Asia C-152/17

Consorzio Italian Management ja Catania Multiservizi SpA

vastaan

Rete Ferroviaria Italiana SpA

(Consiglio di Staton esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

Ennakkoratkaisupyyntö – Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alan hankintamenettelyt – Direktiivi 2004/17/EY – Hinnan tarkistamisvelvollisuus hankintasopimuksen tekemisen jälkeen – Tällaista velvollisuutta ei ole direktiivissä 2004/17/EY, eikä se johdu SEUT 56 artiklan ja direktiivin 2004/17/EY taustalla olevista yleisistä periaatteista – Rautatieliikenteeseen liittyvät puhtaanapito- ja ylläpitopalvelut – SEU 3 artiklan 3 kohta – SEUT 26, SEUT 57, SEUT 58 ja SEUT 101 artikla – Pääasian oikeusriitaan liittyviä tosiseikkoja ja syitä, joiden vuoksi vastaus ennakkoratkaisukysymyksiin on tarpeen, koskevien riittävien täsmennysten puuttuminen – Tutkimatta jättäminen – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 16 artikla – Kansallisen oikeuden säännökset, joilla ei sovelleta unionin oikeutta – Toimivallan puuttuminen

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (yhdeksäs jaosto) 19.4.2018

1. Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen–Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alan hankintamenettelyt ja julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyt–Direktiivit 2004/17 ja 2004/18–Soveltamisala–Direktiivissä 2004/17 tarkoitettu hankintaviranomainen–Hankintasopimukset, jotka liittyvät toimintaan yhdellä tai useammalla direktiivissä 2004/17 tarkoitetulla alalla–Siinä säädettyjen menettelyiden sovellettavuus–Hankintasopimus muuhun toimintaan liittyvällä alalla–Direktiivissä 2004/18 säädettyjen menettelyiden sovellettavuus

   (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 1251/2011, 3–7 artikla ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/18)

2. Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen–Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyt–Direktiivi 2004/17–Tarjouskilpailun ratkaiseminen–Velvollisuutta tarkistaa hintaa tarjouskilpailun ratkaisemisen jälkeen ei ole

   (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/17, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 1251/2011)

1.  Ks. tuomion teksti.

   (Ks. 26 kohta)

2.  Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31.3.2004 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2004/17/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 30.11.2011 annetulla komission asetuksella (EU) N:o 1251/2011, ja sen taustalla olevia yleisiä periaatteita on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä pääasiassa kyseessä olevien kaltaisille kansallisen oikeuden säännöille, joissa ei säädetä hintojen säännöllisestä tarkistamisesta tässä direktiivissä tarkoitettuja aloja koskevien hankintasopimusten tekemisen jälkeen.

   Tältä osin on todettava, ettei mistään kyseisen direktiivin säännöksestä ilmene, että sitä olisi tulkittava siten, että se olisi esteenä asetuksen nro 163/2006 115 ja 206 §:n kaltaisille kansallisen oikeuden yhdessä luetuille säännöille, joissa ei säädetä hintojen säännöllisestä tarkistamisesta samassa direktiivissä tarkoitettuja aloja koskevien hankintasopimusten tekemisen jälkeen, koska tässä direktiivissä ei aseteta jäsenvaltioille mitään nimenomaista velvoitetta antaa säännöksiä, joissa vaadittaisiin, että hankintayksikkö tarkistaa hintaa ylöspäin sopimuskumppaninsa hyväksi hankintasopimuksen tekemisen jälkeen. Myöskään direktiivin 2004/17 taustalla olevat yleiset periaatteet, erityisesti tämän direktiivin 10 artiklassa vahvistettu yhdenvertaisen kohtelun periaate ja siitä seuraava avoimuusvelvollisuus, eivät ole esteenä tällaisille säännöille. Päinvastoin on niin, ettei ole poissuljettua, että hinnan tarkistaminen hankintasopimuksen tekemisen jälkeen saattaa olla tämän periaatteen ja tämän velvollisuuden vastaista (ks. analogisesti tuomio 7.9.2016, Finn Frogne, C-549/14, EU:C:2016:634, 40 kohta). Kuten komissio toteaa kirjallisissa huomautuksissaan, hankintasopimuksen hinta on hyvin merkittävä seikka, kun hankintayksikkö arvioi tarjouksia, samoin kuin silloin, kun se päättää tehdä sopimuksen tietyn toimijan kanssa. Tämä merkittävyys ilmenee lisäksi siitä, että hinta mainitaan molemmissa direktiivin 2004/17 55 artiklan 1 kohdassa mainituissa hankintasopimuksen tekoperusteissa. Näin ollen kansallisen oikeuden säännöt, joissa ei säädetä hintojen säännöllisestä tarkistamisesta tässä direktiivissä tarkoitettuja aloja koskevien hankintasopimusten tekemisen jälkeen, ovat pikemminkin omiaan edistämään kyseisten periaatteiden noudattamista.

   (ks. 29, 30 ja 36 kohta sekä tuomiolauselma)