Yhdistetyt asiat C-72/10 ja C-77/10

Rikosoikeudenkäynnit

Marcello Costaa ja Ugo Cifonea vastaan

(Corte suprema di cassazionen esittämät

ennakkoratkaisupyynnöt)

”Sijoittautumisvapaus — Palvelujen tarjoamisen vapaus — Onnenpelit — Urheilutapahtumiin liittyvien vetojen kerääminen — Toimilupavaatimus — Unionin oikeuden vastaisesta toimilupien myöntämisestä tehtävät päätelmät — 16 300 lisätoimiluvan myöntäminen — Yhdenvertaisen kohtelun periaate ja avoimuusvelvollisuus — Oikeusvarmuuden periaate — Aikaisempien toimiluvanhaltijoiden suojaaminen — Kansallinen säännöstö — Pakolliset vähimmäisetäisyydet vetojen keräämispisteiden välillä — Hyväksyttävyys — Rajanylittävät toiminnot, jotka ovat rinnastettavissa toimiluvan kohteena oleviin toimintoihin — Kansallisessa säännöstössä asetettu kielto — Hyväksyttävyys”

Tuomion tiivistelmä

1. Palvelujen tarjoamisen vapaus – Sijoittautumisvapaus – Rajoitukset – Onnenpelit – Kansallinen lainsäädäntö, jossa kielletään rangaistusseuraamusten uhalla vetojen kerääminen ilman toimilupaa tai lupaa – Toimiluvan tai luvan epääminen unionin oikeuden vastaisesti

   (EY 43 ja EY 49 artikla)

2. Palvelujen tarjoamisen vapaus – Sijoittautumisvapaus – Rajoitukset – Onnenpelit – Kansallinen lainsäädäntö, jossa kielletään vetojen kerääminen ilman toimilupaa tai poliisin myöntämää lupaa – Toimijan sulkeminen unionin oikeuden vastaisesti pois tällaisen toimiluvan myöntämiseksi järjestetystä tarjouskilpailusta

   (EY 43 ja EY 49 artikla)

3. Palvelujen tarjoamisen vapaus – Sijoittautumisvapaus – Onnenpelit – Kansallinen lainsäädäntö, jossa kielletään rangaistusseuraamusten uhalla vetojen kerääminen ilman toimilupaa tai lupaa – Tarjouskilpailun päätteeksi myönnettyjen toimilupien menettämisen edellytykset

   (EY 43 ja EY 49 artikla)

1.  EY 43 ja EY 49 artiklaa sekä yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja tehokkuusperiaatetta on tulkittava siten, että ne estävät sellaista jäsenvaltiota, joka on unionin oikeutta rikkoen säätänyt, ettei tietylle toimijaryhmälle voida myöntää taloudellisen toiminnan harjoittamiseen tarvittavia toimilupia, ja joka pyrkii korjaamaan kyseisen rikkomisen kilpailuttamalla huomattavan määrän uusia toimilupia, suojaamasta olemassa olevien toimijoiden saavuttamia kaupallisia asemia vahvistamalla muun muassa uusien toimiluvan haltijoiden ja olemassa olevien toimijoiden toimipaikkojen väliset vähimmäisetäisyydet.

   Myyntipisteiden välistä vähimmäisetäisyyttä koskeva järjestelmä voi olla oikeutettavissa vain, jos tällaisten sääntöjen todellisena tavoitteena ei ole suojata olemassa olevien toimijoiden kaupallisia asemia vaan pikemminkin kanavoida onnenpelien kysyntä valvottuihin piireihin. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on lisäksi tarkastettava, että vähimmäisetäisyyksien noudattamista koskevalla velvollisuudella, joka estää lisämyyntipisteiden sijoittamisen alueille, joissa käy paljon ihmisiä, voidaan todellakin saavuttaa esiin tuotu tavoite ja se johtaa todellisuudessa siihen, että uudet toimijat päättävät sijoittautua paikkoihin, joissa ei käy niin paljon ihmisiä, ja varmistavat siis sen, että myyntipisteitä on koko maassa.

   (ks. 65 ja 66 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)

2.  EY 43 ja EY 49 artiklaa on tulkittava siten, että ne estävät soveltamasta seuraamuksia tarjouskilpailusta unionin oikeutta rikkoen pois suljettuun toimijaan sidoksissa oleviin henkilöihin sen vuoksi, että nämä ovat harjoittaneet järjestynyttä vetojen keräämistoimintaa ilman toimilupaa tai poliisin myöntämää lupaa, sellaisen uuden tarjouskilpailun jälkeenkin, jolla on tarkoitus korjata kyseinen unionin oikeuden rikkominen, jos kyseisellä tarjouskilpailulla ja siihen perustuvalla uusien toimilupien myöntämisellä ei tosiasiassa ole korjattu mainitun toimijan laitonta poissulkemista aikaisemmasta tarjouskilpailusta.

   Tästä on kyse silloin, kun toimijan osalta vireille pannut rikosoikeudelliset menettelyt, jotka ovat osoittautuneet myöhemmin perusteettomiksi, olivat vireillä sellaisen tarjouskilpailun ajankohtana, jolla on tarkoitus korjata ensimmäisen tarjouskilpailun puutteet, siten, että kyseisen toimijan oli käytännössä mahdotonta osallistua toiseen tarjouskilpailuun, koska muuten se menettäisi heti toimilupansa. Vaikka siis tietyin edellytyksin saattaakin osoittautua perustelluksi toteuttaa ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä sellaista onnenpelitoimijaa vastaan, jonka epäillään todisteiden perusteella osallistuneen rikolliseen toimintaan, markkinoiden ulkopuolelle sulkemisen toimiluvan menettämisen myötä olisi näet lähtökohtaisesti katsottava olevan oikeassa suhteessa rikollisuuden torjuntaa koskevaan tavoitteeseen nähden ainoastaan, jos se perustuu tuomioon, joka on lainvoimainen ja joka on annettu riittävän vakavasta rikoksesta. Kansallista lainsäädäntöä, jossa säädetään – vaikkakin vain väliaikaisesti – toimijoiden sulkemisesta markkinoiden ulkopuolelle, olisi lisäksi mahdollista pitää oikeasuhteisena ainoastaan, jos siinä säädetään tehokkaista oikeussuojakeinoista ja siitä aiheutuneen vahingon korvaamisesta, että kyseinen ulkopuolelle sulkeminen osoittautuu myöhemmin perusteettomaksi.

   (ks. 81, 84 ja 91 kohta sekä tuomiolauselman 2 kohta)

3.  EY 43 ja EY 49 artiklasta, yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta, avoimuusvelvollisuudesta ja oikeusvarmuuden periaatteesta seuraa, että muihin onnenpeleihin kuin hevoskilpailuihin liittyvän tarjouskilpailun ehdot ja yksityiskohtaiset säännöt ja etenkin määräykset tällaisen tarjouskilpailun päätteeksi myönnettyjen toimilupien menettämisestä on esitettävä selvästi, täsmällisesti ja yksiselitteisesti, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkastettava.

   (ks. 89 ja 92 kohta sekä tuomiolauselman 3 kohta)

Yhdistetyt asiat C-72/10 ja C-77/10

Rikosoikeudenkäynnit

Marcello Costaa ja Ugo Cifonea vastaan

(Corte suprema di cassazionen esittämät

ennakkoratkaisupyynnöt)

”Sijoittautumisvapaus — Palvelujen tarjoamisen vapaus — Onnenpelit — Urheilutapahtumiin liittyvien vetojen kerääminen — Toimilupavaatimus — Unionin oikeuden vastaisesta toimilupien myöntämisestä tehtävät päätelmät — 16 300 lisätoimiluvan myöntäminen — Yhdenvertaisen kohtelun periaate ja avoimuusvelvollisuus — Oikeusvarmuuden periaate — Aikaisempien toimiluvanhaltijoiden suojaaminen — Kansallinen säännöstö — Pakolliset vähimmäisetäisyydet vetojen keräämispisteiden välillä — Hyväksyttävyys — Rajanylittävät toiminnot, jotka ovat rinnastettavissa toimiluvan kohteena oleviin toimintoihin — Kansallisessa säännöstössä asetettu kielto — Hyväksyttävyys”

Tuomion tiivistelmä

1. Palvelujen tarjoamisen vapaus — Sijoittautumisvapaus — Rajoitukset — Onnenpelit — Kansallinen lainsäädäntö, jossa kielletään rangaistusseuraamusten uhalla vetojen kerääminen ilman toimilupaa tai lupaa — Toimiluvan tai luvan epääminen unionin oikeuden vastaisesti

   (EY 43 ja EY 49 artikla)

2. Palvelujen tarjoamisen vapaus — Sijoittautumisvapaus — Rajoitukset — Onnenpelit — Kansallinen lainsäädäntö, jossa kielletään vetojen kerääminen ilman toimilupaa tai poliisin myöntämää lupaa — Toimijan sulkeminen unionin oikeuden vastaisesti pois tällaisen toimiluvan myöntämiseksi järjestetystä tarjouskilpailusta

   (EY 43 ja EY 49 artikla)

3. Palvelujen tarjoamisen vapaus — Sijoittautumisvapaus — Onnenpelit — Kansallinen lainsäädäntö, jossa kielletään rangaistusseuraamusten uhalla vetojen kerääminen ilman toimilupaa tai lupaa — Tarjouskilpailun päätteeksi myönnettyjen toimilupien menettämisen edellytykset

   (EY 43 ja EY 49 artikla)

1.  EY 43 ja EY 49 artiklaa sekä yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja tehokkuusperiaatetta on tulkittava siten, että ne estävät sellaista jäsenvaltiota, joka on unionin oikeutta rikkoen säätänyt, ettei tietylle toimijaryhmälle voida myöntää taloudellisen toiminnan harjoittamiseen tarvittavia toimilupia, ja joka pyrkii korjaamaan kyseisen rikkomisen kilpailuttamalla huomattavan määrän uusia toimilupia, suojaamasta olemassa olevien toimijoiden saavuttamia kaupallisia asemia vahvistamalla muun muassa uusien toimiluvan haltijoiden ja olemassa olevien toimijoiden toimipaikkojen väliset vähimmäisetäisyydet.

   Myyntipisteiden välistä vähimmäisetäisyyttä koskeva järjestelmä voi olla oikeutettavissa vain, jos tällaisten sääntöjen todellisena tavoitteena ei ole suojata olemassa olevien toimijoiden kaupallisia asemia vaan pikemminkin kanavoida onnenpelien kysyntä valvottuihin piireihin. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on lisäksi tarkastettava, että vähimmäisetäisyyksien noudattamista koskevalla velvollisuudella, joka estää lisämyyntipisteiden sijoittamisen alueille, joissa käy paljon ihmisiä, voidaan todellakin saavuttaa esiin tuotu tavoite ja se johtaa todellisuudessa siihen, että uudet toimijat päättävät sijoittautua paikkoihin, joissa ei käy niin paljon ihmisiä, ja varmistavat siis sen, että myyntipisteitä on koko maassa.

   (ks. 65 ja 66 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)

2.  EY 43 ja EY 49 artiklaa on tulkittava siten, että ne estävät soveltamasta seuraamuksia tarjouskilpailusta unionin oikeutta rikkoen pois suljettuun toimijaan sidoksissa oleviin henkilöihin sen vuoksi, että nämä ovat harjoittaneet järjestynyttä vetojen keräämistoimintaa ilman toimilupaa tai poliisin myöntämää lupaa, sellaisen uuden tarjouskilpailun jälkeenkin, jolla on tarkoitus korjata kyseinen unionin oikeuden rikkominen, jos kyseisellä tarjouskilpailulla ja siihen perustuvalla uusien toimilupien myöntämisellä ei tosiasiassa ole korjattu mainitun toimijan laitonta poissulkemista aikaisemmasta tarjouskilpailusta.

   Tästä on kyse silloin, kun toimijan osalta vireille pannut rikosoikeudelliset menettelyt, jotka ovat osoittautuneet myöhemmin perusteettomiksi, olivat vireillä sellaisen tarjouskilpailun ajankohtana, jolla on tarkoitus korjata ensimmäisen tarjouskilpailun puutteet, siten, että kyseisen toimijan oli käytännössä mahdotonta osallistua toiseen tarjouskilpailuun, koska muuten se menettäisi heti toimilupansa. Vaikka siis tietyin edellytyksin saattaakin osoittautua perustelluksi toteuttaa ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä sellaista onnenpelitoimijaa vastaan, jonka epäillään todisteiden perusteella osallistuneen rikolliseen toimintaan, markkinoiden ulkopuolelle sulkemisen toimiluvan menettämisen myötä olisi näet lähtökohtaisesti katsottava olevan oikeassa suhteessa rikollisuuden torjuntaa koskevaan tavoitteeseen nähden ainoastaan, jos se perustuu tuomioon, joka on lainvoimainen ja joka on annettu riittävän vakavasta rikoksesta. Kansallista lainsäädäntöä, jossa säädetään – vaikkakin vain väliaikaisesti – toimijoiden sulkemisesta markkinoiden ulkopuolelle, olisi lisäksi mahdollista pitää oikeasuhteisena ainoastaan, jos siinä säädetään tehokkaista oikeussuojakeinoista ja siitä aiheutuneen vahingon korvaamisesta, että kyseinen ulkopuolelle sulkeminen osoittautuu myöhemmin perusteettomaksi.

   (ks. 81, 84 ja 91 kohta sekä tuomiolauselman 2 kohta)

3.  EY 43 ja EY 49 artiklasta, yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta, avoimuusvelvollisuudesta ja oikeusvarmuuden periaatteesta seuraa, että muihin onnenpeleihin kuin hevoskilpailuihin liittyvän tarjouskilpailun ehdot ja yksityiskohtaiset säännöt ja etenkin määräykset tällaisen tarjouskilpailun päätteeksi myönnettyjen toimilupien menettämisestä on esitettävä selvästi, täsmällisesti ja yksiselitteisesti, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkastettava.

   (ks. 89 ja 92 kohta sekä tuomiolauselman 3 kohta)