Avainsanat
Tiivistelmä

Avainsanat

1. Välitoimet - Tutkittavaksi ottamisen edellytykset - Pääasian tutkittavaksi ottaminen - Asiaan vaikuttamattomuus - Rajat

(EY 242 ja EY 243 artikla; ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 104 artiklan 1 kohdan 1 alakohta)

2. Kumoamiskanne - Kannekelpoiset toimet - Toimet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia - Parlamentin puhemiehen parlamentin nimissä tekemä toimi

(EY 230 artikla; edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä, välittömillä vaaleilla annetun säädöksen 12 artiklan 2 kohta)

3. Välitoimet - Täytäntöönpanon lykkääminen - Väliaikaismääräykset - Myöntämisedellytykset - Fumus boni juris - Vakava ja korjaamaton vahinko - Parlamentin päätös yhden sen jäsenen edustajantoimen menettämisestä

(EY 242 ja EY 243 artikla; ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 104 artiklan 2 kohta)

4. Välitoimet - Täytäntöönpanon lykkääminen - Yhden parlamentin jäsenen edustajantoimen menettämisestä tehdyn päätöksen täytäntöönpanon lykkääminen - Kysymyksessä olevien intressien vertailu

(EY 242 artikla; ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 104 artiklan 2 kohta)

Tiivistelmä

1. Pääasiassa nostetun kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä ei pääsääntöisesti voida tutkia välitoimimenettelyssä, jotta ei otettaisi ennalta kantaa pääasian ratkaisuun. Silloin kun vedotaan siihen, että pääasiassa nostettu kanne, johon välitoimihakemus liittyy, on selvästi jätettävä tutkimatta, saattaa kuitenkin osoittautua tarpeelliseksi tutkia, onko olemassa seikkoja, joiden perusteella on mahdollista ensiarvion perusteella päätyä sille kannalle, että kanne tutkitaan.

( ks. 58 kohta )

2. EY 230 artiklassa tarkoitettuja säädöksiä, päätöksiä tai muita toimia, joista voidaan nostaa kumoamiskanne, ovat ainoastaan sellaiset toimenpiteet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa kantajan etuihin muuttaen kantajan oikeudellista asemaa selvästi. Sitä vastoin muodolla, jossa tällaiset toimet tai päätökset annetaan tai tehdään, ei periaatteessa ole merkitystä sen kannalta, voidaanko ne riitauttaa tällaisella kanteella. Se seikka, että päätöstä ei ole tehnyt parlamentti vaan sen puhemies parlamentin nimissä, ei vaikuta kantajan mahdollisuuteen riitauttaa sen pätevyyttä siltä osin kuin päätöksestä aiheutuu sitovia oikeusvaikutuksia.

( ks. 61 kohta )

3. Ei ole mahdollista hylätä ensi näkemältä sitä asiallisena pidettävää väitettä, ettei parlamentin tehtävää yhden sen edustajan edustajantoimen menettämistä koskevassa vuoden 1976 säädöksen 12 artiklan 2 kohdan mukaisessa menettelyssä voida tulkita puhtaasti sidotun toimivallan tapauksena. Välitoimihakemuksen kiireellisyys on arvioitava sen perusteella, onko asiassa tarpeen määrätä välittömästi, jotta vältyttäisiin siltä, että välitoimia pyytäneelle asianosaiselle aiheutuu vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa. Välitoimen määräämistä vaatineen asianosaisen kuuluu näyttää, että se ei voi odottaa pääasiassa annettavaa päätöstä kärsimättä edellä mainitun luonteista vahinkoa. Koska parlamentin jäsenen edustajan toimikausi on rajoitettu viiteen vuoteen ja koska parlamentin päätöksestä johtuvan edustajantoimen menettämisen vuoksi Euroopan parlamentin jäsenen on mahdotonta jatkaa tehtäviensä hoitamista, on selvää, että jos pääasian käsittelevä tuomioistuin kumoaa kyseisen päätöksen, kantajalle aiheutunut vahinko, mikäli päätöksen täytäntöönpanoa ei lykätä, on korjaamaton.

( ks. 63, 85 ja 95-96 kohta )

4. Kun välitoimista määräävä tuomioistuin vertailee kyseessä olevia intressejä käsitellessään toimen täytäntöönpanon lykkäämiseksi tehtyä hakemusta, sen on tutkittava erityisesti, voidaanko riidanalaisen toimen välittömän täytäntöönpanon vaikutukset poistaa siinä tapauksessa, että pääasiasta päättävä tuomioistuin mahdollisesti kumoaa toimen, ja päinvastoin, estetäänkö toimen täytäntöönpanon lykkäämisellä toimen täysien oikeusvaikutusten ilmeneminen, jos pääasian kanne hylätään.

Vaikka onkin kiistämättä yleisen edun mukaista, että parlamentin kokoonpano on yhteisön oikeuden mukainen, on myös yleisen edun mukaista, että sen jäsenet voivat harjoittaa niitä tehtäviään, jotka heidän valitsijansa ovat heille antaneet, koko edustajantoimen keston ajan, ellei edustajantoimen katsota lakanneen sovellettavia oikeussääntöjä noudattaen. Parlamentin yleinen intressi siihen, että kansallisesta lainsäädännöstä johtuva parlamentin jäsenen edustajantoimen menettäminen pysytetään, ei kaikkien kyseiselle jäsenelle siitä aiheutuvien epäedullisten seurauksien vuoksi ylitä hänen erityistä intressiään siihen, että hän saa jälleen edustajanpaikkansa parlamentissa ja voi uudelleen harjoittaa siihen liittyviä julkisia tehtäviä, kunnes pääasian käsittelevä tuomioistuin on tehnyt ratkaisunsa pääasiassa, ellei parlamentti merkitse tiedoksi mainittua edustajantoimen menetystä yhteisön oikeuden säännösten mukaisesti. Vaikka Ranskan tasavallan intressi siihen, että parlamentti noudattaa sen vaalilainsäädäntöä, onkin tärkeä, tällainen intressi on luonteeltaan yleinen eikä se voi ylittää kyseessä olevan jäsenen erityistä ja välitöntä intressiä.

( ks. 100-104 kohta )