Merellä tapahtuvan öljyn- ja kaasunporaustoiminnan turvallisuus

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Direktiivi 2013/30/EU merellä tapahtuvan öljyn- ja kaasunporaustoiminnan turvallisuudesta

DIREKTIIVIN TARKOITUS

• Siinä edellytetään, että merellä tapahtuvan öljyn- ja kaasunporaustoiminnan harjoittajat Euroopan unionissa (EU)
  • toteutettavat kaikki tarvittavat toimenpiteet suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi
  • varmistavat, että heillä on tällaisten onnettomuuksien sattuessa käytettävissään riittävästi fyysisiä resursseja, henkilöstöä ja taloudellisia resursseja seurausten rajoittamiseksi.
• Direktiiviä sovelletaan kaikkiin nykyisiin ja tuleviin laitteistoihin.
• Se auttaa varmistamaan meriympäristön suojelun ja erityisesti ympäristön hyvän tilan saavuttamisen tai ylläpitämisen. Tämä tavoite on asetettu meristrategiadirektiivissä 2008/56/EY (ks. tiivistelmä), jossa vahvistetaan puitteet meriympäristöpolitiikan alan toiminnalle.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Luvananto ja sääntely

• Voidakseen harjoittaa öljyn- ja kaasunporaustoimintaa merellä toiminnanharjoittajien on saatava lupariippumattomalta viranomaiselta toimilupa. Eturistiriitojen välttämiseksi EU:n jäsenvaltioiden on varmistettava, että merellä tapahtuvan poraustoiminnan turvallisuutta ja ympäristötekijöitä koskeva sääntely erotetaan selvästi muiden toimintojen sääntelystä, joka koskee taloudellista kehitystä, luvanantoa ja tulojen hallinnointia.
• Ennen toiminnan aloittamista toiminnanharjoittajan tai laitteiston omistajan on esitettävä toimivaltaiselle viranomaiselle
  • asiakirja, jossa esitetään suuronnettomuuksien ehkäisemistä koskeva yhtiöpolitiikka,
  • yrityksen turvallisuus- ja ympäristöjohtamisjärjestelmää koskevat tiedot ja
  • suuronnettomuusvaaroja koskeva kertomus.

Hätäsuunnitelmat

• Jokaisen toiminnanharjoittajan olisi laadittava sisäinen hätäsuunnitelma vastatakseen suuronnettomuusvaaroihin. Tähän suunnitelmaan on sisällyttävä öljyvahingon torjuntaa koskeva analyysi.
• Kansallisten viranomaisten on laadittava hätäsuunnitelmat, jotka kattavat kaikki merellä sijaitsevat öljyn- ja kaasunporauslaitteistot ja -infrastruktuurit sekä sellaiset jäsenvaltioiden lainkäyttövaltaan kuuluvat alueet, joihin laitteistot mahdollisesti vaikuttavat.

Tiedottaminen yleisölle

• Direktiivissä säädetään, että etsintään tarkoitettua reikää ei voida porata ennen kuin kansalaisille on annettu asiasta täydelliset tiedot ja mahdollisuus esittää näkemyksensä suunniteltujen merellä tapahtuvien toimien mahdollisista vaikutuksista.
• Onnettomuuden mahdollisten rajat ylittävien vaikutusten vuoksi kansallisten viranomaisten on vaihdettava säännöllisesti osaamista, tietoja ja kokemuksia muiden EU-maiden viranomaisten kanssa ja otettava huomioon alan edustajien, muiden sidosryhmien ja Euroopan komission näkemykset.

Euroopan meriturvallisuusviraston tehtävä

Asetuksella (EY) N:o 1406/2002 perustettu Euroopan meriturvallisuusvirasto (ks. tiivistelmä) voi auttaa jäsenvaltioita hätäsuunnitelmien laatimisessa sekä öljy- ja kaasuvuotojen havaitsemisessa ja seuraamisessa.

Vesille aiheutuvan vahingon määritelmän muuttaminen

Direktiivillä 2013/30/EU muutetaan ympäristövastuusta annetun direktiivin 2004/35/EY (ks. tiivistelmä) vesille aiheutuvan vahingon määritelmää siten, että se vastaa direktiivin 2000/60/EY (EU:n vesipuitedirektiivi – ks. tiivistelmä) ja direktiivin 2008/56/EY (ks. edellä) määritelmiä. Tämä tarkoittaa, että vesille aiheutuva vahinko määritellään vahingoksi, joka vaikuttaa merkittävästi vesi- ja merivesivarojen ekologiseen, kemialliseen tai määrälliseen tilaan.

Muutosasetus (EU) 2018/1999

Energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta annettu asetus (EU) 2018/1999 on korvannut direktiivin 2013/30/EU 25 artiklan 1 kohdan, jossa jäsenvaltioita vaaditaan raportoimaan vuosittain komissiolle vähintään seuraavat tiedot osana asetuksen (EU) 2018/1999 mukaista vuotuista raportointia:

• laitteistojen lukumäärä, ikä ja sijainti,
• suoritettujen tarkastusten ja tutkintojen lukumäärä ja tyyppi, mahdolliset täytäntöönpanotoimet tai tuomiot,
• tiedot vaaratilanteista yhteisen raportointijärjestelmän mukaisesti,
• merkittävät muutokset meriä koskevassa sääntelykehyksessä,
• merellä tapahtuvan öljyn- ja kaasunporaustoiminnan suorituskyky suuronnettomuuksien ehkäisyssä ja tapahtuvien suuronnettomuuksien seurauksien rajoittamisessa.

MISTÄ ALKAEN DIREKTIIVIÄ SOVELLETAAN?

Direktiivi 2013/30/EU oli saatettava osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä 19. heinäkuuta 2015 mennessä.

TAUSTAA

Ks. lisätietoja:

• Direktiivi merellä tapahtuvan öljyn- ja kaasunporaustoiminnan turvallisuudesta (Euroopan komissio)

ASIAKIRJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/30/EU, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2013, merellä tapahtuvan öljyn- ja kaasunporaustoiminnan turvallisuudesta ja direktiivin 2004/35/EY muuttamisesta ETA:n kannalta merkityksellinen teksti (EUVL L 178, 28.6.2013, s. 66–106).

Direktiiviin 2013/30/EU tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen tekstiin. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiapuitedirektiivi) (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19–40)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/35/EY, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004 ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta (EUVL L 143, 30.4.2004, s. 56–75).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1406/2002, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2002, Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta (EYVL L 208, 5.8.2002, s. 1–9).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1–73)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Viimeisin päivitys: 17.12.2021