Asia C-621/11 P

New Yorker SHK Jeans GmbH & Co. KG

vastaan

sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

”Muutoksenhaku — Hakemus sanamerkin FISHBONE rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Väitemenettely — Aikaisempi kansallinen kuviomerkki FISHBONE BEACHWEAR — Aikaisemman tavaramerkin tosiasiallinen käyttö — Sellaisen lisänäytön huomioon ottaminen, jota ei ole esitetty asetetussa määräajassa — Asetus (EY) N:o 207/2009 — 42 artiklan 2 ja 3 kohta sekä 76 artiklan 2 kohta — Asetus (EY) N:o 2868/95 — 22 säännön 2 kohta”

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 18.7.2013

Yhteisön tavaramerkki – Väitemenettely – Sellaisten tosiseikkojen ja todisteiden huomioon ottaminen, joita ei ole esitetty asetetussa määräajassa väitteen tueksi – Valituslautakunnan harkintavalta

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 42 artiklan 2 kohta ja 76 artiklan 2 kohta; komission asetuksen N:o 2868/95 1 artiklan 22 säännön 2 kohta)

Yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 207/207 76 artiklan 2 kohdan sanamuodosta seuraa, että pääsäännön mukaan – ja ellei erikseen ole toisin säädetty – asian osapuolet voivat esittää tosiseikkoja ja todisteita niiden määräaikojen päättymisen jälkeen, jotka niiden esittämiselle on asetettu asetuksen N:o 207/2009 säännösten nojalla, eikä sisämarkkinoiden harmonisointivirastoa (tavaramerkit ja mallit) ole millään tavoin kielletty ottamasta huomioon tosiseikkoja tai todisteita, joihin on vedottu tai jotka on esitetty tällä tavalla liian myöhään. Tässä säännöksessä tarkennetaan, että SMHV ”voi” tällaisessa tapauksessa päättää olla ottamatta huomioon tällaisia todisteita, ja annetaan näin SMHV:lle laaja harkintavalta päättää perustellen tältä osin päätöksensä, onko ne otettava huomioon vai ei.

Erityisesti väitemenettelyissä tapahtuvasta aikaisemman tavaramerkin tosiasiallista käyttöä koskevien todisteiden esittämisestä on todettava, että asetuksen N:o 207/2009 42 artiklan 2 kohdassa säädetään kyllä siitä, että väitteen tehneen tavaramerkin haltijan on rekisteröintihakemuksen tekijän pyynnöstä toimitettava todisteet tavaramerkin tosiasiallisesta käytöstä, joiden puuttuessa väite hylätään, mutta kyseisessä asetuksessa ei ole säännöstä, jossa tarkennettaisiin määräaika, jonka kuluessa tällaiset todisteet on esitettävä. Sitä vastoin yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 40/94 täytäntöönpanosta annetun asetuksen N:o 2868/95 22 säännön 2 kohdassa säädetään tästä, että mikäli tällainen pyyntö on esitetty, SMHV pyytää aikaisemman tavaramerkin haltijaa toimittamaan näytön tavaramerkin käytöstä tai perustellut syyt käyttämättä jättämiseen SMHV:n määräämän määräajan kuluessa.

Kun siis kyseisen tavaramerkin käytön osoittamiseksi merkityksellisiä todisteita on esitetty SMHV:n asetuksen N:o 2868/95 22 säännön 2 kohdan nojalla asettamassa määräajassa, lisänäyttöä tällaisesta käytöstä on mahdollista esittää kyseisen määräajan päättymisen jälkeen. Tällaisessa tilanteessa ei millään muotoa kielletä SMHV:a ottamasta huomioon tällä tavalla myöhään esitettyjä todisteita ja käyttämästä näin asetuksen N:o 207/2009 76 artiklan 2 kohdan mukaista harkintavaltaansa.

Harkintavallasta, jota SMHV käyttää arvioidessaan myöhään esitettyjen todisteiden mahdollista huomioon ottamista, on huomautettava, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan tämä huomioon ottaminen on perusteltua erityisesti silloin, kun SMHV:n on ratkaistava asia väitemenettelyssä ja kun se katsoo, että yhtäältä liian myöhään esitetyt seikat ovat ensi arviolta mahdollisesti todella merkityksellisiä sen käsiteltävänä olevan väitteen ratkaisun kannalta ja että toisaalta menettelyvaihe, jossa tällainen liian myöhäinen esittäminen tapahtuu, ja tähän liittyvät olosuhteet eivät ole esteenä niiden huomioon ottamiselle

(ks. 21–25, 30 ja 33 kohta)

Asia C-621/11 P

New Yorker SHK Jeans GmbH & Co. KG

vastaan

sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

”Muutoksenhaku — Hakemus sanamerkin FISHBONE rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Väitemenettely — Aikaisempi kansallinen kuviomerkki FISHBONE BEACHWEAR — Aikaisemman tavaramerkin tosiasiallinen käyttö — Sellaisen lisänäytön huomioon ottaminen, jota ei ole esitetty asetetussa määräajassa — Asetus (EY) N:o 207/2009 — 42 artiklan 2 ja 3 kohta sekä 76 artiklan 2 kohta — Asetus (EY) N:o 2868/95 — 22 säännön 2 kohta”

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 18.7.2013

Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Sellaisten tosiseikkojen ja todisteiden huomioon ottaminen, joita ei ole esitetty asetetussa määräajassa väitteen tueksi — Valituslautakunnan harkintavalta

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 42 artiklan 2 kohta ja 76 artiklan 2 kohta; komission asetuksen N:o 2868/95 1 artiklan 22 säännön 2 kohta)

Yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 207/207 76 artiklan 2 kohdan sanamuodosta seuraa, että pääsäännön mukaan – ja ellei erikseen ole toisin säädetty – asian osapuolet voivat esittää tosiseikkoja ja todisteita niiden määräaikojen päättymisen jälkeen, jotka niiden esittämiselle on asetettu asetuksen N:o 207/2009 säännösten nojalla, eikä sisämarkkinoiden harmonisointivirastoa (tavaramerkit ja mallit) ole millään tavoin kielletty ottamasta huomioon tosiseikkoja tai todisteita, joihin on vedottu tai jotka on esitetty tällä tavalla liian myöhään. Tässä säännöksessä tarkennetaan, että SMHV ”voi” tällaisessa tapauksessa päättää olla ottamatta huomioon tällaisia todisteita, ja annetaan näin SMHV:lle laaja harkintavalta päättää perustellen tältä osin päätöksensä, onko ne otettava huomioon vai ei.

Erityisesti väitemenettelyissä tapahtuvasta aikaisemman tavaramerkin tosiasiallista käyttöä koskevien todisteiden esittämisestä on todettava, että asetuksen N:o 207/2009 42 artiklan 2 kohdassa säädetään kyllä siitä, että väitteen tehneen tavaramerkin haltijan on rekisteröintihakemuksen tekijän pyynnöstä toimitettava todisteet tavaramerkin tosiasiallisesta käytöstä, joiden puuttuessa väite hylätään, mutta kyseisessä asetuksessa ei ole säännöstä, jossa tarkennettaisiin määräaika, jonka kuluessa tällaiset todisteet on esitettävä. Sitä vastoin yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 40/94 täytäntöönpanosta annetun asetuksen N:o 2868/95 22 säännön 2 kohdassa säädetään tästä, että mikäli tällainen pyyntö on esitetty, SMHV pyytää aikaisemman tavaramerkin haltijaa toimittamaan näytön tavaramerkin käytöstä tai perustellut syyt käyttämättä jättämiseen SMHV:n määräämän määräajan kuluessa.

Kun siis kyseisen tavaramerkin käytön osoittamiseksi merkityksellisiä todisteita on esitetty SMHV:n asetuksen N:o 2868/95 22 säännön 2 kohdan nojalla asettamassa määräajassa, lisänäyttöä tällaisesta käytöstä on mahdollista esittää kyseisen määräajan päättymisen jälkeen. Tällaisessa tilanteessa ei millään muotoa kielletä SMHV:a ottamasta huomioon tällä tavalla myöhään esitettyjä todisteita ja käyttämästä näin asetuksen N:o 207/2009 76 artiklan 2 kohdan mukaista harkintavaltaansa.

Harkintavallasta, jota SMHV käyttää arvioidessaan myöhään esitettyjen todisteiden mahdollista huomioon ottamista, on huomautettava, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan tämä huomioon ottaminen on perusteltua erityisesti silloin, kun SMHV:n on ratkaistava asia väitemenettelyssä ja kun se katsoo, että yhtäältä liian myöhään esitetyt seikat ovat ensi arviolta mahdollisesti todella merkityksellisiä sen käsiteltävänä olevan väitteen ratkaisun kannalta ja että toisaalta menettelyvaihe, jossa tällainen liian myöhäinen esittäminen tapahtuu, ja tähän liittyvät olosuhteet eivät ole esteenä niiden huomioon ottamiselle

(ks. 21–25, 30 ja 33 kohta)