Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta”

(COM(2018) 372 final – 2018/0197 (COD))

(2019/C 62/14)

Esittelijä:	Ioannis VARDAKASTANIS
Toinen esittelijä:	Ester VITALE

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 11.6.2018 Eurooppa-neuvosto, 19.6.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 177 artikla, 178 artikla, 304 artikla ja 349 artikla
Vastaava erityisjaosto	”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
Hyväksyminen erityisjaostossa	3.10.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	17.10.2018
Täysistunnon nro	538
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	138/0/1

Tämä ETSK:n lausunto käsittelee Euroopan komission 29. toukokuuta 2018 esittämää ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (1) Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta kaudella 2021–2027. Lausunnossa kommentoidaan lisäksi lyhyesti eräitä ehdotetun yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen (2) säännöksiä, jotka liittyvät suoraan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja koheesiorahaston rakenteen, sisällön, kytkeytymisen ja tulevan täytäntöönpanon olennaisiin näkökohtiin.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK toteaa uudelleen sitoutuvansa lujasti koheesiopolitiikkaan ja uskovansa siihen sekä pitävänsä sitä keskeisenä välineenä, jonka avulla EU tuodaan lähemmäksi kansalaisiaan ja EU:n alueiden väliset erot ja kansalaisten välinen eriarvoisuus pyritään poistamaan.

1.2

Vaikka ETSK on tietoinen komission ehdotusten perusteluista, se vastustaa koheesiopolitiikkaan ehdotettuja leikkauksia sekä erityisesti Euroopan aluekehitysrahastoon kohdistuvaa 12 prosentin leikkausta ja koheesiorahastoon kohdistuvaa 46 prosentin leikkausta. ETSK pyytää sen vuoksi Euroopan komissiota, Euroopan parlamenttia ja neuvostoa lisäämään talousarvioesityksen määrärahoja siten, että siinä vähintään säilytetään samat varat (käypinä hintoina) kuin nykyisessä rahoituskehyksessä.

1.3

ETSK korostaa, että EU:n yhteisrahoitusosuuden supistaminen heikentää hankkeiden täytäntöönpanoa erityisesti niissä jäsenvaltioissa, jotka kärsivät talousarvioon liittyvistä vaikeuksista, ja luonnollisesti niissä, jotka ovat kärsineet eniten kriisistä.

1.4

ETSK kehottaa komissiota joustavoittamaan yhteisrahoituksen perusteita siten, että kunkin jäsenvaltion talous- ja rahoitustilanne otetaan huomioon, ja soveltamaan komitean monissa viimeaikaisissa lausunnoissa suosittelemaa sääntöä, jonka mukaan investointimenoja ei oteta huomioon tarkasteltaessa vakaus- ja kasvusopimuksen alijäämätavoitteiden täyttymistä.

1.5

ETSK katsoo, että käytännön kokemus tai N+3-säännön täytäntöönpanon arvioinnin tulokset eivät tue komission ehdotusta ottaa uudelleen käyttöön N+2-sääntö. Komitea vastustaa sen vuoksi tätä ehdotusta ja pyytää komissiota säilyttämään N+3-säännön uudella ohjelmakaudella.

1.6

ETSK suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen, jonka mukaan rahastojen käyttöä yksinkertaistetaan niiden rakenteen, hallinnoinnin ja hallinnan osalta, millä edistetään varojen sujuvampaa ja tehokkaampaa käyttöön saamista. Rahastojen yksinkertaistaminen ei saa kuitenkaan syrjäyttää periaatteita ja arvoja, jotka ovat olennainen osa unionin säännöstöä.

1.7

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että komission ehdotuksella parannetaan monitasoista hallintoa painottamalla yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia ja vahvistamalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja muiden sidosryhmien osallistumista varojen käytön suunnitteluun, täytäntöönpanoon, arviointiin ja seurantaan. Kumppanuuksia koskevia eurooppalaisia käytännesääntöjä olisi kuitenkin kunnioitettava täysimääräisesti kaikilla tasoilla ja vahvistettava vankoilla takeilla ja toimenpiteillä, joilla taataan näiden sääntöjen täytäntöönpano kaikilta osin. Käytännesääntöjen noudattamista on pidettävä mahdollistavana ehtona. Tämä auttaa sidosryhmiä ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita toimimaan avainroolissa välittäjäeliminä, jotka tuovat hankkeet lähemmäksi lopullisia edunsaajiaan.

1.8

ETSK huomauttaa, että EU:n tasolla ei tapahdu suunnitelmallista kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumista koheesiopolitiikan täytäntöönpanon valvontaprosessiin. ETSK suosittelee painokkaasti, että komissio perustaisi eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan koheesiofoorumin, johon osallistuisivat työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja muut sidosryhmät ja joka kuulisi työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita vuosittain koheesiopolitiikan täytäntöönpanosta koko ohjelmakauden 2021–2027 ajan.

1.9

ETSK suosittelee, että komissio valtavirtaistaisi kestävän kehityksen tavoitteet tehokkaasti koheesiopolitiikkaan yhteisiä säännöksiä, Euroopan aluekehitysrahastoa ja koheesiorahastoa koskevilla asetuksilla varmistamalla näiden tavoitteiden monialaisen sisällyttämisen osaksi rahastojen kaikkia painopisteitä eikä ainoastaan ilmastotoimia.

1.10

ETSK ehdottaa, että harvaan asuttuja alueita, syrjäisiä alueita, pieniä saaria ja vuoristoalueita tuetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklan mukaisesti samojen temaattista keskittämistä koskevien vaatimusten, tuen ja etuuksien soveltamisalan sekä poikkeuksien avulla kuin syrjäisimpiä alueita. Investointistrategiat olisi suunnattava kohti makroalueiden sekä alueellisen ja rajatylittävän yhteistyön tavoitteiden saavuttamista, ja niissä olisi käsiteltävä monimutkaisia ilmiöitä, kuten muuttoliikettä.

1.11

ETSK suosittelee, että uudella ohjelmakaudella lisätään Euroopan alueellisen yhteistyön (Interreg) talousarvion määrärahoja, jotta Interreg voi täyttää tehokkaasti tehtävänsä ja saavuttaa tavoitteensa. ETSK ehdottaa myös, että EAKR:lle myönnettäisiin tarpeeksi tukea rajatylittävän mekanismin täytäntöönpanoa varten. Lisäksi ETSK uskoo, että investointistrategiat olisi suunnattava makroalueiden ja merialueiden tavoitteiden saavuttamista ajatellen.

1.12

ETSK pyytää komissiota ottamaan huomioon asukasta kohti lasketun bruttokansantulon (BKTL) lisäksi myös muut sosiaaliset indikaattorit, jotta jäsenvaltiot voidaan luokitella niihin sovellettavien temaattista keskittämistä koskevien vaatimusten mukaisesti.

1.13

ETSK kannattaa temaattisen keskittämisen käsitettä, mutta pyytää komissiolta temaattista keskittämistä koskevien vaatimusten jakamisen tasapainottamista toimintapoliittisia tavoitteita koskevissa investoinneissa, sillä toimintapoliittisia tavoitteita (TT) 3–5 varten osoitetut määrärahat vaikuttavat riittämättömiltä sosioekonomisten tarpeiden täyttämiseksi ja lähempänä kansalaisiaan olevan EU:n rakentamiseksi.

1.14

ETSK pitää valitettavana, että kaikkia asetuksia koskevissa komission ehdotuksissa on sivuutettu vammaisten henkilöiden tasa-arvon, syrjimättömyyden ja esteettömyyden horisontaalinen sisällyttäminen. Komitea suositteleekin painokkaasti, että nykyisen vuosien 2014–2020 yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 7 artikla sisällytettäisiin osaksi ehdotettua uutta yhteisiä säännöksiä koskevaa asetusta ja että tämä periaate sisällytettäisiin ehdotetun Euroopan aluekehitysrahastoa ja koheesiorahastoa koskevan asetuksen säädöstekstiin sellaisenaan. ETSK suosittelee painokkaasti myös vammaisten henkilöiden esteettömyyden sisällyttämistä ehdotetun yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 67 artiklaan, joka koskee toimien valintaa.

1.15

ETSK korostaa, että YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista olisi nivottava ehdotetun Euroopan aluekehitysrahastoa ja koheesiorahastoa koskevan asetuksen sekä yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen säädöstekstiin kaikilta osin. Vammaisyleissopimus olisi sisällytettävä kokonaisuudessaan osaksi Euroopan aluekehitysrahastoa ja koheesiorahastoa koskevan asetuksen oikeusperustaa, ja vammaisten henkilöiden esteettömyydestä olisi tehtävä pakollinen tukikelpoisuusperuste.

1.16

ETSK pyytää komissiota varmistamaan, että erillisten hoitolaitosten rakentaminen tai kunnostaminen suljetaan tuen soveltamisalan ulkopuolelle EAKR:ssä ja koheesiorahastossa. Sen sijaan on edistettävä sosiaalista osallisuutta siirtymällä laitoshoidosta yhteisöllisiin hoitomuotoihin.

1.17

ETSK suhtautuu myönteisesti eri rahastojen koordinoinnin sekä rahastojen ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson ja uudistusten tukiohjelman välisen yhteyden parantamiseen.

1.18

ETSK katsoo, että kansallisella ja EU:n tasolla päätettävien makrotaloudellisten ehtojen sisällyttäminen luo huomattavia esteitä alueille, kunnille, muille sidosryhmille ja kansalaisille, kun nämä käyttävät rahastovaroja, ja siksi ETSK torjuu kyseiset ehdot täysin ja pyytää komissiota harkitsemaan niiden sisällyttämisen kriteerejä uudelleen.

1.19

ETSK katsoo, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano on asetettava etusijalle koheesiopolitiikassa eikä pelkästään ESR+:ssa. ETSK suositteleekin vakavasti, että EAKR:n toimintapoliittiseen tavoitteeseen 4 osoitetaan vähintään 10 prosenttia varoista perustamalla sosiaalisen kestävyyden ja käytettävyyden alueellinen aloite (Social Sustainability and Accessibility Regional Initiative, SSARI).

2.   Yleistä

2.1

ETSK on jo vuosia pitänyt koheesiopolitiikkaa yhtenä EU:n yhdentymisen peruspilareista ja katsoo siksi, että epävarmoina aikoina ja populismin, nationalismin ja euroskeptisyyden lisääntyessä koheesiopolitiikka on todellinen kansalaisia yhdistävä prosessi EU-hankkeessa.

2.2

ETSK korostaa, että koheesiopolitiikkaa ja sen rahoitusvälineitä voidaan käyttää siihen, että EU:n kansalaisille esitetään uusi, myönteinen sanoma EU-hankkeesta.

2.3

Sen vuoksi ETSK huomauttaa, että komission ehdotus vuosien 2021–2027 monivuotiseksi rahoituskehykseksi ei ole poliittisesti riittävän kunnianhimoinen, mikä näkyy käytännössä siinä, että EAKR:n määrärahoja leikataan 12 prosenttia ja koheesiorahaston määrärahoja 46 prosenttia (käypinä hintoina) nykyisiin määrärahoihin verrattuna. Leikkauksia ehdotetaan, vaikka komissio toteaa perusteluissa, että ”EAKR:n ja koheesiorahaston rahoitus kattaa monissa maissa vähintään 50 prosentin osuuden julkisista investoinneista”. Näin ollen leikkauksilla on kielteinen vaikutus niihin maihin, jotka ovat vakauttamassa talouttaan samalla kun ovat toipumassa kriisistä ja joiden kansalaiset yrittävät tulla toimeen säästötoimenpiteiden kanssa. Köyhyys ja eriarvoisuus ovat yhä suuria ja joissakin tapauksessa pahenevia ongelmia monissa maissa, ja maiden välillä sekä alueiden ja eri väestöryhmien välillä ja keskuudessa esiintyy yhä merkittäviä eroja. Tämä koskee erityisesti naisiin, romaneihin, vammaisiin henkilöihin, vanhuksiin jne. liittyviä sosiaalisia indikaattoreita.

2.4

Kun otetaan huomioon sekä EAKR:n että koheesiorahaston keskeinen merkitys eurooppalaisten alueiden taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle ja yhteenkuuluvuudelle, ETSK pyytää, että koheesiopolitiikan rahoitus säilytettäisiin vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä vähintään samalla tasolla (käypinä hintoina) kuin nykyisessä rahoituskehyksessä (3).

2.5

Komission ehdotus supistaa yhteisrahoitusosuuksia kolmen alueluokan (4) osalta heikentää mahdollisuuksia saada ja käyttää varoja yhtäläisin ehdoin, erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joilla on suurempia menotalouden ongelmia, ja niissä, jotka ovat kärsineet kriisistä eniten.

2.6

ETSK tukee pyrkimyksiä yksinkertaistaa koheesiopolitiikkaa ja suhtautuu myönteisesti siihen, että tavoitteiden määrää on vähennetty 11 tavoitteesta 5 tavoitteeseen, sillä tämä mahdollistaa resurssien keskittämisen ensisijaisiin yritysten kilpailukykyyn ja henkilöiden oikeuksiin liittyviin kysymyksiin. Sen, että sääntöjä on vähemmän ja että ne ovat selkeämpiä ja lyhyempiä, ei pidä tarkoittaa sitä, että säännökset eivät olisi yhtä tehokkaita koheesiopolitiikan yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamisessa. Yksinkertaistaminen ei saa etenkään tarkoittaa niiden läpikäyvien periaatteiden syrjäyttämistä ehdotetusta asetuksesta, jotka ovat olennainen osa unionin säännöstöä.

2.7

Yksinkertaistaminen rahastoja yhdistämällä ja tekemällä varojen saannista helpompaa edunsaajille erityisesti luottamalla enemmän jäsenvaltioiden toteuttamaan hallinnointiin ja tehostamalla yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöä ovat hyvin tarpeellisia keinoja investointien tuloksekkuuden parantamiseksi. Yhtenäisen tarkastusmallin periaatteen laajentaminen ja suurempi luottamus valtiollisiin, alueellisiin ja paikallisiin viranomaisiin auttavat myös tehostamaan tekniseen apuun liittyvää varainkäyttöä. ETSK suhtautuu myönteisesti myös sähköisen koheesion ja tietojenvaihdon vahvistamiseen, sillä ne lisäävät EAKR:n ja koheesiorahaston avoimuutta ja tehokkuutta. ETSK suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen vahvistaa alueiden välistä yhteistyötä älykkään erikoistumisen strategialla (S3).

2.8

ETSK katsoo, että Euroopan alueellinen yhteistyö on tärkeä keino tukea nimenomaisia rajatylittäviä alueita, jotka kärsivät useissa tapauksissa infrastruktuuriin, julkisten palvelujen tarjoamiseen, viestintään ja liikenteeseen liittyvistä ongelmista muun muassa maantieteellisten tai historiallisten erityispiirteidensä vuoksi. Interregin olisi oltava väline, jonka avulla edistetään näiden alueiden, alueiden osien ja paikallisseutujen lähentymistä käytännössä, minkä vuoksi ETSK kehottaa lisäämään tämän välineen määrärahoja. ETSK suosittelee myös painokkaasti sitä, että EAKR:n rahoitusta myönnettäisiin tukemaan rajatylittävän mekanismin tehokasta toimintaa ja soveltamista.

2.9

Vaikka maininnat tasa-arvosta, syrjintäkiellosta ja esteettömyydestä sisältyvät asetuksen johdanto-osaan, ETSK on vahvasti sitä mieltä, että ne olisi sisällytettävä kauttaaltaan Euroopan aluekehitysrahastoa ja koheesiorahastoa koskevan asetuksen säädöstekstiin ja että niistä olisi tehtävä tällä tavoin pakollisia tukikelpoisuusperusteita määrärahojen myöntämistä ajatellen ja että vammaisten henkilöiden nauttima esteettömyys on sisällytettävä ehdotetun yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 67 artiklaan, joka koskee toimien valintaa (5).

2.10

Alueet luokitellaan yhä Berliinin menetelmän mukaisesti ottamalla huomioon yksinomaan kunkin alueen bruttokansantulo ja väestö ja määrittelemällä niiden perusteella kuhunkin alueeseen sovellettavat temaattista keskittämistä koskevat vaatimukset (6). Komissio on kuitenkin päättänyt sisällyttää varojen jakamismenetelmään uusia indikaattoreita, joita ovat esimerkiksi työttömyys, nettomuutto ja kasvihuonekaasupäästöt. Vaikka tällä ratkaisulla parannetaan rahoituksen jakamisen tarkkuutta alueiden tarpeiden kannalta, temaattista keskittämistä koskevista vaatimuksista päätetään silti käyttämällä luokittelumenetelmää, jossa ei oteta huomioon tätä eriarvoisuutta.

2.10.1

Siksi monet ”ryhmän 1” jäsenvaltiot saattavat saada ”oikean” määrän varoja, kun otetaan huomioon niiden kärsimä bruttokansantuloa pidemmälle ulottuva eriarvoisuus, mutta niiden on kuitenkin tyydyttyvä temaattista keskittämistä koskeviin vaatimuksiin, jotka voivat rajoittaa niiden valmiuksia torjua tätä eriarvoisuutta. Vastauksena sääntelyntarkastelulautakunnan (7) vaatimukseen laaditussa vaikutustenarvioinnin Berliinin menetelmän valintaa koskevassa selityksessä ei kerrota tarkkaan, miksi muita asiaankuuluvia indikaattoreita ei ole otettu huomioon. ETSK pyytää siksi komissiota harkitsemaan uudelleen tätä toimintatapaa.

2.11

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklassa tarkoitetut harvaan asutut alueet sekä eristyneet alueet, kuten pienet saaret, ovat alueita, joilla on erityisiä viestintään – mukaan lukien internetyhteydet – ja liikenteeseen liittyviä ongelmia. Lisäksi ne ovat useissa tapauksissa vailla sosiaalista infrastruktuuria (terveydenhuolto, koulutus jne.). Näillä alueilla väestön harva asutus ja työpaikkojen puute nostavat ikääntymistä hälyttävästi ja aiheuttavat julkisten palvelujen tarjoamiseen liittyvien kustannusten asteittaista kasvua, minkä seurauksena on vaikeampaa kehittää työllistämisohjelmia ja houkutella yrityksiä.

2.11.1

Ehdotuksessa kohdennetaan osa määrärahoista näille alueille ja syrjäisimmiksi luokitelluille alueille. Alueiden luokittelussa syrjäisimmät alueet kuuluvat kuitenkin ”ryhmään 3”, joten sen yhteydessä ei oteta huomioon harvaan asuttujen alueiden muita erityispiirteitä kuin bruttokansantuloa henkeä kohti. ETSK katsoo, että olisi noudatettava eriytettyä lähestymistapaa, jonka avulla taataan riittävä rahoitus ja oikeat temaattista keskittämistä koskevat vaatimukset, jotta kyetään puuttumaan harvaan asuttujen ja syrjäisten alueiden kohtaamiin vaikeuksiin, ja toteaa, että näiden alueiden olisi voitava nauttia syrjäisimpiin alueisiin sovellettavasta tuen soveltamisalan temaattisesta keskittämisestä ja poikkeuksista.

2.12

ETSK suhtautuu myönteisesti seitsemän yhteistyössä hallinnoidun rahaston väliseen koordinointiin – joka on toteutettu pääasiallisesti yhteisiä säännöksiä koskevalla asetuksella –, millä vastataan sidosryhmien esittämään tärkeään pyyntöön. EAKR:n ja koheesiorahaston osalta erityisen merkittävä on ehdotettu uudistusten tukiohjelma (8), sillä se auttaa yhdistämään ohjelmien täytäntöönpanon talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa esitettyihin suosituksiin, kun ne ovat sosiaalisesti kestäviä, minkä avulla parannetaan investointien tuloksekkuutta. Tästä yhdistelmästä olisi neuvoteltava jäsenvaltioiden ja EU:n viranomaisten välillä niin, että neuvotteluihin osallistuvat aktiivisesti myös työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot.

2.13

ETSK panee merkille, että on tärkeää yhdistellä erityyppisiä rahastoja ja työvälineitä koheesiopolitiikan rahastojen ja erityisesti rahoitusvälineiden kanssa, jotta tavoitteet pystytään kattamaan tehokkaammin. Mobilisoimalla yksityistä pääomaa varmistetaan ja moninkertaistetaan myös investointien lisäarvo ja hyödyn jakautuminen laajemmalle.

2.14

ETSK suhtautuu myönteisesti joustavuuden lisäämiseen rahastojen ja ohjelmien mukauttamisessa tulevia ennakoimattomia tilanteita varten, kuten komissio ehdottaa. Ehdotettu yhteys maakohtaisten suositusten ja ohjelmakauden sekä väliarvioinnin välillä on tärkeä rahastotoimien tehokkuuden kannalta. On kuitenkin kiinnitettävä tarkasti huomiota siihen, ettei muutoksia tehdä liian usein, sillä ne muuttavat todennäköisesti suunnittelun luonnetta kielteisesti. Lisäksi ehdotus siitä, että määrärahoja ei aikataulutettaisi ennen kutakin viimeistä kahta vuotta, tekee todennäköisesti varainkäytöstä vaikeaa aikarajoitteiden vuoksi.

2.15

ETSK panee merkille, että ehdotetussa vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä on korotettu vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen verrattuna prosenttiosuutta, jonka komissio ehdottaa kohdennettavaksi ilmastotavoitteita varten, sillä näiden menojen osuus on 30 prosenttia EAKR:ssä ja 37 prosenttia koheesiorahastossa. Kun otetaan huomioon tämän tavoitteen ensisijainen merkitys ja molempien rahastojen valmiudet auttaa sen saavuttamisessa, ETSK katsoo, että korotusta olisi pohdittava vielä lisää.

2.16

Komissio ottaa kestävän kehityksen tavoitteet huomioon perusteluina ehdotetulle ilmastotavoitteita koskevalle varainkäytölle. ETSK uskoo, että komission olisi harkittava ehdotetun asetuksen ja sen viiden ehdotetun rahastovarojen suunnittelua ja täytäntöönpanoa koskevan toimintalinjan laajempaa yhdenmukaistamista kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Tämä olisi toteutettava varmistamalla, että asetukseen sisällytetään myös kestävän kehityksen tavoitteiden sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat.

2.17

Komissio esittelee monitasoisen hallinnointimallin, jossa korostetaan yhteistyöhön perustuvaa ohjelmien hallinnointia, josta vastaavat yhdessä komissio ja jäsenvaltiot, joilla on nyt enemmän suoraa vastuuta. Myös vastuunjako on selkeämpi, ja alue- ja paikallisviranomaisten sekä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden (9) osallistumista on lisätty. Käyttöön on kuitenkin otettava vahvat takeet ja erityistoimet, joilla työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita autetaan toimimaan elintärkeässä roolissa välittäjäeliminä, jotka kehittävät hankkeita entistä tehokkaammin ja tuovat ne lähemmäksi lopullisia edunsaajiaan.

2.18

ETSK korostaa, että tarvitaan enemmän kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja muiden sidosryhmien kumppanuuksia ja osallistumista koheesiopolitiikan valvontaan EU:n tasolla. ETSK huomauttaakin, että ETSK voisi ratkaista tämän EU:n tason vajeen erittäin ennakoivalla, osallistavalla ja tehokkaalla tavalla. ETSK ehdottaa siksi, että koheesiopolitiikan seurantaa varten perustettaisiin eurooppalainen kansalaisyhteiskunnan koheesiofoorumi, jonka toimintaa ETSK voisi avittaa kaikilta osin.

2.19

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on päättänyt muuttaa perinteistä lähestymistapaansa tekniseen apuun nähden poistamalla tätä tukea ohjanneen ensisijaisen tavoitteen. Sen sijaan ehdotuksessa esitetään investoinneista 100 prosentin yli tulevaa yleistä ja kiinteää 2,5 prosentin osuutta kutakin ohjelmaa varten, minkä tarkoituksena on kattaa tekniseen apuun liittyvät menot. Myös muita tekniseksi avuksi luokiteltuja investointeja voidaan tarvittaessa yhteisrahoittaa tämän 2,5 prosentin osuuden lisäksi. ETSK pitää tätä yksinkertaistettua lähestymistapaa tervetulleena. Sen lisäksi, että komissio asettaa etusijalle suhteellisuusperiaatteen ja parantaa joustavuutta ja yhteistyössä tapahtuvaa hallinnointia, komissio on päättänyt olla rajoittamatta määrärahojen kohdentamista kumppaneiden, mukaan lukien kansalaisyhteiskuntaa edustavat elimet, institutionaalisia valmiuksia varten.

2.20

ETSK vastustaa ehdotusta muuttaa N+3-sääntö N+2-säännöksi ja kehottaa komissiota harkitsemaan asiaa uudelleen. Näiden ehtojen mukaisesti joustavuutta koskevan lähestymistavan olisi oltava lähempänä niiden maiden, alueiden, osa-alueiden, paikallisyhteisöjen ja sidosryhmien tarpeita, jotka ovat kärsineet suurimmista vaikeuksista ohjelmien täytäntöönpanossa, ja täytäntöönpanoprosessi olisi mukautettava erilaisten jäsenvaltioiden valmiuksiin ja niissä vallitseviin olosuhteisiin. N+2-säännön palauttaminen käyttöön edellyttää myös tehokkaampaa suunnittelua ja täytäntöönpanoa, sillä maksujen todentamismenettelyyn on vuosi vähemmän aikaa.

3.   Erityistä

3.1

ETSK katsoo, että EAKR:n ja koheesiorahaston erityistavoitteisiin (2 artikla) olisi sisällyttävä esimerkiksi yhteisötalous ja infrastruktuurin ja palvelujen saatavuus kaikille EU:n kansalaisille ja että harvaan asuttuihin alueisiin ja saariin olisi viitattava nimenomaisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklan mukaisesti.

3.2

ETSK katsoo, että liitteitä I ja II olisi tarkasteltava uudelleen tämän mukaisesti, jotta edellä mainittujen alojen osalta voidaan laatia yleiset tuotos- ja tulosindikaattorit sekä suoritusindikaattorit.

3.3

ETSK panee merkille, että TT 1 ja TT 2 ovat toimintapoliittisia tavoitteita, joilla on korkea lisäarvo, mutta huomauttaa kuitenkin, että erittäin korkeiden prosenttimäärien osoittaminen näitä kahta alaa varten kaikissa kolmessa alueellisessa ryhmässä heikentäisi EAKR:n ja koheesiorahaston tehokkuutta toimintapoliittisten tavoitteiden 3–5 saavuttamisessa. ETSK pyytää siksi komissiota pohtimaan uudelleen temaattista keskittämistä koskevia vaatimuksia (3 artiklan 4 kohta) toimien tasapainottamiseksi, jotta voidaan torjua asianmukaisesti sosiaalista eriarvoisuutta eli myös köyhyyttä ja syrjintää, mikä on tarpeen osallistavan kasvun saavuttamiseksi.

3.4

ETSK korostaa, että kaupunkikehitys liittyy tiiviisti paikallisten infrastruktuurien ja palvelujen nykyaikaistamiseen ja alan innovointiin, ja suhtautuu siksi myönteisesti eurooppalaisen kaupunkialoitteen sisällyttämiseen EAKR:ään liittyen EU:n kaupunkiagendaan. ETSK kuitenkin suosittelee painokkaasti, että komissio lisää tälle aloitteelle osoitettua rahoitustukea ja tekee siitä samalla monialaista kestävän kehityksen (Agenda 2030) kolmen pilarin kattamiseksi, esimerkiksi älykkäiden ja esteettömien kaupunkien kehittämiseksi.

3.5

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että asetukseen on sisällytetty horisontaalinen mahdollistava edellytys 4, jossa edellytetään kansallisia kehyksiä vammaisyleissopimuksen soveltamista varten. ETSK katsoo kuitenkin seuraavaa:

3.5.1

Koska EU on vammaisyleissopimuksen osapuoli ja EU:lla on siten velvollisuus panna se täytäntöön, on asianmukaista, että vammaisyleissopimus sisällytetään ehdotetun Euroopan aluekehitysrahastoa ja koheesiorahastoa koskevan asetuksen oikeusperustaan.

3.5.2

Vammaisten henkilöiden nauttima esteettömyys, mukaan lukien tavaroiden ja palvelujen esteetön saatavuus, olisi sisällytettävä ehdotetun asetuksen soveltamisalaan ja määriteltävä pakolliseksi perusteeksi hankkeiden rahoittamiseksi kullakin asiaankuuluvalla alalla. ETSK suositteleekin voimakkaasti, että ehdotetun Euroopan aluekehitysrahastoa ja koheesiorahastoa koskevan asetuksen johdanto-osan 5 kappale – ”jäsenvaltioiden olisi lisäksi noudatettava vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksesta johtuvia velvoitteita ja varmistettava yleissopimuksen 9 artiklassa tarkoitettu esteettömyys ja saavutettavuus noudattaen unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset” – olisi sisällytettävä asetuksen varsinaiseen säädöstekstiin.

3.5.3

Unionin säännöstössä on kehitetty monialainen lähestymistapa vammaisten henkilöiden nauttiman tasa-arvon, syrjimättömyyden ja esteettömyyden edistämiseksi rahastotoimien suunnittelussa ja toteuttamisessa nykyisen yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen (10) 7 artiklan ja vuosien 2007–2013 yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 16 artiklan avulla. ETSK suosittelee siksi vakavasti, että vuosien 2014–2020 yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 7 artikla sisällytetään ehdotettuun uuteen yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen.

3.6

ETSK on pettynyt siihen, että vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä alulle pantua EAKR:n sitoumusta edistää siirtymistä laitoshoidosta yhteisöllisiin hoitomuotoihin ei ole jatkettu ehdotetussa asetuksessa. Ehdotetun EAKR-asetuksen 2 artiklan d kohdassa asetetaan etusijalle sosioekonomisen integroinnin lisääminen ”yhdennettyjen toimenpiteiden, muun muassa asumis- ja sosiaalipalvelujen, kautta”. Vaikka tämä on tärkeä säännös, ei ole varmaa, että erityistavoite riittää sen varmistamiseksi, että varsinkin epäsuotuisammassa asemassa olevat ihmiset osallistetaan yhteisöihinsä kohdentamalla investointeja laitoshoidosta irtautumiseen. Kun otetaan huomioon, että EAKR-investoinnit ovat ratkaisevan tärkeitä sosiaalisen osallisuuden kannalta, ETSK ehdottaa sen varmistamista, että EAKR investoi ainoastaan palveluihin, joilla tuetaan sosiaalista osallisuutta, ja että rahastojen käyttö erillisten hoitolaitosten rakentamista tai kunnostamista varten suljetaan EAKR:n ja koheesiorahaston soveltamisalan ulkopuolelle. On erittäin tärkeää, että ehdotetussa EAKR-asetuksessa säilytetään myönteiset kannustimet ja kielteiset velvollisuudet ja myös vahvistetaan niitä.

3.7

Vaikka ehdotuksen mukaan yhden kolmasosan ESR+-rahoituksesta olisi tuettava Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa, ETSK on vahvasti sitä mieltä, että EAKR:n määrärahoin tapahtuvassa rahoituksessa olisi painotettava tehokasta tukea toimintapoliittisen tavoitteen 4 toteuttamiseksi. ETSK suositteleekin vakavasti, että EAKR:n toimintapoliittista tavoitetta 4 varten osoitettava osuus olisi vähintään 10 prosenttia, minkä avulla perustettaisiin sosiaalisen kestävyyden alueellinen aloite (SSRI) sosiaalisen osallisuuden ja esteettömyyden edistämiseksi järjestelmällisellä ja johdonmukaisella tavalla.

---

(1)  COM(2018) 372 final – 2018/0197 (COD), COM(2018) 372 final – LIITE I, COM(2018) 372 final – LIITE II

(2)  COM(2018) 375 final

(3)  KS. ETSK: lausunto aiheesta ”Vuoden 2020 jälkeinen monivuotinen rahoituskehys” (EUVL C 440, 6.12.2018, s. 106).

(4)  KS. ETSK: lausunto aiheesta ”Vuoden 2020 jälkeinen monivuotinen rahoituskehys” (EUVL C 440, 6.12.2018, s. 106).

(5)  Vuosien 2014–2020 yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 7 artikla on poistettu, sillä komissio on päättänyt sisällyttää jäsenvaltioiden hankkeiden valintaa koskevan vaatimuksen yhteisiä säännöksiä koskevan asetusehdotuksen 67 artiklaan vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä. Ehdotetun asetuksen 67 artiklassa ei kuitenkaan mainita esteettömyyttä.

(6)  Uudessa ehdotuksessa EAKR:n temaattisesta keskittämisestä jäsenvaltiot luokitellaan kolmeen ryhmään niiden bruttokansantulon perusteella: ”ryhmään 1” kuuluvat jäsenvaltiot, joiden bruttokansantulosuhde on vähintään 100 prosenttia EU:n keskiarvosta; ”ryhmään 2” kuuluvat jäsenvaltiot, joiden bruttokansantulosuhde on vähintään 75 prosenttia ja alle 100 prosenttia EU:n keskiarvosta; ja ”ryhmään 3” kuuluvat jäsenvaltiot, joiden bruttokansantulosuhde on alle 75 prosenttia EU:n keskiarvosta, ja syrjäisimpiä alueita koskevat ohjelmat, jotka kuuluvat Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen. Erilaisten alueellisten ryhmien temaattista keskittämistä koskevien vaatimusten mukaan ”ryhmän 1” jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 85 prosenttia varoistaan toimintapoliittisiin tavoitteisiin 1 ja 2 ja vähintään 60 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1; ”ryhmän 2” jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 45 prosenttia varoista toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 ja vähintään 30 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2; ja ”ryhmän 3” jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 35 prosenttia varoistaan toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 ja vähintään 30 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2.

(7)  SEC(2018) 268

(8)  COM(2018) 391 final – 2018/0213 (COD)

(9)  Tähän sisältyvät ympäristöalan kumppanitahot ja elimet, jotka vastaavat sosiaalisen osallisuuden, perusoikeuksien, vammaisten henkilöiden oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä, kuten yhteisistä säännöksistä esitetyn asetusehdotuksen 6 artiklassa todetaan.

(10)  Asetus (EU) N:o 1301/2013