Avainsanat
Tiivistelmä

Avainsanat

1. Yhteinen tullitariffi – Tavaroiden luokittelu – Sitova tariffitieto – Ulottuvuus – Kolmannen oikeus vedota välittömään oikeusvaikutukseen toisen jäsenvaltion tuomioistuimessa käsiteltävänä olevassa oikeudenkäyntiasiassa – Soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen

(Neuvoston asetuksen N:o 2913/92 12 artikla)

2. Ennakkoratkaisukysymykset – Asian saattaminen yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi – Velvollisuus esittää ennakkoratkaisupyyntö – Kansallinen tuomioistuin, jonka käsiteltäväksi on saatettu asia, jossa on kyse tavaran tariffiluokituksesta, ja joka katsoo kolmannelle annetun ja sille esitetyn sitovan tariffitiedon virheelliseksi – Ennakkoratkaisupyynnön esittämistä koskevan velvollisuuden puuttuminen – Edellytykset

(EY 234 artikla)

3. Yhteinen tullitariffi – Tariffinimikkeet – Ajoneuvot, jotka on suunniteltu puoliperävaunujen liikuttelua varten teollisuusrakennuksissa ja niiden pihoilla – Luokittelu yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8709, joka koskee itseliikkuvia trukkeja, joita käytetään tavaran kuljetukseen, ja traktoreita, joita käytetään rautatieasemilla – Soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen

Tiivistelmä

1. Yhteisön tullikoodeksista annetun asetuksen N:o 2913/92 12 artiklasta seuraa, että sitova tariffitieto synnyttää oikeuksia ainoastaan sen saajan hyväksi ja ainoastaan siinä kuvattuihin tavaroihin nähden. Näin ollen jäsenvaltion tuomioistuimessa käsiteltävänä olevassa riita-asiassa asianosaisilla ei ole mitään henkilökohtaista oikeutta vedota toisen jäsenvaltion viranomaisten antamaan, samankaltaista tavaraa koskevaan sitovaan tariffitietoon.

(ks. 27 kohta)

2. EY 234 artiklaa on tulkittava siten, että kun kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa, jossa on kyse tietyn tavaran luokittelemisesta yhdistettyyn nimikkeistöön, esitetään toisen jäsenvaltion tulliviranomaisten riita-asian ulkopuoliselle kolmannelle samankaltaisen tavaran osalta antama sitova tariffitieto ja kun mainittu tuomioistuin katsoo kyseisessä sitovassa tariffitiedossa tehdyn tariffiluokituksen virheelliseksi, näiden kahden viimeksi mainitun seikan seurauksena ei voi olla, kun kyse on tuomioistuimesta, jonka päätöksiin saa kansallisen lainsäädännön mukaan hakea muutosta, että ne velvoittavat tämän tuomioistuimen esittämään yhteisöjen tuomioistuimelle tulkintaa koskevia kysymyksiä.

Mainittujen seikkojen automaattisena seurauksena ei voi olla, kun kyse on tuomioistuimesta, jonka päätöksiin ei kansallisen lainsäädännön mukaan saa hakea muutosta, että ne yksin velvoittavat tämän tuomioistuimen esittämään yhteisöjen tuomioistuimelle tulkintaa koskevia kysymyksiä. Tällaisen tuomioistuimen on kuitenkin silloin, kun yhteisön oikeutta koskeva kysymys on tullut sen ratkaistavaksi, noudatettava sille kuuluvaa velvollisuutta saattaa asia yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi, ellei se ole todennut, että esille tullut kysymys on vailla merkitystä tai että yhteisöjen tuomioistuin on jo tulkinnut kyseessä olevaa yhteisön oikeuden säännöstä tai määräystä taikka että se, miten yhteisön oikeutta on sovellettava, on niin ilmeistä, ettei tästä ole mitään perusteltua epäilystä. Tutkittaessa, onko kyse tällaisesta tilanteesta, huomioon on otettava yhteisön oikeuden ominaispiirteet, sen tulkintaan liittyvät erityiset vaikeudet sekä vaara oikeuskäytäntöjen eroavaisuuksien syntymisestä yhteisön alueella. Tältä osin toisen jäsenvaltion viranomaisten antaman sitovan tariffitiedon olemassaolon perusteella mainitun tuomioistuimen on oltava erityisen tarkkaavainen siinä harkinnassa, joka koskee mahdollista perustellun epäilyn puuttumista yhdistetyn nimikkeistön oikeaan soveltamiseen nähden, kun otetaan huomioon erityisesti kolme edellä mainittua arviointiperustetta.

(ks. 45 kohta ja tuomiolauselman 1 kohta)

3. Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun asetuksen N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 2261/98, liitteessä I esitetyn yhdistetyn nimikkeistön nimikettä 8709 on tulkittava siten, että se ei kata ajoneuvoa, jossa on 132 kilowatin dieselmoottori, jonka teho on 2 500 kierrosta minuutissa, täysautomaattinen vaihteisto, jossa on neljä vaihdetta eteenpäin ja yksi peruutusvaihde, umpinainen ohjaamo sekä nostotaso, jonka nostokorkeus on 60 senttimetriä, ja jonka vetoteho on 32 000 kilogrammaa ja kääntösäde hyvin lyhyt ja joka on suunniteltu puoliperävaunujen liikuttelua varten teollisuusrakennuksissa ja niiden pihoilla. Tällainen ajoneuvo ei nimittäin ole itseliikkuva ajoneuvo, jota käytetään tavaroiden kuljetukseen, eikä sellainen traktori, jota käytetään rautatieasemilla mainitussa nimikkeessä tarkoitetulla tavalla.

(ks. 64 kohta ja tuomiolauselman 2 kohta)