,5 prosentin vähennystä kultakin palvelusvuodelta, jona virkamies ei ole vielä täyttänyt henkilöstöstösääntöjen 77 artiklan mukaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavaa ikää. Jos henkilöstösääntöjen 77 artiklan mukaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän ja asianomaisen henkilön iän edellä tarkoitetulla hetkellä välinen ero ylittää kokonaisten vuosien määrän, vähennykseen lisätään yksi vuosi.
2. Nimittävä viranomainen voi päättää yksikön edun mukaisesti, objektiivisin ja konkreettisin perustein sekä yleisissä täytäntöönpanosäännöksissä vahvistettujen avoimien menettelyjen avulla jättää soveltamatta edellä mainittua vähennystä asianomaisiin virkamiehiin. Niiden virkamiesten ja väliaikaisten toimihenkilöiden kokonaismäärä, jotka jäävät eläkkeelle ilman että heidän eläkettään vähennetään kultakin vuodelta, saa olla enintään 10 prosenttia niiden kaikkien toimielinten virkamiesten määrästä, jotka ovat edellisenä vuonna siirtyneet eläkkeelle. Tämä prosenttiluku voi vaihdella vuosittain 8 prosentista 12 prosenttiin siten, että kahden vuoden kokonaismäärä ei saa ylittää 20 prosenttia ja että talousarvion tasapainoa noudatetaan. Ennen kuin viisi vuotta on kulunut, komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle arviointikertomuksen tämän toimenpiteen soveltamisesta. Tarvittaessa komissio ehdottaa EY:n perustamissopimuksen 283 artiklan nojalla, että viiden vuoden jälkeen vuosittaiseksi enimmäismääräksi vahvistetaan 5—10 prosenttia kaikkien toimielinten edellisenä vuonna eläkkeelle siirtyneiden virkamiesten määrästä.
9a artikla
Virkamiehellä, joka on saavuttanut oikeuden eläkkeeseen, joka on yli 70 prosenttia hänen viimeisestä peruspalkastaan, ja joka pyytää välitöntä pääsyä vanhuuseläkkeelle 9 artiklan nojalla, on oikeus vaatia, että vähennettyä eläkettä määritettäessä 9 artiklasta ilmenevää vähennystä sovelletaan teoreettiseen määrään, joka vastaa kertyneitä palvelusvuosia, eikä 70 prosenttiin viimeisestä peruspalkasta rajattuun enimmäismäärään. Näin laskettu vähennetty eläke ei saa kuitenkaan missään tapauksessa ylittää henkilöstösääntöjen 77 artiklassa tarkoitettua 70 prosentin osuutta viimeisestä peruspalkasta.
10 artikla
Oikeus vanhuuseläkkeeseen tulee voimaan sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jonka kuluessa virkamies saa oikeuden eläkkeeseen ilman eri toimenpiteitä tai omasta pyynnöstään; hänelle maksetaan palkka eläkeoikeuden alkamiseen asti.
11 artikla
1. Virkamiehellä, joka on päättänyt tehtävänsä:
— siirtyäkseen sellaisen hallintoelimen, kansallisen järjestön tai kansainvälisen järjestön palvelukseen, joka on tehnyt sopimuksen yhteisöjen kanssa;
— toimiakseen palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana, minkä perusteella hän saa eläkeoikeudet eläkejärjestelmässä, josta hallintaelimet ovat tehneet sopimuksen yhteisöjen kanssa,
on oikeus siirtää yhteisöiltä saamiaan vanhuuseläkeoikeuksia ►M112 varsinaisena siirtopäivänä ◄ vastaava käypä arvo sen hallintoelimen tai järjestön eläkekassaan taikka siihen eläkekassaan, josta virkamies saa palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana vanhuuseläkeoikeuksia.
2. Virkamiehellä, joka siirtyy yhteisöjen palvelukseen sen jälkeen kun hän:
— on eronnut tehtävistään kansallisen järjestön tai kansainvälisen järjestön hallinnossa, tai
— lopettanut toimintansa palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana,
on mahdollisuus vakinaistamisensa ja sen ajankohdan välisenä aikana, jona hän saa oikeuden henkilöstösääntöjen 77 artiklassa tarkoitettuun vanhuuseläkkeeseen, suorituttaa yhteisöille varsinaisen siirtohetken mukaan vakuutusmatemaattisesti laskettu pääoma, joka edustaa hänen edellä mainittuja palveluksia suorittamalla kartuttamiaan eläkeoikeuksia.
Tällöin toimielin, jonka palveluksessa virkamies on, määrittää yleisissä täytäntöönpanosäännöksissä niiden palvelusvuosien lukumäärän, joka aiemman palvelusajan osalta otetaan huomioon yhteisön eläkejärjestelmässä, ottaen huomioon virkamiehen peruspalkka, ikä ja muuntokurssi siirtopyynnön tekopäivänä vakinaistettaessa sekä siirretyn pääoman arvon vähennettynä määrällä, joka edustaa siirtopyynnön tekopäivän ja varsinaisen siirtopäivän välistä pääoman uudelleenarvostusta.
Virkamies voi käyttää hyväkseen tätä mahdollisuutta ainoastaan yhden kerran kunkin jäsenvaltion ja eläkerahaston kohdalla.
3. Mitä 2 kohdassa säädetään, sovelletaan myös virkamieheen, joka on palannut palvelukseen 37 artiklan 1 kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetun muiden tehtävien tilapäisen hoitamisen päätyttyä sekä virkamieheen, joka on palannut palvelukseen henkilöstösääntöjen 40 artiklassa säädetyn henkilökohtaisista syistä myönnetyn loman päättyessä.
2 jakso
ERORAHA
12 artikla
1. Alle 63-vuotiaalla virkamiehellä, jonka palvelussuhde päättyy lopullisesti muun syyn kuin kuoleman tai työkyvyttömyyden vuoksi ja jolla ei ole oikeutta vanhuuseläkkeeseen välittömästi tai myöhempänä ajankohtana, on oikeus saada palveluksesta erotessaan:
a) jos hän on ollut palveluksessa vähemmän kuin vuoden ajan ja edellyttäen, että häneen ei ole sovellettu 11 artiklan 2 kohdan säännöksiä, eroraha, joka on kolme kertaa peruspalkasta vanhuuseläkemaksuina pidätetty määrä vähennettynä määrillä, jotka on mahdollisesti maksettu muihin toimihenkilöihin sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 42 ja 112 artiklan nojalla;
b) muissa tapauksissa 11 artiklan 1 kohdan nojalla tai suorittamalla vastaavan vakuutusmatemaattisen arvon valitsemaansa yksityiseen vakuutusjärjestelmään tai eläkerahastoon, joka takaa, että
i) pääomaa ei palauteta;
ii) kuukausieläke maksetaan aikaisintaan 60 vuoden iän täyttämisestä ja viimeistään 65 vuoden iän täyttämisestä lukien;
iii) perhe-eläkkeenä tai eloon jääneille maksettavat korvaukset suoritetaan;
iv) siirto toiseen vakuutusjärjestelmään tai rahastoon hyväksytään ainoastaan ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa kuvatuin ehdoin.
2. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetään, vähintään 63-vuotiaalla virkamiehellä, joka palvelukseen tultuaan on suorittanut eläkeoikeuksiensa perustamiseksi tai säilyttämiseksi maksuja kansalliseen eläkejärjestelmään tai valitsemaansa yksityiseen vakuutusjärjestelmään tai eläkerahastoon, jotka täyttävät edellisessä kohdassa mainitut ehdot, ja joka eroaa lopullisesti tehtävistään muusta syystä kuin kuoleman tai työkyvyttömyyden johdosta ja jolla ei ole oikeutta heti tai myöhempänä ajankohtana maksettavaan vanhuuseläkkeeseen, on palveluksesta erotessaan oikeus erorahaan, joka vastaa yhteisön palveluksessa ollessa saatujen eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattista arvoa. Näissä tapauksissa eläkeoikeuksien perustamiseksi tai säilyttämiseksi kansalliseen eläkejärjestelmään maksetut määrät vähennetään erorahasta muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 45 tai 112 artiklan nojalla.
3. Kun virkamies eroaa lopullisesti tehtävistään erottamisen johdosta, eroraha tai tapauksen mukaan siirrettävää määrää vastaava vakuutusmatemaattinen arvo vahvistetaan kuitenkin liitteessä IX olevan 9 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaan tehtävällä päätöksellä.
▼M112 —————
3 LUKU
Työkyvyttömyyskorvaus
13 artikla
►M112 1. ◄ Ellei edellä olevan 1 artiklan 1 kohdan säännöksistä muuta johdu, alle 65-vuotias virkamies, jonka työkyvyttömyyslautakunta toteaa kärsivän eläkeoikeuksien karttumisaikana pysyvästä ja täydellisestä työkyvyttömyydestä niin, ettei hän voi suorittaa mihinkään palkkaryhmänsä toimeen kuuluvia tehtäviä, vaan joutuu tämän vuoksi keskeyttämään työskentelyn siinä ►M15 yhteisöihin ◄ , on oikeutettu ►M23 henkilöstösääntöjen 78 artiklassa tarkoitettu ►M112 työkyvyttömyyskorvaus ◄ ◄ .
2. Työkyvyttömyyskorvauksen saaja ei saa harjoittaa palkallista ammattitoimintaa, ellei hän ole saanut nimittävältä viranomaiselta siihen ennakkolupaa. Siinä tapauksessa korvauksesta vähennetään palkan osa, joka yhdessä työkyvyttömyyskorvauksen kanssa ylittää viimeisen palveluksessaoloajan kokonaispalkan, joka määritetään sen kuukauden ensimmäisenä päivänä voimassaolleen palkkataulukon mukaan, jolta korvaus suoritetaan.
Asianomaisen on toimitettava vaadittavat kirjalliset todisteet ja ilmoitettava toimielimelle kaikki seikat, jotka saattavat muuttaa oikeuksia korvaukseen.
14 artikla
Oikeus ►M112 työkyvyttömyyskorvaukseen ◄ alkaa sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukaudenensimmäisenä päivänä, jona virkamies siirtyy eläkkeelle henkilöstösääntöjen 53 artiklan mukaan.
Kun ►M62 entinen virkamies ◄ ei enää täytä kyseisen ►M112 korvauksen ◄ saamisen edellytyksiä, hänellä on velvollisuus palata ensimmäiseen hänen palkkaluokassansa tai ryhmässänsä vapautuvaan uraansa vastaavaan toimeen edellyttäen, että hänellä on kyseiseen toimeen vaaditut taidot. Jos virkamies kieltäytyy hänelle tarjotusta toimesta, hänellä on edelleen oikeus palata samojen edellytysten mukaisesti toiseen palkkaluokassansa tai ryhmässänsä vapautuvaan uraansa vastaavaan toimeen; jos virkamies kieltäytyy toisen kerran, hänet voidaan irtisanoa viran puolesta ►M112 ————— ◄ .
Siinä tapauksessa, että ►M62 entinen virkamies ◄ , joka saa ►M112 työkyvyttömyyskorvausta ◄ , kuolee, kyseiset eläkeoikeudet päättyvät sen kalenterikuukauden lopussa, jonka aikana virkamies on kuollut.
15 artikla
Jos työkyvyttömyyseläkettä saava ►M62 entinen virkamies ◄ ei ole vielä täyttänyt ►M112 63 ◄ vuotta, toimielin voi vaatia häntä käymään säännöllisissä tarkastuksissa varmistaakseen, että hän yhä täyttää kyseisen ►M112 korvauksen ◄ saamisen edellytykset.
▼M112 —————
4 LUKU
Perhe-eläke
17 artikla
►M23 Jos virkamies on kuollessaan jossakin henkilöstösääntöjen 35 artiklassa tarkoitetussa asemassa, hänen ►M112 eloon jääneellä puolisollaan ◄ ◄ , joka oli ollut kyseisen virkamiehen puolisona vähintään vuoden ajan ennen kuin tämän palvelussuhde toimielimen palveluksessa päättyi, ja ellei edellä olevan 1 artiklan 1 kohdan ja jäljempänä olevan 22 artiklan säännöksistä muuta johdu, oikeus siirtoeläkkeeseen, jonka määrä on ►M5 60% ◄ siitä vanhuuseläkkeestä, johon virkamiehellä olisi kuollessaan ollut oikeus palvelusvuosia ►M62 tai ikää ◄ koskevien vaatimusten täyttymistä edellyttämättä.
Edellä säädettyä avioliiton kestoa koskevaa vaatimusta ei sovelleta, jos avioliitosta tai virkamiehen aiemmasta avioliitosta on syntynyt yksi tai useampia lapsia, joiden elatuksesta naispuolinen ►M112 eloon jäänyt puoliso ◄ huolehtii tai on huolehtinut, tai jos virkamiehen kuoleman on aiheuttanut hänen tehtäviensä hoidosta tai tapaturmasta johtuva vamma tai sairaus, tai tapaturma.
17 a artikla
Jollei 1 artiklan 1 kohdassa ja 22 artiklassa toisin säädetä, sellaisen entisen virkamiehen ►M112 eloon jääneellä puolisolla ◄ , joka on erotettu toimesta tai johon on sovellettu tehtävistä eroamista 259/68, (Euratom, EHTY, ETY) N:o 2530/72 tai (EHTY, ETY, Euratom) N:o 1543/73 mukaan ja joka kuolinhetkellään sai kuukausittaista korvausta henkilöstösääntöjen 50 artiklan tai jonkin muun edellä mainitun asetuksen mukaan, on, ►M112 jos avioliitto oli solmittu ennen palvelussuhteen päättymistä ja jos hän oli ollut virkamiehen puolisona vähintään vuoden ajan ◄ , oikeus ►M112 eloon jääneen eläkkeeseen ◄ , joka on 60 prosenttia vanhuuseläkkeestä, jonka hänen puolisonsa olisi voinut saada kuolinpäivänään, palveluksessaolon pituudesta tai iästä riippumatta.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun ►M112 eloon jääneen eläkkeeseen ◄ määrän on oltava vähintään henkilöstösääntöjen 79 artiklan toisessa alakohdassa säädettyjen määrien suuruinen. Tämä eläke ei voi kuitenkaan olla missään tapauksessa suurempi kuin sen vanhuuseläkkeen ensimmäinen maksettu erä, johon entisellä virkamiehellä olisi ollut oikeus, jos hän, mikäli olisi elossa ja käyttänyt loppuun oikeutensa jonkin edellä mainitun korvauksen osalta olisi ollut oikeutettu vanhuuseläkkeeseen.
Avioliittoa ei koske ensimmäisessä kohdassa säädetty aikaisemmuuden vaatimus, jos yksi tai useampi lapsista on syntynyt entisen virkamiehen avioliiton aikana, jonka hän on solminut ennen tehtäviensä hoidon päättymistä, jos ►M112 eloon jäänyt puoliso ◄ tosiasiallisesti huolehtii tai on huolehtinut liitteessä VII olevassa 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista huollettavana olevista lapsista.
Samaa sovelletaan, jos entisen virkamiehen kuolema johtuu jostakin 17 artiklan toisen alakohdan lopussa tarkoitetusta seikasta.
18 artikla
Vanhuuseläkettä saaneen entisen virkamiehen eloon jäänyt puoliso edellyttäen, että avioliitto oli solmittu ennen palvelussuhteen päättymistä ja että hän oli ollut virkamiehen puolisona vähintään vuoden ajan ennen kuin tämän palvelussuhde toimielimen palveluksessa päättyi, ja jos ei tämän liitteen 22 artiklasta muuta johdu, on oikeus siirtoeläkkeeseen, jonka määrä on 60 prosenttia siitä vanhuuseläkkeestä, jota hänen puolisonsa sai ennen kuolemaansa. Siirtoeläkkeen vähimmäismäärä on 35 prosenttia viimeisestä peruspalkasta; siirtoeläke ei voi kuitenkaan missään tapauksessa olla suurempi kuin se vanhuuseläke, jota entinen virkamies sai ennen kuolemaansa.
Edellisessä kohdassa säädettyä avioliiton kestoa koskevaa vaatimusta ei sovelleta, jos virkamiehen ennen palvelussuhteen päättymistä solmimasta avioliitosta on syntynyt yksi tai useampia lapsia, joiden elatuksesta leski huolehtii tai on huolehtinut.
18 a artikla
Sellaisen entisen virkamiehen ►M112 eloon jäänellä puolisolla ◄ , joka on eronnut tehtävistään ennen kuin hän täytti ►M112 63 vuotta ◄ , ja joka on pyytänyt, että hänen vanhuuselä-keoikeutensa siirretään sen kalenterikuukauden ensimmäiseen päivään, jonka aikana hän täyttää ►M112 63 vuotta ◄ , on, ►M112 jos avioliitto oli solmittu ennen palvelussuhteen päättymistä ja jos hän oli ollut virkamiehen puolisona vähintään vuoden ajan ◄ ja jollei 22 artiklasta muuta johdu, oikeus ►M112 eloon jääneen eläkkeeseen ◄ , joka on 60 prosenttia siitä vanhuuseläkkeestä, jonka hänen puolisonsa olisi saanut täyttäessään ►M112 63 vuotta ◄ . ►M112 Eloon jääneen eläkkeen ◄ vähimmäismäärä on 35 prosenttia viimeisestä peruspalkasta; ►M112 eloon jääneen eläkk ◄ ei voi kuitenkaan missään tapauksessa olla suurempi kuin vanhuuseläke, johon entisellä virkamiehellä olisi ollut oikeus täyttäessään ►M112 63 vuotta ◄ .
Avioliiton pituutta ei oteta huomioon, jos ennen ►M62 entisen virkamiehen ◄ tehtävistä eroamista solmitusta avioliitosta syntyneitä lapsi on yksi tai useampia ja jos ►M112 eloon jäänyt puoliso ◄ huolehtii tai on huolehtinut näiden lasten elatuksesta.
19 artikla
Työkyvyttömyyskorvausta saaneen entisen virkamiehen eloon jäänellä puolisolla, joka oli ollut kyseisen virkamiehen puolisona hänen saadessaan oikeuden kyseiseen eläkkeeseen, ja jos ei tämän liitteen 22 artiklasta muuta johdu, on oikeus siirtoeläkkeeseen, jonka määrä on 60 prosenttia siitä työkyvyttömyyskorvauksesta, jota hänen puolisonsa sai ennen kuolemaa.
Siirtoeläkkeen vähimmäismäärä on 35 prosenttia viimeisestä peruspalkasta; siirtoeläke ei voi kuitenkaan missään tapauksessa olla suurempi kuin se työkyvyttömyyskorvaus, jota eloon jääneen puolison puoliso sai ennen kuolemaansa.
20 artikla
Edellä ►M62 17 a, 18, 18 a ja 19 artiklassa ◄ säädettyä avioliiton kestoa koskevaa vaatimusta ei sovelleta, jos avioliitto on kestänyt vähintään viisi vuotta, vaikka se olisi solmittu virkamiehen palvelussuhteen päättymisen jälkeen.
21 artikla
1. Henkilöstösääntöjen 80 artiklassa ►M62 ensimmäinen, toinen ja kolmas alakohta ◄ säädetty lapseneläke on ensimmäisen lapsen osalta kahdeksan kymmenesosaa siitä perhe-eläkkeestä, johon virkamiehen ►M62 tai entinen virkamies, joka saa ►M112 vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen ◄ ◄ naispuolisella ►M112 eloon jääneellä puolisolla ◄ olisi ollut oikeus, ilman 25 artiklassa säädettyjä vähennyksiä.
Sen on oltava vähintään vähimmäistoimeentulon suuruinen, jollei 22 artiklasta muuta johdu.
2. Tällä tavoin laskettua eläkettä korotetaan kultakin ensimmäistä huollettavana olevaa lasta seuraavalta lapselta määrällä, joka vastaa huollettavana olevasta lapsesta maksettavaa lisää kaksinkertaisena.
Liitteessä VII olevassa 3 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti orvolla on oikeus koululisään.
3. Tällä tavoin laskettu eläkkeen ja lisien kokonaismäärä jaetaan yhtä suuriin osiin siihen oikeutettujen orpojen kesken.
22 artikla
Jos on olemassa sekä naispuolinen ►M112 eloon jäänyt puoliso ◄ että edellisestä avioliitosta syntyneitä orpoja tai muita oikeudenomistajia, kokonaiseläke lasketaan kuten näiden henkilöiden huoltajana olevan ►M112 eloon jääneen puolison ◄ eläke ja jaetaan oikeudenomistajina olevien ryhmien kesken suhteessa eläkkeisiin, joita kullekin ryhmälle olisi maksettu erikseen.
Jos on olemassa eri avioliitoista syntyneitä orpoja, kokonaiseläke lasketaan kuin he olisivat kaikki samasta avioliitosta ja jaetaan oikeudenomistajina olevien ryhmien kesken suhteessa eläkkeisiin, joita kullekin ryhmälle olisi maksettu erikseen.
Edellä tarkoitettuja osuuksia laskettaessa katsotaan jommankumman puolison edellisestä liitosta syntyneiden lasten, jotka on tunnustettu huollettavana oleviksi lapsiksi henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 2 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä, kuuluvan samaan ryhmään kuin virkamiehen ►M62 tai entinenvirkamies, joka saa ►M112 vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen ◄ ◄ avioliitosta syntyneet lapset.
Sellaiset ylenevää polvea olevat sukulaiset, jotka on edellä olevassa henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 2 artiklassa vahvistetuin edellytyksin tunnustettu huollettavana oleviksi henkilöiksi, rinnastetaan edellä olevassa toisessa kohdassa tarkoitetussa tapauksessa huollettavana oleviin lapsiin; osuuksia laskettaessa heidän katsotaan kuuluvan samaan ryhmään kuin virkamiehen jälkeläiset.
▼M62 —————
24 artikla
Oikeus perhe-eläkkeeseen alkaa virkamiehen ►M62 tai entinen virkamies, joka saa ►M112 vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen ◄ ◄ kuolemaa seuraavan kalenterikuukauden ensimmäisenä päivänä. ►M23 Jos virkamiehen tai eläkkeensaajan kuollessa suoritetaan henkilöstösääntöjen 70 artiklassa tarkoitettu maksu, kyseistä oikeutta sovelletaan vasta virkamiehen kuolemaa seuraavan neljännen kuukauden ensimmäisestä päivästä alkaen. ◄
Oikeus perhe-eläkkeeseen lakkaa sen kalenterikuukauden lopussa, jolloin sen saaja kuolee tai jolloin hän ei enää täytä kyseisen eläkkeen saamisen edellytyksiä. ►M112 Myös oikeus lapseneläkkeeseen lakkaa, jos sen saajaa ei voida enää pitää henkilöstösääntöjen liitteen VII 2 artiklassa tarkoitettuna huollettavana olevana lapsena. ◄
25 artikla
Jos edesmenneen virkamiehen ►M62 tai entinen virkamies, joka saa ►M112 vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen ◄ ◄ ja tämän puolison ikäero, josta on vähennetty heidän avioliittonsa kesto, on yli kymmenen vuotta, edellä olevien säännösten mukaisesti lasketusta perhe-eläkkeestä vähennetään ikäeron jokaista täyttä vuotta kohti
— 1 prosentti, jos ikäero on 10–20 vuotta,
— 2 prosenttia, jos ikäero on 20 vuotta tai enemmän mutta alle 25 vuotta,
— 3 prosenttia, jos ikäero on 25 vuotta tai enemmän mutta alle 30 vuotta,
— 4 prosenttia, jos ikäero on 30 vuotta tai enemmän mutta alle 35 vuotta,
— 5 prosenttia, jos ikäero on 35 vuotta tai enemmän.
26 artikla
Naispuolinen ►M112 eloon jäänyt puoliso ◄ menettää uudelleen avioituessaan oikeutensa perhe-eläkkeeseen. Hänellä on oikeus välittömästi maksettavaan kertakorvaukseen, joka on kaksi kertaa hänen vuotuisen perhe-eläkkeensä määrä, ellei henkilöstösääntöjen 80 artiklan toisen kohdan säännöksiä sovelleta.
27 artikla
Virkamiehen tai entisen virkamiehen eronneella puolisolla on oikeus tässä luvussa määriteltyyn perhe-eläkkeeseen, jos hän voi osoittaa, että hänellä on entisen puolisonsa kuollessa oikeus tämän maksamaan elatusapuun, joka on vahvistettu joko oikeuden päätöksellä tai entisten puolisoiden välisellä virallisesti rekiströidyllä ja täytäntöönpannulla sopimuksella.
Perhe-eläke ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin elatusapu, jota maksettiin hänen entisen puolisonsa kuollessa, mukautettuna henkilöstösääntöjen 82 artiklan mukaisesti.
Eronnut puoliso menettää oikeutensa, jos hän menee uudelleen naimisiin ennen kuin hänen entinen puolisonsa kuolee. Jos hän menee uudelleen naimisiin entisen puolisonsa kuoleman jälkeen, häneen sovelletaan 26 artiklan säännöksiä.
28 artikla
Jos on olemassa useita eronneita vaimoja, joilla on oikeus jälkeenjääneen eläkkeeseen, tai yksi tai useampi eronnut vaimo ja ►M112 eloon jäänyt puoliso ◄ , joilla on oikeus jälkeenjääneen eläkkeeseen, kyseinen eläke jaetaan suhteellisesti kunkin avioliiton pituuden mukaisesti. Jäljempänä 27 artiklan toisessa ja kolmannessa kohdassa olevia edellytyksiä sovelletaan.
Jos joku eläkkeensaajista luopuu oikeuksistaan tai kuolee, hänen osuutensa lisätään muiden osuuksiin, paitsi jos oikeus eläkkeeseen siirtyy orvoille henkilöstösääntöjen 80 artiklan toisessa kohdassa säädetyin edellytyksin.
Edellä 25 artiklassa määrättyjä ikäeroa koskevia vähennyksiä sovelletaan tässä artiklassa määrätyn jaon mukaisesti laskettuihin eläkkeisiin kuhunkin erikseen.
29 artikla
Jos eronnut vaimo menettää oikeutensa eläkkeeseen jäljempänä olevan 42 artiklan säännösten mukaisesti, kokonaiseläke maksetaan naispuoliselle ►M112 eloon jääneelle puolisolle ◄ , ellei henkilöstösääntöjen 80 artiklan toisen kohdan säännöksiä sovelleta.
5 LUKU
Väliaikaiset eläkkeet
30 artikla
Jos ►M62 jossakin henkilöstösääntöjen 35 artiklassa tarkoitetussa hallinnollisessa asemassa ◄ oleva virkamies katoaa kotoaan, hänen puolisonsa tai hänen huollettavanaan olevat henkilöt voivat saada väliaikaisesti perhe-eläkettä, johon heillä olisi oikeus tämän liitteen määräysten mukaan, kun virkamiehen katoamisesta on kulunut yli vuosi.
31 artikla
Jos ►M112 vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta ◄ saava ►M62 entisen virkamiehen ◄ katoaa kotoaan, hänen puolisonsa tai hänen huollettavanaan olevat henkilöt voivat saada väliaikaisesti perhe-eläkettä, johon heillä olisi oikeus tämän liitteen säännösten mukaan, kun eläkkeensaajan katoamisesta on kulunut yli vuosi.
31 a artikla
Kun on kulunut yli vuosi sellaisen entisen virkamiehen katoamisesta, jota tarkoitetaan liitteessä VIII olevassa 18 a artiklassa tai joka sai korvauksen joko henkilöstösääntöjen 50 artiklan ►M112 tai asetuksen (ETY) N:o 1857/89 ( 2 ), asetuksen (EY, Euratom) N:o 1746/2002 ( 3 ), asetuksen (EY, Euratom) N:o 1747/2002 ( 4 ) tai asetuksen (EY, Euratom) N:o 1748/2002 ( 5 ) ◄ mukaan, kyseisen entisen virkamiehen puoliso tai hänen huollettavanaan olleet henkilöt voivat tilapäisesti saada oikeudet jälkeenjääneen eläkkeeseen, johon he olisivat oikeutettuja tämän liitteen määräyksien mukaan.
32 artikla
Edellä olevan 31 artiklan määräyksiä sovelletaan henkilöihin, joiden katsotaan olevan yli vuoden kotoaan kadoksissa olleen perhe-eläkkeen saajan tai perhe-eläkeoikeuksien haltijan huollettavana.
33 artikla
Edellä 30, 31 ja 32 artiklassa tarkoitetut väliaikaiset eläkkeet muunnetaan varsinaisiksi eläkkeiksi, kun virkamies tai eläkkeensaaja on todettu virallisesti kuolleeksi tai kun hänet on lainvoimaisella päätöksellä julistettu kadonneeksi.
6 LUKU
Eläkkeen korotus huollettavien lasten perusteella
34 artikla
Väliaikaisen eläkkeen saajiin sovelletaan henkilöstösääntöjen 81 artiklan toisen kohdan säännöksiä.
Henkilöstösääntöjen 80 ja 81 artiklan säännöksiä sovelletaan myös lapsiin, jotka ovat syntyneet ennen kuin virkamiehen tai vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta saaneen entisen virkamiehen kuolemasta on kulunut 300 päivää.
▼M23 —————
35 artikla
►M112 Vanhuus- tai perhe-eläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen ◄ taikka tilapäisen eläkkeen myöntäminen ei ole perusteena oikeudelle ulkomaankorvaukseen.
7 LUKU
1 jakso
ELÄKEJÄRJESTELMÄN RAHOITUS
36 artikla
Palkasta ►M112 tai työkyvyttömyyskorvauksesta ◄ vähennetään jokaisen palkanmaksun yhteydessä henkilöstösääntöjen 77–84 artiklassa säädetty eläkevakuutusmaksu.
37 artikla
Tilapäisesti muihin tehtäviin siirretty virkamies maksaa edelleen edellisessä artiklassa tarkoitetun eläkemaksun palkkaluokkansa ja -tasonsa mukaan. Tämä koskee myös 3 artiklassa tarkoitetun viiden vuoden ajanjakson rajoissa virkamiestä, joka saa korvausta siksi, että hänet on vapautettu tehtävistä tai siirretty eläkkeelle yksikön edun vuoksi. Kaikki etuudet, joihin kyseisellä virkamiehellä tai hänen oikeudenomistajillaan on oikeus tämän eläkejärjestelmän säännösten nojalla, lasketaan kyseisen palkan perusteella ►M39 sekä virkamies, jolle on myönnetty loma henkilökohtaisista syistä ja joka saa edelleen uudet eläkeoikeudet henkilöstösääntöjen 40 artiklan 3 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti ◄ .
38 artikla
Asianmukaisesti perittyjä vakuutusmaksuja ei voida palauttaa. Virheellisesti perityt vakuutusmaksut eivät luo oikeutta eläkkeeseen; ne palautetaan ilman korkoa asianomaisen tai hänen oikeudenomistajiensa pyynnöstä.
▼M112 —————
2 jakso
ELÄKKEEN LASKEMINEN
40 artikla
►M112 Vanhuus-, perhe- tai väliaikaisen eläkkeen taikka työkyvyttömyyskorvauksen ◄ maksamisesta vastaa se toimielin, jonka palveluksessa virkamies oli tehtäviensä hoidon päättyessä. Tämän eläkkeen myöntämistä koskevan päätöksen kanssa samanaikaisesti virkamiehelle tai hänen oikeudenomistajilleen ja Euroopan yhteisöjen komissiolle, jonka tehtävänä on huolehtia eläkkeiden maksamisesta annetaan tiedoksi tätä maksamista koskeva yksityiskohtainen erittely.
Vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta ei voida maksaa samanaikaisesti Euroopan unionin yleisestä tai jonkin viraston talousarviosta maksetun palkan eikä henkilöstösääntöjen 41 ja 50 artiklassa säädetyn korvauksen kanssa. Vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta ei voida myöskään maksaa yhdessä korvauksen kanssa, joka perustuu jollekin toimielimelle tai virastolle suoritettuun toimeksiantoon.
41 artikla
Eläkkeen määrää voidaan tarkistaa milloin tahansa, jos siinä havaitaan virheitä tai puutteita.
Eläkettä voidaan muuttaa tai se voidaan peruuttaa, jos se on myönnetty henkilöstösäännöissä ja tässä liitteessä annettujen säännösten vastaisesti.
42 artikla
Kuolleen virkamiehen ►M62 tai entinen virkamies, joka saa ►M112 vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen ◄ ◄ oikeudenomistajat, jotka eivät ole hakeneet heille kuuluvaa eläkettä ►M112 tai korvausta ◄ vuoden kuluessa virkamiehen kuolemasta, menettävät oikeutensa, paitsi jos kyseessä on asianmukaisesti osoitettu ylivoimainen este.
43 artikla
►M62 Entinen virkamies ◄ ja hänen oikeudenomistajiensa, joilla on oikeus tässä eläkejärjestelmässä säädettyihin etuuksiin, on toimitettava mahdollisesti vaadittavat kirjalliset todisteet ja ilmoitettava jäljempänä olevan 45 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetulle toimielimelle kaikista heidän oikeuksiinsa mahdollisesti vaikuttavista seikoista.
44 artikla
Virkamiehellä, joka on menettänyt eläkeoikeutensa ►M112 väliaikaisesti ◄ joko osittain tai kokonaan ►M112 liitteessä IX olevan 9 artiklan ◄ säännösten mukaisesti, on oikeus vaatia hänen eläkejärjestelmään maksamiensa vakuutusmaksujen palauttamista suhteessa hänen eläkkeeseensä tehtyyn vähennykseen.
3 jakso
ELÄKE-ETUUKSIEN MAKSAMINEN
45 artikla
Tähän eläkejärjestelmään kuuluvat etuudet maksetaan kuukausittain maksukauden päättyessä.
Etuuksien maksamisesta vastaa ►M15 yhteisön puolesta ◄ , budjettivallan käyttäjien nimeämä toimielin; mikään muu toimielin ei voi maksaa minkäänlaisella valtuutuksella omista varoistaan mitään tässä eläkejärjestelmässä säädettyjä etuuksia.
Euroopan unionin alueella asuvien eläkkeensaajien etuudet maksetaan euroina asuinjäsenvaltion pankkiin.
Euroopan unionin ulkopuolella asuvien eläkkeensaajien eläke maksetaan euroina asuinmaan pankkiin. Poikkeustapauksessa eläke voidaan maksaa euroina toimielimen toimipaikan pankkiin tai valuuttana asuinmaahan käyttämällä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisessa käytettyjä viimeisimpiä muuntokursseja.
Tämän artiklan säännöksiä sovelletaan vastaavasti työkyvyttömyyskorvauksen saajiin.
▼M62 —————
46 artikla
Summat, jotka virkamies ►M62 tai entinen virkamies, joka saa ►M112 vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen ◄ ◄ on velkaa ►M15 yhteisöille ◄ sinä päivänä, jona asianomainen saa oikeuden johonkin tässä eläkejärjestelmässä tarkoitettuun etuuteen, vähennetään hänelle tai hänen oikeuksienomistajilleen maksettavien etuuksien määrästä. Vähennykset voidaan porrastaa usean kuukauden ajalle.
▼M62 —————
8 LUKU
Siirtymäsäännökset
48 artikla
Virkamies, johon sovelletaan henkilöstösääntöjä siirtymäsäännösten nojalla, saa oikeuden eläkkeeseen alkaen siitä päivästä, jona hän liittyy yhteisöjen toimielinten yhteiseen tilapäiseen eläkekassaan.
Ellei henkilöstösääntöjen säännöksistä muuta johdu, virkamies saa omasta pyynnöstään oikeuden eläkkeeseen alkaen siitä päivästä, jona hän tuli Euroopan kolmen yhteisön jonkin toimielimen palvelukseen mihin tahansa tehtävään. Jos hän ei ole maksanut vakuutusmaksujaan yhteisöjen toimielinten yhteiseen tilapäiseen eläkekassaan aiemman palveluskautensa tai sen osan aikana, hän voi hankkia eläkeoikeudet erissä siltä ajalta, johon liittyviä maksuja hän ei ole voinut maksaa. Virkamiehen maksamien vakuutusmaksujen ja toimielimen maksamien vastaavien määrien katsotaan kuuluvan virkamiehen nimissä yhteisöjen toimielinten yhteiseen tilapäiseen eläkekassaan päivänä, jona henkilöstösäännöt tulevat voimaan.
49 artikla
Jos virkamies on käyttänyt hänelle annettua oikeutta nostaa tililtään yhteisöjen toimielinten yhteisestä tilapäisestä eläkekassasta summia, jotka hänen on ollut maksettava lähtömaassaan, jotta hänen eläkeoikeutensa siellä säilyisi, vähennetään hänen eläkeoikeuksiaan ajalta, jona hän on kuulunut yhteisöjen toimielinten yhteiseen tilapäiseen eläkekassaan, suhteessa hänen tililtään nostettuihin summiin.
Edellisen kohdan säännöstä ei sovelleta virkamieheen, joka on pyytänyt kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun häneen alettiin soveltaa henkilöstösääntöjä, että hän saisi maksaa takaisin kyseiset summat, joihin on lisätty 3,5 prosentin vuotuinen koronkorko.
50 artikla
Virkamies, johon sovelletaan henkilöstösääntöjä siirtymäsäännösten nojalla ja jonka palvelussuhde päättyy 65 vuoden iässä ilman että henkilöstösääntöjen 77 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu kymmenen vuoden palvelusaika on täyttynyt, voi valita, ottaako hän edellä olevassa tämän liitteen 12 artiklassa tarkoitetuin edellytyksin lasketun lisän vai henkilöstösääntöjen 77 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetuin edellytyksin lasketun suhteutetun eläkkeen.
51 artikla
Tämän eläkejärjestelmän säännöksiä sovelletaan ennen henkilöstösääntöjen voimaantuloa kuolleiden, työtehtävissä toimineiden toimihenkilöiden naispuolisiin leskiin ja muihin oikeudenomistajiin sekä toimihenkilöihin, jotka on ennen henkilöstösääntöjen voimaantuloa todettu pysyvästi ja täydellisesti työkyvyttömiksi henkilöstösääntöjen 78 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä sillä ehdolla, että ►M15 yhteisöille ◄ , maksetaan määrät, jotka ovat asianomaisen nimissä yhteisöjen toimielinten yhteisessä tilapäisessä eläkekassassa. Yhteisö, jonka palveluksessa toimihenkilö oli, vastaa tässä eläkejärjestelmässä säädettyjen etuuksien maksamisesta.
LIITE IX
Kurinpitomenettely
1 Jakso
Yleiset säännökset
1 artikla
1. Kun petostentorjuntaviraston tekemästä tutkimuksesta käy ilmi toimielimen virkamiehen (jolla tarkoitetaan myös entistä virkamiestä) mahdollinen osallisuus tutkittavana olevaan asiaan, hänelle on ilmoitettava asiasta, jollei tästä aiheudu haittaa tutkimukselle. Missään tapauksessa ei tutkimuksen päättymisen jälkeen saa tehdä päätelmiä, joissa mainittaisiin toimielimen virkamiehen nimi, ennen kuin hänelle on annettu mahdollisuus antaa lausuntonsa kaikista häntä itseään koskevista seikoista. Päätelmissä on viitattava tähän lausuntoon.
2. Jos tutkimus edellyttää ehdotonta salassapitoa ja kansallisen oikeusviranomaisen toimivaltaan kuuluvien tutkimusmenettelyjen aloittamista, velvoitetta pyytää lausuntoa toimielimen virkamieheltä voidaan lykätä nimittävän viranomaisen suostumuksella. Näissä tapauksissa minkäänlaista kurinpitomenettelyä ei voida aloittaa ennen kuin virkamies on voinut antaa lausuntonsa.
3. Jos syytösten kohteena olevaa virkamiestä vastaan ei petostentorjuntaviraston tutkimuksen perusteella voida nostaa syytettä, kyseinen tutkimus päätetään ilman seurauksia viraston johtajan päätöksellä, ja tämä ilmoittaa asiasta virkamiehelle ja tämän toimielimelle. Virkamies voi pyytää tämän päätöksen sisällyttämistä henkilökansioonsa.
2 artikla
1. Tämän liitteen 1 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin nimittävän viranomaisen tekemiin hallinnollisiin tutkimuksiin.
2. Nimittävä viranomainen ilmoittaa kyseiselle henkilölle tutkimuksen päättymisestä ja toimittaa hänelle tutkimusraportin päätelmät ja hänen pyynnöstään kaikki muut asiakirjat, jotka koskevat suoranaisesti häntä vastaan esitettyjä syytöksiä, jollei kolmansien osapuolten oikeutettujen etujen suojasta muuta johdu.
3. Toimielimet vahvistavat tämän asetuksen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.
3 artikla
1. Nimittävä viranomainen voi tutkimusraportin perusteella, toimitettuaan asianomaiselle virkamiehelle kaiken näytön asiassa ja kuultuaan virkamiestä:
a) päättää, että asianomaista virkamiestä vastaan ei voida nostaa syytettä. Virkamiehelle ilmoitetaan asiasta kirjallisesti; tai
b) päättää siinäkin tapauksessa, että velvollisuudet on tai on ilmeisesti jätetty täyttämättä, ettei kurinpitoseuraamuksia sovelleta, ja antaa virkamiehelle tarvittaessa huomautuksen; tai
c) kun velvollisuudet on jätetty täyttämättä, henkilöstösääntöjen 86 artiklan mukaisesti
i) päättää aloittaa tämän liitteen 4 jaksossa säädetyn kurinpitomenettelyn, tai
ii) päättää aloittaa kurinpitomenettelyn kurinpitolautakunnassa.
4 artikla
Jos virkamiestä ei voida tämän liitteen säännösten mukaisesti kuulla objektiivisista syistä johtuen, häntä voidaan pyytää esittämään huomautuksensa kirjallisesti tai valtuuttamaan valitsemansa henkilö edustamaan itseään.
2 Jakso
Kurinpitolautakunta
5 artikla
1. Jokaiseen toimielimeen perustetaan kurinpitolautakunta, jäljempänä ”lautakunta”. Lautakunnassa on vähintään yksi toimielimen ulkopuolelta valittu jäsen, joka voi toimia puheenjohtajana.
2. Lautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja neljä pysyvää jäsentä, jotka voidaan korvata varajäsenillä. Kun tapaus koskee palkkaluokkaan AD 13 tai sitä alempaan palkkaluokkaan kuuluvaa virkamiestä, lautakuntaan kuuluu kaksi lisäjäsentä, jotka kuuluvat samaan tehtäväryhmään ja samaan palkkaluokkaan kuin kurinpitomenettelyn alainen virkamies.
3. Lautakunnan pysyvät jäsenet ja näiden varajäsenet valitaan työtehtävissä toimivien virkamiesten keskuudesta, ja heidän palkkaluokkansa on oltava vähintään AD 14, paitsi silloin, kun tapaus koskee palkkaluokan AD 16 tai AD 15 virkamiehiä.
4. Kun tapaus koskee palkkaluokan AD 16 tai AD 15 virkamiehiä, lautakunnan jäsenet ja näiden varajäsenet valitaan työtehtävissä toimivien palkkaluokan AD 16 virkamiesten keskuudesta.
5. Nimittävä viranomainen ja henkilöstökomitea sopivat tilapäismenettelystä, jolla valitaan 2 kohdassa tarkoitetut kaksi lisäjäsentä, joiden olisi osallistuttava lautakunnan työskentelyyn silloin, kun tapaus koskee virkamiestä, joka on toimessa kolmannessa maassa.
6 artikla
1. Nimittävä viranomainen ja henkilöstökomitea nimittävät kumpikin samanaikaisesti kaksi pysyvää jäsentä ja kaksi varajäsentä.
2. Nimittävä viranomainen valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
3. Puheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet nimitetään kolmeksi vuodeksi. Toimielimet voivat kuitenkin nimittää jäsenet ja varajäsenet lyhyemmäksi ajaksi, kuitenkin vähintään vuodeksi.
4. Tämän liitteen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut lautakunnan kaksi lisäjäsentä nimitetään seuraavasti:
a) Nimittävä viranomainen laatii luettelon, jossa on mahdollisuuksien mukaan kahden virkamiehen nimi jokaisen tehtäväryhmän kustakin palkkaluokasta. Henkilöstökomitea toimittaa nimittävälle viranomaiselle samaan aikaan vastaavalla tavalla laaditun luettelon.
b) Kymmenen päivän kuluessa siitä, kun kurinpitomenettelyn tai henkilöstösääntöjen 22 artiklassa tarkoitetun menettelyn aloittamista koskevan päätöksen sisältävä kertomus on annettu tiedoksi, kurinpitolautakunnan puheenjohtaja valitsee asianomaisen virkamiehen läsnäollessa arvalla yhden lautakunnan jäsenen molemmista edellä mainituista luetteloista. Puheenjohtaja voi päättää, että sihteeri suorittaa tämän toimenpiteen hänen puolestaan. Puheenjohtaja ilmoittaa asianomaiselle virkamiehelle ja kullekin jäsenelle kurinpitolautakunnan kokoonpanosta.
5. Asianomainen virkamies saa yhden kerran viiden päivän kuluessa kurinpitolautakunnan muodostamisesta jäävätä yhden lautakunnan jäsenen. Toimielin saa myös jäävätä yhden lautakunnan jäsenen.
Lautakunnan jäsenet voivat samassa määräajassa pyytää, että heidät vapautetaan tehtävästä perustellusta syystä, ja eturistiriitatilanteessa heidän on luovuttava jäsenyydestään.
Lautakunnan puheenjohtaja suorittaa tarvittaessa uuden arvonnan jäsenten valitsemiseksi 4 kohdan mukaisesti valittujen jäsenten tilalle.
7 artikla
Lautakuntaa avustaa nimittävän viranomaisen valitsema sihteeri.
8 artikla
1. Lautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet hoitavat tehtävänsä täysin riippumattomina.
2. Lautakunnan asioiden käsittely ja menettelyt ovat salaisia.
3 Jakso
Kurinpitoseuraamukset
9 artikla
1. Nimittävä viranomainen voi soveltaa jotakin seuraavista seuraamuksista:
a) kirjallinen huomautus;
b) varoitus;
c) ikälisien kertymisen keskeyttäminen vähintään yhden ja enintään 23 kuukauden ajaksi;
d) ikälisien alentaminen;
e) palkkaluokan väliaikainen alentaminen vähintään 15 päivän ja enintään yhden vuoden ajaksi;
f) palkkaluokan alentaminen saman tehtäväryhmän sisällä;
g) siirtäminen alempaan tehtäväryhmään joko samaan tai alempaan palkkaluokkaan;
h) viraltapano ja tarvittaessa eläkkeen väliaikainen alentaminen tai työkyvyttömyyskorvauksen osan pidättäminen tietyksi ajaksi; tämän seuraamuksen vaikutukset eivät ulotu virkamieheen riippuvuussuhteessa oleviin henkilöihin. Tällaisessa alentamistapauksessa entisen virkamiehen tulot eivät voi olla pienemmät kuin liitteessä VIII olevassa 6 artiklassa säädetty vähimmäistoimeentulo, jota on tarvittaessa korotettu perhelisillä.
2. Kun virkamies saa vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta, nimittävä viranomainen voi päättää pidättää osan eläkkeestä tai työkyvyttömyyskorvauksesta tietyksi ajaksi; tämän seuraamuksen vaikutukset eivät ulotu virkamieheen riippuvuussuhteessa oleviin henkilöihin. Kyseisen virkamiehen tulot eivät kuitenkaan voi olla pienemmät kuin liitteessä VIII olevassa 6 artiklassa säädetty vähimmäistoimeentulo, jota on tarvittaessa korotettu perhelisillä.
3. Yksi virhe voi johtaa vain yhteen kurinpitoseuraamukseen.
10 artikla
Kurinpitoseuraamusten ankaruuden on oltava suhteessa tehdyn virheen vakavuuteen. Virheen vakavuutta määriteltäessä ja kurinpitoseuraamuksesta päätettäessä on otettava erityisesti huomioon:
a) virheen laatu ja olosuhteet, joissa se tapahtui,
b) toimielinten luotettavuudelle, maineelle ja eduille rikkomuksesta koituneen haitan suuruus,
c) missä määrin virhe johtui tahallisuudesta tai laiminlyönnistä,
d) syyt virkamiehen tekemään virheeseen,
e) virkamiehen palkkaluokka ja virkaikä,
f) virkamiehen henkilökohtaisen vastuun määrä,
g) virkamiehen tehtävien ja vastuiden taso,
h) virheen tai virheellisen käyttäytymisen toistuminen,
i) virkamiehen käytös koko hänen uransa aikana.
4 Jakso
Kurinpitomenettely ilman kurinpitolautakunnassa tapahtuvaa käsittelyä
11 artikla
Nimittävä viranomainen voi tehdä kirjallista huomautusta tai varoitusta koskevan päätöksen kuulematta lautakuntaa. Asianomaista virkamiestä on kuultava ennen kuin nimittävä viranomainen päättää seuraamuksen määräämisestä.
5 Jakso
Kurinpitomenettelyn aloittaminen kurinpitolautakunnassa
12 artikla
1. Nimittävä viranomainen antaa lautakunnalle kertomuksen, jossa on esitettävä selkeästi teot, joista valitetaan, ja tarvittaessa olosuhteet, joissa ne on suoritettu, sekä raskauttavat tai lieventävät asianhaarat.
2. Tämä kertomus toimitetaan asianomaiselle virkamiehelle ja lautakunnan puheenjohtajalle, joka antaa sen tiedoksi lautakunnan jäsenille.
13 artikla
1. Kun virkamies on saanut tämän kertomuksen, hänellä on oikeus nähdä itseään koskevat asiakirjat kokonaisuudessaan ja ottaa jäljennökset kaikista menettelyyn liittyvistä, myös vastuusta vapauttamista tukevista, asiakirjoista.
2. Virkamiehellä on aikaa valmistella puolustustaan vähintään 15 päivää sen jälkeen, kun kurinpitomenettelyn käynnistävä kertomus on annettu hänelle tiedoksi.
3. Virkamies voi valita itselleen avustajan.
14 artikla
Kun virkamies tunnustaa lautakunnan puheenjohtajan läsnäollessa syyllistyneensä virheelliseen tekoon ja myöntää varauksitta tämän liitteen 12 artiklassa mainitun kertomuksen oikeaksi, nimittävä viranomainen voi peruuttaa asian käsittelyn lautakunnassa, jotta virheen laadun ja määrättävän seuraamuksen välistä suhteellisuusperiaatetta noudatetaan. Kun asian käsittely lautakunnassa peruutetaan, sen puheenjohtaja antaa lausuntonsa määrättävästä seuraamuksesta.
Nimittävä viranomainen voi tämän menettelyn mukaisesti ja tämän liitteen 11 artiklan säännöksistä poiketen soveltaa jotakin tämän liitteen 9 artiklan 1 kohdan a—d alakohdissa mainituista seuraamuksista.
Virkamiehelle ilmoitetaan, ennen kuin hän tunnustaa tehneensä virheen, tunnustamisen mahdollisista seurauksista.
15 artikla
Ennen ensimmäistä lautakunnan kokousta puheenjohtaja antaa yhdelle lautakunnan jäsenistä tehtäväksi laatia asiasta yleiskertomuksen, ja hän ilmoittaa tästä muille lautakunnan jäsenille.
16 artikla
1. Lautakunta kuulee asianomaista virkamiestä. Tällöin hän voi esittää huomautuksensa kirjallisesti tai suullisesti joko henkilökohtaisesti tai valitsemansa edustajan välityksellä. Hän voi kutsua todistajia.
2. Lautakunnan käsittelyssä toimielintä edustaa virkamies, jonka nimittävä viranomainen on määrännyt tähän tehtävään ja jolla on samat oikeudet kuin asianomaiselle virkamiehellä.
3. Kurinpitolautakunta voi kuulla OLAF:n tutkintavirkamiehiä tapauksissa, joissa tutkinta on käynnistetty viraston aloitteesta.
17 artikla
1. Jos lautakunta katsoo, ettei sillä ole riittävän selkeitä tietoja teoista, joista valitetaan, tai olosuhteista, joissa nämä teot on tehty, se määrää aloitettavaksi tutkimuksen, jossa kumpikin osapuoli voi esittää kantansa ja vastata toisen osapuolen kantaan.
2. Lautakunnan puheenjohtaja tai joku sen jäsenistä tekee tutkimuksen lautakunnan nimissä. Lautakunta voi tutkinnallisista syistä pyytää, että sille toimitetaan kaikki käsiteltävään asiaan liittyvät asiakirjat. Toimielimen on täytettävä kaikki tällaiset pyynnöt lautakunnan mahdollisesti vahvistamassa määräajassa. Jos tällainen pyyntö esitetään virkamiehelle, mahdollinen kieltäytyminen on kirjattava.
18 artikla
Lautakunnalle esitettyjen asiakirjojen perusteella sekä mahdolliset kirjalliset tai suulliset ilmoitukset ja lautakunnan tekemän tutkimuksen tulokset huomioon ottaen lautakunta antaa määräenemmistöllä perustellun lausunnon siitä, ovatko väitetyt teot todella tapahtuneet, ja tarvittaessa siitä, millaisia seuraamuksia ne aiheuttavat. Kaikki lautakunnan jäsenet allekirjoittavat lausunnon. Jokainen lautakunnan jäsen voi liittää lausuntoon eriävän mielipiteensä. Lausunto toimitetaan nimittävälle viranomaiselle ja asianomaiselle virkamiehelle kahden kuukauden kuluessa siitä, kun lautakunta on vastaanottanut nimittävän viranomaisen kertomuksen, jollei määräaikaa ole muutettu käsiteltävän asian monimutkaisuuden vuoksi. Jos tutkimus on tehty lautakunnan aloitteesta, määräaika on neljä kuukautta, jollei sitä ole muutettu käsiteltävän asian monimutkaisuuden vuoksi.
19 artikla
1. Lautakunnan puheenjohtaja osallistuu lautakunnan päätöksentekoon vain kun on kyse menettelytapakysymyksistä tai kun äänet jakautuvat tasan.
2. Hän varmistaa, että lautakunnan tekemät päätökset pannaan täytäntöön, ja antaa kaikki asiaan liittyvät tiedot ja asiakirjat tiedoksi kullekin lautakunnan jäsenelle.
20 artikla
Sihteeri laatii pöytäkirjan lautakunnan kokouksista. Todistajat allekirjoittavat pöytäkirjan, joka sisältää heidän todistajanlausuntonsa.
21 artikla
1. Virkamies vastaa kurinpitomenettelyn aikana itse omista kuluistaan, ja erityisesti hänelle valittujen avustajien tai puolustusasianajajien palkkioista, jos kurinpitomenettely johtaa johonkin tämän liitteen 9 artiklassa säädettyyn seuraamukseen.
2. Nimittävä viranomainen voi kuitenkin päättää toisin poikkeustapauksissa, joissa virkamiehen vastattavat kulut olisivat kohtuuttomia.
22 artikla
1. Nimittävä viranomainen tekee päätöksensä virkamiestä kuultuaan tämän liitteen 9 ja 10 artiklan säännösten mukaisesti kahden kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut lautakunnan lausunnon. Päätös on perusteltava.
2. Jos nimittävä viranomainen päättää asian käsittelyn määräämättä kurinpidollista seuraamusta, se ilmoittaa päätöksestään kyseiselle virkamiehelle kirjallisesti ja viivytyksettä. Virkamies voi pyytää päätöksen sisällyttämistä henkilökansioonsa.
6 Jakso
Virantoimituksesta pidättäminen
23 artikla
1. Jos nimittävä viranomainen katsoo virkamiehen tehneen vakavan virheen, se voi pidättää tämän virantoimituksesta koska tahansa määräajaksi tai toistaiseksi riippumatta siitä, onko kyse virkavelvollisuuksien vai säännösten rikkomisesta.
2. Nimittävä viranomainen tekee päätöksen kuultuaan kyseistä virkamiestä, paitsi jos kyseessä ovat poikkeukselliset olosuhteet.
24 artikla
1. Virkamiehen virantoimituksesta pidättämistä koskevassa päätöksessä on mainittava, saako hän täyden palkan virantoimituksesta pidättämisen aikana vai pidätetäänkö siitä kyseisessä päätöksessä vahvistettava määrä. Virkamiehelle maksettava määrä ei kuitenkaan voi missään tapauksessa olla pienempi kuin henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 6 artiklassa säädetty vähimmäistoimeentulo, jota on tarvittaessa korotettu perhelisillä.
2. Virantoimituksesta pidätettyä virkamiestä koskeva lopullinen päätös on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa virantoimituksesta pidättämistä koskevan päätöksen voimaantulosta. Jos päätöstä ei ole tehty kuuden kuukauden määräajan päätyttyä, virkamies saa jälleen palkkansa kokonaisuudessaan, jollei 3 kohdan säännöksistä muuta johdu.
3. Palkan pidätystä voidaan jatkaa yli 2 kohdassa tarkoitetun kuuden kuukauden määräajan, jos virkamies joutuu syytteeseen samoista teoista ja hänet on pidätetty tämän syytteen vuoksi. Tässä tapauksessa virkamiehelle voidaan maksaa täysi palkka vasta kun toimivaltainen tuomioistuin päättää vapauttaa hänet.
4. Edellä 1 kohdan nojalla pidätetyt summat maksetaan takaisin virkamiehelle, jos lopullisella päätöksellä määrätty kurinpitoseuraamus ei ole kirjallista huomautusta, varoitusta, ikälisien kertymisen keskeyttämistä tai ikälisien alentamista ankarampi tai jos mitään kurinpitoseuraamusta ei ole määrätty; jälkimmäisessä tapauksessa takaisinmaksuun lisätään liitteessä XII olevassa 12 artiklassa määritellyn kannan mukaan laskettu koronkorko.
7 Jakso
Rinnakkainen syytteeseenpano
25 artikla
Jos virkamies asetetaan syytteeseen samasta teosta, lopullinen päätös tehdään vasta, kun asiaa käsittelevä tuomioistuin on antanut lopullisen tuomionsa.
8 Jakso
Loppusäännökset
26 artikla
Tämän liitteen 11, 14, 22 ja 23 artiklassa mainitut päätökset on annettava tiedoksi petostentorjuntavirastolle tapauksissa, joissa tutkinta on käynnistetty viraston aloitteesta.
27 artikla
Virkamies, jolle on määrätty kurinpitoseuraamuksena muu kuin viraltapano, voi kolmen vuoden kuluttua kirjallisesta huomautuksesta tai varoituksesta ja kuuden vuoden kuluttua muista seuraamuksista tehdä hakemuksen seuraamusmerkinnän poistamiseksi henkilökansiostaan. Nimittävä viranomainen päättää, suostutaanko hakijan pyyntöön.
28 artikla
Jos asiassa saadaan uusia tietoja ja niitä koskevia todisteita, nimittävä viranomainen voi aloittaa kurinpitomenettelyn uudelleen omasta aloitteestaan tai asianomaisen virkamiehen hakemuksesta.
29 artikla
Jos virkamiestä vastaan ei tämän liitteen 1 artiklan 3 kohdan tai 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti ole nostettu syytettä, hänellä on oikeus pyytää vahingon korjaamista siten, että nimittävän viranomaisen päätös julkistetaan sopivalla tavalla.
30 artikla
Jokainen toimielin vahvistaa henkilöstökomiteaansa kuultuaan tämän liitteen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jos se pitää sitä tarpeellisena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan 3 kohdan soveltamista.;
LIITE X
Kolmannessa maassa työskenteleviin virkamiehiin sovellettavat erityiset poikkeusmääräykset
1 LUKU
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 artikla
Tässä liitteessä määrätään kolmannessa maassa työskenteleviin Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavista erityisistä poikkeusmääräyksistä.
Ainoastaan Euroopan yhteisöjen kansalainen voidaan ottaa palvelukseen kolmannessa maassa työskentelemistä varten, eikä nimittävä viranomainen voi käyttää henkilöstösääntöjen 28 artiklan a kohdassa säädettyä poikkeussäännöstä.
Yleiset täytäntöönpanomääräykset annetaan henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.
2 artikla
Yksikön edun nimissä tehdyllä nimittävän viranomaisen päätöksellä virkamiehiä siirretään määrä ajoin ja tarvittaessa siitä riippumatta, onko avoimia paikkoja olemassa.
Nimittävä viranomainen hoitaa siirron noudattaen erityistä menettelyä, jäljempänä ”siirtomenettely”, jonka soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt se vahvistaa saatuaan henkilöstökomitean lausunnon.
3 artikla
►M112 Kolmannessa maassa työskentelevä virkamies voidaan siirtomenettelyssä väliaikaisesti siirtää virkoineen nimittävän viranomaisen päätöksellä toimielimensä toimipaikkaan tai muuhun yhteisön asemapaikkaan. Avointa tointa ei julkaista ennen tällaista siirtoa, ja siirto voi kestää enintään neljä vuotta. ◄ Poiketen siitä, mitä 1 artiklan ensimmäisessä kohdassa määrätään, nimittävä viranomainen voi päättää yleisten täytäntöönpanomääräysten perusteella, että virkamies on tämän tilapäisen määräyksen aikana edelleen tämän liitteen eräiden määräysten alainen, lukuun ottamatta sen 5, 10 ja 12 artiklaa.
2 LUKU
VELVOLLISUUDET
4 artikla
Virkamiehen velvollisuutena on suorittaa tehtävänsä asemapaikassa, jonne hänet on lähetetty palvelukseenoton yhteydessä tai siirretty viranhoitoon liittyvien seikkojen vuoksi osana liikkuvuusjärjestelyä.
5 artikla
1. Kun toimielin antaa virkamiehen käyttöön asunnon, joka vastaa hänen tehtäviensä vaativuutta ja hänen huollettavanaan olevan perheen kokoa, virkamiehen on asuttava siinä.
2. Nimittävä viranomainen säätää ensimmäisen kohdan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä saatuaan henkilöstökomitean lausunnon. Nimittävä viranomainen päättää myös oikeudesta kussakin asemapaikassa vallitsevien olojen mukaiseen kalustukseen ja muuhun asuntoirtaimistoon.
3 LUKU
TYÖEHDOT
6 artikla
Virkamiehellä on oikeus kalenterivuodessa ►M112 kolmen ja puolen työpäivän ◄ vuosilomaan kultakin palveluksessaolokuukaudelta.
7 artikla
Aloittaessaan ja päättäessään tehtävänsä kolmannessa maassa virkamiehellä on oikeus ►M112 kolmen ja puolen työpäivän ◄ lomaan kultakin täydeltä palveluksessaolokuukaudelta, ►M112 kolmen ja puolen työpäivän ◄ lomaan kultakin sellaiselta vajaalta palveluksessaolokuukaudelta, joka sisältää yli 15 palveluksessaolopäivää, sekä ►M112 kahden työpäivän ◄ lomaan kultakin sellaiselta palveluksessaolokuukaudelta, joka sisältää enintään 15 palveluksessaolopäivää.
Jos virkamies muista kuin yksikön tarpeisiin liittyvistä syistä ei ole pitänyt koko vuosilomaansa ennen kuluvan kalenterivuoden loppua, seuraavalle vuodelle siirrettävä loman määrä saa olla enintään ►M112 neljätoista työpäivää ◄ .
8 artikla
Nimittävä viranomainen voi poikkeuksellisesti myöntää virkamiehelle erityisellä perustellulla päätöksellä virkistyslomaa hänen asemapaikkansa erityisten vaikeiden elinolosuhteiden vuoksi. Nimittävä viranomainen päättää kunkin tällaisen paikan osalta sen kaupungin tai ne kaupungit, joissa loma voidaan pitää.
9 artikla
1. Vuosiloma voidaan pitää yhdellä kertaa tai useammissa jaksoissa siten kuin virkamiehelle parhaiten sopii ja huomioon ottaen yksikön tarpeet. Lomaan täytyy kuitenkin sisällyttää ainakin yksi yhtenäinen ►M112 neljäntoista työpäivän ◄ pituinen jakso.
2. Virkistysloma, josta määrätään 8 artiklassa, voi olla enintään 15 ►M112 työpäivää ◄ palveluksessaolovuotta kohden. ►M112 ————— ◄
Virkistysloman pituuteen lisätään matkustusaika henkilöstösääntöjen liitteessä V olevan 7 artiklan mukaisesti.
4 LUKU
PALKKAUS JA SOSIAALISET EDUT
1 jakso
PALKKAUS JA PERHELISÄT
10 artikla
1. Korvaus elinolosuhteista vahvistetaan virkamiehen työpaikan sijainnin mukaan prosentteina viitesummasta. Tämä viitesumma muodostuu peruspalkan kokonaismäärästä sekä ulkomaankorvauksesta, kotitalouslisästä ja huollettavana olevaa lasta koskevasta lisästä, joista vähennetään henkilöstösäännöissä tai niiden soveltamisesta annetuissa asetuksissa tarkoitetut pakolliset vähennykset.
Mitään tämän luonteista korvausta ei makseta silloin, kun virkamies työskentelee asemamaassa, jonka elinolosuhteita voidaan pitää yhteisöjen tavanomaisia elinolosuhteita vastaavina.
Muita asemapaikkoja varten korvaus elinolosuhteista vahvistetaan jäljempänä esitetyllä tavalla.
Seuraavat osatekijät otetaan huomioon vahvistettaessa elinolosuhteista maksettavaa korvausta:
— terveydenhoito- ja sairaanhoito-olosuhteet,
— turvallisuusolosuhteet,
— ilmasto-olosuhteet,
näihin kolmeen tekijään sovelletaan korjauskerrointa 1:
— eristyneisyysaste,
— muut paikalliset olosuhteet,
näihin osatekijöihin sovelletaan korjauskerrointa 0,5.
Jokainen osatekijä saa seuraavan arvon:
0 : olosuhteiden ollessa tavanomaiset, vastaamatta kuitenkaan yhteisön tavanomaisia olosuhteita,
2 : olosuhteiden ollessa vaikeat verrattuna yhteisön tavanomaisiin olosuhteisiin,
4 : olosuhteiden ollessa erittäin vaikeat verrattuna yhteisön tavanomaisiin olosuhteisiin.
Ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetusta viitesummasta vahvistetaan korvaus prosentteina seuraavan asteikon mukaan:
— 10 prosenttia arvon ollessa 0,
— 15 prosenttia arvon ollessa yli 0 ja enintään 2,
— 20 prosenttia arvon ollessa yli 2 ja enintään 5,
— 25 prosenttia arvon ollessa yli 5 ja enintään ►M112 7 ◄ ,
— 30 %, kun arvo on yli 7 mutta enintään 9,
— 35 prosenttia arvon ollessa yli ►M112 9, mutta enintään 11 ◄ ,
— 40 % när värdet är större än 11.
Nimittävä viranomainen arvioi vuosittain ja muuttaa tarvittaessa kutakin asemapaikkaa varten vahvistettua korvausta elinolosuhteista saatuaan henkilöstökomitean lausunnon.
Virkamiehet, joille on uran aikana määrätty asemapaikaksi vaikeana tai erittäin vaikeana pidetty paikka, jossa elinolokorvaus on 30, 35 tai 40 prosenttia, ja jotka hyväksyvät siirron toiseen paikkaan, jossa elinolokorvaus on 30, 35 tai 40 prosenttia, saavat uuden asemapaikkansa elinolokorvauksen lisäksi lisäpalkkion, joka on suuruudeltaan viisi prosenttia ensimmäisessä alakohdassa mainitusta viitemäärästä;
Palkkio lisätään joka kerta, kun virkamies siirretään vaikeaan tai erittäin vaikeaan asemapaikkaan; elinolokorvauksen ja palkkion yhteismäärä ei saa kuitenkaan ylittää 45:ttä prosenttia ensimmäisessä alakohdassa mainitusta viitemäärästä.
2. Kun elinolosuhteet asemapaikassa aiheuttavat vaaraa virkamiehen henkilökohtaiselle turvallisuudelle, hänelle maksetaan tilapäinen lisäkorvaus nimittävän viranomaisen erityisellä perustellulla päätöksellä. Tämä korvaus vahvistetaan prosentteina 1 kohdan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetusta viitesummasta:
— 5 prosenttia kun viranomainen suosittelee henkilöstölleen, että näiden perheet eivät asettuisi asumaan tarkoitetulle asemapaikalle,
— 10 prosenttia kun viranomainen päättää vähentää tilapäisesti kyseisessä asemapaikassa työskentelevän henkilöstön määrää.
11 artikla
Palkka ja 10 artiklassa tarkoitetut korvaukset maksetaan ►M94 euro ◄ Belgiassa. Niihin sovelletaan Belgiassa työskentelevien virkamiesten palkkoihin sovellettavaa korjauskerrointa.
12 artikla
Nimittävä viranomainen voi virkamiehen pyynnöstä päättää maksaa palkan kokonaan tai osaksi asemamaan valuuttana. Palkkaan sovelletaan tällöin asemamaan korjauskerrointa ja palkka muunnetaan vastaavan vaihtokurssin mukaan.
Erityisissä asiallisesti perustelluissa tapauksissa nimittävä viranomainen voi suorittaa tämän maksun osaksi tai kokonaan muun kuin asemapaikan valuuttana niiden yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan, jotka on tarkoitettu takaamaan ostovoiman säilyminen.
13 artikla
Neuvosto vahvistaa joka ►M112 kerran vuodessa ◄ artiklassa tarkoitetut korjauskertoimet taatakseen kaikin mahdollisin tavoin virkamiesten ostovoiman vastaavuuden heidän asemapaikastaan riippumatta. Neuvosto päättää kirjallisessa menettelyssä yhden kuukauden määräajassa komission ehdotuksesta Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa ja Euroopan ydinenergiayhteisön perustamissopimuksen 118 artiklassa määrätyllä määräenemmistöllä.
Komissio päättää korjauskertoimen väliaikaisista mukautustoimenpiteistä ja ilmoittaa asiasta viipymättä neuvostolle, kun elinkustannusten vaihtelu asemamaassa korjauskertoimen soveltamisen jälkeen ja vastaava vaihtokurssi osoittautuu yli viideksi prosentiksi edellisen kyseisessä maassa tehdyn mukautuksen jälkeen.
14 artikla
Komissio esittää neuvostolle vuosittain kertomuksen tämän liitteen soveltamisesta ja erityisesti 10 artiklan mukaisesti vahvistettavasta elinolosuhdekorvauksen määrästä.
15 artikla
Virkamies saa nimittävän viranomaisen vahvistamilla edellytyksillä koulutuslisää, joka on tarkoitettu kattamaan koulunkäynnistä aiheutuvat tosiasialliset kulut ja jonka maksaminen edellyttää maksamisen perusteena olevien asiakirjojen esittämistä. Tämä lisä ei saa ylittää ylärajaa, joka vastaa kolminkertaisesti koulutuslisän enimmäismäärän kaksinkertaista määrää, muutoin kuin nimittävän viranomaisen päättämissä erityistapauksissa.
16 artikla
Virkamiehille kuuluva kulujen korvaus maksetaan virkamiehen perustellusta pyynnöstä ►M112 euroina, asemaan valuuttana tai valuuttana, jona kulut on ilmaistu. ◄
Asettautumiskorvaus tai jälleenasettautumiskorvaus voidaan virkamiehen valinnan mukaan maksaa joko ►M94 euro ◄ tai asettautumispaikan tai jälleenasettautumispaikan valuuttana; jälkimmäisessä tapauksessa korvauksiin sovelletaan näitä paikkoja varten vahvistettua ja vastaavan vaihtokurssin mukaan muutettua korjauskerrointa.
2 jakso
KULUJEN KORVAAMISTA KOSKEVAT SÄÄNNÖT
17 artikla
Esitettyjen asiakirjojen ja muuttoa koskevien säännösten perusteella tehdyllä nimittävän viranomaisen erityisellä ja perustellulla päätöksellä korvataan virkamiehelle, ►M112 jolle on tämän liitteen 5 tai 23 artiklan säännösten nojalla annettu asunto ◄ ja joka tahdostaan riippumattomista syistä joutuu vaihtamaan asuntoaan samassa asemapaikassa, huonekalujen ja ►M112 henkilökohtaisen irtaimiston ja henkilökohtaisten tavaroiden ◄ muutosta aiheutuneet kulut.
Tässä tapauksessa todelliset ►M112 asuinpaikan vaihdosta aiheutuvat muut kulut ◄ korvataan virkamiehelle esitettyjen asiakirjojen perusteella asettautumiskorvauksen puolta määrää vastaavaan ylärajaan saakka.
18 artikla
Virkamiehelle ja hänen perheelleen, jotka asuvat asemapaikassa hotellissa, koska 5 artiklassa tarkoitettua asuntoa ei ole vielä voitu luovuttaa heille tai koska sitä ei ole vielä voitu antaa heidän käyttöönsä tai koska he eivät vielä ole saaneet asuntoa omistukseensa omasta tahdostaan riippumattomista syistä, korvataan nimittävän viranomaisen etukäteen hyväksymät hotellikulut esitettyjä hotellilaskuja vastaan.
Lisäksi virkamies saa 50 prosenttia liitteessä VII olevassa 10 artiklassa säädetystä päivärahasta, paitsi jos nimittävän viranomaisen arvion mukaan kyseessä on ylivoimainen este.
Silloin kun hotelliasuntoa ei voida tarjota, virkamiehellä on oikeus saada korvaus tilapäisestä vuokraasunnosta aiheutuneista todellisista kuluista nimittävän viranomaisen ennalta antaman suostumuksen jälkeen.
19 artikla
Jos virkamiehellä ei ole mahdollisuutta käyttää virka-autoa, jolla hän voisi tehdä tehtäviensä suorittamiseen suoraan liittyviä virkamatkoja toiminta-alueellaan, hän saa oman autonsa käytöstä kilometrikorvauksen, jonka määrän nimittävä viranomainen vahvistaa.
20 artikla
Virkamiehellä itsellään on oikeus ja jos hänellä on oikeus kotitalouslisään, myös hänen puolisollaan ja hänen kanssaan asuvilla lapsilla on oikeus, korvaukseen virkistysmatkakuluista asemapaikan ja hyväksytyn virkistyslomapaikan välillä.
Jos matkustaminen junalla on mahdotonta tai epäkäytännöllistä, kulut korvataan erityisellä päätöksellä lentolippujen esittämisen perusteella, matkan pituudesta riippumatta.
21 artikla
Kun virkamiehen on vaihdettava asuinpaikkaansa noudattaakseen henkilöstösääntöjen 20 artiklaa palvelukseen tullessaan tai toisiin tehtäviin siirtyessään, toimielin vastaa seuraavista toimista aiheutuvista kuluista nimittävän viranomaisen vahvistamin ehdoin ja sen mukaan, millaiset asuinolot virkamiehelle voidaan tarjota asemapaikassa:
a) kalustuksen ja henkilökohtaisten tavaroiden siirtäminen (kokonaan tai osittain) tosiasiallisesta sijaintipaikasta asemapaikkaan sekä henkilökohtaisten tavaroiden kuljetus, kun muutto tapahtuu kalustamattomaan asuntoon;
b) henkilökohtaisten tavaroiden kuljetus ja kalustuksen varastointi, kun muutto tapahtuu kalustettuun asuntoon.
Kun virkamiehen virkasuhde päättyy lopullisesti tai jos hän kuolee, toimielin vastaa nimittävän viranomaisen vahvistamin edellytyksin joko henkilökohtaisten tavaroiden todellisista muuttokustannuksista niiden sijaitsemispaikasta niiden alkuperäiseen paikkaan tai henkilökohtaisten tavaroiden kuljetuksesta asemapaikasta niiden alkuperäiseen paikkaan. Korvaukset eivät ole toisiaan poissulkevia.
Jos kuollut virkamies oli naimaton, nämä kulut korvataan hänen oikeudenomistajilleen.
22 artikla
Toimielin maksaa ennakolta koeaikaiselle virkamiehelle puolison ja huollettavina olevien lasten tilapäisen asumiskorvauksen sekä henkilökohtaisten tavaroiden kuljetuskustannukset.
Kun virkamiestä ei ole nimitetty virkaan koeajan päättyessä, toimielin voi poikkeustapauksissa korvata puolet edellä mainituista määristä nimittävän viranomaisen vahvistamien määräysten perusteella.
23 artikla
Kun virkamiehen käyttöön ei ole annettu asuntoa toimielimen puolesta, toimielin korvaa virkamiehen maksaman vuokran edellyttäen, että asunto vastaa ►M112 hänen tehtäviään ◄ ja hänen huollettavanaan olevan perheen kokoonpanoa.
3 jakso
SOSIAALITURVA
24 artikla
Virkamiestä, hänen puolisonsa, lapsiansa ja muita hänen huollettavanaan olevia henkilöitä suojaa täydentävä sairausvakuutus, joka kattaa todellisten kulujen ja henkilöstösääntöjen 72 artiklassa tarkoitetun suojajärjestelmän korvausten välisen eron, kyseisen artiklan 3 kohtaa lukuun ottamatta.
Puolesta määrästä tähän vakuutukseen liittyvää vakuutusmaksua vastaa virkamies ja toisesta puolesta toimielin, virkamiehen osuuden ollessa enintään 0,6 prosenttia hänen peruspalkastaan; ylijäämästä vastaa toimielin.
Virkamies, hänen puolisonsa, lapsensa ja muut hänen huollettavanaan olevat henkilöt on vakuutettu sairaussyistä tapahtuvan kotiinkuljetuksen varalta kiireellisissä tai erittäin kiireellisissä tilanteissa ja toimielin vastaa tästä vakuutusmaksusta kokonaan.
25 artikla
Virkamiestä, hänen puolisoaan, lapsiaan ja muita hänen huollettavanaan olevia henkilöitä suojaa vakuutus, joka kattaa onnettomuudet, jotka voivat sattua yhteisön ulkopuolella niissä maissa, jotka on merkitty nimittävän viranomaisen tätä varten vahvistamaan luetteloon.
Puolesta määrästä tarvittavaa vakuutusmaksua vastaa virkamies ja toisesta puolesta toimielin.
▼M112 —————
LIITE XI
Henkilöstösääntöjen 64 ja 65 artiklan soveltamista koskevat säännöt
1 LUKU
PALKKOJEN VUOSITARKISTUS (HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN 65 ARTIKLAN 1 KOHTA)
1 jakso
vuosittaiseen mukauttamiseen vaikuttavat tekijät
1 artikla
1. Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston (Eurostat) kertomus
Henkilöstösääntöjen 65 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tarkistusta varten Eurostat laatii vuosittain ennen lokakuun loppua kertomuksen elinkustannusten kehityksestä Brysselissä, Brysselin ja eräiden jäsenvaltioissa sijaitsevien asemapaikkojen välisistä hintapariteeteista sekä keskushallinnon palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten palkkojen ostovoiman kehityksestä.
2. Elinkustannusten kehitys Brysselissä (Brysselin kansainvälinen indeksi)
Eurostat laatii Belgian viranomaisten toimittamien tietojen perusteella indeksin, jolla voidaan mitata Brysselissä toimessa olevien yhteisöjen virkamiesten elinkustannusten kehitystä. Tässä indeksissä, jäljempänä ”Brysselin kansainvälinen indeksi”, otetaan huomioon edellisen vuoden kesäkuun ja kuluvan vuoden kesäkuun välisenä aikana todettu kehitys. Se lasketaan henkilöstösääntöjen 64 artiklaa koskevan, 13 artiklassa tarkoitetun ryhmän määrittelemällä tilastollisella menetelmällä.
3. Elinkustannusten kehitys Brysselin ulkopuolella (hintapariteetit ja implisiittiset indeksit)
a) Eurostat laskee yhteisymmärryksessä kansallisten tilastolaitosten tai jäsenvaltioiden muiden asiaa käsittelevien viranomaisten kanssa hintapariteetit, joilla määritellään:
i) jäsenvaltioiden pääkaupungeissa, lukuun ottamatta Alankomaita, jossa käytetään Haagia Amsterdamin sijasta, ja eräissä muissa asemapaikoissa toimessa oleville yhteisöjen virkamiehille maksettavien palkkojen ostovoiman vastaavuus suhteessa Brysseliin,
ii) virkamiesten jäsenvaltioissa maksettavien eläkkeiden ostovoiman vastaavuus suhteessa Belgiaan.
b) Hintapariteetit koskevat kunkin vuoden kesäkuuta.
c) Hintapariteetit lasketaan siten, että kukin perustekijä voidaan saattaa ajan tasalle kaksi kertaa vuodessa ja tarkistaa suoralla kyselyllä vähintään joka viides vuosi. Saattaessaan hintapariteetteja ajan tasalle Eurostat käyttää sopivimpia indeksejä, jotka henkilöstösääntöjen 64 artiklaa koskeva 13 artiklassa tarkoitettu ryhmä on määrittänyt.
d) Elinkustannusten kehitys Belgian ja Luxemburgin ulkopuolella mitataan viiteajanjaksolla implisiittisten indeksien avulla. Nämä indeksit saadaan kertomalla Brysselin kansainvälinen indeksi hintapariteetin muutoksella.
4. Keskushallintojen palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten palkkojen ostovoiman kehitys (erityisindikaattorit)
a) Kansallisten virkamiesten palkkojen ostovoiman kasvun tai heikkenemisen mittaamiseksi prosentteina Eurostat laatii asianomaisten kansallisten viranomaisten ennen syyskuun loppua toimittamien tietojen perusteella erityisindikaattorit, jotka kuvaavat julkishallinnon palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten todellista palkkakehitystä edellisen vuoden heinäkuun ja kuluvan vuoden heinäkuun välisenä aikana. Näiden molempien on sisällettävä kahdestoistaosa kaikista vuosittain maksetuista tekijöistä.
Erityisindikaattoreita on kahdenlaisia:
i) yksi indikaattori kullekin tehtäväryhmälle henkilöstösäännöissä vahvistetun määritelmän mukaisesti,
ii) yksi keskiarvoindikaattori, joka on painotettu kuhunkin vastaavaan tehtäväryhmään kuuluvien kansallisten virkamiesten lukumäärän perusteella.
Kukin indikaattori vahvistetaan todellisina brutto- ja nettomäärinä. Siirryttäessä bruttomäärästä nettomäärään otetaan huomioon pakolliset pidätykset sekä yleiset verotukseen liittyvät tekijät.
Vahvistaakseen Euroopan unionia koskevat brutto- ja nettoindikaattorit Eurostatin on käytettävä seuraavista jäsenvaltioista muodostettua otosta: Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, Italia, Luxemburg, Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta. Neuvosto voi, komission henkilöstösääntöjen 65 artiklan 3 kohdan mukaisesti tekemästä ehdostuksesta hyväksyä uuden otannan, joka vastaa vähintään 75 prosenttia Euroopan unionin bruttokansantuotteesta ja jota sovelletaan sen hyväksymistä seuraavana vuonna. Jäsenvaltiokohtaiset tulokset painotetaan kunkin jäsenvaltion ostovoimapariteetteina mitatulla bruttokansantuotteen osuudella, sellaisena kuin tämä osuus ilmaistaan kyseisenä ajankohtana voimassa olevassa Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmässä esitettävissä kansantalouden tileissä olevien määritelmien mukaisesti julkaistuissa viimeisimmissä tilastoissa.
b) Kansalliset viranomaiset toimittavat Eurostatin pyynnöstä sille lisätietoja, joita se tarvitsee laskeakseen kansallisten virkamiesten ostovoiman kehitystä täsmällisesti mittaavan erityisindikaattorin.
Jos Eurostat toteaa asianomaisia kansallisia viranomaisia uudelleen kuultuaan, että saaduissa tiedoissa on tilastollisia poikkeamia tai että on mahdotonta laatia indikaattoreita, jotka mittaisivat tietyn jäsenvaltion virkamiesten todellisen palkkakehityksen tilastollisesti oikein, se ilmoittaa asiasta komissiolle ja toimittaa sille kaiken arviointiin tarvittavan aineiston.
c) Eurostat laskee erityisindikaattorien ohella myös eräät tarkistusindikaattorit. Yksi näistä on julkishallinnon reaalisia kokonaispalkkoja henkeä kohti koskevia tietoja ilmaiseva indikaattori, joka laaditaan kyseessä olevana hetkenä voimassa olevassa EKT:ssa esitettävissä kansantalouden tileissä olevien määritelmien mukaisesti.
Eurostat liittää erityisindikaattoreita koskevaan kertomukseensa selvitykset erityisindikaattorien ja edellä mainittujen tarkistusindikaattorien eroavuuksista.
2 artikla
Komissio laatii joka kolmas vuosi yksityiskohtaisen kertomuksen toimielinten palvelukseenottoa koskevista tarpeista ja toimittaa sen neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Kuultuaan muita toimielimiä henkilöstösääntöjen säännösten mukaisesti komissio tekee tarvittaessa tämän kertomuksen perusteella neuvostolle palvelukseenottoa koskevia ehdotuksia, joita laadittaessa on otettu huomioon kaikki tarvittavat seikat.
2 jakso
palkkojen ja eläkkeiden vuosittaista mukauttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt
3 artikla
1. Neuvosto päättää henkilöstösääntöjen 65 artiklan 3 kohdan mukaisesti ennen kunkin vuoden loppua komission ehdottamasta palkkojen ja eläkkeiden mukauttamisesta tämän liitteen 1 jaksossa säädettyjen tekijöiden perusteella; päätös tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta.
2. Mukautuksen arvo saadaan kertomalla Brysselin kansainvälinen indeksi erityisindikaattorilla. Mukautus vahvistetaan nettomääräisenä ja se ilmaistaan yhtenä kaikkia koskevana prosenttilukuna.
3. Näin vahvistetun mukautuksen arvo sisällytetään henkilöstösääntöjen 66 artiklassa ja liitteessä XIII sekä muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 20, 63 ja 93 artiklassa oleviin peruspalkkataulukoihin seuraavaa menettelyä noudattaen:
a) nettopalkkaa ja nettoeläkettä lisätään tai vähennetään edellä mainituin vuosittaisin mukautuksin ottamatta huomioon korjauskerrointa,
b) uusi peruspalkkataulukko laaditaan siten, että määritetään bruttomäärä, joka vastaa nettopalkkaa sen jälkeen, kun siitä on vähennetty 4 kohdan säännösten mukaisesti verot sekä pakolliset sosiaaliturva- ja eläkemaksut,
c) nettomäärät muutetaan bruttomääriksi käyttäen vertailukohtana sellaisen naimattoman virkamiehen tilannetta, joka ei saa henkilöstösäännöissä säädettyjä korvauksia eikä lisiä.
4. Sovellettaessa asetusta (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68 kerrotaan kyseisen asetuksen 4 artiklassa olevat määrät tekijällä, joka muodostuu:
a) edellisestä mukautuksesta saadusta kertoimesta, ja/tai
b) edellä 2 kohdassa tarkoitetusta palkkojen mukauttamisprosentista.
5. Korjauskerrointa ei sovelleta Belgiaan eikä Luxemburgiin. Korjauskertoimet, joita sovelletaan:
a) muissa jäsenvaltioissa tai eräissä muissa asemapaikoissa toimessa oleville Euroopan yhteisöjen virkamiehille maksettaviin palkkoihin,
b) henkilöstösääntöjen 82 artiklan 1 kohdasta poiketen yhteisön eläkkeisiin, jotka maksetaan muihin jäsenvaltioihin ennen 1 päivää toukokuuta 2004 kertyneiden eläkkeeseen oikeuttavia palvelusvuosia vastaavan osan perusteella,
vahvistetaan tämän liitteen 1 artiklassa tarkoitettujen hintapariteettien ja henkilöstösääntöjen 63 artiklassa kyseisten maiden osalta säädettyjen valuuttakurssien välisten suhteiden perusteella.
Korkean inflaation maissa sijaitsevissa asemapaikoissa sovelletaan kuitenkin tämän liitteen 8 artiklassa säädettyjä korjauskertoimien taannehtivaa vaikutusta koskevia menettelyjä.
6. Toimielimet tekevät virkamiesten palkkoihin sekä entisten virkamiesten ja muiden edunsaajien eläkkeisiin asianomaiset positiiviset tai negatiiviset mukautukset taannehtivasti seuraavaa vuosittaista mukautusta koskevan päätöksen soveltamis- ja voimaantulopäivän väliseltä ajalta.
Jos tällainen taannehtiva mukautus johtaa liikaa perityn määrän palauttamiseen, tämä voidaan tehdä porrastaen palautus enintään kahdentoista kuukauden ajalle siitä päivästä, jona seuraava vuosittainen mukauttamispäätös tulee voimaan.
2 LUKU
PALKKOJEN JA ELÄKKEIDEN VÄLIAIKAISET MUKAUTUKSET
(HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN 65 ARTIKLAN 2 KOHTA)
4 artikla
1. Henkilöstösääntöjen 65 artiklan 2 kohdassa säädetyistä palkkojen väliaikaisista mukautuksista tehdään 1 päivänä tammikuuta voimaan tuleva päätös, jos elinkustannukset muuttuvat huomattavasti kesäkuun ja joulukuun välisenä aikana tämän liitteen 6 artiklan 1 kohdassa määriteltyyn kynnysarvoon verrattuna; tällöin otetaan huomioon ostovoiman kehitysennusteet kuluvan vuotuisen viitekauden aikana.
2. Komissio antaa ehdotuksensa neuvostolle viimeistään huhtikuun jälkipuoliskolla.
3. Nämä väliaikaiset mukautukset otetaan huomioon palkkojen vuosittaisessa mukautuksessa.
5 artikla
1. Eurostat laatii vuosittain maaliskuussa ennusteen ostovoiman kehityksestä kyseisellä ajanjaksolla 12 artiklassa säädetyssä kokouksessa annettujen tietojen perusteella.
Jos tämän ennusteen prosenttiluku on negatiivinen, siitä otetaan huomioon väliaikaisen mukautuksen yhteydessä puolet.
2. Brysselin elinkustannusten kehitys mitataan edellisen kalenterivuoden kesä- ja joulukuun välistä aikaa koskevalla Brysselin kansainvälisellä indeksillä.
3. Kaikista asemapaikoista, joissa sovelletaan korjauskerrointa (Belgiaa ja Luxemburgia lukuun ottamatta), arvioidaan 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut joulukuuta koskevat hintapariteetit. Elinkustannusten kehitys lasketaan 1 artiklan 3 kohdassa määriteltyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.
6 artikla
1. Tämän liitteen 5 artiklan 2 kohdassa mainittu kynnysarvo kuuden kuukauden ajalle vastaa 12 kuukauden ajalle laskettua 7 prosenttia.
2. Kynnysarvoa sovelletaan seuraavaa menettelyä noudattaen, jollei tämän liitteen 5 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan soveltamisesta muuta johdu:
a) jos kynnysarvo saavutetaan tai ylitetään Brysselin osalta (kesä- ja joulukuun välisen Brysselin kansainvälisen indeksin kehityksen perusteella), mukautetaan kaikkien asemapaikkojen palkkoja vuotuista mukautusmenettelyä noudattaen,
b) jos kynnysarvoa ei saavuteta Brysselin osalta, mukautetaan korjauskertoimia ainoastaan niiden asemapaikkojen osalta, joissa elinkustannusten (jotka ilmaistaan kesä- ja joulukuun välisten implisiittisten indeksien avulla) kehitys ylittää tämän kynnysarvon.
7 artikla
Sovellettaessa tämän liitteen 6 artiklaa:
Mukautuksen arvo vastaa Brysselin kansainvälistä indeksiä, joka kerrotaan tarvittaessa puolella arvioidun erityisindikaattorin arvosta, jos tämä on negatiivinen.
Korjauskertoimet ovat yhtä suuret kuin hintapariteetin ja henkilöstösääntöjen 63 artiklassa säädetyn vastaavan valuuttakurssin välinen suhde, joka kerrotaan mukautuksen arvolla, jos mukautuskynnystä ei saavuteta Brysselin osalta.
3 LUKU
KORJAUSKERTOIMEN VOIMAANTULOPÄIVÄ
(ASEMAPAIKAT, JOISSA ELINKUSTANNUSTEN KASVU ON NOPEAA)
8 artikla
1. Asemapaikoissa, joissa elinkustannusten kasvu on nopeaa (implisiittisten indeksien kehityksen perusteella mitattuina), korjauskerroin tulee voimaan ennen 1 päivää tammikuuta, kun kyseessä on väliaikainen mukautus, ja ennen 1 päivää heinäkuuta, kun kyseessä on vuotuinen mukautus. Tarkoituksena on saattaa ostovoiman heikkeneminen sellaisen asemapaikan ostovoiman heikkenemisen mukaiseksi, jossa elinkustannusten muutos vastaisi kynnysarvoa.
2. Vuotuinen mukautus tulee voimaan:
a) 16 päivänä toukokuuta asemapaikoissa, joiden implisiittinen indeksi on yli 6,3 prosenttia,
b) 1 päivänä toukokuuta asemapaikoissa, joiden implisiittinen indeksi on yli 12,6 prosenttia.
3. Väliaikainen mukautus tulee voimaan:
a) 16 päivänä marraskuuta asemapaikoissa, joiden implisiittinen indeksi on yli 6,3 prosenttia,
b) 1 päivänä marraskuuta asemapaikoissa, joiden implisiittinen indeksi on yli 12,6 prosenttia.
4 LUKU
KORJAUSKERTOIMIEN VAHVISTAMINEN JA SOVELTAMISEN LOPETTAMINEN (HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN 64 ARTIKLA)
9 artikla
1. Kyseisten yhteisöjen jäsenvaltioiden asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset, yhteisöjen jonkin toimielimen hallinto tai Euroopan yhteisöjen virkamiesten edustajat tietyssä asemapaikassa voivat pyytää korjauskertoimen laatimista kyseiselle asemapaikalle.
Hakemuksen tukena on oltava objektiivisia tietoja, joista käy ilmi, että ostovoima on ollut usean vuoden ajan huomattavan vääristynyt kyseisessä asemapaikassa verrattuna jäsenvaltioiden pääkaupunkien ostovoimaan (lukuun ottamatta Alankomaita, joissa vertailu tehdään Haagin eikä Amsterdamin kanssa). Jos Eurostat vahvistaa, että vääristymä on huomattava (yli 5 prosenttia) ja pysyvä, komissio tekee ehdotuksen korjauskertoimen vahvistamiseksi kyseiselle asemapaikalle.
2. Neuvosto voi komission ehdotuksesta myös päättää lopettaa oman korjauskertoimen soveltamisen tietyssä asemapaikassa. Tällöin ehdotuksen on perustuttava toiseen seuraavista seikoista:
a) kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, jonkin yhteisöjen toimielimen hallinto tai kyseisessä asemapaikassa toimivien yhteisöjen virkamiesten edustajat ovat jättäneet hakemuksen, jossa todetaan, että kyseisen asemapaikan ja asianomaisen jäsenvaltion pääkaupungin välinen elinkustannusten ero ei enää ole merkittävä (alle 2 prosenttia). Lähentymisen on oltava pysyvä ja Eurostatin vahvistama,
b) asemapaikassa ei enää ole yhteisöjen virkamiehiä eikä väliaikaista henkilökuntaa kyseisessä asemapaikassa.
3. Neuvosto tekee päätöksensä ehdotuksen perusteella henkilöstösääntöjen 64 artiklan toisen kohdan mukaisesti.
5 LUKU
POIKKEUSLAUSEKE
10 artikla
Jos yhteisössä todetaan komission toimittamien objektiivisten tietojen perusteella taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen vakava ja äkillinen heikkeneminen, komissio esittää kuultuaan muita toimielimiä henkilöstösääntöjen mukaisesti asiaa koskevat ehdotukset neuvostolle, joka säätää asiasta EY:n perustamissopimuksen 283 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen.
6 LUKU
EUROSTATIN TEHTÄVÄT JA SUHTEET JÄSENVALTIOIDEN TOIMIVALTAISIIN VIRANOMAISIIN
11 artikla
Eurostatin tehtävänä on valvoa palkkojen mukauttamiseksi huomioon otettavien tekijöiden laskemisessa käytettyjen perustietojen ja tilastollisten menetelmien laatua. Sen tehtävänä on erityisesti laatia tätä valvontaa varten tarvittavat arviot ja tutkimukset.
12 artikla
Eurostat kutsuu vuosittain maaliskuussa koolle jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten asiantuntijoista koostuvan työryhmän, jäljempänä ”henkilöstösääntöjen 65 artiklaa koskeva ryhmä”.
Kokouksessa käsitellään tilastollisia menetelmiä ja niiden soveltamista erityis- ja tarkistusindikaattoreiden osalta.
Palkkojen väliaikaista mukautusta varten tehtävään ostovoiman kehitystä koskevaan arviointiin tarvittavat tekijät ja julkishallinnon työaikojen kehitystä koskevat tiedot on esitettävä tämän ryhmän kokouksessa.
13 artikla
Eurostat kutsuu koolle vähintään kerran vuodessa, viimeistään syyskuussa, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten asiantuntijoista koostuvan työryhmän, jäljempänä ”henkilöstösääntöjen 64 artiklaa koskeva ryhmä”.
Kokouksessa käsitellään ennen kaikkea tilastollisia menetelmiä ja niiden soveltamista Brysselin kansainvälisen indeksin ja hintapariteettien vahvistamiseksi.
14 artikla
Kunkin jäsenvaltion on toimitettava Eurostatille tämän pyynnöstä tiedot tekijöistä, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti julkishallinnon palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten palkkojen muodostumiseen ja kehitykseen.
7 LUKU
LOPPUSÄÄNNÖS JA TARKISTUSLAUSEKE
15 artikla
1. Tämän liitteen säännöksiä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 200431 päivään joulukuuta 2012.
2. Niitä tarkistetaan neljännen vuoden päättyessä erityisesti budjettivaikutusten kannalta. Tässä tarkoituksessa komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen ja tarvittaessa ehdotuksen tämän liitteen muuttamiseksi EY:n perustamissopimuksen 283 artiklan nojalla.;
LIITE XII
Henkilöstösääntöjen 83 a artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt
1 LUKU
YLEISPERIAATTEET
1 artikla
1. Virkamiesten henkilöstösääntöjen 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun eläkejärjestelmään maksaman osuuden määrittämiseksi komissio suorittaa joka viides vuosi ja vuodesta 2004 alkaen henkilöstösääntöjen 83 a artiklan 3 kohdassa tarkoitetun eläkejärjestelmän vakuutusmatemaattisen tasapainon arvioinnin. Tällä arvioinnilla ilmaistaan, onko virkamiesten maksama osuus riittävä yhden kolmanneksen rahoittamiseksi eläkejärjestelmän mukaisista menoista.
2. Henkilöstösääntöjen 83 a artiklan 4 kohdassa tarkoitetun tutkimuksen valmistelemiseksi komissio saattaa tämän vakuutusmatemaattisen arvion vuosittain ajan tasalle, ottaen huomioon tämän liitteen 9 artiklassa määritellyt väestömuutokset, tämän liitteen 10 artiklassa määritellyn korkokannan ja tämän liitteen 11 artiklassa määritellyn vuosittaisen muutosprosentin, joka koskee EY:n virkamiesten taulukkopalkkoja.
3. Arvio ja ajan tasalle saattaminen suoritetaan kunakin vuonna n käyttäen pohjana eläkejärjestelmän työtehtävissä toimivien jäsenten perusjoukkoa 31 päivänä joulukuuta edellisenä vuonna (n-1).
2 artikla
1. Jos maksuosuutta mukautetaan, mukautus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta samanaikaisesti henkilöstösääntöjen 65 artiklassa säädetyn palkkojen vuotuisen mukautuksen kanssa. Mukautus ei saa johtaa siihen, että maksuosuus olisi enemmän kuin yksi prosenttiyksikköä yli tai alle edelliselle vuodelle vahvistetun määrän.
2. Heinäkuun 1 päivänä 2004 voimaan tuleva mukautus saa johtaa enintään 9,75 prosentin maksuosuuteen. Heinäkuun 1 päivänä 2005 voimaan tuleva mukautus voi johtaa enintään 10,25 prosentin maksuosuuteen.
3. Mukautetun maksuosuusprosentin, joka olisi johtunut vakuutusmatemaattisesta laskelmasta, ja 2 kohdassa tarkoitetusta vaihtelusta johtuvan mukautuksen välistä eroa ei minään ajankohtana palauteta, eikä sitä näin ollen oteta huomioon myöhemmissä vakuutusmatemaattisissa laskelmissa. Maksuosuusprosentti, joka olisi johtunut vakuutusmatemaattisesta laskelmasta, on mainittava tämän liitteen 1 artiklassa tarkoitetussa arviointiraportissa.
2 LUKU
VAKUUTUSMATEMAATTISEN TASAPAINON ARVIOINTI
3 artikla
Viisivuotisissa vakuutusmatemaattisissa arvioinneissa vahvistetaan tasapainoedellytykset ottaen huomioon järjestelmäkustannuksina henkilöstösääntöjen 77 artiklassa määritelty vanhuuseläke, henkilöstösääntöjen 78 artiklassa määritelty työkyvyttömyyskorvaus ja henkilöstösääntöjen 79 ja 80 artiklassa määritellyt perhe-eläkkeet.
4 artikla
1. Vakuutusmatemaattinen tasapaino arvioidaan tässä luvussa esitetyn laskentamenetelmän perusteella.
2. Menetelmän mukaan niiden eläkeoikeuksien ”vakuutusmatemaattinen arvo”, jotka on ansaittu ennen laskentapäivää, edustaa aiempaan palvelukseen liittyvää eläkevastuuta, kun niiden eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattinen arvo, jotka ansaitaan laskentapäivänä alkavana palvelusvuonna, edustaa ”rahoituskustannusta”.
3. Oletetaan, että kaikki eläkkeelle siirtymiset, työkyvyttömyyttä lukuun ottamatta, tapahtuvat tietyssä keskiarvoiässä (r). Eläkkeelle siirtymisen keskiarvoikä saatetaan ajan tasalle ainoastaan tämän liitteen 1 artiklassa mainittua viisivuotista vakuutusmatemaattista arviota laskettaessa ja se voi vaihdella eri henkilöstöryhmissä.
4. Vakuutusmatemaattisia arvoja vahvistettaessa
a) otetaan huomioon tulevat muutokset kunkin virkamiehen peruspalkassa laskentapäivän ja ja oletetun eläkkeelle siirtymisiän väliseltä ajalta;
b) ei oteta huomioon ennen laskentapäivää ansaittuja eläkeoikeuksia (aiempaan palvelukseen liittyvä eläkevastuu).
5. Kaikki näissä henkilöstösäännöissä säädetyt (erityisesti liitteissä VIII ja XIII) asianomaiset säännökset otetaan huomioon rahoituskustannuksen vakuutusmatemaattisessa arvioinnissa.
6. Reaalisen diskonttokoron ja yhteisöjen virkamiesten taulukkopalkkojen vuosittaisen muutosprosentin määrittelemiseen käytetään tasoitusmenettelyä. Tasoitus saavutetaan käyttämällä korosta ja taulukkopalkkojen kasvusta 12 vuoden liikkuvaa keskiarvoa.
5 artikla
1. Maksuosuusmalli perustuu seuraavaan yhtälöön:
2. Virkamiesten maksettavaksi tuleva osuus eläkejärjestelmän rahoituskustannuksesta lasketaan yhdeksi kolmasosaksi kaikkien eläkejärjestelmän työtehtävissä toimivina jäseninä olevien virkamiesten kuluvan vuoden (n) rahoituskustannuksen ja saman perusjoukon, joka muodostui eläkejärjestelmän aktiivisista jäsenistä 31 päivänä joulukuuta edellisenä vuonna (n-1), vuoden peruspalkkojen yhteismäärän välisestä suhteesta.
3. Rahoituskustannus on seuraavien määrien yhteissumma:
a) eläkkeelle siirtymisen rahoituskustannus (selvitetty tarkemmin tämän liitteen 6 artiklassa), eli niiden eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattinen arvo, jotka ansaitaan vuoden n aikana, mukaan luettuna sen eläkkeen osuuden arvo, joka on maksettava eloon jääneelle puolisolle ja/tai huollettavana oleville lapsille eläkkeelle siirtyneen virkamiehen kuoltua (perhe-eläke);
b) työkyvyttömyyskorvauksen rahoituskustannus (selvitetty tarkemmin tämän liitteen 7 artiklassa), eli niiden eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattinen arvo, jotka on maksettava työtehtävissä toimiville virkamiehille, joiden odotetaan tulevan työkyvyttömiksi vuoden n aikana; sekä
c) eloon jääneille maksettavien korvauksien rahoituskustannus (selvitetty tarkemmin tämän liitteen 8 artiklassa), eli niiden eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattinen arvo, jotka on maksettava työtehtävissä toimivien virkamiesten puolesta, joiden odotetaan kuolevan vuoden n aikana.
4. Rahoituskustannuksen arviointi perustuu eläkeoikeuksiin ja asianmukaisiin toistuvaiskorvauksiin, kuten tämän liitteen 6—8 artiklassa yksilöidään.
Nämä eläkkeet ja toistuvaiskorvaukset antavat vakuutusmatemaattiseksi nykyarvoksi 1 euroa vuodessa, kun otetaan huomioon korko, taulukkopalkkojen vuosittainen muutosprosentti ja todennäköisyys sille, että virkamies on elossa eläkeiän täyttäessään.
5. Henkilöstösääntöjen V osaston 2 luvussa ja liitteessä VIII mainitut vähimmäistoimeentulon määrät otetaan huomioon.
6 artikla
1. Vanhuuseläkkeiden arvon laskemiseksi kunkin virkamiehen vuoden n aikana ansaitsemat eläkeoikeudet lasketaan kertomalla tuleva eläkeiän peruspalkka kyseiseen virkamieheen sovellettavalla karttumisprosentilla.
Jos karttuneet eläkeoikeudet (palvelukseen otosta alkaen, siirrot mukaan luettuina), jotka virkamies voi lukea hyväkseen 31 päivänä joulukuuta vuonna n-1, ovat vähintään 70 prosenttia, hänen ei katsota kartuttaneen eläkeoikeuksiaan vuoden n aikana.
2. Tuleva peruspalkka (projected basic salary, PS) eläkeiässä lasketaan ottamalla pohjaksi peruspalkka edellisen vuoden 31 päivänä joulukuuta ja ottamalla huomioon taulukkopalkkojen vuotuinen kasvuprosentti sekä ikälisistä ja ylennyksistä johtuva estimoitu vuosittainen kasvuprosentti seuraavasti:
jossa
|
SAL |
= |
nykypalkka |
|
GSG |
= |
yleisen palkkojen kasvun estimoitu vuosiprosentti, (taulukkopalkkojen vuosittainen muutosprosentti) |
|
ISP |
= |
ikälisistä ja ylennyksistä johtuva estimoitu vuosikasvu |
|
m |
= |
arvioidun eläkkeelle siirtymisiän (r) ja virkamiehen tämänhetkisen iän (x) välinen ero. |
Koska laskelmissa käytetään inflaatiosta puhdistettua reaalikorkoa, taulukkopalkkojen vuotuinen muutosprosentti sekä ikälisistä ja ylennyksistä johtuva vuotuinen kasvuprosentti ovat inflaatiosta puhdistettuja kasvuprosentteja.
3. Tietyn virkamiehen ansaitsemien eläkeoikeuksien laskemisen perusteella lasketaan näiden eläkeoikeuksien (ja niihin liittyvien perhe-eläkkeiden) vakuutusmatemaattinen arvo kertomalla edellä määritellyt vuosittaiset eläkeoikeudet summalla:
a) heti alkava myöhemmän ajan eläke iässä x, aika m vuotta
jossa
|
x |
= |
virkamiehen ikä 31 päivänä joulukuuta vuonna n-1 |
|
τ |
= |
korkoprosentti |
|
kpx |
= |
todennäköisyys sille, että iän x täyttänyt henkilö on elossa k vuoden kuluttua |
|
m |
= |
oletetun eläkkeelle siirtymisiän (r) ja virkamiehen tämänhetkisen iän (x) välinen erotus |
|
GSG |
= |
yleisen palkkojen kasvun estimoitu vuosiprosentti (taulukkopalkkojen vuosittainen muutosprosentti) |
|
ω |
= |
kuolevuustaulukon yläraja |
sekä
b) heti alkava myöhemmän ajan perhe-eläke iässä x ja y, jossa y on puolison oletettu ikä. Tämä jälkimmäinen eläke kerrotaan todennäköisyydellä sille, että virkamies on naimisissa, ja sovellettavalla perhe-eläkeprosentilla, joka vahvistetaan liitteen VIII mukaisesti.
jossa
|
x |
= |
virkamiehen ikä 31 päivänä joulukuuta vuonna n-1 |
|
y |
= |
virkamiehen puolison ikä 31 päivänä joulukuuta vuonna n-1 |
|
τ |
= |
korkoprosentti |
|
kpx |
= |
todennäköisyys sille, että iän x täyttänyt virkamies on elossa k vuoden kuluttua |
|
kpy |
= |
todennäköisyys sille, että iän y täyttänyt henkilö (iän x täyttäneen virkamiehen puoliso) on elossa k vuoden kuluttua |
|
m |
= |
oletetun eläkkeelle siirtymisiän (r) ja virkamiehen tämänhetkisen iän (x) välinen ero |
|
GSG |
= |
yleisen palkkojen kasvun estimoitu vuosiprosentti (taulukkopalkkojen vuotuinen muutosprosentti) |
|
ω |
= |
kuolevuustaulukon yläraja |
4. Eläkkeelle siirtymisen rahoituskustannusta laskettaessa otetaan huomioon:
a) niitä virkamiehiä koskeva kannustinlisä, jotka jatkavat palveluksessa eläkeiän jälkeen;
b) niitä virkamiehiä koskeva vähennyskerroin, jotka luopuvat palveluksesta ennen eläkeikää.
7 artikla
1. Työkyvyttömyyskorvausten arvon laskemiseksi niiden korvausten, joiden oletetaan tulevan maksettaviksi vuoden n aikana, lukumäärä arvioidaan soveltamalla kuhunkin aktiiviseen virkamieheen todennäköisyyttä, että hän tulisi työkyvyttömäksi mainitun vuoden aikana. Todennäköisyys kerrotaan sitten niiden työkyvyttömyyskorvausten vuotuisella määrällä, joihin virkamiehellä olisi oikeus.
2. Vuodesta n alkaen maksettavien työkyvyttömyyskorvausten vakuutusmatemaattista arvoa laskettaessa käytetään seuraavia toistuvaiskorvauksia:
a) heti alkava väliaikainen toistuvaiskorvaus iässä x
jossa
|
x |
= |
virkamiehen ikä 31 päivänä joulukuuta vuonna n-1 |
|
τ |
= |
korkoprosentti |
|
kpx |
= |
todennäköisyys sille, että iän x täyttänyt henkilö on elossa k vuoden kuluttua |
|
m |
= |
oletetun eläkkeelle siirtymisiän (r) ja virkamiehen tämänhetkisen iän (x) välinen erotus |
|
GSG |
= |
yleisen palkkojen kasvun estimoitu vuosiprosentti (taulukkopalkkojen vuotuinen muutosprosentti) |
b) heti alkava perhe-eläke. Tämä jälkimmäinen eläke kerrotaan todennäköisyydellä, että virkamies on naimisissa, ja sovellettavalla perhe-eläkeprosentilla.
jossa
|
x |
= |
virkamiehen ikä 31 päivänä joulukuuta vuonna n-1 |
|
y |
= |
virkamiehen puolison ikä 31 päivänä joulukuuta vuonna n-1 |
|
τ |
= |
korkoprosentti |
|
kpx |
= |
todennäköisyys sille, että iän x täyttänyt henkilö on elossa k vuoden kuluttua |
|
kpy |
= |
todennäköisyys sille, että iän y täyttänyt henkilö (iän x täyttäneen henkilön puoliso) on elossa k vuoden kuluttua |
|
m |
= |
oletetun eläkkeelle siirtymisiän (r) ja virkamiehen tämänhetkisen iän (x) välinen erotus |
|
GSG |
= |
yleisen palkkojen kasvun estimoitu vuosiprosentti (taulukkopalkkojen vuotuinen muutosprosentti). |
8 artikla
1. Eloon jääneille vuoden n aikana maksettavien eläkeoikeuksien arvo arvioidaan soveltamalla kuhunkin työtehtävissä toimivaan virkamieheen todennäköisyyttä, että hän kuolee mainitun vuoden aikana. Todennäköisyys kerrotaan sitten puolison eläkkeen vuotuisella määrällä, joka on maksettava kuluvana vuonna. Laskennassa otetaan huomioon mahdollisesti maksettavaksi tulevat lapseneläkkeet.
2. Laskettaessa eloon jääneille vuoden n aikana maksettavien eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattista arvoa käytetään heti alkavaa eläkettä. Tämä eläke kerrotaan todennäköisyydellä sille, että virkamies on naimisissa.
jossa
|
y |
= |
virkamiehen puolison ikä 31 päivänä joulukuuta vuonna n-1 |
|
τ |
= |
korkoprosentti |
|
kpy |
= |
todennäköisyys sille, että iän y täyttänyt henkilö (iän x täyttäneen henkilön puoliso) on elossa k vuoden kuluttua |
|
GSG |
= |
yleisen palkkojen kasvun estimoitu vuosiprosentti (taulukkopalkkojen vuotuinen muutosprosentti) |
|
ω |
= |
kuolevuustaulukon yläraja. |
3 LUKU
LASKENTAJÄRJESTELMÄ
9 artikla
1. Vakuutusmatemaattisen arvioinnin suorittamiseksi huomioon otettavat väestötieteelliset muuttujat perustuvat kaikkiin järjestelmään kuuluviin henkilöihin eli työtehtävissä toimivaan henkilöstöön ja eläkeläisiin. Komissio luetteloi nämä tiedot vuosittain niistä eri toimielimistä ja yhteisön virastoista saamiensa tietojen perusteella, joiden henkilöstö kuuluu tähän järjestelmään.
Tämän perusjoukon perusteella tehdään päätelmät perusjoukon rakenteesta, eläkkeelle siirtymisen keskiarvoiästä ja työkyvyttömyystaulukosta.
2. Kuolevuustaulukon pohjana on väestö, jonka ominaisuudet vastaavat mahdollisimman tarkasti järjestelmään kuuluvaa perusjoukkoa. Se saatetaan ajan tasalle ainoastaan tämän liitteen 1 artiklassa säädetyn viisivuotisen vakuutusmatemaattisen arvioinnin yhteydessä.
10 artikla
1. Vakuutusmatemaattisissa laskelmissa huomioon otettavat korkokannat perustuvat todettuihin jäsenvaltioiden pitkäaikaisen julkisen velan vuosittaisiin keskikorkoihin, jotka komissio julkaisee. Vakuutusmatemaattisissa laskelmissa tarvittavan vastaavan inflaatiosta puhdistetun korkokannan laskennassa käytetään soveltuvaa kuluttajahintaindeksiä.
2. Vakuutusmatemaattisten laskelmien tekemiseksi huomioon otettava vuosikorko on 2 artiklassa säädettyä mukautusta edeltävien 12 vuoden aikana todettujen keskimääräisten reaalikorkojen keskiarvo.
11 artikla
1. Virkamiesten taulukkopalkkojen vuosimuutos, joka on otettava huomioon vakuutusmatemaattisissa laskelmissa, perustuu liitteessä XI olevan 1 artiklan 4 kohdassa mainittuihin erityisindikaattoreihin.
2. Vakuutusmatemaattisissa laskelmissa huomioon otettava tosiasiallinen vuosikorko on Euroopan unionin nettoerityisindikaattoreiden keskiarvo kuluvaa vuotta edeltäneiltä 12 vuodelta.
12 artikla
Liitteessä VIII olevassa 4 ja 8 artiklassa esitettävä koronkorkojen laskemisessa tarvittava korko määritellään tämän liitteen 10 artiklassa säädetyksi tosiasialliseksi koroksi ja sitä tarkastellaan tarvittaessa uudelleen viisivuotisten vakuutusmatemaattisten arviointien yhteydessä.
4 LUKU
TÄYTÄNTÖÖNPANO
13 artikla
1. Eurostat vastaa tämän liitteen teknisestä täytäntöönpanosta. Yksi tai useampi pätevä, riippumaton asiantuntija voi avustaa Eurostatia tämän liitteen 1 artiklassa säädettyjen vakuutusmatemaattisten arviointien tekemisessä.
2. Eurostat toimittaa erityisesti tämän liitteen 9 ja 11 artiklassa säädetyt muuttujat tälle asiantuntijalle tai näille asiantuntijoille.
3. Eurostat toimittaa joka vuoden 1 päivänä syyskuuta kertomuksen tämän liitteen 1 artiklassa säädetyistä arvioinneista ja ajantasaistuksista.
4. Eurostat käsittelee tämän liitteen täytäntöönpanosta mahdollisesti aiheutuvat menetelmiä koskevat kysymykset yhteistyössä jäsenvaltioiden toimivaltaisissa elimissä toimivien kansallisten asiantuntijoiden ja riippumattomien pätevien asiantuntijoiden kanssa. Eurostat kutsuu mainitun ryhmän koolle tässä tarkoituksessa vähintään joka viides vuosi viisivuotisten vakuutusmatemaattisten arviointien yhteydessä. Eurostat voi kuitenkin kutsua ryhmän koolle useammin, jos se katsoo sen tarpeelliseksi.
5 LUKU
TARKISTUSLAUSEKE
14 artikla
1. Tämän liitteen 2 artiklan 1 kohdan toista virkettä ja 3 kohtaa sekä 9, 10, 11 ja 12 artiklaa sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 200430 päivään kesäkuuta 2013.
2. Neuvosto voi tarkastella uudelleen tätä liitettä viisivuotisen vakuutusmatemaattisen arvioinnin yhteydessä erityisesti budjettivaikutusten ja vakuutusmatemaattisen tasapainon kannalta, komission kertomuksen ja siihen tarvittaessa liitetyn ehdotuksen pohjalta, jotka on laadittu henkilöstösääntökomitean lausunnon saamisen jälkeen. Neuvosto tekee päätöksensä ehdotuksen perusteella EY:n perustamissopimuksen 205 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisella määräenemmistöllä.
3. Poiketen siitä, mitä näiden henkilöstösääntöjen 83 a artiklassa ja tämän artiklan 2 kohdassa säädetään, toinen arviointi, kertomus ja tarvittaessa komission ehdotus annetaan neuvostolle vuoden 2008 loppuun mennessä.
LIITE XIII
Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavat siirtymätoimenpiteet (Henkilöstösääntöjen 107 a artikla)
1 Jakso
1 artikla
1. Korvataan 1 päivästä toukokuuta 200430 päivään huhtikuuta 2006 väliseksi ajaksi henkilöstösääntöjen 5 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:
”1. Henkilöstösääntöjen soveltamisalaan kuuluvat virat luokitellaan niihin sisältyvien tehtävien luonteen ja vaativuuden mukaan neljään ura-alueeseen, joihin viitataan kirjaimilla A*, B*, C* tai D* hierarkkisesti alenevassa järjestyksessä.
2. Ura-alueeseen A* kuuluu kaksitoista palkkaluokkaa, ura-alueeseen B* yhdeksän palkkaluokkaa, ura-alueeseen C* seitsemän palkkaluokkaa ja ura-alueeseen D* viisi palkkaluokkaa.”
2. Palvelukseenottopäivää koskevalla viittauksella tarkoitetaan palvelukseentulopäivää.
2 artikla
1. Johonkin henkilöstösääntöjen 35 artiklassa tarkoitettuun hallinnolliseen asemaan sijoitettujen virkamiesten palkkaluokat nimetään uudelleen 1 päivästä toukokuuta 2004, jollei tämän liitteen 8 artiklasta muuta johdu, seuraavasti:
|
Entinen palkkaluokka |
Uusi (väliaikainen) palkkaluokka |
Entinen palkkaluokka |
Uusi (väliaikainen) palkkaluokka |
Entinen palkkaluokka |
Uusi (väliaikainen) palkkaluokka |
Entinen palkkaluokka |
Uusi (väliaikainen) palkkaluokka |
|
A1 |
A*16 |
||||||
|
A2 |
A*15 |
||||||
|
A3/LA3 |
A*14 |
||||||
|
A4/LA4 |
A*12 |
||||||
|
A5/LA5 |
A*11 |
||||||
|
A6/LA6 |
A*10 |
B1 |
B*10 |
||||
|
A7/LA7 |
A*8 |
B2 |
B*8 |
||||
|
A8/LA8 |
A*7 |
B3 |
B*7 |
C1 |
C*6 |
||
|
B4 |
B*6 |
C2 |
C*5 |
||||
|
B5 |
B*5 |
C3 |
C*4 |
D1 |
D*4 |
||
|
C4 |
C*3 |
D2 |
D*3 |
||||
|
C5 |
C*2 |
D3 |
D*2 |
||||
|
D4 |
D*1 |
2. Jollei tämän liitteen 7 artiklan säännöksistä muuta johdu, kuukausittainen peruspalkka vahvistetaan jokaisen palkkaluokan ja jokaisen palkkatason osalta seuraavien taulukoiden mukaisesti (määrät ilmaistaan euroina):
|
Entinen palkkaluokka |
Uusi väliaikainen palkkaluokka |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
8 |
|
A1 |
A*16 |
14 822,86 |
15 445,74 |
16 094,79 |
16 094,79 |
16 094,79 |
16 094,79 |
||
|
12 717,09 |
13 392,63 |
14 068,17 |
14 743,71 |
15 419,25 |
16 094,79 |
||||
|
0,8579377 |
0,8670760 |
0,8740822 |
0,9160548 |
0,9580274 |
1,0 |
||||
|
A2 |
A*15 |
13 100,93 |
13 651,45 |
14 225,11 |
14 620,87 |
14 822,86 |
15 445,74 |
||
|
11 285,38 |
11 930,01 |
12 574,64 |
13 219,27 |
13 863,90 |
14 508,53 |
||||
|
0,8614182 |
0,8739006 |
0,8839749 |
0,9041370 |
0,9353053 |
0,9393224 |
||||
|
A3 |
A*14 |
11 579,04 |
12 065,60 |
12 572,62 |
12 922,41 |
13 100,93 |
13 651,45 |
14 225,11 |
14 822,86 |
|
9 346,34 |
9 910,20 |
10 474,06 |
11 037,92 |
11 601,78 |
12 165,64 |
12 729,50 |
13 293,36 |
||
|
0,8071775 |
0,8213599 |
0,8330849 |
0,8541688 |
0,8855692 |
0,8911610 |
0,8948613 |
0,8968148 |
||
|
A*13 |
10 233,93 |
10 663,98 |
11 112,09 |
11 421,25 |
11 579,04 |
||||
|
A4 |
A*12 |
9 045,09 |
9 425,17 |
9 821,23 |
10 094,47 |
10 233,93 |
10 663,98 |
11 112,09 |
11 579,04 |
|
7 851,92 |
8 292,03 |
8 732,14 |
9 172,25 |
9 612,36 |
10 052,47 |
10 492,58 |
10 932,69 |
||
|
0,8680864 |
0,8797751 |
0,8891086 |
0,9086411 |
0,9392638 |
0,9426565 |
0,9442490 |
0,9441793 |
||
|
A5 |
A*11 |
7 994,35 |
8 330,28 |
8 680,33 |
8 921,83 |
9 045,09 |
9 425,17 |
9 821,23 |
10 233,93 |
|
6 473,51 |
6 857,02 |
7 240,53 |
7 624,04 |
8 007,55 |
8 391,06 |
8 774,57 |
9 158,08 |
||
|
0,8097606 |
0,8231440 |
0,8341307 |
0,8545377 |
0,8852925 |
0,8902821 |
0,8934288 |
0,8948742 |
||
|
A6 |
A*10 |
7 065,67 |
7 362,57 |
7 671,96 |
7 885,41 |
7 994,35 |
8 330,28 |
8 680,33 |
9 045,09 |
|
5 594,32 |
5 899,56 |
6 204,80 |
6 510,04 |
6 815,28 |
7 120,52 |
7 425,76 |
7 731,00 |
||
|
0,7917607 |
0,8012909 |
0,8087633 |
0,8255804 |
0,8525121 |
0,8547756 |
0,8554698 |
0,8547179 |
||
|
A*9 |
6 244,87 |
6 507,29 |
6 780,73 |
6 969,38 |
7 065,67 |
||||
|
A7 |
A*8 |
5 519,42 |
5 751,35 |
5 993,03 |
6 159,77 |
6 244,87 |
6 507,29 |
||
|
4 815,59 |
5 055,21 |
5 294,83 |
5 534,45 |
5 774,07 |
6 013,69 |
||||
|
0,8724812 |
0,8789606 |
0,8834980 |
0,8984832 |
0,9246101 |
0,9241466 |
||||
|
A8 |
A*7 |
4 878,24 |
5 083,24 |
5 296,84 |
5 444,21 |
5 519,42 |
|||
|
4 258,95 |
4 430,71 |
||||||||
|
0,8730505 |
0,8716311 |
||||||||
|
A*6 |
4 311,55 |
4 492,73 |
4 681,52 |
4 811,77 |
4 878,24 |
||||
|
A*5 |
3 810,69 |
3 970,82 |
4 137,68 |
4 252,80 |
4 311,55 |
||||
|
(1) Taulukossa kursiivilla merkityt luvut vastaavat henkilöstösääntöjen 66 artiklassa ennen 1 päivää toukokuuta 2004 vahvistettuja entisiä palkkoja. Nämä luvut esitetään pelkästään ohjeellisesti eikä niillä ole oikeudellista vaikutusta. (2) Kolmannella rivillä on kunkin palkkatason mukaisesti korjauskerrointa vastaava luku, joka on ennen ja jälkeen 1 päivää toukokuuta 2004 suoritettavan peruspalkan suhde. |
|||||||||
|
Entinen palkkaluokka |
Uusi väliaikainen palkkaluokka |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
8 |
|
B*11 |
7 994,35 |
8 330,28 |
8 680,33 |
8 921,83 |
9 045,09 |
||||
|
B1 |
B*10 |
7 065,67 |
7 362,57 |
7 671,96 |
7 885,41 |
7 994,35 |
8 330,28 |
8 680,33 |
9 045,09 |
|
5 594,32 |
5 899,56 |
6 204,80 |
6 510,04 |
6 815,28 |
7 120,52 |
7 425,76 |
7 731,00 |
||
|
0,7917607 |
0,8012909 |
0,8087633 |
0,8255804 |
0,8525121 |
0,8547756 |
0,8554698 |
0,8547179 |
||
|
B*9 |
6 244,87 |
6 507,29 |
6 780,73 |
6 969,38 |
7 065,67 |
||||
|
B2 |
B*8 |
5 519,42 |
5 751,35 |
5 993,03 |
6 159,77 |
6 244,87 |
6 507,29 |
6 780,73 |
7 065,67 |
|
4 847,05 |
5 074,29 |
5 301,53 |
5 528,77 |
5 756,01 |
5 983,25 |
6 210,49 |
6 437,73 |
||
|
0,8781810 |
0,8822781 |
0,8846160 |
0,8975611 |
0,9217181 |
0,9194688 |
0,9159029 |
0,9111280 |
||
|
B3 |
B*7 |
4 878,24 |
5 083,24 |
5 296,84 |
5 444,21 |
5 519,42 |
5 751,35 |
5 993,03 |
6 244,87 |
|
4 065,67 |
4 254,62 |
4 443,57 |
4 632,52 |
4 821,47 |
5 010,42 |
5 199,37 |
5 388,32 |
||
|
0,8334297 |
0,8369898 |
0,8389096 |
0,8509077 |
0,8735465 |
0,8711729 |
0,8675695 |
0,8628394 |
||
|
B4 |
B*6 |
4 311,55 |
4 492,73 |
4 681,52 |
4 811,77 |
4 878,24 |
5 083,24 |
5 296,84 |
5 519,42 |
|
3 516,44 |
3 680,31 |
3 844,18 |
4 008,05 |
4 171,92 |
4 335,79 |
4 499,66 |
4 663,53 |
||
|
0,8155860 |
0,8191701 |
0,8211393 |
0,8329679 |
0,8552101 |
0,8529580 |
0,8494989 |
0,8449312 |
||
|
B5 |
B*5 |
3 810,69 |
3 970,82 |
4 137,68 |
4 252,80 |
4 311,55 |
4 492,73 |
4 681,52 |
4 878,24 |
|
3 143,24 |
3 275,85 |
3 408,46 |
3 541,07 |
3 673,68 |
3 806,29 |
3 938,90 |
4 071,51 |
||
|
0,8248480 |
0,8249807 |
0,8237611 |
0,8326444 |
0,8520555 |
0,8472109 |
0,8413720 |
0,8346268 |
||
|
B*4 |
3 368,02 |
3 509,54 |
3 657,02 |
3 758,76 |
3 810,69 |
||||
|
B*3 |
2 976,76 |
3 101,85 |
3 232,19 |
3 322,12 |
3 368,02 |
||||
|
(1) Taulukossa kursiivilla merkityt luvut vastaavat henkilöstösääntöjen 66 artiklassa ennen 1 päivää toukokuuta 2004 vahvistettuja entisiä palkkoja. Nämä luvut esitetään pelkästään ohjeellisesti eikä niillä ole oikeudellista vaikutusta. (2) Kolmannella rivillä on kunkin palkkatason mukaisesti korjauskerrointa vastaava luku, joka on ennen ja jälkeen 1 päivää toukokuuta 2004 suoritettavan peruspalkan suhde. |
|||||||||
|
Entinen palkkaluokka |
Uusi väliaikainen palkkaluokka |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
8 |
|
C*7 |
4 878,24 |
5 083,24 |
5 296,84 |
5 444,21 |
5 519,42 |
||||
|
C1 |
C*6 |
4 311,55 |
4 492,73 |
4 681,52 |
4 811,77 |
4 878,24 |
5 083,24 |
5 296,84 |
5 519,42 |
|
3 586,63 |
3 731,26 |
3 875,89 |
4 020,52 |
4 165,15 |
4 309,78 |
4 454,41 |
4 599,04 |
||
|
0,8318656 |
0,8305106 |
0,8279127 |
0,8355595 |
0,8538223 |
0,8478411 |
0,8409561 |
0,8332470 |
||
|
C2 |
C*5 |
3 810,69 |
3 970,82 |
4 137,68 |
4 252,80 |
4 311,55 |
4 492,73 |
4 681,52 |
4 878,24 |
|
3 119,61 |
3 252,15 |
3 384,69 |
3 517,23 |
3 649,77 |
3 782,31 |
3 914,85 |
4 047,39 |
||
|
0,8186470 |
0,8190122 |
0,8180164 |
0,8270387 |
0,8465100 |
0,8418734 |
0,8362348 |
0,8296824 |
||
|
C3 |
C*4 |
3 368,02 |
3 509,54 |
3 657,02 |
3 758,76 |
3 810,69 |
3 970,82 |
4 137,68 |
4 311,55 |
|
2 910,01 |
3 023,56 |
3 137,11 |
3 250,66 |
3 364,21 |
3 477,76 |
3 591,31 |
3 704,86 |
||
|
0,8640121 |
0,8615260 |
0,8578323 |
0,8648224 |
0,8828349 |
0,8758292 |
0,8679526 |
0,8592873 |
||
|
C4 |
C*3 |
2 976,76 |
3 101,85 |
3 232,19 |
3 322,12 |
3 368,02 |
3 509,54 |
3 657,02 |
3 810,69 |
|
2 629,42 |
2 735,93 |
2 842,44 |
2 948,95 |
3 055,46 |
3 161,97 |
3 268,48 |
3 374,99 |
||
|
0,8833161 |
0,8820317 |
0,8794161 |
0,8876711 |
0,9071977 |
0,9009642 |
0,8937550 |
0,8856638 |
||
|
C5 |
C*2 |
2 630,96 |
2 741,52 |
2 856,72 |
2 936,20 |
2 976,76 |
|||
|
2 424,48 |
2 523,83 |
2 623,18 |
2 722,53 |
||||||
|
0,9215191 |
0,9205951 |
0,9182489 |
0,9272291 |
||||||
|
C*1 |
2 325,33 |
2 423,04 |
2 524,86 |
2 595,11 |
2 630,96 |
||||
|
(1) Taulukossa kursiivilla merkityt luvut vastaavat henkilöstösääntöjen 66 artiklassa ennen 1 päivää toukokuuta 2004 vahvistettuja entisiä palkkoja. Nämä luvut esitetään pelkästään ohjeellisesti eikä niillä ole oikeudellista vaikutusta. (2) Kolmannella rivillä on kunkin palkkatason mukaisesti korjauskerrointa vastaava luku, joka on ennen ja jälkeen 1 päivää toukokuuta 2004 suoritettavan peruspalkan suhde. |
|||||||||
|
Entinen palkkaluokka |
Uusi väliaikainen palkkaluokka |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
8 |
|
D*5 |
3 810,69 |
3 970,82 |
4 137,68 |
4 252,8 |
4 311,55 |
||||
|
D1 |
D*4 |
3 368,02 |
3 509,54 |
3 657,02 |
3 758,76 |
3 810,69 |
3 970,82 |
4 137,68 |
4 311,55 |
|
2 740,03 |
2 859,83 |
2 979,63 |
3 099,43 |
3 219,23 |
3 339,03 |
3 458,83 |
3 578,63 |
||
|
0,8135433 |
0,8148732 |
0,8147699 |
0,8245884 |
0,8447893 |
0,8408918 |
0,8359346 |
0,8300101 |
||
|
D2 |
D*3 |
2 976,76 |
3 101,85 |
3 232,19 |
3 322,12 |
3 368,02 |
3 509,54 |
3 657,02 |
3 810,69 |
|
2 498,38 |
2 604,79 |
2 711,20 |
2 817,61 |
2 924,02 |
3 030,43 |
3 136,84 |
3 243,25 |
||
|
0,8392951 |
0,8397537 |
0,8388121 |
0,8481361 |
0,8681718 |
0,8634835 |
0,8577585 |
0,8510926 |
||
|
D3 |
D*2 |
2 630,96 |
2 741,52 |
2 856,72 |
2 936,20 |
2 976,76 |
3 101,85 |
3 232,19 |
3 368,02 |
|
2 325,33 |
2 424,85 |
2 524,37 |
2 623,89 |
2 723,41 |
2 822,93 |
2 922,45 |
3 021,97 |
||
|
0,8838333 |
0,8844911 |
0,8836603 |
0,8936346 |
0,9148907 |
0,9100795 |
0,9041702 |
0,8972542 |
||
|
D4 |
D*1 |
2 325,33 |
2 423,04 |
2 524,86 |
2 595,11 |
2 630,96 |
|||
|
2 192,47 |
2 282,38 |
2 372,29 |
2 462,20 |
||||||
|
0,9428640 |
0,9419476 |
0,9395718 |
0,9487849 |
||||||
|
(1) Taulukossa kursiivilla merkityt luvut vastaavat henkilöstösääntöjen 66 artiklassa ennen 1 päivää toukokuuta 2004vahvistettuja entisiä palkkoja. Nämä luvut esitetään pelkästään ohjeellisesti eikä niillä ole oikeudellista vaikutusta. (2) Kolmannella rivillä on kunkin palkkatason mukaisesti korjauskerrointa vastaava luku, joka on ennen ja jälkeen 1 päivää toukokuuta 2004 suoritettavan peruspalkan suhde. |
|||||||||
3. Uusien väliaikaisten palkkaluokkien mukaisten palkkojen katsotaan olevan tämän liitteen 7 artiklan mukaan sovellettavia määriä.
3 artikla
Tämän liitteen 2 artiklan 1 kohdassa kuvatulla menettelyllä ei ole vaikutusta virkamiehen palkkatasoon eikä palkkaluokassa tai palkkatasolla ansaitsemiin ikälisiin. Palkat vahvistetaan tämän liitteen 7 artiklan mukaisesti.
4 artikla
Näiden säännösten soveltamiseksi tämän liitteen 1 artiklan ensimmäisessä johdantovirkkeessä tarkoitetuksi määräajaksi:
a) Korvataan sana ”tehtäväryhmä” sanalla ”ura-alue”
i) henkilöstösääntöjen
— 5 artiklan 5 kohdassa
— 6 artiklan 1 kohdassa
— 7 artiklan 2 kohdassa
— 31 artiklan 1 kohdassa
— 32 artiklan kolmannessa kohdassa
— 39 artiklan f alakohdassa
— 40 artiklan 4 kohdassa
— 41 artiklan 3 kohdassa
— 51 artiklan 1, 2, 8 ja 9 kohdassa
— 78 artiklan ensimmäisessä kohdassa
ii) henkilöstösääntöjen liitteessä II olevan 1 artiklan neljännessä kohdassa
iii) henkilöstösääntöjen liitteessä III olevassa
— 1 artiklan 1 kohdan c alakohdassa
— 3 artiklan neljännessä kohdassa
iv) henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevassa
— 5 artiklassa
— 9 artiklan 1 kohdan f ja g alakohdassa:
b) Korvataan sanat ”tehtäväryhmä AD” sanoilla ”ura-alue A*”
i) henkilöstösääntöjen
— 5 artiklan 3 kohdan c alakohdassa
— 48 artiklan kolmannessa kohdassa
ii) henkilöstösääntöjen liitteessä II olevan 10 artiklan ensimmäisessä kohdassa.
c) Korvataan sanat ”tehtäväryhmän AST” sanoilla ”ura-alueen B*, C* ja D*”
i) henkilöstösääntöjen
— 43 artiklan toisessa kohdassa
— 48 artiklan kolmannessa kohdassa
ii) henkilöstösääntöjen liitteessä VI olevassa 1 ja 3 artiklassa.
d) Korvataan henkilöstösääntöjen 56 artiklassa sanat ”tehtäväryhmän AST 1—AST 4” sanoilla ”ura-alueen C* ja D* 1—4 palkkaluokan”.
e) Korvataan henkilöstösääntöjen 5 artiklan 3 kohdan a alakohdassa sanat ”tehtäväryhmän AST” sanoilla ”ura-alueen B* ja C*”.
f) Korvataan 29 artiklan 4 kohta seuraavasti: ”Euroopan parlamentti järjestää ainakin yhden kilpailun ura-alueille C*, B* ja A* ennen 1 päivää toukokuuta 2006”.
g) Korvataan henkilöstösääntöjen 43 artiklan toisessa kohdassa sanat ”hallintovirkamiehen tehtävien” sanoilla ”välittömästi ylemmän ura-alueen tehtävien”.
h) Korvataan henkilöstösääntöjen 45 a artiklan 1 kohdassa sanat ”tehtäväryhmään AST kuuluva virkamies voi” sanoilla ”ura-alueen B virkamies voi” ja sanat ”tehtäväryhmään AD” sanoilla ”ura-alueen A virkaan”.
i) Korvataan henkilöstösääntöjen 46 artiklassa ilmaisu ”AD 9—AD 14” ilmaisulla ”A * 9—A * 14”.
j) Korvataan henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdassa ilmaisu ”palkkaluokkiin AD 16 tai AD 15” ilmaisulla ”palkkaluokkiin A*16 tai A* 15” ja ilmaisu ”palkkaluokkiin AD 15 tai 14” ilmaisulla ”palkkaluokkiin AD 15 tai AD 14”.
k) Korvataan henkilöstösääntöjen liitteessä II olevassa 12 artiklassa ilmaisu ”AD 14” ilmaisulla ”A*14”.
l) Korvataan henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 5 artiklan:
i) 2 kohdassa ilmaisu ”AD 13” ilmaisulla ”A*13”
ii) 3 kohdassa ilmaisu ”AD 14” ilmaisulla ”A*14 tai ylempi palkkaluokka” ja ilmaisu ”AD 16 tai AD 15” ilmaisulla ”A*16 tai A*15”
iii) 4 kohdassa ilmaisu ”AD 16” ilmaisulla ”A*16” ja ilmaisu ”AD 15” ilmaisulla ”A*15”.
m) Poistetaan henkilöstösääntöjen 43 artiklan toisesta kohdasta ilmaisu ”palkkaluokasta 4 alkaen”.
n) Korvataan henkilöstösääntöjen 5 artiklan 4 kohdassa ilmaisu ”liitteessä I olevassa A kohdassa” ilmaisulla ”liitteessä XIII.1”.
o) Kun henkilöstösääntöjen tekstissä viitataan palkkaluokkaan AST 1 kuuluvan virkamiehen kuukausittaiseen peruspalkkaan, tämä korvataan viittauksella palkkaluokkaan D*1 kuuluvan virkamiehen kuukausittaiseen peruspalkkaan.
5 artikla
1. Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen 45 artiklassa säädetään, 1 päivänä toukokuuta 2004 ylennyskelpoiset virkamiehet ovat edelleen ylennyskelpoisia, vaikka he eivät olisikaan olleet palkkaluokassaan vaadittua kahden vuoden vähimmäisaikaa.
2. Virkamiehet, jotka on otettu ennen 1 päivää toukokuuta 2006 toiseen ura-alueeseen soveltuvia hakijoita koskevaan luetteloon, luokitellaan siinä tapauksessa, että siirtyminen uuteen ura-alueeseen tapahtuu 1 päivän toukokuuta 2004 jälkeen, samaan palkkaluokkaan ja samalle palkkatasolle kuin se, johon he olivat edenneet entisellä ura-alueellaan, ja muussa tapauksessa uuden ura-alueen peruspalkkaluokan ensimmäiselle palkkatasolle.
3. Tämän liitteen 1—10 a artiklaa sovelletaan ennen 1 päivää toukokuuta 2004 palvelukseen otettuihin väliaikaisiin toimihenkilöihin, jotka otetaan sittemmin virkamiehiksi jäljempänä olevan 4 kohdan mukaisesti.
4. Väliaikaiset toimihenkilöt, jotka on otettu ennen 1 päivää toukokuuta 2006 toiseen ura-alueeseen soveltuvia hakijoita koskevaan luetteloon tai sisäisen kilpailun läpäisseiden hakijoiden luetteloon, luokitellaan siinä tapauksessa, että palvelukseenotto tapahtuu 1 päivästä toukokuuta 2004 alkaen, samaan palkkaluokkaan ja samalle palkkatasolle kuin se, johon he olivat edenneet entisellä ura-alueellaan väliaikaisena virkamiehenä, ja muussa tapauksessa uuden ura-alueen peruspalkkaluokan ensimmäiselle palkkatasolle.
5. Palkkaluokkaan A3 1 päivänä toukokuuta 2004 kuuluva virkamies on ylennettävä seuraavaksi ylempään palkkaluokkaan 7 artiklan 5 kohdan mukaisesti, jos hänet nimitetään johtajaksi kyseisen päivämäärän jälkeen. Henkilöstösääntöjen 46 artiklan viimeistä virkettä ei tällöin sovelleta.
6 artikla
Henkilöstösääntöjen 6 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä I olevassa B jaksossa tarkoitetut prosenttimäärät mukautetaan ennen 1 päivää toukokuuta 2004 palvelukseen otettujen virkamiesten ensimmäisen ylennyksen osalta, jotta ne olisivat kussakin toimielimessä ennen kyseistä päivämäärää voimassa olleiden yksityiskohtaisten sääntöjen mukaiset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän liitteen 9 ja 10 artiklan soveltamista.
Jos virkamies ylennetään ennen 1 päivää toukokuuta 2004, ylennykseen sovelletaan ylennyspäivänä voimassa olevia henkilöstösäännösten säännöksiä.
7 artikla
Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 palvelukseen otettujen virkamiesten kuukausittainen peruspalkka vahvistetaan seuraavien sääntöjen mukaisesti:
1. Kenenkään virkamiehen kuukausittainen peruspalkka ei muutu 2 artiklan 1 kohdan mukaisen palkkaluokkien uudelleennimeämisen vuoksi.
2. Kullekin virkamiehelle lasketaan voimaantuloajankohdan kerroin. Tämä kerroin on virkamiehelle ennen 1 päivää toukokuuta 2004 maksetun kuukausittaisen peruspalkan ja tämän liitteen 2 artiklan 2 kohdassa määritellyn mukautusmäärän välisen suhteen suuruinen.
Voimaantulon yhteydessä virkamiehelle maksettava kuukausittainen peruspalkka on mukautusmäärän ja kertoimen tulon suuruinen.
Kerrointa sovelletaan virkamiehen kuukausittaisen peruspalkan määrittämiseksi silloin, kun hänen palkkatasonsa nousee tai kun hänen palkkaansa mukautetaan.
3. Sen estämättä, mitä edellä säädetään, virkamiehet saavat 1 päivästä toukokuuta 2004 alkaen kuukausittaisen peruspalkan, joka on vähintään yhtä suuri kuin kuukausittainen peruspalkka, jonka he olisivat saaneet ennen kyseistä päivämäärää voimassa olleessa järjestelmässä, jossa palkkataso nousi automaattisesti palkkaluokan sisällä. Kunkin palkkaluokan ja palkkatason osalta huomioon otettava entinen peruspalkka on yhtä suuri kuin 1 päivän toukokuuta 2004 jälkeen sovellettava mukautusmäärä kerrottuna tämän liitteen 2 artiklan 2 kohdassa määritellyllä kertoimella.
4. Palkkaluokkiin A*10—A*16 ja vastaavasti AD 10—16 kuuluvalla virkamiehellä, joka on 30 päivänä huhtikuuta 2004 yksikönpäällikkö, johtaja tai pääjohtaja, tai joka sittemmin nimitetään yksikönpäälliköksi, johtajaksi tai pääjohtajaksi ja joka on hoitanut uusia tehtäviään tyydyttävästi ensimmäisten yhdeksän kuukauden ajan, on oikeus kuukausittaisen peruspalkan korotukseen, joka vastaa tämän liitteen 2 artiklan 1 kohdassa ja 8 artiklan 1 kohdassa olevissa taulukoissa esitettävien palkkaluokkien ensimmäisen ja toisen palkkatason välistä erotusta prosentteina.
5. Ensimmäisen ylennyksen, joka on tapahtunut 1 päivänä toukokuuta 2004, on johdettava kuukausittaisen peruspalkan korotukseen, joka määräytyy seuraavan taulukon perusteella, riippuen siitä, millä ura-alueella virkamies oli ennen 1 päivää toukokuuta 2004 ja millä palkkatasolla hän oli ylennyshetkenä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan säännösten soveltamista:
|
Palkkataso |
||||||||
|
Palkkaluokka |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
8 |
|
A |
13,1 % |
11,0 % |
6,8 % |
5,7 % |
5,5 % |
5,2 % |
5,2 % |
4,9 % |
|
B |
11,9 % |
10,5 % |
6,4 % |
4,9 % |
4,8 % |
4,7 % |
4,5 % |
4,3 % |
|
C |
8,5 % |
6,3 % |
4,6 % |
4,0 % |
3,9 % |
3,7 % |
3,6 % |
3,5 % |
|
D |
6,1 % |
4,6 % |
4,3 % |
4,1 % |
4,0 % |
3,9 % |
3,7 % |
3,6 % |
Sovellettavan prosenttimäärän määrittämiseksi jokainen palkkaluokka jaetaan laskennallisiin palkkatasoihin, jotka vastaavat kahden kuukauden palveluksessa oloa, sekä laskennallisiin prosenttimääriin, jotka alenevat kunkin laskennallisen palkkatason osalta kyseisen palkkatason prosenttimäärän ja seuraavaksi ylemmän palkkatason prosenttimäärän välisen erotuksen kahdestoistaosalla.
Virkamiehen, joka ei ole palkkaluokkansa viimeisellä palkkatasolla, palkan laskemiseksi ennen ylennystä otetaan huomioon laskennallinen palkkataso. Kukin palkkaluokka on jaettu tämän säännöksen soveltamista varten myös laskennallisiin palkkoihin, jotka nousevat ensimmäisen ja viimeisen tosiasiallisen palkkatason välillä kahdestoistaosalla joka toinen vuosi tapahtuvasta kyseisen palkkaluokan palkkatason nousun määrästä.
6. Ensimmäisen ylennyksen yhteydessä määritellään uusi kerroin. Tämä kerroin on tämän liitteen 5 kohdan soveltamisesta johtuvien uusien peruspalkkojen ja 2 artiklan 2 kohdan mukaisen mukautusmäärän välisen suhteen suuruinen. Jollei 7 kohdan säännöksistä muuta johdu, kerrointa sovelletaan silloin, kun virkamies saa ikälisäkorotuksen ja kun hänen palkkaansa mukautetaan.
7. Jos ylennyksen jälkeen kerroin on alle yksi, virkamies pysyy henkilöstösääntöjen 44 artiklan säännöksistä poiketen palkkatasolla, johon hänet oli ylennetty uudessa palkkaluokassaan, niin kauan kuin kerroin on alle yksi tai siihen asti, kun asianomainen henkilö ylennetään seuraavan kerran. Uusi kerroin lasketaan ottamalla huomioon ikälisäkertymän arvo, johon virkamiehellä olisi ollut oikeus tämän artiklan mukaan. Kun kerroin saavuttaa arvon yksi, virkamies etenee palkkatasosta toiseen henkilöstösääntöjen 44 artiklan mukaisesti. Kun kerroin on yli yksi, mahdollinen ylijäämä muunnetaan ikälisäksi.
8. Kerrointa sovelletaan myöhemmissä ylennyksissä.
8 artikla
1. Henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohdan säännösten mukaisesti käyttöönotetut palkkaluokat nimetään uudelleen 1 päivästä toukokuuta 2006 alkaen seuraavasti:
|
Entinen (väliaikainen) palkkaluokka |
Uusi palkkaluokka |
Entinen (väliaikainen) palkkaluokka |
Uusi palkkaluokka |
|
A*16 |
AD 16 |
||
|
A*15 |
AD 15 |
||
|
A*14 |
AD 14 |
||
|
A*13 |
AD 13 |
||
|
A*12 |
AD 12 |
||
|
A*11 |
AD 11 |
B*11 |
AST 11 |
|
A*10 |
AD 10 |
B*10 |
AST 10 |
|
A*9 |
AD 9 |
B*9 |
AST 9 |
|
A*8 |
AD 8 |
B*8 |
AST 8 |
|
A*7 |
AD 7 |
B*7/C*7 |
AST 7 |
|
A*6 |
AD 6 |
B*6/C*6 |
AST 6 |
|
A*5 |
AD 5 |
B*5/C*5/D*5 |
AST 5 |
|
B*4/C*4/D*4 |
AST 4 |
||
|
B*3/C*3/D*3 |
AST 3 |
||
|
C*2/D*2 |
AST 2 |
||
|
C*1/D*1 |
AST 1 |
2. Kuukausittainen peruspalkka vahvistetaan jokaisen palkkaluokan ja jokaisen palkkatason osalta henkilöstösääntöjen 66 artiklassa olevan taulukon perusteella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän liitteen 7 artiklan säännösten soveltamista. Ennen 1 päivää toukokuuta 2004palvelukseen otettujen virkamiesten osalta heidän ensimmäisen kyseisen päivämäärän jälkeisen ylennyksensä voimaantuloon asti sovellettava taulukko on seuraava:
|
1.7.2008 |
PALKKATASO |
|||||||
|
PALKKALUOKKA |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
8 |
|
16 |
16 299,08 |
16 983,99 |
17 697,68 |
17 697,68 |
17 697,68 |
17 697,68 |
||
|
15 |
14 405,66 |
15 011,01 |
15 641,79 |
16 076,97 |
16 299,08 |
16 983,99 |
||
|
14 |
12 732,20 |
13 267,22 |
13 824,73 |
14 209,36 |
14 405,66 |
15 011,01 |
15 641,79 |
16 299,08 |
|
13 |
11 253,14 |
11 726,01 |
12 218,75 |
12 558,70 |
12 732,20 |
|||
|
12 |
9 945,89 |
10 363,83 |
10 799,33 |
11 099,79 |
11 253,14 |
11 726,01 |
12 218,75 |
12 732,20 |
|
11 |
8 790,51 |
9 159,90 |
9 544,81 |
9 810,36 |
9 945,89 |
10 363,83 |
10 799,33 |
11 253,14 |
|
10 |
7 769,34 |
8 095,82 |
8 436,01 |
8 670,72 |
8 790,51 |
9 159,90 |
9 544,81 |
9 945,89 |
|
9 |
6 866,80 |
7 155,35 |
7 456,03 |
7 663,46 |
7 769,34 |
|||
|
8 |
6 069,10 |
6 324,13 |
6 589,88 |
6 773,22 |
6 866,80 |
7 155,35 |
7 456,03 |
7 769,34 |
|
7 |
5 364,07 |
5 589,48 |
5 824,35 |
5 986,40 |
6 069,10 |
6 324,13 |
6 589,88 |
6 866,80 |
|
6 |
4 740,94 |
4 940,16 |
5 147,76 |
5 290,97 |
5 364,07 |
5 589,48 |
5 824,35 |
6 069,10 |
|
5 |
4 190,20 |
4 366,28 |
4 549,76 |
4 676,34 |
4 740,94 |
4 940,16 |
5 147,76 |
5 364,07 |
|
4 |
3 703,44 |
3 859,06 |
4 021,22 |
4 133,10 |
4 190,20 |
4 366,28 |
4 549,76 |
4 740,94 |
|
3 |
3 273,22 |
3 410,76 |
3 554,09 |
3 652,97 |
3 703,44 |
3 859,06 |
4 021,22 |
4 190,20 |
|
2 |
2 892,98 |
3 014,55 |
3 141,22 |
3 228,61 |
3 273,22 |
3 410,76 |
3 554,09 |
3 703,44 |
|
1 |
2 556,91 |
2 664,35 |
2 776,31 |
2 853,56 |
2 892,98 |
|||
9 artikla
Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen liitteessä I olevassa B jaksossa säädetään, henkilöstösääntöjen 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut prosenttimäärät ovat 1 päivän toukokuuta 2004 ja 30 päivän huhtikuuta 2011 välisenä aikana palkkaluokkien AD 12 ja AD 13 sekä AST 10 osalta seuraavat:
|
Luokka |
1.5.2004 |
||||||
|
30.4.2005 |
30.4.2006 |
30.4.2007 |
30.4.2008 |
30.4.2009 |
30.4.2010 |
30.4.2011 |
|
|
A*/AD 13 |
— |
— |
5 % |
10 % |
15 % |
20 % |
20 % |
|
A*/AD 12 |
5% |
5% |
5 % |
10 % |
15 % |
20 % |
25 % |
|
B*/AST 10 |
5 % |
5 % |
5 % |
10 % |
15 % |
20 % |
20 % |
10 artikla
1. Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 ura-alueella C tai D palveluksessa olevien virkamiesten uralla eteneminen voi 1 päivästä toukokuuta 2006 alkaen tapahtua seuraavasti:
a) entisellä ura-alueella C palkkaluokkaan AST 7 asti
b) entisellä ura-alueella D palkkaluokkaan AST 5 asti.
2. Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen liitteessä I olevassa B jaksossa säädetään, henkilöstösääntöjen 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut prosenttimäärät ovat 1 päivästä toukokuuta 2004 alkaen seuraavat:
|
C-urakehitys |
|||||||
|
Luokka |
1.5.2004 |
30.4.2010 jälkeen |
|||||
|
30.4.2005 |
30.4.2006 |
30.4.2007 |
30.4.2008 |
30.4.2009 |
30.4.2010 |
||
|
C*/AST 7 |
- |
- |
- |
- |
- |
- |
- |
|
C*/AST 6 |
5 % |
5 % |
5 % |
10 % |
15% |
20 % |
20% |
|
C*/AST 5 |
22 % |
22 % |
22 % |
22 % |
22 % |
22 % |
22 % |
|
C*/AST 4 |
22 % |
22 % |
22 % |
22 % |
22 % |
22 % |
22 % |
|
C*/AST 3 |
25 % |
25 % |
25 % |
25 % |
25% |
25 % |
25 % |
|
C*/AST 2 |
25 % |
25 % |
25% |
25 % |
25 % |
25% |
25 % |
|
C*/AST 1 |
25 % |
25 % |
25 % |
25 % |
25 % |
25 % |
25 % |
|
D-urakehitys |
|||||||
|
Luokka |
1.5.2004 |
30.4.2010 jälkeen |
|||||
|
30.4.2005 |
30.4.2006 |
30.4.2007 |
30.4.2008 |
30.4.2009 |
30.4.2010 |
||
|
D*/AST 5 |
- |
- |
- |
- |
- |
- |
- |
|
D*/AST 4 |
5 % |
5 % |
5 % |
10 % |
10 % |
10 % |
10 % |
|
D*/AST 3 |
22 % |
22 % |
22 % |
22 % |
22 % |
22 % |
22 % |
|
D*/AST 2 |
22 % |
22 % |
22 % |
22 % |
22% |
22 % |
22 % |
|
D*/AST 1 |
- |
- |
- |
- |
- |
- |
- |
3. Virkamiehet, joihin sovelletaan 1 kohdan säännöksiä, voivat siirtyä hallintoavustajien tehtäväryhmään rajoituksetta sen jälkeen, kun he ovat läpäisseet avoimen kilpailun, taikka todistusmenettelyllä. Todistusmenettelyjen on perustuttava virkamiesten virkaikään, kokemukseen, ansioihin ja koulutuksen tasoon sekä siten miten AST-tehtäväryhmässä on virkoja käytettävissä. Virkamiesten ehdokkuuden todistusta varten tutkii sekakomitea. Toimielimet antavat kyseisen menettelyn soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ennen 1 päivää toukokuuta 2004. Toimielimet antavat tarvittaessa erityissäännöksiä ottaakseen huomioon sellaisen siirtymisen yhdeltä ura-alueelta toiselle, joka muuttaa sovellettavia ylennettävien määriä.
4. Komission antaman, henkilöstösääntöjen 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun kertomuksen yhteydessä komissio antaa myös tietoja tässä liitteessä suunniteltujen ylennysprosenttien vaikutuksista rahoitukseen, sekä ennen 1 päivää toukokuuta 2004 palveluksessa olevien virkamiesten integroinnista uuteen urajärjestelmään, mukaan lukien todistusmenettelyn soveltaminen.
5. Tätä artiklaa ei sovelleta virkamiehiin, joiden ura-alue on muuttunut 1 päivän toukokuuta 2004 jälkeen.
11 artikla
Mitä 45 artiklan 2 kohdassa säädetään ei sovelleta ylennyksiin, jotka tulevat voimaan ennen 1 päivää toukokuuta 2006.
2 Jakso
12 artikla
1. Viittaukset henkilöstösääntöjen 31 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tehtäväryhmien AST ja AD palkkaluokkiin 1 päivän toukokuuta 2004 ja 30 päivän huhtikuuta 2006 välisenä aikana ovat seuraavat:
— AST 1—AST 4: C*1—C*2 ja B*3—B*4
— AD 5—AD 8: A*5—A*8
— AD 9, AD 10, AD 11, AD 12: A*9, A*10, A*11, A*12
2. Henkilöstösääntöjen 5 artiklan 3 kohtaa ei sovelleta virkamiehiin, jotka on otettu palvelukseen ennen 1 päivää toukokuuta 2004 julkaistuista, kilpailujen perusteella laadituista soveltuvien hakijoiden luetteloista.
3. Ennen 1 päivää toukokuuta 2006 soveltuvien hakijoiden luetteloon otetut sekä 1 päivän toukokuuta 2004 ja 1 päivän toukokuuta 2006 välisenä aikana palvelukseen otetut virkamiehet luokitellaan:
— kilpailuilmoituksessa julkaistuun palkkaluokkaan, kun luettelo on laadittu ura-aluetta A*, B* tai C* varten
— seuraavan taulukon mukaisesti, kun luettelo on laadittu ura-aluetta A, LA, B tai C varten:
—
|
Kilpailun ura-alue |
Palkkaluokka palvelukseen otettaessa |
|
A8/LA8 |
A*5 |
|
A7/LA7 ja A6/LA6 |
A*6 |
|
A5/LA5 ja A4/LA4 |
A*9 |
|
A3/LA3 |
A*12 |
|
A2 |
A*14 |
|
A1 |
A*15 |
|
B5 ja B4 |
B*3 |
|
B3 ja B2 |
B*4 |
|
C5 ja C4 |
C*1 |
|
C3 ja C2 |
C*2 |
13 artikla
1. Ennen 1 päivää toukokuuta 2006 soveltuvien hakijoiden luetteloon otetut ja kyseisen päivämäärän jälkeen palvelukseen otetut virkamiehet luokitellaan seuraavan taulukon mukaisesti:
|
Kilpailun ura-alue |
Palkkaluokka palvelukseen otettaessa |
|
|
A8/LA8 |
A*5 |
AD 5 |
|
A7/LA7 ja A6/LA6 |
A*6 |
AD 6 |
|
A*7 |
AD 7 |
|
|
A*8 |
AD 8 |
|
|
A5/LA5 ja A4/LA4 |
A*9 |
AD 9 |
|
A*10 |
AD 10 |
|
|
A*11 |
AD 11 |
|
|
A3/LA3 |
A*12 |
AD 12 |
|
A2 |
A*14 |
AD 14 |
|
A1 |
A*15 |
AD 15 |
|
B5 ja B4 |
B*3 |
AST 3 |
|
B3 ja B2 |
B*4 |
AST 4 |
|
C5 ja C4 |
C*1 |
AST 1 |
|
C3 ja C2 |
C*2 |
AST 2 |
2. Poiketen siitä, mitä 12 artiklan 3 kohdassa ja tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, toimielimet voivat ottaa palvelukseen palkkaluokkaan lingvistijuristin tehtäviä hoitamaan A*7 tai AD 7 virkamiehiä, jotka on otettu soveltuvien hakijoiden luetteloon tasojen LA 7 ja LA 6 tai A*6 kilpailusta ennen 1 päivää toukokuuta 2006. ◄ Nimittävä viranomainen voi kuitenkin, ottaen huomioon kyseisen henkilön koulutuksen ja tehtävään liittyvän erityisen kokemuksen, myöntää asianomaiselle palkkaluokassa täydentävän ikälisän; tämä saa olla enintään 48 kuukautta.
3 Jakso
14 artikla
Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 2 artiklan 1 kohdassa säädetään, huollettavana olevasta lapsesta maksettavan lisän suuruus on seuraava:
|
1.7.08–31.12.08 |
344,55 |
Näitä määriä mukautetaan joka vuosi prosenttimäärällä, joka vastaa henkilöstösääntöjen liitteessä XI eriteltyä vuosimukautusta.
15 artikla
Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 3 artiklan 2 kohdassa säädetään, kustakin huollettavana olevasta lapsesta, joka on alle viisivuotias tai joka ei vielä käy säännöllisesti täyspäiväistä ala-asteen tai yläasteen koulua, maksettava lisä on seuraava:
|
1.7.08–31.8.08 |
70,14 |
Näitä määriä mukautetaan joka vuosi prosenttimäärällä, joka vastaa henkilöstösääntöjen liitteessä XI eriteltyä vuosimukautusta.
16 artikla
Poiketen siitä, mitä liitteessä VII olevassa 3 artiklassa säädetään, virkamiehiin, joille on myönnetty kiinteämääräistä koulutuslisää, saavat sitä niin kauan kuin edellytykset, joilla se myönnettiin, täyttyvät, kuitenkin enintään 31 päivään elokuuta 2008 asti. Kiinteiden maksujen määrää alennetaan kuitenkin 80 prosenttiin niiden 30 päivänä huhtikuuta 2003 voimassa olevasta arvosta 1 päivänä syyskuuta 2004, 60 prosenttiin mainitusta arvosta 1 päivänä syyskuuta 2005, 40 prosenttiin mainitusta arvosta 1 päivänä syyskuuta 2006 ja 20 prosenttiin mainitusta arvosta 1 päivänä syyskuuta 2007.
17 artikla
Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 17 artiklan 2 kohdassa säädetään, 1 päivän toukokuuta 2004 ja 31 päivän joulukuuta 2008 välisenä aikana on mahdollista siirtää lisämäärä seuraavin edellytyksin:
a) määrä on siirretty säännöllisesti ennen 1 päivää toukokuuta 2004, ja alkuperäiset myöntämisedellytykset täyttyvät edelleen
b) lisämäärä ei saa nostaa siirtojen kuukausittaista yhteismäärää siten, että tämä ylittää seuraavat enimmäismäärät, jotka ilmaistaan prosenttimääränä ennen 1 päivää toukokuuta 2004 kuukausittain siirretystä kokonaismäärästä:
|
1. toukokuuta 2004—31. joulukuuta 2004: |
100 prosenttia |
|
1. tammikuuta 2005—31. joulukuuta 2005: |
80 prosenttia |
|
1. tammikuuta 2006—31. joulukuuta 2006: |
60 prosenttia |
|
1. tammikuuta 2007—31. joulukuuta 2007: |
40 prosenttia |
|
1. tammikuuta 2008—31. joulukuuta 2008: |
20 prosenttia. |
18 artikla
1. Virkamiehillä, jotka olivat 1 päivää toukokuuta 2004 edeltävänä kuukautena oikeutettuja saamaan henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa entisessä 4 a artiklassa tarkoitettua kiinteämääräistä korvausta, säilyy tämä oikeus ad personam palkkaluokkaan 6 saakka. Korvausmääriä mukautetaan joka vuosi prosenttimäärällä, joka vastaa henkilöstösääntöjen liitteessä XI tarkoitettua palkkojen vuosimukautusta. Jos kiinteän korvauksen poistumisen vuoksi palkkaluokkaan 7 ylennetyn virkamiehen nettopalkka on pienempi kuin hänen ylennystä edeltävänä kuukautena saamansa palkka muiden edellytysten pysyessä muuttumattomina, kyseisellä virkamiehellä on oikeus saada tasoituskorvausta, joka vastaa näiden palkkojen eroa siihen saakka, kun hän saa seuraavan ikälisän.
2. Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 palvelukseen otetuilla C- ja D-ura-alueiden virkamiehillä, jotka eivät ole siirtyneet hallintoavustajien AST-tehtäväryhmään rajoituksitta tämän liitteen 10 artiklan 3 kohdan mukaan, on edelleen oikeus liitteen VI mukaisesti joko ylityötunnit korvaavaan lomaan tai palkkaan, jos yksikön tarpeiden vuoksi ei ole mahdollista antaa korvausta lomana sitä kuukautta seuraavan kuukauden aikana, jona ylityötunnit on suoritettu.
19 artikla
Jos 1 päivän toukokuuta 2004 ja 31 päivän joulukuuta 2008 välisenä siirtymäkautena virkamiehen kuukausittainen nettopalkka on ennen korjauskertoimen soveltamista pienempi kuin hänen ennen 1 päivää toukokuuta 2004samassa henkilökohtaisessa tilanteessa saamansa kuukausittainen nettopalkka, hänellä on oikeus saada tasoituskorvaus, joka vastaa näiden palkkojen eroa. Tätä säännöstä ei sovelleta, jos nettopalkan alentuminen johtuu henkilöstösääntöjen liitteessä XI tarkoitetusta palkkojen vuosimukautuksesta. Kyseinen nettopalkan tae ei kata erityismaksun vaikutusta, eläkemaksun muutosta tai muutoksia palkanosan siirtämistä koskevissa järjestelyissä.
4 Jakso
20 artikla
1. Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 eläkkeelle jäävien virkamiesten eläkkeisiin sovelletaan henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevan 3 artiklan 5 kohdan b alakohdassa mainittuja korjauskertoimia, jotka määräytyvät niiden jäsenvaltioiden mukaan, joissa eläkkeensaajilla on todistettu pääasiallinen asuinpaikka.
Sovellettavan korjauskertoimen vähimmäismäärä on 100.
Jos eläkkeensaajan asuinpaikka on kolmannessa maassa, korjauskerroin on 100.
Poiketen siitä, mitä liitteessä VIII olevassa 45 artiklassa säädetään, jäsenvaltioissa asuvien eläkkeensaajien eläkkeet maksetaan asuinpaikan valuutassa näiden henkilöstösääntöjen 63 artiklan toisessa kohdassa säädetyin edellytyksin.
2. Poiketen siitä mitä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään 1 päivästä toukokuuta 20041 päivään toukokuuta 2009 mukautetaan ennen 1 päivää toukokuuta 2004vahvistettuja eläkkeitä siten, että niihin sovelletaan henkilöstösääntöjen ►C4 liitteessä XI olevan 3 artiklan 5 kohdan a ja b alakohdassa mainittujen ◄ keskimääräisiä korjauskertoimia, jotka määräytyvät sen jäsenvaltion mukaan, jossa eläkkeensaajalla on todistettu pääasiallinen asuinpaikka. Keskiarvo lasketetaan seuraavassa taulukossa esitetyn korjauskertoimen mukaisesti:
|
Alkaen |
1.5.2004 |
1.5.2005 |
1.5.2006 |
1.5.2007 |
1.5.2008 |
|
% |
80 % ensimmäinen luetelmakohta 20 % toinen luetelmakohta |
60 % ensimmäinen luetelmakohta 40 % toinen luetelmakohta |
40 % ensimmäinen luetelmakohta 60 % toinen luetelmakohta |
20 % ensimmäinen luetelmakohta 80 % toinen luetelmakohta |
100 % toinen luetelmakohta |
Jos vähintään yhtä liitteessä XI olevan 3 artiklan 5 kohdan mukaista kerrointa muutetaan, myös keskiarvoa muutetaan kyseisestä päivästä alkaen.
3. Jos ennen 1 päivää toukokuuta 2004 palvelukseenotettu virkamies ei ole siirtynyt eläkkeelle 1 päivään toukokuuta 2004 mennessä, edellä olevien kohtien mukaista laskentamenetelmää sovelletaan siitä lähtien, kun eläkeoikeudet vahvistetaan
a) ennen 1 päivää toukokuuta 2004 karttuneiden eläkkeeseen oikeuttavien palvelusvuosien perusteella liitteessä VIII olevassa 3 artiklassa tarkoitetulla tavalla
b) niiden eläkkeeseen oikeuttavien palvelusvuosien perusteella, jotka saadaan tuloksena liitteessä VIII olevan 11 artiklan mukaisesta lähtömaan järjestelmässä ennen 1 päivää toukokuuta 2004 palvelukseen otetun virkamiehen ennen 1 päivää toukokuuta 2004 ansaitsemien eläkeoikeuksien siirrosta.
Kyseisten virkamiesten eläkkeisiin sovelletaan korjauskerrointa vain, jos se on sama kuin heidän lähtöpaikkakuntansa osalta sovellettava korjauskerroin liitteessä VII olevan 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Eläkettä saava virkamies voi kuitenkin poikkeustapauksissa pyytää nimittävää viranomaista muuttamaan hänen lähtöpaikkakuntansa perhesyistä tai terveydellisistä syistä. Päätös tehdään kyseisen virkamiehen pyyntönsä tueksi toimittamien asianmukaisen näytön perusteella.
Poiketen siitä, mitä liitteessä VIII olevassa 45 artiklassa säädetään, jäsenvaltioissa asuvien eläkkeensaajien eläkkeet maksetaan asuinpaikan valuutassa henkilöstösääntöjen 63 artiklan toisessa kohdassa säädetyin edellytyksin.
4. Tätä artiklaa sovelletaan soveltuvin osin työkyvyttömyyskorvauksiin ja henkilöstösääntöjen 41 artiklan ja 50 artiklan sekä asetusten (ETY) N:o 1857/89, (EY, Euratom, EHTY) 2688/95 ( 6 ), (EY, Euratom, EHTY) 2689/95 ( 7 ), (EY, Euratom) N:o 1746/2002, (EY, Euratom) N:o 1747/2002 tai (EY, Euratom) N:o 1748/2002 mukaisiin korvauksiin. Tätä artiklaa ei kuitenkaan sovelleta henkilöstösääntöjen 41 artiklassa tarkoitettuihin korvauksensaajiin, jotka asuvat viimeisessä asemapaikassaan.
21 artikla
Sen estämättä, mitä henkilöstösääntöjen 77 artiklan toisen kohdan toisessa virkkeessä säädetään, virkamies, joka on tullut palvelukseen ennen 1 päivää toukokuuta 2004, saa 2 prosenttia siinä mainitusta palkasta liitteessä VIII olevan 3 artiklan säännösten mukaisesti laskettua palvelusvuotta kohden.
22 artikla
1. Jos virkamies on vähintään 50-vuotias tai jos hän on ollut palveluksessa vähintään 20 vuotta 1 päivänä toukokuuta 2004, hän saavuttaa oikeuden vanhuuseläkkeeseen 60 vuoden iässä.
Jos virkamies on 30—49-vuotias 1 päivänä toukokuuta 2004, hän saavuttaa oikeuden vanhuuseläkkeeseen seuraavan taulukon osoittamassa iässä:
|
Ikä 1.5.2004 |
Eläkeikä |
|
49 vuotta |
60 vuotta 2 kuukautta |
|
48 vuotta |
60 vuotta 4 kuukautta |
|
47 vuotta |
60 vuotta 6 kuukautta |
|
46 vuotta |
60 vuotta 8 kuukautta |
|
45 vuotta |
60 vuotta 10 kuukautta |
|
44 vuotta |
61 vuotta 0 kuukautta |
|
43 vuotta |
61 vuotta 2 kuukautta |
|
42 vuotta |
61 vuotta 4 kuukautta |
|
41 vuotta |
61 vuotta 6 kuukautta |
|
40 vuotta |
61 vuotta 8 kuukautta |
|
39 vuotta |
61 vuotta 10 kuukautta |
|
38 vuotta |
61 vuotta 11 kuukautta |
|
37 vuotta |
62 vuotta 0 kuukautta |
|
36 vuotta |
62 vuotta 1 kuukautta |
|
35 vuotta |
62 vuotta 2 kuukautta |
|
34 vuotta |
62 vuotta 4 kuukautta |
|
33 vuotta |
62 vuotta 5 kuukautta |
|
32 vuotta |
62 vuotta 6 kuukautta |
|
31 vuotta |
62 vuotta 7 kuukautta |
|
30 vuotta |
62 vuotta 8 kuukautta |
Jos virkamies on alle 30-vuotias 1 päivänä toukokuuta 2004, hän saavuttaa oikeuden vanhuuseläkkeeseen 63 vuoden iässä.
Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 palveluksessa olevien virkamiesten eläkeikä, joka on otettava huomioon eläkeikänä kaikissa näiden henkilöstösääntöjen viittauksissa, vahvistetaan edellä olevien säännösten mukaan, ellei näissä henkilöstösäännöissä muutoin säädetä.
2. Sen estämättä, mitä liitteessä VIII olevassa 2 artiklassa säädetään, jos ennen 1 päivää toukokuuta 2004 palvelukseen tullut virkamies jatkaa palveluksessa saavutettuaan sen iän, jolloin hän olisi saanut oikeuden vanhuuseläkkeeseen, hänellä on oikeus saada korotus peruseläkeprosenttiinsa kustakin tämän iän saavuttamisen jälkeisestä työskentelyvuodesta; hänen eläkkeensä kokonaismäärä voi kuitenkin olla enintään 70 prosenttia hänen viimeisestä peruspalkastaan, joka määritetään tapauksen mukaan henkilöstösääntöjen 77 artiklan toisen tai kolmannen kohdan mukaan.
Tämä korotus myönnetään myös kuolemantapauksessa, jos virkamies on jäänyt palvelukseen saavutettuaan sen iän, jolloin hän olisi saanut oikeuden vanhuuseläkkeeseen.
Jos liitettä IV a sovellettaessa osa-aikatyössä oleva virkamies, joka on tullut palvelukseen ennen 1 päivää toukokuuta 2004, maksaa eläkemaksut suhteutettuina työskentelyaikaan, tässä kohdassa säädettyjä oikeuksien korotuksia sovelletaan ainoastaan samassa suhteessa.
Jos virkamies on vähintään 50-vuotias tai hän on ollut palveluksessa vähintään 20 vuotta, edellisessä kohdassa säädetty eläkkeen korotus on 5 prosenttia siitä eläkeoikeuksien määrästä, joka hänelle on kertynyt 60 ikävuoteen mennessä. Jos hän on 40-49 -vuotias, eläkekorotuksen enimmäismäärä on 3,0 prosenttia eläkeoikeuksia laskettaessa huomioon otettavasta palkasta, eikä se saa olla yli 4,5 prosenttia virkamiehelle 60 vuoden iässä kertyneistä eläkeoikeuksista. Jos hän on 35-39 -vuotias, eläkekorotuksen enimmäismäärä on 2,75 prosenttia eläkeoikeuksia laskettaessa huomioon otettavasta palkasta, eikä se saa olla yli 4,0 prosenttia virkamiehelle 60 vuoden iässä kertyneistä eläkeoikeuksista. Jos hän on 30-34 -vuotias, eläkekorotuksen enimmäismäärä on 2,5 prosenttia eläkeoikeuksia laskettaessa huomioon otettavasta palkasta, eikä se saa olla yli 3,5 prosenttia virkamiehelle 60 vuoden iässä kertyneistä eläkeoikeuksista. Jos hän on alle 30-vuotias, eläkekorotuksen enimmäismäärä on 2,0 prosenttia eläkeoikeuksia laskettaessa huomioon otettavasta palkasta.
3. Jos yksittäisissä poikkeustapauksissa uusien eläkesäännösten soveltaminen johtaisi kohtuuttomiin tiettyjen virkamiesten eläkeoikeuksiin kohdistuviin vaikutuksiin laajuudessa, joka eroaa merkittävästi yleisistä alennuksista, komissio ehdottaa neuvostolle aiheellisia korvaavia toimenpiteitä. Neuvosto tekee tätä ehdotusta koskevat päätökset EY:n perustamissopimuksen 205 artiklan 2 kohdassa määrätyllä määräenemmistöllä.
4. Jos ennen 1 päivää toukokuuta 2004palvelukseen tulleet virkamiehet ovat liitteessä VIII olevan 2, 3 ja 11 artiklan soveltamisen jälkeen sellaisessa tilanteessa, että heidän on mahdotonta saavuttaa 65 vuotta täytettyään henkilöstösääntöjen 77 artiklan toisessa kohdassa säädettyä vanhuuseläkkeen enimmäismäärää, he voivat hankkia lisäeläkeoikeuksia enimmäismäärään asti.
Virkamiesten suorittaman eläkemaksun on vastattava heidän itsensä ja työnantajan maksettavana olevien henkilöstösääntöjen 83 artiklan 2 kohdan mukaisten maksujen yhteismäärää. Komissio säätää yleisin täytäntöönpanosäännöksin virkamiesten suoritettavien eläkemaksujen laskennassa käytettävästä menetelmästä siten, että eläkeoikeuksien hankinnassa varmistetaan vakuutusmatemaattinen tasapaino ja että menetelmää sovellettaessa yhteisöjen toimielinten ei tarvitse tukea eläkejärjestelmää. Komissio antaa nämä yleiset soveltamissäännökset ennen 1 päivää tammikuuta 2005.
Asianomaisiin virkamiehiin voidaan soveltaa tätä toimenpidettä viiden vuoden ajan 1 päivästä toukokuuta 2004 niin, että ylärajana on kolme maksukuukautta virkamiehille, jotka ovat 1 päivänä toukokuuta 2004 45—49 vuotta; yhdeksän kuukautta virkamiehille, jotka ovat kyseisenä päivänä 38—44 vuotta; 15 kuukautta virkamiehille, jotka ovat kyseisenä päivänä 30—37 vuotta ja kaksi vuotta virkamiehille, jotka ovat kyseisenä päivänä alle 30 vuotta.
23 artikla
1. Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen 52 artiklassa säädetään, ennen 1 päivää toukokuuta 2004 palvelukseen tulleet virkamiehet, jotka päättävät palvelussuhteensa ennen ikää, jolloin he olisivat saavuttaneet oikeuden vanhuuseläkkeeseen, voivat pyytää, että sovelletaan liitteessä VIII olevan 9 artiklan toista luetelmakohtaa tämän liitteen 22 artiklan mukaan:
a) virkamies, joka on vähintään 50-vuotias tai joka on ollut palveluksessa vähintään 20 vuotta [1.5.2004], voi pyytää soveltamista 50 vuoden iässä
b) virkamies, joka on 30—49-vuotias 1 päivänä toukokuuta 2004, voi pyytää soveltamista seuraavan taulukon osoittamassa iässä:
|
Ikä 1.5.2004 |
Heti maksettavaan eläkkeeseen oikeuttava ikä |
|
45 vuotta tai vanhempi |
50 vuotta 0 kuukautta |
|
44 vuotta |
50 vuotta 6 kuukautta |
|
43 vuotta |
51 vuotta 0 kuukautta |
|
42 vuotta |
51 vuotta 6 kuukautta |
|
41 vuotta |
52 vuotta 0 kuukautta |
|
40 vuotta |
52 vuotta 6 kuukautta |
|
39 vuotta |
53 vuotta 0 kuukautta |
|
38 vuotta |
53 vuotta 6 kuukautta |
|
37 vuotta |
54 vuotta 0 kuukautta |
|
36 vuotta |
54 vuotta 6 kuukautta |
|
35 vuotta ja nuorempi |
55 vuotta 0 kuukautta |
2. Näissä tapauksissa liitteessä VIII olevassa 9 artiklassa mainittuun, vähintään 55 vuoden iässä palvelussuhteensa päättäviä virkamiehiä koskevaan vanhuuseläkkeen määrän vähennykseen on lisättävä ylimääräinen vähennys, joka on 4,483 prosenttia kertyneistä eläkeoikeuksista, jos vanhuuseläkkeen maksaminen alkaa 54 vuoden iässä; 8,573 prosenttia, jos maksaminen alkaa 53 vuoden iässä; 12,316 prosenttia, jos maksaminen alkaa 52 vuoden iässä; 15,778 prosenttia, jos maksaminen alkaa 51 vuoden iässä; ja 18,934 prosenttia, jos vanhuuseläkkeen maksaminen alkaa 50 vuoden iässä.
24 artikla
1. Kun eläke on vahvistettu ennen 1 päivää toukokuuta 2004, eläkkeensaajan eläkeoikeuden katsotaan tulleen vahvistetuksi kyseisen päivämäärän jälkeen niiden sääntöjen mukaisesti, joita sovellettiin eläkeoikeuden alkuperäisenä vahvistushetkenä. Sama koskee yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän antamaa suojaa. Kuitenkin 1 päivän toukokuuta 2004 jälkeen voimassa olevia perhelisiä ja korjauskertoimia koskevia sääntöjä sovelletaan välittömästi, ellei tässä liitteessä olevan 20 artiklan soveltamisesta muuta johdu.
Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä kohdassa säädetään, työkyvyttömyyseläkettä tai perhe-eläkettä saavat henkilöt voivat kuitenkin pyytää 1 päivästä toukokuuta 2004 alkaen voimassa olevien säännösten soveltamista.
2. Kun nämä säännökset tulevat voimaan, ennen 1 päivää toukokuuta 2004 saatu eläkkeen nettomääräinen nimellisarvo taataan. Tätä taattua määrää mukautetaan kuitenkin, jos asianomaisen perhesuhteet tai asuinmaa muuttuu. Eläkkeelle 1 päivän toukokuuta 2004 ja 31 päivän joulukuuta 2007 välisenä aikana siirtyneille henkilöille taataan eläkkeelle siirtymishetkellä saadun nettoeläkkeen nimellisarvo ottaen huomioon eläkkeelle siirtymispäivänä voimassa olleet henkilöstösääntöjen säännökset.
Jos ensimmäistä kohtaa sovellettaessa voimassa olevien säännösten perusteella laskettu eläke on pienempi kuin jäljempänä määritelty nimelliseläke, myönnetään erotuksen suuruutta vastaava korvaus.
Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 eläkkeelle siirtyneen henkilön nimelliseläke lasketaan kuukausittain ottaen huomioon hänen perhesuhteensa ja asuinmaansa laskentahetkenä sekä 1 päivää toukokuuta 2004 edeltävänä päivänä voimassa olleet henkilöstösäännöt.
Eläkkeelle 1 päivän toukokuuta 2004 ja 31 päivän joulukuuta 2007 välisenä aikana siirtyneen henkilön nimelliseläke lasketaan kuukausittain ottaen huomioon hänen perhesuhteensa ja asuinmaansa laskentahetkenä sekä eläkkeelle siirtymispäivänä voimassa olleet henkilöstösäännöt.
Jos ennen 1 päivää toukokuuta 2004vahvistettua eläkettä saava henkilö kuolee kyseisen päivämäärän jälkeen, perhe-eläkkeet vahvistetaan ottaen huomioon edesmenneen eläkeläisen saama taattu nimelliseläke.
3. Jos työkyvyttömyyseläkettä saavat henkilöt eivät ole pyytäneet 1 päivän toukokuuta 2004jälkeen voimassa olevien säännösten soveltamista eikä heitä pidetä kykenevinä palaamaan työhön, heidän työkyvyttömyyseläkkeensä katsotaan vanhuuseläkkeeksi siitä päivästä alkaen, jona he täyttävät 65 vuotta.
4. Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa sovelletaan henkilöihin, jotka saavat henkilöstösääntöjen 41 tai 50 artiklan nojalla tai asetuksen (ETY) N:o 1857/89, asetuksen (EY, Euratom, EHTY) 2688/1995, asetuksen (EY, Euratom, EHTY) 2689/1995, asetuksen (EY, Euratom) N:o 1746/2002, asetuksen (EY, Euratom) N:o 1747/2002 tai asetuksen (EY, Euratom) N:o 1748/2002 nojalla maksettavia korvauksia. Heidän vanhuuseläkkeensä vahvistetaan kuitenkin sinä päivänä voimassa olevien säännösten mukaisesti, jona maksaminen aloitetaan.
25 artikla
1. Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 vahvistettujen eläkkeiden laskemisessa käytetty palkkaluokka määritetään tämän liitteen 2 artiklan 1 kohdassa sekä 8 artiklan 1 kohdassa olevien vastaavuustaulukoiden mukaisesti.
Eläkkeen vahvistamiseksi huomioon otettava peruspalkka on yhtä suuri kuin henkilöstösääntöjen 66 artiklassa olevassa taulukossa oleva näin määritetyn uuden palkkaluokan saman palkkatason palkka, jota painotetaan prosenttimäärällä, joka on entisen taulukon peruspalkan ja henkilöstösääntöjen 66 artiklassa olevan taulukon saman palkkatason peruspalkan välisen suhteen suuruinen.
Jos vanhan taulukon palkkatasoille ei löydy vastaavaa kohtaa henkilöstösääntöjen 66 artiklan taulukosta, toisessa alakohdassa tarkoitettua prosenttimäärää laskettaessa käytetään saman palkkaluokan viimeistä palkkatasoa.
Vanhan taulukon D 4 -palkkaluokan palkkatasojen osalta toisessa alakohdassa tarkoitettua prosenttimäärää laskettaessa käytetään palkkaluokan 1 ensimmäistä palkkatasoa.
2. Henkilöstösääntöjen 77 ja 78 artiklan ja liitteen VIII mukainen peruspalkka määritellään väliaikaisesti soveltamalla vastaavaa 7 artiklassa määriteltyä kerrointa palkkaan, joka vastaa henkilöstösääntöjen 66 artiklassa olevan taulukon mukaisesti vanhuuseläke- tai työkyvyttömyyskorvausoikeuden vahvistamiseksi huomioon otettavaa luokitusta.
Jos vanhan taulukon palkkatasoille ei löydy vastaavaa kohtaa henkilöstösääntöjen 66 artiklan taulukosta, kerrointa laskettaessa käytetään saman palkkaluokan viimeistä palkkatasoa.
Vanhuuseläkkeisiin ja työkyvyttömyyskorvauksiin, jotka on vahvistettu 1 päivän toukokuuta 2004 ja 30 päivän huhtikuuta 2006 välisenä aikana, sovelletaan 8 artiklan 1 kohtaa.
3. Henkilöihin, jotka saavat perhe-eläkettä, sovelletaan tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa, kun kyseessä on edesmennyt virkamies tai entinen virkamies.
4. Tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin henkilöihin, jotka saavat henkilöstösääntöjen 41 tai 50 artiklan nojalla tai asetuksen (ETY) N:o 1857/89, asetuksen (EY, Euratom, EHTY) 2688/1995, asetuksen (EY, Euratom, EHTY) 2689/1995, asetuksen (EY, Euratom) N:o 1746/2002, asetuksen (EY, Euratom) N:o 1747/2002 tai asetuksen (EY, Euratom) N:o 1748/2002 nojalla maksettavia korvauksia.
26 artikla
1. Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 esitetyt hakemukset, jotka koskevat liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen oikeuksien siirtoa koskevan mahdollisuuden käyttämistä, käsitellään niiden esittämishetkellä voimassa olevien sääntöjen mukaan.
2. Jos liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdassa säädetty määräaika ei ole vielä kulunut umpeen 1 päivänä toukokuuta 2004, asianomaiset virkamiehet, jotka eivät ole aiemmin esittäneet tällaista hakemusta säädetyissä määräajoissa tai joiden hakemus on hylätty siksi, että se on jätetty määräaikojen päättymisen jälkeen, voivat vielä esittää tai uusia siirtoa koskevan hakemuksen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan nojalla.
3. Virkamiehet, jotka ovat aiemmin jättäneet siirtohakemuksen säädetyissä määräajoissa mutta hylänneet heille tehdyn ehdotuksen tai jotka eivät ole tehneet aiemmin siirtohakemusta säädetyissä määräajoissa tai joiden hakemus on hylätty siksi, että se on jätetty määräaikojen päättymisen jälkeen, voivat vielä esittää tai uusia tällaisen hakemuksen viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2004.
4. Tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa toimielin, jonka palveluksessa virkamies on, määrittää niiden palvelusvuosien määrän, jonka se ottaa huomioon omassa eläkejärjestelmässään liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Sovellettaessa tämän artiklan 3 kohtaa otetaan kuitenkin huomioon virkamiehen ikä ja palkkaluokka hänen vakinaistamispäivänään.
5. Virkamies, joka on hyväksynyt eläkeoikeuksiensa siirron liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti ennen 1 päivää toukokuuta 2004, voi pyytää, että yhteisöjen toimielinten eläkejärjestelmässä kyseisen artiklan mukaisesti jo saatu hyvitys lasketaan uudelleen. Uusi laskenta perustuu tämän liitteen 22 artiklan mukaisesti mukautettuihin hyvityshetkellä voimassa oleviin muuttujiin.
6. Virkamies, joka on 1 kohdan mukaisesti saanut hyvityksen, voi pyytää, että tämän artiklan 5 kohtaa sovelletaan siitä lähtien, kun hyvitys yhteisöjen toimielinten eläkejärjestelmässä on annettu tiedoksi.
27 artikla
1. Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 1 kohdassa ja mainitun liitteen 12 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua vakuutusmatemaattista arvoa laskettaessa virkamieheen tai väliaikaiseen toimihenkilöön sovelletaan 1 päivää toukokuuta 2004 edeltävänä palvelusaikana kertyneiden oikeuksien osalta seuraavia säännöksiä.
Vanhuuseläkkeen vakuutusmatemaattinen arvo ei saa olla pienempi kuin seuraavien määrien summa:
a) henkilön peruspalkasta eläkemaksuina pidätetty määrä, johon on lisätty 3,5 prosentin vuotuinen koronkorko;
b) tosiasialliseen palveluksessaoloaikaan suhteutettu eroraha, jonka laskennan perustana on käytetty viimeistä peruspalkkaa yhden ja puolen kuukauden ajalta soveltaen siihen kultakin palvelusvuodelta tehtävää vähennystä;
c) henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisölle maksettu määrä, johon lisätään 3,5 prosentin vuosikoron mukaan laskettu koronkorko.
2. Kuitenkin jos virkamiehen tai väliaikaisen toimihenkilön palvelussuhde päättyy lopullisesti viraltapanon tai hänen sopimuksensa irtisanomisen vuoksi, maksettava eroraha tai, tapauksen mukaan, siirrettävä vakuutusmatemaattinen arvo vahvistetaan henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 9 artiklan 1 kohdan h alakohdan perusteella tehtävän päätöksen mukaisesti.
3. Jollei heihin ole sovellettu henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 tai 3 kohdan säännöksiä, 1 päivänä toukokuuta 2004 palveluksessa olevat virkamiehet, joilla 11 artiklan 1 kohdan mukaisen siirtomahdollisuuden puuttuessa olisi ollut oikeus erorahaan ennen 1 päivää toukokuuta 2004 voimassa olleiden henkilöstösääntöjen nojalla, säilyttävät oikeuden erorahaan, joka lasketaan ennen kyseistä ajankohtaa voimassa olevien sääntöjen mukaan.
28 artikla
Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklassa tarkoitetuilla toimihenkilöillä, joilla on sopimus 1 päivänä toukokuuta 2004 ja jotka nimitetään virkamiehiksi mainitun ajankohdan jälkeen, on eläkkeelle siirtyessään oikeus väliaikaisina toimihenkilöinä ansaittujen eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattiseen tarkistukseen, jossa otetaan huomioon henkilöstösääntöjen 77 artiklassa tarkoitettu eläkeiän muutos.
29 artikla
Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan c alakohdan nojalla ennen 1 päivää toukokuuta 2004 Euroopan parlamentin poliittisen ryhmän avustamiseksi palvelukseen otettuihin väliaikaisiin toimihenkilöihin ei sovelleta henkilöstösääntöjen 29 artiklan 3 ja 4 kohdassa säädettyä vaatimusta, jonka mukaan väliaikaisen toimihenkilön on täytynyt läpäistä mainittujen palvelussuhteen ehtojen 12 artiklan 4 kohdan mukainen valintamenettely.
LIITE XIII.1
Virkatyypit siirtymäkauden aikana
Tässä liitteessä olevan 4 artiklan n alakohdassa säädetyt kunkin ura-alueen virkatyypit.
|
Ura-alue A |
Ura-alue C |
||
|
A*5 |
Hallintovirkamies/ |
C*1 |
Sihteeri/toimistovirkailija |
|
Tutkimusvirkamies/ |
C*2 |
Sihteeri/toimistovirkailija |
|
|
Kielivirkamies |
C*3 |
Sihteeri/toimistovirkailija |
|
|
A*6 |
Hallintovirkamies/ |
C*4 |
Sihteeri/toimistovirkailija |
|
Tutkimusvirkamies/ |
C*5 |
Sihteeri/toimistovirkailija |
|
|
Kielivirkamies |
C*6 |
Sihteeri/toimistovirkailija |
|
|
A*7 |
Hallintovirkamies/ |
C*7 |
Sihteeri/toimistovirkailija |
|
Tutkimusvirkamies/ |
|||
|
Kielivirkamies |
|||
|
A*8 |
Hallintovirkamies/ |
||
|
Tutkimusvirkamies/ |
|||
|
Kielivirkamies |
|||
|
A*9 |
Yksikönpäällikkö/ |
||
|
Hallintovirkamies/ |
|||
|
Tutkimusvirkamies/ |
|||
|
Kielivirkamies |
|||
|
A*10 |
Yksikönpäällikkö/ |
||
|
Hallintovirkamies/ |
|||
|
Tutkimusvirkamies/ |
|||
|
Kielivirkamies |
|||
|
A*11 |
Yksikönpäällikkö/ |
||
|
Hallintovirkamies/ |
|||
|
Tutkimusvirkamies/ |
|||
|
Kielivirkamies |
|||
|
A*12 |
Yksikönpäällikkö/ |
||
|
Hallintovirkamies/ |
|||
|
Tutkimusvirkamies/ |
|||
|
Kielivirkamies |
|||
|
A*13 |
Yksikönpäällikkö/ |
||
|
Hallintovirkamies/ |
|||
|
Tutkimusvirkamies/ |
|||
|
Kielivirkamies |
|||
|
A*14 |
Tutkimusvirkamies/ |
||
|
Kielivirkamies |
|||
|
Hallintovirkamies/Yksikönpäällikkö |
|||
|
Johtaja |
|||
|
A*15 |
Johtaja/Pääjohtaja |
||
|
A*16 |
Pääjohtaja |
||
|
Ura-alue B |
Ura-alue D |
||
|
B*3 |
Hallintoavustaja/Tutkimusavustaja |
D*1 |
Toimihenkilö |
|
B*4 |
Hallintoavustaja/Tutkimusavustaja |
D*2 |
Toimihenkilö |
|
B*5 |
Hallintoavustaja/Tutkimusavustaja |
D*3 |
Toimihenkilö |
|
B*6 |
Hallintoavustaja/Tutkimusavustaja |
D*4 |
Toimihenkilö |
|
B*7 |
Hallintoavustaja/Tutkimusavustaja |
D*5 |
Toimihenkilö. |
|
B*8 |
Hallintoavustaja/Tutkimusavustaja |
||
|
B*9 |
Hallintoavustaja/Tutkimusavustaja |
||
|
B*10 |
Hallintoavustaja/Tutkimusavustaja |
||
|
B*11 |
Hallintoavustaja/Tutkimusavustaja |
||
YHTEISÖJEN MUUHUN HENKILÖSTÖÖN SOVELLETTAVAT PALVELUSSUHTEEN EHDOT
|
SISÄLLYS |
|
|
1 OSASTO: |
Yleiset säännökset 1—7 a artikla |
|
II OSASTO: |
Väliaikaiset toimihenkilöt |
|
1 luku: |
Yleiset säännökset 8—10 artikla |
|
2 luku: |
Oikeudet ja velvollisuudet 11 artikla |
|
3 luku: |
Työsuhteen ehdot 12—15 artikla |
|
4 luku: |
Työehdot 16—18 artikla |
|
5 luku: |
Palkka ja kulukorvaukset 19—27 artikla |
|
6 luku: |
Sosiaaliturva |
|
A jakso: |
Sairaus- ja tapaturmavakuutus, sosiaalietuudet 28—30 artikla |
|
B jakso: |
Työkyvyttömyys- ja henkivakuutus 31—38 a artikla |
|
C jakso: |
Vanhuuseläke ja eroraha 39—40 artikla |
|
D jakso: |
Työkyvyttömyys- jahenkivakuutusjärjestelmän sekä eläkejärjestelmän rahoittaminen 41—42 artikla |
|
E jakso: |
Tilapäisten muuhunhenkilöstöön kuuluvien oikeuksien toteuttaminen 43 artikla |
|
F jakso: |
Etuuksienmaksaminen 44 artikla |
|
G jakso: |
Yhteisöjen sijaantulo 44 a artikla |
|
7 luku: |
Aiheettomien maksujen takaisinperintä 45 artikla |
|
8 luku: |
Muutoksenhakukeinot 46 artikla |
|
9 luku: |
Palvelussuhteen päättyminen 47—50 a artikla |
|
III OSASTO: |
Ylimääräiset toimihenkilöt |
|
1 luku: |
Yleiset säännökset 51—53 artikla |
|
2 luku: |
Oikeudet ja velvollisuudet 54 artikla |
|
3 luku: |
Työsuhteen ehdot 55—56 artikla |
|
4 luku: |
Työehdot 57—60 artikla |
|
5 luku: |
Palkka ja kulukorvaukset 61—69 artikla |
|
6 luku: |
Sosiaaliturva 70—71 artikla |
|
7 luku: |
Aiheettomien maksujen takaisinperintä 72 artikla |
|
8 luku: |
Muutoksenhakukeinot 73 artikla |
|
9 luku: |
Palvelussuhteen päättyminen 74—78 artikla |
|
IV OSASTO: |
Sopimussuhteiset toimihenkilöt |
|
1 luku: |
Yleiset säännökset 79—80 artikla |
|
2 luku: |
Oikeudet ja velvollisuudet 81 artikla |
|
3 luku: |
Palvelukseen ottamista koskevat edellytykset 82—84 artikla |
|
4 luku: |
3 a artiklassa tarkoitettuja sopimussuhteisia toimihenkilöitä koskevat erityissäännökset 85—87 artikla |
|
5 luku: |
3 b artiklassa tarkoitettuja sopimussuhteisia toimihenkilöitä koskevat erityissäännökset 88—90 artikla |
|
6 luku: |
Työehdot 91 artikla |
|
7 luku: |
Palkkaus ja kulujen korvaaminen 92—94 artikla |
|
8 luku: |
Sosiaaliturvaetuudet |
|
A jakso: |
Sairaus- ja tapaturmavakuutus, sosiaaliturvaetuudet 95—98 artikla |
|
B jakso: |
Työkyvyttömyys- ja henkivakuutus 99—108 artikla |
|
C jakso: |
Vanhuuseläke ja eroraha 109—110 artikla |
|
D jakso: |
Työkyvyttömyys- ja henkivakuutusjärjestelmän sekä eläkejärjestelmän rahoitus 111—112 artikla |
|
E jakso: |
Sopimussuhteisten toimihenkilöiden eläkkeen laskeminen 113 artikla |
|
F jakso: |
Etuuksien maksaminen 114 artikla |
|
G jakso: |
Yhteisöjen sijaantulo 115 artikla |
|
9 luku: |
Aiheettomasti suoritetun etuuden takaisinperiminen 116 artikla |
|
10 luku: |
Muutoksenhaku 117 artikla |
|
11 luku: |
Yhteisön ulkopuolisissa maissa toimessa oleviin sopimussuhteisiin toimihenkilöihin sovellettavat erityiset poikkeussäännökset 118 artikla |
|
12 luku: |
Palvelussuhteen päättyminen 119 artikla |
|
OSASTO V: |
Paikalliset toimihenkilöt 120—122 artikla |
|
OSASTO VI: |
Erityisneuvonantajat 123—124 artikla |
|
VII OSASTO: |
Siirtymäsäännökset 125 artikla |
|
VIII OSASTO: |
Slutbestämmelser 126—127 artikla |
|
Liite |
Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen soveltamisalaan kuuluviin toimihenkilöihin sovellettavat siirtymäsäännökset |
1 OSASTO
YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 artikla
Näitä palvelussuhteen ehtoja sovelletaan kaikkiin sopimuksella palvelukseen otettuihin ►M15 yhteisöjen ◄ toimihenkilöihin.
Tällaisia toimihenkilöitä ovat
— väliaikainen toimihenkilö,
— ylimääräinen toimihenkilö ►M112 52 artiklassa säädettyyn päivään asti ◄ ,
— sopimussuhteiset toimihenkilöt,
— paikallinen toimihenkilö,
— erityisneuvonantaja.
▼M33 —————
Näissä palvelussuhteen ehdoissa viittauksella miespuoliseen henkilöön tarkoitetaan myös viittausta naispuoliseen henkilöön ja päinvastoin, ellei yhteydestä käy selvästi ilmi, että näin ei ole.
2 artikla
Väliaikaisella toimihenkilöllä tarkoitetaan näissä palvelussuhteen ehdoissa
a) toimihenkilöä, joka on määrätty hoitamaan kutakin toimielintä koskevan talousarvion pääluokan liitteenä olevaan henkilöstötaulukkoon sisältyvää tointa, jonka budjettivallan käyttäjät ovat luokitelleet väliaikaiseksi,
b) toimihenkilöä, joka on määrätty hoitamaan tilapäisesti kutakin toimielintä koskevan pääluokan liitteenä olevaan henkilöstötaulukkoon sisältyvää pysyvää tointa,
c) toimihenkilöä, joka on määrätty avustamaan yhteisöjen perustamissopimuksissa ►M15 tai Euroopanyhteisöjen yhteisen neuvoston ja komission perustamissopimuksessa ◄ määrättyä tehtävää hoitavaa henkilöä ►M112 tai, jonkin yhteisöjen toimielimen tai muun elimen puheenjohtajaksi valittua henkilöä, jotakin Euroopan parlamentin poliittista ryhmää taikka alueiden komitean tai Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ryhmää, ◄ ja jota ei valita yhteisöjen virkamiesten joukosta,
d) toimihenkilöä, joka on palkattu hoitamaan väliaikaisesti sellaista vakinaista tointa, jonka palkka maksetaan tutkimus- ja sijoitusmäärärahoista ja joka kuuluu asianomaisen toimielimen talousarvion liitteenä olevaan henkilöstötaulukkoon.
3 artikla
Ylimääräisellä toimihenkilöllä tarkoitetaan näissä palvelussuhteen ehdoissa toimihenkilöä,
a) joka on palkattu hoitamaan osa- tai kokopäivätoimisesti 52 artiklassa säädetyin rajoituksin jonkin toimielimen määräämiä tehtäviä ja joka ei hoida asianomaista toimielintä koskevan talousarvion pääluokan liitteenä olevassa henkilöstötaulukossa esitettyä toimea,
b) joka on palkattu sijaiseksi, sen jälkeen kun on tutkittu kyseisen toimielimen virkamiesten mahdollisuus toimia sijaisena tilapäisesti tehtäviensä hoitamisesta estyneelle
— ►M112 hallintoavustajien tehtäväryhmässä (AST) ◄ virkamiehelle,
— poikkeuksellisesti muulle kuin ►M112 hallintovirkamiesten tehtäväryhmän (AD) erityistehtäviä hoitavalle ja muussa kuin johtavassa asemassa (pääjohtaja tai vastaava palkkaluokkaan AD 16 tai AD 15 kuuluva virkamies taikka johtaja tai vastaava palkkaluokkaan AD 15 tai AD 14 kuuluva virkamies) olevalle ◄ tai väliaikaiselle toimihenkilölle, joka hoitaa hyvin erikoistuneita tehtäviä ja jonka palkka maksetaan talousarvioon kyseistä toimielintä varten varatuista kokonaismäärärahoista.
3a artikla
1. Muita kuin ydintehtäviä hoitavalla sopimussuhteisella toimihenkilöllä tarkoitetaan näissä palvelussuhteen ehdoissa toimihenkilöä, joka ei hoida asianomaista toimielintä koskevan talousarvion pääluokan liitteenä olevassa henkilöstötaulukossa esitettyä tointa ja joka on palkattu hoitamaan tehtäviä osa- tai kokopäiväisesti
a) jossain toimielimessä ruumiillisen työn tekemiseksi tai hallinnollisten avustavien tehtävien suorittamiseksi;
b) henkilöstösääntöjen 1 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa virastoissa;
c) muissa Euroopan unionin elimissä, jotka on perustettu henkilöstösääntökomitean kuulemisen jälkeen yhden tai useamman toimielimen erillisellä säädöksellä, jossa sallitaan tämän tyyppisen henkilöstön palkkaaminen;
d) yhteisöjen toimielinten edustustoissa ja lähetystöissä;
e) muissa Euroopan unionin ulkopuolella sijaitsevissa elimissä.
2. Kaikilta toimielimiltä saamiensa tietojen perusteella komissio toimittaa joka vuosi budjettivallan käyttäjälle kertomuksen sopimussuhteisten toimihenkilöiden palvelukseen ottamisesta. Kertomuksesta on ilmettävä se, onko kyseisten toimihenkilöiden määrä pysynyt enintään 75 prosentissa virastojen, muiden Euroopan unionin elinten, yhteisön toimielinten edustustojen ja lähetystöjen sekä muiden Euroopan unionin ulkopuolella sijaitsevien elinten kaikista työntekijöistä. Jos mainittua enimmäismäärää ei ole noudatettu, komissio ehdottaa virastoille, muille Euroopan unionin elimille, yhteisön toimielinten edustustoille ja lähetystöille tai muille Euroopan unionin ulkopuolella sijaitseville elimille, että ne ryhtyvät tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin.
3b artikla
Avustavia tehtäviä hoitavilla sopimussuhteisilla toimihenkilöillä tarkoitetaan näissä palvelussuhteen ehdoissa toimihenkilöitä, jotka on palkattu toimielimeen 88 artiklassa tarkoitettujen määräaikojen mukaisesti johonkin 89 artiklassa mainituista tehtäväryhmistä
a) hoitamaan muita kuin 3 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä osa- tai kokopäiväisesti ja jotka eivät hoida asianomaista toimielintä koskevan talousarvion pääluokan liitteenä olevassa henkilöstötaulukossa esitettyä toimea
b) korvaamaan, sen jälkeen kun mahdollisuus virkamiesten väliaikaisesta nimittämisestä toimielimen sisällä on tutkittu, tiettyjä henkilöitä, jotka eivät voi toistaiseksi suorittaa velvollisuuksiaan, nimittäin
i) virkamiehiä tai väliaikaisia toimihenkilöitä AST-tehtäväryhmässä;
ii) poikkeuksellisesti niitä virkamiehiä tai väliaikaisia toimihenkilöitä AD-tehtäväryhmässä, jotka työskentelevät erityisvirassa, lukuun ottamatta yksiköiden päälliköitä, pääjohtajia ja vastaavissa tehtävissä toimivia.
Sovellettaessa 3 a artiklaa sopimussuhteisten toimihenkilöiden palkkaaminen avustaviin tehtäviin ei ole mahdollista.
4 artikla
Paikallisella toimihenkilöllä tarkoitetaan näissä palvelussuhteen ehdoissa toimihenkilöä, joka on palkattu Euroopan unionin ulkopuolella sijaitsevaan asemapaikkaan paikallisen käytännön mukaisesti tekemään ruumiillista työtä tai suorittamaan avustavia tehtäviä toimessa, joka ei kuulu kutakin toimielintä koskevan talousarvion pääluokan liitteenä olevaan henkilöstötaulukkoon ja jonka palkka maksetaan talousarvioon tätä tarkoitusta varten varatuista kokonaismäärärahoista. Paikalliseksi toimihenkilöksi katsotaan myös toimihenkilö, joka on palkattu Euroopan unionin ulkopuolella sijaitsevaan asemapaikkaan hoitamaan muita kuin edellä mainittuja tehtäviä, joita yksikön edun vuoksi ei olisi perusteltua antaa virkamiehen tai muun 1 artiklassa tarkoitetun toimihenkilön tehtäväksi.
5 artikla
Erityisneuvonantajalla tarkoitetaan näissä palvelussuhteen ehdoissa toimihenkilöä, joka on palkattu poikkeuksellisen pätevyytensä vuoksi ja muun ammatillisen toiminnan estämättä avustamaan jotakin ►M15 yhteisöjentoimielimistä ◄ joko säännöllisesti tai erikseen määrättyinä aikoina ja jonka palkka maksetaan talousarvioon sitä toimielintä varten, jonka palveluksessa hän on, varatuista kokonaismäärärahoista.
6 artikla
Kukin toimielin määrää henkilöt, joilla on toimivalta tehdä 1 artiklassa tarkoitetut työsopimukset.
Henkilöstösääntöjen ►M112 1 a artiklan 2 kohdan, 1 b artiklan ◄ ja ►M112 2 artiklan 2 kohdan ◄ säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.
7 artikla
Toimihenkilöllä, jolla on yli vuoden pituinen tai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, on äänioikeus ja hän on vaalikelpoinen henkilöstösääntöjen 9 artiklassa tarkoitetun henkilöstökomitean vaaleissa.
Lisäksi henkilöstöön kuuluvalla, jolla on alle vuoden pituinen sopimus, on oikeus äänestää, jos hän on hoitanut tehtäviään vähintään kuusi kuukautta.
Toimielin tai henkilöstökomitea voi kuulla henkilöstösääntöjen 9 artiklassa tarkoitettua pariteettikomiteaa kaikista 1 artiklassa tarkoitettuja toimihenkilöitä koskevista yleisluonteisista kysymyksistä.
7 a artikla
Henkilöstösääntöjen ►M112 24 b ◄ artiklan säännöksiä sovelletaan l artiklassa tarkoitettuihin henkilöstöön kuuluviin.
II OSASTO
VÄLIAIKAISET TOIMIHENKILÖT
1 LUKU
Yleiset säännökset
8 artikla
Edellä 2 artiklan a alakohdassa tarkoitetun väliaikaisen toimihenkilön palvelussuhde voidaan solmia vain määräaikaiseksi tai toistaiseksi. Toimihenkilön, jonka palvelussuhde on solmittu määräaikaiseksi, sopimus voidaan uusia enintään kerran määräaikaiseksi. Tämän jälkeen palvelussuhde voidaan uusia toistaiseksi.
Edellä 2 artiklan b tai d alakohdassa tarkoitetun väliaikaisen toimihenkilön palvelussuhde solmitaan enintään neljäksi vuodeksi, mutta heidän palvelussuhteensa voidaan rajoittaa kestämään lyhyemmän ajan. Heidän sopimuksensa voidaan uusia vain kerran enintään kahdeksi vuodeksi, jos uusimismahdollisuudesta on määrätty alkuperäisessä sopimuksessa ja kyseisessä sopimuksessa määrätyissä rajoissa. Tämän ajanjakson päätyttyä asianomainen ei voi enää toimia väliaikaisena toimihenkilönä näiden säännösten mukaisesti. Työsopimuksen päätyttyä toimihenkilö voi hoitaa toimielimessä vakinaista virkaa vain, jos hänet nimitetään virkamieheksi henkilöstösäännöissä vahvistetuin edellytyksin.
Edellä 2 artiklan c alakohdassa tarkoitetun väliaikaisen toimihenkilön palvelussuhde voidaan solmia toistaiseksi.
9 artikla
Väliaikainen toimihenkilö voidaan ottaa palvelukseen ainoastaan tässä osastossa säädetyin edellytyksin kutakin toimielintä koskevan talousarvion pääluokan liitteenä olevaan henkilöstötaulukkoon sisältyvän avoimen toimen täyttämiseksi.
9a artikla
Komissio laatii väliaikaisten toimihenkilöiden palkkauksesta vuosittain raportin, joka sisältää toimihenkilöiden määrän, virkojen tason ja tyypin, maantieteellisen edustuksen ja budjettivarat kunkin tehtäväryhmän osalta.
10 artikla
Henkilöstösääntöjen 1 d artiklan, 1 e artiklan, 5 artiklan 1 kohdan, 2 kohdan, 3 kohdan ja 4 kohdan sekä 7 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.
Väliaikaisen toimihenkilön työsopimuksessa on täsmennettävä, mihin palkkaluokkaan ja mille tasolle asianomainen palkataan.
Jos väliaikainen toimihenkilö määrätään hoitamaan tointa, joka kuuluu ylempään palkkaluokkaan kuin se, johon hänet on palkattu, työsopimukseen on tehtävä tätä koskeva muutos.
Henkilöstösääntöjen VIII osastoa sovelletaan soveltuvin osin Euroopan unionin yleisestä talousarviosta tutkimus- ja investointimäärärahoista palkattuihin väliaikaisiin toimihenkilöihin. Henkilöstösääntöjen VIII A osastoa sovelletaan soveltuvin osin väliaikaisiin toimihenkilöihin, jotka toimivat yhteisön ulkopuolisissa maissa.
2 LUKU
Oikeudet ja velvollisuudet
11 artikla
Henkilöstösääntöjen 11-26 artiklan säännöksiä virkamiesten oikeuksista ja velvoitteista sovelletaan soveltuvin osin. Kuitenkin tilapäisen muuhun henkilöstöön kuuluvan osalta, jolla on määräaikainen sopimus, 15 artiklan toisessa alakohdassa tarkoitetun henkilökohtaisista syistä myönnettävän loman pituus rajoittuu palvelussuhdetta koskevan sopimuksen jäljellä olevaan voimassaoloaikaan.
Henkilöstösääntöjen 22 artiklan säännösten mukaisen päätöksen toimihenkilön velvoittamisesta korvaamaan yhteisöjen kärsimän vahingon, joka johtuu hänen tekemästään vakavasta virheestä, tekee 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen noudattaen menettelyä, josta on säädetty vakavan virheen vuoksi suoritettavan irtisanomisen tapauksessa.
Väliaikaisia toimihenkilöitä koskevat yksilölliset päätökset julkaistaan henkilöstösääntöjen 25 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetuin edellytyksin
3 LUKU
Työsuhteen ehdot
12 artikla
1. Väliaikaisia toimihenkilöitä palvelukseen otettaessa pyritään varmistamaan, että toimielin saa palvelukseensa mahdollisimman päteviä, tehokkaita ja ehdottoman luotettavia henkilöitä, joiden palvelukseen ottaminen tapahtuu yhteisön jäsenvaltioiden kansalaisten joukosta maantieteellisesti mahdollisimman laajalta alueelta.
Muu väliaikainen henkilöstö valitaan ilman rotuun, poliittiseen, aatteelliseen tai uskonnolliseen vakaumukseen, sukupuoleen tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää sekä riippumatta heidän siviilisäädystään tai perhesuhteistaan.
2. Väliaikaiseksi toimihenkilöksi voidaan ottaa ainoastaan henkilö,
a) joka on yhteisön jonkin jäsenvaltion kansalainen, ellei 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen myönnä tästä poikkeusta, ja jolla on täydet kansalaisoikeudet,
b) joka on täyttänyt asevelvollisuutta koskevan lainsäädännön mukaiset velvollisuutensa,
c) joka täyttää tehtäviensä hoitamisen edellyttämät hyvää mainetta koskevat vaatimukset,
d) jolla on terveydelliset edellytykset tehtäviensä hoitamiseen,
e) jolla on perusteellinen kielitaito yhdessä yhteisöjen kielessä ja tehtäviensä hoitamiseen riittävä kielitaito toisessa yhteisöjen kielessä.
3. Euroopan yhteisöjen henkilöstövalintatoimisto, jäljempänä ”toimisto”, voi eri toimielinten pyynnöstä avustaa toimielimiä väliaikaisen henkilöstön valinnassa, erityisesti määrittelemällä kokeiden sisällön ja järjestämällä valintamenettelyt. Toimisto varmistaa väliaikaisen henkilöstön valintamenettelyjen avoimuuden 2 artiklan a, b ja d alakohdan mukaisesti.
4. Euroopan yhteisöjen henkilöstövalintatoimisto varmistaa väliaikaisen henkilöstön palvelukseenottoon tarkoitetuissa valintamenettelyissä, että niissä noudatetaan samoja normeja kuin virkamiesten valinnassa.
5. Kukin toimielin vahvistaa tarpeen mukaan väliaikaisen henkilöstön palvelukseenottoa koskevat yleiset menettelysäännökset henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.
13 artikla
Ennen palvelukseen ottamista toimielimen asiantuntijalääkäri suorittaa väliaikaiselle toimihenkilölle lääkärintarkastuksen sen varmistamiseksi, että tämä täyttää 12 artiklan 2 kohdan d alakohdan edellytykset.
Henkilöstösääntöjen 33 artiklan toista kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.
14 artikla
Väliaikaista toimihenkilöä voidaan vaatia suorittamaan enintään kuuden kuukauden koeaika.
Jos virkamies on koeaikana estynyt hoitamasta tehtäviään sairauden tai tapaturman vuoksi vähintään kuukauden ajan, se viranomainen, jolla on oikeus tehdä palvelukseenottoa koskeva sopimus, voi pidentää koeaikaa vastaavalla ajalla.
Viimeistään kuukausi ennen koeajan päättymistä laaditaan arviointi väliaikaisen toimihenkilön kyvyistä hoitaa tehtäviään sekä hänen tehokkuudestaan ja käytöksestään viranhoidossa. Arviointi annetaan tiedoksi asianomaiselle, joka voi tehdä sitä koskevat huomautuksensa kirjallisesti. Jos väliaikainen toimihenkilö ei ole osoittanut riittävää ammattikelpoisuutta, hänet irtisanotaan koeajan päättyessä. Edellä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi kuitenkin poikkeuksellisesti pidentää koeaikaa enintään kuudella kuukaudella ja mahdollisesti määrätä kyseisen väliaikaisen toimihenkilön toisiin tehtäviin.
Jos koeajalla oleva tilapäinen muuhun henkilöstöön kuuluva osoittautuu ilmeisen soveltumattomaksi, kertomus voidaan laatia missä harjoittelun vaiheessa tahansa. Kertomus annetaan tiedoksi kyseiselle henkilölle, joka voi tehdä huomatuksensa kirjallisesti. Tämän kertomuksen perusteella viranomainen, joka saa tehdä sopimuksia palvelukseen ottamisesta, voi päättää tilapäisesti muuhun henkilöstöön kuuluvan irtisanomisesta ennen koeajan päättymistä antamalla hänelle kuukauden irtisanomisajan ►M112 ————— ◄ .
Koeajalla oleva tilapäinen muuhun henkilöstöön kuuluva, joka on irtisanottu, saa kunkin suoritetun koeajan kuukauden osalta korvauksen, joka on kolmannes hänen peruspalkastaan.
15 artikla
►M62 1. ◄ Väliaikaisen toimihenkilön alkuluokitus määritellään henkilöstösääntöjen 32 artiklan säännösten mukaisesti.
Jos toimihenkilö määrätään hoitamaan ylempään palkkaluokkaan kuuluvaa tointa 10 artiklan kolmannen kohdan säännösten mukaisesti, hänen luokituksensa määritellään henkilöstösääntöjen 46 artiklan säännösten mukaisesti.
2. Henkilöstösääntöjen 43 artiklassa olevia huomautuksia koskevia määräyksiä sovelletaan vastaavasti ►M112 ————— ◄ .
4 LUKU
Työehdot
16 artikla
Henkilöstösääntöjen 42 a ja 42 b artiklan sekä 55—61 artiklan säännöksiä, jotka koskevat työajan pituutta ja työtuntien aikataulua, ylityötunteja, keskeytymätöntä vuorotyötä, päivystämistä työpaikalla tai kotona, lomia ja yleisiä vapaapäiviä, sovelletaan soveltuvin osin. Erityisloma, vanhempainloma ja perheloma eivät voi kestää pidempään kuin työsopimus.
Kuitenkinhenkilöstösääntöjen 59 artiklassa säädetty palkallinen sairasloma voi ollaenintään 3 kuukautta tai muuhun henkilöstöön kuuluvan palveluksessaoloajanpituinen, jos se on pidempi kuin kolme kuukautta. Kyseistä lomaa ei voidajatkaa asianomaisen henkilön sopimuksen päättymistä pidemmäksi ajaksi.
Edellä mainittujen määräaikojen päätyttyä toimihenkilö, jonka työsopimusta ei irtisanota, vaikka hän ei voi vielä palata tehtäviinsä, määrätään palkattomalle lomalle.
Kuitenkin jos toimihenkilö on sairastunut ammattitautiin tai joutunut tapaturmaan tehtäviään hoitaessaan, hän saa koko työkyvyttömyytensä ajan täyttä palkkaa niin kauan kuin hänelle ei ole myönnetty oikeutta 33 artiklassa tarkoitettuun työkyvyttömyyseläkkeeseen.
17 artikla
Väliaikainen toimihenkilö voi poikkeuksellisesti ja omasta pyynnöstään saada palkatonta lomaa pakottavien henkilökohtaisten syiden vuoksi. ►M60 Edellä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen vahvistaa tämän loman pituuden, joka voi olla enintään neljännes kyseisen henkilön palveluksessaoloajasta ja enintään:
— kolme kuukautta silloin kun muuhun henkilöstöön kuuluva on ollut palveluksessa vähemmän kuin neljä vuotta, ja
— ►M112 kaksitoista ◄ kuukautta muissa tapauksissa;
◄
Edellisessä kohdassa tarkoitetun loman kestoa ei oteta huomioon 20 artiklan kolmannen kohdan säännöksiä sovellettaessa.
Tilapäisen muuhun henkilöstöön kuuluvan loman aikana 28 artiklassa tarkoitettu sairaus- ja tapaturmavakuutus keskeytetään.
Tilapäinen muuhun henkilöstöön kuuluva, ►M112 joka ei ole ansiotyössä ◄ , voi kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa palkattoman loman alkamisesta tekemänsä pyynnön perusteella saada edelleen kyseisessä ►M112 28 artiklassa tarkoitettujen riskien varalta maksettavat ◄ vakuutussuojaa edellyttäen, että hän maksaa puolet ►M112 mainitussa artiklassa säädetyistä ◄ tarpeellisista maksuista; vakuutusmaksut lasketaan tilapäiseen muuhun henkilöstöön kuuluvan viimeisen peruspalkan perusteella.
Lisäksi 2 artiklan c tai d alakohdassa tarkoitettu tilapäinen muuhun henkilöstöön kuuluva, joka esittää näyttöä siitä, että hän ei voi saada eläkeoikeuksia muusta eläkejärjestelmästä, voi pyynnöstään saada edelleen uudet eläkeoikeudet palkattoman lomansa ajaksi edellyttäen, että hän maksaa maksun, joka on kolminkertainen 41 artiklassa tarkoitettuun määrään verrattuna; maksut lasketaan tilapäisen muuhun henkilöstöön kuuluvan palkkaluokkaan ja tasoon liittyvän peruspalkan perusteella.
18 artikla
Tilapäiselle muuhun henkilöstöön kuuluvalle, joka kutsutaan varusmiespalvelukseen, siviilipalvelukseen tai kertausharjoituksiin tai joka kutsutaan asevoimien palvelukseen, myönnetään lomaa kansallisen palveluksen perusteella; tilapäisen muuhun henkilöstöön kuuluvan osalta, joka on otettu palvelukseen määräaikaisen sopimuksen nojalla, kyseinen loma ei voi missään tapauksessa jatkua pidempään kuin itse sopimus.
Varusmiespalvelukseen tai siviilipalvelukseen kutsutun, tilapäisen muuhun henkilöstöön kuuluvan palkanmaksu keskeytetään, mutta häneen sovelletaan edelleen näiden palvelussuhteen ehtojen etenemistä koskevia säännöksiä. Samoin häneen sovelletaan edelleen näiden palvelussuhteen ehtojen eläkettä koskevia säännöksiä, jos hän maksaa eläkemaksut taannehtivasti suoritettuaan varusmiespalveluksensa tai siviilipalveluksensa.
Kertausharjoituksiin tai asevoieen palvelukseen kutsuttu tilapäinen muuhun henkilöstöön kuuluva, saa kertausharjoituksista tai asevoimien palveluksessa-oloajalta palkkaa, josta vähennetään kuitenkin palve-luksessaoloaikana saatu palkka.
5 LUKU
Palkka ja kulukorvaukset
19 artikla
Väliaikaisen toimihenkilön palkka muodostuu peruspalkasta, perhelisistä ja muista korvauksista.
20 artikla
1. Henkilöstösääntöjen 63, 64, 65 ja 65 a artiklan säännöksiä, jotka koskevat sitä, minä valuuttana palkka ilmoitetaan, sekä tämän palkan mukauttamista, sovelletaan soveltuvin osin.
2. Henkilöstösääntöjen 66, 67, 69 ja 70 artiklan säännöksiä, jotka koskevat peruspalkkaa, perhelisiä, ulkomaankorvausta ja kuolemantapauksen yhteydessä maksettavaa korvausta, sovelletaan soveltuvin osin.
3. Henkilöstösääntöjen 66 a artiklan säännöksiä, jotka koskevat erityismaksua, sovelletaan soveltuvin osin väliaikaisiin toimihenkilöihin.
4. Väliaikainen toimihenkilö, joka on ollut kaksi vuotta palkkaluokkansa tietyllä palkkatasolla, siirretään ilman eri toimenpiteitä palkkaluokkansa seuraavalle palkkatasolle.
21 artikla
Henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 1, 2, ►M112 3 ja 4 ◄ artiklan määräyksiä, jotka koskevat perhelisien ►M112 ja ◄ ulkomaankorvauksen myöntämistä, sovelletaan soveltuvin osin.
22 artikla
Ellei 23—26 artiklan säännöksistä muuta johdu, väliaikaisella toimihenkilöllä on liitteessä VII olevassa 5—15 artiklassa vahvistetuin edellytyksin oikeus saada korvaus kuluista, joita hänelle aiheutuu hänen aloittaessaan tehtävänsä tai siirron tai palvelussuhteen päättymisen yhteydessä, sekä kuluista, joita hänelle aiheutuu hänen hoitaessaan tehtäviään tai niiden vuoksi.
23 artikla
Väliaikaisella toimihenkilöllä, joka on otettu palvelukseen vähintään 12 kuukauden määräajaksi tai jonka pitäisi 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun viranomaisen mukaan suorittaa vastaavanpituinen palvelus työsopimuksen ollessa voimassa toistaiseksi, on henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 9 artiklassa vahvistetuin edellytyksin oikeus saada korvaus muuttokuluistaan.
24 artikla
1. Väliaikainen toimihenkilö, joka on otettu palvelukseen vähintään vuoden määräajaksi tai jonka pitäisi 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun viranomaisen mukaan suorittaa vastaavanpituinen palvelus työsopimuksen ollessa voimassa toistaiseksi, saa henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 5 artiklassa vahvistetuin edellytyksin asettautumiskorvauksen, jonka määrä vahvistetaan todennäköisen palvelusajan mukaan seuraavasti:
|
— vähintään vuosi mutta alle kaksi vuotta: |
1/3 |
henkilöstösääntöjen |
|
— vähintään kaksi mutta alle kolme vuotta: |
2/3 |
liitteessä VII olevassa |
|
— vähintään kolme vuotta: |
3/3 |
5 artiklassa vahvistetusta määrästä. |
2. Henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 6 artiklassa säädetty uudelleenasettautumiskorvaus myönnetään toimihenkilölle, joka on ollut palveluksessa neljä vuotta. Toimihenkilö, joka on ollut palveluksessa vähintään yhden vuoden mutta vähemmän kuin neljä vuotta, saa uudelleenasettautumiskorvauksen, jonka määrä on suhteutettu palvelusajan pituuteen; vajaita vuosia ei oteta huomioon.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun asettautumiskorvauksen ja 2 kohdassa tarkoitetun uudelleenasettautumiskorvauksen on kuitenkin oltava vähintään:
— 1 074,14 euroa henkilölle, jolla on oikeus kotitalouslisään,
— 638,68 euroa henkilölle, jolla ei ole oikeutta kotitalouslisään.
Kun kummatkin puolisot ovat yhteisöjen virkamiehiä tai muuta henkilöstöä ja kummallakin on oikeus asettautumis- tai uudelleenasettautumiskorvaukseen, korvaus maksetaan vain sille puolisolle, jolla on korkeampi peruspalkka.
25 artikla
Henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 10 artiklan päivärahaa koskevia määräyksiä sovelletaan. ►M60 Kuitenkin tilapäinen muuhun henkilöstöön kuuluva, joka on otettu määräaikaiseen palvelussuhteeseen enintään 12 kuukaudeksi tai jonka 6 artiklan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu viranomainen odottaa suorittavan vastaavan palvelusjakson, jos hänellä on toistaiseksi tehty sopimus, ja joka osoittaa, että hänen on mahdotonta asua entisessä kotipaikassaan, saa päivärahan koko sopimuksensa voimassaoloajal-ta ja enintään vuoden ajan. ◄
26 artikla
Oikeus henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 8 artiklan määräysten mukaiseen korvaukseen kuluista, jotka johtuvat vuotuisesta matkasta asemapaikasta lähtöpaikkakunnalle, myönnetään väliaikaiselle toimihenkilölle ainoastaan, jos hän on ollut palveluksessa vähintään yhdeksän kuukautta.
27 artikla
Henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 16 ja 17 artiklan määräyksiä maksamisesta sovelletaan soveltuvin osin.
6 LUKU
Sosiaaliturva
A jakso
SAIRAUS- JA TAPATURMAVAKUUTUS, SOSIAALIETUUDET
28 artikla
►M60 Sairaus- ja tapaturmavakuutusta koskevia henkilöstösääntöjen 72 ja 73 artiklaa sovelletaan vastaavasti tilapäiseen muuhun henkilöstöön kuuluvaan hänen palveluksessaoloaikana, sairaslomien aikana, sekä 11 ja 17 artiklassa tarkoitettujen palkattomien lomien ajan kyseisissä artikloissa säädetyin edellytyksin; sairausvakuutusta koskevaa henkilöstösääntöjen 72 artiklaa sovelletaan vastaavasti siihen henkilöstöön kuuluvaan, joka saa ►M112 työkyvyttömyyskorvausta ◄ tai jälkeenjääneen eläkettä. ◄ ►M33 Tätä 72 artiklaa sovelletaan myös 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun toimihenkilöön sekä toimihenkilöön, joka saa vanhuuseläkettä. ◄
Jos toimihenkilölle 13 artiklan säännösten perusteella tehtävässä lääkärintarkastuksessa kuitenkin käy ilmi, että asianomaisella on jokin sairaus tai vamma, 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi päättää, että tämän sairauden tai vamman seurausten aiheuttamat kulut eivät kuulu henkilöstösääntöjen 72 artiklassa tarkoitettuihin korvattaviin kuluihin.
Jos tilapäinen muuhun henkilöstöön kuuluva osoittaa, että hän ei voi saada korvauksia muun lakisääteisen sairausvakuutuksen perusteella, hän voi viimeistään kuukaudenkuluttua sopimuksensa päättymisestä tekemästään pyynnöstä olla edelleenvakuutettu ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun sairausvakuutuksen mukaan enintään kuuden kuukauden ajan hänen sopimuksensa päätyttymisen jälkeen. Henkilöstösääntöjen 72 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu maksu lasketaan muuhun henkilöstöön kuuluvan viimeisen peruspalkan perusteella ja hänen on maksettava puolet siitä.
Se viranomainen, jolla on oikeus tehdä palvelukseen ottamista koskevia sopimuksia, voi päättää sen jälkeen, kun toimielimen neuvotteleva lääkäri on antanut lausuntonsa, että hakemuksen esittämistä koskevaa kuukauden määräaikaa ja edellisessä alakohdassa säädettyä kuuden kuukauden määräaikaa ei sovelleta, jos asianomaisella on vakava tai pitkäaikainen sairaus, jonka tämä on saanut palveluksessaolon aikana ja joka on ilmoitettu toimielimelle ennen kuin edellisessä alakohdassa säädetty kuuden kuukauden jakso on päättynyt edellyttäen, että asianomainen käy toimielimen järjestämässä terveystarkastuksessa.
28 a artikla
1. Entinen tilapäinen muuhun henkilöstöön kuuluva, joka jää työttömäksi palveluksessaolon päätyttyä jossakin Euroopan yhteisöjen toimielimessä ja:
— joka ei saa Euroopan yhteisöjen maksamaa vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä,
— jonka palvelussuhteen ei johdu erottamisesta tai sopimuksen irtisanomisesta kurinpidollisista syistä,
— jonka palvelussuhde on kestänyt vähintään kuusi kuukautta, ja
— jolla on asuinpaikka jossakin yhteisöjen jäsenvaltioista,
saa kuukausittaisen työttömyyskorvauksen jäljempänä määriteltyjen edellytysten mukaisesti.
Jos hän voi saada työttömyyskorvausta kansallisen järjestelmän mukaan, hänen on tehtävä ilmoitus siitä sille toimielimelle, jonka palveluksessa hän oli, joka puolestaan ilmoittaa välittömästi siitä komissiolle. Tässä tapauksessa 3 kohdan mukaan maksetusta määrästä vähennetään kyseinen lisä.
2. Saadakseen työttömyyskorvauksen entisen tilapäisen muuhun henkilöstöön kuuluvan:
a) on omasta pyynnöstään rekisteröidyttävä työnhakijaksi sen jäsenvaltion työvoimaviranomaisten rekisteriin, jossa hänen kotipaikkansa on;
b) on täytettävä ne kyseisen jäsenvaltion lainsäädännössä säädetyt velvoitteet, jotka työkyvyttömyyskorvauksen saajalle kyseisen lainsäädännön mukaan on asetettu, ja
c) annettava kuukausittain sille toimielimelle, jonka palveluksessa hän oli, toimivaltaisen kansallisen yksikön antama todistus, jossa täsmennetään onko hän täyttänyt a ja b alakohdassa vahvistetut velvoitteet, ja jonka kyseinen toimielin toimittaa välittömästi komissiolle.
Yhteisö voi myöntää tai pitää ennallaan etuuden, vaikka b alakohdassa tarkoitetut kansalliset velvoitteet eivät täyty, jos kyseessä on sairaus, tapaturma, raskaus, työkyvyttömyys tai vastaava olosuhde tai jos toimivaltainen viranomainen on antanut vapautuksen kyseisten velvoitteiden täyttämisestä.
Komissio vahvistaa tämän kohdan soveltamista koskevat tarpeelliset määräykset asiantuntijakomiteaa kuultuaan.
3. Työttömyyskorvauksen määrä vahvistetaan sen peruspalkan perusteella, jota väliaikainen toimihenkilö sai palvelussuhteensa päättyessä. Työttömyyskorvauksen määräksi vahvistetaan:
a) 60 prosenttia peruspalkasta ensimmäisten kahdentoista kuukauden ajalta
b) 45 prosenttia peruspalkasta kolmannestatoista kuukaudesta kahdenteenkymmenenteenneljänteen kuukauteen
c) 30 prosenttia peruspalkasta kahdennestakymmenennestäviidennestä kuukaudesta kolmanteenkymmenenteenkuudenteen kuukauteen.
Näin määritellyt määrät eivät voi olla alle ►M122 1 288,19 ◄ euroa eivätkä yli ►M122 2 576,39 ◄ euroa sen jälkeen, kun on kulunut ensimmäisten kuuden kuukauden jakso, jonka aikana sovelletaan jäljempänä määritettyä alarajaa mutta ei sovelleta ylärajaa. Kyseisiä enimmäismääriä mukautetaan henkilöstösääntöjen 65 artiklan mukaisesti samalla tavalla kuin henkilöstösääntöjen 66 artiklassa olevia taulukkopalkkoja.
4. Entiselle väliaikaiselle toimihenkilölle maksetaan työttömyyskorvausta hänen palvelussuhteensa päättymisen jälkeen enintään kolmenkymmenenkuuden kuukauden ajalta eikä missään tapauksessa ajalta, joka on pidempi kuin kolmannes palvelusajasta. Jos entinen väliaikainen toimihenkilö kuitenkin tänä aikana lakkaa täyttämästä 1 ja 2 kohdassa säädetyt edellytykset, korvauksen maksaminen keskeytetään. Korvausta aletaan maksaa uudelleen, jos entinen väliaikainen toimihenkilö ennen tämän määräajan päättymistä täyttää jälleen mainitut edellytykset eikä hänelle ole myönnetty kansallista työttömyyskorvausta.
5. Entisellä muuhun henkilöstöön kuuluvalla, joka saa työttömyyskorvauksen, on oikeus henkilöstösääntöjen 67 artiklassa säädettyihin perhelisiin. Kotitalouslisä lasketaan työttömyyskorvauksen perusteella henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 1 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.
Asianomaisen on ilmoitettava joko hänelle itselleen tai puolisolleen maksetut muut samanluontoiset lisät ja ne vähennetään tämän artiklan perusteella maksetuista lisistä.
Entisellä tilapäisellä muuhun henkilöstöön kuuluvalla on henkilöstösääntöjen 72 artiklassa säädetyin edellytyksin oikeussairausvakuutukseen, eikä hänen tarvitse maksaa sitä itse.
6. Komissio maksaa työttömyyskorvauksen ja perhelisät euroina. Korjauskerrointa ei sovelleta.
7. Kukin väliaikainen toimihenkilö maksaa itse kolmanneksen työttömyysvakuutusjärjestelmän rahoittamiseksi tarvittavasta määrästä. Maksun määräksi vahvistetaan 0,81 prosenttia asianomaisen peruspalkasta, jota laskettaessa otetaan huomioon ►M122 1 171,09 ◄ euron kiinteämääräinen vähennys mutta ei virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 64 artiklassa säädettyjä korjauskertoimia. Maksu vähennetään kuukausittain asianomaisen palkasta ja maksetaan yhdessä toimielimen suorittaman kahden kolmasosan kanssa erityiseen työttömyysrahastoon. Tämä rahasto on toimielinten yhteinen, ja nämä maksavat omat osuutensa komissiolle kuukausittain kahdeksan päivän kuluessa palkanmaksupäivästä. Komissio hyväksyy ja maksaa tämän artiklan soveltamisesta aiheutuvat menot Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti.
8. Edelleen työttömänä olevalle entiselle tilapäiselle muuhun henkilöstöön kuuluvalle maksettavaan työttömyyskorvaukseen sovelletaan Euroopan yhteisöille suoritettavaan veroon sovellettavien edellytysten ja menettelyn vahvistamisesta annettua asetusta (ETY, Euratom,EHTY) N:o 260/68.
9. Työllisyys- ja työttömyysalan toimivaltaiset kansalliset yksiköt, jotka toimivat kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti, sekä komissio varmistavat tehokkaan yhteistyön tämän artiklan moitteettomaksisoveltamiseksi.
10. Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta on annettu yhteisöjen toimielimien yhteisellä päätöksellä annetussa asetuksessa, joka on tehty henkilöstösääntökomitean annettua lausuntonsa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan viimeisen alakohdan soveltamista.
11. Komissio antaa neuvostolle kertomuksen tämän työttömyysvakuutusjärjestelmän rahoitustilanteesta vuoden kuluttua järjestelmän perustamisesta ja sen jälkeen kahden vuoden välein. Komissio voi esittää neuvostolle tästä kertomuksesta riippumatta ehdotuksia 7 kohdassa säädettyjen maksujen mukauttamiseksi, jos järjestelmän tasapaino sitä edellyttää. Neuvosto säätää näistä ehdotuksista tämän artiklan 3 kohdassa säädetyin edellytyksin.
29 artikla
Henkilöstösääntöjen 74 artiklassa säädettyä syntymälisää koskevia säännöksiä ja henkilöstösääntöjen 75 artiklan säännöksiä, joiden mukaan toimielin maksaa siinä tarkoitetut kulut, sovelletaan soveltuvin osin.
30 artikla
Henkilöstösääntöjen 76 artiklan säännöksiä, jotka koskevat lahjoitusten, lainojen ja ennakoiden myöntämistä, sovelletaan soveltuvin osin väliaikaiseen toimihenkilöön hänen palvelussuhteensa aikana tai sen päätyttyä, kun toimihenkilö on työkyvyttömänä vakavan tai ►M112 tai vamman ◄ tai palvelussuhteen aikana tapahtuneen tapaturman vuoksi ja kun hän voi osoittaa, ettei kuulu minkään muun sosiaaliturvajärjestelmän piiriin.
B jakso
TYÖKYVYTTÖMYYS- JA HENKIVAKUUTUS
31 artikla
Väliaikainen toimihenkilö kuuluu palvelussuhteensa ajan henki- ja työkyvyttömyysvakuutuksen piiriin jäljempänä säädetyin edellytyksin.
Tässä jaksossa säädetyt etuudet ja takuut keskeytetään, jos toimihenkilön palvelussuhteeseen liittyvien rahallisten etuuksien maksaminen keskeytetään tilapäisesti tämän järjestelmän säännösten perusteella.
32 artikla
Jos ennen toimihenkilön palvelukseen ottamista suoritettavassa lääkärintarkastuksessa käy ilmi, että asianomaisella on jokin sairaus tai vamma, 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi päättää, että hän saa työkyvyttömyys- tai henkivakuutukseen liittyvät takuut tämän sairauden tai vamman seurausten osalta vasta viiden vuoden kuluttua siitä, kun hän on tullut toimielimen palvelukseen.
Muuhun henkilöstöönkuuluva voi tehdä kyseistä päätöstä koskevan valituksen henkilöstösääntöjen 9artiklan 1 kohdassa säädetylle työkyvyttömyysasioita hoitavalle komitealle.
33 artikla
1. Toimihenkilölle, joka menettää kokonaan työkykynsä ja joutuu sen vuoksi keskeyttämään työskentelynsä toimielimen palveluksessa, myönnetään työkyvyttömyyden koko keston ajaksi työkyvyttömyyskorvaus, jonka määrä lasketaan seuraavassa esitetyllä tavalla.
Henkilöstösääntöjen 52 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin työkyvyttömyyskorvauksen saajiin. Jos työkyvyttömyyskorvauksen saaja siirtyy eläkkeelle ennen 65 vuoden ikää eikä ole saavuttanut oikeutta enimmäiseläkkeeseen, sovelletaan vanhuuseläkkeestä annettuja yleisiä sääntöjä. Vanhuuseläkkeen määrä perustuu siihen palkkaluokkaan ja -tasoon, johon toimihenkilöllä oli oikeus tullessaan työkyvyttömäksi.
Työkyvyttömyyskorvauksen määrä on 70 prosenttia väliaikaisen toimihenkilön viimeisestä peruspalkasta. Se ei kuitenkaan voi olla vähemmän kuin henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 6 artiklassa määritelty vähimmäistoimeentulo. Työkyvyttömyyskorvauksesta maksetaan eläkejärjestelmään maksu, jonka määrä lasketaan korvauksen perusteella.
Jos toimihenkilön työkyvyttömyyden syynä on tapaturma, joka on sattunut hänen hoitaessaan tehtäviään tai niiden vuoksi, ammattitauti tai yleisen edun vuoksi suoritettu uroteko tai se, että hän on vaarantanut henkensä pelastaakseen toisen ihmisen hengen, työkyvyttömyyskorvauksen vähimmäismäärä on 120 prosenttia vähimmäistoimeentulosta. Lisäksi maksut eläkejärjestelmään maksetaan tällöin entisen työnantajan talousarviosta.
Jos työkyvyttömyys on toimihenkilön tahallisesti aiheuttama, 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi päättää, että asianomainen saa ainoastaan 39 artiklassa tarkoitetun erorahan.
Työkyvyttömyyskorvauksen saajalla on henkilöstösääntöjen liitteessä VII säädetyin edellytyksin oikeus henkilöstösääntöjen 67 artiklassa tarkoitettuihin perhelisiin; kotitalouslisä lasketaan kyseisen etuuden saajan korvauksen perusteella.
2. Työkyvyttömyyden asteen määrittelee henkilöstösääntöjen 9 artiklassa tarkoitettu työkyvyttömyyslautakunta.
3. Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 40 artiklassa tarkoitettu toimielin voi ajoittain tutkituttaa työkyvyttömyyskorvauksen saajan varmistaakseen, että tämä edelleen täyttää kyseisen korvauksen saamisen edellytykset. Jos työkyvyttömyyslautakunta toteaa, etteivät edellytykset enää täyty, asianomaisen on palattava toimeensa toimielimen palvelukseen, jollei hänen sopimuksensa voimassaolo ole päättynyt.
Jos asianomaista ei kuitenkaan voida ottaa takaisin yhteisöjen palvelukseen, hänen sopimuksensa voidaan sanoa irti siten, että hänelle maksetaan korvaus, jonka määrä vastaa palkkaa, jonka hän olisi saanut irtisanomisajalta, ja tapauksen mukaan 47 artiklassa säädettyä sopimuksen irtisanomisesta maksettavaa korvausta. Asianomaiseen sovelletaan myös 39 artiklaa.
34 artikla
Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 4 luvussa määritellyille kuolleen toimihenkilön oikeudenomistajille maksetaan perhe-eläkettä jäljempänä 35—38 artiklassa säädetyin edellytyksin. ►M62 ————— ◄
▼M62 —————
Kun 2 artiklan ►M62 a, c tai d alakohdassa ◄ tarkoitettu entinen toimihenkilö ►M62 joka saa ►M112 työkyvyttömyyskorvausta ◄ , samoin kuin entisen muuhun henkilöstöön kuuluvan kuollessa ◄ , joka saa vanhuuseläkettä tai jonka palvelussuhde on päättynyt ennen kuin hän on täyttänyt ►M112 63 ◄ vuotta ja joka on pyytänyt, että hänen vanhuuseläkkeensä maksamista siirretään sitä seuraavan kalenterikuukauden ensimmäiseen päivään, jona hän täyttää ►M112 63 ◄ vuotta, kuolee, henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 4 luvussa määritellyt oikeudenomistajat saavat perhe-eläkettä tässä liitteessä säädetyin edellytyksin.
Jos muuhun henkilöstöön kuuluva tai entinen muuhun henkilöstöön kuuluva, joka saa ►M112 korvaus- ◄ tai vanhuuseläkettä, taikka entinen muuhun henkilöstöönkuuluva, jonka palvelussuhde on päättynyt ennen kuin hän on täyttänyt ►M112 63 ◄ vuottaja joka on pyytänyt, että hänen vanhuuseläkkeensä maksamista siirretään sitä seuraavan kalenterikuukauden ensimmäiseen päivään, jolloin hän täyttää ►M112 63 ◄ vuotta, on ollut kadonneena yli vuoden, henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 5 ja 6 luvun tilapäisiä eläkkeitä koskevia määräyksiä sovelletaansoveltuvin osin puolisoon ja niihin henkilöihin, joiden katsotaan olevan kadonneen henkilön huollettavina.
35 artikla
Oikeus eläkkeeseen alkaa sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona kuolemantapaus on sattunut, tai tapauksen mukaan sitä ajanjaksoa seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jolta edesmenneen toimihenkilön ►M112 eloon jäänyt puoliso ◄ , lapset tai huollettavina olevat henkilöt saavat henkilöstösääntöjen 70 artiklan mukaisesti suoritettavat maksut.
36 artikla
Muuhun henkilöstöön kuuluvan ►M112 eloon jäänyt puoliso ◄ saa henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 4 luvussa määrättyjen edellytysten mukaisesti leskeneläkettä, jonka on oltava vähintään 35 prosenttia muuhun henkilöstöön kuuluvan saamasta viimeisestä kuukausittaisesta peruspalkasta, ja vähintään henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 6 artiklassa määritetyn toimeentulon vähimmäismäärän suuruinen. Jos 2 artiklan a, c tai d alakohdassa tarkoitettu muuhun henkilöstöön kuuluva kuolee, leskeneläkkeen määrää korotetaan 60 prosenttiin vanhuuseläkkeestä, joka olisi maksettu muuhun henkilöstöön kuuluvalle, jos hän olisi voinut vaatia sitä kuolinpäivänään palveluksessaoloajasta tai iästä riippumatta.
Leskeneläkkeen saajalla on oikeus henkilöstösääntöjen liitteessä VII määrättyjen edellytyksien mukaisesti saada henkilöstösääntöjen 67 artiklassa tarkoitetut perhelisät. Kuitenkin huollettavana olevaa lasta koskeva lisä on kaksi kertaa henkilöstösääntöjen 67 artiklan l kohdan b alakohdassa säädetyn lisän määrä.
▼M62 —————
37 artikla
Kun toimihenkilö tai vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen saaja kuolee jättämättä jälkeensä puolisoa, jolla olisi oikeus perhe-eläkkeeseen, asianomaisen huollettavina olevilla lapsilla on oikeus lapseneläkkeeseen henkilöstösääntöjen 80 artiklassa vahvistetuin edellytyksin.
Sama oikeus on lapsilla, jotka täyttävät nämä edellytykset perhe-eläkettä saavan puolison kuollessa tai avioituessa uudelleen.
Kun toimihenkilö taikka vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyysavustuksen saaja kuolee ilman että ensimmäisessä kohdassa säädetyt edellytykset ovat täyttyneet, sovelletaan henkilöstösääntöjen 80 artiklan kolmannen kohdan säännöksiä.
Kun sellainen 2 artiklan a, c tai d alakohdassa tarkoitettu entinen väliaikainen toimihenkilö kuolee, jonka palvelussuhde oli päättynyt ennen 63 vuoden ikää ja joka oli pyytänyt vanhuuseläkkeensä maksamista siirrettäväksi sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäiseen päivään, jonka kuluessa hän olisi täyttänyt 63 vuotta, hänen huollettavinaan henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 2 artiklan mukaisesti olevilla lapsilla on oikeus lapseneläkkeeseen edellisissä kohdissa säädetyin edellytyksin.
Kun kyseessä on henkilösääntöjen liitteessä VII olevan 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu huollettavana olevaan lapseen rinnastettava henkilö, lapseneläkkeen määrä ei voi olla suurempi kuin huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä kaksinkertaisena.
Kun on kysymys lapseksiottamisesta, luonnollisen vanhemman, joka on korvattu ottovanhemmalla, kuolema ei voi antaa oikeutta lapseneläkkeeseen.
Orvoksi jääneellä lapsella on oikeus koulutuslisään henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 3 artiklassa säädetyin edellytyksin.
38 artikla
Jos toimihenkilö on eronnut tai kun on olemassa enemmän kuin yksi perhe-eläkkeeseen oikeutettu ryhmä, perhe-eläke jaetaan henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 4 luvussa vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.
38 a artikla
Henkilöstösääntöjen 81 a artiklassa säädettyjä enimmäismäärää jajakoperustetta koskevia sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin.
C jakso
VANHUUSELÄKE JA ERORAHA
39 artikla
1. Edellä 2 artiklassa tarkoitetulla toimihenkilöllä on palvelussuhteensa päättyessä oikeus vanhuuseläkkeeseen, vakuutusmatemaattisen arvon siirtoon tai erorahaan henkilöstösääntöjen V osaston 3 luvussa ja henkilöstösääntöjen liitteessä VIII säädetyin edellytyksin. Kun toimihenkilöllä on oikeus vanhuuseläkkeeseen, hänen eläkeoikeuksiaan vähennetään suhteessa 42 artiklan perusteella maksettuun määrään.
Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevaa 9 artiklan 2 kohtaa sovelletaan seuraavin ehdoin:
Nimittävä viranomainen voi päättää yksikön edun mukaisesti, objektiivisin ja konkreettisin perustein sekä yleisissä täytäntöönpanosäännöksissä vahvistettujen avoimien menettelyjen avulla jättää soveltamatta edellä mainittua vähennystä enintään kahdeksaan väliaikaiseen toimihenkilöön kaikissa toimielimissä minä tahansa vuonna. Tämä lukumäärä voi vaihdella vuosittain siten, että kahden vuoden keskiarvo ei saa ylittää kymmentä ja että talousarvion tasapuolisuutta noudatetaan. Ennen kuin viisi vuotta on kulunut, komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle arviointikertomuksen tämän toimenpiteen täytäntöönpanosta. Tarvittaessa komissio ehdottaa EY:n perustamissopimuksen 283 artiklan nojalla, että viiden vuoden jälkeen vuosittainen enimmäismäärä muutetaan.
2. Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 ja 3 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin näiden palvelussuhteen ehtojen 2 artiklassa tarkoitettuihin toimihenkilöihin.
3. Vanhuuseläkkeen saajalla on oikeus henkilöstösääntöjen 67 artiklassa tarkoitettuihin perhelisiin; kotitalouslisän suhteellinen osa lasketaan kyseisen etuuden saajan eläkkeen perusteella.
40 artikla
Jos toimihenkilö nimitetään virkamieheksi johonkin ►M15 yhteisöt ◄ , hänellä ei ole oikeutta 39 artiklan ensimmäisessä kohdassa säädettyyn erorahaan.
Palvelusaika väliaikaisena toimihenkilönä jossakin ►M15 yhteisöt ◄ otetaan huomioon laskettaessa asianomaisen vanhuuseläkkeeseen vaikuttavia palvelusvuosia henkilöstösääntöjen liitteessä VIII säädetyin edellytyksin.
Jos toimihenkilö on käyttänyt 42 artiklassa säädettyä mahdollisuutta, hänen eläkeoikeuksistaan vähennetään suhteellisesti näitä maksuja vastaava ajanjakso.
Edellisen kohdan säännöstä ei sovelleta toimihenkilöön, joka pyytää kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun häneen on alettu soveltaa henkilöstösääntöjä, näiden määrien palauttamista lisättynä ►M113 3,9 ◄ prosentin vuosikorolla, jota voidaan tarkistaa henkilöstösääntöjen liitteessä XII olevassa 7 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
D jakso
TYÖKYVYTTÖMYYS- JA HENKIVAKUUTUSJÄRJESTELMÄN SEKÄ ELÄKEJÄRJESTELMÄN RAHOITTAMINEN
41 artikla
Edellä Bja C jaksossa säädetyn sosiaaliturvajärjestelmän rahoituksen ollessa kysehenkilöstösääntöjen ►M112 83 ja 83 a artiklan ◄ määräyksiä sekä sen liitteessä VIII olevaa 36ja 38 artiklaa sovelletaan vastaavasti.
42 artikla
Toimihenkilöllä on toimielimen vahvistamin edellytyksin oikeus pyytää, että toimielin suorittaa maksut, jotka hänen mahdollisesti olisi suoritettava eläkeoikeuksiensa luomiseksi tai ylläpitämiseksi lähtömaassaan.
Nämä maksut voivat olla enintään ►M112 kaksi kertaa henkilöstösääntöjen 83 artiklan 2 kohdassa säädetyn prosenttiluvun verran ◄ , ja ne maksetaan samasta ►M15 yhteisöjentalousarvio ◄ .
E jakso
TILAPÄISTEN MUUHUN HENKILÖSTÖÖN KUULUVIEN OIKEUKSIEN TOTEUTTAMINEN
43 artikla
Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevia 40—44 artiklan määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin.
F jakso
ETUUKSIEN MAKSAMINEN
44 artikla
Henkilöstösääntöjen 81 a ja 82 artiklan etuuksien maksamista koskevia säännöksiä sekä henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevia 45 artiklan etuuksien maksamista koskevia määräyksiä sovelletaan vastaavasti.
Määrät, jotka muuhun henkilöstöön kuuluvan on kuitenkin maksettava yhteisölle tämän vakuutusjärjestelmän mukaan sinä päivänä, jolloin etuudet on maksettavissa, vähennetään henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 45 artiklassa tarkoitetun toimielimen määrittämällä tavalla muuhun henkilöstöön kuuluvalle tai tämän oikeudenomistajalle maksettavista määristä. Tämä vähentäminen voidaan suorittaa useamman kuukauden kuluessa.
G jakso
YHTEISÖJEN SIJAANTULO
44 a artikla
Henkilöstösääntöjen 85 a artiklan yhteisöjen sijaantuloa koskevia määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin.
7 LUKU
Aiheettomien maksujen takaisinperintä
45 artikla
Aiheettomin perustein maksettujen maksujen palauttamista koskevia henkilöstösääntöjen 85 artiklan säännöksiä sovelletaan.
8 LUKU
Muutoksenhakukeinot
46 artikla
Henkilöstösääntöjen VII osaston säännöksiä, jotka koskevat muutoksenhakua, sovelletaan soveltuvin osin.
9 LUKU
Palvelussuhteen päättyminen
47 artikla
Väliaikaisen toimihenkilön palvelussuhde päättyy hänen kuollessaan mutta myös seuraavissa tapauksissa:
a) sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka kuluessa toimihenkilö täyttää 65 vuotta.
b) Kun kyseessä on määräaikainen työsopimus:
i) työsopimuksessa mainittuna päivänä
ii) sellaisen työsopimuksessa vahvistetun irtisanomisajan päättyessä, jonka perusteella toimihenkilö tai toimielin voi irtisanoa sopimuksen ennen sen voimassaolon päättymistä. Irtisanomisaika on vähintään yksi kuukausi jokaista palvelusvuotta kohti, kuitenkin vähintään yksi kuukausi ja enintään kolme kuukautta. Kun kyseessä on väliaikainen toimihenkilö, jonka palvelussuhde on uusittu, irtisanomisaika on enintään kuusi kuukautta. Irtisanomisaika ei kuitenkaan voi alkaa äitiys- eikä sairausloman aikana, paitsi jos jälkimmäinen kestää yli kolme kuukautta. Toisaalta irtisanomisaika keskeytyy edellä mainituin rajoituksin näiden lomien ajaksi. Jos toimielin irtisanoo työsopimuksen, toimihenkilöllä on oikeus korvaukseen, jonka määrä on kolmasosa hänen peruspalkastaan palvelussuhteen päättymispäivän ja työsopimuksen päättymispäivän väliseltä ajalta;
iii) kun hän ei enää täytä 12 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistettuja edellytyksiä, jollei sovelleta kyseisessä artiklassa säädettyä poikkeusta. Jos tällaista poikkeusta ei myönnetä, sovelletaan tämän b alakohdan (ii) alakohdassa säädettyä irtisanomisaikaa.
c) Kun kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus:
i) työsopimuksessa mainitun irtisanomisajan päättyessä. Irtisanomisaika on vähintään yksi kuukausi jokaista tosiasiallista palvelusvuotta kohti, kuitenkin vähintään kolme kuukautta ja enintään kymmenen kuukautta. Irtisanomisaika ei kuitenkaan voi alkaa äitiys- eikä sairausloman aikana, paitsi jos jälkimmäinen kestää yli kolme kuukautta. Toisaalta irtisanomisaika keskeytyy edellä mainituin rajoituksin näiden lomien ajaksi;
ii) kun hän ei enää täytä 12 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistettuja edellytyksiä, jollei sovelleta kyseisessä artiklassa säädettyä poikkeusta. Jos tällaista poikkeusta ei myönnetä, sovelletaan (ii) alakohdassa säädettyä irtisanomisaikaa.
48 artikla
Toimielin voi irtisanoa sekä toistaiseksi että määräajaksi tehdyn sopimuksen palvelukseenottamisesta ilman irtisanomisaikaa:
a) koeaikana tai sen päättyessä 14 artiklassa säädetyin edellytyksin,
▼M112 —————
►M112 b) ◄ jos muuhun henkilöstöön kuuluva ei voi enää jatkaa tehtäviensä hoitoa 16 artiklassa säädetyn palkallisen sairasloman päätyttyä. Tässä tapauksessa muuhun henkilöstöön kuuluva saa korvauksen, joka vastaa hänen peruspalkkaansa ja perhelisiä kahdelta päivältä kultakin suoritetulta palveluskuukaudelta.
49 artikla
1. Sen jälkeen kun henkilöstösääntöjen liitteessä IX tarkoitettu kurinpitomenettely, jota sovelletaan soveltuvin osin on päättynyt, palvelussopimus voidaan irtisanoa ilman irtisanomisaikaa kurinpidollisista syistä siinä tapauksessa, että tilapäinen muuhun henkilöstöön kuuluva on tahallaan tai huolimattomuuden vuoksi vakavasti laiminlyönyt velvollisuutensa. Perustellun päätöksen tekee 6 artiklan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu viranomainen, sen jälkeen kun sille, jota asia koskee, on annettu mahdollisuus esittää puolustuksensa.
Ennen palvelussopimuksen irtisanomista muuhun henkilöstöön kuuluva voidaan tilapäisesti pidättää tehtävistään henkilöstösääntöjen ►M112 liitteessä IX olevassa 23 ja 24 artiklassa ◄ säädettyjen edellytysten mukaisesti, joita sovelletaan soveltuvin osin.
2. ►M62 Kun sopimus irtisanotaan edellä 1 kohdan mukaisesti ◄ 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi päättää
a) rajoittaa 39 artiklassa säädetty eroraha henkilöstösääntöjen 83 artiklassa tarkoitetun maksun korvaukseksi korotettuna koronkorkojen määrällä, joka on 3,5 prosenttia vuodessa;
b) evätä asianomaiselta kokonaan tai osittain oikeus 24 artiklan 2 kohdassa säädettyyn uudelleenasettautumiskorvaukseen.
50 artikla
1. Toimielimen on irtisanottava väliaikaisen toimihenkilön työsopimus päättymään irtisanomisaikaa noudattamatta, jos 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen toteaa,
a) että asianomainen on tarkoituksellisesti antanut palvelussuhteensa alkaessa vääriä tietoja ammattipätevyydestään tai 12 artiklan 2 kohdassa säädetyistä edellytyksistä ja
b) että kyseiset väärät tiedot ovat olleet ratkaisevia asianomaisen työsuhteen solmimiselle.
2. Tässä tapauksessa irtisanomispäätöksen tekee 6 artiklan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu viranomainen sen jälkeen, kun asianomaista on kuultu ja kun henkilöstösääntöjen liitteessä IX, jota sovelletaan soveltuvin osin, tarkoitettu kurinpitomenettely on päättynyt.
Ennen palvelussopimuksen purkamista muuhun henkilöstöön kuuluva voidaan tilapäisesti pidättää tehtävistään henkilöstösääntöjen ►M112 liitteessä IX olevassa 23 ja 24 artiklassa ◄ säädettyjen edellytysten mukaisesti, joita sovelletaan soveltuvin osin.
Sovelletaan 49 artiklan 2 kohdan määräyksiä.
50 a artikla
Sen estämättä mitä 49 ja 50 artiklassa säädetään, kaikkien niiden velvoitteiden tahallisesta laiminlyömisestä tai huolimattomuudesta, jotka tilapäisen muuhun henkilöstöön kuuluvan tai entisen muuhun henkilöstöön kuuluvan on täytettävä näiden palvelussuhteen ehtojen mukaan, seuraa kurinpitotoimenpide henkilöstösäätöjen VI jaksossa ja tarvittaessa henkilöstösäätöjen liitteessä IX, joita sovelletaan soveltuvin osin, säädettyjen edellytysten mukaisesti.
III OSASTO
YLIMÄÄRÄISET TOIMIHENKILÖT
1 LUKU
Yleiset säännökset
51 artikla
Ylimääräisen toimihenkilön työsopimus voidaan tehdä määräajaksi, ja sitä voidaan jatkaa.
52 artikla
Ylimääräisen toimihenkilön tosiasiallinen palvelussuhde, mukaan luettuna työsopimuksen jatkaminen, voi kestää enintään kolme vuotta tai 31 päivään joulukuuta 2007 asti. Uutta ylimääräistä henkilökuntaa ei saa ottaa palvelukseen 31 päivän joulukuuta 2006 jälkeen.
53 artikla
Ylimääräiset toimihenkilöt jaetaan neljään ura-alueeseen ja hoidettavien tehtävien mukaan edelleen ryhmiin.
Kussakin ryhmässä ylimääräiset toimihenkilöt jaetaan neljään luokkaan. Luokittelu perustuu asianomaisten pätevyyteen ja työkokemukseen.
Tehtävätyypit ja niitä vastaavat ryhmät esitetään seuraavassa taulukossa:
|
Ura-alue |
Ryhmä |
Tehtävät |
|
A |
I |
Toimihenkilö, jonka tehtävänä on laatia laajaa kokemusta yhdeltä tai useammalta alalta edellyttäviä selvityksiä |
|
Kokenut toimihenkilö, jonka tehtävänä on käännösten tarkastaminen |
||
|
Erityisen kokenut toimihenkilö, jonka tehtävänä on tulkkaaminen |
||
|
II |
Toimihenkilö, jonka tehtävänä on laatia kokemusta edellyttäviä selvityksiä |
|
|
Kokenut toimihenkilö, jonka tehtävänä on käännösten tarkastaminen |
||
|
Kokenut toimihenkilö, jonka tehtävänä on kääntäminen tai tulkkaaminen |
||
|
III |
Toimihenkilö, jonka tehtävänä on laatia selvityksiä |
|
|
Toimihenkilö, jonka tehtävänä on kääntäminen tai tulkkaaminen |
||
|
B |
IV |
Toimihenkilö, joka suorittaa monimutkaisia tehtäviä (tekstinlaadinta, korjaaminen, kirjanpito tai tekniset työt) |
|
V |
Toimihenkilö, joka suorittaa yksinkertaisia tehtäviä (tekstinlaadinta, kirjanpito tai tekniset työt) |
|
|
C |
VI |
Kokenut sihteeri; kokenut toimihenkilö, joka suorittaa toimistotehtäviä |
|
VII |
Sihteeri, konekirjoittaja tai puhelinvaihteen hoitaja |
|
|
Toimihenkilö, joka suorittaa yksinkertaisia toimistotehtäviä |
||
|
D |
VIII |
Koulutettu työntekijä, vahtimestari tai autonkuljettaja |
|
IX |
sekatyömies, lähetti |
Sovelletaan vastaavasti henkilöstösääntöjen ►M112 1 d artiklan ◄ määräyksiä, jotka koskevat virkamiesten tasa-arvoista kohtelua
2 LUKU
Oikeudet ja velvollisuudet
54 artikla
Henkilöstösääntöjen 11–25 artiklan säännöksiä, jotka koskevat virkamiesten oikeuksia ja velvollisuuksia, sovelletaan soveltuvin osin lukuun ottamatta 13 artiklan säännöksiä, jotka koskevat toimihenkilön puolison harjoittamaa ansiotoimintaa, 15 artiklan säännöksiä, jotka koskevat julkisiin tehtäviin ehdolle asettuvien tai valittujen virkamiesten asemaa, 23 artiklan kolmannen kohdan säännöksiä, jotka koskevat kulkulupia, sekä 25 artiklan toisen kohdan säännöksiä, jotka koskevat yksilöllisten päätösten julkaisemista.
Henkilöstösääntöjen 22 artiklan säännösten mukaisen päätöksen toimihenkilön velvoittamisesta korvaamaan yhteisöjen kärsimän vahingon, joka johtuu hänen tekemästään vakavasta virheestä, tekee 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen noudattaen menettelyä, josta on säädetty vakavan virheen vuoksi suoritettavan irtisanomisen tapauksessa.
3 LUKU
Työsuhteen ehdot
55 artikla
1. Ylimääräiseksi toimihenkilöksi voidaan ottaa ainoastaan henkilö,
a) joka on yhteisöjen jonkin jäsenvaltion kansalainen, ellei 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen myönnä tästä poikkeusta, ja jolla on täydet kansalaisoikeudet,
b) joka on täyttänyt asevelvollisuutta koskevan lainsäädännön mukaiset velvollisuutensa,
c) joka täyttää tehtäviensä hoitamisen edellyttämät hyvää mainetta koskevat vaatimukset,
e) jolla on terveydelliset edellytykset tehtäviensä hoitamiseen.
2. Edellä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi jättää vaatimatta asianomaista esittämään asiakirjoja, jotka todistavat hänen täyttävän nämä edellytykset, jos asianomaisen palvelussuhteen on määrä kestää vähemmän kuin kolme kuukautta.
56 artikla
Ylimääräisen toimihenkilön työsopimuksessa on täsmennettävä erityisesti seuraavaa:
a) työsopimuksen kesto,
b) työsuhteen alkamispäivä,
c) tehtävät, joiden suorittamista varten asianomainen palkataan,
d) asianomaisen luokittelu,
e) asemapaikka.
4 LUKU
Työehdot
57 artikla
Henkilöstösääntöjen 55–56 b artiklan säännöksiä, jotka koskevat työajan pituutta ja työtuntien aikataulua, ylityötunteja, keskeytymätöntä vuorotyötä ja päivystämistä työpaikalla tai kotona, sovelletaan soveltuvin osin ►M112 ,lukuun ottamatta 55 a artiklan 2 kohdan d ja e alakohtaa ◄ .
58 artikla
Ylimääräisellä toimihenkilöllä on oikeus kahden arkipäivän lomaan täyttä palveluskuukautta kohti; lomaa ei myönnetä 15 päivää tai puolta kuukautta lyhyemmästä palvelusajasta.
Jos toimihenkilölle ei ole yksikön tarpeiden vuoksi voitu myöntää edellisessä kohdassa tarkoitettua lomaa hänen ollessaan palveluksessa, pitämättömistä lomapäivistä maksetaan palkka kuten suoritetuista työpäivistä. Kyseisen loman lisäksi ylimääräiselle toimihenkilölle voidaan pyynnöstä myöntää poikkeuksellisesti erityislomaa toimielimen vahvistamin edellytyksin henkilöstösääntöjen 57 artiklan ja henkilöstösääntöjen liitteessä V olevan 6 artiklan periaatteiden pohjalta.
59 artikla
Edellä 16 artiklassa annettuja sairauslomaa koskevia säännöksiä sovelletaan ylimääräiseen toimihenkilöön. Äitiyslomaa koskevaa henkilöstösääntöjen 58 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin. ►M62 Palkallinensairasloma ei ole kuitenkaan kuukautta pidempi tai avustavaan muuhunhenkilöstöön kuuluvan suorittamaa palveluksessaoloaikaa pidempi. ◄
60 artikla
Henkilöstösääntöjen 60 ja 61 artiklan säännöksiä, jotka koskevat luvatonta poissaoloa ja yleisiä vapaapäiviä, sovelletaan soveltuvin osin.
5 LUKU
Palkka ja kulukorvaukset
61 artikla
Ylimääräisen toimihenkilön palkka muodostuu peruspalkasta, perhelisistä ja muista korvauksista.
Ylimääräinen toimihenkilö pysyy koko työsopimuksensa ajan kyseisessä sopimuksessa täsmennetyssä palkkaluokassa.
62 artikla
Ylimääräiselle toimihenkilölle maksetaan päivä- tai kuukausipalkkaa.
Jos toimihenkilölle maksetaan päiväpalkkaa, ainoastaan todelliset työpäivät ovat palkallisia.
63 artikla
Peruspalkka-asteikko laaditaan seuraavan taulukon mukaisesti:
|
1.7.2008 |
PALKKATASO |
||||
|
URA-ALUE |
RYHMÄ |
1 |
2 |
3 |
4 |
|
A |
I |
6 565,32 |
7 378,56 |
8 191,80 |
9 005,04 |
|
II |
4 765,00 |
5 229,31 |
5 693,62 |
6 157,93 |
|
|
III |
4 004,25 |
4 182,62 |
4 360,99 |
4 539,36 |
|
|
B |
IV |
3 846,60 |
4 223,18 |
4 599,76 |
4 976,34 |
|
V |
3 021,43 |
3 220,60 |
3 419,77 |
3 618,94 |
|
|
C |
VI |
2 873,61 |
3 042,79 |
3 211,97 |
3 381,15 |
|
VII |
2 571,98 |
2 659,49 |
2 747,00 |
2 834,51 |
|
|
D |
VIII |
2 324,67 |
2 461,59 |
2 598,51 |
2 735,43 |
|
IX |
2 238,75 |
2 269,94 |
2 301,13 |
2 332,32 |
|
63 a artikla
Henkilöstösääntöjen 66 a artiklan säännöksiä sovelletaan vastaavasti.
64 artikla
Henkilöstösääntöjen 63, 64 ja 65 artiklan säännöksiä, jotka koskevat sitä, minä valuuttana palkka ilmoitetaan, sekä tämän palkan tarkistamista ja mukauttamista, sovelletaan soveltuvin osin.
65 artikla
Henkilöstösääntöjen 67 artiklan säännöksiä, lukuun ottamatta 1 kohdan c alakohtaa, ja henkilöstösääntöjen 69 artiklan säännöksiä sekä henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 1, 2 ja 4 artiklan säännöksiä, jotka koskevat perhelisien ja ulkomaankorvauksen maksamista, sovelletaan soveltuvin osin.
66 artikla
Kun toimihenkilö saa päiväpalkkaa, palkkasaatava kustakin maksettavasta päivästä on kahdeskymmenesosa kuukausipalkasta. Palkka maksetaan viikoittain kunkin viikon lopussa.
67 artikla
Henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 7, 11, 12, 13, ja 13 a artiklan säännöksiä, jotka koskevat matkakulujen ja virkamatkakulujen korvaamista sekä asumis- ja työmatkakorvauksen myöntämistä, sovelletaan soveltuvin osin.
68 artikla
Kun toimihenkilö saa kuukausipalkkaa, palkka maksetaan viimeistään kuukauden viimeisenä työpäivänä.
Kun palkkasaatava ei koske koko kuukausipalkkaa, palkka jaetaan kolmaskymmenesosiin,
a) jos maksettavien päivien todellinen lukumäärä on enintään viisitoista, maksettavien kolmaskymmenesosien lukumäärä on sama kuin maksettavien päivien todellinen lukumäärä,
b) jos maksettavien päivien todellinen lukumäärä on yli viisitoista, maksettavien kolmaskymmenesosien lukumäärä on kolmenkymmenen ja muiden kuin maksettavien päivien todellisen lukumäärän välinen erotus.
Kun toimihenkilö saa oikeuden perhelisiin ja ulkomaankorvaukseen sen jälkeen kun hän on aloittanut palveluksensa, ne maksetaan hänelle sen kuukauden ensimmäisestä päivästä, jonka kuluessa kyseinen peruste muodostuu. Kun oikeus näihin lisiin ja tähän korvaukseen päättyy, ne maksetaan toimihenkilölle sen kuukauden viimeiseen päivään asti, jonka kuluessa kyseinen peruste lakkaa olemasta voimassa.
69 artikla
Avustavaan henkilöstöön kuuluva, joka osoittaa, että hän ei voi jäädä asumaan entiseen kotipaikkaansa, saa enintään vuoden ajan henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 10 artiklassa määrättyä päivärahaa.
6 LUKU
Sosiaaliturva
70 artikla
1. Sairaus-, tapaturma-, työkyvyttömyys- ►M112 , työttömyys- ◄ ja henkivakuutusta varten sekä vanhuuseläkkeen kartuttamiseksi asianomaisen ylimääräisen toimihenkilön on kuuluttava pakolliseen sosiaaliturvajärjestelmään mieluiten maassa, jossa hän on viimeksi ollut vakuutettuna, tai alkuperämaassaan.
Toimielin maksaa voimassa olevassa lainsäädännössä säädetyt työnantajan sosiaalimaksut, jos toimihenkilö kuuluu pakollisen ►M112 tällaisen sairausvakuutus- tai työttömyysturvajärjestelmän ◄ piiriin, tai kaksi kolmannesta toimihenkilön sosiaalimaksuista, jos toimihenkilö jää vapaaehtoisesti sen kansallisen sosiaaliturvajärjestelmän piiriin, johon hän kuului ennen tuloaan ►M15 yhteisöjen ◄ palvelukseen, tai liittyy vapaaehtoisesti johonkin kansalliseen sosiaaliturvajärjestelmään.
2. Jos 1 kohdan säännöksiä ei voida soveltaa, ylimääräinen toimihenkilö vakuutetaan sen toimielimen kustannuksella, jonka palveluksessa hän on, edellä 1 kohdassa säädetyn kahden kolmanneksen osalta sairauden, tapaturman, työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta sekä vanhuuseläkkeen kartuttamiseksi. Toimielimet vahvistavat yhteisymmärryksessä tämän säännöksen soveltamista koskevat edellytykset henkilöstösääntöjen 10 artiklassa tarkoitetun henkilöstösääntökomitean esitettyä lausuntonsa.
71 artikla
Henkilöstösääntöjen 76 artiklan säännöksiä, jotka koskevat lahjoitusten, lainojen ja ennakkojen myöntämistä, sovelletaan soveltuvin osin ylimääräiseen toimihenkilöön hänen työsopimuksensa ajan.
7 LUKU
Aiheettomien maksujen takaisinperintä
72 artikla
Aiheettomin perustein maksettujen maksujen palauttamista koskevia henkilöstösääntöjen 85 artiklan säännöksiä sovelletaan.
8 LUKU
Muutoksenhakukeinot
73 artikla
Henkilöstösääntöjen VII osaston säännöksiä, jotka koskevat muutoksenhakua, sovelletaan soveltuvin osin.
9 LUKU
Palvelussuhteen päättyminen
74 artikla
Ylimääräisen toimihenkilön palvelussuhde päättyy, paitsi asianomaisen kuollessa:
a) työsopimuksessa mainittuna päivänä;
b) sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka kuluessa toimihenkilö täyttää 65 vuotta;
c) työsopimuksessa, jossa annetaan toimihenkilölle tai toimielimelle mahdollisuus päättää sopimus aiemmin, vahvistetun irtisanomisajan päättyessä. Irtisanomisaika on vähintään yksi kuukausi jokaista palvelusvuotta kohti, kuitenkin vähintään yksi kuukausi ja enintään kolme kuukautta. Irtisanomisaika ei kuitenkaan voi alkaa äitiys- eikä sairausloman aikana, paitsi jos jälkimmäinen kestää yli kolme kuukautta. Lisäksi irtisanomisaika keskeytyy edellä mainituin rajoituksin näiden lomien ajaksi. Jos toimielin päättää sopimuksen, toimihenkilöllä on oikeus korvaukseen, joka vastaa määrältään yhtä kolmannesta hänen peruspalkastaan hänen tehtäviensä päättymispäivän ja hänen sopimuksensa päättymispäivän välisenä aikana;
d) kun toimihenkilö ei enää täytä 55 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyjä vaatimuksia, ottaen huomioon, että kyseisen sopimuksen mukaan on mahdollisuus myöntää poikkeus. Jollei poikkeusta myönnetä, tämän artiklan c alakohdassa säädettyä irtisanomisaikaa sovelletaan.
75 artikla
Ylimääräisen toimihenkilön ►M112 riippumatta siitä, onko ◄ työsopimus
1. on toimielimen irtisanottava ilman irtisanomisaikaa, jos toimihenkilö kutsutaan asepalvelukseen;
2. voidaan irtisanoa toimielimen puolelta päättymään ilman irtisanomisaikaa
a) toimihenkilön saatua kutsun asepalvelukseen, jos työsopimuksen mukaan toimihenkilön suoritettavaksi kuuluvat tehtävät ovat luonteeltaan sellaisia, että hänen ei voida ajatella palaavan toimeensa asepalveluksen jälkeen; toimihenkilö saa tällöin korvauksen, jonka määrä vastaa hänen peruspalkkaansa ja perhelisiään kahdelta päivältä kutakin täyttyneen palvelusajan kuukautta kohti;
b) jos toimihenkilö valitaan julkisiin tehtäviin ja jos 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen katsoo, että toimihenkilön julkinen tehtävä on yhteensopimaton niiden tehtävien normaalin suorittamisen kanssa, joita hän hoitaa yhteisössä, jonka palveluksessa hän on;
c) kun toimihenkilö ei enää täytä 55 artiklan 1 kohdan a ja d alakohdassa säädettyjä edellytyksiä. Kuitenkin, irtisanominen voi tapahtua vain, jos asianomainen saa työkyvyttömyyskorvausta,
d) jos toimihenkilö ei voi palata tehtäviinsä 59 artiklassa tarkoitetun palkallisen sairausloman jälkeen; toimihenkilö saa tällöin korvauksen, jonka määrä vastaa hänen peruspalkkaansa ja perhelisiään kahdelta päivältä kutakin täyttyneen palvelusajan kuukautta kohti.
76 artikla
Ylimääräisen toimihenkilön työsopimus voidaan irtisanoa päättyväksi irtisanomisaikaa noudattamatta kurinpidollisista syistä, jos ylimääräinen toimihenkilö syyllistyy tahallaan tai huolimattomuuttaan hänelle kuuluvien velvollisuuksien vakavaan laiminlyöntiin. Perustellun päätöksen asiassa tekee 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen sen jälkeen, kun asianomaiselle on annettu tilaisuus puolustautua.
77 artikla
Toimielimen on irtisanottava ylimääräisen toimihenkilön työsopimus päättymään irtisanomisaikaa noudattamatta, jos 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen toteaa,
a) että asianomainen on tarkoituksellisesti antanut palvelussuhteensa alkaessa vääriä tietoja ammattipätevyydestään tai 55 artiklan 1 kohdassa säädetyistä edellytyksistä ja
b) että kyseiset väärät tiedot ovat olleet ratkaisevia asianomaisen työsuhteen solmimiselle.
Tällöin 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen ilmoittaa irtisanomisen asianomaista kuultuaan.
78 artikla
Tämän osaston säännöksistä poiketen ylimääräisiin toimihenkilöihin, jotka Euroopan parlamentti on palkannut istuntojensa työskentelyn ajaksi, sovelletaan kyseisen toimielimen, Euroopan neuvoston ja WEU:n parlamentaarisen yleiskokouksen välisessä sopimuksessa vahvistettuja palvelukseenotto- ja palkkaehtoja, kun kyseisen henkilöstön kanssa tehdään työsopimuksia.
Edellä tarkoitetun sopimuksen määräykset sekä kaikki niihin myöhemmin tehtävät muutokset saatetaan toimivaltaisten budjettivallan käyttäjien tietoon viimeistään kuukautta ennen määräysten tai muutosten voimaantuloa.
Niihin ylimääräisiin toimihenkilöihin, joita komissio ottaa konferenssitulkeiksi yhteisön toimielinten ja virastojen palvelukseen, sovelletaan Euroopan parlamentin palveluksessa oleviin konferenssitulkkeihin sovellettavia palvelukseen ottamista ja palkkausta koskevia edellytyksiä.
Tämän artiklan säännöksiä sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2006, josta päivästä asianomaiseen henkilöstöön sovelletaan 90 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen vahvistettuja ehtoja
IV OSASTO
SOPIMUSSUHTEISET TOIMIHENKILÖT
1 LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET
79 artikla
1. Sopimussuhteisten toimihenkilöiden palkka maksetaan asianomaisen toimielimen talousarvioon tätä tarkoitusta varten varatuista kokonaismäärärahoista.
2. Jokainen toimielin hyväksyy tarpeen mukaan sopimussuhteisten toimihenkilöiden palkkaamista koskevat yleiset täytäntöönpanosäännökset henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.
3. Komissio laatii sopimussuhteisten toimihenkilöiden palkkauksesta vuosittain kertomuksen, joka sisältää toimihenkilöiden määrän, virkojen tason ja tyypin, maantieteellisen edustuksen ja budjettivarat kunkin tehtäväryhmän osalta.
4. Toimielinten, virastojen ja muiden yksiköiden, jotka palkkaavat sopimussuhteisia toimihenkilöitä, on annettava budjettimenettelyn yhteydessä suuntaa-antava vuosittainen ennakkoarvio sopimussuhteisten toimihenkilöiden palkkauksesta kunkin tehtäväryhmän osalta.
80 artikla
1. Sopimussuhteiset toimihenkilöt jaetaan neljään tehtäväryhmään, jotka vastaavat heidän hoitamiaan tehtäviä. Kukin tehtäväryhmä jaetaan palkkaluokkiin ja -tasoihin.
2. Tehtävät ja niitä vastaavat tehtäväryhmät esitetään seuraavassa taulukossa:
|
Tehtäväryhmä |
Palkkaluokka |
Tehtävät |
|
IV |
13—18 |
Hallinnolliset, avustavat, lingvistiset ja muut vastaavat tekniset tehtävät, jotka suoritetaan virkamiesten tai väliaikaisten toimihenkilöiden valvonnassa. |
|
III |
8—18 |
Toimeenpanevat, luonnostelevat, kirjanpidolliset ja muut vastaavat tekniset tehtävät, jotka suoritetaan virkamiesten tai väliaikaisten toimihenkilöiden valvonnassa. |
|
II |
4—7 |
Avustavat ja sihteerin tehtävät, toimiston hoitoon liittyvät ja muut vastaavat tekniset tehtävät, jotka suoritetaan virkamiesten tai väliaikaisten toimihenkilöiden valvonnassa. |
|
I |
1—3 |
Ruumiillisen työn ja hallinnollisen tuen yksikön tehtävät, jotka suoritetaan virkamiesten tai väliaikaisten toimihenkilöiden valvonnassa. |
3. Kukin 3 a artiklassa tarkoitettu toimielin tai elin päättää edellä olevan taulukon perusteella kuhunkin tehtävään sisältyvistä toimivaltuuksista kuultuaan henkilöstösääntökomiteaa.
4. Sosiaalisia toimenpiteitä ja palvelussuhteen ehtoja koskevia henkilöstösääntöjen 1 e artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.
2 LUKU
OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET
81 artikla
Palvelussuhteen ehtojen 11 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.
3 LUKU
PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVAT EDELLYTYKSET
82 artikla
1. Sopimussuhteiset toimihenkilöt otetaan palvelukseen mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta jäsenvaltioiden kansalaisten joukosta, ilman rotuun, poliittiseen, aatteelliseen tai uskonnolliseen vakaumukseen, ikään, vammaisuuteen, sukupuoleen tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää sekä riippumatta heidän siviilisäädystään tai perhetilanteestaan.
2. Jotta henkilö voidaan ottaa palvelukseen sopimussuhteiseksi toimihenkilöksi, hänellä on oltava vähintään:
a) tehtäväryhmässä I, suoritettu oppivelvollisuus
b) tehtäväryhmissä II ja III:
i) keskiasteen jälkeisen koulutuksen suorittamisesta annettu tutkintotodistus tai
ii) ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutuksen suorittamisesta annettu tutkintotodistus, joka antaa oikeuden keskiasteen jälkeiseen koulutukseen, sekä vähintään kolmen vuoden pituinen soveltuva työkokemus tai
iii) yksikön edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavan tasoinen ammatillinen koulutus tai työkokemus
c) tehtäväryhmän IV osalta:
i) vähintään kolmevuotista yliopistollista tutkintoa vastaavan koulutustason suorittamisesta annettu tutkintotodistus tai
ii) yksikön edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavan tasoinen ammatillinen koulutus.
3. Sopimussuhteiseksi toimihenkilöksi voidaan ottaa ainoastaan henkilö:
a) joka on yhteisön jonkin jäsenvaltion kansalainen, ellei 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen myönnä tästä poikkeusta, ja jolla on täydet kansalaisoikeudet
b) joka on täyttänyt asevelvollisuutta koskevan lainsäädännön mukaiset velvollisuutensa
c) joka täyttää tehtäviensä hoitamisen edellyttämät hyvää mainetta koskevat vaatimukset
d) jolla on terveydelliset edellytykset tehtäviensä hoitamiseen, ja
e) toimittaa näytön siitä, että hänellä on perusteelliset tiedot yhdessä yhteisön kielestä ja toisessa yhteisön kielessä sellaiset tyydyttävät tiedot, jotka ovat hänen tehtäviensä suorittamiseksi tarpeen.
4. Kun kyseessä on ensimmäinen sopimus, edellä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi jättää vaatimatta asianomaista esittämään asiakirjoja, jotka todistavat hänen täyttävän 2 kohdan ja 3 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut edellytykset, jos asianomaisen palvelussuhteen on määrä kestää vähemmän kuin kolme kuukautta.
5. Euroopan yhteisöjen henkilöstövalintatoimisto avustaa eri toimielinten pyynnöstä sopimussuhteisen henkilöstön valinnassa, erityisesti määrittelemällä kokeiden sisällön ja järjestämällä valintamenettelyt. Toimisto varmistaa sopimussuhteisen henkilöstön valintamenettelyjen avoimuuden.
6. Jokainen toimielin hyväksyy tarpeen mukaan sopimussuhteisten toimihenkilöiden palvelukseenottomenettelyjä koskevat yleiset säännökset henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.
83 artikla
Ennen palvelukseen ottamista toimielimen asiantuntijalääkäri suorittaa sopimussuhteiselle toimihenkilölle lääkärintarkastuksen sen varmistamiseksi, että tämä täyttää 82 artiklan 3 kohdan d alakohdan edellytykset.
Henkilöstösääntöjen 33 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.
84 artikla
1. Sopimussuhteisen toimihenkilön, jonka työsopimus on tehty vähintään vuodeksi, on oltava koeajalla tehtäväryhmässä I ensimmäiset kuusi palveluskuukautta ja muissa tehtäväryhmissä ensimmäiset yhdeksän palveluskuukautta.
2. Kun sopimussuhteinen toimihenkilö on koeaikana estynyt hoitamasta tehtäviään sairauden tai tapaturman vuoksi vähintään yhden kuukauden ajan, 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi pidentää koeaikaa vastaavasti.
3. Viimeistään kuukausi ennen koeajan päättymistä laaditaan arviointi sopimussuhteisen toimihenkilön kyvyistä hoitaa tehtäviään sekä hänen tehokkuudestaan ja käytöksestään viranhoidossa. Arviointi annetaan tiedoksi asianomaiselle, joka voi tehdä sitä koskevat huomautuksensa kirjallisesti. Jos sopimussuhteinen toimihenkilö ei ole osoittanut riittävää ammattikelpoisuutta, hänet irtisanotaan koeajan päättyessä. Edellä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi kuitenkin poikkeuksellisesti pidentää koeaikaa enintään kuudella kuukaudella ja mahdollisesti määrätä sopimussuhteisen toimihenkilön toisiin tehtäviin.
4. Jos sopimussuhteinen toimihenkilö osoittautuu ilmeisen soveltumattomaksi, arviointi voidaan laatia milloin tahansa koeajan kuluessa. Arviointi annetaan tiedoksi asianomaiselle, joka voi tehdä sitä koskevat huomautuksensa kirjallisesti. Palvelussuhteen ehtojen 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi tämän arvioinnin perusteella päättää sopimussuhteisen toimihenkilön irtisanomisesta ennen koeajan päättymistä kuukauden irtisanomisajan jälkeen.
5. Irtisanotulle sopimussuhteiselle toimihenkilölle maksetaan korvauksena kolmannes hänen peruspalkastaan kultakin hänen suorittamaltaan koeajan kuukaudelta.
4 LUKU
3 A ARTIKLASSA TARKOITETTUJA SOPIMUSSUHTEISIA TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET
85 artikla
1. Edellä 3 a artiklassa tarkoitetun sopimussuhteisen toimihenkilön työsopimus voidaan tehdä määräajaksi, jonka pituus voi olla kolmesta kuukaudesta viiteen vuoteen. Sopimus voidaan uusia vain kerran enintään viiden vuoden määräajaksi. Ensimmäinen sopimus ja ensimmäinen uusiminen on tehtävä yhteensä vähintään kuudeksi kuukaudeksi tehtäväryhmässä I tai vähintään yhdeksäksi kuukaudeksi muissa tehtäväryhmissä. Tämän jälkeen palvelussuhde voidaan uusia vain toistaiseksi.
Edellä 3 b artiklassa tarkoitetun sopimussuhteisen toimihenkilön palvelussuhdetta koskevaa ajanjaksoa ei lueta mukaan tehtäessä tai uusittaessa sopimuksia tämän artiklan mukaisesti.
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan ensimmäisen alakohdan viimeisessä lauseessa säädetään, nimittävä viranomainen voi päättää, että tehtäväryhmään 1 kuuluvan henkilön palvelussuhteen neljäs uusiminen on vasta tehtävä toistaiseksi edellyttäen, että palvelussuhteen kokonaismääräaika ei ylitä kymmentä vuotta.
3. Sopimussuhteisen henkilöstön, joka kuuluu IV tehtäväryhmään, on ennen kuin sen sopimus uusitaan toistaiseksi, osoitettava kykenevänsä työskentelemään kolmannella, EY:n perustamissopimuksen 314 artiklassa tarkoitetulla kielellä. Sovelletaan vastaavasti koulutukseen pääsyä ja arviointimenettelyä koskevia, henkilöstösääntöjen 45 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja yhteisiä sääntöjä.
4. Sopimussuhteisen toimihenkilön on palveltava 84 artiklan mukaisesti koeaika ennen kuin sopimus voidaan uusia toistaiseksi voimassa olevaksi.
86 artikla
1. Edellä 3 a artiklassa tarkoitettuja sopimussuhteisia toimihenkilöitä voidaan palkata vain:
i) palkkaluokkiin 13, 14 ja 16 tehtäväryhmän IV osalta
ii) palkkaluokkiin 8, 9 ja 10 tehtäväryhmän III osalta
iii) palkkaluokkiin 4 ja 5 tehtäväryhmän II osalta
iv) palkkaluokkaan 1 tehtäväryhmän I osalta.
Sopimussuhteisten toimihenkilöiden luokittelu kuhunkin tehtäväryhmään perustuu asianomaisten pätevyyteen ja työkokemukseen. Toimielinten erityistarpeiden huomioon ottamiseksi voidaan myös ottaa huomioon yhteisössä vallitsevat työmarkkinaolosuhteet. Palvelukseen otettu sopimussuhteinen toimihenkilö luokitellaan palkkaluokkansa ensimmäiselle palkkatasolle.
2. Kun muita kuin ydintehtäviä hoitava sopimussuhteinen toimihenkilö vaihtaa toimea saman tehtäväryhmän sisällä, häntä ei voida luokitella alempaan palkkaluokkaan tai alemmalle palkkatasolle kuin aiempaa toimea varten on vahvistettu.
Kun sopimussuhteinen toimihenkilö siirtyy ylempään tehtäväryhmään, hänet luokitellaan sellaiseen palkkaluokkaan ja sellaiselle palkkatasolle, jossa hän saa vähintään aiemman sopimuksen mukaisesti saamansa palkan suuruista palkkaa.
Samoja säännöksiä sovelletaan silloin kun sopimussuhteinen toimihenkilö tekee toimielimen tai erillisviraston kanssa uuden sopimuksen välittömästi toisen toimielimen tai erillisviraston kanssa tehdyn sopimuksen jatkoksi.
87 artikla
1. Arviointia koskevaa henkilöstösääntöjen 43 artiklan ensimmäistä kohtaa sovelletaan soveltuvin osin vähintään vuodeksi palkattuihin 3 a artiklassa tarkoitettuihin sopimussuhteisiin toimihenkilöihin.
2. Edellä 3 a artiklassa tarkoitettu sopimussuhteinen toimihenkilö, joka on ollut kaksi vuotta palkkaluokkansa tietyllä palkkatasolla, siirretään ilman eri toimenpiteitä kyseisen palkkaluokan seuraavalle palkkatasolle.
3. Edellä 3 a artiklassa tarkoitetun sopimussuhteisen toimihenkilön osalta päätöksen siirtämisestä samassa tehtäväryhmässä ylempään palkkaluokkaan tekee 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen. Se tapahtuu luokittelemalla sopimussuhteinen toimihenkilö ylemmän palkkaluokan ensimmäiselle palkkatasolle. Ylennys voidaan suorittaa ainoastaan valitsemalla ylennettävät niiden 3 a artiklassa tarkoitetun sopimussuhteisten toimihenkilöiden joukosta, jotka on otettu palvelukseen vähintään kolmeksi vuodeksi ja jotka ovat palvelleet vähintään kaksi vuotta palkkaluokassaan, kyseisten sopimussuhteisten toimihenkilöiden, jotka voidaan luokitella ylempään palkkaluokkaan, ansioiden vertailun sekä heistä laadittujen arviointien perusteella. Henkilöstösääntöjen 45 artiklan 1 kohtaa sovelletaan vastaavasti.
4. Muita kuin ydintehtäviä hoitava sopimussuhteinen toimihenkilö voidaan siirtää ylempään tehtäväryhmään vain yleisen valintamenettelyn kautta.
5 LUKU
3 B ARTIKLASSA TARKOITETTUJA SOPIMUSSUHTEISIA TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET
88 artikla
Edellä 3 b artiklassa tarkoitettujen sopimussuhteisten toimihenkilöiden osalta:
a) työsopimus on tehtävä määräajaksi, ja se voidaan uusia
b) tosiasiallinen palvelussuhde toimielimessä, mukaan luettuna työsopimuksen jatkaminen, voi kestää enintään kolme vuotta.
Edellä 3 a artiklassa tarkoitetun sopimussuhteisen toimihenkilön palvelussuhdetta koskevaa ajanjaksoa ei lueta mukaan tehtäessä tai uusittaessa sopimuksia tämän artiklan mukaisesti.
89 artikla
1. Edellä 3 b artiklassa tarkoitettuja sopimussuhteisia toimihenkilöitä voidaan ottaa palvelukseen kaikkiin palkkaluokkiin 80 artiklassa tarkoitetuissa tehtäväryhmissä II, III ja IV ottaen huomioon heidän pätevyytensä ja kokemuksensa. Toimielinten erityistarpeiden huomioon ottamiseksi voidaan myös ottaa huomioon yhteisössä vallitsevat työmarkkinaolosuhteet. Palvelukseen otettu sopimussuhteinen toimihenkilö luokitellaan palkkaluokkansa ensimmäiselle palkkatasolle.
2. Edellä 3 b artiklassa tarkoitettu sopimussuhteinen toimihenkilö, joka on ollut kaksi vuotta palkkaluokkansa tietyllä palkkatasolla, siirretään ilman eri toimenpiteitä kyseisen palkkaluokan seuraavalle palkkatasolle.
90 artikla
Poiketen siitä, mitä tässä osastossa säädetään, Euroopan parlamentin tai yhteisön toimielinten ja virastojen puolesta, komission konferenssitulkiksi palkkaamiin sovelletaan 28 päivänä heinäkuuta 1999 Euroopan parlamentin, komission ja tuomioistuimen toimielinten puolesta, ja ammattia edustavien järjestöjen välillä tehdyssä sopimuksessa vahvistettuja ehtoja.
Kyseiseen sopimukseen tehtävät, neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 723/2004 ( 8 ) voimaantulon vuoksi tarvittavat muutokset on hyväksyttävä ennen 31 päivää joulukuuta 2006 78 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Muutokset kyseiseen sopimukseen 31 päivän joulukuuta 2006 jälkeen on tehtävä toimielinten yhteisellä sopimuksella.
6 LUKU
TYÖEHDOT
91 artikla
Sovelletaan 16—18 artiklan säännöksiä soveltuvin osin.
7 LUKU
PALKKAUS JA KULUJEN KORVAAMINEN
92 artikla
Palvelussuhteen ehtojen 19—27 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin, jollei 90 ja 94 artiklassa säädetyistä muutoksista muuta johdu.
93 artikla
Peruspalkka-asteikko esitetään seuraavassa taulukossa.
|
TEHTÄVÄ RYHMÄ |
1.7.2008 |
PALKKATASO |
||||||
|
PALKKALUOKKA |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
|
|
IV |
18 |
5 618,70 |
5 735,55 |
5 854,82 |
5 976,58 |
6 100,87 |
6 227,74 |
6 357,25 |
|
17 |
4 965,96 |
5 069,23 |
5 174,64 |
5 282,26 |
5 392,10 |
5 504,24 |
5 618,70 |
|
|
16 |
4 389,04 |
4 480,31 |
4 573,49 |
4 668,59 |
4 765,68 |
4 864,79 |
4 965,96 |
|
|
15 |
3 879,15 |
3 959,82 |
4 042,17 |
4 126,23 |
4 212,03 |
4 299,63 |
4 389,04 |
|
|
14 |
3 428,49 |
3 499,79 |
3 572,57 |
3 646,87 |
3 722,70 |
3 800,12 |
3 879,15 |
|
|
13 |
3 030,19 |
3 093,21 |
3 157,53 |
3 223,19 |
3 290,22 |
3 358,65 |
3 428,49 |
|
|
III |
12 |
3 879,08 |
3 959,75 |
4 042,09 |
4 126,14 |
4 211,95 |
4 299,53 |
4 388,94 |
|
11 |
3 428,46 |
3 499,75 |
3 572,53 |
3 646,82 |
3 722,65 |
3 800,06 |
3 879,08 |
|
|
10 |
3 030,18 |
3 093,19 |
3 157,51 |
3 223,17 |
3 290,20 |
3 358,62 |
3 428,46 |
|
|
9 |
2 678,17 |
2 733,86 |
2 790,71 |
2 848,74 |
2 907,98 |
2 968,45 |
3 030,18 |
|
|
8 |
2 367,05 |
2 416,27 |
2 466,52 |
2 517,81 |
2 570,17 |
2 623,61 |
2 678,17 |
|
|
II |
7 |
2 678,11 |
2 733,81 |
2 790,67 |
2 848,71 |
2 907,97 |
2 968,45 |
3 030,19 |
|
6 |
2 366,93 |
2 416,16 |
2 466,42 |
2 517,72 |
2 570,08 |
2 623,54 |
2 678,11 |
|
|
5 |
2 091,91 |
2 135,42 |
2 179,84 |
2 225,18 |
2 271,46 |
2 318,70 |
2 366,93 |
|
|
4 |
1 848,85 |
1 887,30 |
1 926,56 |
1 966,63 |
2 007,53 |
2 049,29 |
2 091,91 |
|
|
I |
3 |
2 277,64 |
2 324,91 |
2 373,16 |
2 422,41 |
2 472,69 |
2 524,01 |
2 576,39 |
|
2 |
2 013,53 |
2 055,32 |
2 097,98 |
2 141,52 |
2 185,96 |
2 231,33 |
2 277,64 |
|
|
1 |
1 780,05 |
1 816,99 |
1 854,70 |
1 893,20 |
1 932,49 |
1 972,59 |
2 013,53 |
|
94 artikla
Poiketen siitä, mitä 24 artiklan 3 kohdassa säädetään, kyseisen artiklan 1 kohdassa tarkoitetun asettautumiskorvauksen ja 2 kohdassa tarkoitetun uudelleenasettautumiskorvauksen on kuitenkin oltava vähintään:
— 807,93 euroa henkilölle, jolla on oikeus kotitalouslisään,
— 479,00 euroa henkilölle, jolla ei ole oikeutta kotitalouslisään.
8 LUKU
SOSIAALITURVAETUUDET
A jakso
Sairaus- ja tapaturmavakuutus, sosiaaliturvaetuudet
95 artikla
Palvelussuhteen ehtojen 28 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin. Henkilöstösääntöjen 72 artiklan 2 ja 2 a kohtaa ei kuitenkaan sovelleta sopimussuhteiseen toimihenkilöön, joka on ollut yhteisöjen palveluksessa 63 ikävuoteen asti, jollei hänen palvelussuhteensa sopimussuhteisena toimihenkilönä ole jatkunut yli kolmea vuotta.
96 artikla
1. Entiselle sopimussuhteiselle toimihenkilölle, joka jää työttömäksi sen jälkeen kun hänen palvelussuhteensa jossakin Euroopan yhteisöjen toimielimessä on päättynyt ja
a) joka ei saa Euroopan yhteisöjen maksamaa vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta;
b) jonka palvelussuhteen päättyminen ei johdu irtisanoutumisesta tai sopimuksen purkamisesta kurinpitosyistä;
c) joka on ollut palveluksessa vähintään kuusi kuukautta;
d) jonka asuinpaikka on jossakin jäsenvaltiossa;
maksetaan kuukausittain työttömyyskorvausta jäljempänä määriteltävin edellytyksin.
Kun toimihenkilö voi saada kansallista työttömyyskorvausta, hänen on ilmoitettava siitä toimielimelle, jonka palveluksessa hän oli ja joka ilmoittaa siitä välittömästi komissiolle. Tässä tapauksessa tämä korvaus vähennetään 3 kohdan perusteella maksettavasta korvauksesta.
2. Työttömyyskorvausta saadakseen entisen sopimussuhteisen toimihenkilön on
a) ilmoittauduttava työnhakijaksi sen jäsenvaltion työvoimatoimistoon, jossa hänen asuinpaikkansa on;
b) täytettävä ne velvoitteet, jotka kyseisen jäsenvaltion lainsäädännössä on asetettu sen mukaisen työttömyyskorvauksen saajalle;
c) toimitettava kuukausittain toimivaltaisen kansallisen viranomaisen antama todistus, josta käy ilmi, onko hän täyttänyt a ja b alakohdassa vahvistetut velvoitteet, sille toimielimelle, jonka palveluksessa hän oli; tämä toimittaa sen välittömästi komissiolle.
Yhteisö voi myöntää korvauksen tai säilyttää sen ennallaan, vaikka b alakohdassa mainitut kansalliset velvoitteet eivät täyttyisikään sairauden, tapaturman, raskauden, työkyvyttömyyden tai muun vastaavan syyn vuoksi tai jos toimivaltainen kansallinen viranomainen myöntää niistä vapautuksen.
Komissio vahvistaa tämän artiklan soveltamiseen tarvittavat säännökset sen jälkeen kun asiantuntijakomitea on antanut lausuntonsa.
3. Työttömyyskorvauksen määrä vahvistetaan sen peruspalkan perusteella, jota sopimussuhteinen toimihenkilö sai palvelussuhteensa päättyessä. Työttömyyskorvauksen määräksi vahvistetaan:
a) 60 prosenttia peruspalkasta ensimmäisten kahdentoista kuukauden ajalta,
b) 45 prosenttia peruspalkasta kolmannestatoista kuukaudesta kahdenteenkymmenenteenneljänteen kuukauteen,
c) 30 prosenttia peruspalkasta kahdennestakymmenennestäviidennestä kuukaudesta kolmanteenkymmenenteenkuudenteen kuukauteen.
Näin määritellyt määrät eivät voi olla alle ►M122 966,15 euroa ◄ eivätkä yli ►M122 1 932,29 euroa ◄ sen jälkeen, kun on kulunut ensimmäisten kuuden kuukauden jakso, jonka aikana sovelletaan jäljempänä määritettyä alarajaa mutta ei sovelleta ylärajaa. Kyseisiä enimmäismääriä mukautetaan henkilöstösääntöjen 65 artiklan mukaisesti samalla tavalla kuin henkilöstösääntöjen 66 artiklassa olevia taulukkopalkkoja.
4. Entiselle sopimussuhteiselle toimihenkilölle maksetaan työttömyyskorvausta hänen palvelussuhteensa päättymisen jälkeen enintään kolmenkymmenenkuuden kuukauden ajalta eikä missään tapauksessa ajalta, joka on pidempi kuin kolmannes palvelusajasta. Jos entinen sopimussuhteinen toimihenkilö kuitenkin tänä aikana lakkaa täyttämästä 1 ja 2 kohdassa säädetyt edellytykset, korvauksen maksaminen keskeytetään. Korvausta aletaan maksaa uudelleen, jos entinen sopimussuhteinen toimihenkilö ennen tämän määräajan päättymistä täyttää jälleen mainitut edellytykset eikä hänelle ole myönnetty kansallista työttömyyskorvausta.
5. Työttömyyskorvausta saavalla entisellä sopimussuhteisella toimihenkilöllä on oikeus henkilöstösääntöjen 67 artiklassa säädettyihin perhelisiin. Kotitalouslisä lasketaan työttömyyskorvauksen perusteella henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 1 artiklassa säädetyin edellytyksin.
Asianomaisen henkilön on ilmoitettava kaikki hänelle tai hänen puolisolleen muista lähteistä maksettavat vastaavat lisät; nämä vähennetään tämän artiklan mukaisesti maksettavista lisistä.
Työttömyyskorvausta saavalla entisellä sopimussuhteisella toimihenkilöllä on henkilöstösääntöjen 72 artiklassa säädetyin edellytyksin oikeus sairausvakuutukseen ilman että hänen tarvitsee maksaa siihen liittyviä maksuja.
6. Komissio maksaa työkyvyttömyyskorvauksen ja perhelisät euroissa. Korjauskerrointa ei sovelleta.
7. Kukin sopimussuhteinen toimihenkilö maksaa itse kolmanneksen työttömyysvakuutusjärjestelmän rahoittamiseksi tarvittavasta määrästä. Maksun määräksi vahvistetaan 0,81 prosenttia asianomaisen peruspalkasta, jota laskettaessa otetaan huomioon ►M122 878,32 ◄ euron kiinteämääräinen vähennys mutta ei henkilöstösääntöjen 64 artiklassa säädettyjä korjauskertoimia. Maksu vähennetään kuukausittain asianomaisen palkasta ja maksetaan yhdessä toimielimen suorittaman kahden kolmasosan kanssa erityiseen työttömyysrahastoon. Tämä rahasto on toimielinten yhteinen, ja nämä maksavat omat osuutensa komissiolle kuukausittain kahdeksan päivän kuluessa palkanmaksupäivästä. Komissio hyväksyy ja maksaa tämän artiklan soveltamisesta aiheutuvat menot Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti.
8. Työttömäksi jääneelle entiselle sopimussuhteiselle toimihenkilölle maksettavaan työttömyyskorvaukseen sovelletaan neuvoston asetusta (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68.
9. Työllisyyttä ja työttömyyttä koskevissa asioissa toimivaltaiset kansalliset viranomaiset, jotka toimivat kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti, toimivat tehokkaassa yhteistyössä komission kanssa tämän artiklan soveltamiseksi asianmukaisesti.
10. Yksityiskohtaisia järjestelyjä, jotka on hyväksytty 28 a artiklan 10 kohdan nojalla, sovelletaan tähän artiklaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan kolmannen alakohdan säännösten soveltamista.
11. Komissio antaa neuvostolle kertomuksen tämän työttömyysvakuutusjärjestelmän rahoitustilanteesta vuoden kuluttua järjestelmän perustamisesta ja sen jälkeen kahden vuoden välein. Komissio voi esittää neuvostolle tästä kertomuksesta riippumatta ehdotuksia 7 kohdassa säädettyjen maksujen mukauttamiseksi, jos järjestelmän tasapaino sitä edellyttää. Neuvosto päättää näistä ehdotuksista 3 kohdassa säädetyin edellytyksin.
97 artikla
Henkilöstösääntöjen 74 artiklassa säädettyä syntymälisää koskevia säännöksiä ja henkilöstösääntöjen 75 artiklan säännöksiä, joiden mukaan toimielin maksaa siinä tarkoitetut kulut, sovelletaan soveltuvin osin.
98 artikla
Henkilöstösääntöjen 76 artiklan säännöksiä, jotka koskevat lahjoitusten, lainojen ja ennakoiden myöntämistä, sovelletaan soveltuvin osin sopimussuhteiseen toimihenkilöön hänen palvelussuhteensa aikana tai sen päätyttyä, kun sopimussuhteinen toimihenkilö on työkyvyttömänä vakavan tai pitkäaikaisen sairauden tai vamman tai palvelussuhteen aikana tapahtuneen tapaturman vuoksi ja kun hän voi osoittaa, ettei kuulu minkään muun sosiaaliturvajärjestelmän piiriin.
B jakso
Työkyvyttömyys- ja henkivakuutus
99 artikla
Sopimussuhteinen toimihenkilö kuuluu palvelussuhteensa ajan henki- ja työkyvyttömyysvakuutuksen piiriin jäljempänä säädetyin edellytyksin.
Tässä jaksossa säädetyt maksut ja etuudet keskeytetään, jos toimihenkilön palvelussuhteeseen liittyvien rahallisten etuuksien maksaminen keskeytetään näiden palvelussuhteen ehtojen perusteella.
100 artikla
Jos ennen sopimussuhteisen toimihenkilön palvelukseen ottamista suoritettavassa lääkärintarkastuksessa käy ilmi, että asianomaisella on jokin sairaus tai vamma, 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi päättää, että hän saa työkyvyttömyys- tai henkivakuutuksen kattamat etuudet tämän sairauden tai vamman seurausten osalta vasta viiden vuoden kuluttua siitä, kun hän on tullut toimielimen palvelukseen.
Sopimussuhteinen toimihenkilö voi tehdä tätä päätöstä koskevan valituksen henkilöstösääntöjen 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetylle työkyvyttömyyslautakunnalle.
101 artikla
1. Sopimussuhteiselle toimihenkilölle, joka menettää kokonaan työkykynsä ja joutuu sen vuoksi keskeyttämään työskentelynsä toimielimen palveluksessa, myönnetään työkyvyttömyyden koko keston ajaksi työkyvyttömyyskorvaus, jonka määrä lasketaan seuraavassa esitetyllä tavalla.
Henkilöstösääntöjen 52 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin työkyvyttömyyskorvauksen saajiin. Jos työkyvyttömyyskorvauksen saaja jää eläkkeelle ennen 65 vuoden ikää ja jos hän ei ole saavuttanut täysimääräisiä eläkeoikeuksia, häneen sovelletaan vanhuuseläkettä koskevia yleisiä sääntöjä. Myönnetty vanhuuseläke vahvistetaan sitä palkkaluokkaa ja -tasoa koskevan luokituksen mukaisen palkan perusteella, joka sopimussuhteisella toimihenkilöllä oli työkyvyttömäksi tullessaan.
2. Työkyvyttömyyskorvauksen määrä on 70 prosenttia sopimussuhteisen toimihenkilön viimeisestä peruspalkasta. Se ei kuitenkaan voi olla pienempi kuin I tehtäväryhmässä 1 palkkaluokan 1 palkkatasoon kuuluvan sopimussuhteisen toimihenkilön kuukausittainen peruspalkka. Työkyvyttömyyskorvauksesta maksetaan eläkejärjestelmään osuus, joka lasketaan mainitun korvauksen perusteella.
3. Kun sopimussuhteisen toimihenkilön työkyvyttömyys johtuu tehtäviä hoidettaessa sattuneesta tai niiden hoitoon liittyvästä tapaturmasta, ammattitaudista tai yleisen edun vuoksi suoritetusta uhrautuvasta teosta tai siitä, että toimihenkilö on vaarantanut henkensä ihmishengen pelastamiseksi, työkyvyttömyyskorvauksen on oltava vähintään 120 prosenttia I tehtäväryhmässä 1 palkkaluokan 1 palkkatasoon kuuluvan sopimussuhteisen toimihenkilön kuukausittaisesta peruspalkasta. Lisäksi maksut eläkejärjestelmään maksetaan tällöin entisen työnantajan talousarviosta.
4. Jos työkyvyttömyys on sopimussuhteisen toimihenkilön tahallisesti aiheuttama, 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi päättää, että asianomainen saa ainoastaan 109 artiklassa tarkoitetun erorahan.
5. Työkyvyttömyyskorvauksen saajalla on henkilöstösääntöjen liitteessä VII säädetyin edellytyksin oikeus henkilöstösääntöjen 67 artiklassa tarkoitettuihin perhelisiin; kotitalouslisä lasketaan kyseisen etuuden saajan korvauksen perusteella.
102 artikla
1. Työkyvyttömyyden asteen määrittelee henkilöstösääntöjen 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu työkyvyttömyyslautakunta.
2. Oikeus työkyvyttömyyskorvaukseen alkaa sitä päivää seuraavana päivänä, jona sopimussuhteisen toimihenkilön palvelusaika päättyy soveltuvin osin sovellettavan 47 ja 48 artiklan mukaisesti.
3. Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 40 artiklassa tarkoitettu toimielin voi ajoittain tutkituttaa työkyvyttömyyskorvauksen saajan varmistaakseen, että tämä edelleen täyttää kyseisen korvauksen saamisen edellytykset. Jos työkyvyttömyyslautakunta toteaa, etteivät edellytykset enää täyty, sopimussuhteisen toimihenkilön on palattava toimeensa toimielimen palvelukseen, jollei hänen sopimuksensa voimassaolo ole päättynyt.
Jos asianomaista ei kuitenkaan voida ottaa takaisin yhteisöjen palvelukseen, hänen sopimuksensa voidaan sanoa irti siten, että hänelle maksetaan korvaus, jonka määrä vastaa palkkaa, jonka hän olisi saanut irtisanomisajalta, ja tapauksen mukaan 47 artiklassa säädettyä sopimuksen irtisanomisesta maksettavaa korvausta. Asianomaiseen sovelletaan myös 109 artiklaa.
103 artikla
1. Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 4 luvussa määritellyille kuolleen sopimussuhteisen toimihenkilön oikeudenomistajille maksetaan perhe-eläkettä 104—107 artiklassa säädetyin edellytyksin.
2. Kun aiemmin työkyvyttömyyskorvausta saanut sopimussuhteinen toimihenkilö, joka saa vanhuuseläkettä tai jonka palvelussuhde on päättynyt ennen kuin hän on täyttänyt 63 vuotta ja joka on pyytänyt, että hänen vanhuuseläkkeensä maksamista siirretään sitä seuraavan kalenterikuukauden ensimmäiseen päivään, jona hän täyttää 63 vuotta, kuolee, henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 4 luvussa määritellyt oikeudenomistajat saavat perhe-eläkettä tässä liitteessä säädetyin edellytyksin.
3. Jos sopimussuhteinen toimihenkilö tai entinen sopimussuhteinen toimihenkilö, joka saa työkyvyttömyyskorvausta tai vanhuuseläkettä tai jonka palvelussuhde on päättynyt ennen kuin hän on täyttänyt 63 vuotta, ja joka on pyytänyt, että hänen vanhuuseläkkeensä maksamista siirretään sitä seuraavan kalenterikuukauden ensimmäiseen päivään, jona hän täyttää 63 vuotta, on ollut kadoksissa yli vuoden ajan, henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 5 ja 6 luvun väliaikaisia eläkkeitä koskevia säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin asianomaisen puolisoon ja niihin henkilöihin, joiden katsotaan olevan kadonneen henkilön huollettavina.
104 artikla
Oikeus eläkkeeseen alkaa sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona kuolemantapaus on sattunut, tai tapauksen mukaan sitä ajanjaksoa seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jolta edesmenneen toimihenkilön eloon jäänyt puoliso, lapset tai huollettavina olevat henkilöt saavat henkilöstösääntöjen 70 artiklan mukaisesti suoritettavat maksut.
105 artikla
Sopimussuhteisen toimihenkilön eloonjääneellä puolisolla on oikeus perhe-eläkkeeseen henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 4 luvun mukaisesti. Perhe-eläke ei voi olla alle 35 prosenttia sopimussuhteisen toimihenkilön kuukausittaisesta peruspalkasta eikä pienempi kuin tehtäväryhmässä I palkkaluokan 1 palkkatasoon 1 kuuluvan sopimussuhteisen toimihenkilön kuukausittainen peruspalkka. Jos sopimussuhteinen toimihenkilö kuolee, perhe-eläkkeen määrää korotetaan 60 prosenttiin siitä vanhuuseläkkeestä, joka sopimussuhteiselle toimihenkilölle olisi maksettu hänen kuolinpäivänään, jos hänellä olisi ollut oikeus sitä hakea, palvelusvuosista tai iästä riippumatta.
Perhe-eläkettä saavalla on henkilöstösääntöjen liitteessä VII säädetyin edellytyksin oikeus henkilöstösääntöjen 67 artiklassa tarkoitettuihin perhelisiin. Huollettavana olevasta lapsesta maksettavan lisän määrä on kuitenkin kaksi kertaa henkilöstösääntöjen 67 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyn lisän määrä.
106 artikla
1. Kun sopimussuhteinen toimihenkilö taikka vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen saaja kuolee jättämättä jälkeensä puolisoa, jolla olisi oikeus perhe-eläkkeeseen, asianomaisen huollettavina olevilla lapsilla on oikeus lapseneläkkeeseen henkilöstösääntöjen 80 artiklassa vahvistetuin edellytyksin.
2. Sama oikeus on lapsilla, jotka täyttävät nämä edellytykset perhe-eläkettä saavan puolison kuollessa tai avioituessa uudelleen.
3. Kun sopimussuhteinen toimihenkilö taikka vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen saaja kuolee ilman että ensimmäisessä kohdassa säädetyt edellytykset ovat täyttyneet, sovelletaan henkilöstösääntöjen 80 artiklan kolmannen kohdan säännöksiä.
4. Kun sellainen entinen sopimussuhteinen toimihenkilö kuolee, jonka palvelussuhde oli päättynyt ennen 63 vuoden ikää ja joka oli pyytänyt vanhuuseläkkeensä maksamista siirrettäväksi sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäiseen päivään, jonka kuluessa hän olisi täyttänyt 63 vuotta, hänen huollettavinaan henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 2 artiklan mukaisesti olevilla lapsilla on oikeus lapseneläkkeeseen edellisissä kohdissa säädetyin edellytyksin.
5. Kun kyseessä on henkilösääntöjen liitteessä VII olevan 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu huollettavana olevaan lapseen rinnastettava henkilö, lapseneläkkeen määrä ei voi olla suurempi kuin huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä kaksinkertaisena. Oikeus eläkkeeseen päättyy kuitenkin, jos kolmas osapuoli on elatusvelvollinen sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
6. Kun on kysymys lapseksiottamisesta, luonnollisen vanhemman, joka on korvattu ottovanhemmalla, kuolema ei voi antaa oikeutta lapseneläkkeeseen.
7. Orvoksi jääneellä lapsella on oikeus koulutuslisään henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 3 artiklassa säädetyin edellytyksin.
107 artikla
Jos toimihenkilö on eronnut tai kun on olemassa enemmän kuin yksi perhe-eläkkeeseen oikeutettu ryhmä, perhe-eläke jaetaan henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 4 luvussa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.
108 artikla
Henkilöstösääntöjen 81 a artiklassa säädettyjä enimmäismäärää ja jakoperustetta koskevia sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin.
C jakso
Vanhuuseläke ja eroraha
109 artikla
1. Edellä tarkoitetulla sopimussuhteisella toimihenkilöllä on palvelussuhteensa päättyessä oikeus vanhuuseläkkeeseen, vakuutusmatemaattisen arvon siirtoon tai erorahaan henkilöstösääntöjen V osaston 3 luvussa ja henkilöstösääntöjen liitteessä VIII säädetyin edellytyksin. Kun sopimussuhteisella toimihenkilöllä on oikeus vanhuuseläkkeeseen, hänen eläkeoikeutensa eivät kata näiden palvelussuhteen ehtojen 112 artiklan perusteella maksettuja suorituksia vastaavia jaksoja.
2. Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 ja 3 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin sopimussuhteiseen henkilöstöön.
3. Vanhuuseläkkeen saajalla on oikeus henkilöstösääntöjen 67 artiklassa tarkoitettuihin perhelisiin, jos hän on työskennellyt yli kolme vuotta sopimussuhteisena toimihenkilönä; kotitalouslisä lasketaan kyseisen etuuden saajan eläkkeen perusteella.
110 artikla
1. Jos sopimussuhteinen toimihenkilö nimitetään yhteisöjen virkamieheksi tai väliaikaiseksi toimihenkilöksi, hänellä ei ole oikeutta 109 artiklan 1 kohdassa säädettyyn erorahaan.
Palvelusaika yhteisöjen sopimussuhteisena toimihenkilönä otetaan huomioon laskettaessa asianomaisen vanhuuseläkkeeseen vaikuttavia palvelusvuosia henkilöstösääntöjen liitteessä VIII säädetyin edellytyksin.
2. Jos toimielin on käyttänyt 112 artiklassa säädettyä mahdollisuutta, sopimussuhteisen toimihenkilön eläkeoikeuksista vähennetään suhteellisesti näitä maksuja vastaava ajanjakso.
3. Edellisen kohdan säännöstä ei sovelleta sopimussuhteiseen toimihenkilöön, joka pyytää kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun häneen on alettu soveltaa henkilöstösääntöjä, näiden määrien palauttamista lisättynä ►M113 3,9 ◄ prosentin vuosikorolla, jota voidaan tarkistaa henkilöstösääntöjen liitteessä XII olevassa 12 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
D jakso
Työkyvyttömyys- ja henkivakuutusjärjestelmän sekä eläkejärjestelmän rahoitus
111 artikla
Edellä B ja C jaksossa säädetyn sosiaaliturvajärjestelmän rahoittamiseksi sovelletaan soveltuvin osin henkilöstösääntöjen 83 ja 83 a artiklan sekä niiden liitteessä VIII olevan 36 ja 38 artiklan säännöksiä.
112 artikla
Sopimussuhteisella toimihenkilöllä on toimielimen vahvistamin edellytyksin oikeus pyytää, että toimielin suorittaa maksut, jotka hänen mahdollisesti olisi suoritettava eläkeoikeuksien sekä työttömyys-, työkyvyttömyys-, henki- ja sairausvakuutuksen perustamiseksi tai ylläpitämiseksi maassa, jossa hän on ollut viimeksi näiden järjestelmien kattamana. Näiden suoritusten aikana sopimussuhteinen henkilöstö ei voi saada etuja yhteisön sairasvakuutusjärjestelmästä. Lisäksi sopimussuhteiseen henkilöstöön kuuluva ei ole suorituksia vastaavalta ajalta yhteisön henki- ja tapaturvavakuutusjärjestelmien turvaama eikä hänelle kerry yhteisön työttömyysvakuutus- tai eläkejärjestelmien mukaisia etuuksia.
Todellinen ajanjakso, jolta näitä maksuja suoritetaan sopimussuhteiselle toimihenkilölle, ei voi ylittää kuutta kuukautta. Toimielin voi kuitenkin päättää tämän ajanjakson pidentämisestä yhteen vuoteen. Maksut kirjataan yhteisöjen talousarvioon. Maksut eläkeoikeuksien perustamiseksi tai ylläpitämiseksi eivät voi ylittää henkilöstösääntöjen 83 artiklan 2 kohdassa säädetyn prosenttiluvun kaksinkertaista määrää.
E jakso
Sopimussuhteisten toimihenkilöiden eläkkeen laskeminen
113 artikla
Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 40—44 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.
F jakso
Etuuksien maksaminen
114 artikla
1. Henkilöstösääntöjen 81 a ja 82 artiklan ja henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 45 artiklan säännöksiä, jotka koskevat etuuksien suorittamista, sovelletaan soveltuvin osin.
2. Määrät, jotka sopimussuhteisen toimihenkilön on maksettava yhteisöille tähän vakuutusjärjestelmään sinä päivänä, jona etuudet ovat maksettavissa, vähennetään henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 45 artiklassa tarkoitetun toimielimen määrittämällä tavalla toimihenkilölle tai tämän oikeudenomistajille maksettavista määristä. Vähentäminen voidaan tehdä useamman kuukauden kuluessa.
G jakso
Yhteisöjen sijaantulo
115 artikla
Yhteisöjen sijaantuloa koskevia henkilöstösääntöjen 85 a artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.
9 LUKU
AIHEETTOMASTI SUORITETUN ETUUDEN TAKAISINPERIMINEN
116 artikla
Aiheettomasti suoritetun etuuden takaisinperimistä koskevia henkilöstösääntöjen 85 artiklan säännöksiä sovelletaan.
10 LUKU
MUUTOKSENHAKU
117 artikla
Muutoksenhakua koskevia henkilöstösääntöjen VII osaston säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.
11 LUKU
YHTEISÖN ULKOPUOLISISSA MAISSA TOIMESSA OLEVIIN SOPIMUSSUHTEISIIN TOIMIHENKILÖIHIN SOVELLETTAVAT ERITYISET POIKKEUSSÄÄNNÖKSET
118 artikla
Yhteisön ulkopuolisissa maissa toimessa oleviin sopimussuhteisiin toimihenkilöihin sovelletaan soveltuvin osin henkilöstösääntöjen liitteessä X olevaa 6—16 ja 19—25 artiklaa. Kyseisen liitteen 21 artiklaa sovelletaan kuitenkin vain, jos työsopimuksen kesto on vähintään yksi vuosi.
12 LUKU
PALVELUSSUHTEEN PÄÄTTYMINEN
119 artikla
Sopimussuhteisiin toimihenkilöihin sovelletaan soveltuvin osin 47-50 a artiklaa, 48 a artiklaa lukuun ottamatta.
Sopimussuhteista toimihenkilöä koskevassa kurinpitomenettelyssä henkilöstösääntöjen liitteessä IX ja näiden palvelusuhteen ehtojen 49 artiklassa tarkoitettua kurinpitolautakuntaa täydennetään kahdella jäsenellä, jotka edustavat samaa tehtäväryhmää ja palkkaluokkaa kuin kyseinen sopimussuhteinen toimihenkilö. Nämä kaksi jäsentä nimitetään näiden palvelussuhteen ehtojen 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun viranomaisen ja henkilöstökomitean sopiman ad hoc -menettelyn mukaisesti.
►M112 V ◄ OSASTO
PAIKALLISET TOIMIHENKILÖT
►M112 120 ◄ artikla
Ellei tämän osaston säännöksistä muuta johdu, paikallisten toimihenkilöiden työehdot erityisesti
a) heidän työsopimuksensa ja sen irtisanomisen yksityiskohtaisten sääntöjen,
b) lomien,
c) ja palkkauksen osalta vahvistaa kukin toimielin niiden sääntöjen ja käytäntöjen pohjalta, joita noudatetaan paikkakunnalla, jolla toimihenkilön on määrä hoitaa tehtävänsä.
►M112 121 ◄ artikla
Toimielin vastaa sosiaaliturva-alan maksuista, jotka kuuluvat työnantajien maksattaviksi niiden sääntöjen perusteella, joita noudatetaan paikkakunnalla, jolla toimihenkilön on määrä hoitaa tehtävänsä.
122 artikla
Toimielimen ja yhteisöjen ulkopuolisessa maassa toimessa olevan paikallisen toimihenkilön väliset riidat ratkaisee välityslautakunta paikallisen toimihenkilön työsopimuksessa olevassa välityslausekkeessa määritellyin edellytyksin.
►M112 VI ◄ OSASTO
ERITYISNEUVONANTAJAT
►M112 123 ◄ artikla
1. Erityisneuvonantajan palkka vahvistetaan asianomaisen ja 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun viranomaisen välisellä suoralla sopimuksella. Erityisneuvonantajan työsopimus voi kestää enintään kaksi vuotta. Työsopimus voidaan uusia.
2. Kun toimielin harkitsee erityisneuvonantajan palkkaamista tai hänen työsopimuksensa uusimista, se tiedottaa asiasta toimivaltaiselle budjettivallan käyttäjälle ja ilmoittaa asianomaiselle maksettavaksi aiotun palkan määrän.
Ennen työsopimuksen lopullista allekirjoittamista kyseisestä palkasta neuvotellaan budjettivallan käyttäjän kanssa, jos joku tämän viranomaisen jäsen tai asianomainen toimielin toivoo neuvotteluja kuukauden kuluessa edellä mainitusta ilmoituksesta.
124 artikla
Sovelletaan virkamiesten oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia henkilöstösääntöjen 1 c ja 1 d artiklan, 11, 11 a, 12 ja 12 a artiklan, 16 artiklan ensimmäisen kohdan, 17, 17 a, 19, 22, 22 a ja 22 b artiklan, 23 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan, 25 artiklan toisen kohdan säännöksiä sekä muutoksenhakua koskevia henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artiklan säännöksiä soveltuvin osin.
▼M112 —————
VII OSASTO
SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
▼M112 —————
125 artikla
Liitteessä vahvistetaan näiden palvelussuhteen ehtojen mukaisella sopimuksella palvelukseen otettuihin toimihenkilöihin sovellettavat siirtymäsäännökset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ehtojen muiden säännösten soveltamista.
VIII OSASTO
LOPPUSÄÄNNÖKSET
►M112 126 ◄ artikla
Ellei ►M112 123 artiklan ◄ säännöksistä muuta johdu, kukin toimielin antaa yleiset määräykset näiden palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanemiseksi kuultuaan henkilöstökomiteaansa ja saatuaan 10 artiklassa tarkoitetun henkilöstösääntökomitean lausunnon.
Yhteisöjen toimielinten hallintoyksiköt neuvottelevat keskenään taatakseen näiden palvelussuhteen ehtojen yhdenmukaisen soveltamisen.
►M112 127 ◄ artikla
Henkilöstösääntöjen 110 artiklassa tarkoitettuja yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä sovelletaan näissä palvelussuhteen ehdoissa tarkoitettuihin toimihenkilöihin edellyttäen, että näillä palvelussuhteen ehdoilla on muutettu henkilöstösääntöjen säännösten soveltamisalaa koskemaan kyseisiä toimihenkilöitä.
LIITE
Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen soveltamisalaan kuuluviin toimihenkilöihin sovellettavat siirtymäsäännökset
1 artikla
1. Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevia säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin muuhun henkilöstöön, joka on palveluksessa 30 päivänä huhtikuuta 2004.
2. Muutetaan 1 päivän toukokuuta 2004 ja 30 päivän huhtikuuta 2006 väliseksi ajaksi muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja seuraavasti:
a) Korvataan 3 artiklan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa sanat ”hallintoavustajien tehtäväryhmässä (AST)” sanoilla ”ura-alueella B ja C”
b) korvataan 3 artiklan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa sanat ”hallintovirkamiesten tehtäväryhmän (AD)” sanoilla ”ura-alueen A”, ilmaisu ”AD 16 tai AD 15” ilmaisulla ”A*16 tai A*15” sekä ilmaisu ”AD 15 tai AD 14” ilmaisulla ”A*15 tai A*14”.
2 artikla
1. Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisesti palvelussuhteen ehtojen 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen ehdottaa sopimussuhteisen toimihenkilön toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta toimihenkilöille, jotka 1 päivänä toukokuuta 2004 ovat yhteisöjen palveluksessa toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella paikallisena toimihenkilönä Euroopan unionissa tai kansallisen lainsäädännön nojalla mainittujen ehtojen 3 a artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetussa virastossa tai yksikössä. Sopimustarjous perustuu niiden tehtävien arviointiin, joita sopimussuhteinen toimihenkilö suorittaisi. Sopimus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2005. Palvelussuhteen ehtojen 84 artiklaa ei sovelleta kyseiseen sopimukseen.
2. Jos sopimuksen hyväksyvälle toimihenkilölle määrättävästä palkkaluokasta aiheutuu palkan alennus, toimielin voi maksaa lisämäärän ottaen huomioon työskentelyjäsenvaltion verotus-, sosiaaliturva- ja eläkelainsäädännön sekä sopimussuhteiseen toimihenkilöön sovellettavien asianomaisten säännösten väliset erot.
3. Jokainen toimielin hyväksyy tarpeen mukaan 1 ja 2 kohdan yleiset täytäntöönpanosäännökset henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.
4. Toimihenkilö, joka ei hyväksy 1 kohdassa tarkoitettua tarjousta, voi olla edelleen sopimussuhteisessa suhteessa toimielimen kanssa.
3 artikla
Neuvoston pääsihteerin paikalliset tai sopimussuhteiset toimihenkilöt, joilla oli mainitun pääsihteeristön paikallisen henkilöstön asema ennen 1 päivää toukokuuta 2004, voivat osallistua neuvoston sisäisiin kilpailuihin samoin edellytyksin kuin toimielimen virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt viiden vuoden ajan 1 päivästä toukokuuta 2004 alkaen.
4 artikla
Väliaikaisten toimihenkilöiden, joihin sovelletaan palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan d alakohtaa ja jotka on otettu palvelukseen määräajaksi, voimassaolevat sopimukset voidaan uusia 1 päivänä toukokuuta 2004. Jos kyseessä on toinen uusiminen, sopimus tehdään toistaiseksi. Väliaikaisten toimihenkilöiden, joihin sovelletaan palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan d alakohtaa, voimassaolevia toistaiseksi tehtyjä sopimuksia ei muuteta.
5 artikla
1. Entiset väliaikaiset toimihenkilöt, jotka ovat 1 päivänä toukokuuta 2004 työttöminä ja jotka kuuluvat näiden ennen 1 päivää toukokuuta 2004 sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 28 a artiklan soveltamisalaan, kuuluvat edelleen mainittujen säännösten soveltamisalaan siksi kunnes heidän työttömyysaikansa päättyy.
2. Väliaikaiset toimihenkilöt, joiden sopimus on voimassa 1 päivänä toukokuuta 2004 voidaan pyynnöstä sisällyttää näiden ennen 1 päivää toukokuuta 2004 sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 28 a artiklan soveltamisalaan. Pyyntö on esitettävä viimeistään 30 kalenteripäivän kuluttua siitä, kun heidän sopimuksensa väliaikaisena toimihenkilönä päättyy.
( 1 ) EYVL L 56, 4.3.1968, s. 8, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1750/2002 (EYVL L 264, 2.10.2002, s. 15).
( 2 ) EYVL L 181, 28.6.1989, s. 2, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, EHTY, Euratom) N:o 2458/98 (EYVL L 307, 17.11.1998, s. 1).
( 3 ) EYVL L 264, 2.10.2002, s. 1.
( 4 ) EYVL L 264, 20.10.2002, s. 3.
( 5 ) EYVL L 264, 20.10.2002, s. 9.
( 6 ) EYVL L 280, 23.11.1995, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, EHTY, Euratom) N:o 2458/98 (EYVL L 307, 17.11.1998, s. 1).
( 7 ) EYVL L 280, 23.11.1995, s. 4, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, EHTY, Euratom) N:o 2458/98.
( 8 ) EUVL L 124, 27.4.2004, s. 1.