Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä”

(2021/C 440/07)

Esittelijä: Ricardo RIO (PT, EPP), Bragan kaupunginjohtaja Viiteasiakirja: YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen – kokonaisvaltainen lähestymistapa Vuotuinen kestävän kasvun strategia 2021

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

1.

pitää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista olennaisen tärkeänä kaikille 194 maalle, jotka ovat hyväksyneet Yhdistyneiden kansakuntien vahvistaman kestävän kehityksen toimintaohjelman, ja on sitä mieltä, että meneillään oleva pandemia ja sen odotettavissa olevat terveydelliset, taloudelliset, sosiaaliset, ekologiset ja kulttuuriset seuraukset antavat uutta pontta pyrkimyksille saavuttaa tavoitteet. Komitea kehottaa täten Euroopan johtajia olemaan kunnianhimoisia ja johdonmukaisia sisä- ja ulkopoliittisissa ohjelmissaan ja julistamaan selkeästi, että YK:n nimeämällä kestävän kehityksen tavoitteiden toiminnan vuosikymmenellä Euroopan unionin on oltava kaikilla hallintotasoilla johtavassa asemassa kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa ja puolustettava niitä näkyvästi.

2.

katsoo, että tämä lausunto olisi nähtävä kannustimena Euroopan komissiolle vahvistaa kestävän kehityksen tavoitteita olennaisena osana eurooppalaisia perusarvoja ja eurooppalaista identiteettiä ja antaa niille siten riittävän suuri painoarvo yleisessä sanomassaan ja painopisteissään.

3.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission poliittiseen johtajuuteen kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman puitteissa ja suuntaamalla uudelleen talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa kestävän kehityksen tavoitteisiin. Komitea on myös tyytyväinen komission lähestymistapaan, jolla edistetään kunnianhimoista toimintaohjelmaa muun maailman suhteen avoimen ja 2000-luvun haasteisiin valmiin, kestävämmän, kilpailukykyisemmän ja yhtenäisemmän Euroopan kehittämiseksi ja jota on vahvistettu Next Generation EU -välineen lisävaroilla vihreämmän, digitaalisemman ja sopeutumiskykyisemmän Euroopan luomiseksi.

4.

tukee kuitenkin edelleen neuvoston, Euroopan parlamentin, AK:n ja kestävää kehitystä käsitelleen EU:n sidosryhmäfoorumin vaatimusta laatia kestävän kehityksen tavoitteita koskeva kattava strategia, jolla korvataan Eurooppa 2020 -strategia ja jossa konkretisoituu yhteinen visio kestävän kehityksen mallista, jota haluamme edistää unionissa ja unionia varten, ja joka mahdollistaa sen, että kaikki paikallis- ja alueviranomaiset jakavat samat tavoitteet ja päämäärät käyttäen samaa kieltä.

5.

muistuttaa, että EU pyrkii kauppapolitiikkansa uudelleentarkastelulla viemään eteenpäin kestävää kehitystä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa koskevan sitoumuksensa mukaisesti. Vain kestäväpohjaisella ja johdonmukaisella, Euroopan unionin perusarvojen mukaisella kauppamallilla voidaan edistää kaikkien hyvinvointia ja vaurautta niin EU:ssa kuin muualla maailmassa.

6.

pitää kuitenkin valitettavana, että kestävän kehityksen tavoitteet ovat vähitellen menettäneet jalansijaa EU:n narratiivissa ja että niiden saama huomio EU:n päätöksenteossa on vähentynyt, mikä vaarantaa mahdollisuuden toteuttaa ne vuoteen 2030 mennessä.

7.

katsoo, että kestävän kehityksen tavoitteita koskevat viestintä- ja vertaisoppimisvalmiudet ovat ratkaiseva tekijä pyrittäessä lisäämään tietoisuutta ja kaikkien osapuolten sitoutumista, mikä edellyttää sitä, että taloudellisiin, sosiaalisiin ja ekologisiin kysymyksiin liittyvät EU:n hallintojärjestelmät, kuten talouspolitiikan EU-ohjausjakso, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpano, sovitetaan paremmin yhteen.

8.

panee merkille, että lueteltujen aloitteiden ja kestävän kehityksen tavoitteiden väliset yhteydet vaikuttavat toisinaan heikoilta. Komitea korostaa tässä yhteydessä, että komission olisi otettava mukaan kaikki asiaankuuluvat komission yksiköt ja vältettävä siiloajattelua aloitteissa.

9.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisesta vuoteen 2030 mennessä hyödyllisenä täytäntöönpanokertomuksena, mutta pitää valitettavana, että siinä tyydytään vain luettelemaan kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia aloitteita.

10.

esimerkiksi uudessa päivitetyssä teollisuusstrategiassa (1), joka esitettiin toukokuussa 2021, ei mainita kestävän kehityksen tavoitteita, joten se ei voi olla osa laajempaa pyrkimystä politiikan johdonmukaisuuteen ja kestävään kehitykseen. Tämä rajoittaa komission yksiköiden valmisteluasiakirjan hyödyllisyyttä kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa.

11.

on tyytyväinen paremmasta sääntelystä 29. huhtikuuta 2021 annetussa tiedonannossa (2) ilmaistuun sitoumukseen valtavirtaistaa kestävän kehityksen tavoitteet osaksi kaikkea politiikkaa sekä yksilöidä kunkin ehdotuksen yhteydessä kyseeseen tulevat kestävän kehityksen tavoitteet ja selvittää, miten aloitteella tuetaan niiden saavuttamista, kuten AK on jo aiemmin kehottanut tekemään (3). Lisäksi komitea katsoo, että avoimet ja laajapohjaiset ennakkoarvioinnit ovat erityisen tärkeitä ehdotusten kestävyystarkastusten kannalta.

12.

pitää myönteisenä, että komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa keskitytään sidosryhmien osallistumisen merkitykseen ja tunnustetaan sekä Euroopan alueiden komitean että paikallis- ja alueviranomaisten rooli ja työ. Lisäksi komitea painottaa alueiden ja kuntien valtakunnallisten, eurooppalaisten ja kansainvälisten järjestöjen merkittävää roolia.

13.

toteaa, että aiemmin ilmoitettuja keinoja vaihtaa tietoja ja käydä vuoropuhelua konferenssien ja Euroopan komission järjestämien säännöllisten tapahtumien avulla ei ole vielä otettu käyttöön, ja kehottaa tiivistämään Euroopan komission, neuvoston, Euroopan parlamentin ja Euroopan alueiden komitean välistä yhteistyötä kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa EU:n tasolla.

14.

korostaa, että covid-19-pandemia on osoittanut kestävän kehityksen merkityksen ja että kestävän kehityksen tavoitteet voivat auttaa saavuttamaan johdonmukaisen ja kokonaisvaltaisen vision Next Generation EU -välineessä ja voivat olla avuksi erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyvien kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien laatimisessa.

15.

katsoo, että eräiden jäsenvaltioiden paikallis- ja alueviranomaisten puutteellinen osallistuminen ja merkityksellisen kuulemisprosessin puuttuminen kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien laatimisessa, joka tapahtuu määrittelemällä ensisijaiset tavoitteet ja suunnitellut toimet, vaarantaa suunnitelmien onnistumisen kyseisissä jäsenvaltioissa, sillä syvällisten taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten muutosprosessien alueelliset näkymät otetaan näin vain osittain huomioon. On selvää, että kestävän kehityksen tavoitteiden lokalisointia on tuettava kiireellisesti, jotta jälleenrakennus voidaan toteuttaa paremmin ja oikeudenmukaisemmin.

16.

korostaa, että on olemassa kaksi keskeistä toissijaisuusperiaatteeseen perustuvaa lähestymistapaa: yhtenäisempi koordinointi kestävän kehityksen tavoitteiden ja Euroopan unionin keskeisten politiikkojen välillä sekä uuden sysäyksen antaminen kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanolle paikallisella ja alueellisella tasolla. Tämä on tehtävä tarjoamalla selkeitä kannustimia kaikille sidosryhmille. Tässä mielessä unionin toimielinten ja paikallisen ja alueellisen tason parempi vuorovaikutus koituisi kaikkien osapuolten hyödyksi.

Kestävän kehityksen tavoitteiden hallinnointi ja EU:n toimielimet

17.

suhtautuu myönteisesti nykyisen Euroopan komission vahvaan poliittiseen sitoumukseen panna kestävän kehityksen tavoitteet täytäntöön. Tätä olisi kuitenkin täydennettävä erityisillä Euroopan komission sisäisillä hallintojärjestelyillä, kuten puheenjohtajan kabinetin ja muiden komission jäsenten kabinettien välisillä säännöllisillä koordinointikokouksilla kestävän kehityksen tavoitteiden valtavirtaistamisesta.

18.

toteaa, että kestävän kehityksen tavoitteita käsitellyt EU:n sidosryhmäfoorumi oli hyvä edistysaskel kansalaisyhteiskunnan sekä paikallis- ja alueviranomaisten osallistamiseksi kestävän kehityksen tavoitteita koskevaan päätöksentekoon Euroopan tasolla. Foorumin suosituksia kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanemiseksi EU:ssa olisi hyödynnettävä jatkotoimissa (4).

19.

pitää eurooppalaista ilmastosopimusta keinona kannustaa useampia ihmisiä ryhtymään toimiin, mutta toteaa, että siinä keskitytään vain ympäristöaiheisiin ja pyritään kannustamaan sidosryhmiä toteuttamaan toimia, kun taas foorumi kattoi kaikki kestävän kehityksen tavoitteet ja antoi puitteet vuoropuhelulle Euroopan komission tukemiseksi ja avustamiseksi tavoitteiden oikea-aikaisessa täytäntöönpanossa.

20.

suosittelee, että aiemman foorumin toimikauden lopussa esitettyä raporttia hyödynnetään mahdollisia uusia järjestelmällisiä vuoropuheluja valmisteltaessa. Lisäksi komitea katsoo, että niiden moninaisten, kestävän kehityksen tavoitteiden piirissä toimivien sidosryhmien (kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, yksityisen sektorin toimijoiden, ammattijärjestöjen, tiedemaailman toimijoiden, alue- ja paikallishallintotahojen sekä vähemmistö- ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien), jotka edustavat kestävän kehityksen neljää eri ulottuvuutta (talous, ympäristö, yhteiskunta ja hallinto) ja joilla on vankkaa näyttöä ja kokemusta kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvästä EU-tason työstä, olisi oltava mahdollisimman kattavasti edustettuina myös tulevissa järjestelmällisissä vuoropuheluissa. Vastaavasti sidosryhmien olisi oltava vastuussa omille taustayhteisöilleen ja kerättävä niiltä kannanottoja ja raportoitava niille asioista.

21.

korostaa, että sukupuolten tasa-arvo ja kaikkien ihmisten yhtäläiset mahdollisuudet on tärkeää valtavirtaistaa osaksi EU:n toimintapolitiikkoja ja ohjelmia, joiden avulla kestävän kehityksen tavoitteet pannaan täytäntöön, kuten Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tuoreessa kertomuksessa ”Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen EU:n talousarvioon” (5) tähdennetään.

22.

kehottaakin Euroopan komissiota uusimaan kestävän kehityksen tavoitteita käsittelevän EU:n sidosryhmäfoorumin tai perustamaan uuden, vaikutusvaltaisen vuoropuhelufoorumin jäsenneltyine jatkotoimineen, jotta voidaan vaalia kaikkien julkisten ja yksityisten instituutioiden eri sidosryhmien asiantuntemusta Agenda 2030 -toimintaohjelmaan liittyen ja antaa Euroopan komissiolle suoraan neuvoja.

23.

toistaa eri alojen ja erityisesti toissijaisuusperiaatteen toteutumisen puolustajana toimivan Euroopan alueiden komitean esittämät pyynnöt siitä, että EU:n yhteiset toimet perustuisivat entistä enemmän parhaiden käytäntöjen jakamiseen ja vaikutustenarviointeihin ja olisivat paremmin yhteydessä niin kutsuttuun quadruple helix -malliin (tiede, politiikka, teollisuus ja yhteiskunta). Suurin vaikutus saavutetaan, kun yhdistetään eri tieteenalojen ja politiikan alojen tiedot ja kokemukset ja kaikki kestävän kehityksen tavoitteet. Euroopan komission Intelligent Cities Challenge -ohjelma sekä kestävän kehityksen tavoitteita koskevien älykkään erikoistumisen strategioiden (S3) foorumi, jota Euroopan alueet voisivat hyödyntää enemmän, ovat erinomaisia esimerkkejä aloitteista, joita olisi edistettävä ja kehitettävä myös muissa pääosastoissa ja muiden toimintapolitiikkojen alalla.

24.

katsoo, että Euroopan komission olisi valittava muutamia yhteiskuntaa, taloutta ja ympäristöä koskevia paikallisen ja alueellisen tason tietoihin perustuvia indikaattoreita, joihin paikallis- ja aluetaso voi vaikuttaa, jotta voidaan tarkastella Agenda 2030 -toimintaohjelman kehitystä kaikkialla EU:ssa ja, jos mahdollista, sen vaikutuksia kansainvälisellä tasolla. Tässä yhteydessä tulee ottaa huomioon eräissä maissa tätä tarkoitusta varten jo toteutetut toimet.

25.

painottaa, että seuranta ja tiedot ovat keskeisiä viestintävälineitä, joiden avulla voidaan olla vuorovaikutuksessa kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa paikallis- ja aluetasolla. AK sekä paikallis- ja alueviranomaiset ovat sitoutuneet kestävän kehityksen tavoitteiden lokalisointiin ja ovat tärkeitä tietojen kerääjiä. AK tekee esimerkiksi yhteistyötä OECD:n kanssa ja kerää säännöllisesti tietoja paikallis- ja aluetason osallistumisesta kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen ja katsoo, että tämä on erinomainen esimerkki kumppanuudesta, joka pohjautuu näyttöön perustuvaan tutkimukseen.

26.

kehottaa Euroopan komissiota parantamaan kestävän kehityksen tavoitteita koskevan Eurostatin seurantakertomuksen kattavuutta siten, että siinä otetaan huomioon helposti mitattavissa ja ilman byrokratiaa määritettävissä olevat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen tasot. Komission olisi edistettävä näiden kertomusten käyttöä talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä ja täydennettävä niitä paikallis- ja alueviranomaisten tiedoilla ja parhailla käytännöillä, sillä nykyiseen seurantaan ei sisälly NUTS 2 -tason tietoja.

Kestävän kehityksen tavoitteiden rooli kestävän elpymisen edistämisessä talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä

27.

antaa Euroopan komissiolle tunnustusta sen merkittävästä työstä kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämiseksi talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon vuoden 2020 ohjausjaksossa. Kestävän kehityksen tavoitteiden asteittainen sisällyttäminen vuotuiseen kestävän kasvun strategiaan, maaraportteihin ja kansallisiin uudistusohjelmiin on osoittanut, että EU on aidosti sitoutunut ajattelumallin muuttamiseen kohti kestävää kehitystä.

28.

antaa tukensa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalle, kehottaa tulkitsemaan kestävän kehityksen tavoitteitta synergisemmin torjuttaessa ilmastonmuutosta ja korostaa tässä yhteydessä kestävän kehityksen tavoitteiden ja erityisesti kestävän kehityksen tavoitteen 13 hyödyllisyyttä sekä mahdollisuutta pyrkiä kompromisseihin ja politiikan johdonmukaisuuteen kestävän kehityksen tavoitteiden puitteissa.

29.

pitää tarpeellisena sovittaa kaikkien rahoitusohjelmien painopisteet paremmin yhteen, jotta kestävän kehityksen tavoitteet pystytään valtavirtaistamaan yleisesti. Esimerkiksi tavoite sadan ilmastoneutraalin kaupungin saavuttamisesta vuoteen 2030 mennessä on askel, jolla nopeutetaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen tehtävät investoinnit hyödyttävät myös ilmastoa.

30.

kannustaakin Euroopan komissiota sisällyttämään uudelleen kestävän kehityksen tavoitteet osaksi uudistettua talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa, mikä johtaa paikkalähtöiseen kestävään elpymiseen. Paikallis- ja alueviranomaiset olisi otettava ohjausjaksoon täysimääräisesti mukaan, ja sen avulla olisi täydennettävä jäsenvaltioissa tehtäviä uudistuksia ja investointeja, joiden olisi oltava kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia ja tuotava eurooppalaista lisäarvoa.

31.

toteaa tätä taustaa vasten jälleen kerran, että Euroopan komission on määriteltävä, mitä ”rakenneuudistuksilla” EU-ohjausjakson yhteydessä tarkoitetaan. Määritelmä on tarpeen sen varmistamiseksi, että nämä uudistukset rajoittuisivat sellaisiin politiikanaloihin, joilla on merkitystä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen tavoitteiden ja Euroopan unionin yleisten poliittisten strategioiden, myös kestävän kehityksen tavoitteiden, toteuttamisen kannalta ja jotka toissijaisuusperiaate asianmukaisesti huomioon ottaen liittyvät suoraan EU:n toimivaltaan (6).

32.

kehottaa komissiota pitämään kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen edistämistä yhteisenä tavoitteena, joka otetaan huomioon kaikissa suoraan ja välillisesti hallinnoiduissa unionin rahoitusohjelmissa.

33.

pitää näin ollen suosituksiaan talouspolitiikan EU-ohjausjakson vastuuvelvollisuuden parantamiseksi nyt vielä entistä merkityksellisempinä ja katsoo, että alueet, kaupungit, maaseutukunnat ja sidosryhmät on kiireellisesti otettava mukaan prosessiin ja hallinnosta on tehtävä viipymättä demokraattisempaa ja avoimempaa. Komitea toteaa, että myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista koskeva komission yksiköiden valmisteluasiakirja on samansuuntainen, sillä siinä vahvistetaan, että sidosryhmät on otettava mukaan kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon.

34.

toistaa ehdotuksensa, että paikallis- ja alueviranomaisten ja niitä edustavien järjestöjen osallistumisesta talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon olisi laadittava käytännesäännöt, ja toteaa, että Euroopan komission olisi näytettävä esimerkkiä ja käytävä sidosryhmien kanssa järjestelmällistä vuoropuhelua talouspolitiikan EU-ohjausjaksosta erityisesti kun se, että kestävän kehityksen tavoitteita koskevaa EU:n korkean tason sidosryhmäfoorumia ei ole uusittu, on jättänyt jälkeensä aukon.

35.

ehdottaa ensimmäisenä askelena tähän suuntaan talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa koskevan sidosryhmäkonferenssin järjestämistä kummankin neuvoa-antavan komitean tuella ja/tai komiteoiden kuulemista ennen seuraavan vuotuisen kestävän kasvun strategian julkaisemista.

36.

korostaa, että vihreän ja digitaalisen siirtymän ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja sitä koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistäminen kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa ei riitä kattamaan kestävän kehityksen tavoitteita yhtenäisesti ja johdonmukaisesti niin, että voitaisiin antaa selkeä suunta välitavoitteiden ja lopullisten tavoitteiden saavuttamiselle. Nykyinen kriisi on osoittanut, että EU tarvitsee kestävän kehityksen tavoitteita laajempana lähestymistapana, johon sisältyy myös muita toimintapolitiikkoja – kuten biologinen monimuotoisuus ja terveys – ja niiden välisiä yhteyksiä, jotta voidaan välttää tulevia kriisejä.

37.

toteaa, että Eurooppa on tienhaarassa, ja kehottaa siksi Euroopan komissiota käyttämään seuraavaa, vuoden 2022 vuotuista kestävän kasvun strategiaa kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämiseksi virallisesti talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon, kestävän kehityksen tavoitteiden ja elpymis- ja palautumistukivälineen yhdistämiseksi paremmin ja kestävän kehityksen tavoitteiden yksiselitteiseksi vahvistamiseksi keinona EU:n kestävään elpymiseen.

38.

katsoo, että talouspolitiikan EU-ohjausjakso voi tarjota kehyksen EU:n jäsenvaltioiden talouspolitiikan koordinoinnille kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämisen jälkeenkin ja että kestävän kehityksen tavoitteet olisi sisällytettävä uudelleen talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon mahdollisimman pian.

39.

kannustaa Euroopan komissiota aloittamaan tällaisen uudelleen sisällyttämisen kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien arvioinnin aikana kartoittamalla kestävän kehityksen tavoitteet jäsenvaltioiden toimittamissa kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa. Komitea korostaa, että Euroopan komission yksiköt toteuttaisivat tällaisen visualisoinnin siitä, miten suunnitelmat edistävät kestävän kehityksen tavoitteita. Tämä antaisi hyödyllisen yleiskuvan suunnitelmien kattavuudesta, mutta ei aiheuttaisi raportointiin hallinnollista lisärasitetta.

40.

kehottaa komissiota harkitsemaan sellaisen yksinkertaisen ja epäbyrokraattisen ympäristöalan tulostaulun luomista, jolla täydennettäisiin talouspolitiikan EU-ohjausjakson sosiaali-indikaattoreiden tulostaulua ja jonka avulla valmistauduttaisiin kestävän kehityksen tavoitteiden viralliseen sisällyttämiseen seuraavaan EU-ohjausjaksoon.

41.

kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien vaatimusten mukauttamiseksi paremmin kestävän kehityksen toimintaohjelman täytäntöönpanoon. Tätä varten voitaisiin tutkia sellaisen yksinkertaisen ja epäbyrokraattisen eurooppalaisen yritysvastuupassin käyttöönottoa suuryrityksiä varten, jossa asetetaan kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyviä vaatimuksia työmarkkinasuhteiden, sukupuolten tasa-arvon, toimitusketjun hallinnan, verotuksen ja rahoituksen avoimuuden osalta.

42.

katsoo, että vakaus- ja kasvusopimuksen tarkistusta koskevan komission ehdotuksen, joka on määrä esittää vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä, olisi tasoitettava tietä EU:n talousarvion ja makrotalouden valvontamekanismien kestävyyteen perustuvalle uudistukselle, jotta voidaan varmistaa laadukkaiden julkisten investointien riittävän korkea taso Euroopan unionin kestäväpohjaisessa siirtymässä. Tässä yhteydessä tulisi tehdä ehdotuksia sellaisten yksinkertaisten ja epäbyrokraattisten indikaattorien sisällyttämiseksi finanssipoliittiseen kehykseen, jotka kuvastavat BKT:tä paremmin edistystä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

Paikallinen ja alueellinen panos kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen

43.

huomauttaa, että OECD:n arvion mukaan 65 prosenttia kestävän kehityksen 17 tavoitteen 169 alatavoitteesta on sellaisia, ettei niitä voida saavuttaa ilman paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista tai koordinointia niiden kanssa (7).

44.

toteaa, että vuonna 2018 paikallis- ja alueviranomaiset vastasivat keskimäärin 53 prosentista kaikista julkisista investoinneista EU:ssa (8). Suurin osa näistä investoinneista liittyy sellaisia peruspalveluja koskeviin infrastruktuureihin, jotka kuuluvat kuntien ja/tai alueiden keskeiseen toimivaltaan ja joihin liittyy toisinaan erityisiä kestävän kehityksen tavoitteita, kuten koulutus, terveydenhuolto, sosiaalinen infrastruktuuri, juomavesi, jätevesihuolto, kiinteiden jätteiden käsittely, energia, liikenne ja asuminen. Komitea toteaa myös, että yhdestoista kestävän kehityksen tavoite on omistettu kokonaan kunnille ja paikallisyhteisöille.

45.

katsoo, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat avainasemassa paikallisten, alueellisten ja näin ollen myös kansallisten politiikkojen käynnistämisessä kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvillä tärkeillä aloilla, kuten ympäristön, julkisten palvelujen, koulutuksen, terveydenhuollon sekä taloudellisen ja alueellisen kehityksen aloilla, ja että ne edistävät monia muita tavoitteita, kuten sukupuolten tasa-arvoa, kestävää kulutusta, työllisyyttä, innovointia, osallistavia yhteiskuntia, hyvää hallintotapaa ja kumppanuuksia. Siksi on tärkeää vahvistaa nykyistä yhteisymmärrystä alueellisten painopisteiden laajentamisesta EU:n politiikan puitteissa. Monet verkostot ovat perustaneet työryhmiä, joiden puitteissa jäsenet jakavat keskenään – ja eräissä tapauksissa kumppanimaiden kollegatahojen kanssa – tietoa ja kokemuksia kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanosta omissa maissaan ja esittelevät tavoitteitaan Euroopan komissiolle ja kansainvälisillä foorumeilla. Lisäksi on tärkeää, että paikallis- ja alueviranomaiset voivat käyttää unionitasolla toimivaltaa, joka niillä on omissa valtioissaan, sillä se helpottaisi kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista edistävän julkisen politiikan viemistä eteenpäin kaikilla tasoilla.

46.

on tyytyväinen AK:n ja OECD:n yhteisen, kestävän kehityksen tavoitteita ja elpymistä käsittelevän tutkimuksen (9) alustaviin tuloksiin, joiden mukaan paikallis- ja alueviranomaiset toimivat pandemiasta huolimatta edelleen aktiivisesti kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi: 60 prosenttia kyselyyn vastanneista paikallis- ja aluehallintotahoista ilmoitti olevansa vakuuttunut siitä, että kestävän kehityksen tavoitteet voivat auttaa omaksumaan kokonaisvaltaisemman lähestymistavan elpymiseen nähden, ja 43 prosentilla on oma hallintorakenteensa kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa varten.

47.

antaa tunnustusta kansainvälisille ja eurooppalaisille järjestöille ja organisaatioille työstä, jolla tuetaan kestävän kehityksen tavoitteiden lokalisointia hajautetun yhteistyön keinoin eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla, ja kehottaa lisäämään ponnisteluja tällaisten kumppanuuksien edistämiseksi (10).

48.

kannustaa kehittämään edelleen kestävän kehityksen tavoitteiden lokalisointia koskevaa YK:n aloitetta ”Localising the SDGs”, jotta toimia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä voidaan nopeuttaa ja tehostaa. Komitea sitoutuu tekemään yhteistyötä YK:n ja Euroopan komission kanssa, jotta kunnat ja alueet saadaan entistä aktiivisemmin mukaan siirtämään kestävän kehityksen tavoitteita paikallistasolle ja laatimaan vapaaehtoisia paikallistason, aluetason tai muiden valtiotasoa alempien tasojen katsauksia, joilla voidaan viime kädessä vaikuttaa vapaaehtoisten maakatsauksien laatimiseen.

49.

korostaa tarvetta mitata paikallisesti kestävän kehityksen tavoitteiden täyttämisessä tapahtunutta edistystä. EU:n olisi autettava kuntia ja alueita seuraamaan edistymistään kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa omien edellytystensä pohjalta (11).

50.

kehottaa Yhteistä tutkimuskeskusta jatkamaan työtään käsikirjojen muodossa toteutettavien vapaaehtoisten paikallisten katsausten parissa ja sisällyttämään tämän älykkään erikoistumisen mekanismeihin, joilla tuetaan kuntia ja paikallishallintotahoja koheesio- ja muiden rahoitusvälineiden käytössä. Tämän lisäksi Euroopan komission olisi luotava kunnille ja alueille kannustimia lokalisoida kestävän kehityksen tavoitteita paikallis- ja aluetasolle. AK:n olisi koordinoitava tätä laajaa prosessia.

51.

toteaa, että kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa koskevien valmiuksien kehittämistä on myös vahvistettava paikallisella tasolla. AK katsoo, että on olennaisen tärkeää yhteiskehittää kestävän kehityksen strategisia johtamismalleja ja konkreettisia johtamistyökaluja sekä tarjota koulutusta paikallishallinnon päättäjille, henkilöstölle ja paikallisille sidosryhmille. EU voisi tukea yhteiskehittämisen eurooppalaisia verkostoja ja tällaisia koulutusmahdollisuuksia. AK pitää sekä tieteellis-teknologisen että humanistisen tutkimuksen roolia niin ikään ratkaisevan tärkeänä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta ja katsoo, että tästä syystä on varmistettava riittävä rahoitus tietoa ja innovointia synnyttäville keskuksille.

52.

toteaa, että on tarpeen edistää yhteistyökulttuuria kaikilla aloilla ja kaikilla tasoilla, jotka panevat täytäntöön kestävän kehityksen tavoitteita.

53.

kehottaakin Euroopan komissiota luomaan paikallis- ja alueviranomaisille suoria kannustimia, jotta nämä tekisivät yhteistyötä suoraan yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan kanssa kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi.

54.

korostaa, että alueilla on ratkaiseva rooli kestävän kehityksen tavoitteiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa kentällä ja että ne ovat valtio- ja paikallistason toimijoiden keskeisiä kumppaneita kestävän kehityksen tavoitteen 17 mukaisen yhteistyön hengessä. Alueiden antama taloudellinen ja tekninen tuki on olennaisen tärkeää kestävän kehityksen tavoitteiden lokalisoinnin edellyttämien paikallisten valmiuksien kehittämiseksi ja sen varmistamiseksi, että kestävyysperiaatteita noudattavien maaseutualueiden ja kaupunkien lähialueiden vuorovaikutus kaupunkien kanssa on kestävällä pohjalla.

55.

tukee voimakkaasti parhaiden paikallisten ja alueellisten käytäntöjen jakamista ja katsoo, että se on olennaisen tärkeää kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi. Tässä voitaisiin käyttää esimerkiksi äskettäin perustettua Urbact Network -pilottiohjelmaa, jossa kaupungit siirtävät kestävän kehityksen tavoitteita paikallistasolle. EU:n on kuitenkin perustettava uusi ohjelma, jonka avulla kaupungit ja alueet eri puolilta EU:ta voivat vaihtaa hyviä käytäntöjä keskenään ja myös muiden maanosien kaupunkien kanssa hyvien globaalien käytäntöjen tunnistamiseksi ja kahdenvälisten sopimusten edistämiseksi.

56.

toteaa, että AK on sitoutunut yhdistämään voimansa muiden EU:n toimielinten kanssa järjestääkseen kestävän kehityksen tavoitteita koskevia ”Tiede kohtaa alueet” -tapahtumia ja toimintahankkeita, joissa pilotoidaan, tehdään kokeiluja, luodaan prototyyppejä ja laajennetaan toimintaa, hyödyntäen erityisesti niiden alueiden kokemuksia, jotka toteuttavat toimintapolitiikkojaan kestävän kehityksen tavoitteiden pohjalta, ja edistäen siten näiden kokemusten toistettavuutta ja skaalattavuutta.

57.

kehottaa EU:ta luomaan kannustimia, joilla edistetään julkisten ja paikallisten organisaatioiden osallistumista kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon. Näillä kannustimilla olisi parannettava Agenda 2030 -toimintaohjelman levittämistä ja tehtävä kestävän kehityksen tavoitteita tunnetuksi koko väestön keskuudessa sekä Euroopassa että muualla maailmassa tukeutuen monitasoisiin ja useiden sidosryhmien välisiin kumppanuuksiin.

58.

vahvistaa AK:n sitoumuksen tehostaa kumppanuuksiaan OECD:n, EUROCITIES-verkoston, Euroopan alueiden liiton (AER), Euroopan kuntien ja alueiden neuvoston (CEMR) yhteydessä toimivan PLATFORMA-yhteenliittymän ja Regions4-verkoston kanssa kestävän kehityksen tavoitteiden lokalisoinnin nopeuttamiseksi ja kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi EU:n yleisenä perusarvona. Komitea sitoutuu solmimaan muita kumppanuuksia, jotta kestävän kehityksen tavoitteiden lokalisointia Euroopassa ja muualla maailmassa voidaan tukea vielä enemmän.

59.

viittaa lausuntoonsa aiheesta ”Kestävän kehityksen tavoitteet: perusta EU:n pitkän aikavälin strategialle Euroopan saattamiseksi kestävälle pohjalle vuoteen 2030 mennessä” (12), jossa esiteltiin AK:n poliittisia näkemyksiä pohdinta-asiakirjasta ”Kohti kestävää Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä” ja joka yhä ajankohtainen sikäli, että siinä AK kehottaa ”Euroopan komissiota ottamaan johtoroolin sellaisen monitasoisen, monisidosryhmäisen ja monialaisen hallintomallin kehittämisessä, joka luo edellytykset valtavirtaistaa kestävän kehityksen tavoitteet kaikkine ulottuvuuksineen osaksi kaikkia EU:n politiikkoja”.

---

(1)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittäminen: vahvemmat sisämarkkinat Euroopan elpymistä varten, 5. toukokuuta 2021, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52021DC0350&from=fi

(2)  https://ec.europa.eu/info/files/better-regulation-joining-forces-make-better-laws_en

(3)  Euroopan alueiden komitean lausunto – Kestävän kehityksen tavoitteet: perusta EU:n pitkän aikavälin strategialle Euroopan saattamiseksi kestävälle pohjalle vuoteen 2030 mennessä (Arnoldas Abramavičius), kohta 42,

https://webapi2016.cor.europa.eu/v1/documents/cor-2019-00239-00-00-ac-tra-fi.docx/content

(4)  https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/sdg_multi-stakeholder_platform_input_to_reflection_paper_sustainable_europe2.pdf

(5)  https://www.eca.europa.eu/Lists/ECADocuments/SR21_10/SR_Gender_mainstreaming_FI.pdf

(6)  Ks. AK:n lausunto aiheesta ”Uudistusten tukiohjelma ja Euroopan investointien vakautusjärjestely”, COR-2018-03764, https://webapi2016.cor.europa.eu/v1/documents/COR-2018-03764-00-00-AC-TRA-FI.docx/content

(7)  OECD siteeraa YK:n Sustainable Development Solutions -verkostoa julkaisussa A Territorial Approach to the Sustainable Development Goals: A role for Cities and Regions to leave no-one behind, 2017, OECD.

(8)  Key Data on Local and Regional Governments in the EU, 2019, OECD.

(9)  Toukokuun 10. ja kesäkuun 18. päivän 2021 välisenä aikana toteutettu AK:n ja OECD:n kysely aiheesta ”Kestävän kehityksen tavoitteet kehyksenä covid-19-pandemiasta elpymiselle kunnissa ja alueilla”.

(10)  Esim. OECD ja sen pilottihanke alueellisesta lähestymistavasta kestävän kehityksen tavoitteisiin; Euroopan kuntien ja alueiden neuvosto (CEMR) ja sen työ alueiden ja kuntien valtakunnallisten järjestöjen auttamiseksi koko maan kattavien valtiotasoa alemman tason vapaaehtoisten selvitysten laatimisessa; Euroopan alueiden liitto (AER) ja sen työ, joka koskee kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa paikallis- ja aluetasolla; Regions4 ja sen kestävän kehityksen tavoitteita koskeva toimijayhteisö; EUROCITIES ja sen asettama kestävän kehityksen tavoitteita käsittelevä työryhmä; PLATFORMA ja UCLG ja niiden antama koulutus kestävän kehityksen tavoitteisiin erikoistuneille kouluttajille; EU:n URBACT-ohjelman kestävän kehityksen tavoitteet; City Mayors Foundation -säätiö ja sen työ kestävän kehityksen edistämiseksi; ICLE, johtava verkosto kaupungeille kaikkialta maailmasta kestävyysohjelmien toteuttamiseksi.

(11)  Näin tapahtuu tällä hetkellä esimerkiksi Portugalissa Portugalin katolisen yliopiston CESOP Local -hankkeissa ja Lissabonin yliopiston ODS Local -hankkeissa.

(12)  Esittelijä: Arnoldas Abramavičius (LT, EPP), annettu 26. kesäkuuta 2019, COR-2019-00239.