Asia C-342/10

Euroopan komissio

vastaan

Suomen tasavalta

”Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Pääomien vapaa liikkuvuus — SET 63 artikla — ETA-sopimus — 40 artikla — Ulkomaisille eläkerahastoille maksettavien osinkojen syrjivä verotus”

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 8.11.2012

1. Oikeudenkäyntimenettely – Suullinen käsittely – Uudelleenaloittaminen – Edellytykset

   (Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 61 artikla)

2. Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne – Kannekirjelmä – Muotomääräykset – Oikeudenkäynnin kohteen yksilöinti – Oikeudenkäynnin kohteen riittävän täsmällinen määrittely – Tutkittavaksi ottaminen

   (Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 38 artiklan 1 kohdan c alakohta)

3. Pääomien vapaa liikkuvuus – Rajoitukset – Verolainsäädäntö – Yhteisövero – Osinkojen verottaminen – Kansallinen lainsäädäntö, jossa ainoastaan kotimaisille eläkerahastoille varataan oikeus käsitellä saatuja osinkoja, jotka on siirretty varauksiin, vähennyskelpoisina menoina – Toisiinsa rinnastettavien tilanteiden erilainen kohtelu, jota ei voida hyväksyä – Oikeuttaminen – Tarvetta taata verojärjestelmän johdonmukaisuus ei ole

   (SEUT 63 artikla; ETA-sopimuksen 40 artikla)

1.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 13 kohta)

2.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 20–22 kohta)

3.  Jäsenvaltio, joka varaa kotimaisille eläkerahastoille oikeuden käsitellä määriä, jotka on varattu eläkesitoumuksista johtuvan vastuun peittämiseen, vähennyskelpoisina, mutta ei tarjoa samaa etua ulkomaisille eläkerahastoille, ei noudata SEUT 63 artiklan ja Euroopan talousalueesta (ETA) tehdyn sopimuksen 40 artiklan mukaisia velvoitteitaan.

   Tällaisen lainsäädännön takia kotimaisten eläkerahastojen saamat osingot ovat, toisin kuin ulkomaisten eläkerahastojen saamat osingot, käytännössä kokonaan tai lähes kokonaan vapautettuja tuloverosta, kun taas ulkomaisille eläkerahastoille maksettavista osingoista kannetaan lähdeveroa, jonka osalta vähennykset eivät ole sallittuja. Tällainen ulkomaisille eläkerahastoille maksettujen osinkojen kohteleminen epäedullisemmin kuin kotimaisille eläkerahastoille maksettujen osinkojen voi saada unionin tai Euroopan talousalueen muuhun jäsenvaltioon kuin kyseiseen jäsenvaltioon sijoittautuneet yhtiöt luopumaan tekemästä investointeja sinne, ja se on näin ollen lähtökohtaisesti SEUT 63 artiklassa ja ETA-sopimuksen 40 artiklassa kielletty pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitus.

   Koska tällaisella lainsäädännöllä luodaan suora yhteys eläkesitoumuksista johtuvan vastuun peittämiseen varattujen määrien ja eläkevakuutuslaitosten sellaisen toiminnan välille, josta syntyy verotettavaa tuloa, lainsäädännön tarkoituksena on ottaa huomioon eläkerahastojen erityinen päämäärä eli pääomien kerääminen, joka toteutetaan sellaisten sijoitusten avulla, jotka tuottavat muun muassa osinkotuloa, vakuutussopimuksiin perustuvien tulevaisuudessa realisoituvien vastuiden kattamiseksi. Koska myös samaa toimintaa harjoittavilla ulkomaisilla eläkerahastoilla on mainittu erityinen päämäärä, viimeksi mainitut ovat tilanteessa, joka on objektiivisesti arvioituna rinnastettavissa kotimaisten eläkerahastojen tilanteeseen siltä osin kuin on kyse kyseisestä jäsenvaltiosta saatavista osingoista.

   Tällaista pääomien vapaaseen liikkuvuuteen kohdistuvaa rajoitusta ei myöskään voida oikeuttaa tarpeella taata kansallisen verojärjestelmän johdonmukaisuus, jos oikeudellisesti riittävällä tavalla ei osoiteta, että kotimaisten eläkerahastojen veroetu kompensoidaan kantamalla tietty vero, millä oikeutettaisiin ulkomaisille eläkerahastoille maksettujen osinkojen verottaminen.

   (ks. 32, 33, 41–43, 50 ja 53 kohta sekä tuomiolauselma)

Asia C-342/10

Euroopan komissio

vastaan

Suomen tasavalta

”Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Pääomien vapaa liikkuvuus — SET 63 artikla — ETA-sopimus — 40 artikla — Ulkomaisille eläkerahastoille maksettavien osinkojen syrjivä verotus”

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 8.11.2012

1. Oikeudenkäyntimenettely — Suullinen käsittely — Uudelleenaloittaminen — Edellytykset

   (Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 61 artikla)

2. Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne — Kannekirjelmä — Muotomääräykset — Oikeudenkäynnin kohteen yksilöinti — Oikeudenkäynnin kohteen riittävän täsmällinen määrittely — Tutkittavaksi ottaminen

   (Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 38 artiklan 1 kohdan c alakohta)

3. Pääomien vapaa liikkuvuus — Rajoitukset — Verolainsäädäntö — Yhteisövero — Osinkojen verottaminen — Kansallinen lainsäädäntö, jossa ainoastaan kotimaisille eläkerahastoille varataan oikeus käsitellä saatuja osinkoja, jotka on siirretty varauksiin, vähennyskelpoisina menoina — Toisiinsa rinnastettavien tilanteiden erilainen kohtelu, jota ei voida hyväksyä — Oikeuttaminen — Tarvetta taata verojärjestelmän johdonmukaisuus ei ole

   (SEUT 63 artikla; ETA-sopimuksen 40 artikla)

1.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 13 kohta)

2.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 20–22 kohta)

3.  Jäsenvaltio, joka varaa kotimaisille eläkerahastoille oikeuden käsitellä määriä, jotka on varattu eläkesitoumuksista johtuvan vastuun peittämiseen, vähennyskelpoisina, mutta ei tarjoa samaa etua ulkomaisille eläkerahastoille, ei noudata SEUT 63 artiklan ja Euroopan talousalueesta (ETA) tehdyn sopimuksen 40 artiklan mukaisia velvoitteitaan.

   Tällaisen lainsäädännön takia kotimaisten eläkerahastojen saamat osingot ovat, toisin kuin ulkomaisten eläkerahastojen saamat osingot, käytännössä kokonaan tai lähes kokonaan vapautettuja tuloverosta, kun taas ulkomaisille eläkerahastoille maksettavista osingoista kannetaan lähdeveroa, jonka osalta vähennykset eivät ole sallittuja. Tällainen ulkomaisille eläkerahastoille maksettujen osinkojen kohteleminen epäedullisemmin kuin kotimaisille eläkerahastoille maksettujen osinkojen voi saada unionin tai Euroopan talousalueen muuhun jäsenvaltioon kuin kyseiseen jäsenvaltioon sijoittautuneet yhtiöt luopumaan tekemästä investointeja sinne, ja se on näin ollen lähtökohtaisesti SEUT 63 artiklassa ja ETA-sopimuksen 40 artiklassa kielletty pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitus.

   Koska tällaisella lainsäädännöllä luodaan suora yhteys eläkesitoumuksista johtuvan vastuun peittämiseen varattujen määrien ja eläkevakuutuslaitosten sellaisen toiminnan välille, josta syntyy verotettavaa tuloa, lainsäädännön tarkoituksena on ottaa huomioon eläkerahastojen erityinen päämäärä eli pääomien kerääminen, joka toteutetaan sellaisten sijoitusten avulla, jotka tuottavat muun muassa osinkotuloa, vakuutussopimuksiin perustuvien tulevaisuudessa realisoituvien vastuiden kattamiseksi. Koska myös samaa toimintaa harjoittavilla ulkomaisilla eläkerahastoilla on mainittu erityinen päämäärä, viimeksi mainitut ovat tilanteessa, joka on objektiivisesti arvioituna rinnastettavissa kotimaisten eläkerahastojen tilanteeseen siltä osin kuin on kyse kyseisestä jäsenvaltiosta saatavista osingoista.

   Tällaista pääomien vapaaseen liikkuvuuteen kohdistuvaa rajoitusta ei myöskään voida oikeuttaa tarpeella taata kansallisen verojärjestelmän johdonmukaisuus, jos oikeudellisesti riittävällä tavalla ei osoiteta, että kotimaisten eläkerahastojen veroetu kompensoidaan kantamalla tietty vero, millä oikeutettaisiin ulkomaisille eläkerahastoille maksettujen osinkojen verottaminen.

   (ks. 32, 33, 41–43, 50 ja 53 kohta sekä tuomiolauselma)