Euroopan alueiden komitea

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJOISTA:

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 13 artikla – Määräykset toimielimistä

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 300 artikla – Unionin neuvoa-antavat elimet

SEUT 305 artikla (aiempi EY-sopimuksen 263 artiklan toinen, kolmas ja neljäs kohta) – Euroopan alueiden komitea

SEUT 306 artikla (aiempi EY-sopimuksen 264 artikla) – Euroopan alueiden komitea

SEUT 307 artikla (aiempi EY-sopimuksen 265 artikla) – Euroopan alueiden komitea

Työjärjestys

ARTIKLOIDEN JA TYÖJÄRJESTYKSEN TARKOITUS

• Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 13 artiklassa luetellaan Euroopan unionin (EU) toimielimet ja todetaan, että Euroopan parlamenttia, Euroopan unionin neuvostoa ja Euroopan komissiota avustavat Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) sekä Euroopan alueiden komitea (AK), joilla on neuvoa-antava tehtävä.
• Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 300 artiklassa todetaan, että AK muodostuu alueellisten ja paikallisten julkisyhteisöjen edustajista, joilla on joko alueellisen tai paikallisen julkisyhteisön vaaleissa saatu valtuutus tai jotka ovat poliittisesti vastuussa vaaleilla valitulle elimelle. AK:n jäseniä eivät sido mitkään ohjeet. He hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina ja EU:n yleisen edun mukaisesti.
• SEUT-sopimuksen 305 artiklassa todetaan, että AK:n jäsenten määrä on enintään 350 ja että AK:n kokoonpano vahvistetaan neuvoston ehdotuksesta tekemällä yksimielisellä päätöksellä. Neuvosto nimittää komitean jäsenet ja varajäsenet viideksi vuodeksi kerrallaan kunkin EU:n jäsenvaltion ehdotusten mukaisesti. Kun tehtävä, jonka perusteella henkilöä ehdotettiin jäseneksi, päättyy, myös henkilön toimikausi AK:ssa päättyy ja hänen tilalleen nimetään samaa menettelyä noudattaen uusi jäsen kyseisen toimikauden loppuun saakka. AK:n jäsen ei voi samanaikaisesti olla Euroopan parlamentin jäsen.
• SEUT-sopimuksen 306 artiklassa todetaan, että AK valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajansa ja työvaliokuntansa kahdeksi ja puoleksi vuodeksi kerrallaan. Se antaa AK:lle vallan vahvistaa työjärjestyksensä. AK:n puheenjohtaja kutsuu komitean koolle Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä. AK voi kokoontua myös omasta aloitteestaan.
• SEUT-sopimuksen 307 artiklassa edellytetään, että Euroopan parlamentti, neuvosto tai komissio kuulee AK:ta perussopimuksissa määrätyissä tapauksissa sekä muissa aiheellisiksi katsomissaan tapauksissa, erityisesti rajojen yli ulottuvan yhteistyön osalta. AK:n lausunnot annetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.
• AK:n työjärjestyksessä määritetään, miten elin toimii ja järjestää organisaationsa.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Jäsenet

Kaikkien 27 EU:n jäsenvaltion hallitukset tekevät ehdotukset AK:n jäsenistä, ja neuvosto nimeää heidät viideksi vuodeksi. Neuvoston päätöksen (EU) 2019/852 mukaan jäsenten määrä on 329 Yhdistyneen kuningaskunnan erottua EU:sta.

Jäsenten maakohtaiset valtuuskunnat heijastavat kunkin jäsenvaltion yleistä poliittista, maantieteellistä ja paikallista/alueellista tasapainoa seuraavasti:

• Saksa, Ranska ja Italia: 24 kukin
• Espanja ja Puola: 21 kukin
• Romania: 15
• Belgia, Bulgaria, Tšekki, Kreikka, Unkari, Alankomaat, Itävalta, Portugali ja Ruotsi: 12 kukin
• Tanska, Irlanti, Kroatia, Liettua, Slovakia ja Suomi: 9 kukin
• Viro, latvia ja Slovenia: 7 kukin
• Kypros ja Luxemburg: 6 kukin
• Malta: 5.

Jäsenet muodostavat myös poliittisia ryhmiä edustamiensa poliittisten suuntausten mukaisesti.

AK:n rooli lainsäädäntömenettelyssä

• Neuvoston ja komission on kuultava AK:ta ennen kuin ne tekevät päätöksiä seuraavista asioista:
  • taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio, rakennerahastot, Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan sosiaalirahasto
  • työllisyys ja sosiaalipolitiikka
  • yleissivistävä koulutus, nuoriso, ammatillinen koulutus, kulttuuri ja urheilu
  • ympäristö, energia ja ilmastonmuutos
  • liikenne ja Euroopan laajuiset verkot, ja
  • kansanterveys.
• Parlamentti, neuvosto ja komissio voivat myös kuulla AK:ta muista aiheellisiksi katsomistaan kysymyksistä. AK voi antaa lausuntoja omasta aloitteestaan, jos se katsoo, että asia on merkityksellinen.
• AK:lle on ilmoitettava ETSK:n kuulemisesta, ja AK voi myös antaa lausunnon samasta aiheesta, jos se katsoo, että asiaan liittyy alueellisia etuja.
• AK voi nostaa kanteen Euroopan unionin tuomioistuimessa, jos se katsoo, että
  • sitä ei ole kuultu silloin, kun olisi pitänyt (SEUT-sopimuksen 263 artiklan mukaisesti)
  • kuulemismenettelyjä ei ole sovellettu asianmukaisesti.
• Toissijaisuuden ja suhteellisuuden periaatteiden soveltamisesta tehdyn perussopimuksiin liitetyn pöytäkirjan N:o 2 (8 artikla) mukaan AK voi myös pyytää tuomioistuinta arvioimaan, onko säädös, jossa edellytetään AK:n kuulemista ennen sen hyväksymistä, toissijaisuusperiaatteen mukainen.

Työn organisointi

Valiokunnat valmistelevat lausunto-, selvitys- ja päätöslauselmaluonnoksia, jotka hyväksytään täysistunnossa. Kuusi valiokuntaa ovat seuraavat:

• Kansalaisuus, hallinto, institutionaaliset ja ulkoasiat -valiokunta
• Alueellinen yhteenkuuluvuuspolitiikka ja EU:n talousarvio -valiokunta
• Talouspolitiikka-valiokunta
• Ympäristö, ilmastonmuutos ja energia -valiokunta
• Luonnonvarat-valiokunta
• Sosiaalipolitiikka, koulutus, työllisyys, tutkimus ja kulttuuri -valiokunta.

Valiokuntien kokoonpano heijastaa komitean kokoonpanoa kokonaisuutena. Kukin jäsen kuuluu vähintään yhteen mutta enintään kahteen valiokuntaan. Poikkeuksia voidaan myöntää jäsenvaltioille, joilla on vähemmän jäseniä kuin komiteassa on valiokuntia. Valiokuntien kokoukset ovat yleensä julkisia.

Täysistuntojen puheenjohtajana toimii AK:n puheenjohtaja, ja niissä päätökset tehdään annettujen äänten enemmistöllä, ellei työjärjestyksessä toisin määrätä. Täysistunnot esitetään aina suoratoistona Internetissä. Täysistunnoissa hyväksytään

• lausunnot, selvitykset ja päätöslauselmat
• ennakkoarviot komitean tuloista ja menoista
• komitean poliittiset painopisteet kunkin viisivuotisen toimikauden alussa.

Lisäksi sillä

• valitaan puheenjohtaja, ensimmäinen varapuheenjohtaja ja työvaliokunnan muut jäsenet
• perustetaan toimielimen sisäisiä poliittisia ryhmiä
• hyväksytään ja tarkistetaan työjärjestys
• tehdään päätökset kanteen nostamisesta Euroopan unionin tuomioistuimessa.

Työvaliokunta laatii AK:n poliittisen ohjelman ja valvoo sen täytäntöönpanoa. Se myös koordinoi täysistuntojen ja valiokuntien työskentelyä. Työvaliokunta muodostuu puheenjohtajasta, ensimmäisestä varapuheenjohtajasta, 27 muusta varapuheenjohtajasta (yksi jokaisesta EU-maasta), 26 muusta jäsenestä sekä poliittisten ryhmien puheenjohtajista.

Puheenjohtaja toimii AK:n edustajana ja johtaa sen työskentelyä.

Alueidenväliset ryhmät ovat foorumeita, joissa jäsenvaltioiden ja muiden maiden paikallis- ja alueviranomaiset voivat vaihtaa näkemyksiä ja kehittää uusia ideoita. Ryhmissä on vähintään kymmenen AK:n jäsentä vähintään neljästä maasta tai alueiden ryhmästä, jotka edustavat rajatylittävää yhteistyöhanketta. Ryhmiä on perustettu käsittelemään useita asioita, kuten Brexit, terveys ja saarialueet.

AK koordinoi myös verkostoja, jotka antavat alueille ja kunnille mahdollisuuden vaihtaa hyviä käytäntöjä.

Pääsihteeristö

AK:lla on pääsihteeristö, jota johtaa pääsihteeri. Työvaliokunta nimittää pääsihteerin jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä viideksi vuodeksi. Pääsihteeri varmistaa, että työvaliokunnan tai puheenjohtajan tekemät päätökset pannaan täytäntöön.

MISTÄ ALKAEN TYÖJÄRJESTYSTÄ SOVELLETAAN?

Sitä on sovellettu 22. heinäkuuta 2023 alkaen.

TAUSTAA

AK toimii Brysselissä ja jakaa osan pysyvistä sihteeristöpalveluistaan (logistiikkaan, tieto- ja viestintäteknologiaan ja käännöksiin liittyvät palvelut) ETSK:n kanssa.

Ks. lisätietoja:

• AK (Euroopan alueiden komitea).

ASIAKIRJAT

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – III osasto – Määräykset toimielimistä – 13 artikla (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 22)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – Kuudes osa – Toimielinjärjestelmää ja varainhoitoa koskevat määräykset – I osasto – Institutionaaliset määräykset – 3 luku – Unionin neuvoa-antavat elimet – 300 artikla (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 177)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – kuudes osa – Toimielinjärjestelmää ja varainhoitoa koskevat määräykset – I osasto – Institutionaaliset määräykset – 3 luku – Unionin neuvoa-antavat elimet – 2 jakso – Alueiden komitea – 305 artikla (aiempi SEU-sopimuksen 263 artiklan toinen, kolmas ja neljäs kohta) (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 178–179)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – kuudes osa – Toimielinjärjestelmää ja varainhoitoa koskevat määräykset – I osasto – Institutionaaliset määräykset – 3 luku – Unionin neuvoa-antavat elimet – 2 jakso – Alueiden komitea – 306 artikla (aiempi SEU-sopimuksen 264 artikla) (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 179)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – kuudes osa – Toimielinjärjestelmää ja varainhoitoa koskevat määräykset – I osasto – Institutionaaliset määräykset – 3 luku – Unionin neuvoa-antavat elimet – 2 jakso – Alueiden komitea – 307 artikla (aiempi SEU-sopimuksen 265 artikla) (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 179)

Euroopan alueiden komitea – Työjärjestys (EUVL L 184, 21.07.2023, s. 83–108)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston Päätös (EU) 2020/102, annettu 20 päivänä tammikuuta 2020, alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivänä tammikuuta 2020 alkavaksi ja 25 päivänä tammikuuta 2025 päättyväksi kaudeksi (EUVL L 20, 24.1.2020, s. 2–16)

Päätökseen (EU) 2020/102 tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Euroopan alueiden komitean jäsenten käytännesäännöt (EUVL L 20, 24.1.2020, s. 17–23)

Neuvoston päätös (EU) 2019/852, annettu 21 päivänä toukokuuta 2019, alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta (EUVL L 139, 27.5.2019, s. 13–14)

Viimeisin päivitys: 08.09.2023