EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 13.11.2020

COM(2020) 696 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Uusi kuluttaja-asioiden toimintaohjelma









Kuluttajien selviytymiskyvyn vahvistaminen kestävän elpymisen varmistamiseksi

Uusi kuluttaja-asioiden toimintaohjelma

Kuluttajien selviytymiskyvyn vahvistaminen kestävän elpymisen varmistamiseksi

1.Johdanto

Eurooppalaiset kuluttajat odottavat oikeutetusti täyttä hyötyä sisämarkkinoista ja voivansa tehdä tietoon perustuvia valintoja ja osallistua aktiivisesti vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen aina ja kaikkialla EU:ssa. He odottavat saavansa tavaroita ja palveluja vapaasti koko EU:ssa ja varmuuden siitä, että heidän oikeuksiaan kuluttajina suojellaan tutuista ja uusista haasteista huolimatta.

Uudessa kuluttaja-asioiden toimintaohjelmassa, jäljempänä ’toimintaohjelma’, esitetään visio EU:n kuluttajapolitiikasta vuosina 2020–2025. Se perustuu vuoden 2012 kuluttaja-asioiden toimintaohjelmaan, jonka voimassaolo päättyy vuonna 2020, ja vuoden 2018 Kuluttajat vahvempaan asemaan -toimenpidepakettiin 1 . Sen tavoitteena on myös vastata kuluttajien välittömiin tarpeisiin meneillään olevan covid-19-pandemian yhteydessä ja parantaa heidän selviytymiskykyään. Pandemia on tuonut mukanaan kuluttajien jokapäiväiseen elämään vaikuttavia merkittäviä haasteita, jotka liittyvät erityisesti tuotteiden ja palvelujen saatavuuteen sekä matkustamiseen EU:n sisällä sekä EU:n ja muun maailman välillä.

Toimintaohjelma kattaa viisi keskeistä painopistealaa:

(1)vihreä siirtymä,

(2)digitaalinen muutos,

(3)kuluttajien oikeuksien parantaminen ja täytäntöönpano,

(4)tiettyjen kuluttajaryhmien erityistarpeet ja

(5)kansainvälinen yhteistyö.

Toimintaohjelmassa varmistetaan, että nämä painopisteet otetaan asianmukaisesti huomioon, ja se toimii siten ohjenuorana uuden monivuotisen rahoituskehyksen mukaisen sisämarkkinaohjelman täytäntöönpanolle. Toimintaohjelmassa edistetään vihreämpiä, digitaalisempia ja oikeudenmukaisempia sisämarkkinoita, ja sen tavoitteena on lisätä kuluttajien luottamusta ja siten edistää talouden elpymistä kysyntäpuolelta. Kulutusmenot tuottavat 54 prosenttia EU:n BKT:stä 2 .  Tässä tilanteessa on varmistettava kuluttajien etujen tehokas suojelu ja samalla tuettava yrityksiä ja erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä 3 .

Toimintaohjelmassa omaksutaan kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka kattaa erilaisia kuluttajien kannalta merkityksellisiä unionin politiikkoja. Siinä huomioidaan tarve ottaa huomioon kuluttajansuojaa koskevat vaatimukset muita politiikkoja ja toimia laadittaessa ja toteutettaessa 4 . Sillä täydennetään muita EU:n aloitteita kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa 5 , kiertotaloutta koskevaa toimintasuunnitelmaa 6 ja tiedonantoa ”Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa” 7 . Sillä tuetaan myös asiaankuuluvia kansainvälisiä kehyksiä kuten Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaa ja YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista.

Tehokkaat toimet kaikilla näillä painopistealoilla edellyttävät tiivistä yhteistyötä EU:n ja sen jäsenvaltioiden välillä ja useiden vuosien aikana kehitetyn vakaan kuluttajansuojakehyksen asianmukaista saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, sen täytäntöönpanoa ja valvontaa. Tästä syystä toimintaohjelmassa esitetään painopisteitä ja keskeisiä toimia, joita olisi vietävä yhdessä eteenpäin Euroopan tasolla ja kansainvälisellä tasolla 8 . 

Toimintaohjelmaa on valmisteltu intensiivisesti, ja siitä on keskusteltu asianomaisten osapuolten kanssa. Avoimessa julkisessa kuulemisessa tuettiin sen tärkeimpiä painopisteitä, kuten tarvetta reagoida covid-19-pandemiaan 9 . Kattavaan lähestymistapaan suhtauduttiin myönteisesti, sillä se on keskeinen tekijä kestävän ja vihreän elpymisen ja oikeudenmukaisen digitaalipainotteisen yhteiskunnan kannalta. Tärkeinä monialaisina kysymyksinä pidetään kuluttajien oikeuksien tehokasta täytäntöönpanoa ja parantamista sekä niiden kuluttajien tukemista, joilla on erityistarpeita.

2.Kuluttajat covid-19-pandemian aikana

Covid-19-pandemia on ennen kaikkea terveyskriisi. EU ja sen jäsenvaltiot ovat toteuttaneet päättäväisiä toimia pandemian torjumiseksi koordinoidusti. On tärkeää, että kohtuuhintaiset testit, suojavarusteet, hoito ja tuleva rokote covid-19-tautia vastaan 10 sekä kaikki tarvittava ennalta ehkäisevä ja parantava terveydenhuolto 11 ovat jokaisen saatavilla yhtäläisesti ja oikea-aikaisesti. Komissio on hiljattain esittänyt lisää konkreettisia toimia 12 koronaviruksen leviämisen rajoittamiseksi, ihmisten suojelemiseksi ja selviytymiskyvyn parantamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa. Kriisissä välttämättömiksi osoittautuvien tuotteiden ja palvelujen on tarjottava kuluttajille kattavat takeet perusoikeuksien, lääketieteellisen etiikan, yksityisyyden ja tietosuojan osalta yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti.

Kriisiä seuranneet syvät sosiaaliset ja taloudelliset häiriöt ovat kuitenkin suuri haaste yhteiskunnalle. EU on toteuttanut ainutlaatuisia toimia elpymisen vahvistamiseksi ja selviytymiskyvyn parantamiseksi, mutta talous on edelleen epävakaa.

Pandemia muuttaa myös näkyvästi ihmisten kulutus- ja liikkumistottumuksia. Liikkumisrajoitukset korostivat digitaaliteknologian keskeistä roolia ihmisten elämässä, sillä se mahdollistaa sellaisten välttämättömien tavaroiden ostamisen, joita ei muuten olisi saatavilla, ja palvelujen saannin rajoituksista huolimatta. Havaittujen suuntausten mukaan muun muassa ostoksia tehdään enemmän paikallisesti, matkavarauksia tehdään aiempaa myöhemmin ja verkkopalveluja käytetään enemmän. Jotkin muutokset voivat olla väliaikaisia ja terveystilanteeseen liittyviä (esim. julkisen liikenteen vähäisempi käyttö), kun taas toiset, erityisesti digitaaliseen muutokseen liittyvät muutokset (esim. elintarvikkeiden verkko-ostosten tai suoratoistopalvelujen käytön lisääntyminen kotona muun muassa kulttuuri- ja urheilutapahtumien osalta), voivat muuttua rakenteellisemmiksi 13 . 

Kriisi on vaikuttanut moniin kuluttajien elämänalueisiin, ja siinä korostuu korkeatasoisen kuluttajansuojan sekä EU:n viranomaisten välisen tiiviin yhteistyön ratkaiseva merkitys. Samaan aikaan kriisi on myös tuonut esiin joitakin puutteita EU:n kuluttajansuojalainsäädännössä.

EU:n kuluttajat odottavat perustellusti, että kuljetusyritykset ja matkanjärjestäjät kunnioittavat kuluttajien oikeutta ennakkomaksujen täysimääräiseen palautukseen. Kuluttajat kohtaavat kuitenkin merkittäviä ongelmia kyseisen oikeuden toteutumisessa, mikä johtuu alan likviditeettiongelmista ja siitä, että matkustajaliikenne on lähes pysähtynyt pandemian aikana. Komissio ja jäsenvaltiot ovat ryhtyneet toimiin varmistaakseen, että kuluttajien oikeuksia suojellaan, ja ehdottaneet myös sovellettavien sääntöjen mukaisia käytännön ratkaisuja 14 . Pandemiasta ja aiemmista tapahtumista, kuten Thomas Cookin konkurssista vuonna 2019, saadut kokemukset edellyttävät perusteellisempaa analyysia siitä, varmistaako matkapaketteja koskeva nykyinen sääntelykehys, myös maksukyvyttömyyssuojan osalta, edelleen vahvan ja kattavan kuluttajansuojan kaikkina aikoina ja kun otetaan huomioon myös matkustajien oikeuksien kehitys 15 .

Huolenaihe on myös kuluttajien huijausten, vilpillisten markkinointitekniikoiden ja verkkokauppaan liittyvien petosten äkillinen lisääntyminen. Yhä enemmän kuluttajia on joutunut ja joutuu edelleen näiden huijausten uhreiksi 16 . Tällaisten epärehellisten kauppakäytäntöjen torjuminen on edellyttänyt tiivistä yhteistyötä komission ja kansallisten lainvalvontaviranomaisten välillä. Koska verkkoalustoilla on keskeinen asema verkkokaupan helpottamisessa, komissio on myös lisännyt yhteyksiään niistä tärkeimpiin. Ne ovat toteuttaneet tehokkaita toimenpiteitä laittoman sisällön ehkäisemiseksi ja siihen reagoimiseksi 17 . Jotta yleistä etua uhkaavien, laajaa vahinkoa aiheuttavien käytäntöjen vastustuskykyä voitaisiin parantaa, toimivaltaisten viranomaisten olisi jatkettava yhteistyötä keskeisten sidosryhmien kuten alustojen, yrittäjäjärjestöjen, mainostajien ja kuluttajajärjestöjen kanssa. Samaan aikaan on oltava valppaana verkkohuijausten varalta ja lisättävä yhteistyötä muiden asiaankuuluvien verkostojen kanssa, joita ovat muun muassa lainvalvontaviranomaiset, verkkotunnusrekisterit ja markkinointia valvovien viranomaisten kansainvälinen verkosto (ICPEN).

Kulutustottumusten muuttuminen asettaa uusia haasteita. Se on lisännyt kuluttajien käyttämistä kertakäyttöpakkauksista ja muovisista henkilönsuojaimista syntyvää jätettä. Komissio esitti ensimmäiset asiaa koskevat politiikkatoimet huhtikuussa 2020 18 . Pandemia paljasti myös riskin, että tietyt kuluttajaryhmät jäävät jälkeen. Näihin kuuluvat erityisesti ne, joilla ei ole keinoja tai taitoja osallistua aktiivisesti nopeasti muuttuviin markkinoihin erityisesti verkossa. Tämä edellyttää keskittymistä yhä enemmän aloitteisiin, joilla tuetaan kuluttajien integroitumista, osallisuutta, tietoisuuden lisäämistä ja koulutusta.

On tärkeää ymmärtää, kuinka kuluttajien käyttäytyminen muuttuu pitkällä aikavälillä pandemian jälkimainingeissa ja kehittää tarvittavaa ennakointia 19  tulevia poliittisia toimia varten sekä ottaa huomioon kuluttajien käyttäytymistä koskevista tutkimuksista saadut tiedot ja näyttö, kun arvioidaan EU:n kykyä kestää tulevia häiriöitä.

3.Painopistealat

3.1. Vihreä siirtymä

Kuluttajat eri puolilla Eurooppaa ovat kiinnostuneempia osallistumaan henkilökohtaisesti ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen, luonnonvarojen ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen sekä veden, ilman ja maaperän pilaantumisen vähentämiseen 23 . Haasteena on ottaa tämä potentiaali käyttöön toimenpiteillä, jotka voimaannuttavat, tukevat ja antavat kaikille kuluttajille heidän taloudellisesta tilanteestaan riippumatta mahdollisuuden osallistua aktiivisesti vihreään siirtymään edellyttämättä tietynlaista elämäntapaa ja ilman sosiaalista syrjintää. Kestävien tuotteiden saatavuus ei saisi riippua tulotasosta tai asuinpaikasta, vaan niiden olisi oltava kaikkien saatavilla.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitetään kattava strategia EU:n muuttamiseksi oikeudenmukaiseksi ja vauraaksi yhteiskunnaksi, jolla on ilmastoneutraali, resurssitehokas ja puhdas kiertotalous, jossa talouskasvu irrotetaan luonnonvarojen käytöstä ja jolla on vähemmän kielteisiä vaikutuksia luonnonpääomaan ja biologiseen monimuotoisuuteen. Tämä edellyttää perinpohjaisia ja nopeita muutoksia tavoissamme ja käyttäytymisessämme, jotta ympäristöjalanjälkeämme voidaan pienentää kaikilla aloilla aina asumisesta ja elintarvikkeista liikkuvuuteen ja vapaa-aikaan 24 .

Useita aloitteita toteutetaan jo sen varmistamiseksi, että EU:n kuluttajille myytävät tuotteet, sekä tavarat että palvelut, ovat edellä mainittujen tavoitteiden mukaisia. Näihin kuuluvat

ü Pellolta pöytään -strategia 25 ja EU:n biodiversiteettistrategia 26 , joissa esitetään tärkeimpiä toimia 27 ja aloitteita, joilla pyritään vähentämään EU:n elintarvikejärjestelmien ympäristö- ja ilmastojalanjälkeä ja antamaan kuluttajille enemmän mahdollisuuksia tehdä tietoon perustuvia, terveellisiä ja kestäviä elintarvikevalintoja 28 ;

üäskettäin julkaistu etenemissuunnitelma vuoden 2021 saasteettomuussuunnitelmaa 29 varten. Viimeksi mainitussa suunnitelmassa pidetään tärkeinä kulutustavaroihin liittyviä toimia ja tarkastellaan tapoja kannustaa 30 kuluttajia tekemään puhtaampia valintoja;

ükestävyyttä edistävä kemikaalistrategia 31 , jonka yhteydessä on esitetty toimia kuluttajien saatavilla olevan kemikaaleja koskevan tiedon lisäämiseksi, kuluttajien suojelemiseksi kaikkein haitallisimmilta aineilta ja turvallisiksi ja kestäviksi suunniteltujen kemikaalien edistämiseksi;

ütuleva uudistettu kestävän rahoituksen strategia, joka perustuu vuoden 2018 toimintasuunnitelmaan 32 ja jolla pyritään tarjoamaan kuluttajille uusia mahdollisuuksia vaikuttaa myönteisesti kestävyyteen antamalla heille luotettavaa ja täydellistä tietoa rahoitustuotteista, joihin he investoivat; ja

üperusparannusaaltoa 33 koskeva strategia kuluttajien kotien tekemiseksi vihreämpää ja digitaalista yhteiskuntaa varten sopiviksi ja kuluttajille tarkoitettujen tietovälineiden vahvistamiseksi.

Lisäksi uudessa kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa esitetään useita erityisaloitteita 34 , joilla pyritään torjumaan tuotteiden ennenaikaista vanhentumista ja edistämään niiden kestävyyttä, kierrätettävyyttä, korjattavuutta ja esteettömyyttä 35 sekä tukemaan yritysten toimia. Kestäviä tuotteita koskevalla aloitteella 36 pyritään erityisesti tekemään kestävistä tuotteista itsestäänselvyys laatimalla tuotteiden kestävyyttä koskevat periaatteet, tarkastelemalla uudelleen ekosuunnitteludirektiiviä 37 , laajentamalla sen soveltamisalaa muihin kuin energiaan liittyviin tuotteisiin ja edistämällä kiertotaloutta. Tiettyjen tavara- ja palveluryhmien, kuten tieto- ja viestintätekniikka, elektroniikka, tekstiilit ja pakkaukset, osalta tarvitaan lisää sääntely- ja muita toimenpiteitä. Esimerkiksi:

üKiertoelektroniikka-aloitteen 38 tavoitteena on varmistaa, että elektroniset laitteet suunnitellaan kestäviksi, huollettaviksi, purettaviksi, uudelleenkäytettäviksi ja kierrätettäviksi, ja että kuluttajilla on oikeus niiden korjaamiseen, ohjelmapäivitykset mukaan luettuina.

üMatkapuhelimien ja muiden kannettavien laitteiden yleislaturia koskevan aloitteen 39 tavoitteena on lisätä kuluttajien mukavuutta ja vähentää tämän kuluttajien enemmistön jokapäiväisessä käytössä olevan tuotteen tuotantoon ja hävittämiseen liittyvää materiaalien käyttöä ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromua.

üTulevassa EU:n tekstiilistrategiassa pyritään lisäämään kuluttajien mahdollisuuksia valita kestäviä tekstiilejä ja käyttää helposti uudelleenkäyttö- ja korjauspalveluja.

üPakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin tarkistuksen tavoitteena on tehdä kaikista pakkauksista uudelleenkäytettäviä ja kierrätettäviä taloudellisesti kannattavalla tavalla ja puuttua ylipakkaamiseen.

Näillä aloitteilla edistetään arvon säilyttämistä, asetetaan etusijalle turvallisemmat ja kestävämmät tuotteet ja pidetään materiaalit talouskierrossa (torjuminen, vähentäminen, korjaus, uudelleenkäyttö ja kierrätys) mahdollisimman kauan 40 .  

Jotta mahdollistetaan yhteiskunnan kannalta optimaalinen uusien tuotteiden ja palvelujen sekä kulutusmallien käyttöönotto, kuluttajat tarvitsevat parempaa ja luotettavampaa tietoa tuotteiden ja palvelujen kestävyysnäkökohdista mutta haluavat välttää tietotulvaa. Julkiseen kuulemiseen 41 vastanneet totesivat, että tällaisen tiedon puute ja huoli ympäristöväittämien ja tuotteita koskevien tietojen luotettavuudesta ovat merkittäviä esteitä kestävien kulutusvalintojen laajemmalle hyödyntämiselle. Tulevassa aloitteessa kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä vihreän siirtymän osalta aiotaan käsitellä kuluttajien mahdollisuuksia saada tietoa tuotteiden ympäristöominaisuuksista ja niiden kestävyydestä, korjattavuudesta tai päivitettävyydestä sekä tällaisten tietojen luotettavuudesta ja vertailukelpoisuudesta. Siinä asetetaan yleiset vaatimukset, joilla täydennetään alakohtaiseen lainsäädäntöön sisältyviä kohdennetumpia sääntöjä esimerkiksi tiettyjen tuotteiden tai tuoteryhmien osalta.

Varaosien ja korjauspalvelujen saatavuutta koskevien tietojen parantaminen voi tukea tuotteen kestävyyttä entisestään. Tuleva aloite kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä vihreän siirtymän yhteydessä, kestävää tuotepolitiikkaa koskeva aloite ja tarvittaessa alakohtaiset aloitteet ovat olennaisen tärkeitä, jotta kuluttajille voidaan antaa tosiasiallinen oikeus korjaamiseen. Lisäksi tavarakauppadirektiivin 42 tuleva uudelleentarkastelu tarjoaisi tilaisuuden tarkastella, mitä muuta voidaan tehdä korjauksen edistämiseksi ja kestävämpien kiertotalouden tuotteiden käytön kannustamiseksi. Aikomuksena on tarkastella useita vaihtoehtoja, jotka koskevat kuluttajien oikeussuojakeinoja, kuten korjaamisen suosimista korvaamisen sijasta, uusien tai käytettyjen tavaroiden vähimmäisvastuuajan pidentämistä ja uuden vastuuajan alkamista uudelleen korjaamisen jälkeen.

Näitä toimia voitaisiin täydentää edistämällä uusia kulutuskonsepteja ja -käyttäytymismalleja, kuten jakamistaloutta, uusia liiketoimintamalleja, joissa kuluttajat voivat ostaa tavaran sijasta palvelun, tai korjaamisen tukemista yhteisöperustaisten ja yhteisötalouden organisaatioiden toimilla (esim. korjauskahvilat) ja käytettyjen tuotteiden markkinoiden tukemista.

Parempien ja luotettavampien tietojen antaminen kuluttajille edellyttää usein nykyisten välineiden parantamista. Päivitetyt merkinnät, joissa annetaan tietoa ekologista suunnittelua koskevan direktiivin kattamista tuotteista ja laitteista, sekä energiamerkintöjä koskevat puitteet auttavat lisäämään tietoisuutta, ja niillä hallitaan tuotteiden energiatehokkuuteen liittyviä odotuksia ja edistetään siten EU:n energiatehokkuustavoitteen saavuttamista. Lisäksi EU-ympäristömerkin 43 käyttöönottoa ja siitä tiedottamista voitaisiin edistää viestintätoimilla ja asianomaisten sidosryhmien, mukaan lukien vähittäismyyjien, kanssa tehtävillä kumppanuuksilla, ja tavoitteena olisi EU-ympäristömerkin edistäminen myös sähköisillä markkinapaikoilla. EU-ympäristömerkki ulotettaisiin koskemaan myös vähittäisrahoitustuotteita vuoden 2018 kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman 44 mukaisesti, ja kuluttajat voivat siten tukeutua luotettavaan ja uskottavaan merkkiin investoidessaan vihreisiin rahoitustuotteisiin.

Kuluttajia on lisäksi suojeltava paremmin valheelliselta tiedolta tai sekavalla tai harhaanjohtavalla tavalla esitetyltä tiedolta, joka antaa väärän kuvan, että tuote tai yritys on ympäristöystävällisempi. Tätä kutsutaan ”viherpesuksi”. Asiaa koskevia toimia kehitetään myös kestävän rahoituksen alalla 45 . Komissio ehdottaa myös, että yritykset perustelevat ympäristöväitteensä käyttämällä tuotteen ja organisaation ympäristöjalanjälkeä koskevia menetelmiä antaakseen kuluttajille luotettavaa ympäristötietoa. 

Komissio tutkii tapoja luoda kestäväpohjaiset merkintäpuitteet, jotka kattavat yhdessä muiden asiaan liittyvien aloitteiden kanssa elintarvikkeiden ravitsemukselliset, ilmasto-, ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat.

Kuluttajien energiavalinnat ovat avainasemassa uusien vuoteen 2030 tähtäävien ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Uudet säännöt, jotka tulevat voimaan 1. tammikuuta 2021 46 , parantavat kuluttajille suunnattua tiedotusta energialaskujen ja riippumattomien hintavertailuvälineiden avulla sekä helpottavat tuottajakuluttajien valintoja ja energiayhteisöjen toimintaa. Komissio aikoo ehdottaa muita energiankantajia koskevia säännöksiä, jotta kaasun ja kaukolämmön kuluttajille voitaisiin antaa samanlaiset oikeudet.

Digitaalinen muutos tarjoaa myös muita uusia mahdollisuuksia antaa kohdennetumpaa ja ymmärrettävämpää tietoa. Kestäviä tuotteita koskevan aloitteen 47 puitteissa tapahtuvalla digitaalisten tuotepassien kehittämisellä pyrittäisiin antamaan kuluttajille tietoa tuotteiden ympäristöön ja kiertotalouteen liittyvistä näkökohdista. Yleisemmällä tasolla digitaaliset tiedot voisivat antaa kuluttajille mahdollisuuden tarkistaa tietojen luotettavuus ja tehdä tuotevertailuja mutta myös antaa heille kattavampaa tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista, kuten hiilijalanjäljestä. Toimia ja resursseja, mukaan lukien seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisen valmiuksien kehittämistä koskevan teknisen tuen välineen 48 toimia ja resursseja, olisi käytettävä tukemaan aloitteita puhtaan, ilmastoneutraalin ja kestävän kulutuskulttuurin ja -käyttäytymisen edistämiseksi ja aktivoimiseksi. Tämä olisi tehtävä helppokäyttöisillä, innovatiivisilla ja houkuttelevilla tavoilla esimerkiksi älypuhelinsovellusten ja verkkosivustojen kautta 49 ja olemassa olevia välineitä hyödyntäen 50 .

Yrityksillä, mukaan lukien pk-yritykset, voi olla merkittävä rooli pyrittäessä ympäristöystävällisempään kulutukseen. Kestävyystavoitteiden sisällyttäminen yritysten strategioihin ja päätöksentekoon voisi johtaa kestävämpien tuotteiden parempaan saatavuuteen. Esimerkkejä hyvistä käytännöistä ovat ympäristö- ja luonnonpääomavaikutusten, riippuvuussuhteiden ja riskien seuranta koko arvoketjussa, ympäristötietojen sisällyttäminen kuluttajille annettaviin tietoihin ja kuluttajien etujen huomioon ottaminen yritysjohdon päätöksissä. Komissio suunnittelee esittävänsä vuonna 2021 51 lainsäädäntöaloitteen yritysten kestävästä hallintotavasta pitkän aikavälin kestävän ja vastuullisen yrityskäyttäytymisen edistämiseksi. Yritysten vapaaehtoisten toimien lisäämiseksi komissio aikoo tehdä yhteistyötä talouden toimijoiden kanssa kannustaakseen niitä esittämään vapaaehtoisia lupauksia yritysten ympäristöjalanjälkeä koskevien tietojen antamisesta kuluttajille, parantamaan yritysten kestävyyttä ja vähentämään ympäristövaikutuksia. Kyseiset lupaukset laaditaan huolehtimalla synergiasta tulevan eurooppalaisen ilmastosopimuksen kanssa. Ne perustuvat olemassa oleviin menetelmiin, välineisiin ja sovellettavaan lainsäädäntöön 52 . Ajan mittaan tällaisia lupauksia voisivat tehdä monet eri alojen toimijat, ja ne voisivat perustua entistä erilaisempiin sitoumuksiin.

3.2. Digitaalinen muutos

Digitaalinen muutos muuttaa kuluttajien elämää radikaalisti ja tarjoaa heille enemmän mahdollisuuksia ja laajemmat tavara- ja palveluvalikoimat. Se voi myös vaikuttaa siten, että kuluttajien voi olla vaikeampaa tehdä tietoon perustuvia valintoja ja suojella etujaan. Perustana olevaa tietojen keruuta ja käsittelyä yhdistettynä kuluttajien käyttäytymistä ja kognitiivisia vääristymiä koskevaan analyysiin voidaan käyttää vaikuttamaan kuluttajiin niin, että he tekevät omien etujensa vastaisia päätöksiä. Tämä saattaa rajoittaa kuluttajien suojelua digitaalisessa ympäristössä koskevien nykyisten sääntöjen tehokkuutta muun muassa sopimattomien kaupallisten menettelyjen torjunnan osalta. Kuluttajalainsäädännön täytäntöönpanon valvonnan parantamista ja nykyaikaistamista koskeva direktiivi 55 ja digitaalista sisältöä koskeva direktiivi 56 ovat tärkeitä askelia näihin haasteisiin vastaamiseksi. Lisätoimia tarvitaan vielä, kun otetaan huomioon teknologian nopea kehitys ja sen vaikutus kuluttajien kokemuksiin.

On puututtava sellaisiin kaupallisiin käytäntöihin, joissa ei oteta huomioon kuluttajien oikeutta tehdä tietoon perustuvia valintoja, käytetään väärin heidän käyttäytymismallejaan tai vääristetään heidän päätöksentekoprosessejaan. Tällaisia käytäntöjä ovat muun muassa harhauttavien ”dark pattern” 57 -tekniikoiden käyttö, tietyt, usein profilointiin perustuvat yksilöintikäytännöt, piilomainonta, petokset, väärät tai harhaanjohtavat tiedot ja manipuloidut kuluttaja-arvostelut. Lisäohjeita tarvitaan kuluttajalainsäädännön välineiden, kuten sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin ja kuluttajanoikeusdirektiivin, soveltamisesta näihin käytäntöihin. Kuluttajien olisi nautittava verkossa vastaavan tasoisesta suojasta ja oikeudenmukaisuudesta kuin verkon ulkopuolella.

Sen varmistamiseksi, että kuluttajat saavat täyden hyödyn digitaalisen muutoksen mukanaan tuomista merkittävistä mahdollisuuksista, kuluttajien edut olisi otettava huomioon digitaalitaloutta koskevien sääntöjen suunnittelussa tai mukauttamisessa. Tavoite on kahtalainen: luodaan kuluttajille turvallisempi digitaalinen toimintaympäristö, jossa heidän oikeuksiaan suojellaan, ja varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset, jotka mahdollistavat innovoinnin uudempien ja parempien palvelujen tarjoamiseksi kaikille eurooppalaisille.

Ensinnäkin komission tulevassa ehdotuksessa uudeksi digitaalisia palveluja koskevaksi säädökseksi pyritään määrittelemään uusia ja laajennettuja vastuualueita ja vahvistamaan verkossa toimivien välittäjien ja alustojen vastuuvelvollisuutta. Digipalvelusäädöksellä varmistetaan, että kuluttajia suojellaan tehokkaasti laittomilta tuotteilta, sisällöltä ja toimilta niin verkkoalustoilla kuin verkon ulkopuolella.

Toiseksi komissio aikoo esittää myös digitaalisia markkinoita koskevan säädöksen puuttuakseen toimintapuutteille alttiista digitaalisista markkinoista aiheutuviin ongelmiin, kuten tiettyjen digitaalisten alustojen portinvartijavoimaan. Siinä yhdistettäisiin portinvartijoina toimivien digitaalisten alustojen ennakkosääntely dynaamiseen markkinatutkimuskehykseen, jossa tarkastellaan toimintapuutteille alttiita digitaalisia markkinoita. Kuluttajat hyötyvät viime kädessä oikeudenmukaisemmista ja kitkattomimmista digitaalisista markkinoista, mukaan lukien alhaisemmista hinnoista, paremmista ja uusista palveluista ja suuremmasta valinnanvarasta.

Tekoälystä voi olla paljon hyötyä, mutta jotkin tekoälyn käyttötarkoitukset voivat loukata kuluttajien oikeuksia ja aiheuttaa heille vahinkoa 58 . Tekoälyä koskevan valkoisen kirjan 59 ja siihen liittyvän vastuuvelvollisuutta ja uusien teknologioiden turvallisuutta koskevan kertomuksen 60 mukaisesti komissio valmistelee parhaillaan

üehdotusta 61  kuluttajien etujen ja perusoikeuksien suojelun korkean tason takaamisesta ja samalla tekoälyn yhteiskunnallisen käyttöönoton edellyttämän luottamuksen lisäämisestä,

üyksityisoikeudellisen vastuun osalta toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että tekoälysovellusten aiheuttamien vahinkojen uhreilla on käytännössä sama suojelun taso kuin muiden tuotteiden tai palvelujen aiheuttamien vahinkojen uhreilla.

Uusien teknologioiden kehittyminen ja tuotannon ja vähittäiskaupan globaalistuminen muun muassa verkkokanavien kautta tuo esiin kysymyksen siitä, ovatko nykyiset tuoteturvallisuussäännöt riittäviä nykyinen kehitys huomioon ottaen, ja voidaanko niillä suojella kuluttajia riittävästi. Komissio valmistelee parhaillaan useita uusien teknologioiden turvallisuutta koskevia aloitteita, kuten

ükonedirektiivin tarkistus 62 ,

üradiolaitedirektiivin mukaisten delegoitujen säädösten antaminen 63 ja

üyleisen tuoteturvallisuusdirektiivin tarkistus 64 .

Yleinen tuoteturvallisuusdirektiivi, joka muodostaa muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden turvallisuutta koskevan lainsäädäntökehyksen 65 , on peräisin ajalta, jolloin tekoälyä käyttävät tuotteet ja niihin liitetyt laitteet olivat harvinaisia. Näin ei kuitenkaan enää ole. Tämä kehitys asettaa kyseenalaiseksi tuotteiden nykyisen määritelmän ja tuo mukanaan uusia riskejä tai muuttaa tapoja, joilla jo olemassa olevat riskit voivat toteutua. Nämä seikat olisi otettava asianmukaisesti huomioon. Verkkomyynnin lisääntyminen asettaa myös uusia haasteita, koska viranomaisilla ei aina ole riittävän tehokkaita välineitä verkkokaupan markkinavalvontaa varten. Lisäksi sähköinen kaupankäynti antaa kuluttajille mahdollisuuden tehdä hankintoja suoraan EU:n ulkopuolella sijaitsevilta toimijoilta, mikä vaikeuttaa sisämarkkinoille tulevien tuotteiden turvallisuuden tarkastamista. Yleisen tuoteturvallisuusasetuksen tarkistusta koskevassa ehdotuksessa, joka on määrä tehdä vuonna 2021, olisi vastattava näihin kasvaviin haasteisiin.

Yleisesti hyväksytty julkinen sähköinen henkilöllisyys voisi myös antaa kuluttajille mahdollisuuden hallinnoida tietojensa saatavuutta ja käyttöä täysin valvotulla ja turvallisella tavalla. Julkinen sähköinen henkilöllisyys perustuu kuluttajien valintaan, heidän suostumukseensa ja takeeseen siitä, että heidän yksityisyyttään kunnioitetaan täysimääräisesti yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti. Komissio tarkastelee parhaillaan uudelleen tällaista järjestelmää ja ottaa huomioon kuluttajien edut 66 .

Puuttuakseen perusteettomiin maarajoituksiin, jotka syrjivät EU:n kuluttajia eriyttämällä markkinat kansallisten rajojen mukaan, komissio toteuttaa parhaillaan maarajoitusasetuksen ensimmäistä lyhyen aikavälin uudelleentarkastelua 67 .

Euroopan datastrategian 68 tavoitteena on helpottaa yksilön oikeutta siirtää tiedot järjestelmästä toiseen yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti. Tämän oikeuden myötä yksilöt asetetaan selkeästi datatalouden keskiöön, kun heille annetaan mahdollisuus vaihtaa palveluntarjoajaa, yhdistää palveluja, käyttää muita innovatiivisia palveluja ja valita palvelut, jotka tarjoavat eniten tietosuojaa. Strategialla edistetään myös todellisten datan sisämarkkinoiden ja yhteisen eurooppalaisen data-avaruuden luomista.

Lisäksi digitaalinen siirtymä on muuttanut perusteellisesti vähittäisrahoituspalvelualaa 69 uusien suuntausten ja ratkaisuja myötä ja monipuolistamalla rahoitustuotteiden ja -palvelujen tarjontaa. Ei-perinteiset palveluntarjoajat, kuten fintech-yritykset ja vertaisluotonantajat, ovat liittyneet perinteisiin palveluntarjoajiin, jotka käyttävät yhä enemmän myös verkkomyyntikanavia. Uusia tuotteita, kuten lyhytaikaisia kalliita lainoja, joista tehdään sopimus lyhyeksi ajaksi mutta joista voi aiheutua huomattavia kustannuksia lainanottajalle, markkinoidaan ja myydään yhä enemmän digitaalisesti. Uudet teknologiat, kuten pikamaksuratkaisut, voivat tuoda kuluttajille konkreettista hyötyä, mutta ne saattavat edellyttää erityisiä kuluttajansuojatoimenpiteitä 70 . Komissio on hiljattain ilmoittanut aloitteista, joilla parannetaan kuluttajansuojaa maksualalla. Näitä kysymyksiä tarkastellaan äskettäin hyväksytyn EU:n vähittäismaksustrategian 71 puitteissa.

Vaihtoehtoisten tietoryhmien käyttö yhdistettynä automaattiseen päätöksentekoon luottopisteytyksessä tuo esille kysymyksiä siitä, mitä tietoja olisi käytettävä kuluttajien luottokelpoisuuden arvioinnissa, ja korostaa läpinäkymättömiin algoritmeihin perustuviin päätöksiin liittyvää syrjinnän riskiä. Tähän riskityyppiin puututaan todennäköisesti myös edellä mainitulla tekoälyvaatimuksia koskevalla säädöksellä. Lisäksi nykyistä lainsäädäntöä, kuten kulutusluottodirektiiviä, kiinnitysluottodirektiiviä, maksutilidirektiiviä ja rahoituspalveluiden etämyyntiä koskevaa direktiiviä, olisi tarkasteltava uudelleen, jotta voidaan ottaa huomioon digitaalisten välineiden kasvava käyttö ja vastata edellä mainittuihin haasteisiin. Lainsäädännössä olisi annettava kuluttajille mahdollisuus ymmärtää tuotteita ja vertailla ja hyväksyä tarjouksia verkossa, mikä lisää innovointia ja kuluttajien luottamusta.

Komission uuteen digitaalista rahoitusta koskevaan pakettiin sisältyy digitaalista rahoitusta ja vähittäismaksuja koskevia strategioita ja lainsäädäntöehdotuksia kryptovaroista ja rahoitusalan digitaalisesta häiriönsietokyvystä. Näillä toimilla varmistetaan, että kuluttajat ja yritykset saavat innovoinnin edut samalla kun niitä suojellaan. Digitaalisen muutoksen jatkuvan kehityksen huomioon ottaminen on myös osa vähittäissijoitusstrategiaa, jossa olisi keskityttävä yksittäisten sijoittajien etuihin ja joka on tarkoitus toteuttaa vuoden 2022 alkupuoliskolla.

Lisäksi digitaalinen muutos voi tuoda mukanaan uusia haasteita esimerkiksi silloin, kun digitaalisia ratkaisuja ei ole suunniteltu myös vammaisten henkilöiden saataville.  Komissio tukee jäsenvaltioita esteettömyyttä koskevan eurooppalaisen säädöksen 72 saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Säädöksen soveltamisen aloittaminen vuoteen 2025 mennessä auttaa poistamaan vammaisten kohtaamia digitalisaatioon liittyviä haasteita ja lisäämään esteettömien tuotteiden ja palvelujen saatavuutta vammaisille.

Digitaalinen muutos edellyttää myös, että kuluttajilla on vahva digitaalinen lukutaito ja digitaaliset taidot, joita olisi edistettävä elinikäiseen oppimiseen liittyvällä koulutuksella, kuten digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmassa 2021–2027 73 ja sen strategisissa painopisteissä todetaan.

3.3. Kuluttajien oikeuksien tehokas täytäntöönpano ja parantaminen

Aivan kuten yrityksillä on oikeus myydä tuotteita ja tarjota palveluja kaikille kuluttajille sisämarkkinoilla, kuluttajien olisi kaikkialla EU:ssa voitava käyttää oikeuksiaan tehokkaasti suhteessa näihin yrityksiin. Käytännössä täytäntöönpanoviranomaisten suorittama verkkosivustojen tarkastelu on kuitenkin osoittanut, että kuluttajien oikeuksia ei useinkaan kunnioiteta. Vuosina 2007–2019 keskimäärin 60 prosenttia tarkastelluista verkkosivustoista ei noudattanut kuluttajansuojaa koskevia sääntöjä, ja niiden toiminnassa oli siten korjattavaa 74 .

Kuluttajien oikeuksien täytäntöönpano on ensisijaisesti kansallisten viranomaisten vastuulla, mutta EU:lla on tärkeä koordinointi- ja tukitehtävä. Uusi kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annettu asetus 75 , joka tuli voimaan tammikuussa 2020, tarjoaa vahvemman perustan EU:n yhteisille toimille. Siinä vahvistetaan lainvalvontaviranomaisten verkkovalmiuksia, yhteistyömekanismeja ja tiedonkeruujärjestelmää, jotta voidaan puuttua EU:n kuluttajalainsäädännön laajamittaisiin rikkomuksiin, varmistaa kuluttajansuojan yhdenmukainen taso ja tarjota yrityksille keskitetty asiointipiste. Komissio ei epäröi käyttää tarvittaessa asetuksen mukaisia valtuuksiaan käynnistääkseen koordinoituja täytäntöönpanotoimia EU:n laajuisissa kysymyksissä.  Tämän toimintaohjelman strategisten painopisteiden mukaisesti toimissa keskitytään

·siihen, miten covid-19 on vaikuttanut kuluttajien oikeuksiin (huijaukset, matkustamiseen liittyvät kysymykset ja ennen pandemiaa olemassa olleiden, mutta nyt akuuteiksi tulleiden taloudellisten haavoittuvuuksien hyväksi käyttäminen 76 ), ja

·harhaanjohtaviin ympäristöväittämiin ja sopimattomiin kaupallisiin menettelyihin, joita käytetään verkkovaikuttamistekniikoissa ja yksilöintikäytännöissä.

Asetuksessa edellytetään, että komissio arvioi uusien sääntöjen tehokkuutta tammikuuhun 2023 mennessä.

Lisäksi EU tarkisti äskettäin kuluttajansuojaa koskevaa lainsäädäntökehystään. Uudella kuluttajalainsäädännön täytäntöönpanon valvonnan parantamista ja nykyaikaistamista koskevalla direktiivillä 77 ja tulevalla edustajakanteita koskevalla direktiivillä 78 vahvistetaan merkittävästi kuluttajien oikeuksia erityisesti siten, että niissä säädetään digitaalisesta oikeudenmukaisuudesta, ankarammista seuraamuksista ja tehokkaasta kollektiivisten oikeussuojakeinojen mekanismista.

Yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikkialla EU:ssa ja viranomaisten auttamiseksi selviytymään paremmin digitaalisesta muutoksesta johtuvista vaikeuksista uuden monivuotisen rahoituskehyksen mukaisessa sisämarkkinaohjelmassa asetetaan etusijalle kansallisten viranomaisten valmiuksien kehittämistoimien rahoittaminen. Komissio aikoo rahoittaa hankkeen, jolla perustetaan ”EU:n sähköinen laboratorio” alustaksi, joka tarjoaa yhteiset välineet, joita viranomaiset voivat käyttää verkossa tehtävissä tutkimuksissa ja verkossa myytävien vaarallisten tuotteiden seurannassa. Välineisiin kuuluu kehittyneitä tietoteknisiä ratkaisuja, tekoälyn käyttöä, tiedonlouhintatekniikoita ja webcrawler-ohjelmia. Hankkeessa pyritään lisäksi vahvistamaan mahdollisten tulevien oikeutettujen yksiköiden valmiuksia tulevan edustajakanteita koskevan direktiivin nojalla sekä kansallisten kuluttajajärjestöjen valmiuksia eliminä, jotka raportoivat varoituksista kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annetun asetuksen nojalla. Henkilökohtaisten oikeussuojakeinojen helpottaminen on edelleen ensisijainen tavoite sen lisäksi, että tavoitteena on jatkaa EU:n rahoituksen antamista Euroopan kuluttajakeskuksille, vaihtoehtoisille riidanratkaisunvälineille ja verkkovälitteisille riidanratkaisuvälineille ja nykyaikaistaa niitä. Räätälöity tekninen tuki kansallisten viranomaisten hallinnollisten valmiuksien kehittämiseen on myös mahdollista teknisen tuen välineen kautta 79 .

3.4. Kuluttajien erityistarpeisiin vastaaminen

Kuluttajapolitiikan välineet suojaavat kaikkia kuluttajia heidän asioidessaan ammattikauppiaiden kanssa. Oletetaan, että kuluttajat ovat yleensä liiketoimen heikompia osapuolia ja että heidän terveyttään, turvallisuuttaan ja taloudellisia etujaan on näin ollen suojeltava. Tietyt kuluttajaryhmät voivat kuitenkin tietyissä tilanteissa olla erityisen haavoittuvia ja tarvitsevat erityisiä suojatoimia. Kuluttajien haavoittuvuus voi johtua sosiaalisista olosuhteista tai yksittäisten kuluttajien tai kuluttajaryhmien erityispiirteistä kuten heidän iästään, sukupuolestaan, terveydestään, digitaalisesta lukutaidostaan, laskutaidostaan tai taloudellisesta tilanteestaan 82 . Esteettömyysongelmat voivat asettaa ikääntyneet ihmiset tai vammaiset tilanteisiin, joissa heidät suljetaan pois tai heidän toimintaansa rajoitetaan. Tämänhetkinen pandemia on saattanut pahentaa näitä haavoittuvuuden muotoja, mutta niitä esiintyy siitä riippumatta.

Monien EU:n kotitalouksien taloudellisen haavoittuvuuden lisääntyminen on tällä hetkellä erityinen huolenaihe. Hiljattain 21 jäsenvaltiossa tehty tutkimus osoitti, että covid-19-kriisin puhjettua kuudella kuluttajalla kymmenestä on ollut taloudellisia vaikeuksia 83 , jotka voivat johtaa ylivelkaantumiseen. Velkaneuvonta on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi auttaa ylivelkaantuneita kuluttajia saamaan takaisin taloudellinen kestävyytensä samalla kun varmistetaan, että velkojille maksetaan takaisin heidän saatavansa. Komissio kokoaa yhteen jäsenvaltioiden parhaita käytäntöjä, tarkastelee niiden toistettavuuspotentiaalia ja yksilöi niiden rahoitustarpeita ja -mahdollisuuksia uuden monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa. Komissio julkaisi kesäkuussa 2020 myös päivitetyt mikroluottojen tarjoajien eurooppalaiset käytännesäännöt 84 . Kulutusluottodirektiivin uudelleentarkasteluun 85 sisältyy sen arvioiminen, miten voidaan parantaa sääntöjä, joilla varmistetaan, että luottoa myönnetään kuluttajan luottokelpoisuuden perusteellisen arvioinnin jälkeen. Kuluttajien olisi myös saatava kaikki tarvittavat ja asianmukaiset tiedot ja neuvot ennen sopimuksen tekoa, jotta he voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja luottosopimuksia tehdessään.

Nämä toimenpiteet ovat keskeisessä asemassa, kun pyritään sovittamaan yhteen kuluttajien rahoitustarpeet ja heidän takaisinmaksukykynsä ja siten pienentämään maksujen laiminlyönnin ja ylivelkaantumisen riskiä. He voivat kuitenkin joskus olla kykenemättömiä maksamaan velkansa. Voi olla myös tarpeen arvioida, mikä on asianmukaisin tapa puuttua kuluttajien ylivelkaantumiseen. Muun muassa veloista vapauttamista 86 voitaisiin tarkastella.

Kohtuuhintaisuus on olennaisen tärkeää varmistettaessa tuotteiden ja palvelujen saatavuus pienituloisille kuluttajille, kuten Euroopan sosiaalipolitiikkaverkosto on korostanut 87 . Jotkin jäsenvaltiot kohdistavat pienituloisiin henkilöihin kuluttajansuojatoimenpiteitä sosiaalisen suojelun toimenpiteiden ohella. Energiaköyhyyttä koskevassa komission suosituksessa 88 annetaan jäsenvaltioille ohjeita siitä, miten energiaköyhyyteen voidaan puuttua vaikutusmahdollisuuksien antamiseksi haavoittuville energiankuluttajille.

Ikääntyneillä ihmisillä ja vammaisilla on kulutukseen liittyviä erityistarpeita. On tärkeää varmistaa, että verkossa ja sen ulkopuolella on saatavilla selkeää, käyttäjäystävällistä ja helposti saatavilla olevaa tietoa tuotteita ja palveluja koskevien EU:n esteettömyysvaatimusten mukaisesti 89 . Ikääntyneet kuluttajat ja vammaiset kuluttajat tarvitsevat myös esteettömiä tuotteita ja avustavia teknologioita, jotka ovat yhteensopivia yleisten teknologioiden kanssa. Tasapuolisessa ja syrjimättömässä digitaalista muutosta koskevassa lähestymistavassa olisi otettava huomioon ikääntyneiden kuluttajien, vammaisten kuluttajien ja yleisemmin verkkopalvelujen ulkopuolisten kuluttajien tarpeet. Digitaaliset välineet voivat olla heille vähemmän tuttuja tai he eivät osaa käyttää niitä hyvin ja sen vuoksi he voivat joutua useammin petosten uhreiksi. Joistakin jäsenvaltioista saadut kokemukset osoittavat, että tehokkaimpia ovat paikalliset aloitteet, joiden yhteydessä annetaan kuluttajaneuvontaa maaseutu- tai kaupunkialueilla 90 . Yhteisötalouden organisaatioilla on erityisen hyvät mahdollisuudet vastata näihin tarpeisiin, sillä ne ovat lähellä paikallis- ja maaseutuyhteisöjä. Samankaltaisia aloitteita voitaisiin edistää EU:n tasolla toteutettavilla yhteisillä toimilla tulevan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa.

Lapset ja alaikäiset ovat erityisen alttiita harhaanjohtaville tai aggressiivisille kaupallisille käytännöille verkossa. On tärkeää investoida enemmän elinikäiseen kuluttajakoulutukseen ja tietoisuuden lisäämiseen kaikissa elämänvaiheissa aina koulusta lähtien. Tähän olisi sisällyttävä myös talouslukutaidon edistäminen olennaisena taitona, jotta kuluttajat saisivat enemmän mahdollisuuksia tehdä hyviä henkilökohtaista talouttaan koskevia päätöksiä 91 . Tärkeimpien toimijoiden kansallisten ja EU:n tason toimien parempi koordinointi esimerkiksi verkko-opetusaineistoon pääsyn ja valmiuksien kehittämisen osalta voisi edistää synergioiden luomista sekä uusien verkkopohjaisten ja pedagogisten lähestymistapojen jatkuvaa innovointia, mukauttamista ja käyttöönottoa muun muassa verkkoalustojen ja muiden välineiden kehittämisen kautta.

Myös lapset ovat erityisen alttiita tuotteisiin liittyville riskeille 92 . Vuonna 2019 kaikista Safety Gate/RAPEX-järjestelmässä vaarallisiksi ilmoitetuista tuotteista lelujen tai lastenhoitotuotteiden osuus oli jopa 32 prosenttia. Yleisen tuoteturvallisuusdirektiivin tarkistamisen ja yleisen kehyksen vahvistamisen lisäksi komissio laatii päivitetyt turvallisuusvaatimukset lapsille tarkoitettuja tuotteita koskeville standardeille. Komissio aikoo myös tukea lapsille tarkoitettujen tuotteiden näytteenottoa ja testausta 93 jäsenvaltioiden koordinoitujen markkinavalvontatoimien 94 kautta. Lisäksi komissio sisällyttää lasten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien suojelemisen osaksi vuoden 2021 EU:n tuoteturvallisuuspalkintoa parhaiden liiketoimintakäytäntöjen edistämiseksi kyseisellä alalla.

Direktiivillä 2004/113/EY 95 varmistetaan miesten ja naisten yhdenvertainen kohtelu tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla. Sillä suojellaan esimerkiksi siltä, että raskaana oleville naisille ei myönnetä luottoa sen perusteella, että heille aiheutuu mahdollisia tulonmenetyksiä, ja että yksinhuoltajaäidit suljetaan tiettyjen rahoituspalvelujen ulkopuolelle sillä perusteella, että heillä katsotaan olevan suurempi riski laiminlyödä maksut. Lisäksi direktiivissä 2000/43/EY 96 vahvistetaan puitteet rotuun ja etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän torjumiselle yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteuttamiseksi jäsenvaltioissa. 

Syrjintäriskiä lisäävät ajoittain tiettyjen tavaroiden ja palvelujen tarjoajien käyttämät algoritmit, joiden muodostus voi perustua tiettyihin olemassa oleviin kulttuurisiin tai sosiaalisiin ennakkoluuloihin. Tämä saattaa johtaa yleisesti syrjintään kuluttajien keskuudessa, mutta se vaikuttaa usein enemmän tiettyihin ryhmiin ja erityisesti etnisiä tai rodullisia vähemmistöjä edustavaan väestöön 97 . Tulevassa ehdotuksessa tekoälyä koskevaksi horisontaaliseksi lainsäädäntökehykseksi pyritään erityisesti puuttumaan siihen, kuinka voidaan rajoittaa riskiä ennakkoluulojen ja syrjinnän sisällyttämisestä algoritmijärjestelmiin.

Käyttäytymistaloustieteestä 98 saatu näyttö osoittaa lisäksi, että kuluttajien käyttäytymiseen erityisesti verkossa vaikuttavat usein kognitiiviset vääristymät, ja kauppiaat voivat hyödyntää tätä kaupallisiin tarkoituksiin. Tällaiset uudet riskit voivat vaikuttaa käytännöllisesti katsoen kaikkiin kuluttajiin. Avoimuusvelvoitteet ovat varmasti tärkeitä epäsymmetrisen informaation torjumiseksi (kuten edellä digitaalisen muutoksen yhteydessä mainittiin), mutta vielä on tarkasteltava, tarvitaanko lisätoimenpiteitä tämän dynaamisen haavoittuvuuden muodon korjaamiseksi.

3.5. Kuluttajansuoja maailmanlaajuisesti

Tuotanto- ja arvoketjut ovat entistä enemmän maailmanlaajuisia ja toisiinsa kytkeytyviä. Jakelu- ja vähittäismyyntiketjuja ohjaa verkkokaupan ja alustatalouden nopea kasvu. Tämän vuoksi viranomaisten ja kaikkien toimitusketjun toimijoiden välinen vahva kansainvälinen yhteistyö on tärkeää tehokkaan kuluttajansuojan varmistamiseksi. Samaan aikaan EU:lle on tärkeää tuoda kuluttajansuojan korkeaa tasoa esiin kansainvälisellä tasolla eurooppalaisena arvona ja mallina.

Tuontituotteiden turvallisuuden varmistaminen ja EU:n kuluttajien suojeleminen EU:n ulkopuolisten toimijoiden sopimattomilta kaupallisilta menettelyiltä edellyttää tehostettuja toimia EU:n sisällä siten, että vahvistetaan markkinavalvontavälineitä ja tiivistetään yhteistyötä EU:n kumppanimaiden viranomaisten kanssa. Suuri osa EU:ssa löydetyistä vaarallisista tuotteista on peräisin kolmansista maista. Esimerkiksi 64 prosenttia Safety-/RAPEX-varoituksista koski vuonna 2019 tuotteita, jotka oli tehty ETA:n ulkopuolella, usein Kiinassa. Komissio on tehnyt vuodesta 2006 lähtien tuoteturvallisuusyhteistyötä RAPEX-Kiina-järjestelmän kautta, ja tämä on auttanut vähentämään vaarallisten tuotteiden määrää, vaikka määrä onkin yleisesti ottaen edelleen suuri.

Yhteistyö ja tietojen vaihto vaarallisista tuotteista samankaltaisten markkinoiden maiden kanssa voisi olla toinen tapa varmistaa EU:n kuluttajien turvallisuus. Näin jäsenvaltiot voisivat kohdentaa toimintansa paremmin ja puuttua syntyviin uusiin riskeihin. Tätä varten komissio on ottanut käyttöön järjestelyjä vaihtaakseen Kanadan kanssa säännöllisesti tietoja vaarallisista tuotteista. Komissio ottaa myös huomioon kauppapolitiikan tarjoamat merkittävät mahdollisuudet ja keskustelee parhaillaan samanlaisen, muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta sekä niiden markkinavalvontaa koskevan tiedonvaihdon sisällyttämisestä valmisteilla oleviin kauppasopimuksiin (esim. Australian, Uuden-Seelannin ja Chilen kanssa).

Yhtä tärkeää on pyrkiä tiiviiseen yhteistyöhön naapuruusmaiden ja Länsi-Balkanin maiden kanssa. Viimeksi mainitut ovat erityisen tärkeitä maantieteellisen läheisyytensä vuoksi ja siksi, että ne ovat lähentyneet unionin säännöstöön kuluttajansuojan ja tuoteturvallisuuden alalla.

EU:n korkeatasoiset kuluttajansuojanormit voivat toimia esimerkkinä muille maille, joiden kuluttajansuojarakenteet ovat heikommin kehittyneet, ja normeja olisi edistettävä kansainvälisesti. Jotkin EU:n ulkopuoliset maat ovat esimerkiksi ilmaisseet olevansa erittäin kiinnostuneita ottamaan käyttöön EU:n Safety Gate/RAPEX-järjestelmää vastaavan järjestelmän. Komissio antaa tältä osin sääntelytukea ja osallistuu valmiuksien kehittämiseen.

Kuluttajakysymyksiä koskeva monenvälinen yhteistyö on keskeisessä asemassa edistettäessä suojelun ja turvallisuuden korkeaa tasoa kansainvälisesti ja suojeltaessa kuluttajia maailmanlaajuisesti. Komissio aikoo yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa jatkossakin käyttää näiden tavoitteiden saavuttamiseksi vaikutusvaltaansa kansainvälisissä järjestöissä, kuten Maailman kauppajärjestössä (WTO), YK:n kauppa- ja kehityskonferenssissa (UNCTAD) ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD).

4.Hallinnointi

Tässä toimintaohjelmassa esitetään komission ehdottamat toimet niiden kuluttajapolitiikan painopisteiden edistämiseksi, joita EU ja sen jäsenvaltiot voisivat toteuttaa seuraavien viiden vuoden aikana ja sen jälkeen. Sen onnistuminen riippuu laajasta kumppanuudesta, johon osallistuvat kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät. Tämä uusi visio EU:n ja kansallisten poliittisten painopisteiden välisestä yhteistyöstä edellyttää sitä, että uudella tehostettua yhteistyötä koskevalla kehyksellä pystytään toteuttamaan konkreettisia toimia. Sen olisi perustuttava vuotuisiin painopisteisiin, joista keskustellaan maailman kuluttajapäivän 101 yhteydessä järjestettävässä vuotuisessa kuluttajahuippukokouksessa, johon osallistuvat kaikki sidosryhmät 102 . Huippukokouksessa olisi tarkasteltava edellisenä vuonna saavutettua edistystä ja vahvistettava painopisteet seuraavaa vuotta varten.

Komissio pyrkii keskustelemaan säännöllisesti Euroopan parlamentin, talous- ja sosiaalikomitean sekä alueiden komitean kanssa. Se tekee myös tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa olemassa olevissa verkostoissa 103 , työryhmissä ja tilapäisissä työryhmissä. Komissio tekee tältä osin tiivistä yhteistyötä kansallisten viranomaisten kanssa varmistaakseen toimien tiiviin koordinoinnin ja käytettävissä olevien varojen parhaan mahdollisen käytön EU:n tasolla ja kansallisella tasolla. Tutkimuksista ja tieteellisistä hankkeista saatujen tulosten vaihto sekä tiedonvaihto jäsenvaltioiden ja komission välillä voisi auttaa luomaan vankan tietopohjan.

Tätä työtä olisi täydennettävä tiiviillä ja tehokkaalla yhteistyöllä tärkeimpien sidosryhmien kanssa, mukaan lukien kuluttajajärjestöt, teollisuus ja akateemiset laitokset. Vahvat unionin tason ja kansallisen tason kuluttajajärjestöt ovat keskeisiä kumppaneita tämän toimintaohjelman mukaisen työn suunnittelussa, sillä ne tavoittavat kuluttajat ja tukevat heitä. Komissio perustaa uuden kuluttajapolitiikan neuvoa-antavan ryhmän tarkastelemaan edistymistä ja pohtimaan painopisteitä tulevana vuonna kuluttajahuippukokouksen keskustelujen pohjaksi. Sen olisi koottava yhteen kaikki sidosryhmät mutta myös mahdollistettava kohdennetut keskustelut esimerkiksi kuluttajajärjestöjen ja viranomaisten välillä. Erilaisia yhteistyömuotoja liike-elämän kanssa olisi jatkettava, mukaan lukien koulutustoimia, hyvien käytäntöjen vaihtoa ja tapaamisia vapaaehtoisia lupauksia tehneiden yritysten kanssa.

Samaan aikaan kuluttajien tilannetta koko EU:ssa koskevaa nykyistä kuluttajatulostaulua olisi kehitettävä edelleen tarkistettujen indikaattoreiden pohjalta, jotta se vastaisi paremmin EU:n ja kansallisen tason kuluttajansuojan todellisuutta, tuoteturvallisuutta ja kestävää kulutusta. Sen olisi perustuttava vahvistettuun tiedonkeruujärjestelmään, joka kattaa tilanteen eri markkinoilla ja maissa, kuluttajien näkemykset ja käyttäytymisen sekä jäsenvaltioiden täytäntöönpanovalmiudet ja -toimet. Tulostaulusta kerättyjen tietojen ja kaikkien sidosryhmien kanssa tehtävän tiiviin yhteistyön pohjalta voitaisiin suunnitella EU:n tason ja kansallisia toimenpiteitä ja toimia, jotka yhdenmukaistettaisiin ja priorisoitaisiin siten, että kuluttajat koko EU:ssa saisivat niistä mahdollisimman suuren hyödyn.

5.Päätelmät

EU:lla on vankka kuluttajansuojakehys, jota on kehitetty useiden vuosien ajan ja jota on hiljattain parannettu useilla lainsäädäntöaloitteilla, joista EU:n kuluttajat hyötyvät tulevina vuosina. Tässä uudessa kuluttaja-asioiden toimintaohjelmassa hahmotellaan, kuinka näitä saavutuksia voitaisiin vahvistaa erilaisilla toimilla haasteisiin vastaamiseksi. Useat näistä haasteista ovat entisestään korostuneet tämänhetkisen pandemian yhteydessä. Toimilla pyritään myös vahvistamaan EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden ja sidosryhmien välisen yhteistyön kokonaiskehystä. Tämä on keskeinen tekijä EU:n talouden ja kuluttajien kestävän elpymisen ja selviytymiskyvyn kannalta.

Komissio odottaa laajaa vuoropuhelua kaikkien asianomaisten osapuolten kanssa painopisteistä ja toimista sekä yhteistyömenetelmistä kuluttajansuojan edistämiseksi tulevina vuosina tässä toimintaohjelmassa esitetyn mukaisesti.

(1)

  https://ec.europa.eu/info/law/law-topic/consumers/review-eu-consumer-law-new-deal-consumers_en .

(2)

Eurostat: https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Household_consumption_by_purpose .

(3)

Kestävää ja digitaalista Eurooppaa koskeva pk-yritysstrategia, COM(2020)103 final.

(4)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 12 artikla.

(5)

  https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/european-green-deal_fi .

(6)

COM(2020) 98 final.

(7)

  https://ec.europa.eu/info/publications/communication-shaping-europes-digital-future_en

(8)

Toimintaohjelmassa luetellaan toimia valikoidusti ja ei-tyhjentävästi, jotta voidaan tuoda esiin tärkeimmät toimintalinjat ja välttää päällekkäisyydet muiden jo hyväksyttyjen strategioiden ja toimintasuunnitelmien kanssa.

(9)

Ks. https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12464-A-New-Consumer-Agenda .

(10)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle ja Euroopan investointipankille EU:n strategiasta covid-19-rokotteiden kehittämiseksi. COM(2020) 245 final.

(11)

https://ec.europa.eu/info/live-work-travel-eu/health/coronavirus-response/public-health_fi.

(12)

Komission tiedonanto COM(2020) 687 final, annettu 28. lokakuuta 2020, uusista covid-19-vastatoimista, ja komission suositus C(2020)7502 final, annettu 28. lokakuuta 2020, covid-19-testausstrategioista, mukaan lukien nopeiden antigeenitestien käyttö

(13)

Komission tilaama Ipsos-kysely osoitti, että verkko-ostosten määrä kasvoi huomattavasti vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla, minkä lisäksi monet kuluttajat odottavat käyvänsä vähemmän urheilu- tai kulttuuritapahtumissa tulevana vuonna (40–60 prosenttia) ja käyttävänsä vähemmän julkista liikennettä (24–43 prosenttia).

(14)

Komission suositus (EU) 2020/648, annettu 13. toukokuuta 2020, matkustajille ja matkailijoille tarjottavista matkakupongeista vaihtoehtona hinnan palauttamiselle peruutetuista matkapaketeista ja kuljetuspalveluista covid-19-pandemian yhteydessä (EUVL L 151, 14.5.2020).

(15)

Matkustajien oikeuksia koskevat asetukset (EY) 261/2004, (EY) 1371/2007, (EU) 1177/2010 ja (EU) 181/2011 sekä matkapaketeista annettu direktiivi (EU) 2015/2302.

(16)

  https://ec.europa.eu/info/live-work-travel-eu/consumers/enforcement-consumer-protection/scams-related-covid-19_fi .

(17)

Toimenpiteiden seurauksena alustat ilmoittivat, että kasvomaskien tai muiden suojavarusteiden harhaanjohtava markkinointi väheni kesällä jyrkästi vähintään 80 prosenttia verrattuna maaliskuun keskiarvoon.

(18)

Ks. tässä yhteydessä komission äskettäin julkaisemat ohjeet https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/waste_management_guidance_dg-env.pdf  

(19)

Komission tiedonannossa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ”Strateginen ennakointiraportti 2020”, COM(2020) 493 final, annetaan ennakoinnille keskeinen rooli kehitettäessä tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavaa EU:n päätöksentekoa ja varmistettaessa, että lyhyen aikavälin aloitteet perustuvat pidemmän aikavälin näkymiin. Ennakoinnin avulla voidaan luoda kollektiivista älykkyyttä ja kartoittaa vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen edellyttämiä toimia ja toipua häiriöistä. Yhtenä ennakointitoimena komission Yhteinen tutkimuskeskus seuraa 14:ää megatrendiä  Megatrends Hub  -sivustollaan. Jotkut niistä ovat erittäin tärkeitä kuluttajapolitiikan kannalta.

(20)

Ottaen huomioon asiaankuuluvat toimet, joita ehdotettiin Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle osoitetussa yhteisessä tiedonannossa ”Covid-19-disinfomaation torjunta - Faktat oikein”, JOIN(2020) 8 final, ks. 8 kohta.

(21)

Tällä tarkoitetaan tuotteen rikkoutumista ennenaikaisesti, kun sitä käytetään aiottuun tarkoitukseen.

(22)

Tutkimus kuluttajien osallistumisesta kiertotalouteen ( https://ec.europa.eu/info/live-work-travel-eu/consumers/sustainable-consumption_en#behaviouralstudyonconsumersengagementinthecirculareconomy ).

(23)

Erityiseurobarometri 501 (maaliskuu 2020) – Euroopan kansalaisten asenteet ympäristöä kohtaan https://ec.europa.eu/commfrontoffice/publicopinion/index.cfm/survey/getSurveydetail/instruments/special/surveyky/2257.

(24)

Äskettäin julkaistussa Yhteisen tutkimuskeskuksen raportissa elinkaariarviointiin perustuvista indikaattoreista esitetään, että elintarvikkeiden kulutus, asuminen ja liikkuvuus ovat merkittäviä tekijöitä, kun tarkastellaan EU:n kuluttajien yleisiä ympäristövaikutuksia. Sala S. et al. (2019) Indicators and Assessment of the environmental impact of EU consumption. Consumption and Consumer Footprint for assessing and monitoring EU policies with Life Cycle Assessment, doi:10.2760/403263, JRC114814.

(25)

COM(2020) 381 final.

(26)

COM(2020) 380 final.

(27)

Esim. ehdotus kestäviä elintarvikejärjestelmiä koskevaksi lainsäädäntökehykseksi ja ehdotus kestävästi tuotettujen elintarvikkeiden merkintäjärjestelmäksi, jonka avulla kuluttajat voivat tehdä kestäviä elintarvikevalintoja.

(28)

Kuluttajien valintojen muuttaminen kohti terveellistä ruokavaliota voi auttaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä, kuten todetaan tiedonannossa ”EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 entistä korkeammalle”, COM(2020) 562. Pellolta pöytään -strategiassa esitetään toimintakehys kuluttajien tiedonsaannin parantamiseksi ja terveellisten ja kestävien valintojen helpottamiseksi. Toimiin kuuluvat pakkauksen etupuolelle tehtävät pakolliset ravintoarvomerkinnät, eläinten hyvinvointia koskevat merkinnät, ravintosisältöprofiilit, joilla rajoitetaan runsaita määriä rasvaa, sokereita ja suolaa sisältävien elintarvikkeiden myynninedistämistä, tai pakollisen alkuperämerkinnän laajentaminen tiettyjen elintarvikkeiden osalta.

(29)

 https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12588-EU-Action-Plan-Towards-a-Zero-Pollution-Ambition-for-air-water-and-soil.

(30)

Muun muassa valistuskampanjoita voitaisiin käyttää kannustamaan kuluttajia käyttämään entistä enemmän puhdasta ja turvallista vesijohtovettä muovipulloissa olevan veden sijaan, hävittämään turvallisesti käyttämättömät lääkkeet, osallistumaan toimiin, joilla estetään mikromuovien pääsy makeisiin vesiin ja merivesiin, valitsemaan puhtaampia liikennemuotoja sekä puhtaampia lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiä puhtaamman ilman edistämiseksi sekä sisä- että ulkotiloissa ja tunnistamaan tuotteet, jotka edistävät luonnon suojelua Natura 2000 -alueiden kestävän käytön avulla.

(31)

COM(2020) 667 final.

(32)

COM(2018) 097 final.

(33)

COM(2020) 662 final.

(34)

Erityisesti kestävää tuotepolitiikkaa ja ympäristöväitteiden perustelemista koskevat aloitteet.

(35)

Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaisten esteiden poistamista ja ehkäisemistä, jotka haittaavat vammaisten osallistumista yhdenvertaisesti muiden kanssa. Se edistää myös kestävyyttä ja uudelleenkäytettävyyttä, ja se on esitetty kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista 17 päivänä huhtikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/882 (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70) mukaisesti.

(36)

  https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12567-Sustainable-Products-Initiative .

(37)

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A02009L0125-20121204

(38)

Keskeinen toimi, joka esitettiin  digitaalistrategiassa  Euroopan digitaalisen tulevaisuuden rakentamiseksi, COM(2020) 67 final, ja kiertotaloutta koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa, COM(2020) 98 final.

(39)

  https://ec.europa.eu/growth/sectors/electrical-engineering/red-directive/common-charger_fi

(40)

Komissio aikoo lisäksi tutkia vaihtoehtoja koko EU:n kattaviksi pienelektroniikan vastaanotto- ja palautusjärjestelmiksi, jotta sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräystä ja käsittelyä voidaan parantaa ja kuluttajille voidaan tarjota enemmän tietoa ja vaihtoehtoja sen suhteen, minne kotona varastoidut käytetyt elektroniset laitteet ja elektroniikkajäte voidaan palauttaa.

(41)

  https://ec.europa.eu/info/files/factual-summary-report-public-consultation-new-consumer-agenda_fi .

(42)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/771, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, tietyistä tavarakauppaa koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista, asetuksen (EU) 2017/2394 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta sekä direktiivin 1999/44/EY kumoamisesta (EUVL L 136, 22.5.2019, s. 28).

(43)

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=LEGISSUM%3Aco0012

(44)

COM(2018) 097 final.

(45)

Erityisesti kestävyyteen liittyvien tietojen antamista koskeva asetus (https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A32019R2088), EU:n kestävyysluokitusjärjestelmä ( https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=celex:32020R0852 ) ja muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamisesta annetun direktiivin tarkistus

(46)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/944, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta (EUVL L 158, 14.6.2019, s. 125).

(47)

Tämä on esitetty myös EU:n datastrategiassa COM(2020)66 final.

(48)

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52020PC0409

(49)

Syyskuussa 2020 käynnistetyssä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevassa ehdotuspyynnössä haettiin ratkaisuja, joilla lisätään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi matkapuhelinsovellukset, jotka mittaavat hiilijalanjälkeä kulutustottumusten ja elintapavalintojen perusteella ja antavat yksilöllisiä hiilijalanjäljen vähentämistä koskevia ehdotuksia.

(50)

Esimerkiksi komission kehittämä ”Consumer Footprint” -väline.

(51)

Ks. komission työohjelma 2021, COM(2020) 690.

(52)

Esimerkiksi suositus 2013/179/EU yhteisten menetelmien käyttämisestä tuotteiden ja organisaatioiden elinkaaren ympäristötehokkuuden mittaamiseen ja siitä tiedottamiseen, ehdotukset ympäristöjalanjälkeä koskevien menetelmien päivittämiseksi (https://eplca.jrc.ec.europa.eu/permalink/PEF_method.pdf), EMAS-asetus (EY) 1221/2009 tai EU-ympäristömerkkiasetus (EY) 66/2010.

(53)

Yhdistynyt kuningaskunta, Tanska, Alankomaat, Ruotsi ja Saksa

(54)

Eurostat - Digitaalitaloutta ja tietoyhteiskuntaa koskevat tilastot - kotitaloudet ja yksityishenkilöt - Tavaroiden ja palvelujen tilaaminen ja ostaminen

(55)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/2161, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, neuvoston direktiivin 93/13/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 98/6/EY, 2005/29/EY sekä 2011/83/EU muuttamisesta unionin kuluttajansuojasääntöjen täytäntöönpanon valvonnan parantamisen ja nykyaikaistamisen osalta (EUVL L 328, 18.12.2019, s. 7).

(56)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/770, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, tietyistä digitaalisen sisällön ja digitaalisten palvelujen toimittamista koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista (EUVL L 136, 22.5.2019, s. 1).

(57)

Käyttöliittymien suunnittelu sellaisiksi, että kuluttajia voidaan manipuloida.

(58)

Jos algoritmit ja niihin kytkeytyvä koneoppiminen eivät ole riittävän läpinäkyviä ja aukottomia, voi olla esimerkiksi vaara, että ne toistavat, vahvistavat tai edistävät vinoumia tavalla, josta ohjelmoijat eivät välttämättä ole tietoisia, tai tuottavat niitä tietynlaisen datavalinnan tuloksena.

(59)

Tekoäly – Eurooppalainen lähestymistapa huippuosaamiseen ja luottamukseen. COM(2020) 65 final.

(60)

Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle – Kertomus tekoälyn, esineiden internetin ja robotiikan vaikutuksista turvallisuuteen ja vastuuvelvollisuuteen. COM(2020) 64 final.

(61)

Tekoälyä koskevista vaatimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston säädösehdotuksen alustava vaikutustenarviointi.

(62)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/42/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, koneista ja direktiivin 95/16/EY muuttamisesta (EUVL L 157, 9.6.2006, s. 24).

(63)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/53/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, radiolaitteiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta ja direktiivin 1999/5/EY kumoamisesta (EUVL L 153, 22.5.2014, s. 62).

(64)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/95/EY , annettu 3 päivänä joulukuuta 2001, yleisestä tuoteturvallisuudesta (EYVL L 11, 15.1.2002, s. 4).

(65)

Direktiiviä sovelletaan, jos EU:n lainsäädännössä ei ole tarkempia säännöksiä, joilla olisi sama tavoite.

(66)

 Komissio arvioi parhaillaan sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla annettua    (eIDAS-asetus).

(67)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/302, annettu 28 päivänä helmikuuta 2018, perusteettomien maarajoitusten ja muiden asiakkaan kansallisuuteen tai asuin- tai sijoittautumispaikkaan perustuvien syrjinnän muotojen torjumisesta sisämarkkinoilla ja asetusten (EY) N:o 2006/2004 ja (EU) 2017/2394 sekä direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta (EUVL L 60 I, 2.3.2018, s. 1). Komissio hyväksyy piakkoin kertomuksen, jossa se esittää päätelmänsä, mukaan lukien päätelmän tarpeesta valvoa huolellisesti sitä, miten toimivaltaiset viranomaiset panevat asetuksen täytäntöön sen varmistamiseksi, että kuluttajat ja yritykset hyötyvät täysimääräisesti digitaalisten sisämarkkinoiden koko potentiaalista.

(68)

Tiedonanto “Euroopan datastrategia” (COM(2020)66 final.

(69)

Komissio hyväksyi syyskuussa 2020 uuden digitaalista rahoitusta koskevan paketin sen varmistamiseksi, että kuluttajat ja yritykset saavat innovoinnin edut samalla kun niitä suojellaan https://ec.europa.eu/info/publications/200924-digital-finance-proposals_en .

(70)

EU:n vähittäismaksustrategia, COM(2020) 592 final.

(71)

COM(2020) 592 final.

(72)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EUVL).

(73)

COM(2020) 624, tiedonanto ”Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma 2021–2027 Koulutuksen mukauttaminen digitaaliaikaan”.

(74)

  https://ec.europa.eu/info/live-work-travel-eu/consumers/enforcement-consumer-protection/sweeps_fi  

(75)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2394, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä ja asetuksen (EY) N:o 2006/2004 kumoamisesta, EUVL L 345, 27.12.2017, s. 1.

(76)

Ks. myös 10. kesäkuuta 2020 annettu yhteinen tiedonanto ”Covid-19-disinfomaation torjunta - Faktat oikein”, JOIN(2020) 8 final.

(77)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/2161, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, neuvoston direktiivin 93/13/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 98/6/EY, 2005/29/EY sekä 2011/83/EU muuttamisesta unionin kuluttajansuojasääntöjen täytäntöönpanon valvonnan parantamisen ja nykyaikaistamisen osalta (EUVL L 328, 18.12.2019, s. 7).

(78)

Lainsäädäntövallan käyttäjien tekemän väliaikaisen sopimuksen teksti 22 päivänä kesäkuuta 2020 saavutetun ehdotusta koskevan poliittisen yhteisymmärryksen perusteella.

(79)

 Teknisen tuen välineet – aiemmat rakenneuudistusten tukiohjelmat, COM(2020) 409 final.

(80)

  https://ec.europa.eu/isa2/eif_en .

(81)

Komissio järjesti touko- ja kesäkuussa 2020 sidosryhmien vuoropuheluun liittyviä kokouksia, joissa keskusteltiin pankkien ja muiden luotonantajien tarjoamista tukitoimista. Heinäkuussa 2020 julkaistiin  parhaita käytäntöjä koskeva asiakirja .

(82)

  Verkkohaittoja ja -manipulointia käsittelevässä BIT:n raportissa  kuvataan useita mielenkiintoisia vaihtoehtoja, mukaan lukien ehdotuksia tietojen käytöstä haavoittuvien kuluttajien tunnistamiseksi (s. 52), ja muita toimenpiteitä (esim. vapaaehtoinen ostosten estäminen).

(83)

https://www.europarl.europa.eu/news/fi/press-room/20200525IPR79717/eu-citizens-want-more-competences-for-the-eu-to-deal-with-crises-like-covid-19 .

(84)

Käytännesääntöjen tarkoituksena on toimia laatumerkkinä ja tarjota yhtenäiset parhaat käytännöt eurooppalaisia mikrorahoituslaitoksia varten, jotka myöntävät enintään 25 000 euron yrityslainoja mikroyrittäjille tai itsenäisille ammatinharjoittajille. Ks. https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1482&langId=fi .

(85)

Ks. edellä mainittu toimi 10.

(86)

Ks. direktiivi (EU) 2019/1023 uudelleenjärjestelystä, maksukyvyttömyydestä ja veloista vapauttamisesta.

(87)

 Baptista, I. ja Marlier, E. (2020), Access to essential services for people on low incomes in Europe. An analysis of policies in 35 countries, European Social Policy Network (ESPN), Bryssel: Euroopan komissio

(88)

 C(2020)9600 final, 14.10.2020, Energiaköyhyyttä koskeva komission suositus, 14. lokakuuta 2020.

(89)

Direktiivi (EU) 2019/882 tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32019L0882  (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70).

(90)

Ks. esim. Saksan kuluttajajärjestöjen liiton (vzbv) ja kuluttajakeskusten yhteinen hanke kuluttajien mahdollisuuksien lisäämisestä paikallisesti.    
https://www.vzbv.de/pressemitteilung/verbraucher-staerken-im-quartier .

(91)

Ks. komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Pääomamarkkinaunioni ihmisille ja yrityksille – uusi toimintasuunnitelma” (COM(2020) 590, toimi 7: Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen talouslukutaidon avulla.

(92)

Vammoja koskevat tiedot osoittavat, että lapset ja ikääntyneet ovat kaikkein haavoittuvimpia kuluttajaryhmiä tuoteturvallisuuden kannalta. Yhdessä heidän osuutensa on 54 prosenttia kaikista tuotteisiin liittyvistä vammoista, vaikka heidän osuutensa EU:n väestöstä on vain 35 prosenttia.

(93)

Verkossa ja sen ulkopuolella myytävien tuotteiden, kuten babysitterien, vauvan keinujen ja vauvan kävelytelineiden, turvallisuuden tarkastaminen.

(94)

Tuotteiden turvallisuutta koskevat koordinoidut toimet (yleisestä tuoteturvallisuudesta annetun direktiivin 2001/95/EY 10 artikla).

(95)

Neuvoston direktiivi 2004/113/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 2004, miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla (EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37).

(96)

Neuvoston direktiivi 2000/43/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22). 

(97)

https://fra.europa.eu/sites/default/files/fra_uploads/fra-2018-focus-big-data_en.pdf

(98)

  http://ec.europa.eu/consumers/consumer_evidence/market_studies/vulnerability/index_en.htm .

(99)

 Eurostat https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/E commerce_statistics_for_individuals#E-shopping_from_other_EU_countries .

(100)

Vrt. EU:n Afrikkaa koskeva strategia – Euroopan komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle, Bryssel, JOIN(2020) 4 final, 9.3.2020.

(101)

Päivää vietetään vuosittain 15. maaliskuuta.

(102)

Kuluttajahuippukokoukseen osallistuu sidosryhmiä EU:n jäsenvaltioista, mukaan lukien poliittisia päättäjiä, kansallisia täytäntöönpanoviranomaisia, akateemisia laitoksia, kuluttaja- ja yritysjärjestöjä sekä nuorten edustajia.

(103)

Esimerkiksi kuluttajapolitiikkaa käsittelevä verkosto tuo yhteen jäsenvaltioiden ja komission johtavia virkamiehiä.

(104)

Epävirallinen asiantuntijaryhmä komission asiantuntijaryhmien perustamista ja toimintaa koskevien horisontaalisten sääntöjen vahvistamisesta 30 päivänä toukokuuta 2016 annetun komission päätöksen C(2016) 3301 final mukaisesti.