9.2.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 35/26

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 128 artiklan 1 kohdan ja EKPJ:n perussäännön 16 artiklan mukaan Euroopan keskuspankin (EKP) neuvostolla on yksinoikeus antaa lupa eurosetelien liikkeeseen laskemiseen unionissa. Näiden määräysten mukaan ainoastaan Euroopan keskuspankin ja kansallisten keskuspankkien liikkeeseen laskemat eurosetelit ovat laillisina maksuvälineinä kelpaavia seteleitä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro. Unionin oikeuden mukaan seteleiden liikkeeseenlaskijoita voi olla useita. EKP ja kansalliset keskuspankit laskevat eurosetelit liikkeeseen.

(2)

Euron käyttöönotosta 3 päivänä toukokuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 974/98 (1) 10 artiklan mukaisesti EKP ja kansalliset keskuspankit laskivat euromääräiset setelit liikkeeseen 1 päivänä tammikuuta 2002. Eurosetelit ovat samaa yhteistä rahaa, ja niitä koskee yksi yhteinen oikeudellinen sääntely.

(3)

Euroseteleiden liikkeeseen laskemiselle ei ole tarpeen asettaa määrällisiä tai muita rajoituksia, koska seteleiden fyysinen kiertoon laskeminen tapahtuu kysynnän mukaan.

(4)

Euroseteleiden nimellisarvoista, selitelmistä, vaihtamisesta, käytöstä poistamisesta ja seteliaiheen käytöstä 20 päivänä maaliskuuta 2003 tehtyyn päätökseen EKP/2003/4 (2), sisältyy euroseteleitä koskevia yhteisiä sääntöjä. EKP on ottanut käyttöön euroseteleitä koskevia yhteisiä teknisiä erittelyjä sekä laadunvalvontatoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että eurosetelit ovat erittelyjen mukaisia. Tästä syystä kaikki eurosetelit ovat fyysiseltä ulkonäöltään ja laatutasoltaan samanlaisia eivätkä samanarvoiset setelit ole erotettavissa toisistaan.

(5)

Eurojärjestelmän jäsenten olisi otettava vastaan kaikki eurosetelit ja käsiteltävä niitä samalla tavoin riippumatta siitä, mikä jäsen on huolehtinut niiden kiertoon laskemisesta. Näin ollen käytäntöä, jonka mukaan kansallisten rahayksiköiden määräiset setelit palautetaan liikkeeseen laskeneeseen keskuspankkiin, ei sovelleta euroseteleihin. Euroseteleiden liikkeeseenlaskua koskeva järjestely perustuu periaatteeseen, jonka mukaan euroseteleitä ei palauteta liikkeeseenlaskijalle.

(6)

EKPJ:n perussäännön 29.1 artiklan mukaan jokaiselle Euroopan keskuspankkijärjestelmän jäsenenä olevalle keskuspankille annetaan painoarvo EKP:n pääoman merkitsemisen jakoperusteessa, sellaisena kuin se on määriteltynä kansallisten keskuspankkien prosenttiosuuksista Euroopan keskuspankin pääoman merkitsemisen jakoperusteessa 12 päivänä joulukuuta 2008 tehdyllä päätöksellä EKP/2008/23 (3); tämä painoarvo perustuu kunkin jäsenvaltion väkilukuun ja bruttokansantuotteeseen, ja sitä sovelletaan EKP:n pääoman osuuksien maksamiseen, kansallisten keskuspankkien valuuttavarantosaamisten siirtoihin EKP:lle, kansallisten keskuspankkien rahoitustulon jakamiseen ja EKP:n voittojen ja tappioiden jakamiseen.

(7)

Eurosetelit ovat laillisia maksuvälineitä kaikissa jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro, ne liikkuvat vapaasti euroalueella, eurojärjestelmän jäsenet voivat laskea ne uudelleen liikkeeseen ja niitä voidaan varastoida tai käyttää myös euroalueen ulkopuolella. Velat, jotka syntyvät liikkeeseen laskettavien euroseteleiden kokonaisarvon perusteella liikkeeseenlaskun yhteydessä, olisi tästä syystä kohdistettava eurojärjestelmän jäsenille objektiivisen perusteen mukaisesti. Asianmukainen peruste on kunkin kansallisen keskuspankin maksama osuus EKP:n pääomasta. Tämä osuus saadaan soveltamalla EKPJ:n perussäännön 29.1 artiklassa tarkoitettua pääoman jakoperustetta kansallisiin keskuspankkeihin. Koska tätä perustetta ei voida soveltaa EKP:hen, EKP:n neuvosto päättää, minkä prosenttiosuuden euroseteleistä EKP laskee liikkeeseen.

(8)

EKPJ:n perussäännön 9.2 artiklassa ja 12.1 artiklassa vahvistetaan eurojärjestelmän toimintojen hajauttamisperiaate, joten kansallisten keskuspankkien tehtäväksi on annettu kaikkien euroseteleiden, myös EKP:n liikkeeseen laskemien, kiertoon laskeminen ja kierrosta poistaminen. Tämän periaatteen mukaisesti kansalliset keskuspankit hoitavat myös euroseteleiden fyysisen käsittelyn.

(9)

Koska seteleiden jakoperusteen mukaisesti kullekin kansalliselle keskuspankille kohdistettavien euroseteleiden arvo ja niiden euroseteleiden arvo, joita asianomainen kansallinen keskuspankki laskee kiertoon, eivät ole samat, syntyy eurojärjestelmän sisäisiä saldoja. Koska EKP ei hoida euroseteleiden kiertoon laskemista, sillä pitäisi olla eurojärjestelmän sisäisiä saamisia kansallisilta keskuspankeilta liikkeeseen laskemiensa euroseteleiden osuutta vastaavasta arvosta. Näille eurojärjestelmän sisäisille saldoille maksettava korko vaikuttaa kansallisten keskuspankkien tulopositioihin, mistä syystä siitä määrätään niiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien, joiden rahayksikkö on euro, rahoitustulon jakamisesta 25 päivänä marraskuuta 2010 tehdyllä päätöksellä EKP/2010/23 (4) EKPJ:n perussäännön 32 artiklan nojalla.

(10)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 140 artiklan 2 kohdan mukaisesti euron käyttöönottamisesta Virossa 1 päivänä tammikuuta 201113 päivänä heinäkuuta 2010 tehdyn neuvoston päätöksen 2010/416/EU (5) mukaan Viro täyttää euron käyttöönottamiseksi vaadittavat edellytykset ja vuoden 2003 liittymisasiakirjan (6) 4 artiklan mukaisesti Virolle myönnetty poikkeus kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2011.

(11)

Koska Viro ottaa euron käyttöön 1 päivänä tammikuuta 2011, euroseteleiden liikkeeseenlaskusta 6 päivänä joulukuuta 2001 annettua päätöstä EKP/2001/15 (7) olisi muutettava 1 päivästä tammikuuta 2011 sovellettavan seteleiden jakoperusteen määrittämiseksi. Koska päätöstä EKP/2001/15 on muutettu useita kertoja, se tulisi selvyyden vuoksi laatia uudelleen,

a)

’kansallisella keskuspankilla’ sellaisen jäsenvaltion kansallista keskuspankkia, jonka rahayksikkö on euro;

b)

’euroseteleillä’ päätöksessä EKP/2003/4 yksilöityjen vaatimusten sekä EKP:n neuvoston vahvistamien teknisten eritelmien mukaisia seteleitä;

c)

’merkityn pääoman jakoperusteella’ sellaisia kansallisten keskuspankkien osuuksia (prosenttimääräisinä) EKP:n merkitystä pääomasta, jotka saadaan soveltamalla kansallisiin keskuspankkeihin niiden painoarvoa EKPJ:n perussäännön 29.1 artiklassa tarkoitetussa jakoperusteessa, sellaisena kuin sitä sovelletaan kyseisen tilikauden osalta,

d)

’seteleiden jakoperusteella’ prosenttiosuuksia, jotka saadaan, kun otetaan huomioon EKP:n osuus euroseteleiden liikkeeseenlaskujen kokonaismäärästä ja sovelletaan merkityn pääoman jakoperustetta (lähimpään 0,0005 prosenttiyksikköön pyöristettynä) kansallisten keskuspankkien osuuteen tästä kokonaismäärästä. Jos prosenttiosuuksien summaksi ei saada 100 prosenttia, poikkeama korjataan seuraavasti: i) mikäli summa on vähemmän kuin 100 prosenttia, lisätään 0,0005 prosenttiyksikköä pienimpään osuuteen tai pienimpiin osuuksiin nousevassa järjestyksessä, kunnes saadaan tasan 100 prosenttia, tai ii) mikäli summa on enemmän kuin 100 prosenttia, vähennetään 0,0005 prosenttiyksikköä suurimmasta osuudesta tai suurimmista osuuksista laskevassa järjestyksessä, kunnes tulokseksi saadaan tasan 100 prosenttia. Tämän päätöksen liitteessä I esitetään 1 päivästä tammikuuta 2011 sovellettava seteleiden jakoperuste.

a)

vastaanottava kansallinen keskuspankki voi hävittää vaurioituneet, vahingoittuneet, kuluneet tai käytöstä poistetut eurosetelit, ja

b)

kansallisten keskuspankkien hallussa olevat eurosetelit voidaan logistisista syistä jakaa eurojärjestelmässä uudelleen isoissa erissä.