Sopimus Euroopan talousalueesta

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Soveltamisala

• Neljän vapauden (tavaroiden, pääoman, palveluiden ja henkilöiden vapaa liikkuvuus) ja tiettyjen asiaankuuluvien toiminta-alojen näkökohtien (esimerkiksi koulutus, tutkimus, sosiaaliasiat, kuluttajansuoja, yhtiölait ja ympäristö) lisäksi sopimus kattaa kilpailua ja valtiontukia koskevat säännöt.
• Sopimus takaa kolmen EFTA-maan kansalaisille, työntekijöille ja yrityksille yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet EU:n sisämarkkinoilla. EU-maiden kansalaisilla, työntekijöillä ja yrityksillä on vastaavat oikeudet ja velvollisuudet kyseisissä kolmessa EFTA-maassa.
• Sopimuksen ulkopuolelle jäävät seuraavat EU-politiikan alueet:
  • yhteinen maatalous- ja kalastuspolitiikka (siitä huolimatta, että se sisältää viitteitä kala- ja maataloustuotteiden kauppaan)
  • tulliliitto
  • kauppapolitiikka
  • oikeus- ja sisäasiat (siitä huolimatta, että Euroopan talousalueen kolme EFTA-maata kuuluvat Schengen-sopimukseen, jolla sisäiset rajatarkastukset poistettiin allekirjoittaneiden maiden väliltä)
  • yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka
  • välitön ja välillinen verotus
  • talous- ja rahaliitto.

Yhteiselimet

Sopimuksen avulla luotiin useita ETA:n yhteiselimiä, jotka muistuttavat suuressa määrin EU:n toimielimiä:

• Euroopan talousalueen sekakomitea kokoontuu säännöllisesti ja tekee yksimielisyyteen perustuvia päätöksiä koskien EU:n lainsäädännön sisällyttämistä ETA-sopimukseen. EU:ta edustaa Euroopan komissio (Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) ja muut osastot) sekä EFTA:a kolme EFTA-maan lähettilästä.
• ETA:n neuvostoon kuuluu Euroopan unionin neuvoston ja komission (joita edustavat EUH ja sen muut osastot) jäseniä sekä ETA:n kolmen EFTA-maan ulkoministerit. Neuvosto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja määrittää sopimuksen strategisen suunnan sekä suuntaviivat ETA:n sekakomitealle.
• ETA:n konsultatiiviseen komiteaan kuuluu Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja EFTA:n konsultatiivisen komitean jäseniä.
• ETA:n parlamentaariseen sekakomiteaan kuuluu Euroopan parlamentin ja kolmen EFTA-maan kansallisten parlamenttien jäseniä. Se ei ole mukana päätöksenteossa, mutta tarkkailee ja seuraa läheisesti ETA:an liittyviä EU-politiikkoja ja päätöksiä.

Tämän lisäksi

• EFTA:n valvontaviranomainen varmistaa, että Islanti, Liechtenstein ja Norja pitävät kiinni ETA-sopimuksen mukaisista velvollisuuksistaan; Euroopan komissiolla on samanlainen rooli suhteessa EU-maihin
• EFTA:n tuomioistuin käsittelee tapauksia, jotka EFTA:n valvontaviranomainen on nostanut EFTA-maata vastaan liittyen ETA:n sääntöjen käyttöönottoon, soveltamiseen tai tulkintaan, aivan kuten Euroopan unionin tuomioistuin toimii EU-maiden suhteen.

Kuinka EU:n lainsäädännöstä tulee ETA:n lainsäädäntöä?

• EFTA-maat eivät ole muodollisesti mukana EU:n lainsäädäntömenettelyssä. Ne voivat kuitenkin osallistua valmisteleviin toimiin ja esittää huomautuksia.
• Kun EU hyväksyy lainsäädännön, kolme EFTA-maata arvioi, liittykö säädös ETA:han. Jos kaikki kolme maata ovat tästä yksimielisiä, luonnos sekakomitean päätöksestä valmistellaan EFTA:n sihteeristössä ja tarvetta ETA-sopimuksen muuttamiseksi arvioidaan.
• Tämän jälkeen komissio hyväksyy sekakomitean päätöksen tai, mikäli siinä on merkittäviä muutoksia, päätös toimitetaan neuvoston hyväksyttäväksi.
• EFTA:n sihteeristö ja Euroopan ulkosuhdehallinto tarkistavat tämän jälkeen päätöksen hyväksymisajankohdan ETA:n sekakomitealta.

EU-ohjelmiin ja -organisaatioihin osallistuminen

• Kolme EFTA-maata osallistuu moniin EU-ohjelmiin ja -organisaatioihin. Kun osallistumisesta on päätetty, kyseinen ohjelma sisällytetään ETA-sopimukseen ja maat sitoutuvat osallistumaan toimintakuluihin.

Taloudelliset näkymät

Sopimuksen mukaisesti EFTA:n jäsenmaat osallistuvat taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämiseen ETA-alueilla – tästä hyötyy 16 EU-maata tällä hetkellä. Kyseisiä ETA-maksuosuuksia rahoittavat yhteisesti Islanti, Liechtenstein ja Norja, joista kukin osallistuu kokonsa ja varallisuutensa mukaan.

Sen lisäksi, että nämä kolme EFTA-maata osallistuu EU-ohjelmien toimintamenoihin, ne maksavat myös komission hallintokuluja (esimerkiksi toimistotilat, kokoukset ja niin edelleen).