(1)

Yhteisten teknologia-aloitteiden muodossa toteutettavista julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista säädettiin alun perin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1982/2006/EY (2).

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (3) perustettiin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma (2014–2020) ”Horisontti 2020”, jäljempänä ’Horisontti 2020 -puiteohjelma’. Sillä pyritään aikaansaamaan nykyistä suurempi vaikutus tutkimukseen ja innovointiin yhdistämällä Horisontti 2020 -puiteohjelmasta ja yksityiseltä sektorilta saatavaa rahoitusta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien puitteissa aloilla, joilla tutkimukseen ja innovointiin ohjattavien resurssien kohdeala ja laajuus ovat perusteltuja unionin laajempien kilpailukykytavoitteiden kannalta ja joilla ne lisäävät yksityisiä investointeja ja auttavat vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin rajallisessa määrässä tapauksia, jotka tuottavat selkeästi eurooppalaista lisäarvoa. Tällaisten kumppanuuksien olisi perustuttava pitkäaikaiseen sitoutumiseen, kaikkien kumppanien tasapuolinen rahoitusosuus mukaan lukien, niiden pitäisi olla vastuussa omien tavoitteidensa saavuttamisesta ja ne olisi sovitettava yhteen unionin strategisten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotavoitteiden kanssa. Tällaisten kumppanuuksien hallinnon ja toteutuksen olisi oltava avointa, läpinäkyvää, vaikuttavaa, tehokasta ja osallistavaa ja mahdollistettava monenlaisten omilla erityisaloillaan aktiivisten sidosryhmien osallistuminen.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1290/2013 (4) ja neuvoston päätöksen 2013/743/EU (5) mukaisesti tukea voidaan myöntää Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä perustetuille yhteisyrityksille mainitussa päätöksessä määriteltyjen edellytysten mukaisesti.

(4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1316/2013 (6) perustettiin Verkkojen Eurooppa -väline. Verkkojen Eurooppa -välineen olisi mahdollistettava Euroopan laajuisia verkkoja koskevan politiikan mukaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden valmistelu ja toteuttaminen liikenne-, televiestintä- ja energia-aloilla. Verkkojen Eurooppa-välineellä olisi erityisesti tuettava sellaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamista, joiden tavoitteena on uusien infrastruktuurien ja palveluiden kehittäminen ja rakentaminen tai olemassa olevien infrastruktuurien ja palveluiden parantaminen liikenne-, televiestintä- ja energia-aloilla. Verkkojen Eurooppa -välineellä olisi tuettava hankkeita, jotka tuottavat Euroopan tasolla saatavaa lisäarvoa ja hyödyttävät yhteiskuntaa merkittävästi ja joille ei ole saatavissa markkinoilta riittävää rahoitusta.

(5)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 283/2014 (7) vahvistetaan Euroopan laajuisia verkkoja koskevat suuntaviivat televiestintäinfrastruktuurien alalla ja asetetaan televiestintäalan alakohtaiset ehdot.

(6)

Suurteholaskenta voidaan katsoa sellaisten digitaalipalvelujen infrastruktuurien alalla toteutettavaksi yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi, joilla on todettu olevan oikeus saada rahoitusta, ellei asetuksen (EU) N:o 283/2014 6 artiklan 1 kohdasta muuta johdu, sillä se kuuluu tuon asetuksen liitteen 3 kohdan d alakohdassa mainittuun julkisen sektorin uudelleen käytettävissä olevan tiedon saannin alaan. Asetuksen (EU) N:o 1316/2013 6 artiklan 3 kohdan mukaan komissio voi antaa osan Verkkojen Eurooppa -välineen täytäntöönpanosta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (8) 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuille elimille.

(7)

Komission tiedonannossa ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia”, jäljempänä ’Eurooppa 2020 -strategia’, jolle Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet tukensa, korostetaan tarvetta luoda suotuisat olosuhteet osaamiseen ja innovointiin kohdistuville investoinneille älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun aikaansaamiseksi unionissa.

(8)

Komission 19 päivänä huhtikuuta 2016 antamassa tiedonannossa ”Eurooppalainen pilvipalvelualoite – Kilpailukykyisen tieto- ja osaamistalouden rakentaminen Eurooppaan” peräänkuulutetaan maailmanluokan suurteholaskentavalmiuksiin perustuvan eurooppalaisen datainfrastruktuurin luomista ja sellaisen täydellisen eurooppalaisen suurteholaskentaekosysteemin kehittämistä, joka pystyy kehittämään uutta eurooppalaista teknologiaa ja toteuttamaan eksa-luokan supertietokoneita. Alan merkitys ja sidosryhmien unionissa kohtaamat haasteet edellyttävät toimia niiden resurssien ja valmiuksien, myös jo olemassa olevien, kuten kansallisten supertietokoneiden ja supertietokonekeskusten, kokoamiseksi yhteen, jotka tarvitaan, jotta tutkimuksesta ja kehittämisestä lähtevä kehityskaari ulottuisi eksa-luokan suurteholaskentajärjestelmien toimittamiseen ja käyttöön. Siksi olisi luotava unionin tasolla mekanismi, joka kokoaa yhteen ja keskittää maailmanluokan eurooppalaisen suurteholaskentainfrastruktuurin luomiselle ja jäsenvaltioiden, unionin ja yksityisen sektorin suurteholaskennan alalla tekemälle tutkimukselle ja innovoinnille annettavan tuen. Tämä infrastruktuuri olisi annettava julkisen sektorin käyttäjien, teollisuuden käyttäjien, pienet ja keskisuuret yritykset, jäljempänä pk-yritykset, mukaan lukien, ja tiedeyhteisön käyttäjien käyttöön, mukaan lukien uusien eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen tiedeyhteisöt.

(9)

Komission 10 päivänä toukokuuta 2017 antamassa tiedonannossa ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian täytäntöönpanon väliarviointi – Yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat kaikille” suurteholaskenta mainitaan yhtenä teollisuuden digitalisoinnin ja datavetoisen talouden kannalta kriittisenä tekijänä. Tarvitaan huomattavia investointeja sellaisten supertietokoneiden kehittämiseksi, hankkimiseksi ja käyttämiseksi, jotka kuuluvat maailman kolmen parhaimman joukkoon. Yksikään Euroopan maa ei kykene kehittämään täydellistä suurteholaskentaekosysteemiä omin resurssein. Jäsenvaltioiden, unionin ja yksityisen sektorin on sen vuoksi koordinoitava toimiaan ja jaettava resurssinsa suurteholaskennan kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi sekä koko unionin kattavan vahvan ja innovatiivisen suurteholaskentatieteen ja -teollisuuden ekosysteemin rakentamiseksi. Tiedonannossa ehdotetaan sellaisen oikeudellisen välineen luomista, joka muodostaa hankintakehyksen integroidulle eksa-luokan supertietokone- ja datainfrastruktuurille.

(10)

Jotta unioni saisi käyttöönsä laskentatehon, jota se tarvitsee tutkimuksensa huipputason ylläpitämiseksi, jäsenvaltioiden suurteholaskentaan tekemiä investointeja olisi koordinoitava ja suurteholaskentateknologian teollista käyttöönottoa ja markkinoille saattamista olisi tehostettava sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Unionin olisi pyrittävä tehokkaammin muuttamaan teknologian kehittäminen kysyntä- ja sovelluslähtöisiksi eurooppalaisiksi suurteholaskentajärjestelmiksi, jotka ovat kilpailukykyisiä markkinoilla, ja luotava toimiva yhteys teknologian tarjonnan, käyttäjälähtöisen suunnittelun ja maailmanluokan järjestelmien yhteisen hankinnan välille sekä rakennettava maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen suurteholaskentateknologioiden ja -sovellusten ekosysteemi. Samalla unionin olisi tarjottava toimitusteollisuudelleen mahdollisuus hyödyntää tällaisten investointien vipuvaikutusta, mikä johtaisi niiden laajamittaiseen käyttöönottoon ja toisi markkinoille uusia sovellusaloja, kuten yksilöllistetyn hoidon, verkotetun ja automatisoidun ajoneuvolla ajamisen tai muita tekoälyn, lohkoketjuteknologian, reunalaskennan tai laajemmin unionin teollisuustoimialan digitalisoinnin tukemia edelläkävijämarkkinoita.

(11)

Yhteisyritys on paras väline eurooppalaisessa pilvipalvelualoitteessa esitettyjen eurooppalaisen suurteholaskentastrategian päämäärien toteuttamiseksi ja nykyisten rajoitusten poistamiseksi, ja se takaa samalla suurimman taloudellisen, yhteiskunnallisen ja ympäristövaikutuksen ja unionin etujen parhaan suojelun. Se voi koota yhteen unionin, jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin voimavaroja. Se voi toteuttaa maailmanluokan suurteholaskentajärjestelmien hankintakehyksen ja käytön edistämällä etenkin kilpailukykyistä eurooppalaista teknologiaa. Se voi myös käynnistää tutkimus- ja innovointiohjelmia eurooppalaisten teknologioiden kehittämiseksi ja niiden integroimiseksi eksa-luokan supertietokonejärjestelmiin ja edistää kilpailukykyisen eurooppalaisen teknologiateollisuuden kehittämistä.

(12)

Yhteisyritys olisi perustettava ja sen olisi aloitettava toimintansa viimeistään vuoden 2019 alkupuolella, jotta unionin käytössä olisi tavoitteen mukaisesti esi-eksa-luokan infrastruktuuri vuoteen 2020 mennessä ja jotta voitaisiin kehittää tarvittavat teknologiat ja sovellukset eksa-luokan suorituskyvyn saavuttamiseksi vuosien 2022–2023 paikkeilla samalla, kun edistetään kilpailukykyistä eurooppalaista suurteholaskennan innovointiekosysteemiä. Koska teknologian uuden sukupolven kehityssykli on tyypillisesti neljästä viiteen vuotta, toimet eksa-luokan tavoitteen saavuttamiseksi on aloitettava mahdollisimman pian, jotta kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla voidaan säilyttää.

(13)

Yhteisyrityksen muotoisella julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudella olisi yhdistettävä rahoitusvarat ja tekniset resurssit, jotka ovat välttämättömiä, jotta alan yhä nopeammin etenevässä innovaatiokehityksessä voidaan pysyä mukana. Yhteisyrityksen osakkaina olisi siksi oltava unioni, jäsenvaltiot ja Horisontti 2020 -puiteohjelmaan assosioituneet maat, jotka sopivat suurteholaskentaa koskevasta yhteisestä eurooppalaisesta aloitteesta, sekä yhteenliittymiä, jotka edustavat niihin kuuluvia oikeussubjekteja, ja muita organisaatioita, jotka ovat nimenomaisesti ja aktiivisesti sitoutuneet tuottamaan tutkimus- ja innovointituloksia ja säilyttämään suurteholaskennan alan taitotiedon Euroopassa. Yhteisyrityksen olisi oltava avoin uusille osakkaille.

(14)

Unionin, osallistujavaltioiden ja yksityisten osakkaiden olisi kunkin maksettava rahoitusosuus yhteisyrityksen hallintomenoihin. Vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen mukaan unionin osuus hallintomenoihin voidaan maksaa etupainotteisesti siten, että se kattaa hallintomenot ainoastaan vuoteen 2023. Yhteisyrityksen osallistujavaltioiden ja yksityisten osakkaiden olisi katettava hallintomenot kokonaisuudessaan vuodesta 2024.

(15)

Suurteholaskennan eurooppalaisen teknologiayhteisön yksityiseen ETP4HPC-yhteenliittymään osallistuvat teollisuuden ja tutkimuksen sidosryhmät perustivat vuonna 2014 unionin kanssa sopimussuhteisen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden, jonka tavoitteena on palauttaa johtava asema suurteholaskentateknologioiden alalla ja kehittää unionille täysimittainen suurteholaskentaekosysteemi. Kumppanuuden tarkoituksena on rakentaa eurooppalainen maailmanluokan suurteholaskentateknologian arvoketju, jonka olisi oltava maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen ja luotava synergioita suurteholaskentaekosysteemin kolmen keskeisen osan välillä, jotka ovat teknologian kehittäminen, sovellukset ja supertietokoneinfrastruktuuri. Kun otetaan huomioon yksityisen ETP4HPC-yhteenliittymän asiantuntemus ja sen rooli, jossa se kokoaa yhteen asianomaisia suurteholaskenta-alan yksityisiä sidosryhmiä, sen olisi voitava tulla yhteisyrityksen osakkaaksi.

(16)

BDVA-yhteenliittymään (Big Data Value Association) osallistuvat teollisuuden ja tutkimuksen sidosryhmät perustivat vuonna 2014 unionin kanssa sopimussuhteisen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden, jonka tavoitteena on lujittaa datan arvoketjua, tukea dataan erikoistuneiden yhteisöjen rakentamista ja luoda pohja kukoistavalle datavetoiselle taloudelle unionissa. Kun otetaan huomioon BDVA-yhteenliittymän asiantuntemus ja sen rooli, jossa se kokoaa yhteen asianomaisia massadata-alan yksityisiä sidosryhmiä, sen olisi voitava tulla yhteisyrityksen osakkaaksi.

(17)

Yksityiset yhteenliittymät ETP4HPC ja BDVA ovat ilmoittaneet kirjallisesti olevansa halukkaita edistämään yhteisyrityksen teknologiastrategiaa ja käyttämään asiantuntemustaan yhteisyrityksen tavoitteiden toteuttamiseen. Yksityisten yhteenliittymien olisi hyväksyttävä tämän asetuksen liitteenä oleva yhtiöjärjestys kirjallisella vahvistuksella.

(18)

Voittoa tavoittelemattomassa PRACE-yhdistyksessä (Partnership for Advanced Computing in Europe) on jäseninä 25 valtiota, joita edustavat organisaatiot muodostavat Euroopan laajuisen supertietokoneinfrastruktuurin, joka tarjoaa käyttöön laskennan ja datanhallinnan resursseja ja palveluja laajamittaisia tieteellisiä ja suunnittelusovelluksia varten korkeimmalla suoritustasolla. Yhteisyritys voi tehdä yhteistyötä PRACE-yhdistyksen kanssa, kun on tarkoitus tarjota käyttöön yhdistetty ja yhteenliitetty supertietokone- ja datainfrastruktuuri ja sen palveluja ja hallinnoida sen käyttöä sekä tarjota koulutusrakenteita ja mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen.

(19)

GÉANT-tutkimusverkkoon on liittynyt 38 kansallista tutkimus- ja opetusverkkokumppania, jotka muodostavat tieteellisen huippuosaamisen, tutkimuksen, koulutuksen ja innovoinnin Euroopan laajuisen verkoston. GÉANT-verkko tarjoaa liitettävyys-, yhteistyö- ja tunnistamispalveluja sisältävän yhdistetyn luettelon avulla käyttäjille mahdollisuuden käyttää luotettavasti ja rajoittamattomasti laskenta-, analyysi- ja säilytyssovelluksia ja muita resursseja tarkoituksena varmistaa, että Eurooppa pysyy tutkimuksen eturintamassa. Yhteisyritys voi tehdä yhteistyötä GÉANT-verkon kanssa yhteisyrityksen supertietokoneiden välisen yhteenliitettävyyden osalta sekä muiden eurooppalaisten supertietokone- ja datainfrastruktuurien kanssa.

(20)

Yhteisyrityksen olisi käsiteltävä selvästi määriteltyjä aihealueita, joiden avulla tiedelaitoksissa ja eurooppalaisessa teollisuudessa voitaisiin yleisesti suunnitella, kehittää ja käyttää innovatiivisinta teknologiaa suurteholaskennan alalla ja luoda koko unioniin integroitu verkotettu infrastruktuuri, joka tarjoaa tutkijoille ja muille teollisuuden, mukaan lukien pk-yritykset, ja julkisen sektorin johtaville käyttäjille maailmanluokan suurteholaskentavalmiudet, nopeat tietoliikenneyhteydet ja huipputason sovellukset sekä data- ja ohjelmistopalvelut. Yhteisyrityksen olisi pyrittävä vähentämään erityisesti suurteholaskentaan liittyvää osaamisvajetta unionissa toteuttamalla tietoisuutta lisääviä toimenpiteitä ja auttamalla uuden tietämyksen ja inhimillisen pääoman kasvattamisessa.

(21)

Yhteisyrityksen olisi luotava perusta pidemmän aikavälin visiolle ja avattava tietä kohti sellaisen ensimmäisen suurteholaskennan hybridi-infrastruktuurin rakentamista Euroopassa, jossa yhdistetään perinteisiä laskenta-arkkitehtuureja ja kvanttilaskentalaitteita, esimerkiksi hyödyntämällä kvanttitietokonetta suurteholaskentaketjujen nopeuttajana. Euroopan tasolla annettava jäsennelty ja koordinoitu rahoitustuki on tarpeen, jotta tutkimusryhmät ja eurooppalaiset teollisuudenalat voivat säilyttää johtoasemansa vahvasti kilpailluissa kansainvälisissä puitteissa tuottamalla maailmanluokan tuloksia ja jotta siten voidaan varmistaa eurooppalaisen tutkimuksen ja teknologian nopea ja laaja teollinen hyödyntäminen koko unionissa, minkä oheisvaikutukset hyödyttävät myös yhteiskuntaa, ja jakaa riskejä ja yhdistää voimavaroja mukauttamalla strategioita ja kohdentamalla investointeja Euroopan yhteisen edun mukaisesti.

(22)

Saavuttaakseen suurteholaskennan alan innovatiivisimman teknologian suunnitteluun, kehittämiseen ja käyttöön liittyvän tavoitteensa yhteisyrityksen olisi annettava rahoitustukea erityisesti avustusten ja hankintojen muodossa avointen ja kilpailuun perustuvien ehdotus- ja tarjouspyyntöjen perusteella vuotuisten työsuunnitelmien pohjalta. Tällainen rahoitustuki olisi kohdennettava erityisesti todettuihin markkinoiden toimintapuutteisiin, jotka estävät kyseisen ohjelman kehittämisen, ja sillä olisi kannustettava tuen saajaa muuttamaan toimintatapojaan.

(23)

Jotta yhteisyritys saavuttaisi tavoitteensa kasvattaa teollisuuden, etenkin pk-yritysten, innovointipotentiaalia, vähentää osaltaan erityisesti suurteholaskentaan liittyvää osaamisvajetta, tukea tietämyksen ja inhimillisen pääoman kasvattamista ja lisätä suurteholaskentavalmiuksia, sen olisi tuettava kansallisten suurteholaskennan osaamiskeskusten perustamista ja erityisesti niiden verkostoitumista ja koordinointia koko unionissa. Kyseisten osaamiskeskusten olisi tarjottava suurteholaskentapalveluja teollisuudelle, tiedeyhteisölle ja viranomaisille näiden pyynnöstä. Niiden olisi ensisijaisesti levitettävä tietoa suurteholaskennan innovaatioekosysteemistä ja järjestettävä mahdollisuuksia päästä siihen mukaan, helpotettava mahdollisuutta käyttää supertietokoneita, puututtava pätevien teknisten asiantuntijoiden huomattavaan vajeeseen toteuttamalla tietämyksen lisäämiseen, koulutukseen ja tiedotukseen liittyviä toimia sekä ryhdyttävä verkostoitumistoimiin sidosryhmien ja muiden osaamiskeskusten kanssa laajempien innovaatioiden edistämiseksi esimerkiksi vaihtamalla ja levittämällä tietoa parhaiden käytäntöjen mukaisista käytännön tapauksista tai sovelluskokemuksista, jakamalla koulutustilojaan ja -kokemuksiaan, helpottamalla rinnakkaisten koodien yhteiskehittämistä ja vaihtoa tai tukemalla innovatiivisten sovellusten ja välineiden jakoa julkisille ja yksityisille käyttäjille, erityisesti pk-yrityksille.

(24)

Yhteisyrityksen olisi luotava kysyntä- ja käyttäjälähtöinen kehys ja mahdollistettava yhteiseen suunnitteluun perustuva toimintamalli integroidun maailmanluokan eksa-luokan supertietokone- ja datainfrastruktuurin hankinnalle unionissa, jotta käyttäjille voidaan tarjota ne strategiset laskentaresurssit, joita ne tarvitsevat pysyäkseen kilpailukykyisinä ja pystyäkseen ratkaisemaan yhteiskunnallisia, taloudellisia sekä ympäristöön ja turvallisuuteen liittyviä haasteita. Tätä varten yhteisyrityksen olisi edistettävä esi-eksa-luokan ja peta-luokan supertietokoneiden hankkimista. Yhteisyrityksen supertietokoneet olisi asennettava sellaiseen osallistujavaltioon, joka on jäsenvaltio.

(25)

Horisontti 2020 -puiteohjelmalla olisi kavennettava unionissa vallitsevaa tutkimus- ja innovointikuilua edistämällä synergiavaikutusta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) kanssa. Sen vuoksi yhteisyrityksen olisi pyrittävä tiiviiseen vuorovaikutukseen ERI-rahastojen kanssa, sillä ne voivat erityisesti edistää paikallisten, alueellisten ja kansallisten tutkimus- ja innovointivalmiuksien vahvistamista.

(26)

Yhteisyrityksen olisi tarjottava niille osallistujavaltioille, jotka ovat jäsenvaltioita, suotuisa kehys käyttää ERI-rahastoista niille myönnettyjä varoja supertietokoneiden hankintaan. ERI-rahastojen käyttäminen yhteisyrityksen toiminnassa on keskeistä integroidun verkotetun maailmanluokan suurteholaskenta- ja datainfrastruktuurin kehittämisessä, koska tällaisen infrastruktuurin edut ulottuvat jäsenvaltioiden käyttäjiä paljon laajemmalle. Jos osallistujavaltiot päättävät käyttää ERI-rahastoja osallistuakseen peta-luokan ja esi-eksa-luokan supertietokoneen hankintakustannuksiin, yhteisyrityksen olisi otettava huomioon unionin osuus kyseessä olevan osallistujavaltion rakennerahastoista samalla, kun vain kansallinen ERI-rahastojen osuus lasketaan mukaan kansallisena rahoitusosuutena yhteisyrityksen talousarvioon. Joka tapauksessa Horisontti 2020 -puiteohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahoista otettavan unionin rahoitusosuuden olisi katettava enintään 50 prosenttia esi-eksa-luokan supertietokoneiden hankintakustannuksista sekä enintään 50 prosenttia käyttökustannuksista, jotta yhteisyrityksen tavoitteen mukaisesti voitaisiin edistää voimavarojen yhdistämistä maailmanluokan esi-eksa-luokan supertietokoneiden saamiseksi unionin käyttöön. Jos kyseessä on peta-luokan supertietokone, Horisontti 2020 -puiteohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahoista otettava unionin rahoitusosuus kattaisi enintään 35 prosenttia supertietokoneen hankintakustannuksista, jotta tämä oli johdonmukaista Horisontti 2020 -puiteohjelman innovatiivisten ratkaisujen hankintojen nykyisen rahoituksen kanssa. osallistujavaltioiden olisi katettava peta-luokan supertietokoneen ja esi-eksa-luokan supertietokoneen kustannuksista jäljelle jäävä osuus.

(27)

Yhteisyrityksen olisi omistettava hankkimansa esi-eksa-luokan supertietokoneet. Kunkin esi-eksa-luokan supertietokoneen käyttö olisi annettava jonkin isäntälaitoksen vastuulle. Isäntälaitos voi edustaa yksittäistä osallistujavaltiota, joka on jäsenvaltio, tai isännöivää yhteenliittymää. Isäntälaitoksen olisi voitava antaa tarkka kustannusarvio ja tarkistaa supertietokoneen käyttökustannukset esimerkiksi varmistamalla yhteisyrityksen esi-eksa-luokan supertietokoneiden ja laitoksen mahdollisesti käyttämien kansallisten tai alueellisten tietokonejärjestelmien toiminnallinen eriyttäminen ja, sikäli kuin se on mahdollista, fyysinen eriyttäminen. Yhteisyrityksen hallintoneuvoston, jäljempänä ’hallintoneuvosto’, olisi valittava isäntälaitos riippumattomien asiantuntijoiden arvioiman kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella. Kun isäntälaitos on valittu, sen osallistujavaltion, johon isäntälaitos on sijoittautunut, tai isännöivän yhteenliittymän olisi voitava päättää pyytää muita osallistujavaltioita mukaan rahoittamaan valittuun isäntälaitokseen sijoitettavaa esi-eksa-luokan supertietokonetta. Esi-eksa-luokan supertietokoneen unionille kuuluvan käyttöajan suhteellisen osuuden olisi oltava sama kuin Horisontti 2020 -puiteohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahoista maksettavan unionin rahoitusosuuden osuus supertietokoneen kokonaiskustannuksista, eikä se saisi olla yli 50 prosenttia supertietokoneen kokonaiskäyttöajasta. Supertietokoneen käyttöajoissa olisi otettava huomioon osallistujavaltioiden osuudet isännöivän yhteenliittymän esi-eksa-luokan supertietokoneen rahoituksesta. Osallistujavaltioiden olisi sovittava keskenään esi-eksa-luokan supertietokoneen käyttöaikojen jakautumisesta. Esi-eksa-luokan supertietokoneiden olisi pysyttävä yhteisyrityksen omistuksessa siihen saakka kun niitä koskevat poistot on tehty.

Omistus voitaisiin sen jälkeen siirtää isäntälaitokselle käytöstä poistamista, hävittämistä tai jotain muuta käyttöä varten. Jos omistus päätetään siirtää isäntälaitokselle ennen esi-eksa-luokan supertietokoneen koko poistoajan päättymistä tai yhteisyrityksen purkamisen vuoksi, isäntälaitoksen olisi korvattava yhteisyritykselle supertietokoneiden jäännösarvo.

(28)

Yhteisyrityksen olisi yhdessä osallistujavaltioiden kanssa hankittava peta-luokan supertietokoneita. Kunkin peta-luokan supertietokoneen käyttö olisi annettava jonkin isäntälaitoksen vastuulle. Isäntälaitos voi edustaa yksittäistä osallistujavaltiota, joka on jäsenvaltio, tai osallistujavaltioiden isännöivää yhteenliittymää. Yhteisyrityksen olisi omistettava osuus, joka vastaa hankintakustannuksiin Horisontti 2020 -puiteohjelmasta ja Verkkojen Eurooppa -välineestä maksettua unionin rahoitusosuutta. Hallintoneuvoston olisi valittava isäntälaitos riippumattomien asiantuntijoiden arvioiman kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella. Kunkin peta-luokan supertietokoneen unionille kuuluvan käyttöajan suhteellisen osuuden olisi oltava sama kuin Horisontti 2020 -puiteohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahoista maksettavan unionin rahoitusosuuden osuus kyseessä olevan peta-luokan supertietokoneen kokonaiskustannuksista. Yhteisyrityksen olisi siirrettävä omistusosuutensa isäntälaitokselle, kun peta-luokan supertietokoneen osalta on tehty kaikki poistot tai kun yhteisyritys puretaan. Jälkimmäisessä tapauksessa isäntälaitoksen olisi korvattava yhteisyritykselle supertietokoneen jäännösarvo.

(29)

Yhteisyrityksen tukemien esi-eksa-luokan ja peta-luokan supertietokoneiden suunnittelussa ja käytössä olisi otettava huomioon energiatehokkuus ja ympäristökestävyys.

(30)

Jotta käyttäjien keskuudessa kaiken aikaa lisääntyvään supertietokoneresurssien kysyntään voitaisiin vastata, osallistujavaltiot voivat tarjota yhteisyritykselle käyttöaikaa yhteen tai useampaan kansalliseen supertietokoneeseensa, joka on käytettävissä eli ei ole sidottuna ja jonka yhteisrahoitukseen yhteisyritys ei osallistu. Tässä tapauksessa osallistujavaltioiden olisi tarjottava yhteisyritykselle vapaaehtoiselta pohjalta kohtuullinen osuus suoritustasoltaan hyväksyttävissä olevien kansallisten supertietokoneiden käyttöajasta, jotta yhteisyritys voisi vastata kysyntään käyttäjien keskuudessa. Kansallisen supertietokoneen käyttöajan tarjoamista ei saisi laskea osallistujavaltion yhteisyritykselle antamaksi rahoitusosuudeksi eikä luontoissuoritukseksi.

(31)

Esi-eksa-luokan ja peta-luokan supertietokoneita olisi käytettävä pääasiassa tiedeyhteisön, teollisuustoimialan tai julkisen sektorin käyttäjien julkisiin tutkimus- ja innovointitarkoituksiin. Supertietokoneiden käyttöaikoja olisi jaettava pääasiassa yhteisyrityksen käynnistämien ja riippumattomien asiantuntijoiden arvioimien avointen kiinnostuksenilmaisupyyntöjen perusteella. Hallintoneuvoston päätöksellä olisi voitava myöntää pieni prosenttiosuus käyttöaikaa ilman kiinnostuksenilmaisupyyntöä joissakin poikkeustapauksissa, kuten strategisten eurooppalaisten aloitteiden kohdalla tai hätä- tai kriisinhallintatilanteissa. Yhteisyrityksen olisi voitava harjoittaa rajoitettua taloudellista toimintaa kaupallisiin tarkoituksiin. Käyttöoikeus olisi myönnettävä käyttäjille, jotka ovat sijoittautuneet unioniin tai johonkin Horisontti 2020 -puiteohjelmaan assosioituneeseen maahan. Käyttöoikeuksien olisi oltava tasapuolisia kaikille käyttäjille ja ne olisi myönnettävä läpinäkyvällä tavalla. Hallintoneuvoston olisi määriteltävä käyttöoikeudet, jotka koskevat unionin osuutta kunkin supertietokoneen käyttöajasta, ja valvottava niitä.

(32)

Yhteisyrityksen supertietokoneiden toiminnassa ja käytössä olisi noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (9), direktiiviä 2002/58/EY (10) ja direktiiviä (EU) 2016/943 (11).

(33)

Taloudellista toimintaa harjoittavien käyttäjien olisi voitava käyttää supertietokoneita rajoitetusti siviilialan muihin kuin tutkimussovelluksiin. Käyttöaikaa olisi pääasiassa myönnettävä käyttäjille, jotka ovat sijoittautuneet unioniin tai johonkin Horisontti 2020 -puiteohjelmaan assosioituneeseen maahan. Käyttöoikeudet olisi myönnettävä läpinäkyvällä tavalla.

(34)

Yhteisyrityksen hallinnoinnin olisi kuuluttava kahdelle elimelle eli hallintoneuvostolle ja neuvoa-antavalle teollisuus- ja tiedekomitealle. Hallintoneuvoston kokoonpanossa olisi oltava unionin ja osallistujavaltioiden edustajia. Hallintoneuvoston olisi vastattava strategisten toimintalinjojen määrittelystä ja yhteisyrityksen toimintaan liittyvien rahoituspäätösten tekemisestä, etenkin kaikkien julkisten hankintatoimien osalta. Neuvoa-antavaan teollisuus- ja tiedekomiteaan olisi kuuluttava tiedeyhteisöä ja teollisuutta edustavia käyttäjiä ja teknologian toimittajia. Sen olisi annettava hallintoneuvostolle riippumattomia neuvoja strategista tutkimuksen ja innovoinnin toimintasuunnitelmaa ja yhteisyrityksen omistamien supertietokoneiden hankintaa ja käyttöä varten.

(35)

Yhteisyrityksen yleisten hallinnollisten tehtävien osalta osallistujavaltioiden äänioikeudet olisi jaettava tasan niiden kesken. Supertietokoneiden hankintaa koskevan työsuunnitelman osan määrittämiseen, isäntälaitoksen valintaan ja yhteisyrityksen tutkimus- ja innovointitoimiin liittyvien tehtävien osalta niiden osallistujavaltioiden äänioikeuden, jotka ovat jäsenvaltioita, olisi perustuttava määräenemmistöperiaatteeseen. Myös Horisontti 2020 -puiteohjelmaan assosioituneilla osallistujavaltioilla olisi oltava äänioikeus tutkimus- ja innovointitoimiin liittyvien tehtävien osalta. Supertietokoneiden hankintaan ja toimintaan liittyvien tehtävien osalta vain niillä osallistujavaltioilla ja unionilla, jotka myöntävät varoja peta-luokan supertietokoneiden hankintaan ja esi-eksa-luokan supertietokoneiden kokonaiskustannuksiin, olisi oltava äänioikeus, jonka laajuus määräytyy suhteessa niiden rahoitusosuuteen.

(36)

Unionin rahoitusosuuden hallinnoinnissa olisi noudatettava moitteettoman varainhoidon periaatetta ja välillistä hallinnointia koskevia sääntöjä, jotka on vahvistettu asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046. Säännöt, joiden mukaisesti yhteisyritys voi järjestää julkisen hankintamenettelyn, olisi vahvistettava sen varainhoitosäännöissä.

(37)

Yhteisyrityksen olisi edistettävä innovoivaa ja kilpailukykyistä eurooppalaista suurteholaskentaekosysteemiä käyttämällä asiamukaisesti hankinta- ja avustusvälineitä, muun muassa käyttämällä yhteishankintoja, esikaupallisia hankintoja ja innovatiivisten ratkaisujen julkisia hankintoja.

(38)

Yhteisyrityksen kokonaisvaikutusta arvioitaessa huomioon olisi otettava yksityisten osakkaiden investoinnit luontoissuorituksina, jotka vastaavat niille toimien toteuttamisesta aiheutuvia kuluja, vähennettynä yhteisyrityksen osuudella.

(39)

Jotta voidaan säilyttää tasavertaiset toimintaedellytykset kaikille sisämarkkinoilla toimiville yrityksille, unionin puiteohjelmista myönnettävän rahoituksen olisi oltava sopusoinnussa valtiontukia koskevien periaatteiden kanssa, jotta voidaan varmistaa julkisten menojen tehokkuus ja estää sellaiset markkinavääristymät kuin yksityisten varojen syrjäyttäminen, tehottomien markkinarakenteiden syntyminen ja tehottomien yritysten toiminnassa pysyminen.

(40)

Yhteisyrityksen rahoittamiin epäsuoriin toimiin osallistumisessa olisi noudatettava asetusta (EU) N:o 1290/2013. Yhteisyrityksen olisi lisäksi varmistettava näiden sääntöjen johdonmukainen soveltaminen komission hyväksymien toimenpiteiden mukaisesti. Jotta varmistetaan osallistujavaltioiden asianmukainen osallistuminen epäsuorien toimien yhteisrahoitukseen asetuksen (EU) N:o 1290/2013 mukaisesti, osallistujavaltioiden olisi pyrittävä myöntämään rahoitusta vähintään saman verran kuin yhteisyritys suorittaa korvausta tuensaajille kyseisistä toimista aiheutuneista tukikelpoisista kustannuksista. Tätä varten yhteisyrityksen vuotuisessa työsuunnitelmassa asetuksen (EU) N:o 1290/2013 28 artiklan mukaisesti vahvistetut enimmäisrahoitusosuudet olisi määritettävä sen mukaisesti.

(41)

Rahoitustuen antamisessa toimille Verkkojen Eurooppa -välineestä olisi noudatettava kyseisen välineen sääntöjä.

(42)

Unionin ja yhteisyrityksen muiden osakkaiden taloudellisia etuja olisi asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 mukaisesti menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja tarvittaessa hallinnollisten ja taloudellisten seuraamusten soveltaminen.

(43)

Yhteisyrityksen olisi toimittava avoimella ja läpinäkyvällä tavalla ja annettava ajoissa kaikki asianmukaiset tiedot, ja sen olisi edistettävä toimiensa näkyvyyttä, mukaan lukien suurelle yleisölle suunnatuin, tiedotusta ja tulosten levittämistä koskevin toimin. Yhteisyrityksen elinten työjärjestys olisi asetettava julkisesti saataville.

(44)

Menettelyjen yksinkertaistamiseksi hallinnollista rasitetta olisi vähennettävä kaikilta osapuolilta. Päällekkäisiä tarkastuksia ja suhteetonta asiakirjojen ja raporttien laatimista olisi vältettävä. Horisontti 2020 -puiteohjelmasta rahoitettavien toimien tapauksessa tämän asetuksen nojalla unionin rahoitusta saavien tahojen tarkastukset olisi suoritettava asetuksen (EU) N:o 1291/2013 mukaisesti. Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitettavien toimien tapauksessa tämän asetuksen nojalla unionin rahoitusta saavien tahojen tarkastukset olisi suoritettava asetuksen (EU) N:o 1316/2013 mukaisesti.

(45)

Komission sisäisellä tarkastajalla olisi oltava yhteisyritykseen nähden samat toimivaltuudet kuin komissioon nähden.

(46)

Komission, yhteisyrityksen, tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan petostentorjuntaviraston olisi saatava käyttöönsä kaikki tarvittavat tiedot ja niillä olisi oltava pääsy kaikkiin tiloihin yhteisyrityksen allekirjoittamia avustuksia ja sopimuksia koskevien tarkastusten ja tutkimusten tekemiseksi.

(47)

Kaikissa tähän asetukseen liittyvissä ehdotuspyynnöissä ja tarjouspyynnöissä olisi otettava tarpeellisessa määrin huomioon Horisontti 2020 -puiteohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen kesto, lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia.

(48)

Yhteisyrityksen olisi myös käytettävä komission hallinnoimia sähköisiä keinoja avoimuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi ja yhteisyritykseen osallistumisen helpottamiseksi. Yhteisyrityksen Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisesti julkistamat ehdotuspyynnöt olisi sen vuoksi julkaistava myös keskitetyssä osallistujaportaalissa ja muissa komission hallinnoimissa sähköisissä Horisontti 2020 -tulostenlevitysvälineissä. Lisäksi yhteisyrityksen olisi asetettava saataville muun muassa ehdotuksia, hakijoita, avustuksia ja osallistujia koskevia asiaankuuluvia tietoja, jotta ne voidaan sisällyttää komission hallinnoimiin sähköisiin Horisontti 2020 -raportointi- ja tulostenlevitysjärjestelmiin, tarkoituksenmukaisessa muodossa ja komission raportointivelvollisuuksia vastaavin määräajoin.

(49)

Komission olisi suoritettava yhteisyrityksen väli- ja loppuarviointi riippumattomien asiantuntijoiden avustamana. Asianomainen riippumattomien asiantuntijoiden kertomus olisi avoimuutta noudattaen julkistettava sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

(50)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat tutkimus- ja innovointivalmiuksien lujittaminen, peta-luokan ja esi-eksa-luokan supertietokoneiden hankkiminen ja pääsyn tarjoaminen suurteholaskenta- ja datainfrastruktuuriin kaikkialla unionissa yhteisyrityksen avulla, vaan ne voidaan tarpeettoman päällekkäisyyden välttämiseksi, kriittisen massan ylläpitämiseksi ja julkisen rahoituksen optimaalisen käytön varmistamiseksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,