Asia C-385/07 P

Der Grüne Punkt – Duales System Deutschland GmbH

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

”Muutoksenhaku — Kilpailu — EY 82 artikla — Saksassa käytettyjen pakkausten keräys- ja hyödyntämisjärjestelmä — Der Grüne Punkt -logo — Logon käyttöä koskevaan sopimukseen perustuva maksu — Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö — Tavaramerkin haltijan yksinoikeus — Oikeudenkäynnin kohtuuton kesto ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa — Oikeudenkäynnin kohtuullinen kesto — Tehokkaan oikeussuojan periaate — Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 58 ja 61 artikla”

Julkisasiamies Y. Botin ratkaisuehdotus 31.3.2009   I ‐ 6160

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 16.7.2009   I ‐ 6219

Tuomion tiivistelmä

1. Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Riittämättömät tai ristiriitaiset perustelut

   (EY 225 artikla; yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 58 artiklan ensimmäinen kohta)

2. Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Tavaramerkit – Direktiivi 89/104 – Tavaramerkin haltijan oikeus kieltää kolmatta käyttämästä samaa merkkiä samoja tavaroita varten – Oikeuteen ei ole mahdollista vedota tavaramerkin haltijan sopimuskumppania vastaan, joka käyttää tavaramerkkiä lisenssisopimusta noudattaen

   (Neuvoston direktiivin 89/104 5 artiklan 1 kohdan a alakohta)

3. Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Yhteisöjen tuomioistuin ei valvo ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen suorittamaa arviointia siitä, onko tietoja tarpeen täydentää, paitsi jos tosiseikat tai selvitysaineisto on otettu huomioon vääristyneellä tavalla

   (Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 64 artikla)

4. Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Oikeudenkäyntivirhe – Oikeudenkäynnin kohtuullista kestoa koskevan periaatteen loukkaaminen sellaisen kantajan vahingoksi, joka riitauttaa päätöksen, jolla se pakotetaan muuttamaan liiketoimintamalliaan

5. Yhteisön oikeus – Periaatteet – Perusoikeudet, joiden kunnioittamista yhteisöjen tuomioistuin valvoo – Jokaisen oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin – Toimiminen kohtuullisessa ajassa

   (Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla)

6. Oikeudenkäyntimenettely – Oikeudenkäynnin kesto ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa – Oikeudenkäynnin kohtuullinen kesto – Arviointiperusteet

7. Oikeudenkäyntimenettely – Oikeudenkäynnin kesto ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa – Oikeudenkäynnin kohtuullinen kesto – Kilpailusääntöjen rikkomista koskeva oikeusriita – Oikeudenkäynnin kohtuullisen keston ylittäminen – Seuraukset

   (EY 235 artikla ja EY 288 artiklan toinen kohta; yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 61 artiklan ensimmäinen kohta)

1.  Perusteluvelvollisuus ei velvoita ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta esittämään selvitystä, jossa seurattaisiin tyhjentävästi ja kohta kohdalta kaikkia riidan asianosaisten esittämiä päätelmiä, ja perustelut voivat siten olla implisiittisiä, kunhan asianosaiset saavat niiden avulla selville syyt, joiden vuoksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei ole hyväksynyt asianosaisten argumentteja, ja yhteisöjen tuomioistuimella on käytettävissään riittävät tiedot, jotta se kykenee harjoittamaan laillisuusvalvontaansa.

   (ks. 114 kohta)

2.  Tavaramerkeistä annetun direktiivin 89/104 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan rekisteröidyn tavaramerkin haltijalla on tavaramerkkiin yksinoikeus, jonka perusteella hänellä on oikeus kieltää muita ilman hänen suostumustaan käyttämästä elinkeinotoiminnassa merkkiä, joka on sama kuin tavaramerkki ja samoja tavaroita tai palveluja varten kuin ne tavarat tai palvelut, joita varten tavaramerkki on rekisteröity. Direktiivin 89/104 5 artiklan itse sanamuodosta ilmenee, ettei kyseinen säännös kata tilannetta, jossa kolmas käyttää tavaramerkkiä tavaramerkin haltijan suostumuksella. Tästä on kyse muun muassa silloin, kun tavaramerkin haltija antaa lisenssisopimuksen ehtojen mukaan sopimuskumppaneilleen oikeuden käyttää sen tavaramerkkiä. Yritys ei näin ollen voi hyödyllisesti vedota logon, joka on asianmukaisesti rekisteröity tavaramerkiksi, sille antamaan yksinoikeuteen siltä osin kuin on kyse siitä, että kyseistä logoa käyttävät sellaiset valmistajat ja myyjät, jotka ovat tehneet sen kanssa mainitun logon käyttöä koskevan sopimuksen.

   (ks. 125, 128 ja 129 kohta)

3.  Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin arvioi yksin sen, onko sen ratkaistavana olevissa asioissa käytettävissä olevia tietoja tarpeen täydentää. Oikeudenkäyntiasiakirjojen todistusarvo kuuluu sen tosiseikkojen arviointia koskevaan yksinomaiseen toimivaltaan, eikä yhteisöjen tuomioistuin voi tutkia valituksen yhteydessä tosiseikkoja, paitsi jos ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle esitetty selvitys on otettu vääristyneellä tavalla huomioon tai jos tämän määrittämän tosiseikaston paikkansapitämättömyys käy ilmi oikeudenkäyntiasiakirjoista. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta ei näin ollen voida arvostella siitä, että se on ennen istunnon pitämistä ja sen aikana esittänyt osapuolille joukon yksityiskohtaisia kysymyksiä täydentääkseen niitä tietoja, jotka sillä oli jo käytettävinään, eikä siitä, että se on tehnyt osapuolten näihin kysymyksiin antamien vastausten perusteella tiettyjä johtopäätöksiä.

   (ks. 163 ja 164 kohta)

4.  Yhteisöjen tuomioistuimella on valituksen yhteydessä toimivalta tutkia, onko ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa tapahtunut oikeudenkäyntivirheitä, jotka ovat valittajan edun vastaisia, ja yhteisöjen tuomioistuimen on varmistettava, että yhteisön oikeuden yleisiä periaatteita on noudatettu. Yrityksellä, joka nostaa kanteen sellaisen päätöksen kumoamiseksi, jolla se pakotetaan mukauttamaan sen asiakkaittensa kanssa tekemää vakiosopimusta, on liiketoimintamalliin liittyvistä ilmeisistä syistä selvä intressi siihen, että niihin perusteisiin, joiden nojalla se väittää, että mainittu päätös on laiton, otetaan kantaa kohtuullisessa ajassa.

   (ks. 176 ja 180 kohta)

5.  Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleessa määrätään, että jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen yksityisluonteisista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Tällaista oikeutta sovelletaan yhteisön oikeuden yleisenä periaatteena oikeudenkäyntiin, jonka kohteena on komission päätös. Mainittu oikeus on lisäksi vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklassa, joka liittyy tehokasta oikeussuojaa koskevaan periaatteeseen.

   (ks. 177–179 kohta)

6.  Tuomion antamiseen kuluneen ajan kohtuullisuutta on arvioitava sellaisten kuhunkin asiaan liittyvien olosuhteiden perusteella, kuten asian monimutkaisuus ja se, miten asianosaiset ovat menetelleet. Merkityksellisten arviointiperusteiden luettelo ei ole tältä osin tyhjentävä, ja mainitun ajan kohtuullisuuden arviointi ei edellytä asian olosuhteiden järjestelmällistä tarkastelua kunkin arviointiperusteen valossa, kun oikeudenkäynnin kesto vaikuttaa perustellulta yhden ainoan arviointiperusteen nojalla. Niinpä asian monimutkaisuudella tai kantajan viivästystä aiheuttavalla menettelyllä voidaan perustella oikeudenkäynnin ensi näkemältä liian pitkää kestoa.

   (ks. 181 ja 182 kohta)

7.  Kun oikeusriita koskee sitä, onko kilpailusääntöjä rikottu, oikeusvarmuuden perusperiaate, jota on sovellettava talouden toimijoihin, ja pyrkimys varmistaa, ettei kilpailu vääristy sisämarkkinoilla, ovat huomattavan merkityksellisiä paitsi valittajalle itselleen ja sen kilpailijoille, myös kolmansille, kun otetaan huomioon niiden oikeussubjektien suuri määrä, joihin asia vaikuttaa, ja kyseessä olevat taloudelliset intressit. Siltä osin kuin on kyse oikeusriidasta, joka koskee sitä, onko yritys, joka vaatii maksun logonsa erittäin levinneestä käytöstä, käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaa, ja kun otetaan huomioon mainitun oikeusriidan ratkaisun mahdolliset seuraukset, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa käydyssä oikeudenkäynnissä, joka on kestänyt noin viisi vuotta ja yhdeksän kuukautta, ei ole otettu huomioon siihen liittyviä vaatimuksia, että tuomio on annettava kohtuullisessa ajassa, jos kyseistä oikeudenkäynnin kestoa ei voida perustella millään asiaan liittyvillä olosuhteilla, olipa kyse oikeudenkäyntiasian monimutkaisuudesta, siitä, miten asianosaiset ovat menetelleet, asianosaisista johtuvista oikeudenkäyntimenettelyyn liittyvistä seikoista tai ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toteuttamista prosessinjohtotoimista tai asian selvittämistoimista.

   Vaikka sitä, ettei ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin anna tuomiota kohtuullisessa ajassa, on pidettävä oikeudenkäyntivirheenä, yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 61 artiklan ensimmäistä kohtaa on kuitenkin tulkittava ja sovellettava asianmukaisella tavalla. Jos mikään ei viittaa siihen, että sillä, ettei tuomiota ole annettu kohtuullisessa ajassa, on voinut olla vaikutusta asian ratkaisun sisältöön, valituksenalaisen tuomion kumoamisella ei korjata sitä, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on loukannut tehokkaan oikeussuojan periaatetta. Kun lisäksi otetaan huomioon tarve varmistaa yhteisön kilpailuoikeuden noudattaminen, yhteisöjen tuomioistuin ei voi pelkästään sillä perusteella, ettei tuomiota ole annettu kohtuullisessa ajassa, antaa valittajalle mahdollisuutta kyseenalaistaa rikkomisen olemassaolo, kun valittajan kaikki valitusperusteet, jotka koskevat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen esittämiä toteamuksia kyseisestä rikkomisesta ja siihen liittyvästä hallinnollisesta menettelystä, on hylätty perusteettomina. Se, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei ole antanut tuomiota kohtuullisessa ajassa, voi sitä vastoin johtaa vahingonkorvausvaatimukseen yhteisöä vastaan EY 235 ja EY 288 artiklan toisen kohdan yhteydessä nostetun kanteen perusteella.

   (ks. 176–188 ja 191–195 kohta)