EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 22.5.2018

COM(2018) 272 final

2018/0128(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON SUOSITUS

kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta kielten opetukseen ja oppimiseen

{SWD(2018) 174 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

·Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Marraskuussa 2017 Göteborgissa pidetyn oikeudenmukaista työllisyyttä ja kasvua käsitelleen huippukokouksen keskustelujen seurauksena valtion- tai hallitusten päämiehet ilmaisivat halunsa tehdä enemmän koulutuksen ja kulttuurin alalla. Komissio antoi panoksensa keskusteluun laatimalla tiedonannon ”Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla” 1 , jossa esitetään suunnitelma eurooppalaisen koulutusalueen luomisesta vuoteen 2025 mennessä. Siinä kuvataan Eurooppaa, jossa valtioiden rajat eivät haittaa laadukasta ja osallistavaa oppimista, opiskelua ja tutkimustyötä, jossa on tavallista opiskella, oppia tai työskennellä toisessa jäsenvaltiossa, jossa paljon suurempi osa ihmisistä puhuu oman äidinkielensä lisäksi kahta muuta kieltä ja jossa ihmiset tiedostavat voimakkaasti eurooppalaisen identiteettinsä, kulttuuriperintönsä ja sen monimuotoisuuden.

Eurooppalaisten kielten oppimisen kehittäminen edistää keskinäistä ymmärrystä ja liikkuvuutta unionin sisällä ja auttaa lisäämään tuottavuutta, kilpailukykyä ja talouden sietokykyä. Kieli muodostaa lapsen kognitiivisen ja sosiaalisen kehityksen perustan, ja siksi monipuolisen kielitaidon edut vaikuttavat kaikkiin elämän osa-alueisiin.

Kielitaidolla on keskeinen merkitys luotaessa eurooppalaista koulutusaluetta. Valtion- tai hallitusten päämiehet toistivatkin 14. joulukuuta 2017 annetuissa Eurooppa-neuvoston päätelmissä 2 tavoitteen ”kieltenoppimisen tehostamisesta, jotta useammat nuoret puhuisivat vähintään kahta eurooppalaista kieltä oman äidinkielensä lisäksi”.

Kielitaidon puute on este liikkuvuudelle unionin alueella ja maailmanlaajuisesti sekä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen että eurooppalaisille työmarkkinoille pääsyn osalta. Vuoden 2017 vuosikertomus EU:n sisäisestä työvoiman liikkuvuudesta antaa viitteitä siitä, että kielitaitoon liittyvät esteet voivat haitata eri työmarkkinoiden taloudellisia mahdollisuuksia raja-alueilla 3 . Globalisaation hallintaa koskevassa pohdinta-asiakirjassa 4 todetaan oikeutetusti, että ”a) yhä verkottuneempi maailma on tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia. Nykyään ihmiset matkustavat, työskentelevät, opiskelevat ja asuvat eri maissa. He ovat toisiinsa yhteydessä verkossa ja jakavat siellä ajatuksiaan, kertovat kulttuureistaan ja tuovat esiin kokemuksiaan. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua verkko-opintoihin, joita järjestävät maailman merkittävimmät yliopistot”. Kielitaito on keskeisessä asemassa, jotta näitä uusia mahdollisuuksia pääsee hyödyntämään. Nuorten kielitaidon parantaminen kaikkialla unionissa vaatii pohdintaa siitä, kuinka kieltenopetusta ja -oppimista voidaan parantaa kaikilla oppivelvollisuuskoulutuksen aloilla.

Tässä suosituksessa keskitytään kielten opetukseen ja oppimiseen oppivelvollisuuskoulutuksessa (kattaen sekä yleissivistävät että ammatilliset oppilaitokset). Monipuolista kielitaitoa voidaan myöhemmin kehittää elinikäisen oppimisen näkökulmasta.

Tällä hetkellä jäsenvaltiot eivät ole edistyneet riittävästi kohti tavoitetta, josta sovittiin Barcelonan Eurooppa-neuvostossa vuonna 2002, jolloin peräänkuulutettiin lisätoimia ”vähintään kahden kielen opettamiseksi hyvin varhaisesta iästä lähtien” 5 . Vaikka useimmat oppilaat aloittavat EU:ssa ensimmäisen vieraan kielen oppimisen aikaisemmin kuin aiempina vuosikymmeninä, toisen vieraan kielen osalta tavoitetaso on edelleen liian matala. Alemman perusasteen koulussa ensimmäisen vieraan kielen aloittavien oppilaiden osuus on nyt 83,8 prosenttia, mikä on 16,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2005. Yhdessätoista maassa toinen vieras kieli ei kuitenkaan ole pakollinen ylemmän perusasteen koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa, ja 16 koulutusjärjestelmässä ammatillisessa koulutuksessa opitaan huomattavasti vähemmän vieraita kieliä kuin yleissivistävässä koulutuksessa 6 .

Kun näkökulma vaihdetaan opetukseen osallistumisesta varsinaiseen osaamisen hankintaan, tutkimukset 7 osoittavat, että taitotaso on oppivelvollisuuden päättävillä opiskelijoilla yleisesti matala ja että erot jäsenvaltioiden välillä ovat suuria. Vuonna 2012 komissio esitti analyysin kielitaidosta Euroopassa 8 . Ensimmäiseen eurooppalaiseen kielitaitotutkimukseen 9 perustuva analyysi osoitti, että kieltenoppimiseen ja -opetukseen panostamisesta huolimatta koulutusjärjestelmillä on edelleen vaikeuksia parantaa kielitaitoa.

Vaikka yleisesti ollaan yhtä mieltä siitä, että kielitaidon arviointi voisi edistää monikielisyyttä ja tukea tehokkaampaa kielten opetusta ja oppimista koulussa, kielitaidosta unionissa ei ole olemassa vertailukelpoista tietoa. Kielitaidon testaamisen vertailtavuutta jäsenvaltioissa koskeva tutkimus osoitti, että nykyiset kielitaidon paranemisen arviointi- ja seurantamenetelmät eivät myöskään anna kattavaa kuvaa yksilön kielitaidosta. Täsmällisemmän ja vertailukelpoisen tiedon saaminen kielitaidon tasosta unionissa vaatisi säännöllistä lisätietojen keruuta 10 .

Tässä ehdotuksessa käsitellään a) tarvetta investoida kielten oppimiseen keskittymällä oppimistuloksiin ja b) vaihtoehtoja tehostaa kielten oppimista oppivelvollisuuskoulutuksessa lisäämällä kouluopetuksen kielitietoisuutta.

Kielitietoiset koulut sisällyttävät kielten (sekä vieraiden kielten että koulukäyntikielen) oppimisen oppiainerajat ylittävään lähestymistapaan, joka perustuu kielenoppijoiden kielitaidon arviointiin ja auttaa heitä parantamaan kielitaitoaan tarpeiden, olosuhteiden, kykyjen ja kiinnostuksenkohteiden mukaisesti 11 .

Hyvin kielitietoiset koulut ja koulutuskeskukset voisivat olla keskeisiä tekijöitä rakennettaessa eurooppalaista koulutusaluetta, sillä ne osaavat herättää kiinnostuksen muihin maihin, kulttuureihin ja kieliin ja luoda perustan oppimiseen liittyvälle liikkuvuudelle ja rajatylittävälle yhteistyölle. Tässä suositusehdotuksessa esitetään konkreettisia vaihtoehtoja kielten oppimisen parantamiseksi ja sen mahdollistamiseksi, että nuoret puhuisivat kahta kieltä taitavan kielenkäyttäjän tasolla ja toista vierasta kieltä itsenäisen kielenkäyttäjän tasolla 12 .

Lisäksi siinä nostetaan esiin kysymys kieltenoppimisen vertailuarvon käyttöönotosta unionissa. Vertailuarvo voisi edistää tehokkaiden ja toimivien kielistrategioiden kehittämistä ja parantaa yleisesti kielitaidon tasoa unionissa.

·Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Kieltenoppimista käsitellään useilla koulutukseen liittyvillä politiikanaloilla.

Vuonna 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa elinikäisen oppimisen avaintaidoista 13 määritellään kaksi kielen oppimiseen liittyvää taitoa: ”viestintä äidinkielellä” (äidinkielen katsotaan usein olevan sama kuin koulunkäyntikieli) ja ”viestintä vierailla kielillä”. Suosituksen tarkistus julkistettiin uudessa osaamisohjelmassa Euroopalle 14 . Komission 17 päivänä tammikuuta 2018 hyväksymä ehdotus uudeksi neuvoston suosituksesi elinikäisen oppimisen avaintaidoista 15 ehdotetaan ”lukutaidon” ja ”kielitaidon” määrittelemistä, mikä tarjoaisi joustavamman käsityksen äidinkielen ja koulunkäyntikielen suhteesta. Uusi lähestymistapa vastaa sekä heikon lukutaidon 16 että puutteellisen kielitaidon haasteisiin Euroopassa.

Vahva yhteys lukutaidon ja kielten välillä korostaa käsitystä siitä, että opetuskielen taitoja on kehitettävä edelleen riippumatta siitä, onko koulunkäyntikieli oppijan äidinkieli vai vieras kieli.

Kielten oppimisen lisääminen tukee myös ajatuksia, joita esitetään komission ehdotuksessa neuvoston suositukseksi yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisesta ulottuvuuden edistämisestä, 17 sillä se helpottaa liikkuvuutta, kulttuurienvälistä vaihtoa ja yhteisymmärrystä ja tukee yhteisten arvojen ymmärtämistä.

Komission tiedonannossa digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmasta 18 käsitellään digitaaliteknologian tehokkaampaa käyttöä oppimisessa, kieltenoppiminen mukaan lukien. Siinä

korostetaan digitaaliteknologian merkitystä vahvistettaessa verkottumista. ”[Niissä] kehitetään kohdennettua monikielistä sisältöä ja hyödynnetään EU:n foorumeja, kuten School Education Gateway -portaalia ja Teacher Academy -hanketta 19 ”.

·Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Tämän suosituksen tärkein tavoite on täydentää komission käynnissä olevaa työtä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanemiseksi siten, että suositus tukee edelleen ”[oikeutta] laadukkaaseen ja inklusiiviseen opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sellaisten taitojen ylläpitämiseksi ja hankkimiseksi, jotka mahdollistavat osallistumisen yhteiskunnan toimintaan ja auttavat työmarkkinoille siirtymisessä 20 .” Kielitaitoa pidetään yhtenä tärkeimmistä taidoista, joita tällä alalla tarvitaan.

Komission tiedonannossa kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistämisestä EU:n raja-alueilla 21 esitetään raja-alueiden monikielisyyden tukemista. Siinä jäsenvaltioita, alueita ja kuntia kehotetaan ”hyödyntämään elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia kaksikielisyyttä edistävien toimien tehostamiseksi”.

Myös vuoden 2018 työllisyyden suuntaviivoissa 22 ehdotetaan, että ”oppijoiden ja työvoiman liikkuvuutta olisi edistettävä parantamalla työllistyvyyttä edistäviä taitoja ja hyödyntämällä täysimääräisesti eurooppalaisten työmarkkinoiden mahdollisuudet. Olisi poistettava koulutuksen liikkuvuuteen, työ- ja yksilöllisiin eläkkeisiin ja pätevyyden tunnustamiseen liittyviä esteitä.” Puutteellista kielitaitoa voidaan pitää liikkuvuuden tärkeimpänä esteenä. Ongelmaan voidaan puuttua yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen keinoin, oppivelvollisuuskoulutus mukaan lukien.

Komission vuonna 2016 antamassa kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevassa toimintasuunnitelmassa 23 korostetaan, että opetus ja koulutus kuuluvat tehokkaimpiin kotouttamisvälineisiin. Siinä todetaan, että ”kohdemaan kielen oppiminen on ratkaisevan tärkeää, jotta kolmansien maiden kansalaisten kotoutumisprosessi onnistuu. [...] Kaikilla lapsilla heidän perheeseensä, kulttuuritaustaansa tai sukupuoleensa katsomatta on oikeus koulutukseen, jotta he voivat kehittyä. Pakolaislasten koulutuksessa saattaa olla ollut katkos, ja joissain tapauksissa he eivät ole ehkä voineet käydä koulua lainkaan ja tarvitsevat erityistä tukea, muun muassa tukiopetusta. Opettajilla on oltava tarvittavat taidot tällaisten lasten auttamiseksi, ja heitä olisi tuettava heidän työssään yhä monimuotoisemmissa luokissa myös koulunkäynnin keskeyttämisen ja koulutukseen liittyvän eriarvoisuuden ehkäisemiseksi.”

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

·Oikeusperusta

Tämä suositus on yhdenmukainen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 ja 166 artiklan kanssa. Sopimuksen 165 artiklan mukaan unioni myötävaikuttaa korkealaatuisen koulutuksen kehittämiseen rohkaisemalla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä tarvittaessa tukemalla ja täydentämällä jäsenvaltioiden toimintaa pitäen täysin arvossa jäsenvaltioiden vastuuta koulutusjärjestelmien sisällöstä ja järjestämisestä. Siinä todetaan myös, että unionin on pyrittävä kehittämään eurooppalaista ulottuvuutta koulutuksessa erityisesti jäsenvaltioiden kielten opetuksella ja levittämisellä.

Sopimuksen 166 artiklan mukaan unioni toteuttaa ammatillista koulutusta koskevaa politiikkaa, joka tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimia, pitäen täysin arvossa jäsenvaltioiden vastuuta ammatillisen koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä. Siinä todetaan myös, että unioni edistää ”ammattiin kouluttavien ja ammattia opiskelevien, erityisesti nuorison, liikkuvuutta.” Kielten oppimisen ja opettamisen tukeminen edistää tätä tavoitetta.

Tässä suosituksessa ei ehdoteta unionin sääntelyvallan laajentamista tai sitovia velvoitteita jäsenvaltioille. Jäsenvaltiot päättävät kansallisten olosuhteidensa mukaisesti, miten ne panevat neuvoston suosituksen täytäntöön.

·Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Komissio esittää näitä toimenpiteitä kannustaakseen, tukeakseen ja täydentääkseen jäsenvaltioiden toimia kielten oppimisen alalla kunnioittaen samalla niiden kokonaisvastuuta omista koulutusjärjestelmistään.

Oppivelvollisuuskoulutukseen sisältyvä kielten oppiminen ei ole edistynyt Barcelonan Eurooppa-neuvoston 2002 antamissa puheenjohtajan päätelmissä ilmoitettujen aikomusten mukaisesti. Kielitaidon puutteen katsotaan yhä olevan este vapaalle liikkuvuudelle ja rajat ylittävälle kaupalle ja palveluille 24 .

Unionin tasolla toteutettavien toimien lisäarvo perustuu unionin kykyyn

·helpottaa hyvien käytäntöjen vaihtoa ja jakamista eri maissa olevien organisaatioiden välillä kielitietoisuuden ja kielten opetuksen ja oppimisen parantamiseksi ja

·kehittää aloitteita, jotka puolestaan tukevat kieltenoppimiseen liittyviä aloitteita eurooppalaisella koulutusalueella, tukevat opettajia ja koulujen johtajia tehtävissään ja kehittävät edelleen kielistrategioita ja monikielisiä lähestymistapoja edistäen samalla yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen laatua ja osallistavuutta.

·Suhteellisuusperiaate

Ehdotuksessa esitetään esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja tarjotaan tukea jäsenvaltioille hyvien käytäntöjen ja tiedon jakamiseen ja toimintatapojen kehittämiseen sekä kansallisella että unionin tasolla. Koska jäsenvaltioiden sitoumukset ovat vapaaehtoisia ja jokainen jäsenvaltio päättää kielten opetusta ja oppimista koskevasta lähestymistavastaan, toimenpiteitä pidetään oikeasuhteisena.

·Toimintatavan valinta

Neuvoston suositus on soveltuva väline yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla, jonka osalta unionilla toimivalta antaa jäsenvaltioille tukea, ja se on usein käytetty väline unionin toimissa yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla. Oikeudellisena välineenä se on osoitus jäsenvaltioiden sitoutumisesta asiakirjan toimenpiteisiin ja luo vahvemman poliittisen perustan tämän alan yhteistyölle samalla kun kunnioitetaan täysin jäsenvaltion toimivaltaa opetuksen ja koulutuksen alalla.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

·Voimassa olevaa lainsäädäntöä koskevat jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Ei sovelleta.

·Sidosryhmien kuulemiset

Tämä suositus pohjautuu avaintaitoja koskevan suosituksen kielinäkökohdista tehdyn sidosryhmäkuulemisen olennaisiin osiin 25 . Kielitaidon osalta verkkokuulemisessa, kannanotoissa sekä kuulemiskokouksissa ja -konferensseissa korostui tarve vastata lukutaidon, kielten ja viestinnän taitovaatimuksiin nykypäivän monikielisissä ja kulttuurisesti monimuotoisissa yhteiskunnissa yhtenäisemmällä tavalla.

Lisäksi olisi keskityttävä enemmän lukutaitoon ja kielen kehitykseen yleisesti. Tähän voi sisältyä laajempi näkökulma siihen, mistä kielitaito nykyisin koostuu, ottaen huomioon erikoisalojen ja akateemisen kielenkäytön tai digitaalisen viestinnän kehityssuuntaukset.

Kerätäkseen laajaa aineistoa ja herättääkseen keskustelua alkuperäisistä ideoista, joita tässä suosituksessa kehitetään edelleen, komissio järjesti helmikuun 2018 alussa sidosryhmätapaamisen, johon osallistui noin 60 kansalaisyhteiskunnan ja akateemisten organisaatioiden edustajaa ja keskeistä sidosryhmää sekä 20 edustajaa jäsenvaltioiden opetusministeriöistä.

Kuulemiskokouksessa vahvistettiin yleisesti merkitys, joka on komission ehdotuksella neuvoston suositukseksi kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta unionin kouluissa tapahtuvaan kieltenoppimiseen. Useat puhujat esittivät näkökohdan, että vuoden 2002 jälkeen edistyminen on ollut rajallista ja että suosituksessa olisi tarpeen ehdottaa aloitteita, joilla voitaisiin tosiasiallisesti parantaa kieltenoppimista. Kielistrategioiden katsottiin olevan koulutasolla hyödyllisiä, sillä koulujen on ratkaistava erilaisia haasteita ja niillä on kielihaasteiden ratkaisemisessa erilaisia tarpeita (raja-alueet, maahanmuuttaja- tai vähemmistötaustaisten oppilaiden määrä).

Useat osallistujat ilmaisivat huolensa siitä, että yliopistot sulkevat vieraiden nykykielten laitoksia, mikä pahentaa pulaa pätevistä kieltenopettajista. Opettajien puute vaarantaa vieraiden nykykielten opetuksen oppivelvollisuustasolla.

Muita esiin tulleita seikkoja:

–Olisi luotava sellaisia oppimisympäristöjä, joissa kielet saavat kukoistaa ja joissa kielten oppimisen kysyntää ja motivaatiota tuetaan, varmistaen, että opetusmenetelmät ovat oppijakohtaisia ja oppijan itsenäisyyttä edistetään.

–Opettajat ja koulujen johtajat tarvitsevat tukea ja resursseja. Opettajien valmennus- ja koulutustausta nähtiin keskeisinä kysymyksinä käsitysten muuttamisessa ja kielten oppimisen parantamisessa Euroopassa.

–Maahanmuuttaja- tai vähemmistötaustaisten lasten erityistilanteeseen olisi kiinnitettävä huomiota. Tämä sisältää kielitaidon arvioinnin uudelleentarkastelun, sillä se voi edistää parempaa oppimista, erityisesti kun lasten monikielisyys otetaan huomioon.

–Olisi tuettava sellaisen olemassa olevan osaamisen ja kielitaidon tunnustamista, joka ei ole osa opetussuunnitelmaa. Kielitarjonnan moninaisuuden tukeminen kouluissa eli muitakin kieliä kuin englantia olisi tuettava.

·Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Suositus perustuu aiemman kieltenopetukseen keskittyvän työryhmän työhön eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisessa viitekehyksessä (ET2020) 26 .

Viime aikoina, vuosina 2016 ja 2017, komissio on järjestänyt useita aihekohtaisia asiantuntijapaneeleita ja kaksi vertaisoppimistilaisuutta, joilla oli kaksi toisiinsa liittyvää tavoitetta: antaa palautetta luku- ja kielitaidoista avaintaitojen viitekehyksen päivittämistä varten ja selvittää, kuinka jäsenvaltiot auttavat maahanmuuttajalapsia hankkimaan nopeasti koulunkäyntikielen taidon (nykyinen ET2020:n painopiste) 27 .

Myös uusimmassa eurooppalaisten koulujen kieltenopetusta koskevassa avaintietoraportissa esitetään arvokkaita näkökulmia kieltenopetuksen tarjonnan suuntauksiin eri puolilla Eurooppaa, mukaan lukien (ensimmäistä kertaa) tietoja maahanmuuttajalapsille suunnatusta jäsennellystä kieliavusta 28 .

·Vaikutustenarviointi

Vaikutustenarviointia ei tehty, koska lähestymistapa täydentää jäsenvaltioiden aloitteita, koska ehdotetut toimet perustuvat vapaaehtoisuuteen ja kun otetaan huomioon odotettujen vaikutusten laajuus. Ehdotuksen laatimisessa käytettiin aiemmista tutkimuksista sekä jäsenvaltioiden ja julkisessa kuulemisessa saatuja tietoja.

Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Ei sovelleta.

·Perusoikeudet

Suosituksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet, mukaan lukien oikeus koulutukseen sekä kulttuurisen, uskonnollisen ja kielellisen monimuotoisuuden kunnioittamiseen ja syrjimättömyyteen. Suosituksessa edistetään erityisesti 24 artiklassa vahvistettuja lapsen oikeuksia ja otetaan huomioon YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista, erityisesti sen 29 artiklan 1 kohdan c alakohdan, jossa tarkennetaan, että lapsen koulutuksessa on edistettävä kunnioitusta lapsen vanhempia, omaa sivistyksellistä identiteettiä, kieltä ja arvoja, lapsen asuin- ja synnyinmaan kansallisia arvoja sekä hänen omastaan poikkeavia kulttuureita kohtaan 29 . Tämä suositus on pantava täytäntöön näitä oikeuksia ja periaatteita noudattaen.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Tässä suosituksessa ehdotettuja talousarvioon vaikuttavia toimia tuetaan Erasmus+ -ohjelman olemassa olevista varoista sekä mahdollisesti Horisontti 2020 -ohjelmasta tai Euroopan rakenne- ja investointirahastoista edellyttäen, että toimia koskevien perussäädösten säännökset mahdollistavat kyseisen tuen. Tämä aloite ei vaikuta neuvotteluihin seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä ja tulevista ohjelmista. EU:n talousarviosta ei tarvita lisäresursseja.

5.    LISÄTIEDOT

·Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Komissio ehdottaa, että toteuttamisen tueksi laaditaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ohjausmateriaalia, joka voisi täyttää tunnistetut aukot taitosuuntautuneen opetuksen ja oppimisen täytäntöönpanossa.

Komissio aikoo raportoida suosituksen käytöstä eurooppalaisen koulutusyhteistyön puitteissa.

·Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

Ei sovelleta.

·Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Jäsenvaltioita koskevat säännökset

Jotta lapsia ja nuoria voidaan auttaa hankkimaan taitavan kielenkäyttäjän taso vähintään yhdessä muussa eurooppalaisessa kielessä ja kannustaa saavuttamaan itsenäisen kielenkäyttäjän taso kolmannessa kielessä, ehdotuksessa suositellaan, että jäsenvaltiot

·soveltavat kokonaisvaltaisia lähestymistapoja kielten opetuksen ja oppimisen tehostamiseen kaikilla tasoilla sekä kaikilla yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen aloilla

·kehittävät kielitietoisia kouluja suosituksen liitteessä kuvailtujen toimintalinjojen mukaisesti ja antavat siten opettajille asianmukaista koulutusta ja tukea

·edistävät oppimiseen liittyvää liikkuvuutta kaikkien kieltenopettajien koulutuksessa ja edistävät ulkomailla suoritettavia opintojaksoja

·tunnistavat ja edistävät innovatiivisia, osallistavia ja monikielisiä opetusmenetelmiä käyttäen eurooppalaisia työkaluja ja alustoja silloin, kun se on tarkoituksenmukaista

·pyrkivät kehittämään menetelmiä, joilla seurataan kielitaidon kehitystä koulutuksen eri vaiheissa.

Komissiota koskevat säännökset

Suosituksessa kehotetaan suhtautumaan myönteisesti komission aikomukseen

·tukea suosituksen ja sen liitteen täytäntöönpanoa helpottamalla vertaisoppimista jäsenvaltioiden keskuudessa ja kehittämällä sopivia vertailumateriaaleja ja työkaluja

·mahdollistaa Euroopan unionin rahoitus kielten opetuksen ja oppimisen tukemiselle ja vahvistaa erityisesti oppijoiden liikkuvuusosiota Erasmus+ -ohjelmassa, joka on EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma

·vahvistaa yhteistyötä Euroopan neuvoston ja sen Eurooppalaisen nykykielten keskuksen kanssa niiden omilla erikoistumisaloilla.

2018/0128 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON SUOSITUS

kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta kielten opetukseen ja oppimiseen

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 165 ja 166 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Tiedonannossaan ”Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla 30 ” Euroopan komissio esittää suunnitelman eurooppalaisesta koulutusalueesta, jossa valtioiden rajat eivät haittaa laadukasta ja osallistavaa oppimista, opiskelua ja tutkimustyötä, jossa on tavallista viettää aikaa toisessa jäsenvaltiossa opiskelemassa, oppimassa tai työskentelemässä, jossa paljon suurempi osa ihmisistä puhuu oman äidinkielensä lisäksi kahta muuta kieltä ja jossa ihmiset tiedostavat voimakkaasti eurooppalaisen identiteettinsä, kulttuuriperintönsä ja sen monimuotoisuuden.

(2)Oikeudenmukaisia työpaikkoja ja kasvua käsitelleen Göteborgin huippukokouksen epävirallisen työistunnon aikana valtion- tai hallitusten päämiehet keskustelivat koulutuksen ja kulttuurin merkityksestä Euroopan tulevaisuudelle. Eurooppa-neuvoston päätelmissä 14. joulukuuta 2017 31 kehotettiin jäsenvaltioita, neuvostoa ja komissiota edistämään tämän alan työtä, kukin oman toimivaltansa puitteissa.

(3)Kielitaito on eurooppalaista koulutusaluetta koskevan suunnitelman painopiste. Kun koulutukseen ja työhön liittyvä liikkuvuus kasvaa unionin sisällä, maahanmuutto kolmansista maista unioniin kasvaa ja yhteistyötä tehdään globaalissa mittakaavassa, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmissä on arvioitava uudelleen kielten opetukseen ja oppimiseen liittyviä haasteita ja Euroopan kielellisen monimuotoisuuden tarjoamia mahdollisuuksia.

(4)Kieltenoppimisen lisääminen ja tehostaminen voisi vahvistaa opetuksen eurooppalaista ulottuvuutta 32 . Se voisi edistää eurooppalaista identiteettiä kaikessa monimuotoisuudessaan täydentäen paikallisia, alueellisia ja kansallisia identiteettejä ja perinteitä sekä luoda parempaa ymmärrystä unionista ja sen jäsenvaltioista.

(5)Lähes puolet eurooppalaisista ilmoittaa, etteivät he pysty käymään keskustelua muulla kielellä kuin äidinkielellään 33 . Puutteellinen kielitaito aiheuttaa vaikeuksia ja on esteenä merkitykselliselle vuorovaikutukselle julkishallinnon ja yksilöiden välillä yli rajojen unionissa. 34 .

(6)Vain neljä kymmenestä keskiasteen oppijasta saavuttaa ensimmäisessä vieraassa kielessään tason ”itsenäinen kielenkäyttäjä”, joka viittaa kykyyn käydä yksinkertaista keskustelua. Vain neljäsosa saavuttaa tämän tason toisessa vieraassa kielessään 35 . Vertaileva yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kieliä koskeva analyysi 36 osoitti, että suurin osa jäsenvaltioista kohtaa haasteita varmistaessaan, että kieltenopetuksen oppimistulokset ovat asianmukaisia. Vaikka haasteita on kaikilla koulutuksen aloilla, ne koskevat erityisesti ammatillista koulutusta, jossa kielten oppimiselle annetaan vähemmän painoarvoa.

(7)Rajallinen kielitaito on edelleen yksi suurimmista esteistä Euroopan koulutus- ja nuoriso-ohjelmien tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiselle 37 . Toisin sanoen parempi kielitaito antaa yksilöille paremmat mahdollisuudet hyödyntää sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia, kuten työntekijöiden vapaata liikkuvuutta, sekä tehdä enemmän tietoon perustuvia ja oikeudenmukaisempia päätöksiä mahdollisuuksista muissa EU-maissa.

(8)Vieraan kielen taito tarjoaa kilpailuetua sekä yrityksille että työnhakijoille – jos kielitaito on yksi muista hyödyllisistä taidoista 38 . Vieraiden kielten osaamisen ja työpaikan saamisen välillä on positiivinen korrelaatio 39 . Kuitenkin viimeisimmän ammatillista koulutusta koskevan kyselytutkimuksen (CVTS 2016) tulokset osoittavat, että vain 7,9 prosenttia yrityksistä (jotka tarjoavat koulutusta työntekijöilleen) lähettävät työntekijänsä kielikursseille (osuus vaihtelee Slovakian 22,1 prosentista Irlannin 0,5 prosenttiin).

(9)Ihmiset tarvitsevat oikeanlaisia taitoja ja osaamista voidakseen pitää yllä nykyistä elintasoa, tukeakseen korkeaa työllisyysastetta ja edistääkseen sosiaalista yhteenkuuluvuutta tulevaisuuden yhteiskunnassa ja työelämässä 40 . Tämä on myös keskeinen näkökanta maahanmuuttajalasten, -opiskelijoiden ja -aikuisten täyden integroitumisen varmistamiseksi 41 . Yhteiskunnassa, joka on yhä liikkuvampi ja digitaalisempi, on haettava uusia tapoja oppia 42 . Parempi kielitaito voisi tukea lisääntyvää liikkuvuutta ja yhteistyötä unionin sisällä. Erityisesti digitaalinen kehitys mahdollistaa yhä useampien kielten oppimisen ja harjoittelun luokkahuoneen ja opetussuunnitelman ulkopuolella. Nykyiset arviointikäytännöt eivät vastaa täysin tätä kehitystä.

(10)Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 43 ensimmäisessä periaatteessa todetaan, että jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja inklusiiviseen opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sellaisten taitojen ylläpitämiseksi ja hankkimiseksi, jotka mahdollistavat täysipainoisen osallistumisen yhteiskunnan toimintaan ja auttavat työmarkkinoille siirtymisessä. Kielitaito on yksi avaintaidoista, jotka voisivat parantaa työllisyyttä, itsensä toteuttamista, aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista osallisuutta. Se määritellään ”[kykynä] käyttää eri kieliä asianmukaisesti ja toimivasti viestinnässä” 44 .

(11)Yli puolet jäsenvaltioista tunnustaa virallisesti rajojensa sisäisiä alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä, mukaan lukien kansalliset viittomakielet, joita voidaan käyttää oikeudellisiin ja hallinnollisiin tarkoituksiin. Monet näistä kielistä ylittävät kansalliset rajat. Maahanmuuttajaryhmien kielet täydentävät kuvaa Euroopan kielistä 45 .

(12)Koulut ovat entistä tietoisempia tarpeesta varmistaa, että kaikki lapset, taustasta ja ensimmäisestä kielestä riippumatta, saavuttavat koulukäyntikielessä erittäin hyvän osaamistason, tarvittaessa erityisin tukitoimin. Tämä tukee oikeudenmukaisuutta ja tasavertaisia mahdollisuuksia sekä vähentää koulunkäynnin keskeyttämisen riskiä 46 .

(13)Koulujen kielitietoisuus voisi sisältää tietoisuuden ja ymmärryksen kaikkien oppilaiden kielitaidosta, mukaan lukien sellaisten kielten taito, joita ei opeteta kyseisessä koulussa. Koulut voivat erottaa toisistaan eri kielitaidon tasoja asiayhteyden ja kielenkäyttötarkoituksen mukaan sekä kunkin oppijan olosuhteiden, tarpeiden, kykyjen ja kiinnostuksenkohteiden mukaan.

(14)Yli puolessa Euroopan unionin koulutusjärjestelmistä 47 mainitaan haasteeksi pula opettajista tietyissä oppiaineissa, kuten vieraissa nykykielissä, ja monet jäsenvaltiot ovat tehneet uudistuksia ja ottaneet käyttöön uudistuksia tai kannustimia, jotta kieltenopettajia saataisiin lisää. Nämä uudistukset ja kannustimet voisivat sisältää stipendejä, joilla houkutellaan kieliaineista valmistuneita, joilla on muuta työkokemusta, opetuksen tai uudistettujen opettajankoulutusohjelmien pariin 48 .

(15)Aloitteet avaintaitojen parantamiseksi kouluopetuksessa 49 , myös kytkemällä kokemukset paremmin akateemiseen oppimiseen käyttäen digitaaliteknologiaa ja tukien innovaatiota kouluissa, ovat vahvistaneet oppimistuloksiin keskittymistä 50 . Ne ovat myös tukeneet kielitaidon hankkimista.

(16)Sisällön ja kielen integroitu opetus eli oppiaineiden opettaminen vieraalla kielellä sekä kieltenoppimisen digitaaliset ja verkkotyökalut ovat osoittautuneet toimiviksi välineiksi erityyppisille oppijoille 51 . Kieltenopettajat kaikkialla Euroopassa voisivat hyötyä jatkuvasta ammatillisesta kehityksestä sekä päivittämällä digitaalisia taitojaan että oppimalla, kuinka he voivat parhaiten tukea opetusmenetelmiään käyttämällä erilaisia metodeja ja uutta teknologiaa. Avoimien oppimisresurssien kartoitus 52 voisi tukea opettajia tässä asiassa.

(17)Kielitaidon määrittelyä ja kehittämistä on tuettu erilaisilla eurooppalaisilla aloitteilla. Kieliä koskeva yhteinen eurooppalainen viitekehys on läpinäkyvä, johdonmukainen ja kattava vertailuväline taitotasojen arviointiin ja vertaamiseen 53 . Siinä erotetaan toisistaan perustaso, itsenäisen kielenkäyttäjän taso ja taitavan kielenkäyttäjän taso, joista jälkimmäinen mahdollistaa kielenkäyttäjän työskentelyn tai opiskelun arviointikielellä. Vuonna 2018 työkalua täydennettiin uusilla sovittelua, nuoria oppijoita ja viittomakieliä koskevilla kuvauksilla, tavoitteena parantaa saatavuutta laajemmalle yleisölle 54 .

(18)Kielihankkeiden eurooppalainen laatuleima 55 palkitsee huippuosaamisen ja innovoinnin kieltenopetuksen alalla kaikissa osallistuvissa maissa. Se kannustaa kouluja käyttämään uusia menetelmiä ja strategioita paikallisten, alueellisten, kansallisten ja eurooppalaisten tavoitteiden edistämiseksi. Se on osaltaan parantanut tietoisuutta eurooppalaisesta yhteistyöstä kielten opetuksessa ja oppimisessa sekä monikielisen dynamiikan edistämisessä eri koulutusaloilla 56 .

(19)Kaikki jäsenvaltiot ovat tunnustaneet tarpeen kehittää monikielisyyttä ja kielitaitoa unionissa 57 . Jotta kuva kielitaidosta unionissa olisi selkeämpi, komissio valmistelee ehdotusta uudesta eurooppalaisesta kielitaidon vertailuarvosta, tiedonkeruuseen liittyvät vaihtoehdot mukaan lukien.

(20)Vaikka on totta, että kielitaito karttuu koko elämän ajan ja mahdollisuuksia tähän olisi oltava kaikissa elämänvaiheissa, tässä suosituksessa käsitellään erityisesti oppivelvollisuuskoulutusta ja noudatetaan täysimääräisesti toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita kyseisellä alalla.

SUOSITTELEE, ETTÄ JÄSENVALTIOT

kansallisen ja unionin lainsäädännön, käytettävissä olevien resurssien ja kansallisten olosuhteiden mukaisesti sekä tiiviissä yhteistyössä kaikkien asianomaisten sidosryhmien kanssa:

(1)Tutkivat tapoja auttaa nuoria hankkimaan – koulunkäyntikielensä lisäksi – taitavan kielenkäyttäjän tason vähintään yhdessä eurooppalaisessa kielessä ennen toisen asteen koulutuksen päättymistä ja kannustavat itsenäisen kielenkäyttäjän tason hankkimiseen kolmannessa kielessä.

(2)Soveltavat kokonaisvaltaista lähestymistapaa kielten opetuksen ja oppimisen parantamiseen kansallisella, alueellisella, paikallisella tai koulun tasolla hyödyntäen liitteessä olevia esimerkkejä toimintatavoiksi.

(3)Varmistavat, että lähestymistapa koskee oppivelvollisuuteen kuuluvan yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kaikkia sektoreita alkaen mahdollisimman varhaisesta asteesta ja sisältäen ammatillisen koulutuksen alkuvaiheen.

(4)Osana tällaisia kokonaisvaltaisia strategioita edistävät kielitietoisuuden lisäämistä kouluissa ja koulutuskeskuksissa seuraavin keinoin:

(a)tukevat aktiivisesti oppijoiden liikkuvuutta muun muassa hyödyntäen EU:n asianomaisten rahoitusohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia;

(b)antavat opettajille mahdollisuuden tietyn kielen käyttöön omassa oppiaineessaan;

(c)vahvistavat koulunkäyntikielen taitoa perustana muulle oppimiselle ja koulumenestykselle kaikkien oppijoiden kohdalla, erityisesti maahanmuuttajataustaisten tai heikoista lähtökohdista tulevien oppilaiden kohdalla;

(d)arvostavat oppijoiden kielellistä monimuotoisuutta ja käyttävät sitä oppimisen resurssina esimerkiksi osallistamalla vanhempia ja paikallisyhteisöä kieltenopetukseen;

(e)tarjoavat mahdollisuuksia arvioida ja validoida kielitaitoa, joka ei kuulu opetussuunnitelmaan ja jonka oppijat ovat hankkineet muualla, esimerkiksi laajentamalla oppijan päättötutkintoon lisättävissä olevien kielten valikoimaa.

(5)Tukevat opettajia, kouluttajia ja koulujen johtajia kielitietoisuuden kehittämisessä seuraavin keinoin:

(a)panostamalla kieltenopettajien pohja- ja jatkokoulutukseen laajan kielivalikoiman ylläpitämiseksi oppivelvollisuuteen kuuluvassa yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa

(b)ottamalla kielelliseen monimuotoisuuteen valmistautumisen mukaan perusopetukseen ja tukemalla opettajien ja koulujen johtajien jatkuvaa ammatillista kehittämistä

(c)tukemalla ulkomailla suoritettavia opintojaksoja kaikkien opetusalan tutkintoa suorittavien opiskelijoiden keskuudessa sekä kannustavat kaikkien opettajien ja kouluttajien liikkuvuuteen

(d)integroimalla oppimiseen liittyvän liikkuvuuden kaikkien kieltenopettajien koulutukseen niin, että kaikki vastavalmistuneet kieltenopettajat olisivat saaneet hyötyä vähintään kuuden kuukauden kokemuksesta ulkomailla opinnoissa tai opetustehtävissä

(e)suosittelemalla eTwinning-verkoston 58 käyttöä oppimiskokemuksien rikastamiseksi kouluissa ja opettajien ja oppilaiden kielitaidon tukemiseksi.

(6)Kannustavat innovatiivisten, osallistavien ja monikielisten opetusmenetelmien tutkimusta ja käyttöä, mukaan lukien digitaalisten välineiden käyttö sisällön ja kielen integroidussa opetuksessa.

(7)Kehittävät menetelmiä eri opetuksen ja koulutuksen vaiheissa hankitun kielitaidon seuraamiseen, täydentäen olemassa olevaa tietoa kieltenoppimisen mahdollisuuksista.

(8)Raportoivat olemassa olevien viitekehysten ja välineiden keinoin kieltenoppimisen edistämisen edistymisestä ja siihen liittyvistä kokemuksista.

SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI KOMISSION AIKOMUKSEEN

1.tukea tämän suosituksen jatkotoimia helpottamalla jäsenvaltioiden keskinäistä oppimista ja kehittämällä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

(a)ohjeita siihen, kuinka kielten opetuksen ja arvioinnin voisi kytkeä yhteiseen eurooppalaiseen kielitaidon viitekehykseen 59

(b)näyttöön perustuvaa ohjausmateriaalia uusista oppimismuodoista ja niitä tukevista lähestymistavoista

(c)digitaalisia työkaluja kielten oppimiseen ja opetushenkilöstön ammatilliseen kehittämiseen kieltenopetuksen alalla, kuten verkossa avoimia massakursseja, itsearviointityökaluja 60 , verkostoja, mukaan lukien eTwinning-verkosto ja School Education Gateway -portaalin Teacher Academy

(d)menetelmiä ja välineitä tukemaan kielitaidon seurantaa Euroopan unionissa.

2.vahvistaa koululaisten ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden liikkuvuutta Erasmus+ -ohjelman puitteissa ja tukea soveltuvin osin Euroopan unionin rahoituksen, kuten Erasmus+, Horisontti 2020 -rahoituksen ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston käyttöä tämän suosituksen ja sen liitteen täytäntöönpanossa, rajoittamatta seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevia neuvotteluja

3.vahvistaa kieltenoppimista koskevaa yhteistyötä Euroopan neuvoston ja Eurooppalaisen nykykielten keskuksen kanssa innovatiivisten menetelmien edistämiseksi kielten opetuksessa ja oppimisessa sekä tietoisuuden lisäämiseksi kieltenopetuksen keskeisestä merkityksestä nykyajan yhteiskunnissa

4.raportoida suosituksen täytäntöönpanon seurannasta pääasiassa olemassa olevien viitekehysten ja välineiden avulla.

Tehty Brysselissä

(1)    Komission tiedonanto eurooppalaisen identiteetin vahvistamisesta koulutuksen ja kulttuurin avulla; COM(2017) 673 final  

(2)    Eurooppa-neuvoston päätelmät 14. joulukuuta 2017: http://www.consilium.europa.eu/media/32211/14-final-conclusions-rev1-fi.pdf  

(3)    Euroopan komissio (2017) Vuoden 2017 vuosikertomus EU:n sisäisestä työvoiman liikkuvuudesta: http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=738&langId=en&pubId=8066&furtherPubs=yes  

(4)    Euroopan komissio (2017), Reflection Paper on Harnessing Globalisation: https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/reflection-paper-globalisation_en.pdf  

(5)    Barcelonassa maaliskuussa 2002 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajavaltion päätelmät, http://ec.europa.eu/invest-in-research/pdf/download_en/barcelona_european_council.pdf .

(6)    Euroopan komissio / EACEA / Eurydice (2017) Key data on teaching languages at school in Europe, painos 2017, https://webgate.ec.europa.eu/fpfis/mwikis/eurydice/images/0/06/KDL_2017_internet.pdf .

(7)    Esimerkiksi: Language competences for employability, mobility and growth, SWD(2012)372: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:52012SC0372&from=EN ; Eurooppalainen kielitaitotutkimus tehtiin vuonna 2011. Sen tulokset julkaistiin kesäkuussa 2012. http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/repository/languages/library/studies/executive-summary-eslc_en.pdf

(8)    Language competences for employability, mobility and growth, SWD(2012)372: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:52012SC0372&from=EN  

(9)    Eurooppalainen kielitaitotutkimus tehtiin vuonna 2011. Sen tulokset julkaistiin kesäkuussa 2012. http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/repository/languages/library/studies/executive-summary-eslc_en.pdf  

(10)    Euroopan komissio (2015), Study on comparability of language testing in Europe, http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/repository/education/library/reports/language-test-summary_en.pdf . Komissio ehdotti vuonna 2014 eurooppalaisia kielitaidon vertailuarvoja, mutta neuvosto hylkäsi ehdotuksen.

(11)    Katso esimerkiksi Carl James ja Peter Garrett: Language awareness in the classroom .

(12)    Taitavan ja itsenäisen kielenkäyttäjän määritelmät löytyvät yhteisestä eurooppalaisesta viitekehyksestä (Common European Framework of Reference – global scale table): https://www.coe.int/en/web/common-european-framework-reference-languages/table-1-cefr-3.3-common-reference-levels-global-scale  

(13)    Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus, annettu 18. joulukuuta 2006, elinikäistä oppimista edistävistä avaintaidoista (2006/962/EC)

(14)    Uutta osaamisohjelmaa koskevassa komission tiedonannossa COM/2016/0381 mainitaan usein kielitaidon hankkimisen merkitys osana yleistä Euroopan osaamispolitiikkaa.

(15)    Ehdotus neuvoston suositukseksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista, COM(2018) 24  Commission Staff Working Document on Key Competences for Lifelong Learning, SWD(2018)14  

(16)    OECD (2016) PISA 2015 -tulokset, https://www.oecd.org/pisa/pisa-2015-results-in-focus.pdf .

(17)    Ehdotus neuvoston suositukseksi yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä, COM(2018) 23 final    

(18)    Komission tiedonanto digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmasta, COM(2018) 22

(19)    Teacher Academy -hanke: https://www.schooleducationgateway.eu/en/pub/teacher_academy.htm  

(20)    Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatetta: https://ec.europa.eu/commission/priorities/deeper-and-fairer-economic-and-monetary-union/european-pillar-social-rights/european-pillar-social-rights-20-principles_fi    

(21)    Komission tiedonanto kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistämisestä EU:n raja-alueilla, COM(2017) 534

(22)    Annex to the Proposal for a Council Decision on guidelines for the employment policies of the Member States, COM(2017) 677 final  

(23)    Komission tiedonanto kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevasta toimintasuunnitelmasta, COM(2016) 377 .

(24)    Komission tiedonanto kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistämisestä EU:n raja-alueilla, COM(2017) 534

(25)    Euroopan komissio (2017), Report on the results of the stakeholder consultation - https://publications.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/96e12ad1-8b9b-11e7-b5c6-01aa75ed71a1/language-en  

(26)    Kaikki raportit ovat saatavilla osoitteessa: http://ec.europa.eu/education/library_en?field_eac_eat_event_categories_value=language_teaching_learning&field_eac_eat_type_of_documentr_value=All&field_eac_eat_year_value=2014&=Apply

(27)    Kaikki raportit ovat saatavilla osoitteessa: https://ec.europa.eu/education/policy/multilingualism/multilingual-classrooms_en .

(28)    Euroopan komissio/Eurydice (2017), Key Data on Teaching Languages at School in Europe, https://webgate.ec.europa.eu/fpfis/mwikis/eurydice/images/0/06/KDL_2017_internet.pdf .

(29)    YK:n (1989) yleissopimus lapsen oikeuksista, hyväksytty 20.11.1989: http://www.ohchr.org/EN/ProfessionalInterest/Pages/CRC.aspx  

(30)    Komission tiedonanto eurooppalaisen identiteetin vahvistamisesta koulutuksen ja kulttuurin avulla; COM(2017) 673 final  

(31)    Eurooppa-neuvoston päätelmät 14. joulukuuta 2017: http://www.consilium.europa.eu/media/32211/14-final-conclusions-rev1-fi.pdf .

(32)    Ehdotus neuvoston suositukseksi yhteisistä arvoista, osallistavasta koulutuksesta ja opetuksen eurooppalaisesta ulottuvuudesta, COM(2018) 23 final

(33)    Europeans and their languages – erityiseurobarometrin 2012 yhteenvetoraportti: http://ec.europa.eu/commfrontoffice/publicopinion/archives/ebs/ebs_386_sum_en.pdf .

(34)    Komission tiedonanto kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistämisestä EU:n raja-alueilla, COM(2017) 534

(35)    Euroopan komissio (2012) – First European Survey on language competences, executive summary : http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/repository/languages/library/studies/executive-summary-eslc_en.pdf

(36)    Euroopan komissio (2014) – Comparative analysis of languages in education and training: http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/repository/languages/library/studies/lang-eat_en.pdf

(37)    Erasmus+ -ohjelma tarjoaa verkossa toimivaa kielivalmennuspalvelua tilanteen helpottamiseksi. https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/resources/online-linguistic-support_en .

(38)    Euroopan komissio (2015) Study on Foreign Language Proficiency and Employability .

(39)    Euroopan komissio (2015) Languages and employability .

(40)    Katso Euroopan komission pohdinta-asiakirja ”Social Dimension of Europe” (2017), https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/reflection-paper-social-dimension-europe_en.pdf .

(41)    Komission tiedonanto kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevasta toimintasuunnitelmasta, COM(2016) 377 .

(42)    Katso Euroopan komission pohdinta-asiakirja ”Reflection Paper on Harnessing Globalisation” (2017), https://ec.europa.eu/commission/publications/reflection-paper-harnessing-globalisation_en .

(43)    Komission tiedonanto Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustamisesta, COM(2017) 250

(44)    Ehdotus neuvoston suositukseksi elinikäistä oppimista edistävistä avaintaidoista, COM(2018) 24  

(45)    Euroopan komissio / EACEA / Eurydice (2017) Key data on teaching languages at school in Europe, painos 2017, https://webgate.ec.europa.eu/fpfis/mwikis/eurydice/images/0/06/KDL_2017_internet.pdf .

(46)    Euroopan komissio (2017): Koulutuksen seurantakatsaus: http://ec.europa.eu/education/policy/strategic-framework/et-monitor_fi  

(47)    Euroopan komissio / EACEA / Eurydice (2018) Teaching careers in Europe: Access, progression and support: https://webgate.ec.europa.eu/fpfis/mwikis/eurydice/images/b/b9/220EN_teaching_careers_N_cert.pdf  

(48)    Euroopan komissio (2014), Languages in education and training: Final comparative analysis, ks. alaviite 36.

(49)    Commission Staff Working Document on Key Competences for Lifelong Learning, SWD(2018) 14

(50)    Komission tiedonanto koulujen kehittämisestä ja huipputason opetuksesta, COM(2017) 248 .

(51)    Euroopan komissio (2014): Report on improving the effectiveness of language learning: http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/repository/languages/library/studies/clil-call_en.pdf  

(52)    Eurooppalainen nykykielten keskus: ICT-Rev https://ict-rev.ecml.at/ .  

(53)    Euroopan neuvosto (2001) – Common European Framework of Reference for Languages : https://www.google.com/search?hl=en&q=Global+levels+https%3A%2F%2Fwww.coe.int%2Fen%2Fweb%2Fcommon-european-framework-reference-languages%2Ftable-1-cefr-3.3-common-reference-levels-global-scale&gws_rd=ssl

(54)    Euroopan neuvosto (2018) – CEFR: Companion Volume with new descriptors: https://rm.coe.int/cefr-companion-volume-with-new-descriptors-2018/1680787989  

(55)    Kielihankkeiden eurooppalainen laatuleima myönnetään Euroopan komission Erasmus+ -ohjelman tarjoamissa puitteissa.

(56)    Kielihankkeiden eurooppalainen laatuleima: http://ec.europa.eu/education/initiatives/language-label_fi

(57)    Neuvoston päätelmät monikielisyydestä ja kielitaidon kehittämisestä 2014, http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/educ/142692.pdf

(58)    eTwinning on yhteisö, jossa opettajat esikoulusta keskiasteen oppilaitoksiin kohtaavat toisensa ja jota ylläpidetään suojatulla internet-alustalla: https://www.etwinning.net

(59)    Perustuu kokemuksiin ja asiantuntemukseen, joita on saatu Euroopan neuvoston luodessa ja päivittäessä viitekehystä ja Eurooppalaisen nykykielten keskuksen ja komission soveltaessa tätä työtä opettajankoulutukseen yhteisesti rahoitettujen hankkeiden kautta: https://relang.ecml.at/Home/tabid/4079/language/en-GB/Default.aspx

(60)    Tällä hetkellä Europass tarjoaa kielitaidon itsearviointityökalun, ja sen toimivuutta ja tehokkuutta tullaan arvioimaan osana uuden Europass-päätöksen täytäntöönpanoa. https://europass.cedefop.europa.eu/documents/european-skills-passport/language-passport  

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel22.5.2018

COM(2018) 272 final

LIITE

asiakirjaan

Neuvoston suositus

kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta kielten opetukseen ja oppimiseen

{SWD(2018) 174 final}

LIITE
Kielitietoisuus kouluissa –
kokonaisvaltaisten lähestymistapojen kehittäminen kielten oppimiseen

Kokonaisvaltaiset lähestymistavat voisivat tukea kielten oppimista koskevan suosituksen täytäntöönpanoa. Tässä liitteessä luetellaan useita pedagogisia periaatteita ja hyviä käytäntöjä, joille on yhteistä pyrkimys lisätä yleistä kielitietoisuutta kouluissa ja joiden perimmäisenä tavoitteena on parantaa kielten oppimistuloksia.

Kielten opetus on tärkeä osa-alue kaikkien oppiaineiden kohdalla, kun otetaan huomioon ne monet tavat, joilla kieltä käytetään luokkahuoneessa, sekä kielen tärkeä rooli oppiaineen sisällön oppimisessa ja ymmärtämisessä. Hyvän akateemisen kielen käyttötaidon hankkiminen kulkee käsi kädessä sisällön tuntemisen ja ymmärtämisen kanssa.

Koulujen ja koulutuskeskusten kielitietoisuus voisi tukea ymmärrystä siitä, että kielen oppiminen on dynaaminen prosessi ja jatkumo. Äidinkielen ja sen eri rekistereiden ja tyylien oppiminen on jatkuvaa ja tiukasti sidoksissa muiden kielten oppimiseen eri taitotasoilla, jotka vastaavat kunkin oppijan olosuhteita, tarpeita ja kiinnostuksen kohteita.

Koulujen ja koulutuskeskusten kielitietoisuus voisi tukea pohdintaa kielen ulottuvuudesta kouluorganisaation, opetuksen ja käytännön kaikilla tasoilla: lukutaidon kehittämisessä, vieraan kielen oppimisessa, oppiaineopetuksessa, muiden oppilaiden kielten tunnustamisessa, viestinnässä vanhempien kanssa, laajemmassa kouluympäristössä jne.

Tiivis yhteistyö kouluyhteisön eri jäsenten välillä, mieluiten siten, että nähdään koulu oppimiskeskuksena, tai koulukeskeisenä lähestymistapana, voi edistää ymmärrystä kielitietoisuudesta.

Koulujen ja koulutuskeskusten kielitietoisuutta voidaan tukea esimerkiksi seuraavassa esitetyillä hyvillä käytännöillä.

1. Monikielisyys kouluissa ja koulutuskeskuksissa

·Myönteinen asenne kielellistä monimuotoisuutta kohtaan voi auttaa luomaan kieliystävällisen ympäristön, jossa useampien kielten oppiminen ja käyttäminen nähdään rikkautena ja voimavarana. Tietoisuutta kielten oppimisen merkityksestä sekä laajemman kielenkäytön koulutuksellisista, kognitiivisista, sosiaalisista, kulttuurien välisistä, ammatillisista ja taloudellisista hyödyistä voidaan lisätä ja kannustaa.

·Kielitaidon kehittäminen ja kielitietoisuus voidaan integroida oppiainerajat ylittävästi koko opetussuunnitelmaan. Kielten ja muiden oppiaineiden integrointi voi mahdollistaa aidompaa oppimista, joka suuntautuu tosielämän tilanteisiin.

·Oppijoiden motivaatiota kieltenopiskeluun voidaan kannustaa kytkemällä opetuksen sisältö heidän omiin elämänalueisiinsa ja kiinnostuksen kohteisiinsa huomioiden epämuodollisen oppimisen ja kannustamalla synergioita opetussuunnitelman ulkopuolisen toiminnan kanssa. Kytköksiä jokapäiväisen kielenkäytön sekä koulujen ja oppimiskeskusten välillä on vahvistettava aiemman kieltenoppimisen tunnistamisella ja tarjoamalla mahdollisuus lisätä muodollisen opetuksen ulkopuolella hankittu kielitaito koulun päättötodistukseen.

·Oppijan koko kielelliselle kirjolle voidaan antaa arvoa ja sitä voidaan tukea koulussa. Lisäksi sitä voidaan käyttää myös pedagogisena resurssina kaikkien oppijoiden jatko-opinnoissa. Oppilaat voivat auttaa toisiaan oppimaan, kertoa omasta kielestään tai kielistään muille ja vertailla kieliä.

·Koulut voisivat tarjota laajan valikoiman kieliä tärkeimpien viestintäkielten lisäksi. Käyttöönotto voi olla erilainen riippuen siitä, onko maassa kaksi tai useampia virallisia kieliä ja onko ilmaistu kiinnostusta edistää naapurimaan kielen oppimista.

·Kaksikielisten päiväkotien ja koulujen perustaminen raja-alueille kannustaa lapsia oppimaan naapurinsa kieltä varhaisesta iästä alkaen ja madaltaa kielimuureja raja-alueilla.

2. Tehokas ja innovatiivinen opetus tehostettuun kielten oppimiseen

·Digitaalisten välineiden tarjoamat mahdollisuudet voitaisiin ottaa kattavammin käyttöön kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin tueksi. Teknologia voi tukea merkittävästi kielivalikoiman laajentamista ja tarjota mahdollisuuksia kielelle altistumiseen. Se voi myös olla erittäin hyödyllistä niiden kielten tukemisessa, joita ei opeteta kouluissa. Kriittisen ajattelun tukeminen ja medialukutaito sekä teknologian asianmukainen käyttö voivat olla tässä yhteydessä keskeinen oppimisen elementti.

·Virtuaalinen yhteistyö koulujen välillä eTwinning-teknologian kautta voi auttaa nuoria oppimaan kieliä paremmin, työskentelemään vertaistensa muissa maissa asuvien nuorten kanssa ja valmistautumaan ulkomailla tapahtuvaa opiskelua, harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten.

·Oppilaiden liikkuvuudesta, muun muassa Erasmus+ -ohjelman kautta, voisi tulla vakituinen osa oppimisprosessia. Tämä pitäisi ulottaa virtuaaliseen liikkuvuuteen ja henkilökunnan laajempaan liikkuvuuteen.

·Diagnostinen, kehyksellinen ja summatiivinen arviointi voidaan saattaa opettajien, kouluttajien ja oppilaiden käyttöön kielen kehityksen seuraamiseksi ja arvioimiseksi. Edistyksen seurantaan käytetään yksittäisiä kieliportfolioita, esimerkiksi eurooppalaista kielisalkkua tai Europass-kielipassia.

3. Opettajien ja kouluttajien tuki

·Nykykielten opettajia tulisi kannustaa osallistumaan vaihto-ohjelmiin maissa, joissa heidän kohdekieltään puhutaan, osana pohjakoulutusta ja/tai ammatillista jatkokoulutusta. Vastavalmistunut kieltenopettaja voisi viettää vähintään kuusi kuukautta ulkomailla opinnoissa tai opetustehtävissä.

·Muiden kuin nykykielten opettajat ja kouluttajat voisivat hankkia kielitietoisuutta ja tietoa kielten didaktiikasta sekä menetelmiä oppijoiden tukemiseen.

·Kieltenopetukseen voitaisiin ottaa mukaan kieliavustajia käyttämällä jäsenvaltioiden välillä tarjottuja vaihto-ohjelmamahdollisuuksia.

·Ammatilliset jatkokoulutusmahdollisuudet olisi tuotava opettajien saataville (verkostojen, käytännön yhteisöjen, verkossa toimivien massakielikurssien, osaamiskeskusten, yhteisöllisen verkko-oppimisen, toimintatutkimuksen jne. kautta), jotta opettajat pysyvät ajan tasalla uusimmista opetusalan innovaatioista ja voivat kehittää osaamistaan.

4. Kumppanuussuhteet ja kytkökset laajempaan kouluympäristöön kielten opetuksen tukemiseksi

·Koulut ja koulutuskeskukset voisivat tehdä yhteistyötä lasten vanhempien kanssa lasten kieltenopetuksen tukemiseksi erityisesti tapauksissa, joissa lapset kasvavat monikielisinä tai käyttävät kotona muuta kieltä kuin koulun opetuskieltä. 

·Koulut ja koulutuskeskukset voivat kehittää kumppanuussuhteita kielikeskusten/kielilaboratorioiden, julkisten kirjastojen, kulttuurikeskusten tai muiden kulttuurijärjestöjen, yliopistojen ja tutkimuskeskusten kanssa osallistavampien ympäristöjen luomiseksi, kielten käyttöönoton rikastuttamiseksi ja opetusmenetelmien innovoimiseksi.

·Koulut, koulutuskeskukset ja kunnat voivat yhdistää resurssejaan sellaisten kielikeskusten luomiseksi, jotka tarjoavat suuremman kielivalikoiman, vähemmän puhuttujen kielten ja/tai sellaisten kielten ylläpitämiseksi, joita ei opeteta koulussa.

·Yhteistyö työnantajien kanssa alueella tai sen ulkopuolella voi auttaa parantamaan ymmärrystä työelämässä tarvittavan kielitaidon tärkeydestä ja auttaa varmistamaan, että saatu kielitaito tukee tehokkaasti työllistymistä.

·Rajat ylittäviin kumppanuussuhteisiin oppilaitosten välillä voidaan kannustaa raja-alueilla. Opiskelijoiden, opettajien, kouluttajien ja hallintohenkilökunnan sekä jatko-opiskelijoiden ja tutkijoiden liikkuvuutta voidaan helpottaa tarjoamalla tietoa ja kursseja naapurimaassa puhuttavilla kielillä. Monikielisyyden edistäminen näissä rajat ylittävissä kumppanuuksissa voi valmistaa tutkinnonsaaneita työmarkkinoille rajan molemmin puolin.