27.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 256/3

1.1

Komitea aikoo edelleen tarkkailla vuonna 2004 annetun direktiivin, nyt käsiteltävänä olevan muutetun direktiiviehdotuksen sekä niihin liittyvien täydentävien puitepäätösten koordinoitua täytäntöönpanoa, jotta voidaan arvioida väärentämisen ja sen kansainvälisten vaikutusten vastaisen toiminnan pitkän aikavälin tehokkuutta, myös unionin ulkopuolella.

1.2

Komitea tukee periaatteessa ehdotettuja toimia, mutta kehottaa komissiota pohtimaan käsillä olevassa lausunnossa esitettyjä huomioita siitä, että pyrkimykset tekijänoikeuksien loukkausten ehkäisemiseen sekä rikosoikeudelliseen ja tulliyhteistyöhön tulisi keskittää suurimittaista väärennystoimintaa harjoittaviin yrityksiin ja järjestäytyneen rikollisuuden harjoittamaan väärennystoimintaan tai jos rikos vaarantaa ihmisten terveyden tai turvallisuuden.

1.3

Komitea toivoo erityisesti, että direktiivi koskisi kaikkia teollis- ja tekijänoikeuksia, rajaamatta soveltamisalan ulkopuolelle patentteja, jotka eurooppalaisen teollisuuden kannalta ovat juuri kaikkein tärkein osa-alue.

1.4

ETSK kiinnittää huomioita eräiden oikeudellisten käsitteiden epäselvään määrittelyyn kuten siihen, että asianomaisessa direktiiviehdotuksessa rikoksiksi määritellään ”kaupallisessa laajuudessa” tehdyt tai luonteeltaan ”kaupalliset” loukkaukset. Tämä on rikosoikeuden perusperiaatteiden vastaista, joiden mukaan kunkin rikoksen objektiiviset perusteet on määriteltävä selvästi ja täsmällisesti. ETSK vastustaa myös ehdotetun direktiivin 2 artiklassa mainittujen rangaistusten määrittelytapaa, koska komitean mielestä rangaistuksille olisi määritettävä ainoastaan yleiset kehykset (eli onko seuraamuksena vankilarangaistus, sakko vai muu taloudellinen seuraamus). Lisäksi konkreettisten rangaistusten määrittämisen tulisi jäädä yksinomaan kansallisten oikeusjärjestelmien vastuulle.

2.1

Marraskuun 23. päivänä 2005 päivätyssä muistiossaan MEMO/05/437, jossa esitetään tiivistelmä samana päivänä annetusta tiedonannosta, komissio suhtautuu myönteisesti tuomioistuimen antamaan tuomioon, jossa tunnustetaan yhteisön toimivalta oikeasuhteisten ja varoittavien rikosoikeudellisten toimenpiteiden asettamisessa Euroopan yhteisön perustamissopimukseen sisältyviin yhteisön politiikkoihin liittyvien normien noudattamisen varmistamiseksi.

2.2

Tiedonannossaan komissio valottaa tulkintaansa tuomioistuimen 13. syyskuuta 2005 antamasta tuomiosta, jossa tuomioistuin peruutti ympäristönsuojelua rikosoikeudellisin keinoin koskeneen puitepäätöksen. Komission mukaan tuomioistuin katsoi, että yhteisöllä on toimivalta ryhtyä rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin, joita tarvitaan yhteisön oikeuden noudattamisen varmistamiseksi. Tuomiota voidaan komission tulkinnan mukaan soveltaa laajalti muuallakin kuin ympäristöalalla, ja sen voidaan katsoa kattavan kaikki yhteisön politiikat sekä perustamissopimuksessa mainitut perusvapaudet. Rikosoikeudellisten seuraamusten sisällyttämisen yhteisön lainsäädäntöön on oltava asianmukaisesti perusteltua ja näin tehtäessä on kunnioitettava unionin rikosoikeudellisen järjestelmän rakennetta.

2.3

Tämä laaja tulkinta ympäristöasioihin liittyvän tuomion soveltamisesta ei kuitenkaan ole saanut unionin jäsenvaltioiden tai oikeusoppineiden yksimielistä kannatusta. Monet katsovat, että kriminalisointi ja siihen liittyvien rikosoikeudellisten seuraamusten määrääminen ovat pääasiallisesti subsidiariteetin piiriin kuuluvia asioita ja että niiden mahdollinen harmonisointi EU:n tasolla tulisi tehdä jäsenvaltioiden oikeudellisen yhteistyön avulla, kuten sopimuksessa Euroopan unionista määrätään.

2.4

Huomattakoon, että myös Euroopan parlamentti kannattaa laajalti kyseistä tulkintaa, sillä yhteisön rikosoikeudelliseen toimivaltaan mahdollisesti kuuluvat alat eivät enää edellytä neuvostossa jäsenvaltioiden yksimielisyyttä, vaan niistä päätetään määräenemmistöllä ja käyttäen yhteispäätösmenettelyä, johon myös parlamentti osallistuu. Parlamentin toimivalta lainsäätäjänä laajentuisi näin ollen vastaavasti (1).

2.5

Kyseessä on kuitenkin oikeuden antamasta päätöksestä johtuva yhteisön toimivallan huomattava laajentaminen, ja toimielinten välisten tulkintaerimielisyyksien vaara voi, muiden seikkojen ohella, viivästyttää rikosoikeudellisia säännöksiä sisältävän lainsäädännön hyväksymistä tai rajoittaa jälkikäteen sen soveltamisalaa esimerkiksi uusien tuomioistuinkanteiden tai kompromissien seurauksena. Nyt käsiteltävänä olevassa direktiiviehdotuksessa kysymys patenttien sisällyttämisestä rikosoikeudellisen suojelun piiriin jää avoimeksi, sillä parlamentti katsoo tuomioistuimen tuomion koskevan vain yhteisön lainsäädännön piiriin kuuluvia oikeuksia, kun taas komissio katsoo sen koskevan kaikkia, sekä yhteisön että jäsenvaltioiden lainsäädännön piiriin kuuluvia teollis- ja tekijänoikeuksia.

3.1

Muutetun direktiiviehdotuksen (KOM(2006) 168 lopullinen) tarkoituksena on luoda horisontaalinen ja harmonisoitu rikosoikeudellisen kehys, jolla varmistetaan teollisoikeuksien sekä kirjallisiin tai taiteellisiin teoksiin liittyvien tekijänoikeuksien ja muiden niihin verrattavissa olevien immateriaalioikeuksien (”teollis- ja tekijänoikeuksien” nimikkeen alle ryhmiteltyjen oikeuksien) noudattaminen. Direktiivi koskee sisämarkkinoita, ja sen perusteena on selkeä tarve EU:n tason toimiin tällä alalla toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita kunnioittaen. Oikeusperustana on EY:n perustamissopimuksen 95 artikla.

3.2

Direktiivissä säädetään yleisestä rikosoikeudellisista kehyksestä, jossa määritellään suojatut teollis- ja tekijänoikeudet, näihin oikeuksiin kohdistuvat loukkaukset ja rikosoikeudelliset enimmäisseuraamukset, joita niihin sovelletaan. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa väärentämisestä langetettavia rangaistusseuraamuksia sisämarkkinoilla sellaisten aineellisten hyödykkeiden, palvelujen sekä luovan henkisen työn tuotteiden ja taiteellisten teosten osalta, jotka on suojattu Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden aineellisen oikeuden säännöksillä sekä asiaa koskevilla kansainvälisillä yleissopimuksilla, erityisesti vuonna 1994 tehdyllä Maailman kauppajärjestön TRIPS-sopimuksella (2), joka sisältää eräiden suojattujen oikeuksien loukkausten rangaistusseuraamuksia koskevia määräyksiä (3).

3.3

Vuonna 2004 annetulla direktiivillä (4) säädetään jo puitteet suojalle kaupallisessa tarkoituksessa harjoitettavaa kopiointia, laitonta valmistamista ja väärentämistä vastaan. Lisäksi komission julkilausumassa (5) luetellaan yksityiskohtaisesti kyseisen direktiivin 2 artiklalla suojatut oikeudet. Tällaisia oikeuksia ovat teollisoikeudet (patentit ja lisäsuojatodistukset, hyödyllisyysmallitodistukset, tavaramerkit, alkuperänimitykset, mallit, kasvinjalostajanoikeudet), tekijänoikeus ja tekijänoikeuden lähioikeudet sekä yhteisön oikeudella luodut piirimallien luojan ja tietokannan valmistajan sui generis -oikeudet. Kyse on yksinoikeuksista, jotka oikeudellisesti luokitellaan aineetonta omaisuutta koskeviksi oikeuksiksi. Osa näistä oikeuksista sisältyy yhteisön säännöstöön tai niille on jopa taattu erityinen yhteisön suoja (mallioikeudet, tavaramerkit ja kasvinjalostajanoikeudet) (6). Muut oikeudet, kuten patentit, kuuluvat yksinomaan kansallisen lainsäädännön piiriin niin kauan kuin kaikkien teollisuudenalojen vaatimaa yhteisöpatenttia ei ole. Teollis- ja tekijänoikeuksien nimikkeen alle kuuluu näin ollen varsin epäyhtenäinen joukko immateriaalioikeuksia, joiden luonne ja joita koskeva oikeudellinen sääntely vaihtelee huomattavasti.

3.4

TRIPS-sopimuksen velvoitteet sitovat jäsenvaltioita. Sopimuksessa edellytetään jäsenvaltioiden säätävän asianmukaisista syytetoimista ja rikosoikeudellisista seuraamuksista, kun väärennöksiä tehdään kaupallisessa tarkoituksessa. Jäsenvaltioille on kuitenkin jätetty tulkinnanvaraa, eivätkä sitä paitsi kaikki valtiot (joiden joukossa on EU:n jäsenvaltioita) ole vielä säätäneet oikeasuhteisista rangaistusseuraamuksista sovellettavaksi niiden alueella tehtyihin teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksiin. Vuonna 2004 annettu direktiivi mahdollistaa sen, että oikeudenhaltijat voivat saada korvausta oikeuksiensa loukkaamisesta, sillä säädöksellä luodaan jäsenvaltioille tutkintaa, menettelyjä, takavarikkoa (7) ja korvauksia koskevia velvollisuuksia. Pyrkimyksenä on yhdenmukaistaa sovellettavaa oikeutta ja väärentämisen saralla erittäin aktiivisen järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa (8). Kyseinen direktiivi koskee kuitenkin ainoastaan yksityisoikeudellisissa, kauppaoikeudellisissa ja hallinnollisissa asioissa sovellettavia menettelyjä ja seuraamuksia, joiden tarkoituksena on ennen kaikkea korvata suojattujen oikeuksien haltijalle aiheutuneet vahingot teoista, joihin liittyy väärentämistä, eivätkä kaikki jäsenvaltiot ole vielä saattaneet direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöä.

3.5

Teollis- ja tekijänoikeuksien turvaaminen on kirjattu ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen ja poliittisena julistuksena Nizzassa joulukuussa vuonna 2000 hyväksyttyyn EU:n perusoikeuskirjaan. Teollis- ja tekijänoikeuksista määrätään ja niitä suojellaan myös kansainvälisesti asianomaisten YK:n erityisjärjestöjen puitteissa (Maailman henkisen omaisuuden järjestö, UNESCO) sekä alueellisesti (vuonna 1973 tehty Münchenin yleissopimus, jolla perustettiin Euroopan patenttivirasto ja luotiin eurooppapatentti). Tällä hetkellä ainoastaan TRIPS-sopimuksessa on määräyksiä vähimmäisrangaistuksista. Komission ehdotuksella pyritään tietyntasoiseen yhtenäistämiseen yhteisön tasolla velvoittamalla jäsenvaltiot säätämään kansallisessa lainsäädännössä rikosoikeudellisista seuraamuksista sekä määrittelemään seuraamuksille rikokset ja yhteiset standardit.

3.6

Muutetulla direktiiviehdotuksella pyritään siis lähentämään teollis- tai tekijänoikeuksien loukkaukseen sovellettavien rangaistusten (vankeusrangaistus, sakkorangaistus ja takavarikot) tasoa. Sillä pyritään vahvistamaan tuomioistuimen toimivaltaa koskevat säännöt, jotta syytetoimet voidaan mahdollisuuksien mukaan keskittää yhteen jäsenvaltioon silloin, kun rikos koskee useaa jäsenvaltiota. Direktiiviehdotuksella pyritään helpottamaan tutkintaa, ja siinä ehdotetaan, että uhrit tai heidän edustajansa osallistuisivat tutkintaan.

3.7

Suurin muutos aikaisempiin ehdotuksiin verrattuna on teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaamisrikoksiin sovellettavien rikosoikeudellisten seuraamusten laadun ja tason määrittäminen. Ehdotuksessa määritellään myös teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaukset.

3.8

Direktiivin 3 artiklassa tarkoitettuihin rikoksiin syyllistyneille luonnollisille henkilöille voitaisiin langettaa enimmillään vähintään neljän vuoden vankeusrangaistus, jos rikokset on tehty osana rikollisjärjestön toimintaa tai jos ne vaarantavat ihmisten terveyden tai turvallisuuden (2 artiklan 1 kohta).

3.9

Direktiivin 3 artiklassa tarkoitettuihin rikoksiin syyllistyneille luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille voitaisiin langettaa tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia. Tällaisia seuraamuksia olisivat rikosoikeudellinen tai muu sakko, jonka enimmäismäärä on vähintään 100 000 euroa (2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa vakavimmissa tapauksissa vähintään 300 000 euroa, tämän estämättä soveltamasta ankarampia rangaistuksia, jos on aiheutettu kuolemanvaara tai vammautumisriski).

3.10

Kansallisessa lainsäädännössä olisi säädettävä rikoksen tuottaman hyödyn ja rikoksella saadun omaisuuden sekä rikoksentekovälineiden menetetyksi tuomitsemisesta ainakin vakavimmissa tapauksissa (järjestäytynyt rikollisuus, ihmisten terveyden tai turvallisuuden vaarantumisen riski) (3 artikla).

3.11

Muutettu ehdotus mahdollistaa sen, että jäsenvaltiot voivat soveltaa ehdotuksessa asetettua seuraamusten tasoa ankarampia rangaistuksia.

3.12

Koska alkuperäiseen ehdotukseen liittynyt esitys neuvoston puitepäätökseksi peruutettiin, komissio aikoo soveltaa rikosoikeudellisiin menettelyihin 23. joulukuuta 2005 hyväksyttyä horisontaalista lähestymistapaa, jonka tarkoituksena on lujittaa keskinäisen oikeusavun antamista ja lähentää eri maissa langetettavien rangaistusten tasoa, jotta Eurojust saadaan toimivaksi (9).

3.13

Jäsenvaltioiden velvollisuus on käynnistää tutkinta ja syytetoimet. Aloitteen tekeminen ei saisi olla vain rikoksen uhrien nostaman syytteen varassa.

4.1

Komitea panee merkille epämääräisen termin ”teollis- ja tekijänoikeudet” yhä yleisemmän käytön. Termissä sekoittuu kaksi selvästi erilaista oikeudellista käsitettä, ja se pitää sisällään erilaisia suojan ja käytön muotoja. Termi on kuitenkin vakiintunut kansainvälisessä oikeudessa ja Eurooppa-oikeudessa. Kaikkien kyseessä olevien immateriaalioikeuksien laatu, kesto ja soveltamisala poikkeavat huomattavasti toisistaan. Jokaiseen sovelletaan erilaista oikeudellista sääntelyä, niiden alueellinen kattavuus vaihtelee, niitä varten on omat rekisteröintilaitoksensa tai niiden suojaamisesta huolehtivat tahonsa. Lisäksi tällaisten oikeuksien loukkausten tulkinta voi vaihdella maittain, ja se voi joissain tapauksissa muuttua nopeasti.

4.2

Lääkkeiden ainesosien analyysi (ilman tulosten hyödyntämistä tai julkistamista), ohjelmistojen tai elektronisten komponenttien käänteinen suunnittelu yhteentoimivuuden varmistamiseksi tai laillisen oikeuden harjoittaminen, esimerkiksi oikeus yksityiseen kopiointiin, kiertämällä suojaamissäännöstä (joka on yleensä varsin heikko) voidaan monissa jäsenvaltioissa luokitella väärentämiseksi tai laittomaksi jäljentämiseksi. Lisäksi niistä seuraavat rangaistukset saattavat olla hyvin ankaria, mukaan luettuina tapaukset, joihin ei liity kaupallista tai rikollista toimintaa.

4.2.1

Komitea on jo aikaisemmin tuonut julki kannattavansa sitä, että Euroopan talouteen vaikuttavien kaupallisen väärentämisen erilaisten muotojen ehkäisemistä koordinoidaan yhteisön tasolla ja että Euroopan taloutta huomattavasti haittaavia erilaisia teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausrikoksia (10) ehkäistään. Laajamittaista väärentämistä harjoittavat yleensä rikollisjärjestöt tai järjestäytyneet rikollisryhmät, ja se voi vaarantaa ihmisten terveyden, turvallisuuden tai hengen. Viimeksi mainittujen seikkojen olisi katsottava olevan raskauttavia asianhaaroja määriteltäessä rikosoikeudellisia seuraamuksia. Direktiiviehdotuksessa olisi säilytettävä periaate rangaistusten tiukentamisesta raskauttavien asianhaarojen vallitessa.

4.2.2

Samaan tapaan kuin vuonna 2004 annetun direktiivin yhteydessä, komitea on nytkin tyytyväinen siihen, että ehdotettu yhtenäistäminen rajataan koskemaan kaupallisessa laajuudessa tehtyjä loukkauksia, joilla näin ollen voi olla huomattava vaikutus yhtenäismarkkinoihin. Olisi myös hyödyllistä määritellä tarkemmin termi ”kaupallinen”, esimerkiksi siten, että väärennetyt tuotteet tai palvelut on tarkoitettu myytäväksi niin suurina määrinä, että siitä aiheutuu huomattavaa taloudellista haittaa, tai että niistä aiheutuu myydystä määrästä riippumatta vaaraa ihmisille tai että kyseisiin loukkauksiin syyllistyvien tarkoituksena on kaikissa tapauksissa saada laittomasti taloudellista hyötyä. Rikosoikeudellisten seuraamusten langettaminen edellyttää, että yleinen turvallisuus on selvästi vaarantunut. Tällaisen vaarantamisen intensiteetti ja vakavuus voi vaihdella. Rikosten ja rangaistusten on oltava vaarantamiseen nähden oikeasuhteisia, mutta voidaan pohtia, ovatko ”kaupallisessa laajuudessa tehdyn teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksen” ja ”vakavien loukkausten” erot sekä rangaistusten ankaruus todella rikosoikeuteen kiinteästi liittyvän suhteellisuusperiaatteen mukaisia. Lisäksi yksityiskäyttöön tarkoitettu tiedostojen jakaminen Internetin välityksellä, jäljentäminen (tai musiikin ”miksaus”) tai aineellisten tai aineettomien teosten esittäminen perheen piirissä, yksityisessä tarkoituksessa tai opetus- ja oppimistarkoituksessa on implisiittisesti jätetty soveltamisalan ulkopuolelle. Tämä olisi hyvä ilmaista eksplisiittisesti.

4.2.3

Komitea muistuttaa, että väärentämiseen liittyvät immateriaalioikeudet eivät ole absoluuttisia oikeuksia. Jokaisella oikeudella on omat erityispiirteensä, ja jokainen niistä antaa periaatteessa tilapäisen, kestoltaan ja maantieteelliseltä kattavuudeltaan vaihtelevan yksinoikeuden ja monopolin hyödyntämiseen. Kyseessä on siis ajallisesti rajattu protektionistinen toimenpide (toisin kuin keksinnön julkaiseminen patenttien alalla ja teoksen luominen tekijänoikeuksien alalla). Tuotteiden, palvelujen ja henkisen tuotannon käyttöluvan haltijoilla sekä oikeutetuilla ja vilpittömässä mielessä toimivilla käyttäjillä on kuitenkin myös oikeuksia, jotka ovat toisinaan tiettyjen käyttölupien (11) tapauksessa hyvin laajoja. Monissa kansallisissa oikeuksissa on kuitenkin epäjohdonmukaisuuksia, ja niissä suositaan usein yksipuolisesti tuottajien, jakelijoiden ja teollisuuden oikeuksia verrattuna kuluttajien oikeuksiin. Useissa maissa ilmenevä halu ryhtyä soveltamaan kansallisessa oikeudessa ankaria rikosoikeudellisia seuraamuksia näyttää vielä lisäävän tätä vinoutumaa. Näin saavutetaan paradoksi, jossa direktiiviehdotuksen maksimirangaistus kaupallisessa laajuudessa tehdystä rikkomuksesta saattaa olla samantasoinen tai jopa lievempi kuin yksittäisissä rikkomustapauksissa.

4.2.4

Komitea toivoo, että komission aloitteella toteutettaisiin esimerkiksi perusteellinen vertaileva tutkimus kansallisista oikeuksista sen jälkeen, kun säädökset on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, jotta kansallista rikosoikeutta voitaisiin tarkastella suhteessa yhteisön rikosoikeuteen. Tavoitteena on todellinen unioninlaajuinen harmonisointi erityisesti tekijänoikeuksissa sekä niiden lähioikeuksissa, joissa sovelletaan toisinaan tiukkoja rikosoikeudellisia seuraamuksia. Tämä johtaa suhteettomuuteen seuraamusten ja rangaistusten tasossa ilman varsinaista tarvetta, sillä teosten kaupallisen levityksen mallit kehittyvät jatkuvasti, ja DMR-järjestelmät (kopiosuojaus) on tarkoitus poistaa piakkoin. Lisäksi välineiden verotus antaa toisinaan oikeuksien haltijoille runsaat korvaukset luvattomista kopioista.

4.3.1

ETSK kehottaa määrittämään nykyistä selvemmin ”moraalisen syyllisyyden” luonteen teollis- ja tekijänoikeuksien piiriin kuuluvia tuotteita ja palveluita koskevien väärennysrikosten yhteydessä. Rikokseen sisältyy ajatus rikoksen tekijän tai hänen rikostoverinsa harkitusta toiminnasta. TRIPS-sopimuksessa mainitaan ”tahallinen väärentäminen”, ja direktiivissä puhutaan harkitusta teosta. Rikkomukseen sisältyy myös materiaalinen elementti eli rikkomuksen tekeminen tai ainakin tekoyritys, joka voidaan rinnastaa rikkomuksen käynnistämiseen. Nämä tekijät ovat kumulatiivisia. Pelkkä aikomus ei riitä rikkomukseen (paitsi jos otetaan käyttöön ajatuspoliisi). Yllyttäminen rikkomukseen voidaan kuitenkin todeta yleensä vain silloin, jos yllyttäjä hankkii (yleensä laittomat) välineet kyseisen rikoksen tekemiseen. Komitean mielestä myöskään yleisessä käytössä olevan materiaalin tai ohjelmiston tai Internet-yhteyden tarjoamista ei voida pitää osallisuutena tai yllyttämisenä rikokseen (mikä ilmenee yleensä rikosoikeudessa vain hyvin harvoissa tapauksissa ja on lisäksi vaikea näyttää toteen) silloin, kun väärentäjät käyttävät näitä välineitä. Osallisuuden käsitteen pitäisi riittää yhteisön lainsäädännössä, sillä rikoskumppaneita koskevista kysymyksistä annetaan yksityiskohtaiset säännökset kansallisissa lainsäädännöissä. Muussa tapauksessa tuloksena saattaisi olla syytteiden nostaminen silloinkin, kun toiminta ei ole harkittua. Tämä loisi oikeudellista epävarmuutta monille materiaalin tai palvelujen hankkijoille.

4.3.2

Väliaikaisella monopolilla suojattujen teosten, mallien, menetelmien tai keksintöjen laiton kopiointi on väärennysrikos. Olisi aiheellista pitäytyä tässä määritelmässä eikä laajentaa sitä luvattomaan jäljentämiseen (joka tarkoittaa yleensä vilpillistä tunkeutumista tietojärjestelmiin niiden haltuun ottamiseksi, tietojen varastamiseksi tai kaistanleveyden käyttämiseksi yleensä laittomassa tarkoituksessa). Luvaton jäljentäminen eroaa varsinaisesta väärentämisestä, ja rangaistavien tekojen tulkinta on pidettävä tiukkana. Tunkeutumisesta ilman lupaa tietojärjestelmiin, tietojen tai kaistanleveyksien varastamisesta ja yksityisyyden loukkaamisesta on tietenkin annettava asianmukaiset rangaistukset, mutta ne eivät kuulu suoranaisesti väärennösten piiriin. Tietotekniikan luvatonta jäljentämistä tulisi käsitellä erikseen, vaikkakin useissa poliittisissa yhteyksissä käsitteitä käytetään epätarkasti niin, että niillä on taipumus sekoittua ja aiheuttaa hämmennystä. Tietotekniikan luvatonta jäljentämistä käytetään terrorismihankkeissa. Asiaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota, ja sen yhteydessä tulisi tehdä asianmukaista kansainvälistä yhteistyötä.

4.3.3

Perusteluissa mainittua rikollisjärjestön tai järjestäytyneen rikollisuuden käsitettä tulisi täydentää järjestäytyneen rikollisryhmän käsitteellä. Kyseistä käsitettä käytetään jo nyt raskauttavana asianhaarana tietyissä rikosoikeuden lainsäädännöissä. Järjestäytyneissä rikollisryhmissä tai rikollisjärjestöissä tapahtuvan kaupallisen väärentämisen tulisi olla raskauttava asianhaara, joka voi olla perusteena rangaistusten ja sakkojen tiukentamiselle.

4.3.4

Komission mukaan jäsenvaltioilla on vapaus hyväksyä tiukempia rangaistuksia tai antaa rangaistuksia muista teoista. Tämä voidaan tulkita kannustukseksi antaa rangaistuksia teoista, joilla ei ole kaupallista päämäärää ja jopa laajentaa väärennysrikos koskemaan tapauksia, joissa tuotetta, menetelmää tai teosta ei ole varsinaisesti jäljennetty tai kopioitu.

4.3.5

Komitea pohtii sitä, miten yhteisön ja tiettyjen valtioiden lainsäädännössä digitaalisten oikeuksien hallinnan (DRM) (12) tekniikkoja (kopiosuojausjärjestelmät, useimmiten tehottomat tai suojaamattomat materiaalit tai ohjelmistot) kiertävät tai ne mitätöivät kopiointiohjelmistot rinnastetaan DRM-tekniikkojen väärentämiseen, vaikka se, mikä on määritelty väärennökseksi, ei ole alkuperäisen järjestelmän kopio tai jäljennös. Lisäksi ns. DRM-järjestelmät eivät ole standardoituja, vaan ne ovat riippuvaisia järjestelmäalustasta tai hankkijasta, ja tiedostomuodot voivat olla käyttäjäkohtaisia. Tämä muodostaa esteitä yhteentoimivuudelle tai luo suljetut markkinat eliminoimalla kilpailun. Sellaisten kopiointikeinojen luominen ja käyttö, jotka antavat kuluttajalle tai ohjelmistoluvan haltijana olevalle yritykselle mahdollisuuden käyttää oikeuksiaan (yksityiskäyttöön tarkoitettu varmuuskopio käytettäväksi erilaisissa standardilaitteistoissa), ei tulisi olla sinällään rangaistava teko, vaan rangaistus tulisi antaa vain silloin, kun kaupallisessa laajuudessa tehdyn rikoksen moraalinen ja materiaalinen tunnusmerkistö täyttyy.

4.3.6

Komitea kannattaa periaatetta siitä, että rikollisoikeudellinen menettely ei edellytä uhrin tekemää rikos- tai siviilioikeudellista kannetta. Itse asiassa mafiayhteyksissä uhrit saattaisivat epäröidä syytetoimiin ryhtymistä oikeuksiensa suojelemiseksi. Lisäksi erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden tai jopa terrorismin piirissä toimivien ryhmien tai järjestöjen tekemä kaupallinen väärentäminen vaikuttaa talouteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin, ja näiden toimien torjuminen kuuluu valtioiden vastuulle.

4.3.7

Komitea toivoo, että jäsenvaltioiden todellinen yhteistyö mahdollistaa tehokkaan toiminnan kansainvälisten väärennysverkkojen torjunnassa, erityisesti silloin, kun ne ovat yhteydessä rikollisjärjestöihin ja rahanpesuun. Komitea muistuttaa kuitenkin, että monet näistä verkoista toimivat EU:n ulkopuolisista maista käsin ja että on välttämätöntä laajentaa toimintaa unionin rajojen ulkopuolelle ja käyttää kansainvälisen oikeuden tarjoamia välineitä.

4.3.8

Komitea katsoo, että poliisitutkinnan yhteisten työryhmien tulisi tehdä yhteisön tasolla yhteistyötä myös tullialan työryhmien sekä väärennösten uhrien tai heidän valtuutettujen asiantuntijoidensa kanssa. Komitea on tyytyväinen siihen, että uhrit kutsutaan mukaan tutkintaan, mutta ehdottaa, että heidän roolinsa rajataan puhtaasti tietojen antamiseen viranomaisille. Olisi liioiteltua, jos yritys voisi sen jälkeen, kun se on esittänyt kaupallisessa laajuudessa tehtyä väärennöstä koskevan syytöksen, osallistua esimerkiksi kilpailijan luona tehtäviin tarkastuksiin ja takavarikkoihin kilpailijan ollessa syytön kunnes oikeudessa lopullisesti toisin todistetaan. Komitea on sitä mieltä, että on vältettävä ajautumista yksityiseen oikeuteen ja siihen, että ilman julkista valtaa olevat henkilöt sekaantuvat tai puuttuvat rikollisoikeudellisiin menettelyihin.

4.3.9

Komitea on huolissaan Internetin lisääntyvästä kaupallisesta käytöstä sekä vaatimuksista laajentaa TRIPS-sopimusten piiriin kuuluvat rikosoikeudelliset seuraamukset koskemaan kyseistä alaa. Asia otetaan selkeästi esille Yhdysvaltojen kauppaministeriön vuoden 2006 raporteissa (”Special 301” ja ”Super 301”) (13). Näin sovelletaan WIPO:n sopimuksia teollis- ja tekijänoikeuksista Internetissä, joka on vapaa julkinen ja yleismaailmallinen yhteinen väline.