EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 10.8.2022

COM(2022) 393 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

keskusvastapuolen oman pääoman kohtelusta asetuksen (EU) 2021/23 mukaisessa alaskirjaus- ja muuntamisvälineessä

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

keskusvastapuolen oman pääoman kohtelusta asetuksen (EU) 2021/23 mukaisessa alaskirjaus- ja muuntamisvälineessä

1.    Johdanto

Keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä annetun asetuksen (EU) 2021/23 1 (CCP-RRR) 96 artiklan neljännessä alakohdassa komissio velvoitetaan antamaan viimeistään 31. joulukuuta 2021 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus mainitun asetuksen 27 artiklan 7 kohdan soveltamisesta. Komissiota pyydetään arvioimaan, onko tarpeen tehdä lisämuutoksia alaskirjaus- ja muuntamisvälineen soveltamiseen keskusvastapuolten kriisinratkaisun yhteydessä yhdessä muiden sellaisten kriisinratkaisuvälineiden kanssa, jotka aiheuttavat taloudellisia tappioita määritysosapuolille. Viimeaikainen markkinoiden myllerrys on osoittanut, että OTC-johdannaisista 2 , keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annettu asetus (EU) N:o 648/2012 3 (EMIR) on osaltaan lisännyt keskusvastapuolten ja laajempien rahoitusmarkkinoiden kykyä sietää keskusvastapuolissa käsiteltyjä ja niihin keskittyneitä riskejä. Ottaen kuitenkin huomioon vakavat rahoitusvakauteen kohdistuvat vaikutukset, joita keskusvastapuolen taloudellisilla vaikeuksilla tai kaatumisella olisi, CCP-RRR-asetuksella lisätään keskusvastapuolten ja viranomaisten valmiutta tällaisten äärimmäisten skenaarioiden varalta.

Tässä kertomuksessa otetaan huomioon finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän (FSB) jo valmistunut ja käynnissä oleva työ sekä kriisinhallintaryhmän jäseninä olevien EU:n keskusvastapuolten panos. Arvioinnissa otetaan huomioon myös alan sidosryhmien kannat.

2.    Mitkä ovat kriisinratkaisuvälineet?

Alaskirjaus- ja muuntamisväline on yksi neljästä kriisinratkaisuvälineestä, joita CCP-RRR-asetus tarjoaa kriisinratkaisuviranomaisille sen varmistamiseksi, että kriisinratkaisun tavoitteet saavutetaan. Näitä tavoitteita ovat muun muassa seuraavat:

-keskusvastapuolen kriittisten toimintojen jatkumisen sekä keskusvastapuolten ja rahoitusmarkkinoiden muiden infrastruktuureiden välisten yhteyksien varmistaminen;

-EU:n rahoitusjärjestelmään kohdistuvien merkittävien haittavaikutusten välttäminen;

-julkisten varojen suojaaminen huolehtimalla siitä, että poikkeukselliseen julkiseen rahoitustukeen turvaudutaan mahdollisimman vähän ja että veronmaksajille mahdollisesti aiheutuvien tappioiden riski on mahdollisimman pieni.

Kolme muuta kriisinratkaisuvälinettä ovat positioiden ja tappioiden kohdentamisvälineet, liiketoiminnan myynti sekä keskusvastapuolen käyttö omaisuudenhoitoyhtiönä.

Positioiden ja tappioiden kohdentamisvälineitä voidaan käyttää sopimusten purkamiseen, sellaisten voittojen arvon alentamiseen, joita keskusvastapuolen on maksettava muille kuin maksukyvyttömille määritysosapuolille, sekä kriisinratkaisumaksuvaatimusten esittämiseen. Maksuvaatimuksilla muita kuin maksukyvyttömiä määritysosapuolia vaaditaan suorittamaan käteismaksu keskusvastapuolelle.

Liiketoiminnan myyntiä voidaan käyttää keskusvastapuolen liikkeeseen laskemien omistusinstrumenttien tai keskusvastapuolen varojen, oikeuksien, velvoitteiden tai velkojen siirtämiseen ostajalle ilman osakkeenomistajien tai kolmansien osapuolten suostumusta.

Keskusvastapuolen käyttö omaisuudenhoitoyhtiönä mahdollistaa keskusvastapuolen liikkeeseen laskemien omistusinstrumenttien tai keskusvastapuolen varojen, oikeuksien, velvoitteiden tai velkojen siirtämisen omaisuudenhoitoyhtiönä toimivalle keskusvastapuolelle ilman osakkeenomistajien tai kolmansien osapuolten suostumusta. Omaisuudenhoitoyhtiönä toimiva keskusvastapuoli on kriisinratkaisuviranomaisen määräysvallassa oleva oikeushenkilö, joka on kokonaan tai osittain viranomaisen omistuksessa.

Alaskirjaus- ja muuntamisvälinettä voidaan käyttää omistus- ja velkainstrumenttien sekä muiden vakuudettomien velkojen alaskirjaamiseen ja muuntamiseen. Tietyt velat, mukaan lukien henkilöstön, kaupallisten velkojien, muiden keskusvastapuolten ja keskuspankkien saamiset sekä alkuvakuudet, on jätetty tämän välineen soveltamisalan ulkopuolelle.

Alaskirjaus johtaa keskusvastapuolen tappioiden kattamiseen, ja muuntaminen vahvistaa keskusvastapuolen pääomapohjaa. Näin varmistetaan, että OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun asetuksen (EU) N:o 648/2012 (EMIR) mukaiset pääomavaatimukset täyttyvät jälleen.

3.    Mitä CCP-RRR-asetuksen 27 artiklan 7 kohdassa edellytetään?

CCP-RRR-asetuksen 27 artiklan 7 kohdan mukaan kriisinratkaisuviranomaisen on kirjattava alas ja muunnettava omistusinstrumentteja ja velkainstrumentteja tai muita vakuudettomia velkoja välittömästi ennen jonkin toisen kriisinratkaisuvälineen soveltamista tai yhdessä sen soveltamisen kanssa. Tätä ei vaadita, jos erilaista järjestystä käyttämällä voitaisiin poiketa mahdollisimman vähän periaatteesta, jonka mukaan velkojat eivät saa jäädä kriisinratkaisussa huonompaan asemaan (NCWO-periaate), ja saavuttaa paremmin kriisinratkaisutavoitteet.

Periaate, jonka mukaan velkojat eivät saa jäädä kriisinratkaisussa huonompaan asemaan, on suojatoimenpide, josta säädetään CCP-RRR-asetuksen 60 artiklassa. Sillä varmistetaan, että osakkeenomistajille, määritysosapuolille ja muille velkojille ei aiheudu kriisinratkaisussa suurempia tappioita kuin niille olisi aiheutunut, jos keskusvastapuoli olisi likvidoitu tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä sen jälkeen, kun sovellettavia sopimusvelvoitteita ja keskusvastapuolen toimintasääntöihin sisältyviä muita järjestelyjä olisi sovellettu täysimittaisesti (NCWO-periaatteessa tarkoitettu vaihtoehtoinen tilanne). Tämä saavutetaan tekemällä riippumaton arvostus, jossa verrataan kriisinratkaisussa sovellettua tosiasiallista kohtelua oletettuun kohteluun maksukyvyttömyysmenettelyssä. Jos arvostus osoittaa, että velkojille aiheutui suurempia tappioita, ne ovat oikeutettuja saamaan korvauksen erotuksesta. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen kehittää parhaillaan teknisiä sääntelystandardeja, joilla vielä täsmennetään arvostusten tekemisessä sovellettavaa menetelmää.

CCP-RRR-asetuksen johdanto-osan 96 kappaleessa selitetään, että kriisinratkaisumenettelyssä keskusvastapuolen pääoman haltijoiden olisi katettava tappiot ensimmäisenä tavalla, joka minimoi riskin siitä, että pääoman haltijat ryhtyvät oikeustoimiin vedoten periaatteeseen, jonka mukaan velkojat eivät saa jäädä kriisinratkaisussa huonompaan asemaan. Euroopan parlamentti ja neuvosto viittaavat kansainvälisissä standardeja laativissa elimissä meneillään olevaan työhön (ks. 4 jakso) ja pyytävät komissiota tarkistamaan, miten pääoman alaskirjausta koskevia sääntöjä sovelletaan kyseisen työn päättymisen jälkeen.

Näin ollen tässä kertomuksessa käsitellään keskusvastapuolten oman pääoman kohtelua kriisinratkaisussa ja sen vuorovaikutusta NCWO-periaatteessa tarkoitetun vaihtoehtoisen tilanteen kanssa. CCP-RRR-asetuksen 27 artiklan 7 kohdassa edellytetään, että tappiot katetaan ensin keskusvastapuolen omasta pääomasta ja että se on kokonaisuudessaan käytettävissä tappioiden kattamiseen kriisinratkaisussa. Tappioiden määräämisen järjestys / maksukyvyttömyysjärjestely ei kuitenkaan välttämättä noudata maksukyvyttömyyden tavanomaista velkahierarkiaa. Syynä on se, että oma pääoma altistuu tappiolle vain ensimmäisen oman osuuden (skin in the game, SITG) verran 4 (EMIR-asetuksen 45 artiklan 4 kohta ja komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 153/2013 5 35 artikla) ja tulevaisuudessa toisen oman osuuden (second skin in the game, SSITG) verran (CCP-RRR-asetuksen 9 artiklan 14 kohta). Kaikki jäljelle jäävät tappiot kohdennetaan määritysosapuolille. Näin tapahtuu maksukyvyttömyystapahtuman jälkeen ja – joissakin keskusvastapuolissa ja rajoitetussa määrin – myös muun kuin maksukyvyttömyystapahtuman jälkeen. Lisäksi CCP-RRR-asetuksessa tarkoitettu NCWO-periaatteen vaihtoehtoinen tilanne sisältää sopimusvelvoitteiden ja muiden keskusvastapuolen toimintasäännöissä arvostusta varten määritettyjen järjestelyjen täysimääräisen soveltamisen. Riippuen siitä, katetaanko tappiot keskusvastapuolen toimintasäännöissä ja kansallisessa maksukyvyttömyyslainsäädännössä omasta pääomasta, ja siitä, miten tappiot katetaan, tämä mekanismi voi johtaa tilanteeseen, jossa osakkeenomistajat voivat väittää, että heihin ei olisi kohdistunut vaikutuksia kriisinratkaisun ulkopuolella. Näin voi tapahtua erityisesti silloin, jos keskusvastapuoli asetetaan kriisinratkaisuun ennen elvytyssuunnitelman täysimittaista soveltamista kriisinratkaisutavoitteiden saavuttamiseksi.

4.    Käynnissä oleva kansainvälinen työ

Käytännön kokemus kriisinratkaisun suunnittelusta EU:ssa on edelleen vähäistä, koska kriisinratkaisun suunnittelua koskevia CCP-RRR-asetuksen sääntöjä aletaan soveltaa vasta elokuussa 2022. Finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä (FSB) on kuitenkin julkaissut asiaa koskevia ohjeita (ks. jäljempänä 4 kohdan a alakohta). Näkemyksiään ovat jakaneet myös yksityiset sidosryhmät ja yhteistyöelimet. 6 Niitä ovat muun muassa keskusvastapuolten selvitysyhteisöjen eurooppalainen yhdistys (EACH), CCP12 (keskusvastapuolten maailmanlaajuinen yhdistys) ja kansainvälinen johdannaismarkkinoiden osapuolten järjestö (ISDA).

Lisäksi kriisinhallintaryhmien jäsenet ovat saaneet jonkin verran käytännön kokemusta. Nämä ovat ryhmiä, jotka on perustettu FSB:n asiakirjan Key Attributes of Effective Resolution Regimes for Financial Institutions 7 8 kohdan mukaisesti sellaisiin keskusvastapuoliin, jotka ovat koko järjestelmän kannalta merkittäviä useammalla kuin yhdellä lainkäyttöalueella. Kriisinhallintaryhmien tehtävänä on koordinoida kriisinratkaisun suunnittelua ja purkamismahdollisuuksien arviointia koti- ja isäntämaan kriisinratkaisuviranomaisten välillä.

a.    FSB:n työ

FSB julkaisi lokakuussa 2014 asiakirjan Key Attributes of Effective Resolution Regimes for Financial Institutions päivitetyn version, jota oli laajennettu liitteellä, jossa käsitellään erityisesti rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureja. Kyseisessä raportissa FSB toteaa, että kriisinratkaisuvaltuuksia olisi käytettävä niin, että noudatetaan saamisten ensisijaisuusjärjestystä, ja että tappiot olisi katettava kriisinratkaisussa ensimmäisenä omasta pääomasta 8 .

FSB julkaisi vuonna 2017 ohjeet keskusvastapuolten kriisinratkaisusta ja kriisinratkaisun suunnittelusta (Guidance on Central Counterparty Resolution and Resolution Planning) 9 . Kyseisessä raportissa FSB selittää, että kriisinratkaisussa tappiot olisi katettava keskusvastapuolen omasta pääomasta, jos sitä ei ole vielä kirjattu alas (keskusvastapuolen sääntöjen ja sopimusjärjestelyjen mukaisesti). Maksukyvyttömyydestä johtuvien tappioiden osalta oman pääoman olisi oltava kokonaisuudessaan käytettävissä tappioiden kattamiseen, ja olisi oltava selvää, missä vaiheessa se kirjataan alas. Kun on kyse muista kuin maksukyvyttömyydestä johtuvista tappioista, ne olisi katettava omasta pääomasta viimeistään siinä vaiheessa, kun kaikki keskusvastapuolen muita kuin maksukyvyttömyydestä johtuvia tappioita koskevien sääntöjen ja järjestelyjen nojalla sovellettavat tappioiden kohdentamisjärjestelyt on käytetty. Lisäksi oma pääoma olisi kirjattava alas ennen kuin tappiot kohdennetaan velkojille sovellettavan lainsäädännön mukaisen velkahierarkian mukaisesti 10 .

FSB julkaisi marraskuussa 2020 ohjeet aiheesta ”Rahoitusvarat keskusvastapuolten kriisinratkaisun tukemiseksi ja keskusvastapuolten oman pääoman kohtelu kriisinratkaisumenettelyssä” (Guidance on Financial Resources to support CCP Resolution and on the Treatment of CCP Equity in Resolution) 11 . Raportissa selvennetään, että keskusvastapuolen sopimusjärjestelyistä ja kansallisesta maksukyvyttömyyslainsäädännöstä riippuen sellaiset kriisinratkaisussa toteutetut toimet, jotka altistavat keskusvastapuolen oman pääoman suuremmille maksukyvyttömyydestä johtuville tappioille tai muille kuin maksukyvyttömyydestä johtuville tappioille kuin lainkäyttöalueella sovellettavan maksukyvyttömyysjärjestelmän mukaisessa likvidaatiossa, voisivat vaihtoehtoisessa tilanteessa saatavan kohtelun perusteella antaa oman pääoman haltijoille mahdollisuuden esittää NCWO-periaatteeseen perustuvia vaatimuksia. Tämä voi johtaa tulokseen, joka ei vastaa toista asiakirjassa Key Attributes of Effective Resolution Regimes for Financial Institutions esitettyä periaatetta, jonka mukaan oman pääoman olisi oltava kokonaisuudessaan käytettävissä tappioiden kattamiseen kriisinratkaisussa. Tämä voi myös aiheuttaa moraalikatoon liittyvää huolta, koska oman pääoman haltijat saavat mahdollisuuden säilyttää keskusvastapuolessa olevan oman pääoman osuutensa kriisinratkaisun jälkeen samalla, kun osallistujien on vastattava tappioista.

FSB täsmentää asiakirjan Key Attributes of Effective Resolution Regimes for Financial Institutions sekä edellä mainittujen ohjeiden perusteella, että kriisinratkaisuviranomaisen olisi arvioitava, miten keskusvastapuolen tappioille altistuvan pääoman määrää koskevat mahdolliset rajoitukset vaikuttavat sen kykyyn toteuttaa asianmukaisia toimia keskusvastapuolen oman pääoman odotetun kohtelun saavuttamiseksi. Kriisinratkaisun suunnitteluvaiheessa kriisinratkaisuviranomaisen olisi ymmärrettävä esimerkiksi seuraavat asiat:

-oman pääoman kohtelu olemassa olevissa elvytysjärjestelyissä ja maksukyvyttömyysjärjestelyssä;

-missä määrin oma pääoma altistuisi tappioille sovellettavan maksukyvyttömyysjärjestelmän mukaisessa likvidaatiossa vaihtoehtoisen tilanteen mukaisesti saatavan kohtelun perusteella;

-NCWO-suojatoimet, mukaan lukien mahdolliset osakkeenomistajien vaatimukset 12 .

Tämän arvioinnin perusteella kriisinratkaisuviranomainen voi tunnistaa eri vaihtoehtoja sen varmistamiseksi, että tappiot katetaan omasta pääomasta varsinaisen kriisinratkaisun aikana. Näitä vaihtoehtoja ovat muun muassa seuraavat:

-sopimusperusteisten tappionkohdentamisjärjestelyjen muuttaminen;

-keskusvastapuolen oman pääoman kirjaaminen alas kokonaan tai osittain;

-keskusvastapuolen kriittisten operaatioiden (omaisuuserien) ja tiettyjen velkojen siirtäminen omaisuudenhoitoyhtiölle ja jäljelle jäävän keskusvastapuolen asettaminen likvidaatioon / konkurssipesän hallintoon;

-olemassa olevan omistuksen laimentaminen hankkimalla uutta pääomaa muuntamisen tai uusien osakkeiden liikkeeseenlaskun avulla 13 .

Asianomaisten viranomaisten olisi sen jälkeen käsiteltävä haasteita, jotka liittyvät siihen, miten keskusvastapuolten oma pääoma on kokonaisuudessaan käytettävissä tappioiden kattamiseen kriisinratkaisussa. Tähän voi kuulua se, että viranomainen vaatii keskusvastapuolia muuttamaan pääomarakenteitaan, sääntöjään tai muita hallintoasiakirjojaan tavalla, joka asettaa osakkeenomistajat muita velkojia huonompaan asemaan tai määrää, milloin tappiot katetaan omasta pääomasta oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoisesti, edellyttäen, että kotimaan viranomaisilla on asianmukaiset valtuudet.

Viranomainen voi myös yksilöidä tai ehdottaa kansallisiin lakeihin, sääntöihin tai asiaankuuluvien valvonta- tai kriisinratkaisuviranomaisten valtuuksiin muutoksia, jotka auttaisivat kriisinratkaisutavoitteiden saavuttamisessa tai rajoittaisivat mahdollisuutta esittää NCWO-periaatteeseen perustuvia vaatimuksia. Jos lainkäyttöalueen kehykseen ei kuitenkaan sisällytetä tällaisia muutoksia, asianomaisten viranomaisten täytyy mahdollisesti

-hyväksyä rajoituksia periaatteeseen, jonka mukaan keskusvastapuolen oma pääoma on kokonaisuudessaan käytettävissä tappioiden kattamiseen;

-sisällyttää purkamismahdollisuuksien arviointiprosessiin selvitys siitä, miksi ne ovat hyväksyneet tällaisia rajoituksia (joihin voi liittyä oikeudellisen toimivallan puuttuminen);

-yksilöidä vaihtoehtoja mahdollisimman samankaltaisen taloudellisen tuloksen saavuttamiseksi, jotta varmistetaan, että oma pääoma on käytettävissä tappioiden kattamiseen varsinaisessa kriisinratkaisussa (sovellettavasta kansallisesta kehyksestä riippuen).

Näiden pohdintojen jälkeen FSB suosittelee, että kriisinratkaisuviranomainen myös analysoi, miten tämä keskusvastapuolten oman pääoman odotettu kohtelu voi vaikuttaa (muun muassa) seuraaviin seikkoihin:

-keskusvastapuolten johdon kannustimet;

-sidosryhmien tuki elvytykselle ja kriisinratkaisun välttäminen;

-asiakkaat;

-keskusvastapuolen kriittiset palvelut, liiketoimintamallit ja oikeudelliset rakenteet 14 .

FSB:n ohjeita (Guidance on Financial Resources to Support CCP Resolution and on the Treatment of CCP Equity in Resolution) koskevassa kuulemisessa CCP12 korosti, että keskusvastapuolten oman pääoman kohtelun muuttaminen ohjeiden suositusten mukaisesti voisi heikentää olemassa olevaa kannustinrakennetta, joka edistää onnistunutta maksukyvyttömyyden hallintaa ja elvytysprosesseja 15 . EACH oli samassa kuulemisessa yhtä mieltä tavoitteesta, jonka mukaan NCWO-suojatoimen ei tulisi johtaa kriisinratkaisuviranomaisten toimintamahdollisuuksien rajoittamiseen 16 . ISDA julkaisi syyskuussa 2017 asiakirjan Safeguarding Clearing: The Need for a Comprehensive CCP Recovery and Resolution Framework 17 . ISDA toteaa tässä raportissa, että työ, joka koskee oman pääoman käyttöä keskusvastapuolten kriisinratkaisussa, on edelleen kesken, ja mainitsee joitakin keskeisiä huomioon otettavia seikkoja. Näitä ovat muun muassa se, mitä tappioiden kohdentaminen omaan pääomaan tosiasiassa tarkoittaa sovellettavassa kriisinratkaisustrategiassa ja kuka omistaisi keskusvastapuolen välittömästi oman pääoman alaskirjauksen jälkeen 18 .

FSB julkaisi vuoden 2021 kriisinratkaisuraporttinsa (2021 Resolution Report) 19 marraskuussa 2021. Sen mukaan kolmestatoista perustetusta kriisinhallintaryhmästä kahdeksan on aloittanut keskustelun oman pääoman kohtelusta elvytyksen ja likvidaation yhteydessä hypoteettisissa skenaarioissa, joissa tappiot johtuvat maksukyvyttömyydestä, ja seitsemän hypoteettisissa skenaarioissa, joissa tappiot johtuvat muusta kuin maksukyvyttömyydestä. Keskustelut ovat edelleen käynnissä. Raportissa kerrotaan myös, että FSB jatkaa näytön keräämistä ja analysoi keskusvastapuolten rahoitusvarojen käyttöä, koostumusta ja määrää elvytyksessä ja kriisinratkaisussa maksukyvyttömyydestä johtuvien tappioiden ja muiden kuin maksukyvyttömyydestä johtuvien tappioiden skenaarioissa. FSB toimittaa tilanneraportin vuoden 2022 loppuun mennessä. 20

b.    Kriisinhallintaryhmien jäsenten kokemukset

Komissio pyysi kriisinhallintaryhmien EU-jäseniä antamaan palautetta näistä kysymyksistä saamistaan alustavista kokemuksista.

Viranomaisilta saatu yleinen palaute oli, että tarvitaan lisää analyyseja ja että kehitystä seurataan tarkasti, kun CCP-RRR-asetusta aletaan soveltaa täysimääräisesti. Palaute on siis toistaiseksi ollut laajuudeltaan ja yksityiskohdiltaan rajallista, eikä se välttämättä heijasta kaikkia olennaisia kysymyksiä, joita voi ilmetä kriisinratkaisun suunnittelussa tulevaisuudessa. Palautteessa mainittiin seuraavat seikat:

EU-jäsenten mukaan tällä hetkellä sovellettavassa maksukyvyttömyyskehyksessä ei ole erityisiä järjestelyjä keskusvastapuolia varten. Lisäksi maksukyvyttömyydestä johtuvien tappioiden osalta maksukyvyttömyysjärjestely ei kriisinratkaisussa välttämättä ole velkahierarkian mukainen. Tämän ongelman lieventämiseksi CCP-RRR-asetuksen 62 artiklassa säädetään, että sopimusvelvoitteiden tai keskusvastapuolen toimintasääntöihin sisältyvien muiden järjestelyjen täysimääräinen soveltaminen olisi otettava huomioon NCWO-periaatteen vaihtoehtoista tilannetta laskettaessa.

Muiden jäsenten alustava arvio on, että oma pääoma vaikuttaa olevan kokonaisuudessaan käytettävissä tappioiden kattamiseen rikkomatta NCWO-suojatoimia, tai että NCWO-periaatteeseen perustuvien vaatimusten riski on vähäinen, koska kriisinratkaisuvälineitä sovellettaessa jatkuvien palvelujen arvo arvioidaan mahdollisia tappioita suuremmaksi. Lisäksi huomautettiin, että kriisinratkaisustrategiat, jotka riippuvat määritysosapuolten vahvasta osallistumisesta, vaikuttavat erityisen sopivilta, jotta vältetään NCWO-periaatteen vaihtoehtoisen tilanteen rikkominen.

Lisäksi huomautettiin, että pian sovellettavan CCP-RRR-asetuksen lisäksi tätä aihetta koskevaa työtä jatketaan kriisinhallintaryhmissä vuonna 2022 FSB:n vuoden 2021 kriisinhallintakertomuksessa 21 esitettyjen suositusten mukaisesti.

5.    Komission arvio

Päättäessään alaskirjaus- ja muuntamisvälineeseen ja CCP-RRR-asetuksen 27 artiklan 7 kohtaan mahdollisesti tehtävistä muutoksista komission on otettava huomioon seuraavat seikat:

-oman pääoman kohtelu keskusvastapuolen nykyisissä säännöissä ja sopimusjärjestelyissä;

-kriisinratkaisuviranomaisten suunnittelema kriisinratkaisustrategia, joka määritetään valmistelevassa kriisinratkaisun suunnitteluvaiheessa;

-keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksen käytännön täytäntöönpano Euroopan keskusvastapuolten kriisinratkaisukollegioissa;

-Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen tuleva tekninen sääntelystandardi, joka koskee NCWO-periaatteen soveltamiseksi tehtävää arvostusta;

-asiaa koskeva FSB:n ja kriisinhallintaryhmien jäsenten käynnissä oleva työ.

Kriisinratkaisuviranomaiset eivät ole vielä alkaneet tutkia, miten omaa pääomaa tällä hetkellä kohdellaan kriisinratkaisun suunnittelun aikana keskusvastapuolten säännöissä ja sopimusjärjestelyissä, koska CCP-RRR-asetuksen asiaa koskevia sääntöjä aletaan soveltaa vasta elokuussa 2022. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen laatii parhaillaan arvostusta koskevia teknisiä sääntelystandardeja, joista komissio hyväksyy delegoidun asetuksen. FSB:n ja kriisinhallintaryhmien jäsenten työ on edelleen kesken, eikä se ole vielä edennyt niin pitkälle, että aiheesta saataisiin lopullinen kuva.

CCP-RRR-asetuksen avulla EU:n kriisinratkaisuviranomaiset voivat tarkastella ja tutkia kaikkia rahoitusvaroja koskevissa FSB:n ohjeissa (Guidance on Financial Resources to Support CCP Resolution and on the Treatment of CCP Equity in Resolution) kuvattuja oman pääoman kohtelemisen vaihtoehtoja, mukaan lukien

-sopimusperusteisten tappiojärjestelyjen muuttaminen;

-oman pääoman kirjaaminen alas kokonaan tai osittain;

-kriittisten operaatioiden siirtäminen omaisuudenhoitoyhtiölle;

-olemassa olevan omistuksen laimentaminen.

Näin vastuussa olevat kriisinratkaisuviranomaiset voivat yhteistyössä kriisinratkaisukollegion kanssa vastata yksittäisen keskusvastapuolen erityistarpeisiin kriisinratkaisun suunnittelun aikana sekä yksittäiseen kriisitapaukseen kriisinratkaisua toteuttaessaan. Tämän jälkeen CCP-RRR-asetuksessa ei ole esteitä sille, että keskusvastapuolten omaa pääomaa voitaisiin käsitellä kriisinratkaisussa asianmukaisesti.

Tarvitaan kuitenkin lisää työtä sen varmistamiseksi, että voidaan soveltaa periaatetta, jonka mukaan kriisinratkaisussa tappiot katetaan ensin keskusvastapuolten omasta pääomasta ja että se kattaa kokonaisuudessaan käytettävissä tappioiden kattamiseen. Koska käytännön kokemusta on vain vähän ja politiikkatyö on edelleen käynnissä, komissio ei voi päätellä, onko CCP-RRR-asetuksen 27 artiklan 7 kohtaa tässä vaiheessa muutettava.

6.    Päätelmät

CCP-RRR-asetuksessa Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat komissiolle tehtäväksi raportoida alaskirjaus- ja muuntamisvälineen soveltamisesta. Komission oli erityisesti selvitettävä, olisiko tarpeen tehdä lisämuutoksia alaskirjaus- ja muuntamisvälineen soveltamiseen keskusvastapuolten kriisinratkaisun yhteydessä yhdessä muiden sellaisten kriisinratkaisuvälineiden kanssa, jotka aiheuttavat taloudellisia tappioita määritysosapuolille. CCP-RRR-asetus antaa EU:n kriisinratkaisuviranomaisille keinot pohtia FSB:n rahoitusvaroja koskevissa ohjeissa (Guidance on Financial Resources to Support CCP Resolution and on the Treatment of CCP Equity in Resolution) esiin tuotuja kysymyksiä, eikä se näin ollen rajoita politiikkavalintoja. Mutta koska tekninen työ on edelleen kesken ja käytännön kokemus on vähäistä, tällä hetkellä ei voida antaa suositusta CCP-RRR-asetuksen 27 artiklan 7 kohdan muuttamisesta.

Näitä kysymyksiä on kuitenkin tarpeen selventää, jotta voidaan varmistaa EU:n keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisujärjestelmän oikeudellinen vakaus. Asiaa koskeva lisätyö mahdollistaa kattavamman ja laajemman arvioinnin. Päätelmät olisi toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle mahdollisimman pian ja viimeistään 12. helmikuuta 2026, jolloin komission olisi toimitettava CCP-RRR-asetuksen yleinen arviointikertomus.

(1)

EUVL L 22, 22.1.2021, s. 1.

(2)

OTC-johdannaiset, sellaisina kuin ne on määritelty asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 7 alakohdassa.

(3)

EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1.

(4)

Keskusvastapuolen tähän tarkoitukseen varatut omat varat, jotka sen on käytettävä tappioiden kattamiseen ennen niiden varojen käyttämistä, joita määritysosapuolet, jotka eivät ole maksukyvyttömiä, ovat maksaneet maksukyvyttömyysrahastoon.

(5)

Komission delegoitu asetus (EU) N:o 153/2013, annettu 19 päivänä joulukuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä keskusvastapuoliin liittyviä vaatimuksia koskevien teknisten sääntelystandardien osalta (EUVL L 52, 23.2.2013, s. 41).

(6)

  https://www.fsb.org/2020/08/public-responses-to-consultation-on-guidance-on-financial-resources-to-support-ccp-resolution-and-on-the-treatment-of-ccp-equity-in-resolution/

(7)

 Key Attributes of Effective Resolution Regimes for Financial Institutions, FSB, 2014, Key Attributes of Effective Resolution Regimes for Financial Institutions (fsb.org) .

(8)

 Key Attributes of Effective Resolution Regimes for Financial Institutions, FSB, 2014, s. 11.

(9)

 Guidance on Central Counterparty Resolution and Resolution Planning, FSB, 2017, Guidance on Central Counterparty Resolution and Resolution Planning (fsb.org) .

(10)

 Guidance on Central Counterparty Resolution and Resolution Planning, FSB, 2017, s. 9.

(11)

 Guidance on Financial Resources to Support CCP Resolution and on the Treatment of CCP Equity in Resolution, FSB, 16. marraskuuta 2020, Guidance on Financial Resources to Support CCP Resolution and on the Treatment of CCP Equity in Resolution: Loppuraportti (fsb.org) .

(12)

 Guidance on Financial Resources to Support CCP Resolution and on the Treatment of CCP Equity in Resolution, FSB, 2020, s. 18–19.

(13)

 Guidance on Financial Resources to Support CCP Resolution and on the Treatment of CCP Equity in Resolution, FSB, 2020, s. 19–20.

(14)

 Guidance on Financial Resources to Support CCP Resolution and on the Treatment of CCP Equity in Resolution, FSB, 2020, s. 21–22.

(15)

 CCP12 response to FSB consultative document entitled “Guidance on financial resources to support CCP resolution and on the treatment of CCP equity in resolution”, CCP12, 2020, s. 1–2, Response to FSB Consultation on Guidance on financial resources to support CCP resolution and on the treatment of CCP equity in resolution .

(16)

 Response to FSB Consultation on Guidance on financial resources to support CCP resolution and on the treatment of CCP equity in resolution, EACH, 2020, s. 11, Response to FSB Consultation on Guidance on financial resources to support CCP resolution and on the treatment of CCP equity in resolution .

(17)

 Safeguarding Clearing: The Need for a Comprehensive CCP Recovery and Resolution Framework, ISDA, 2017, safeguarding-clearing-final.pdf (isda.org) .

(18)

 Safeguarding Clearing: The Need for a Comprehensive CCP Recovery and Resolution Framework, ISDA, 2017, s. 11.

(19)

 2021 Resolution Report, FSB, 2021, https://www.fsb.org/wp-content/uploads/P071221.pdf

(20)

 2021 Resolution Report, FSB, 2021, s. 23.

(21)

 2021 Resolution Report, FSB, 2021, s. 23.