Sopimuksen avulla luotiin alue, jossa ihmisten, palveluiden, tavaroiden ja pääoman liikkuvuus on vapaata 31:ssä Euroopan maassa.
Sopimuksen päämääränä on edistää jatkuvaa ja hallittua kaupan sekä taloudellisten suhteiden vahvistamista näiden maiden välillä.
Sopimukseen kuuluvat kaikki 28 EU-maata (1) ja kolme neljästä Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) maasta – Islanti, Liechtenstein ja Norja.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Soveltamisala

Neljän vapauden (tavaroiden, pääoman, palveluiden ja henkilöiden vapaa liikkuvuus) ja tiettyjen asiaankuuluvien toiminta-alojen näkökohtien (esimerkiksi koulutus, tutkimus, sosiaaliasiat, kuluttajansuoja, yhtiölait ja ympäristö) lisäksi sopimus kattaa kilpailua ja valtiontukia koskevat säännöt.
Sopimus takaa kolmen EFTA-maan kansalaisille, työntekijöille ja yrityksille yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet EU:n sisämarkkinoilla. EU-maiden kansalaisilla, työntekijöillä ja yrityksillä on vastaavat oikeudet ja velvollisuudet kyseisissä kolmessa EFTA-maassa.
Sopimuksen ulkopuolelle jäävät seuraavat EU-politiikan alueet:
- yhteinen maatalous- ja kalastuspolitiikka (siitä huolimatta, että se sisältää viitteitä kala- ja maataloustuotteiden kauppaan)
- tulliliitto
- kauppapolitiikka
- oikeus- ja sisäasiat (siitä huolimatta, että Euroopan talousalueen kolme EFTA-maata kuuluvat Schengen-sopimukseen, jolla sisäiset rajatarkastukset poistettiin allekirjoittaneiden maiden väliltä)
- yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka
- välitön ja välillinen verotus
- talous- ja rahaliitto.

Yhteiselimet

Sopimuksen avulla luotiin useita ETA:n yhteiselimiä, jotka muistuttavat suuressa määrin EU:n toimielimiä:

Euroopan talousalueen sekakomitea kokoontuu säännöllisesti ja tekee yksimielisyyteen perustuvia päätöksiä koskien EU:n lainsäädännön sisällyttämistä ETA-sopimukseen. EU:ta edustaa Euroopan komissio (Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) ja muut osastot) sekä EFTA:a kolme EFTA-maan lähettilästä.
ETA:n neuvostoon kuuluu Euroopan unionin neuvoston ja komission (joita edustavat EUH ja sen muut osastot) jäseniä sekä ETA:n kolmen EFTA-maan ulkoministerit. Neuvosto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja määrittää sopimuksen strategisen suunnan sekä suuntaviivat ETA:n sekakomitealle.
ETA:n konsultatiiviseen komiteaan kuuluu Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja EFTA:n konsultatiivisen komitean jäseniä.
ETA:n parlamentaariseen sekakomiteaan kuuluu Euroopan parlamentin ja kolmen EFTA-maan kansallisten parlamenttien jäseniä. Se ei ole mukana päätöksenteossa, mutta tarkkailee ja seuraa läheisesti ETA:an liittyviä EU-politiikkoja ja päätöksiä.

Tämän lisäksi

EFTA:n valvontaviranomainen varmistaa, että Islanti, Liechtenstein ja Norja pitävät kiinni ETA-sopimuksen mukaisista velvollisuuksistaan; Euroopan komissiolla on samanlainen rooli suhteessa EU-maihin
EFTA:n tuomioistuin käsittelee tapauksia, jotka EFTA:n valvontaviranomainen on nostanut EFTA-maata vastaan liittyen ETA:n sääntöjen käyttöönottoon, soveltamiseen tai tulkintaan, aivan kuten Euroopan unionin tuomioistuin toimii EU-maiden suhteen.

Kuinka EU:n lainsäädännöstä tulee ETA:n lainsäädäntöä?

EFTA-maat eivät ole muodollisesti mukana EU:n lainsäädäntömenettelyssä. Ne voivat kuitenkin osallistua valmisteleviin toimiin ja esittää huomautuksia.
Kun EU hyväksyy lainsäädännön, kolme EFTA-maata arvioi, liittykö säädös ETA:han. Jos kaikki kolme maata ovat tästä yksimielisiä, luonnos sekakomitean päätöksestä valmistellaan EFTA:n sihteeristössä ja tarvetta ETA-sopimuksen muuttamiseksi arvioidaan.
Tämän jälkeen komissio hyväksyy sekakomitean päätöksen tai, mikäli siinä on merkittäviä muutoksia, päätös toimitetaan neuvoston hyväksyttäväksi.
EFTA:n sihteeristö ja Euroopan ulkosuhdehallinto tarkistavat tämän jälkeen päätöksen hyväksymisajankohdan ETA:n sekakomitealta.

EU-ohjelmiin ja -organisaatioihin osallistuminen

Kolme EFTA-maata osallistuu moniin EU-ohjelmiin ja -organisaatioihin. Kun osallistumisesta on päätetty, kyseinen ohjelma sisällytetään ETA-sopimukseen ja maat sitoutuvat osallistumaan toimintakuluihin.

Taloudelliset näkymät

Sopimuksen mukaisesti EFTA:n jäsenmaat osallistuvat taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämiseen ETA-alueilla – tästä hyötyy 16 EU-maata tällä hetkellä. Kyseisiä ETA-maksuosuuksia rahoittavat yhteisesti Islanti, Liechtenstein ja Norja, joista kukin osallistuu kokonsa ja varallisuutensa mukaan.

Sen lisäksi, että nämä kolme EFTA-maata osallistuu EU-ohjelmien toimintamenoihin, ne maksavat myös komission hallintokuluja (esimerkiksi toimistotilat, kokoukset ja niin edelleen).

TAUSTAA

ETA-sopimus allekirjoitettiin vuonna 1992 silloisten 12 EU-maan ja kuuden EFTA-maan välillä: Itävalta, Suomi, Islanti, Liechtenstein, Norja, Ruotsi ja Sveitsi, vaikka Sveitsi päätti myöhemmin jäädä sopimuksen ulkopuolelle. Sopimus tuli voimaan vuonna 1994. Vuonna 1995 kolme EFTA-maata (Itävalta, Suomi ja Ruotsi) liittyi EU:hun. Sopimusta on mukautettu vaiheittain, kun 10 maata liittyi EU:n jäseneksi vuonna 2004, kaksi maata vuonna 2007 ja viimeksi Kroatian liittymisen yhteydessä vuonna 2013.

Lisätietoja:

EU:n suhteet Euroopan talousalueeseen (ETA) Euroopan ulkosuhdehallinnon verkkosivustolla
Euroopan talousalue EFTA:n verkkosivustolla

SÄÄDÖS

94/1/EHTY, EY: Neuvoston ja komission päätös, tehty 13 päivänä joulukuuta 1993, Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan, Islannin tasavallan, Liechtensteinin ruhtinaskunnan, Norjan kuningaskunnan, Ruotsin kuningaskunnan ja Sveitsin valaliiton välisen Euroopan talousaluetta koskevan sopimuksen tekemisestä (EYVL L 1, 3.1.1994, s. 1)

Sopimus Euroopan talousalueesta – Päätösasiakirja – Yhteiset julistukset - Yhteisön hallitusten ja Euroopan vapaakauppaliiton maiden julistukset – Järjestelyt – Yhteisesti hyväksytty pöytäkirjamerkintä – Yhden tai useamman Euroopan talousalueen sopimusosapuolen julistukset (EYVL L 1, 3.1.1994, s. 3-522)

Peräkkäiset muutokset on sisällytetty perussäädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Viimeisin päivitys: 24.05.2016

(1) Yhdistynyt kuningaskunta eroaa Euroopan unionista, ja siitä tulee 1.2.2020 alkaen kolmas maa (EU:n ulkopuolinen maa).

Top