EU:n jäsenvaltioiden keskinäinen oikeusapu rikosasioissa

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa EU-maiden välillä tehty yleissopimus

Neuvoston säädös yleissopimuksen tekemisestä keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä

YLEISSOPIMUKSEN JA SÄÄDÖKSEN TARKOITUS

Yleissopimuksen tarkoituksena on edistää ja helpottaa oikeus-, poliisi- ja tulliviranomaisten keskinäistä oikeusapua sekä nopeuttaa ja tehostaa oikeudellista yhteistyötä. Sopimus täydentää Euroopan neuvoston vuonna 1959 keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa tekemää yleissopimusta ja siihen vuonna 1978 liitettyä pöytäkirjaa.

Säädöksellä hyväksytään yleissopimus EU:n puolesta.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Oikeusapupyynnöt

• Pyynnöt on tehtävä kirjallisina, ja alueellisesti toimivaltaiset viranomaiset toimittavat ja täyttävät ne suoraan.
• Vapautensa menettäneen henkilön väliaikaista siirtämistä tai kauttakulkua sekä rangaistuspäätöksiä koskevien tietojen toimittamista koskevat pyynnöt on lähetettävä EU-maiden keskusviranomaisten välityksellä.
• Kiireellisissä tapauksissa pyyntö voidaan esittää Interpolin tai jonkin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen nojalla toimivaltaisen elimen välityksellä.
• Sen EU-maan, jolta oikeusapua pyydetään (pyynnön vastaanottava maa) on noudatettava pyynnön esittäneen EU-maan (pyynnön esittävä valtio) ilmoittamia muodollisuuksia ja menettelyjä ja toteutettava pyyntö viipymättä siten, että ilmoitetut määräajat otetaan mahdollisimman tarkoin huomioon.
• EU-maat lähettävät suoraan postitse toisen jäsenvaltion alueella oleville henkilöille heille tarkoitetut oikeudenkäyntiasiakirjat, mutta joissakin tapauksissa pyynnön vastaanottava valtio vastaa näiden asiakirjojen lähettämisestä.
• Oikeusviranomainen tai keskusviranomainen voi olla suoraan yhteydessä toisen EU-maan poliisi- tai tulliviranomaiseen tai – menettelyihin liittyvien oikeusapupyyntöjen osalta – toisen EU-maan hallintoviranomaiseen. Jokainen jäsenvaltio voi päättää, ettei se sovella tätä lauseketta tai että se soveltaa sitä tietyin ehdoin.
• EU-maat voivat vaihtaa oma-aloitteisesti tietoja, jotka koskevat rikollisia tekoja ja hallinnollisia rikkomuksia, joista rankaiseminen tai joiden käsittely kuuluu tietoja saavan viranomaisen toimivaltaan.

Erityiset oikeusavun muodot

• Toisessa EU-maassa löydetyt varastetut esineet annetaan pyynnön esittäneelle valtiolle, joka palauttaa ne omistajalleen.
• Tutkintaa pyytäneen maan alueella pidätetty henkilö voidaan toimivaltaisten viranomaisten suostumuksella siirtää väliaikaisesti toisen maan alueelle, jossa tutkinta suoritetaan. Siirto voi edellyttää asianosaisen suostumusta, jos jompikumpi EU-maa sitä vaatii.
• Toisen EU-maan oikeusviranomaiset voivat kuulla todistajaa tai asiantuntijaa videokokouksen avulla, jos tämä ei ole vastoin pyynnön vastaanottaneen maan perusperiaatteita ja jos kaikki osapuolet hyväksyvät sen.
• Valvotut läpilaskut* voidaan sallia toisen EU-maan alueella, kun ne liittyvät luovuttamiskelpoisia tekoja koskevaan rikostutkintaan. Ne toteutetaan pyynnön vastaanottaneen maan johdolla ja valvonnassa.
• Kaksi tai useampi jäsenvaltioita voi muodostaa yhteisen tutkintaryhmän tiettyä tarkoitusta varten ja määräajaksi maiden välisen sopimuksen perusteella. Ryhmää koordinoi ja sen johdossa on sen jäsenvaltion virkamies, jossa tutkintaryhmä toimii.
• Peite- tai väärän henkilöllisyyden turvin toimivat virkamiehet voivat suorittaa sillä peitetutkintoja sillä edellytyksellä, että niissä noudatetaan asiaankuuluvan maan kansallista lainsäädäntöä ja menettelyjä.

Telekuuntelu

• Telekuuntelun voi suorittaa asianosaisen EU-maan nimeämä oikeus- tai hallintoviranomainen toisen EU-maan toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä.
• Televiestintää voidaan joko kuunnella ja välittää välittömästi pyynnön esittäneelle maalle tai tallentaa ja välittää myöhemmin.
• Kuuntelu voi tapahtua myös sen EU-maan alueella, jossa sijaitsee satelliittiviestinnän maa-asema. Jos kyseiseltä EU-maalta ei tarvita teknistä apua, kuuntelu suoritetaan tässä tapauksessa palveluntarjoajan avulla pyynnön esittäneessä EU-maassa. Jos kuuntelua jatketaan määrätyssä maassa siksi, että kohde siirtyy sinne, mutta asianosaiselta maalta ei tarvita teknistä apua, tälle toiselle maalle on ilmoitettava kuuntelusta.

Joidenkin EU-maiden erityisasema

Erityisiä määräyksiä sovelletaan:

• Irlantiin ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan (1) (oikeusapupyyntöjen lähettäminen);
• Luxemburgiin (henkilötietojen suoja); sekä
• Norjaan ja Islantiin (Schengenin sopimukseen liittyvät määräykset, yleissopimuksen voimaantulo).

MISTÄ ALKAEN SÄÄDÖSTÄ JA YLEISSOPIMUSTA SOVELLETAAN?

Yleissopimus tuli voimaan 23. elokuuta 2005.

TAUSTAA

Lisätietoja:

• Oikeudellinen yhteistyö (Euroopan komissio).

KESKEISET TERMIT

ASIAKIRJAT

Keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehty yleissopimus, jonka neuvosto on laatinut Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan mukaisesti – Neuvoston lausuma 10 artiklan 9 kohdasta – Yhdistyneen kuningaskunnan (1) lausuma 20 artiklasta (EYVL C 197, 12.7.2000, s. 3–23)

Neuvoston säädös, annettu 29 päivänä toukokuuta 2000 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan mukaisen yleissopimuksen tekemisestä keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä (EYVL C 197, 12.7.2000, s. 1–2)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehtyyn yleissopimukseen liitettävä pöytäkirja, jonka neuvosto on laatinut Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan mukaisesti (EYVL C 326, 21.11.2001, s. 2–8)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan mukaisesti neuvoston tekemän, keskinäistä oikeusapua rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä koskevan yleissopimuksen 30 artiklan 2 kohdan mukainen Euroopan unionin pääsihteerin ilmoitus (EYVL C 197, 12.7.2000, s. 24)

Viimeisin päivitys: 10.09.2018

---

(1) Yhdistynyt kuningaskunta eroaa Euroopan unionista, ja siitä tulee 1.2.2020 alkaen kolmas maa (EU:n ulkopuolinen maa).