Määräenemmistöpäätöksenteko ja tavallinen lainsäätämismenettely

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artikla säädösten ja muiden sääntöjen hyväksymismenettelyistä

ARTIKLAN TARKOITUS

• Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 294 artiklassa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat Euroopan unionin (EU) päätöksentekoprosessia. Lissabonin sopimuksella, joka tuli voimaan 1. joulukuuta 2009, pyrittiin nykyaikaistamaan ja parantamaan päätöksentekoprosessia EU:ssa, jonka jäsenmäärä oli kasvanut edellisellä vuosikymmenellä 15 jäsenvaltiosta 27 jäsenvaltioon.
• Sopimuksessa laajennetaan määräenemmistöllä tehtävien päätösten soveltamisalaa Euroopan unionin neuvostossa ja niillä aloilla, joilla Euroopan parlamentti hyväksyy säädöksiä (asetukset, direktiivit ja päätökset) neuvoston kanssa tasa-arvoisessa asemassa Euroopan komission ehdotuksesta (tavallinen lainsäätämisjärjestys).

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Määräenemmistöpäätöksen piiriin kuuluvat uudet politiikan alat

Määräenemmistöpäätöksenteko on nyt yleisin neuvoston käyttämä päätöksentekotapa, jota se käyttää useimmissa päätöksissään. Lissabonin sopimuksessa määräenemmistö korvaa yksimielisyyden muun muassa seuraavilla uusilla aloilla:

• ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia, turvapaikka- ja maahanmuuttoasioita koskevat toimenpiteet
• oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa ja rikoslainsäädännön yhdenmukaistaminen määrittämällä esimerkiksi rikokset ja seuraamukset erityisen vakavilla rikollisuuden aloilla (kuten terrorismi, ihmiskauppa, naisten ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, huumekauppa, rahanpesu)
• poliisiyhteistyö
• eurooppalaisten teollis- ja tekijänoikeuksien luominen yhtenäisen teollis- ja tekijänoikeuksien suojan tarjoamiseksi koko EU:n alueella
• Eurooppalainen tutkimusalue ja EU:n avaruuspolitiikka
• energia
• humanitaarinen apu
• urheilua ja kulttuuria edistävät toimenpiteet
• tietyt EU:n kauppapolitiikan osa-alueet (muun muassa kulttuuri- ja audiovisuaalisten palvelujen, sosiaali-, koulutus- tai terveydenhuoltopalvelujen sekä sisäisten sääntöjen hyväksymisen aloilla).

Yksimielisyyttä käytetään kuitenkin edelleen pääsääntöisesti muun muassa seuraavilla arkaluonteisilla aloilla:

• EU:n monivuotisen rahoituskehyksen hyväksyminen
• verotuksen yhdenmukaistaminen (välittömät verot)
• sosiaaliturva ja sosiaalinen suojelu
• perheoikeuden rajatylittävät näkökohdat
• yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

Näiden lisäksi kaikkien jäsenvaltioiden on päästävä yhteisymmärrykseen päätettäessä uusien maiden liittymisestä EU:hun ja perussopimusten muuttamisesta.

Tavallisen lainsäätämismenettelyn käytön laajentaminen

Aiemmin yhteispäätösmenettelynä tunnetun tavallisen lainsäätämisjärjestyksen soveltamisalaan lisätään Lissabonin sopimuksella 40 uutta oikeusperustaa (sopimuksen artikloihin perustuvaa politiikanalaa) erityisesti oikeuden, vapauden ja turvallisuuden sekä maatalouden aloilla. Nyt tätä menettelyä sovelletaan valtaosaan asioista, joissa EU:n neuvosto tekee päätöksen määräenemmistöllä.

Muutokset

Määräenemmistön soveltamisalassa on tapahtunut joitakin muutoksia etenkin rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 82 ja 83 artikla) sekä siirtotyöläisten sosiaaliturvan alalla (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 48 artikla).

Näillä aloilla Lissabonin sopimuksen nojalla on otettu käyttöön hidastuslausekkeita, joiden avulla voidaan poiketa tavallisesta lainsäätämisjärjestyksestä, jos jäsenvaltio katsoo, että hyväksyttävänä oleva säädös uhkaa sen sosiaaliturvajärjestelmän tai sen rikosoikeusjärjestelmän perusperiaatteita.

Sopimuksen nojalla otetaan käyttöön myös yhdyskäytävälausekkeita, joiden nojalla tiettyä alaa koskevan säädöksen hyväksymisessä ”siirrytään” yksimielisyydestä määräenemmistöpäätöksentekoon.

TAUSTAA

Ks. lisätietoja:

• Lainsäädäntö (Euroopan unionin verkkosivusto)
• Äänestys (Euroopan unionin neuvosto).

ASIAKIRJA

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – Kuudes osa – Toimielinjärjestelmää ja varainhoitoa koskevat määräykset – I osasto – Institutionaaliset määräykset – 2 luku – Unionin säädökset, hyväksymismenettelyt ja muita määräyksiä – 2 jakso – Säädösten hyväksymismenettelyt ja muita määräyksiä – 294 artikla (aiempi EY-sopimuksen 251 artikla) (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 173–175).

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – Kolmas osa: Unionin sisäiset politiikat ja toimet – IV osasto: Henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus – 1 luku: Työntekijät – 48 artikla (aiempi EY-sopimuksen 42 artikla) (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 67).

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – Kolmas osa – Unionin sisäiset politiikat ja toimet – V osasto – Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue – 4 luku – Oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla – 82 artikla (aiempi SEU-sopimuksen 31 artikla) (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 79–80).

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – Kolmas osa – Unionin sisäiset politiikat ja toimet – V osasto – Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue – 4 luku – Oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla – 83 artikla (aiempi SEU-sopimuksen 31 artikla) (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 80–81).

Viimeisin päivitys: 20.03.2024