Euroopan puolijohde-ekosysteemin vahvistamisesta – Sirusäädös

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Asetus (EU) 2023/1781 Euroopan puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä

ASETUKSEN TARKOITUS

Euroopan sirusäädöksen tavoitteena on vahvistaa Euroopan unionin (EU) puolijohde-ekosysteemiä, parantaa toimitusketjujen häiriönsietokykyä, vähentää riippuvuutta ulkoisista voimista ja edistää Euroopan digitaalista vuosikymmentä koskevan tavoitteen saavuttamista kasvattamalla EU:n maailmanlaajuista markkinaosuutta kehittyneissä puolijohteissa 20 prosenttiin.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Siruasetuksella on viisi strategista tavoitetta:

• vahvistaa tutkimukseen liittyvää ja teknologista johtoasemaa
• kehittää ja vahvistaa innovointia edistyneiden sirujen suunnittelussa, valmistuksessa ja pakkaamisessa
• ottaa käyttöön kehys sirutuotannon lisäämiseksi vuoteen 2030 mennessä
• puuttua osaamisvajeeseen ja houkutella uusia kykyjä
• syventää ymmärrystä globaaleista toimitusketjuista.

Lainsäädännön tavoitteiden saavuttamiseksi on kolme toimintapilaria.

• 1.
  Siruja Euroopalle -aloite

  Siruja Euroopalle -aloitteella tuetaan merkittävien teknologisten valmiuksien ja innovoinnin kehittämistä pyrkimyksenä kehittää ja ottaa käyttöön huipputeknisiä seuraavan sukupolven puolijohde- ja kvanttiteknologioita sekä kuroa umpeen kuilua EU:n kehittyneiden tutkimus- ja innovointivalmiuksien ja niiden teollisen hyödyntämisen välillä. Tätä varten aloitteella on seuraavat viisi toiminnallista tavoitetta:

  • suunnittelualustan perustaminen
  • olemassa olevien kehittyneiden pilottituotantolinjojen kehittäminen
  • valmiuksien kehittäminen huipputason kvanttisirujen ja niihin liittyvien puolijohdeteknologioiden kehittämisen nopeuttamiseksi
  • koko unionin kattavan osaamiskeskusten verkoston perustaminen
  • sirurahaston perustaminen velkarahoituksen ja oman pääoman ehtoisen rahoituksen saannin helpottamiseksi, erityisesti startup-yrityksille, scale-up-yrityksille, pk-yrityksille ja pienille midcap-yrityksille (yritykset, joissa on alle 500 työntekijää).

  Lukuun ottamatta sirurahastoa (jonka toteuttavat Euroopan innovaationeuvosto ja InvestEU), aloite pannaan täytäntöön pääasiassa siruyhteisyrityksen kautta, joka tunnettiin aiemmin keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksenä.

  Aloitetta tuetaan Horisontti Euroopan ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelman mukaisella rahoituksella

• 2.
  Kannustaminen tuotantolaitoksiin tehtäviin investointeihin

  Asetuksella otetaan käyttöön puolijohteiden toimitusvarmuutta koskeva kehys, joka houkuttelee investointeja ja parantaa tuotantokapasiteettia puolijohteiden valmistuksen, kehittyneen pakkaamisen, testauksen ja kokoamisen yhteydessä. Asetuksella otetaan käyttöön myös seuraavat.

  • Integroidut tuotantolaitokset. Sellaisten vertikaalisesti integroitujen tuotantolaitosten aseman nimeäminen, jotka osallistuvat alkuvaiheen valmistukseen, jotta tuotetaan laitteita tai keskeisiä komponentteja, joita käytetään enimmäkseen integroitujen piirien valmistukseen ja loppupalvelujen tarjoamiseen.
  • EU:n avoimet tilausvalmistajat. Sellaisten tuotantolaitosten aseman nimeäminen, joilla on kapasiteettia tuottaa siruja muiden yritysten, erityisesti tehtaattomien yritysten, malleja varten.

  Integroitujen tuotantolaitosten ja EU:n avoimien tilausvalmistajien asema virtaviivaistaa hallinnollisia menettelyjä ja tarjoaa ensisijaisen pääsyn siruja Euroopalle -aloitteen mukaisesti perustettuihin pilottituotantolinjoihin.

  Lisäksi asetuksella otetaan käyttöön ”suunnittelun huippuosaamiskeskus” -merkki. Euroopan komissio voi myöntää merkin suunnittelukeskuksille, jotka parantavat merkittävästi unionin valmiuksia innovatiivisessa sirusuunnittelussa tarjoamalla palvelujaan tai suunnittelutaitojensa ja -valmiuksiensa avulla.

• 3.
  Seuranta ja kriisinhallinta.

  Tähän sisältyy yhteistyön vahvistaminen kaikkialla EU:n jäsenvaltioissa ja komission kanssa, puolijohteiden tarjonnan seuranta, kysynnän arviointi, pulan ennakoiminen ja kriisivaiheen aktivointi.

  • Hallintomekanismi. Euroopan puolijohdeneuvosto on perustettu sirusäädöksen sääntelemiseksi. Se koostuu jäsenvaltioiden edustajista, ja sen puheenjohtajana toimii komissio. Se antaa neuvoja, apua ja suosituksia kolmen toimintapilarin osalta.
  • Seuranta. Puolijohdealan strateginen kartoitus, mukaan lukien keskeiset tuotteet, kriittiset infrastruktuurit, riippuvuudet EU:n ulkopuolisista maista, taitoihin liittyvät tarpeet, varhaisvaroitusindikaattorit, jäsenvaltion raportointi, riskien vähentäminen ja parhaat käytännöt.
  • Kriisitoiminta. Kriisitilanteissa, jotka komissio aktivoi kuultuaan Euroopan puolijohdeneuvostoa, se voi pyytää integroituja tuotantolaitoksia tai EU:n avoimia tilausvalmistajia asettamaan etusijalle asiaankuuluvat tuotetilaukset kriittisten alojen hyväksi hätätilavälineistön tarjoamisen, tiedonkeruun ja yhteisten hankintojen lisäksi.

Arviointi ja uudelleentarkastelu

Viimeistään 20 päivänä syyskuuta 2026 ja sen jälkeen neljän vuoden välein komissio arvioi ja uudelleentarkastelee asetusta ja toimittaa julkisesti saatavilla olevan kertomuksen Euroopan parlamentille ja Euroopan unionin neuvostolle.

MISTÄ ALKAEN ASETUSTA SOVELLETAAN?

Asetusta on sovellettu 21. syyskuuta 2023 alkaen.

TAUSTAA

Asetuksella muutetaan asetusta (EU) 2021/694 Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta (ks. tiivistelmä).

Ks. myös:

• Eurooppalainen sirusäädös (Euroopan komissio)
• EU:n siruteollisuus (Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto)
• Tuotantolaitoksen ja avoimen EU:n tilausvalmistajan asemaa koskeva hakemus (Euroopan komissio).

ASIAKIRJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1781, annettu 13 päivänä syyskuuta 2023, Euroopan puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä ja asetuksen (EU) 2021/694 muuttamisesta (sirusäädös) (EUVL L 229, 18.9.2023, s. 1–53).

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: REPowerEU-suunnitelma (COM(2022) 230 final, 18.05.2022).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2557, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä ja direktiivin 2008/114/EY kumoamisesta (EUVL L 333, 27.12.2022, s. 164–198).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021 elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17–75).

Asetukseen (EU) 2021/241 tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Digitaalinen kompassi: eurooppalainen lähestymistapa digitaalista vuosikymmentä varten (COM(2021) 118 final, 9.3.2021).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/523, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2021, InvestEU-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) 2015/1017 muuttamisesta (EUVL L 107, 26.3.2021, s. 30–89).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/694, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta ja päätöksen (EU) 2015/2240 kumoamisesta (EUVL L 166, 11.5.2021, s. 1–34).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/695, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1–68).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Neuvoston asetus (EU) 2021/2085, annettu 19 päivänä marraskuuta 2021, Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisyritysten perustamisesta sekä asetusten (EY) N:o 219/2007, (EU) N:o 557/2014, (EU) N:o 558/2014, (EU) N:o 559/2014, (EU) N:o 560/2014, (EU) N:o 561/2014 ja (EU) N:o 642/2014 kumoamisesta (EUVL L 427, 30.11.2021, s. 17–119).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 11–22).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – Kolmas osa – Unionin sisäiset politiikat ja toimet – XVII osasto – Teollisuus – 173 artikla (aiempi EY-sopimuksen 157 artikla) (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 126).

Viimeisin päivitys: 27.05.2024