(1)

Göteborgissa 15 ja 16 päivänä kesäkuuta 2001 kokoontunut Eurooppa-neuvosto sopi kestävän kehityksen strategiasta, jolla pyritään toisiaan vahvistavaan talous-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikkaan ja lisätään Lissabonin prosessiin ympäristöulottuvuus.

(2)

Euroopan avaruuspolitiikasta 21 päivänä toukokuuta 2007 annetussa päätöslauselmassa (3), joka hyväksyttiin Euroopan yhteisön ja Euroopan avaruusjärjestön välisen puitesopimuksen (4) 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti järjestetyssä neljännessä Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan avaruusjärjestön neuvoston yhteisessä ministerikokouksessa, jäljempänä ’avaruusneuvosto’, neuvosto tiedosti avaruuteen liittyvän toiminnan nykyisen ja mahdollisen tulevan merkityksen kasvuun ja työllisyyteen tähtäävän Lissabonin strategian toteuttamisessa, koska se tuottaa hyödyllisiä teknologioita ja palveluja kehittyvän eurooppalaisen tietoperustaisen yhteiskunnan käyttöön ja edistää Euroopan yhteenkuuluvuutta, ja korosti, että avaruus on merkittävä Euroopan kestävän kehityksen strategialle.

(3)

Euroopan avaruuspolitiikan edistämisestä 26 päivänä syyskuuta 2008 annetussa päätöslauselmassa (5), joka hyväksyttiin avaruusneuvoston viidennessä yhteisessä kokouksessa, korostettiin tarvetta kehittää tarkoituksenmukaiset EU:n välineet ja rahoitusjärjestelyt siten, että otetaan huomioon avaruusalan erityispiirteet, tarve vahvistaa avaruusalan yleistä ja alan teollisuuden kilpailukykyä ja tarve saada aikaan tasapainoiset teolliset rakenteet ja mahdollistaa riittävät pitkäaikaiset unionin investoinnit avaruustutkimukseen ja kestävien avaruussovellusten käyttöön unionin ja sen kansalaisten hyväksi erityisesti tarkastelemalla kaikkia avaruuspolitiikan vaikutuksia seuraavan rahoituskehyksen käsittelyn yhteydessä.

(4)

Euroopan parlamentin 20 päivänä marraskuuta 2008 antamassa päätöslauselmassa eurooppalaisesta avaruuspolitiikasta: kuinka tehdä avaruudesta maanläheinen asia (6) korostettiin tarvetta löytää asianmukaisia unionin välineitä ja rahoitussuunnitelmia eurooppalaista avaruuspolitiikkaa varten täydentämällä määrärahoja Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013), jäljempänä ’seitsemäs puiteohjelma’, jotta eri talouden toimijat voisivat suunnitella toimintaansa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, ja painotettiin, että seuraavassa rahoituskehyksessä olisi otettava huomioon tarkoituksenmukaiset unionin välineet ja rahoitussuunnitelmat, jotta mahdollistetaan pitkäaikaiset unionin investoinnit avaruustutkimukseen ja kestävien avaruussovellusten käyttöön unionin ja sen kansalaisten hyväksi.

(5)

Ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta (Global Monitoring for Environment and Security, GMES) on ollut maan seurantaan liittyvä hanke, jota johtaa unioni ja joka toteutetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden ja Euroopan avaruusjärjestön, jäljempänä ’ESA’, kanssa. Sen pääasiallisena tarkoituksena on tarjota unionin valvonnassa informaatiopalveluja, jotka antavat pääsyn täsmällisiin ympäristö- ja turvallisuustietoihin ja jotka on räätälöity käyttäjien tarpeisiin. Sen on tarkoitus tällä tavoin parantaa innovointiin sekä tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen liittyvän politiikan teollisen potentiaalin hyödyntämistä Maan havainnoinnissa. GMES:n olisi muun muassa oltava keskeinen väline, jolla tuetaan biodiversiteettiä, ekosysteemien hoitoa sekä ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista.

(6)

Jotta GMES:n tavoite voitaisiin saavuttaa kestävällä tavalla, on tarpeen koordinoida GMES:ään osallistuvien eri kumppanien toimia sekä kehittää, perustaa ja tarjota palvelu- ja havainnointikapasiteettia, joka vastaa käyttäjien tarpeita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asiaa koskevien kansallisten ja eurooppalaisten turvallisuusrajoitusten soveltamista.

(7)

Komitean olisi tässä yhteydessä autettava komissiota huolehtimaan unionin, jäsenvaltioiden ja hallitusten välisten järjestöjen GMES-panostusten koordinoinnista hyödyntämällä parhaalla mahdollisella tavalla nykyistä kapasiteettia ja määrittelemällä sellaiset puutteet, joihin on tarpeen puuttua unionin tasolla. Sen olisi myös avustettava komissiota GMES:n yhdenmukaisen täytäntöönpanon seurannassa. Sen olisi seurattava politiikan kehitystä ja mahdollistettava hyvien käytäntöjen vaihto GMES:ssä.

(8)

Komission olisi vastattava GMES:n turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanosta komitean avustuksella. Tätä tarkoitusta varten olisi tarpeen perustaa komitean erityinen kokoonpano, jäljempänä ’turvallisuuslautakunta’.

(9)

GMES:n olisi oltava on käyttäjälähtöinen ohjelma, ja se edellyttää niin ollen käyttäjien jatkuvaa ja todellista osallistumista varsinkin palveluvaatimusten määrittelyyn ja validointiin. Sen arvon kohottamiseksi käyttäjien kannalta käyttäjien panosta olisi aktiivisesti pyydettävä julkisen ja yksityisen sektorin loppukäyttäjille esitettävillä säännöllisillä kyselyillä. Lisäksi olisi tarpeen perustaa erityinen elin, jäljempänä ’käyttäjäfoorumi’, helpottamaan käyttäjien tarpeiden tunnistamista, vaatimustenmukaisuuden tarkastamista sekä GMES:n koordinointia sen julkisen sektorin käyttäjien kanssa.

(10)

Sellaisen rakenteen luomiseksi, joka varmistaisi täysimääräisen ja avoimen mahdollisuuden saada pääsy GMES-palvelujen ja GMES-infrastruktuurin kautta kerättyihin tietoihin ja dataan tarjoamalla samalla näiden tietojen ja datan tarvittavan suojan, komissiolle olisi siirrettävä valta antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä GMES:n käyttäjien rekisteröitymis- ja lisenssiehtoja sekä GMES:n datan ja informaation käyttömahdollisuuden rajoittamisen perusteita koskevissa asioissa ottaen samalla huomioon GMES:ää varten tarvittavan datan tarjoajien data- ja informaatiokonseptit, ja sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden hallinnassa olevia avaruus- ja in situ -infrastruktuureja koskevien kansallisten sääntöjen ja menettelyjen soveltamista. On erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa asiaa valmistellessaan asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla.

(11)

Tämän asetuksen ja sen perusteella annettujen delegoitujen säädösten yhdenmukaisen täytäntöönpanon edellytysten varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta vahvistaa delegoiduilla säädöksillä vahvistettujen ehtojen ja kriteerien perusteella sen mahdollisuuden, joka koskee GMES-palvelujen ja GMES-infrastruktuurin kautta kerättyjen tietojen käyttöä, rajoittamista koskevia erityistoimenpiteitä mukaan lukien yksittäiset toimenpiteet, joilla otetaan huomioon kyseessä olevan informaation ja datan arkaluonteisuus. Komissiolle olisi niin ikään siirrettävä täytäntöönpanovalta jäsenvaltioiden vapaaehtoisten panosten ja jäsenvaltioiden, unionin ja kansainvälisten kyseisen alan aloitteiden kanssa mahdollisesti syntyvien synergioiden koordinoinnissa, avustusten yhteisrahoituksen enimmäismäärien vahvistamisessa, toimenpiteiden hyväksymisessä teknisten vaatimusten vahvistamiseksi järjestelmän valvonnan ja luotettavuuden varmistamiseksi GMES:n erityisessä avaruuskomponenttiohjelmassa, GMES:n erityisen avaruuskomponenttiohjelman turvallisuusteknologian käyttömahdollisuuden ja käsittelyn valvonnassa sekä GMES:n vuotuisen työohjelman hyväksymisessä.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan mukaan yleiset säännöt ja periaatteet, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, on vahvistettava etukäteen tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetulla asetuksella. Niin kauan kuin tätä uutta asetusta ei ole annettu, sovelletaan edelleen menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehtyä neuvoston päätöstä 1999/468/EY (7) lukuun ottamatta valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä, jota ei sovelleta.

(12)

Koska GMES perustuu unionin, ESA:n ja jäsenvaltioiden väliseen kumppanuuteen, komission olisi pyrittävä jatkamaan ESA:n ja huomattavia avaruusresursseja omistavien jäsenvaltioiden kanssa hiljattain käynnistettyä vuoropuhelua.

(13)

GMES-palvelut ovat tarpeen, jotta voitaisiin edistää tietolähteiden jatkuvaa käyttöä yksityissektorilla ja helpottaa palveluntarjoajien – joista monet ovat pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jäljempänä ’pk-yritykset’ – innovaatiotoimintaa ja tuottaa siten lisäarvoa.

(14)

GMES käsittää sekä kehittämis- että operatiivisia toimintoja. Operatiivisen toiminnan osalta avaruusneuvoston 28 päivänä marraskuuta 2005 pidetyssä kokouksessa tehdyissä kolmansissa linjauksissa neuvosto asettui sille kannalle, että GMES:n toteutuksen olisi tapahduttava vaiheittain selvästi määriteltyjen prioriteettien pohjalta siten, että aluksi kehitetään nopeasti käyttöön otettavia palveluja, joita ovat hätätilanteiden hallinta, maakartoitus ja meripalvelut.

(15)

Ensimmäiset operatiiviset hätätilanteiden hallintaan ja maakartoitukseen liittyvät palvelut rahoitettiin valmistelutoimina Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (8), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 49 artiklan 6 kohdan b alakohdan mukaisesti.

(16)

Niiden kehittämistoimien lisäksi, joita rahoitetaan seitsemännen puiteohjelman sisältämän avaruus-aihealueen perusteella, on tarpeen toteuttaa vuosina 2011–2013 unionin toimia, joilla varmistetaan valmistelutoimien jatkuvuus ja perustetaan pysyvämpiä operatiivisia palveluja teknisesti riittävän kypsillä aloilla, joilla on selkeää potentiaalia ketjun myöhemmän vaiheen palvelujen kehittämiseen.

(17)

Tiedonannossaan ”Ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta (GMES): tavoitteena turvallisempi planeetta” komissio hahmotteli GMES:n hallinto- ja rahoitusmallia ja ilmoitti aikovansa uskoa GMES:n teknisen toteutuksen erikoistuneille elimille, joista ESA ainutlaatuisen asemansa ja asiantuntemuksensa vuoksi huolehtisi GMES:n avaruuskomponentista.

(18)

Komission olisi annettava GMES-palvelujen teknisen täytäntöönpanon koordinointi soveltuvilta osin toimivaltaisten unionin tai hallitustenvälisten elinten, kuten Euroopan ympäristökeskuksen tai Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen, tehtäväksi.

(19)

Hätätilanteiden hallinnan ja humanitaarisen avun alalla tarvitaan operatiivisia palveluja, jotta unionin ja sen jäsenvaltioiden nykyistä kapasiteettia voidaan koordinoida niin, että pystytään paremmin varautumaan ja reagoimaan luonnonmullistuksiin ja ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin sekä selviytymään niistä. Tällaisilla katastrofeilla on usein myös kielteisiä vaikutuksia ympäristöön. Ilmastonmuutos saattaa lisätä hätätilanteiden määrää, ja GMES onkin avainasemassa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtäävien toimenpiteiden tukemisessa. GMES-palvelujen olisi siksi tarjottava paikkatietoja hätä- ja humanitaarisen avun tueksi.

(20)

Maakartoituspalvelut ovat tärkeitä biodiversiteetin ja ekosysteemien seurannassa, ja ne tukevat ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen tähtääviä toimenpiteitä sekä lukuisten sellaisten resurssien ja toimintalinjojen hallinnointia, joista useimmat liittyvät luonnonympäristöön: maaperä, vesi, maatalous, metsät, energia ja julkiset palvelut, rakennetut alueet, virkistyskohteet, infrastruktuuri ja liikenne. Sekä Euroopan tasolla että maailmanlaajuisesti tarvitaan operatiivisia maakartoituspalveluja, joita kehitetään yhteistyössä jäsenvaltioiden, eurooppalaisten kolmansien maiden, Euroopan ulkopuolisten kumppanien ja Yhdistyneiden kansakuntien kanssa.

(21)

Meriympäristön alan GMES-palvelut ovat tärkeitä valtameriä koskeviin ennusteisiin ja valtamerien seurantaan liittyvän integroidun eurooppalaisen kapasiteetin tukemisessa sekä olennaisia ilmastomuuttujia koskevien tietojen tulevassa tarjonnassa. Ne ovat ilmastonmuutoksen seurannan, meriympäristön tilan seurannan ja liikennepolitiikan tukemisen keskeinen osatekijä.

(22)

Ilmakehän seurantapalvelut ovat tärkeitä ilman laadun sekä ilmakehän kemian ja koostumuksen seurannan kannalta. Ne ovat myös olennainen osa ilmastonmuutoksen seurantaa ja olennaisia ilmastomuuttujia koskevien tietojen tulevaa tarjontaa. Ilmakehän tilaa koskevien tietojen säännöllinen tarjoaminen alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla on välttämätöntä.

(23)

Turvallisuuspalvelut ovat tärkeä osa GMES-aloitetta. Eurooppa hyötyy avaruus- ja in situ -resurssien käytöstä niihin haasteisiin vastaavien palvelujen täytäntöönpanon tukemisessa, joita Eurooppa kohtaa turvallisuusalalla, kuten rajojen ja merialueiden valvonnassa sekä unionin ulkoisten toimien edistämisessä.

(24)

Ilmastonmuutoksen seurannan on tarkoitus mahdollistaa ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen vaikutusten hillitseminen. Sen on erityisesti tarkoitus edistää olennaisia ilmastomuuttujia koskevien tietojen tarjontaa, ilmastoanalyysiä ja sellaisen mittakaavan arvioita, joilla on merkitystä sopeutumiselle ja vaikutusten hillitsemiselle, sekä tähän liittyvien palvelujen tarjoamista.

(25)

Tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavien operatiivisten palvelujen tarjoaminen edellyttää mahdollisuuksia saada sellaisia tietoja, joita kerätään avaruudessa sijaitsevalla infrastruktuurilla sekä ilmaan, mereen ja maahan sijoitetuilla laitteilla, jäljempänä ’in situ -infrastruktuuri’, ja kartoitusohjelmilla. Noudattaen kaikin puolin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita olisi huolehdittava, että tarvittavia tietoja on saatavissa, ja tarvittaessa voidaan tukea nykyisiä unionin ja kansallisia toimia täydentävää in situ-tiedonkeruuta. Lisäksi on varmistettava, että in situ -infrastruktuuri ja avaruudesta suoritettavan seurannan infrastruktuuri ovat käytettävissä keskeytyksettä; tämä sisältää myös ESAn GMES-avaruuskomponenttiohjelman puitteissa nimenomaan GMES:ää varten kehitetyn avaruusinfrastruktuurin, jäljempänä ’Sentinel’. Ensimmäisten Sentinelien operatiivisen vaiheen on määrä alkaa vuonna 2012.

(26)

Komission olisi huolehdittava siitä, että seitsemännen puiteohjelman piiriin kuuluva GMES:ään liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta, unionin panostus GMES:n ensivaiheen toimintoihin ja GMES-kumppanien ja aiemmin olemassa olleiden rakenteiden, kuten eurooppalaisten datakeskusten, toimet täydentävät toisiaan.

(27)

GMES:n ensivaiheen toiminnot olisi toteutettava johdonmukaisesti suhteessa asiaan liittyvien unionin muihin politiikkoihin, välineisiin ja toimiin – eritoten ympäristö-, turvallisuus-, kilpailukyky-, innovaatio-, koheesio-, tutkimus-, liikenne- ja kilpailupolitiikkaan sekä kansainvälistä yhteistyötä koskevaan politiikkaan, maailmanlaajuiseen satelliittinavigointijärjestelmään (Global Navigation Satellite Systems, GNSS) liittyvään eurooppalaiseen ohjelmaan sekä tietosuojaan. GMES-datan olisi lisäksi säilytettävä yhdenmukaisuus jäsenvaltioiden paikkaviitetietojen kanssa ja tuettava toimia, joilla kehitetään unionin paikkatietoinfrastruktuuria, joka on perustettu Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta 14 päivänä maaliskuuta 2007 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2007/2/EY (9). GMES:n olisi lisäksi täydennettävä yhteistä ympäristötietojärjestelmää (Shared Environmental Information System, SEIS) ja hätätilanteiden hallintaan liittyviä unionin toimia.

(28)

GMES:ää ja sen ensivaiheen toimintoja olisi pidettävä Euroopan panoksena maapallon tilan seurantaa käsittelevän ryhmän (Group on Earth Observations, GEO) puitteissa kehitettävän maailmanlaajuisen maanhavainnointijärjestelmän (Global Earth Observation System of Systems, GEOSS) rakentamiseen.

(29)

Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa sekä ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden kanssa tehdyissä puitesopimuksissa määrätään kyseisten maiden osallistumisesta unionin ohjelmiin. Muiden kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen osallistuminen olisi mahdollistettava kansainvälisillä sopimuksilla.

(30)

Tässä asetuksessa vahvistetaan GMES:n ensivaiheen toimintojen koko keston ajaksi 107 miljoonan euron rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (10), jäljempänä ’toimielinten välinen sopimus’, 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. Tarkoituksena on, että näitä rahoituspuitteita täydennetään 209 miljoonalla eurolla, jotka osoitetaan seitsemännen puiteohjelman avaruus-aihealueesta GMES:n ensivaiheen toimintoihin liittyviin tutkimustoimiin ja joita olisi hallinnoitava seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa sovellettavien sääntöjen ja päätöksentekomenettelyjen mukaisesti. Näitä kahta rahoituslähdettä olisi hallinnoitava koordinoidusti GMES:n täytäntöönpanon jatkuvan edistymisen varmistamiseksi.

(31)

Nämä rahoituspuitteet ovat monivuotisen rahoituskehyksen 2007–2013 alaotsakkeen 1 a enimmäismäärän mukaiset, mutta alaotsakkeeseen 1 a vuosille 2011–2013 jäävä liikkumavara on hyvin pieni. On korostettava sitä, että vuosittaisesta määrästä päätetään vuosittaisessa talousarviomenettelyssä toimielinten välisen sopimuksen 37 kohdan mukaisesti.

(32)

Jos mahdollista, määrärahoja olisi lisättävä, jotta vielä nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen aikana voidaan osoittaa maksusitoumusmäärärahoja avaruuskomponenttiin. Käytännössä kyse on Sentinel-satelliittien A-sarjan toiminnasta ja B-sarjan käynnistämisestä sekä ratkaisevien rakennusosien hankkimisesta C-sarjaa varten.

(33)

Tätä tarkoitusta varten komission olisi tarkasteltava nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä ja ennen vuoden 2010 loppua mahdollisuutta myöntää GMES:lle lisärahoitusta unionin yleisestä talousarviosta monivuotisen rahoituskehyksen 2007–2013 aikana.

(34)

Mahdollista lisärahoituksen myöntämistä tälle asetukselle jo myönnettyjen 107 miljoonan euron lisäksi olisi harkittava Euroopan avaruuspolitiikan tulevaisuudesta ja erityisesti hankinnoista ja hallinnoinnista käytävien keskustelujen yhteydessä.

(35)

Komission olisi myös laadittava pitkän aikavälin rahoitusstrategia tulevaa monivuotista rahoituskehystä varten vuoden 2011 ensimmäisen puoliskon aikana rajoittamatta kuitenkaan monivuotista rahoituskehystä 2014–2020 koskevien neuvottelujen tulosta.

(36)

Komission olisi huolehdittava rahoitussuunnittelussaan, että huolehditaan tietojen saannin jatkuvuudesta GMES:n ensivaiheen toiminnan (2011–2013) aikana ja sen päätyttyä ja että palveluja voidaan käyttää ilman keskeytyksiä ja rajoituksia.

(37)

Varainhoitoasetuksen mukaisesti jäsenvaltioiden, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen olisi voitava osallistua ohjelmien rahoitukseen asianmukaisten sopimusten perusteella.

(38)

GMES-tietojen olisi oltava täysin ja avoimesti käytettävissä sanotun kuitenkaan vaikuttamatta asianmukaisiin turvallisuuteen liittyviin rajoituksiin tai jäsenvaltioiden ja muiden GMES:ään dataa ja informaatiota tarjoavien toimijoiden tietopolitiikkaan. Se on tarpeen, jotta voidaan edistää Maan havainnointiin liittyvien tietojen käyttöä ja jakamista SEIS:n, INSPIREn ja GEOSS:n periaatteiden mukaisesti. Täysimääräisessä ja avoimessa mahdollisuudessa saada pääsy tietoihin olisi otettava huomioon myös nykyinen kaupallinen tietojen tarjoaminen ja sen avulla olisi vahvistettava maan havainnointiin liittyviä markkinoita Euroopassa etenkin myöhemmän vaiheen markkinoiden osalta kasvun ja työpaikkojen luomisen edistämiseksi.

(39)

Komission 28 päivänä lokakuuta 2009 antaman tiedonannon ”Ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta (GMES): avaruuskomponentin haasteet ja uudet vaiheet” mukaan tarvitaan vapaa ja avoin pääsy Sentinel-satelliiteista saatuihin tietoihin ilmaisen käyttölupajärjestelmän ja online-yhteyden tarjoavan järjestelmän muodossa ottaen huomioon turvallisuuteen liittyvät huolenaiheet. Tällaisella toimintamallilla pyritään maksimoimaan Sentinel-tietojen hyötykäyttö mahdollisimman useissa sovelluksissa ja edistämään maanhavainnointiin perustuvien tietojen käyttöä loppukäyttäjien keskuudessa.

(40)

Tämän asetuksen nojalla rahoitettua toimintaa olisi seurattava ja arvioitava mahdollisia mukautuksia varten.

(41)

Olisi myös toteutettava asianmukaiset väärinkäytösten ja petosten estämiseksi sekä ryhdyttävä tarvittaessa toimiin menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen perimiseksi takaisin Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annettu neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (11), komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annettu neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (12) ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 (13) mukaisesti.

(42)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on GMES:n perustaminen ja sen ensivaiheen toimintojen toteuttaminen, koska GMES:n ensivaiheen toimintoihin sisältyy myös yleiseurooppalainen kapasiteetti ja ne edellyttävät unionin tasolla koordinoitua palvelujen tarjontaa kaikissa jäsenvaltioissa, vaan tavoite voidaan toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tuon tavoitteen saavuttamiseksi, varsinkaan, mitä tulee komission rooliin kansallisten toimien koordinoijana,